Vapaus, November 6, 1930

              Torstaina, man*ask. 6 p.nä — Thur., Nov. 6
T ^ ^ t ^ ^ T O A TT Q Ciauuita raomcUurs t>5»ieit&j «Jne» iinenluuuutuj», nmtftrr Sad-
Y wCX .W O , l > n i 7 t M , Oni., . U k k i a a . puMi tanDaoUi- ji mUritlriBS JulilaFiitiiu.
^ ' • , VAPAUS; OUterty) *
n£«^<rapgft of P i n u i l i VorkCT» ia Canad», PublUhed ätilj st Saittnry. Onuno.
„ " » • • i i < i l « thf. Boit Office Deputmcst, Otuira, « i iecood c!»«» auttcr.
nte*, 7Sc per col. icch. ttinimnm ehux* ^o' «iocle iiucittoo, 75e.
*!>« I K Ä •äymiuos medion» Ainong the Fioniib people ia Cuixds.
The
Yiisivttotissuttnmtelma neljässä vuodessa I
No. 262-4
ToUutns, konttori. kirjak<uiip« J< paino omaua u j o i u Eba StreeliUi.
V^lmeUi V«p«n», Box 69, Sadbury. Ont.
fahflimft; Konttori'103S. — Toimita* 536W. — Kirjakaoppa 2387W.
Kun Xeuvosloliiton kommunisti­nen
puolue kaksi vuotta sitten jul-
: kaisi viisivuotissuumiiteJmansa
I maan teoNisuuden ja maatalouden
t rakentamiseksi sosialistisella p<"^i-
^ Offiee (juh. work. ,«},er.i>»em.. «te.> loä - " E d i t o r S36W. - Bocteor, 2387W. gg hämmästyksellä koko
^ V lUlOTUSHLNNAT VAPAUDESSA: i tariitalifttispn maailman \ume-lUrjeniihtoflmolaku^
t ilM k^ni, S2.00 kaksi kertaa. - Avioliittooa menneille onnentoitotak«^ ' KapliailSUSen maailman. .^uu^i.
4>)> M}<talirama. — Nimeomuuttoilinoiuk»*! 50c kerta, 81J» 3 kertaa. —-5jaiyro«iln)otuk»et ; r n i h i l l tOltunect kanitalisliset ta-
*- - — - . kakai kert*»; — Kiitoalljnotokaet I '
lutoaUate^ta j » i ii»i»^»to»äf»yitjt. — j lousmiehet leimasivat koko viiei
_ lÄrtaa. —,TiUpJ(Ua*»tt^i*n ja »imotu»,-j. , . . . . i - u
Ifbfaumirträ. oa. Taadittaewa, liiheteiiätä. ilmolaibinta elukiiieea. - j VUOtlSSUUnniteiman SUUrekSl naa-
" ' i i n n s i i a j i }. "vif. Jtiir^itt. ' ? f ? ;5 - - / V ? ' ? ' J~~'~~~. j vfcksi, mahdottomaksi käytännös-
>u.ager. j. • Vi. Ahi,>i^. , j sä loteuttaa, samoln kuin he kol-
> Orf.Lt;, Bookalore aod Fr;nt»bt>p: Vapaus Buil^Iing, Elm Street. metoista
A.'* njai.' «<• be a<WK%»cJ: Vapau», P.O. Box. 69, Sudbarf, -Oot. - .
. .' . ' •—~—: ( '.: "
Jot ette lUiloili tidian«7, «aa raatauiga «txiraaiEecn kiTJreKenae, kiijottakM audelleeo liikkcco-bomjan
per«Oon*llUell«, oimeUäi J. •W. AhUitJg. liikkfepbi»Ua}a. ' '
famaiM—vmkö imMdUk perääntyä
Canadan työväenluokka, sen
mukfn^ myös tänne'Canadaan jou­tuneet
Canadan kapitalistien hy­väksi
ahertavat suomalaiset työläi­set
elävät ankaraa aikaa. Työtlö-nvyya.
on vienyt uhreikseeri useat,
PaJJkkojen aJenlaminen ja työttö-myyden
kouriin joutuminen uhkaa
aHttiisesti niitä, jotka vielä ova*
töjsaä. Maailman ' kapitalistien
99Vii ovat huonosti. : Niitä jäytää
kriisi, ankara pulai;^ josta ulospää­syinä
» ammottaa vain sodan.kaamea
l^uyar työläisten joufcikotuhojyninen
soterintamilla, juoksuhaudoissa —
'ktlten viimeisessä, vasta 12 vuotta
siUen päättyneessä maailmansodas-aa.
