Vapaus, December 2, 1930

              284 - 1930 Tiistaina, jouluk. 2 p.:nä — Tues., Dee 2
Rahaa Suomeen
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet­tää
omaisilleen rahoja Suomeen, niin
cäj^äkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin arvon ollessa korkealla.
Me maksammd toistaiseksi dollarista
.45
LÄHETYSKULUT:
• lähetyksistä aUe $2fO.OO,
lähetyksistä $20—$49.99 lOc
50c "lähetyksistä $50—79.99
a $1.00 lähetyksistä $80.-^
5100.00 sekä 50c jokaiselta
jearaavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 j a »iitä
f]öt $3-00. haoUmatta summan
tanruudesta.
SiUcösanomalrJietyksista
ovat lähetyskulut $3.50 lähe­tykseltä.
Snomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
119G 5 t . Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadvievv Ave.
O. K. JOKELA.
126 Peter Street
J . K A H I L A^
448,Queen St., West, t a i
211 Boon Ave.
V A F A U S.
Box 69, Sndbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
31G Bay Street,
Port A r t h u r , C-ntario.
Laivapilettejä
paikalliset asiamiehemme ja
Vapaus.
AARO KIVr^EN,
K i r k l a n d Ljike, O n t
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN, ^
eri paikkakunnilla K e s k i -
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
nutta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
)man liikkeen. Vapauden. kauUs.
VAPAUS, Box 69, Sadbnry, Ont.
me näyttämöllä^ ItsajäL pirun Istu­van
jumalan selän tafcana, pureska-l
e vm pitkää '^akki"-makkaraa, S a ­moin
enielit näyttäyt3rvät pflvien
lomasta j a aivan "modernina", ve­dellen
paporossia j a byräillen K a n k ­kusen
korviin orpopojan valssia. J o ­ku
voi kysyä: mitä tekemistä enke.
leUlä j a piruilla cn i:i:likuse">5a
Vastaus: Meillä on täälläidn Cana-dassa
joulukuin» aikana uskonnon­vastainen
aika j a k u n näyttämömme
ei erikoisesti ole tätä varten huo­mannut
järjestää näytelmää, o n joh­taja
Kääriäinen sovittanut taivas-kohtauksen
siihen malliin, että i h m i ­siltä
Irtoaa viimeinenki;^ enkeleiden
jumaToiminen samalla tehostaen
toisen näytöksen vähäistä toimin­taa.
Harjoitteluaikaa on ollut kol­me
viikkoa, joten kuiskarille ei jää
pääosan esitys, sen esittää tällä ker­taa
Robert Grönvall, joka onkin hä­nen
suiurin osansa tänä syksynä, ja
uskomme hänen tuovan Kankkusen
ilmielävänä eteemme. Samoin Kank-kuskana
Tyyne Lehto ensikerran
suuremmassa osassa. Heidän tyttä­rensä
Aino Turunen, Holopainen —
Oskari Setälä, Kaarela — Tauno
Kiviranta, Martta — Laura Rauha-»
koski. Jumala — Adam Rae. P i e ­tari
— Wiki Järvi. Pienemmissä o-sissa
Frans Ekholm j a Reino T a i -
palus.
Lopuksi tanssia, joten jää huvi s i ­tä
monipuolisemmaksi. Liput kaikki
50 senttiä ovella. — L — r i .
Toronton uutisia
Jcätusosaston tytöt esittiä kanavoi,
mistelua j a sen voimme vakuuttaa,
että se tulee olemaan naurupUleri.
Vielä on laululeikkiä j a lopuksi k a u ­nis
voimistelu- ja urheiluaiheinen
kuvaelma. *
Toivottavasti suomalainen työläls-yleisö
tämän t i l a i s u u d e n taas
pitää muistissaan ja, täyttää D o n -
haalin ääriään myöten. ErikoLsestt
työläistytöt,' tulkaa katsomaan m i ­tä
voimisteluseiirassa saadaan a i ­kaan
j a liittykää riveihimme. Silla
ehdottomasti juuri voimisteluseura­kin
on yksi työväenluokan kasvatus-j
a taisteliijärjestö. = Tilannfe maail­massa
on j a yhä edelleen keMttyy
lisiä; mitään iepähäiriöt4 ei k u ­kaan
koettanutkaan tehtS, vaan s i i r.
telivät hiljalleen, joten kaikki k a ­pulan
iskut, mitä annettiin polii­sien
taholta, oli tarkoituksellista
äävenin varrella on ollut koko kau­an
alkaa yksi "pääskysen'pesä",
mutta n y i joutui Itse herra siltä
lueskelemaan tiilen päitä muuta­maksi
kuukaudeksL Alä sure, saat-siihen.
että joka ainoan työläisen,
n i i n tytön kuin pojan, niin nuoren
kuin vanhemmankin, on ruvettava
itseään kehittämään tietoisuuteen.
Pois kaikki vanhat hämärät haaveet
j a tilalle selvä ja puhdsis luokka­tietoisuus.
— A . . . a.
Montrealin uutisia
ipasta johon hän on ollut itse
aS menemään) ainakin niiden
isten toverien, jotka v. 1918 o-
Suomen vankileireillä, jo vähän
ituneita verihaavoja raolleen.
Geo Salvo.
"HERRA K A N K K U N E N"
ytyy 9 ensikerran täällä Tor on-lauantaina
joulukuun 6 p. k e l -
15 illalla. Edellämainittu näy-
I kuuluu niihin - harmittomiin
läytelmiin, joita ehdottomasti
a ihminen tämän elämän v a -
iden keskellä. "Kankkusen"
sanat on lukenut sama runo-i,
Arvo Alramo, joka on anta-
"Uuden. Pörriäisen" ' k a u t t a JQ
ilahduksen hänen ilakoivasta
IMvltusrikkaasta • huumorista,
kkimen" onkin jo' mennyt u-malla
näyttämöllä j a kaikkial-enestyksellisesti.
Sitä todistaa jo
, että m.m. Canadan S. J . näyt-varastc^
sa on aina kyselyjä
Mmsesta", ja näyttämöitä, jot-vät
vielä ole sitä tilanneet, k e -
mme sen tekemään.