Sota — ketä vastaan? Tietys­ti
ensi kädessä työläisten ja köy-hiep
talonpoikain valtaa, Neuvos­toliittoa
vastaan, joka on kansain-väJUsen
kapitalismin pahimpana
vastuksena. Yksi seikka on kapi-t^
listeiHe selvänä ja määräävänä:
hipidan voitto-osinkonsa eivät .saa
laskea.
Ainoana keinona voitto-osinko­jen
arvon säilyttämiseen on työn­tää,
kapitalisnijri kriisin raskaat
seijijFaukset .työväenluokan kannetta­viksi.
MJkäli tuotantolaitoksia
yleensä pidetaäh käynnissä löytyy
t^iSiji, kaksi tietä: joko rationali­soida,
tuotanto ja lisätä piiskaa ja
Uuvuttagiisprosessia tuotannon, jat-kanuseksi
tarvittavalle liaxvalukui-sannjiaftie
t^ölaisjoukblfe tai 'suora-nkihea
palkkojen aientaminen työs-sS
oleViUa työläisiltä.
la. Ne ylläpitävät luokkataistelua,
sosialidemokraattisten ainesten ai­na
hangotellessa luokkataistelua
va.staan yleensä ja lakkotaisteluita
vastaan erityisesti.
Koko työväenliikkeen historia
osoittaa, että'työiajset ovgt jotakin
saavuttaneet vain- taisteluilla, jot­ka
elvar suinkaan'.aina' ole olleet
voittoisia. Raskaita, ajoittaisia tap-
•pioita on usein kärsitty. Mutta
ne eivät suinkaan merkitse, ettei­kö
olisi pitänyt taistella. Venäjän
vuoden 19Ö5 vallankurhous päättyi
taantumuksen voittoon, mutta his­toria
on selvästi osoittanut vää­riksi
JPIehanovin sen johdosta lau­sumat
kuultiisat sanat: " E i olisi pi­tänyt
tarttua aseisiin." Siis mitä
kireämpi asema, minkä, enemmän
kysymyksessä — sitä lujemjii tais­telu.
,
haav
teens
järjestelmän. Ja kaiken maailman
30.sialidemokraatit huulival täyttä
,)äätä, että tuo suurenmoinen suun­nitelma
ei ole muuta kuin bolshe­vikkien
UUSI yritys Neuvostoliiton
proletariaatin nenästä vetämiseksi.
Mutta initä puhuvat tosiasiat.
Kahden vuoden aikana saavutetut
tulokset eivät ole ainoastaan osoit­taneet,
että viisivuoliksu.unnitelman
toteuttaminen ei voi olla vain mah-k
u u s l a 1929 e l o k u u h u n 1930 k o ko
n a i s t a 20 % : I l a j a makseituJL-n;
työpalkkojen a r v o 27 vi:11a. T u o - ' J o ennsn vaaleja o l i selvää että
t a n t o osoittaa säännöllistä l a s k u a , i ^uomsn porvaristo tulee käyttämään
Suomen figdsti^ vaalienjirär
I» T , . , 1- V I 1 - , i . (kaikki diktatuurin sille
Kaudan tuotanto 'Yhdysvallois-j.^^,^^^ estääkseen työväen saama-sta
.«a v i i m e vuoden e l o k u u l l a 3.7 m i i - , c m i a edustajiaan eduskuntaan. B i l ­j
o o n a a t o n n i a , m u t t a tämän v u o d e n ' rä c s a l t a v a a l i e n tuloksen v o i s i i s jo
e l o k u u l l a vain 2..5 m i l j . t o n n i a , j'-'deltäpäinkin laskea. PorvariUiset
• „ „ ^. .. c i : i lehdet ovat myös lausuneet j u l k i 1-
^ a m a n t a p a i n e n on k u v a baksassa i , . ^ . ,
• r- 1. • • c I ! i c n s a £3n j o h d o s t a , e t t a ensi k e r r an
j a E n g l a n n i s s a . , Se.; t a p a h t u u a i k a - 1 eduskunnan., a i k a na
na, j o l l o i n N e u v o s t o l i i t t o yhdfllä heillä o n e h d o t o n ensmmistö edusta-k
a i k k e i n " epäsuötuisihlpia • t e o H i - ' Japai^oi^ta haUussaan. K u n heillä
distyEmielisetkin a s i a l l i s e s t i s e n mää­räysten
alaiseksi . J o n k u n v e r r a n e-v
a r a a m a t ' nemmän h u o l t a j a a r v e l u j a o n k o -
k o o m u s l a i s t s n keskuudessa'- herättä­nyt
r u o t s a l a i s t e n s u h t a u t u m i n e n y h -
:sl£2en r i n t a m a a n.