Mramo on tähän näytelmään v a -
; poliittisen tendenssin'läpeen&a
Itä huolimatta huumori ei siltä
, päin vastoin. SUs tämäkin
taa, että työläisille sopiviin
Imiin voidaan sittenkin sovittaa
loriakin. "Kankkunen" on meil-lonelle
esimerkiksi kelpaava ja
Ivarsinkin jos'joku on tehnyt itsen-
'sä syypääksi Kankkusen tapaisiin
edesottamisiin, se panee vähän sl-,
sukultaa kutittamaan. Mainittu
Kankkunen on ensin ollut ammatil­taan
suutari, mutta voittaakin suo­jeluskunnan
arpajaisista suuren
summan rahaa ja" silloin tulee
Kankkusesta täysi •• porvari. Rupeaa
heti puhumaan d : n kanssa ja muu­tenkin
koettaa matkia porvaria k a i -
kift-keinoln, m j n . Juuasvetenä pitää
olla konjakin jji.e. ja kuten t a ­vallista,
kuuluu herrasväen ohjel­maan,
että jos on talossa puka, täy­tyy
se talon herran saada "hurma­tuksi"
vaikka silkklhousuUla. Työ­miesten
palkkoja alentaa hän usein,
hänestä nimittäin . on tullut "puu.
tavaramies". Ensimäinen näytös s i ­sältää
monenmoista kommellusta,
mutta toisessa näytöksessä joutuu
^ hän taivaaseen, ju;nalan ja Pietarin
kynittäväksi. Suuri on,.kirja minkä
Pietari hakee suutarin hyllyltä.
Kankkunen on kuiri tulisUla hiilillä,
pelastuakseen'vielä eheln nahoin.
Kolmas näytös tulee ja Kankku­nen
on tehnyt; täydellisen parannuk­sen,
puhuu harvaan d : n kanssa, o t ­taa
lakkolaiset töihin, lopettaa pii­an
kanssa silmäniskut y.m. Lopun
jätämme yleisömme' nähtäväksi e s i -
tysiltana. '
Talvaskohtauksem olemme järjes­täneet
uudet talvaskullifirTa näem-
Osastomme näyttämö harjoittelee
kiireellä kappaletta "Romahdus", 4-
näytöksinen näytelmä. Joka esite­tään
osaston näjrttämöltä jonlnknan
7 päivän iltana. Kappale kuvailee
sitä tilannetta, mihin puutavarapa-roonlt
joutuivat satamalakon aika­na
ja siitä johtuneen pulan takia.
Kappaleessa myöskin kulkee rakka-usrooll
läpi kappaleen Ja eihän se
mitään muutoin olisikaan. L u i k k l -
malnen konttoripäällikkö ei tulekaap
tällä kertaa voittamaan, vaan lak­kolaisten
johtaja Olavi, — mitään
tehtailijan tyttöä, vaan tavallisen
kasvattitjrtön. joka tekee tavalliset
tehtävät tehtallijaUs.
Muistakaa saapua* katsomaan tätä
provoseerausta saadakseen joukot »han siellä rauhassa yösi nukkua ja
menettämään miclenmalttlnsa, että! lepuuttaa väsyneitä raajojasi, että
•he olisivat saaneet tilaisuuden alkaa | sitten jaksat vikkelfimmln juosta
suuremman mielitekonsa. Rauhallls-1 taasen kaljakipposl kanssa. — D a -
ten sivukulkljain kuuli ihmettelevän | cabo.—
poliisien menettelyä,. sillä poliisien ; —,
harjoittamaa raakuutta eivät olleet;
ennen nähneet, vaan olivat luulleet
että poliisit todella ovat vain järjes­tyksen
pitäjiä eikä raakuuksien esi­kuvia
j a rauhan häiritsijöitä. S a -
Hearst, Ont.
Täällä kävi toveri, E. Tuomaala
järjestämässä maa- j a metsätyölälv
n , - ... ,» -4 . . ,* ten asioita. Meillä oU kokous ja
maila käyttivät poliisit rumia nimit. | j^^j^jj^^^y päätettiin perustaa
me. Nyt jos kosacaan on meidän
toimittava yhteisesti. Järjestettävä
voimamme. Kaikkien työtätekevien
pitää ymmärtää, että Joukkona meU-lä
on voimaa eikä yksilönä. Joten
toivoisin että Joukona liityislmme
maa- ja metsätySläisten liittoon.
koska tääUä Heaistissäkin on nyt
osasto j a toiminta alettu. Sihteeri
on Uuno Rajala Ja johtokunta:
Matti Vlsti. Lauri l^auhava Ja R e t -
no Wanhala. — S^-la.
Iästä), avasin hänelle
käsittämättömän sieluni,
häyksiänl Ja hannlks«jl
taukseksi: • ^ - ^^-^ "^^-^
— Pitää oppia tuntemaa»';
mitta Ja poljento.
Hankin muistaakseni KIrpätsalJEjj»if
wln lauseopin j a uppouduin oi^a^^Jj
lemaan pppteksem "vähmeÄlt^^g:?»;^.
tystl tuskaannuin enkk ymm&tt&E^v
telyjä, etenkin jos o l i huonommin
puettu, kuten työläiset yleensä.
metsä- ja maatyöläisten osasto Ja
päätettiin ruveta toimimaan y h -
Ukralnalaiset valkoiset myöskin o l i - 3 järjestön osaston kanssa,
vat protesteeranneet Puolan halli­tuksen
terroria Puolan ukrainalais-
Ensi sunnuntaina, 7 pnä j o u l u ­kuuta,
klo 2 päivällä, pidetään palvelijan
Standard teatterissa, Spadina A v e .
j a Dundas-kadun kulmassa Toron­ton
työläisten suuri yleinen kokous
Puolan ja Suomen lahtariterroria,
sodanvaaraa j a yleistä kapitalismin
hyökkäystä vastaan. Kokous on j pidetään osaston talolla sunnunta!-
järjestetty - e r i työläisjärjestöjen | n a t.k. 7 p. kello 3 iltapäivällä. J o h -
edustajista kokoonpannun konfe-1 tokunnan kokous pidetään tuntia a i ­nutta
näytelmää.
S. J . OSASTON V A R S I N A I N EN
K U U K A U S I K O K O U S
renssin toimesta ja tullaan siinä
myös käsittelemään Canadan työ-väenliikkeen
päivänpo^^ttavia kysy­myksiä
: työttömyyttä, poliisiterro-ria
jne. '
Toronton suomalaisten työläisten
tulee pitää tämä tilaisuus mieles­sään
j a rientää sinne viimeistä
miestä j a naista myöten. Lnomaan
Canadtfn työläisten yhteisrintamaa
kapitalistien raakaa hyökkäystä
vastaan!
Y R I T Y K S E N TYTTÖJEN ILTAMA,
kuten ilmoitussivulta näkyy, on t.k.
7 p. Don-haalUla. Ohjelma on eri­koista
siitä syystä, että kaikki esi­tykset
ovat joukkoesityksiä. Tul­koon
tässä nyt mainittua joltakin
mitä olemme tietoomms, saaneet.
Ensinnäkin on soittoa S j . osaston
orkesterilta, sen jälkeen tulee ter-vehdysmarssl
Yrityksen useita kym­meniä
käsittävältä . tyttöjoukolta,
jonka jälkeen seuraa lausuntoa ja
laulua - yhdistettynä. Jossa näemme
taaskin tuon reippaan tyttöjoukon
lippunsa juurella laulamassa. Sit­ten
tulee valiojoukon kaimis "voimls-teluesitys
j a sen perästä huumoria.
Sitte saamme nähdä jotain uutta
j a erikoista, nimittäin Yrityksen
pikkutyttöjen laululeikkiä, uusissa
tummanpimaislssa puvuissaan. O l ­kaamme
ymmärtäväisiä heidän suh­teensa,
siinä vaativaisuudessa nL
mittain, sillä he ovat vasta lyhyen
ajan harjoitelleet, joten eivät t u ­lokset
voi olla virheettömiä vielä,
mutta ilolla tervehdimme esitys-tänsä
j a toivomme heidän siinä o n ­nistuvan.
,
Orkesteri taas soittelee väliajan
jälkeen ja sitte tytöt tanssii ve-kalsemmln.
- K a i k k i a osaston jäseniä
velvoitetaan saapumaan kokoukseen
samoinkuin niitä, jotka aikoo yhtyä
osaston jäseryyteen j a Joilta on j ä ­senhakemus
sisällä: heidän tulee
saapua kokoukseen. Uusien hake­muksien
pitää olla sisällä ennen j o ' / -
tokunnan kokousta.
ten puolesta. Myöskin oli heillä a i ­komus
laittaa mielenosotus Puolan I
konsulaatin edustalle, mutta kun
menivät lupaa kysymään, niin kau­pungin
hallitus o l i käskenyt saada
heidän papplnsa allekirjoituksen a-nomukseen.
Pappi olikin ollut tähän
a s t i . joukkojen kanssa .samaa miel­tä,
mutta nyt taVä välin oli pappi
varmaankin ollut keskustelussa Puo­lan
konsulin kansia^ joka oli var­maan
kieltänyt hengenmlehen täl­laiseen
o.sallistumasta. Iiähetj'.stöiv
tullessa pmpln luo kielsi pappi mle-leosotukssn
pidon, mutta lähetys'0
Ja lampaat oli siitä viillän ihmeis­sään
ja vaativat heidän palkkalai­sensa
tekemään niinkuin he vaativat
tai muutoin loppuu kannatus ja
myöskin dollarien tulo. Nyt hädis­sään
keksi pappi kieron ehdotuksen
että pidetään vain kulkue ja mie­lenosotus.
mutta kierretään konsu-
'lin ohi kaksi kadunväliä etempäu ja
ollaan sitten'sillätavoin osottavinaan
mieltämme konsulille j a vieläpii sun­nuntaipäivänä,
jolloin el ketään ole
konsulivirastossa. Tämä oli pelastus.
Koko lammaslauma hyväksyi ehdo-dotuksen
ja n i i n ' o l i kalkki taasen
koska sen jäsenistö on maatyöläi­siä
j a osa metsätyöläislä. joten t o i ­minta,
on näin ollen voimakkain,
yhd,essä taistella olevia oloja pa­ran
taaksemme. Meidän tehtäväm­me
on tehdä yleisesti tunnetuksi
Canadan, maa- j a metsätyölälsten
liitto täällä i»hjols-Ontariossa, kos­ka
olemme ahioat työläiset täällä
ja meidän yhteinen vihollinen on
työnantaja luokka. Nykyään, kun
aika näin huonoksi kääntyi, olisi
meidän taisteltava, että saisimme
talven sivuutettua. NäSfttää cdltS,
ettii .suuret joukot ovat Ilman asun­toa
j a ruokaa. Meidän on järjestet­tävä
joukkovaatimuksia hallituksel­ta.
Hallituksen on annettava yk-i-siä
töitä, jos me joukkona vaadlm-
Greighton Mine
OtUJkaa haomloon creUthtolalset,
että enslsimnuntaina tapahtuu ro­mahdus
ja saapukaa sitä haallUeu-ne
katsomaan. Silloin näet S. J . 4:-
nnen alueen vlerallujoukkue tulee
vierailemaan kylässämme. Tässä
Vapaudessa oh kyllä ollut sellaisia­kin
selostuksia, etta Crelghton M i -
nen suomalaisia työläisiä vaivaa pel­kuruus,
eivät nlm. uskalla tulla haa-
UUeen, eikä yhtyä työläisten Jär-
Jestölhln. el tähänkään & Järjes­töön.
Minä olen ollut taipuvainen
uskomaan, että se on vaan ollut sel­laista
vlhapuhetta, mutta sunnun-talnapa
se nähdään.
Voitte ajatella asiaa lopun viikkoa,
mutta se on lyhyesti niin. että työ­läiset
eivät saavuta mitään Ilman
järjestäytymistä, taistelua Ja uhre­jakin.
Pois pelko Ja yhtykää S. Jär­jestöön
toisten työläisten mukaan.
—n.
mlt&än. Päätin opiakellavakayf
mutta miten? Missä? Bteien;<^?s
jauksella Rohkaista itseni ja; m*',
nin pappi VyIsokowln lm'^^^-:'ke!^^
Toba:, n i i n J a ' n i l i i , muka iTUK)falj8^|<,
kirjailija, haluan opito^-— autUttUiÄP^
Tätä hän el yplniit tehdä,: m u t ^
hän käynyt nauramaanteant
K u n k a r ^ i T u c n i a^
sei^ Oserkln jt^k^lluci, ,
luun' päasyä"mfei»?1»<
Leveän leivän ka K l r j . A NEVEROV
Lukemista, kirjoitusta Ja lasken­toa
opetti meille vakuutusasloltslja
Ivanovskl, Joka samalla oli vlrren-velsaaja.
Hän o l i alkoholin turmele­ma,
mutta sangen hyväntahtoinen,
setlattu. Tämä vain osoittaa, miten Hän aina makaili aitauksen takarrt»
tyhmästi vielä annetaan vetää n e - j kirkonvahdln luona ja minä etevlm-
FASCISTIVASTAINEN PROTESTI-K
O K O U S _
pidettiin Prince Arthur haälilla v.k.