Suhde fascistiliikkeeseen aiheutti
• r u o t s a l a i s e n kansanpuolueen keäftiit-dsssa
kiihkeän sisäisen taisföluii;
P a s c i s t i U i k k e e n ' j c ^ t b o l i / Minteäs^
k e a l a s k e m i n e n j a u.seiden u u . - im i t e k e m i n e n edellyttää määräenem-k
a p i t a l i s t i m a i d e n ; kuten R a n s k a n , : "-^töä. Työväen j a köyhäin talon-
I . T r I I I 1 . • 'poikain e d u s t a j a i n ollessa poissa ei
J a a p p a n m , T s h e k k o s l o v a k i a n , J<'" j j,,,,,ufascisteista sitä paitsi o l i s i o i -
t u m i n e n t a l o u d e l l i s e n k r n s m {'"-i i-jt senkään v e r t a a vastusta k u i n tä-r
i s t u k s e e n o s o i t t a a , ettei tämä k r i i - hän s a a k k a . S i i h e n v i i t t a s i jo hei­si
s u i n k a a n vielä o l e saavuttanut däri j o h t a v i n r m a n miehensä Väinö
pohjansa, vaan että sen pahimmat
ilmaisumuodot va.sla ovat ede.-;--ä.
Kaiken tämän näemme selvii-^fi
täällä Canadassa, jossa tuleyajj»lvi
tulee näkemään .siiuremmah' mää-dollista,
vaan. että se voidaan vie- rän työttömiä, enemmän kurjuutta
dä läpi, jopa ennen. määräaikaa ja alastomuutta kuin koskaan cn-
— neljässä vuodessa. Viisivuotis- nen. Kapitalistinen talous on
Juuri nykyisen kriisikauden val­litessa
tulee Caqadankin työläisten
Ja niiden 'mukana myöasuomalais-ten
entistä tarmokkaammin valmis­tautua
'. laisteluihiij luokkaviholli-sen
hyökkäyksiä vastaan. Ei työ­läisten
tehtävänä ole kapitalistien
voitfö-osingöista huölehtimirieh.
Heidän välittömänä ja pakottavim-pana
velvollisuutenaan on työväen-luojiirn
j a sen jäsenten etujen puo­lustaminen
ja olojen parantaminen,
ei . peräähtyiiiirien kapitalistien
edessä.
•{Viel^ joku aika sitten, k u i f i c a^
teistit täänäfcinGanaS^ pitkin
j a jioikki pauhasivat ennenkuulii-lUBttöiAasta
miehestyksestään voittö-osinkojen
liäalimi§6SsH puhuivat
Idä; myös paljon liikelaitostensa rar
tioaalisoimisesta. Nykyään on jo
t<>iliän ääni kellossa. Nyt voivo­tellaan
tuotannon kalieuttfa ja viit­taillaan
sen halventamiseksi ly-h^
em^ä ja suq.rempäa tietä: palk-k
^ j ^ huomattava!^ .alehtamista.
Sellainen on. nykyään sävy kaikissa
kapitalistien johtavissa äänitorvis­sa.
Ne eivät aina sitam^ suo­ritan
sano. Niiden tehtävänä on
heittää luinelta työläistert silmUlb^
"rauhan" säilytlamiseksi. Mutta
ty.ojtäiset selkänahassaan tuntevat
että ka|>italistit käytähhössä: töteu't
tavat sitäi mikä heidän lehdissään
Unjfinee vain yiittailuiria, kylmäve­risesti
y l i koko linjan.
limitän tulee työläisten siihtautua
t^än kapitalistien hyÖl^käykseen?