28 päivän Iltana. Haali oli tungok­seen
asti yleisöä. Puheissa tuomittiin
fascistien katala menettely, ei; yk­sin
Puolassa, vaan yleisesti, vaikka
kokous olikin kutsuttu kokoon pää­asiallisesti
protestlkokcukseksl Puo­lan
fascistlterrorla vastaan.
Lauantaina 29 päivä pii n^ieleno-sotus
- järjestetty Puolan konsulivi­raston
edustalle, jonka Montrealin
poliisit kyllä verisesti löivät hajalle
näyttivät, että demokratia el ole
meille Canadassa muuta kuin n i ­meksi,
vaan että olemme samanlai­sen
fasclstlterrorln alla kuin niissä­kin
maissa mihin protesti tällä ker­taa
oli kohdistettu.
. Kello 12 aikana alkoi joukkoja la­koontua
niille kaduille missä konsu­livirasto
oli, mutta tätä ennen oli
poliisilaitos varustanut myöskin i t ­sensä.
Ketään ei laskettu lähelle­kään
konsulivirastoa, ei etenkään
joukkona. Ratsut j a moottoripoliisit
ajoivat joka taholle Ja heiluivat k a -
pulolneen. Monta suomalaistakin t u .
li hakattua poliisin kapulalla. S a ­moin
monet toiset, eräskin canada-lafnen
sai maistaa oman maansa
fascistiriehunnasta, että kasvotkin
oli melkein muodottonfat. O l i ilime-teltävää,
että poliisit oli n i i n raako-nästä
kirkon suojissa. E| yksin por­vareita,
vaan vielä työläisiäkin k u l -
kee tällaisessa hapatuksessa. Eixö
jo ole aika sanoa Irti porvareista ja
heidän talutusnuorastaan? —
uutisia
nälälsen tanssin, jonka jälkeen har- j a , vaikka kaikki Joukot oU r a u h a l -
lUdet kaaderit (akthviset ker­it),
jotka ovat kasvaneet äs­sä
lakkojen aikana j a - osoit­teet
kykeneviksi työväenluo-taisteluiden
j a työliäsjoukkojen
stäjtksi.
Mitä sitkeintä taistelua ori
ivä reformististen ammattilUt-i
sosialifascististen johtajien
ttamistaktUkkaa vastaan, sekä
linväUsen ammatillisen liikkeen
?den puolesta luokkataistelun
»Ila. Samanaikaisesti tulee m e l -
Ifiättävästi taistella niitä vas-i
jotka eivät käsitä, että on
änätöntä järjestää riippumat-
» ammattiliittoja, juuri- niissä
soissa, jolloin vaUankumouk-et.
liiaksi hajaannusta pfelä-joutöisivat
heikentämään v a l -
nnouksellista toimintaansa a m -
^ liikkeen sisällä j a jätt?^
I sikssen enimmän riistettyjen
«naatin joukkojen järjestä-
1- Pakkoliikkeen kasvu Prof i n -
1 neljännen kongre^^b jälkeen.
atUliittobyrokraattien käytän- on etupäässä tähdättävä tehdasko-
^ ottamat sosialifascistiset me- mitean ja tehtaiden luottamusmies-h
aktiivicfjj., — järjestöjen valloittamiseen siellä,
arvostelukykyä." On • kOKoriaan "väa--
rln luoda mekaanisesti uusia. a m -
mattiUittoja^ jotka vain eristäisivät
luokkatietoisimman työväenluokan
osan muusta työväenluokasta. U u ­sia
liittoja voidaan luoda vain s i l ­loin,
kun lakkoaallot ovat nousseet
korkeimmllleen Ja siellä, missä luok-k
^ a l s t e l u on käynyt hyvin tuliseksi,
missä huomattavat proletariaatin
joukot alkavat tajuta reformistisen
ammattimttobyrokratian harjoitta,
man pefcollisuuden kaikessa alasto­muudessaan
j a missä he aktiivisesti
kannattavat uuden liiton järjestä­mistä.
Näidenkin olosuhteiden val­litessa
uusien ammattiliittojen luo­minen
maissa, niissä ei ole punais­ta
ammattillittokeskusta, olisi huo­lellisesti
harkittava vallitsevan tilan­teen
mukaisesti.
7) Tarmokasta ja johdonmukais­ta
työtä on ylläpidettävä vallanku­mouksellisen
ammatillisen liikkeen
tehtävien laajratamiseksi sellaisten
elimien avulla, joiden johdon työ-r
Iäiset itse ovat valinneet. Taistelu
^ aktiivisten jäsenten järjts-
^ e n karkoittaminen ammat-
JJf» jopa k o k o n ^ e n jär-
™ ^ hajoittaminen (esim.
? A.Tnmattijärjestössä), ^liitto-
^ i u v u n keinotekoinen rajoit­us
» sovelluttamalla käytäntöön
^'^a, jonka mukaan jäsenek-
"°^n tulla vain ammatin pe-
EEa, ia yleinen lakkojensärke-
; ^fonnistien taholta — ova.
^ 5:«Iaisia seikkoja, jotka mo-
^ a i s s a qvat synnyttäneet t i -
^ jollohi on olliit j a tidee
^ olemaan välttämätöntä
vallankumouksellisten Jiltfe>-
armäminen. j a jolloin P r o f i n -
missä tällaisia järjestöjä on ole­massa
(Saksa, Itävalta. Tshekko­slovakia
j a osittain Puola) j a n ^ -
mä järjestöt^ on taottava todelU-stijsi
luokkataistelun aseiksi. .Sel­laisissa
T»aig«>. taas, missä eiole t e h - .
daskomiteoja (Ranska, EngUmti, j
Yhdysvallat jne.) on niitä pyrittävä
laajenevan vallankumouksellisen
ovat; ammatillisen toiminnan pohjalla
luomaan.' Profintemin kannattajien
tulee sitäpaitsi ponnistella kaikken­sa
luodakseen uusia vallankumouk-sellisia
ammattiUittoelimiä, kuten
esim. vallankumouksellisia Iqotta-masmiesjärjestöjä,
joiden valitsemi-gj^^^
stöjen tulee ottaa ^ j o h - seen^ osallistuvat kaikki työpaikan
^ ä . ^ Nämä mahdoHisuudat .työläiset, j a täten lujittaa yhteyttä
«nitenkaan missään tapauk- mahdollisimman laajojen työläis-
^ffikenta sellaisia vääriä ja joukkojen ja punaisten ammättiKit-pyrkimyksiä,
jirtden .'tojen t a i väUankampukseHisten a m -
^ ^ n a on ammattiliittojen | matillisten opposiotiiyhmien välillä.
"*^°iäien iiman - tarpeellista i Tällaisten vakitnisten elimien t o i -
tminta alhaalta vaUtun taisteluky-kyisen
johdon alla* on saatettava
kiinteään yhteyteen lakkojen aika­na
syntyneiden lakkokomiteain ja
lakkojen valmistelutöiden kanssa.
C. Taistelnn kansainvälistyttäminen
1) Ottaen huomioon sen korkean
asteen, jonka kansainvälinen pää­oma
on saavuttanut järJestäyneLgry-dessä
(kansainväliset trustit j a y h ­tymät),
samoinkuin sen yhteisrinta­man,
jolla pääoma esiintyy, jokai­sessa
luokkien välisessä selkkaus-sessa,
ja opetukset useista -suurista
lakoista, joiden murskaaminen on­nistui
työnantajUle ' kansainvälisen
proletariaatin puutteellisen kannar-tuksen
vuoksi. Profintemin viides
kongressi kehoittaa käilskla kan­nattajiaan
toimimaan siihen suun­taan,
että vallMikumoukselliset am-mättiliittojärjestöt
tulisivat aktiivi­semmiksi
todellisen kansainvälisen
avunantamisessa lakoille muissa
maissa.
2) Profintemin kannattajia ke-hoitetaan
tässä suhteessa toteutta­maan
neljännen kongressin hyväk­symää
päätöslauselmaa siitä, että
Kansainväli&3t Anunatilliset Agita-tio-
ja Propagandakomiteat on
muodostettava "kansainvälisesti jär­jestäviksi
ja johtaviksi keskuksiksi
eri teollisuuksissa". Nämä komiteat
eivät vielä nykyään keskitä, huo­miotaan
lakkojen johtamiseen ja
työläisten tukemiseen lakkojen a i ­kana.
Tämä 00. etupäässä selitettä­vissä
sillä, että Profintemin k m s a l -
liset keskukset, riiutta varsinkin e n ­tinen
oikeistolainen johto Neuvos­toliiton
ammattiliittojen Keskusneu-vostossa
j a Neuvostoliitto eri l i i t ­tojen
Keskuskomiteoissa., ovat levä­peräisesti
suhtautuneet Kansainvä­lisen
Agitatio- j a Propagandakomi-teain
toimintaan j a usein laimin­lyöneet
sen tuhonaan. Viides k o n '
gressi vaatii kaikkia Profintemin
kannattajia tekemään tässä s u h '
teessä Jyrkän käänteen aktiiviseu
kannataksen antamiseksi näiUe k a c
sainvälisille komiteoille ja niiden
toiminnan uudelleen tehostamiseksi,
silmälläpitäen sitä, että nämä ko­miteat
voitaisiin, senjälkeen kun ne
ovat saaneet tarpeellisen järjestölli­sen
pphjan, muuttaa eri teollisuuk­sien
Intemational^lksi.
3) Profintemin viides kongressi
kehoittaa antamaan kaikkea mah­dollista
taisteluhenkistä apua I n ­tian,
Kiinan. Indone.sian ja mui­den
siirtomaiden proletaareille, kieL
täytymällä joukkojen tai aseiden
kuljetuksesta, järjestämällä mielen­osoituksia
siirtomaissa vallitsevaa
terroria vastaan jne. Siirtomaiden
proletariaatin taistelu imperialismia,
omaa kermaista porvaristoa ja k a ­pitalistista
rationalisointia vastaan,
jonka avuUa pyritään supistamaan
nykyisin yaUItsevia siIrtomaatyöläi.s
ten nJJkäpalkkojakin, on eroittama-ton
osa maailman proletariaatin
taistelusta kapitalismia vastaan. K e ­hittyneiden
kapitalistimaiden työ­läiset
voivat saavuttaa vapautumi­sensa
vain sillä ehdolla että he y h .
distävät oman taistelunsa siirtomai­den
sorrettujen joukkojen taiste-
-luim.
4> Ottaen huomioon Imperiali^!-
set .sodat, joita kapitalistiset kllki'.
valmistelevat, kongressi kutsuu
kaikkien maiden työläisiä.. aktiivi­seen
taisteluun sotaa vastaan. Ny­kyisten
olosuhteiden vallitessa tä­mä
merkltfiee ensi sijassa j a ennen
kaikkea lakkotaLsteiuiden laajenta­mista
kaikin käytettävissä olevin
keinoin kapitalistista rationalisoin­tia
vastaan, maailman kriisin seu­rauksien
siirtämistä vastaan työ­läisten
hartioille, työväenluokan
elintason baonontamlsta vastaan ja
Neuvostoliiton puolustamisrftsL Neu­vostoliitto
on mahtavin ase koko
maaflman työtätekevien vapauttami­sessa
j a se päävafkeus. mikä estää
kalkkien maMe^ kapitalisteja m u r^
kaamasta j a lopullisesti orjuutta­masta
työväenluokkaa. NeuvostolH-ton
puolostaminen on koko maail-mazi
iydväenluok»! Itsepuolustusta.
Neuvcstoliitosta takaisin
tov. Elsi Tynjälä ja pailckakunnan
naisjaosto toimi ohjelmaillan maa­nantaina
24 p. viime kuuta, Jossa
tov, Tynjälä teki selkoa matkastaan
työläisten maassa. Paljon hänellä
o l i k in kertomista, koska sitä piisasi
toista tuntia yhteen menoon. E n
lähde tässä tekemään selkoa hänen
puheestaan sen paremmin, mutta
kai se vaikutti muutiamllh porvarien
kätyrelhin päinvastoin mitä he l u u l i ­vat,
koska olivat • sitä puhetta vää­rentäneet
paikkakunnan lehteen. N i i ­tä
on sellaisiakin täyä paikkakunal-la
jotka katsovat porvarien etua ja
väärentävät tosiasioita j a tositapah­tumia
oman makunsa mukaan. No,
he tietysti elävät sellaisesta hom­masta,
sellaiset oliot ovat virkansa
arvoisia, eivät he kehtaa Itseänsä
sentään esittää.
Näytelmistä Joku sana. Niitä on e-sitetty
Ja esitetään aina toinen tois­taan
parempia. Nyt ensimäinen t i ­laisuus
taasen ori 7 p. Silloin esi­tetään
mieltä järkyttävä näytelmä
"Sodan palkka". Siinä on selvä k u ­va
'mitä sota saa aikaan ja kutka
siltä sodasta • Joutuvat raskaimmin
kärsimään. Se on todellinen kuva
siltä.