Tyoväeoliikkeen ktinniatkaisiin
ti^aditsioneihin on aina kuulunut
taistella moisia luokkavihollisen-sa:
hyökkäyksiä vastaan,, Ja. työ­väenluokan
taval}ism taisteluase oii
oUtit: lakko. Ja täfläisien taistelu-
I j l ^ M i takana oli sUiiri^^osa^ yahhan-ki^/^
työväenUikkeen johtajia. Näin
Täytänimekö mie suomalaiset
tässä sulitees^a velyolUsiiutemme
C§ha^äiii työväenltiokaii jäseninä?
T^mä kysymys nousee selySa vas­tausta
vaativana esiin katsellessam­me
esim. äskeistä Incon hyökkäys­tä
Froodin inainareita vastaan.
Hyökkäys merkitsi työpäivän piten­nystä
ja siis rtlyöis itse asiassa palk­kojen
alennusta, työläisten elinta­son
kylmäveristä polkemista. Klkä
olisi ollut 'meidän ensinimäinen
tehtäyämrhe • tuollaisessa tilantees­sa?
Tietysti taistelu, : vastannnan
•aikaansaaniinen. Nyt ei taistelua
syiilynyt. Vastarinnatta taipuivat
työläiset hyÖkijkäyk^ett ö^essä. On,
selvää», että luokkavihollinen, saa­tuaan
näin i helpon voiton tulee
hyökkäystään jatkamaan. Todis­tuksena
siitä oh nyt jp satojen työ-
1 äisten maantiielle aj amihien.
Valtavan suuri osa suomalaisista
työläisistä j a heidän toimuniehis-.
tään pitää itseään yallankuinouk-sellisina.
,jopa puolueen jääeninä-
;kin. Mutta rriiten ovat he suhtau­tuneet
mainärien taisteluhankkei-siin?
Ovatko he todeila tehneet
kaikkensa yaJstähyokkäyksen ai­kaansaamiseksi
Incon rahaparoo-neja
vastaan? Vai ovatka he, et-
-sien jos minkälaisia yecukkeita,
•painostaen taistelun vaik^utta,^ puo­lueen
heikkoutta, mahdoTHsia uh­reja,
taistelusta koituvia Vastuksia
oli vuoteen 1914 eli Ifttä^äilnianso-, t^^ laitoksille, osuuskaupalle
taan asti. Sjlloin.sit^t^i
tunnettua — koko'sosiälidemokra-tian
johto kapitaliämiii puolelle.
Tämä sosialidemokratian johto tu«
kahutti sodan aikana^yensesti yh­teistoimin
militaristisen ^sotilasdik­tatuurin
kanssa kaikki yallahku-moulcsellisten
työläiden, lakko-hankkeet
eri maissiiu=-^::3 jäl­keen
on sosialidemokratian johto
kalkissa kapitalistisissa maissa yhä
luj.ittanut liittoaan - r - ei taistele-
Vjfl^-. .>tyäyäen^ T sitä vastaan
Il^^«^vibi:: k^pit^^^ kanssa.
Isti^^läiiEaislelu^^ kuulu hei-d^^*
i<)h}dntaa^^Jt^ Sellaisena
he|^ä;önj anikälf^h^^v muis­tilta'
• luokkien olemassaolon teo-r^
BKi^'ifi vielä tunnustavat, "luok-förauha"
ja ludkki.cnfVälinen yh-teastoiminta.
mikä no^ckilsee ai-
. fiai$ta työläisten etujen.^pett^ista.
'Etiiieö sotaa vallinneeif vanhan
3QSrafi4emokratiäh parhaiden tra^
x^tipnien» ' n i i d ^ mukana: inyos
Jädkojtaisl^lmden kannattajina; ka-jlkälistisissa
mäiss£r»«siintyvät ny­kyään
vallankumoukselliset tyoläi-
'jne. heittäytyneet antaumisen tiel­le
,perääntymään ilmian taistelua?"
Jälkimäinen tuntuu todenmukai-
.simmalta. Ja se saattakoon jo­kaisen
luokkatietöisen lehtemme
lukijan vakavasti ajaitelemaäii; Se
osoittaa, että yatlänkumöiikäeHi-suutemme
on, silloin kuii sitä olisr
todella tarvittu^ hajonnut knin tuh-ka
tuuleen. Se osoittaa, että' kes,-
kuuleerame oh tunjceutiinur, vaik­kemme
tahdo sitä tunnustaa^ aika-nioinen
annos opportunismia jopa
soäiälidernokraattisia kätsomuksia-kii^,
..sitä ,,mitä yleisellä nimellä
olemme tottuneet kutsumaan.^oikeis-lovaaraksi.
Tätä vastaan on var­sinkin
Froodin mainarieri myttyyn
menneitä taistetuhankkeita kon­kreettisena,
esimerkkinä käyttäen
alotettava kamppailu' omissa ri­veissä.
On ruvettava tekemään tot­ta
monista päätöslauselmistanlme»
joissa puhumme oikeistovaaran
jjoistaixusesta riveistäiume.
Suomalaisten luokkataistelijain
Tiritama on saatettava sellaiseksi.
suunnitelman toinen" talousvuö'si.
.mjkä päättyi viime lokakuun al­kuun,
siirtyy uutena mahtavana ja
ratkaisevana saavutuksena sosialis­tisen
rakennustyön tuloksiin. Se
osoitti, että sosialistinen talous on
piiässyl jäxkkymätlömäärt valta-äse
maan neuvostotalouden määräävii
lä aloilla. Niiri maataloudenkin
alalla, missä vaara joutua takaisin
kapitalistiseen talouteen oli kaik
kein suurin . Tästä saavutuksesta
puhuti selvää kieltään se seikka,
että kuluneen talousvuoden lop
puun Qn kollektivisoitu 22 % Neu­vostoliiton
talonpoikaistalouksista.
Ja maatalouden sosialistinen sek-
;tOri antbi, 6 0 '% kbkö Neuvostolii­ton
markkinoilla olevasta kauppa-viljasta.
Viisivuotissuunnilelmf
edellytti-, että k<)Hektivisoida voitai­siin
vain 11—12 % talonpoikais-talouksia.
Seuduilla, missä kol­lektivisointi
on kauttaaltaan tapah­tunut
hävitetään menestyksellä
suurialönpoikäislb luokkana. Se
oli kapitalistisen riiston viimeinen
tuki neuvostojen maassa.
Samanaikuisesti kasvaa valtaisin
askelin sosialistisen, .^teollisuuden
merkitys» n^aan kaiken talouden
johtajana. Huolimatta joistain epä­onnistumisista
suunnitelman suo­rittamisessa
tärkeilläkin talousaloil­la
on teollisuustuotanto kokonaan
kasvanut kuluneena talousvuonna
25 % :11a ja raskas teollisuus ko-kpnaista
38 '%:lla. Kuluneen ta-iousvuodeu.
päättyessä oli teolli­suustuotanto
lähes 100 % suurem
pi kUin Venäjän teollisuustuotan­to
ennen, sotaa, siis kaksinkerlais-tunut.
Täniän numeroiden kasvun ohel­la
oir pantava merkille tuotannon
luonteen, mulittuminen. siirtyminen
uusien koneiden tuotantoon, trakto-citeolliäuuden
kehittämiseen jne.
Juuri nämä muutokset teollisrfu-
,den luonteessa, joista pelkät nu­merot
eivät anna täyttä kuvaa, ovat
takeena sitä, että viisivuotissuunni­telma
voidaan toteuttaa neljässä
yuodessa ja että voidaan jouduttaa
sosialistista kehitystä taloudellisen
elämän takapäjuisimmalla osalla,
hira. maataloudessa.
Teollisuuden huikea kehitys sa­moin
kuin tuotantovoimien kehittä­minen
maataloudessa on. tehnyt
työttömyyden melkein olemalto-maksi.
Niinpä ilmoitetaan esim.
Kasanista, mikä on suuren tataa­rien
autonomisen tasavallan pää­kaupunki,
että siellä on työpörs-sin
kirjoissa vain 38 työtöntä sa­maan
aikaan, kun kysyntää on
10,000 :lle työläiselle. Tuollainen
seikka on selvänä osoituksena työ-iläiöten
aseman parantumisesta
Neuvostoliitossa. Kapitalistisen
järjestelmän luonnollinen ja joka-
'päiväinen seuralainen — työttö-njyys
ei ole enää pelottamassa
Neuvostoliiton työtä-tekeviä.