Sitten 14 p, menee toisintona
"Nuoruusaikojen muistomitali". S i i ­nä
on taasen nauruhermoja kutkut­tava
palä, joten sopii nyt tulla n l i .
den. jotka viime kerralla jäivät nä­kemättä.
Näytelmä on kyllä sen a r -
voinerf,
• Sitten 21 p. on meillä ihan u u ­si
kuva. Nähdään itse isäjumalakln
tuomitsemassa keljua, entistä suu­taria,
joka on tullut n i i n mahtavak­si
että ei perusta enään kenestäkilän
mitään, kun on pääs.syt puutavaral-j
lakeinottelijaksl ia sillä rikastunut.
Mutta auttaa siinä sentään IsänJif-malan
puheet jotain, koska suutari
tylee melkein entLselleen, No sen
näet kun tulet, katsomaan ja nau­raa
saat vatsasi täyteen.
Jouluna esitetään oikein juhlanäy­telmä
" M a a kutsuu" 5;3sä näytöksss
sä Ja seitsemä-ssä muutoksessa. Se
on venäläinen, j a aihe siltä, kun
Neuvostoliittoon perustettiin, 'ensi­mäinen
• kollektiivinen maatalous.
Siinä on hauskaakin, jos on todelli-s-ta
epätoivoakin. SUnä nähdään mon­ta
eri ihmistyyppiä ja luonteita
Nähdään, rakkautta janoovia, näh­dään
juoppouteen vajonneita keljuja
j a niitä mistään perustainattomia,
jotka ovat vaan joukossa mukana
kun eivät voi muuallakaan olla. Näh­dään,
miten mies, joka on taistellut
vuosia tämän suuren työn hjrväksi.
vaipuu välinpitämättörayytesn kun
kaikki menee helvettiin, konnien ja
lurjuksien toimesta, mutta nähdään
sama mies taasen taLsteluyalmlina,
kun hänen toivomansa apu, lehmät,
tulevat. Kommuuna elää sittenkin,
"kulakkien jä lurjuksien kiusallakin".
Nämä on viimeiset sanat näytelmäs­sä-"
Maa kutsuu".
Pörrää, pörrää! — Kyllä oli eri
pörriäinen kun arvasi tulla tännekin
näin talvisaikaan. E i se pörrittäjä
pelkää palelevansa täälläkään. Par­haiten
se pörrää uutena vuoten S J ' ,
©saston haalin näyttämöllä. Tuls
kurkistamaan, miten se pörrää.
On väbän iluncellistä. että täällä­k
i n pn sen verran virkakuntaa, että
ne Joskus kurkistavat ovesta sisään
n o i h i n "pääskysen pesiin", joissa i lo
elää. J a Joissa pullossa olevaa kuu­tamoa
myydään Tässä neljännen
pänä oppilaana kuljin viivotin kä-des^
pulpettien vällkäytävlä pitkin
sekä hänen asemastaan Ja hänen
pyynnöstään opetin alemmalle osas­tolle
kirjaimia.
Muisti mhiuUa oli erinomainen ja
yhdestä kuulemasta muistin koko­naisia
kertomuksia. Kieliopista meli-lä
oppilailla el ollut aavistustakaan
j a ainoa, mitä opettaja meille s a -
palaiii nol, o l i :
' — Sanojen "mutta", "että" ja
"joka" edelle pannaan pilkku.
Klrkkokoulun kolme luokkaa pää­tin
parhaana oppilaana Ja päätin
ruveta talonpojaksi, kyntäjäksi. slUä
n i i h i n aikoihin alkoi Isoisäni kauppa
käydä huonosti Ja hän alkoi puu­hailla
maanviljelystöissä. Talonpoi­kainen
työ pellolla näytti minusta
kalkkein parhaalta maailmassa. Pian
opinkin kyntämään, lelkkaamaaif
sirpillä' Ja kutomaan tallukoita.
Muistan, että tallukolden laittami­nen
minusta oU erittäin mieluista
Kuvittelin olevani ukko eikä minua
siitä työstä saanut hevillä luopu­maan.
Tätä hauskuutta el kuitenkaan
kestänyt kauan: heti, k u n opin tal­lukoita
tekemään, alkoi »2 minua
kyllästyttää. .
Oli vuosia, jolloin minä 10-12
vuotinen poikanen kuvittelin oleva­ni
talonpoika: Minulla oli oma massi
tupakoineen Ja kaikkia asioita kat­selin
talonpoikain silmillä, Istuske­lin
heidän luonaan Ja puhelin hei­dän
tavallaan.
Kartanon puhdistaminen, hevosten
luona käy ti öisin, olkien noutaminen
luuvasta, aamiaistaminen ja Istumi­nen
höyryävän rasvaisen kaallvadin
ääressä oli minusta Jotakin erikoista,
mitä en itsekään oikein ymmärtä­nyt.
K u n täytin 15 ikävuotta, alkoi m i ­nussa
jonkinlainen käyminen. Äk­kiä
icatosi kaikki halu talonpoikain
töihin j a mieleni teki päästä viinu­riksi.
Olin ennemmin nähnyt sel­laisia,
kun kävin isoisäni kanssa
Simbirskissä tavaroita hakemassa Ja
ne olivat tehneet minuun valtavan
vaikutuksen: mustat takit, valkoiset
ruokalilnat kainalossa, taltee^inen
luovallu tarjotinta korkealla kanta­en
pöytien välitse, astlain helinä,
höyryävät teekannut — kaikki tämä
vaikutti minuun" sanomattomasti ja
minä arvelin, ettei mikään ole .sen
Ihanampaa kuin viinurina olo^
Äitini kuolinvuotena Jouduin S a ­maraan
isäni luo, k u l j i n teeravinto-lan
ohi j a sydämeni kaipasi sinne
hirveästi, mutta poliisin vaimo A n ­na
Andrejevna Burmlster vei minut
teeravintolan asemasta läänin k i r j a -,
painoon. Siellä koneet, hihnojen
suhina, värien haju, suunnattomat
paperiarkit, joita koneiden "kam­mat"
heittelivät, heti tappoivat m i ­nusta
rakkauden teeravintolaa koh­taan
ja minä väristen ajattelin:
— Tämäpä vasta on oikeata elä­mää!
Minut pantiin leimaamaan kun­nanhallinnon
kirjekuoria. Näyttää
j a selittää ei kauan tarvlimut. Opin
heti oikein asettamaan kuoret, sillä
tämä "temppu:' oli minusta mieleen-
Parissa kolmessa päivässä leimasin
useita satoja kappaleita. OUn oikein
harmissani, kun työaika päättyi Ja
täytyi poistua kirjapainosta.