; Viisivuotissuunnitelman, toisen
!,talousvuoden huomattavimmakst
p.eruspiirteeksi jää — sosialistisen^
Ivyökkäyksen menestyksellinen /ocr-Mestaa J ja Yhdysvaltain f Työväen'
feneminen. Tämä menestys käy riäyttämSmton - välittämiä näytel,*
itäkin • havainnollisemmaksi, jos
uusien vakavien järkytysten edessä,
sahiaari aikaaii kun Neuvostoliito:
ottaa uusia, ratkaisevia askelfita
sosialismin rakennustyössä.
Selvempänä kuin koskaan ennen
näkyy juuri tänä aikana neuvosto-järje.
stelinän, yhteiskunnallistetun
sosialistisen talouden etevämmyys.
Puhuessamme Neuvostoliiton
saavutuksista, ei meidän tarvitse
vaieta heikkouksista, puutteista ja
vaikeuksista- Venäläiset toveri!
ne itse avoimesti tunnustavat. Mut­ta
ei niihin jähmettyäkseen, niitä
voivotellakseen ,vaan mobilisoidak-seen
joukot taisteluun näiden epä­kohtien
poistamiseksi ja voittami­seksi.
Neuvostoliitossa ei voitu
viimie kuluneen talousvuoden ai­kana
täyttää sitä lisäsuunnitelmaa,
mikä oli laadittu mustan mineraa­lin,
hiilen.ja kevyen teollisuuden
tuotantoa varten samoin kiiiii ei
tuohon suunnitelmaan sisältyvien
kaikkien uusien tehtaidenkaan ra
kentamista. Mutta kaikilla kan^
santalouden eri aloilla kyettiin kui­tenkin
ylittämään viisivuotissuun­nitelmaan
sisältyneiät tehtävät siinä
määrin, että saavutukset oikeulta.-
vat pitämään täysin 'mähdolTrsehii:
Viisivuotissuunitelman toteuliami-sen
neljässä vuodessa!
Tyhjentymättömänä reservinä
tuollaisen mahtavan teon suoritta­miseksi
"on Neuvostoliiton proleta-riatin
. luomisinto, se väsymätön
taistelu sosialismin puolesta, mikä
ei ole näyttänyt ihmeitä vain vi­hollisen
kukistamisessa, prolela-riatin
diktatuurin pystyttämisessä
ja ylläpitämisessä, vaan joka myös
ja varsinkin tällä hetkellä näyttää
vielä suurempia ihmeitä uudeU:
työn maailman, sosialismin raken­tamisessa.
Pöytäldrja
C a n a d a n Suomalaisen järjes­tön
tp. k o m i t e a n kokouksesta
lokak. 21 p . 1930.
S a a p u v i l l a tp. k o m i t e a n jäsenet
J o h n , L a t v a . A. T.- H i l l , J . K a h i l t ^ ,
J . Kivi, R P i r t t i n e n j a K . S a l ­m
i n e n sekä J o h n "«Virta j a S u n d q ­v
i s t . Puheenjohtajana toimi John
Latva..
1. Esäintulleista syiptä päätettiin
siirtää* tov. " W i r r a n puhujamatkalle
lähtöä siten, että häh tulee 'aika-m
a a n v a r s i n a i s e n m a t k a n s a "Wind-sorista,
p u h u e n siellä lokak. 25 j a 26
p:nä j a j a t k a a sieltä edelleen n^at-kaansa.
2: Hyväksyttiin "Vermilion R i v e r ih
osaston Vapauden liikkeelle myön-tätnä
1,800 d o l l a r i n l a i n a j a v a h ­v
i s t e t t i i n l a i n a a koskeva v e l k a k i r j a.
3. Pyne T o w n s h i p i n osastolta o l i
sa.äpunut kirjelmä! koskien näyttä­mö
k u l i i s s i e r i h a n k i n t a a . A s i a pää-:
t^ ' t t i in esittää p o h j o i s - O n t a r i o n alue-^
t o i m i k u n n a l l e . " ^
4/ M o n t r e a l i n osastolta saapuneen^
kirjelmän johdosta, koskien näytel-l
m i e n vuokraamista yksityisiltä h e n - :
k i l o i l t a j a p o r v a r i l l i s i l t a UikkeUtli5.