Sitten taas tuli käänne. V i i k o n k u ­luttua
alkoi kirjapaino kaikkineen
kyllästyttää minua sUlä o l i n saanut
omani Ja i>ttemmälle el s a l l i t tu t a i ­toja
kokelöa. Minulle e i näytetty
mitään uutta «xikä minä enää saaim-nut
työhön, vaan paiasUt maalle K
soisäni luo Ja päätin taas ruveta
talonpojaksi.
Maalaiset syysyöt, syysjuUlsit,
häät, lllatsut, tyttöjen seurassa 1$-
tujäiset, Jianuria soitto ~ kalkki «
omalla tavallaan kosketti sieluani ja
minä antaannuln t ä h ^ elämään.
tähän runollisuuteen täydellisesti.
Asla cl kuitenkaan ollut niin. E n
tuntenut itseäni. Jokin voima tem­pasi
taas minut Irti kylöstä Ja a i ­van
odottamattani \a minut Stara-
Ja Malnan kirkonkylään, Joka oU 18
virstan päässä. Siellä jouduin myy-mäpöydän
toa kauppias Nlkiforolin
rihkamakaupassa.
Kaupassa minä vUhdyln kuin k a ­la
vedessä: napit, nauhat, kammat,
neulat, tärpätin, kamforln. saippuan,
rasvan Ja värien haju, l a t t i a n l a k a i ­su,
teekannu kädessä Juoksu Ja p u ­helut
o s t a j i e n ' k a n s s a— kas siinä
oU musiikkia.
Kauppiaan talossa oli kuitenkin
öisin kaupanteon loputtua toisen­laista
musUkkla: novikovkalalnen
hurstini lattialla makuu keittiössä,
hiljaisuus Ja kolkkous sekä Isäntä­väen
ankarat torat. Tunsin tapah­tuvan
Jonkinlaista vääryyttä, mikä
tunto ennen pitkää, muuttui kauhe­aksi
Ikäväksi, Ja eräänä toripäivänä
minä, hyläten hurstini Isäntäväen
keittiöön, pakenin taas Isolsnl luo.
Siellä en tällä kertaa kuitenkaan
viipynyt kauan. Samana vuotena
jouduin MelekessIn kaupunkiin (ny­kyisin
klhlakuntakaupunkl) Ja slellil
|ö kauppias Bereslnln kangaskaup­paan
myymäläpöydän taa t a i olka-sAimln
oven tienoille, '
Taas viehätti mlniia elämä. Ko<
vln mieluista oli mittailla kangasta,
kääriä huiveja levälleen Ja puhel­la
ostajien kanssa, mutta minut, Jo­ka
olin melkoisen suuri poika (16-
vuotlas) enimmäkseen pakoltettUn
teekannulla ' hakemaan keitettyä
kuumaa vettä, hoitelemaan lamppu­ja,
lakalsenjaan lattioita Ja hoitele­maan
eläimiä pihalla.
Tässä täytyy poiketa syrjään.
Jo 12-vuotisena tai jonkun verran
nuorempanakin hämmästytin Itse­ni.
runoiluUa. Tämä synti sattui "mi­nulle
omituisesti, käsittämättömästi
Ja aivan vastoin tahtoani. Meillä oU
kylässä räätälinä Tykan. T a l v l - l l l o ln
me poikaset kokoonnuimme hänen
luoksensa karttoa pelaamaan. Minä
tavallisesti aina hävisin. Isoisäni
luona kotonani tas oli huononlainen
kuva; rapi>eutunelta mökkejö, r y y -
pyksissä olevia talonpoikia j a terve
punaposkinen kapakan tlskimies.'
Selitykset kuvaan oUvaf runomuo­dossa.
Jostakin syystä Juolahti pää­häni
ajatus kirjoittaa samanlaisia
runoja Tykanista, Joka köyhdytti
meitä poikasia. Näin ei kuitenkaan
'.äynyt, vaan kävi aivan toisin: rill­i
ä , kuten sanotaan, "revin" koko
katumme, Rjasanin kadun, Muls-
•^aakseni oU tämä ensimäinen " r u ­nollinen"
tuotteeni seuraavanlainen:
Anton on köyhä,
M i t r i se murisee —
Koko kortteli pois»
Kummi Stepanlda,
T y k a n on lehmän välve —
Koko kortteli pois! j j i e.
L u i n kallten tämän poikasille, t a ­lonpojille
Ja ämmille. Ss sai osak­seen
naurua j a hyväksymistä ja e n ­simäinen
"maineen" saanti sekä
tunnustus, että osasin runoilla, te­kivät'
tehtävänsä. Omaamatta a a ­vistustakaan
runojen rakentelun
säännöistä minä uutterasti rustailln
runoja, valikoin sotata ja j a m n o -
taiteen koko loisto öU mielestäni s i i ­nä,
että Jokaisen l i v l n loppusana
"sopi" hyvin edellisen rivin loppusa­nan
kanssa.
K e r r a n minä sitten Melekeslssä
sensa kirkkoon saadakseiii sjiösltuk-^^^l^^^^^^^
nen vieressään pienen harmaap.,.
ukon — taidemaalarin (nimeä ':<ni''u!^f;
enää Ikäväkseni muista). P a p i J l ö - ? ' ^:
soitti nilnut hänelle. Tämä k i i i i - ^:
nostul asiaan, kutsui minut asun-toonsa,
rohkaisi, rauhoitti J a päät- -^r
tl toimittaa- minut Voiskin opetta-
Jasemtaaarlln, m u t t a 'kmi en öllut, --irf
ensinkään valmistautunut pUasy-' {/^i
tutkintoon, neuvoi hän minua <ai*-i^K&
sta menemään Oskerln kaksUuok'-;
kaiseen kouluun, missä tutkinto p l l
helpompi, antoi ruplan matkara­hoiksi
ja nlta läksta Bereslnln k a u - ,
pasta. Kävta rukoilemassa, ristin x'
itseni Ja pussi harteUla. sekä h a - ,;
luten oppia läksin jalkaisin . M e l e - y.
ke.s.slstä 40 virstan matkan päässä
olevaan Oserkln klrkoukyJiiUti t u t -
klntoa suorittamaan. . ' ' -f"
Slvuutttii ykslylskolidat. ^ ,
Pääsin kouluun ja vielä siiiii o-. V;;;
"mm
Ollessani satuta isännän ruokapöy­dässä
kuulemaan pilkallista keskus­telua
sUtä, että Suuren kadun var­r
e l l a asui klrJalUJa. Jolle Pietarista
nmolsta lähetetään rahoja, j a ci^ä
hän olisi muka saanut sata ruplaa.
M;elekesslssä asuessanl minäkin u u -
ntavlerelsessä nurkassa kirjoittelin
runoja, jolta sitten luin kelttöjät-iärelle.
Hän o l i ihastuksissaan r u -
luöstani Jä useta itki "liikutukses­ta",
mutta minä en koskaan osan­nut
ajatella,, että runoina saattaa
ansalta satakta raplaa. S y d S n^
oli kuohuksissa. Etsin kirjailijan
(joka oU itseopptaut runoilija t a ­lonpoika
OenlBow Kondakovkan k y -
plskella fitlpendtaattlntt. Se tapah- . .^^^^^^^
tul V, 1003.•,. '•/i;'-v''-S;:v^^
Kolmen vuoden kuluttua pUiltln
koulun ja sain koulun opettajalta
todistuksen. Tullessani oppilaaksi
kolmannelle osastolle, pataettlhx eri
simainen kertomukseni pletarllal-jjcssa
aikakauslehdessä "Vjestnii: ,
Tresvastl". j a sain palkkioksi^ k y m - '
menen ruplaa. Iloani cl voi mitata,
kauhalla, eikä sangolla eikä lapiolla, |^||
Alvan huUaarinuln. ' ' i -
Koulun päätettyäni matkustin S a - ^
maraan etsläksenl itselleni kirjurin Ai
toimen, Päivisin myin sanomateTbi*
tlä. kolme p«lvU& kannoin rakeri-nuksllla
roskaa, lähetin runon sa-marolalseeri
lehteen — Ja jouduta
Orenburgiln, missä sUhcn aidaan
vanhempi veljeni oli rautatlelKi
konduktöörtaä. ^ . 1|
K e r r a n luin lehdestä: Tanfltaan
henkilö, joka osaa kirjoittaa runo-'
Ja päivän kysymyksistä! Osoite:
Grand Hotel,' kysyttävä rouva sitä
Ja sitä. Minulla el ollut vakinais­ta
tointa Ja tuumin: "Osaankähan
mftiä kirjoittaa runoja päivän k y -
symykslstU?" Vastasin Itselleril;
*'Osaan> ^Menln-llmolttJttauri
kaan. Jouduin laulukahvllan pitä­jän
luo. Sain aiheet, mistä oli r u ­noja
kirjoiteltava. Muistaakseni feh^^
dotettlln minulle, että kupletin piti
päättyä sanoilla:
Kyllä hän kasvaa, kyllä hän kaa­vaa,;
Näin pitl kirjoittaa nuorukabes-ta,
Jota sukupuolitautien lääkäri
tarkasti. Jotakin pll vielä kirjoitet­tava
ukosta jne. Mtausta Sitaä o li
kysymys leivästä, jota tarvitsin,
o « n suorittaakseni tilauksen, istuin
koko yön, veta runoni j a — - se h y ­lättiin.
Taas Istuin y ö n — taas
hylättiin.' O l i n lopen uupunut; riiut­ta
kävin kuitenkin uudeUeeri työhön
käsiksi. Nyt hyviiksylvät runon. ,:|'
maksoivat minulle viisi ruplaa k u l ­lassa
Ja kehuivat lahjojani. Minut
kutsuttiin mukaan retkille, pyydet-tliri
soumstelemaan kahvilan tyt- gaf
tösten kanssa, Jotta tutastulsin elä- . |-
mään,, Ja sanottiin, että minä olin
"suuri laulufcahvllarunolllja" (näin
kirjaimellisesti).
Maalaisnuorukaisena minä en t i e ­tysti
ensinMän. ymmärtänyt, minne
olin Joutunut, sillä'kahvilji näytti
mtausta suurelta teatterilta, minua,
yllsteltlta Ja yllstelljänä oli v l e ^
hieno "rouva". Vähällä ollri korrr^
pastua tällä tiellä, mutta "Njutka
Loglnovalta''. ensimäise) tä lemm l -
tyltänl saamani kirje selvitti aja­tukseni.
•
'Hän (siihen ' aikaan kimnaa."4n
oppilas. vallankuropuj^Äelllnen, 17-«
vuotias) kirjoitti tninulle Saraara-s-ta,
että hän yhdij.ssii tovenensa
kanssa aikoi lahteä ir.ärxisiu .'jckaari
taistalcmaan tsaarin. .sartovalLia/A-a.';-
taan. ' :^";^v'
Sellaista iskua en voinut kestää. «s;
K u i n k a ! Hän on vaUankmrioufciel- i| ^
Unen ja lähtee kansan sakaan, eU- |^
kä sortuu ja minä kb-joittelen r u - |
noja ukoista! E i , ssUainen e i - k e l - l
paa. Minäkin rakastta kansaa, m i - ' :^
näkin olin valmte- epältsekkäastl
palvelemaan sitä 'aiedoilliarirV-zTaas
riensin maalle j a . rupesin öpattajakr ...;,' t l
si lukutaitokpuluun 10 ruplan .Jcuu- ']r
kausipalliasta etäiseen Pisriiirin 'ky- "'A
lään Stavro'polskin kihlakimnaSsä?.
Maalla olin toimessa 6—7 vuotta. " ' '^
Naimisita meriin ,v.-,1912,, .siirryin . , "'"
senLstvon palvelukseen, missä ojin- ' ;
kolmisen vuotta. Sitten minut' v. ' ]
1915. mobiiisoitlta sotaari ja siitä ,
alkaen vieraannuin koulusta- - S6- "
dassa en kuitenkaan ollut. Jouduin
pjilvelemaan rintaman selkäpuolella/;
Enslmäisen kertomukseni jälkegri
Julkaisi "VJestnlk TresvosU": vielä;
eräitä kertomukslani. Strri"; jälkeen'
toUnta Jonkun alkaa " R t B k o J e B o r ' ^^
gatsvossa", "Sovremenni MIrissä":; j i i i i
V]akltulsestl ^ n a vuoteeri "liJlT astiitjM
"Shlsnj dlja ' Vsjeh-issä^ juÖcaiari^
etupäässä kertomuksia .öp^ttäjaii^3?|l
maalaispapiston j a Jcöyhäta- jtoloni-^^
poikain elarflastä- Y}6eD^;::^}mäii^S^'
teUh vähän: ^hden tad :;S?|iä|atr^^^
tomusta vuodessa. V.\'^0W^i^iat
Moskovaan. . .\
Siinä onkln-katkaiöd^-f
201X 1923. . ,