.pääUitUn J ^ u d e l l e e n , ; ,.huo
csästtäUe. että,;ihe|dän!i''t^ tilat:^
;ja;,esittää ainpastaan,..C,- S. Jär^
T a n n e r i n suuressa vaalipuheessa e-siintyvä
" o r a a k k e l i m a i s u u s " , n i i n k u in
j o j o k u p o r v a r i l e h t i siitä huomautti,
k a i k k e i n tärkeimpien päiV^nkysy-mysten
suhteen. Työläisäänestäjien
tähden ei o l l u t ennen v a a l e j a viisas­ta
sanoa mlelipidettänsä-niissä k y ­symyksissä,
joissa o l i v a r u s t a u d u t tu
jo edeltäpäin tekemään palveluksia
p o r v a r i s t o l l e . N y t v a a l i e n jälestä o-vat
sosialidemokraattiset lehdet e-
-Bittäneet täydellisen antautumisoh-i
leiman. P a r l a m e n t i n kuuliaisuus ja
p a l v e l u s h a l u i s u u s porvaristoa koh­t
a a n tulee siis olemaan täydellinen.
M u t t a toiselta puolen o n vaaliein
t u l e s t a t a r k a s t e t t a v a myös siltä k a n ­n
a l t a , miten ne edistivät porvaris­t
o n sisäisen r i n t a m a n l u j i t t u m i s t a.
F a ? c i s t i n e n mullistus jo sellaise­n
a a n m e r k i t s i myöskin porvariston
l u o k k a v o l m i e n uudellleen l y h m i t t y -
mistä. Se m e r k i t s i ennen kaikkea
s u u r p o r v a r i s t o n johtoaseman muut­t
u m i s t a sen täydelliseksi määrää­m
i s v a l l a k s i . P o r v a r i s t o n politiikka
t i l l i yhä kiinteämmin palvelemaan
s u u r p o r v a r i s t o n etuja. J o fasclstien
l i i k e h t i m i s e n alussa e s i i n t y i se k a n ­s
a l l i s e n kokoomuspuolueen, t y y p i l l i ­simmän
suurporvariston puolueen
v a i k u t u s v a l l a n . k a s v a m i s e s s a . "Vaalien
k a u t t a j a n i i d e n yhteydessä p y r k i tä­mä
s u u r k a p i t a l i s t i e n puolue yhä l u ­j
i t t a m a a n v a l t a a n s a j a v a i k u t u s t a a n.
Se p a n i , k a i k k i v o i m a n s a j a t a i t o n sa
l i i k k e e n * s e l l a i s e n l u j a n j a yhtenäi­sen
puolueen loomiseksi, j o k a s u l k i ­si
piiriinsä k a i k k i poi-varllllset r y h ­mät
m a h d o l l i s i m m a n t a r k k a a n , jos­sa
puolueessa sitten suurporvarlsto.
määräisi työväkeä j a t a l o n p o i k a l s t oa
vastaan, käytävän taistelun p o l i t i i ­k
a n ja r l l s t o s a a l i i n j a k a m i s e n vielä
ergistä täydellisemiMin k u i n tähän-saakka.
Tähän tähtäsivät kokoomus­puolueen
kiihkeät ponnistukset k a i k -
tki p o r v a r i p u o l u e t Jtäsittävään y h t e l -
.?8n v a a l i l i i t o n luomiseen, . ^ m e i o n ­n
i s t u n u t vielä tällä k e r r a l l a saada
s u u n n i t e l m i a a n kokonaan toteutet­tua,
- p o r v a r i p u o l u e i d e n virallinen
v a a l i l i i t t o 6i o l l u t k a l k i s s a v a a l i p i i ­reissä
a i v a n täydellinen, m u t t a m^il-k
o i s l a s a a v u t u k s i a j a v o i t t o j a v o i k o ­koomuspuolue
jo n y t k i n osottaa j j o n -
nLstustensa tuloksena.
V a a l i n u m e r o t osöttävät,, e t t ä ko­koomuspuolue
on hyötynyt k a i k k e in
"nimmän yhteisestä vaaliliitosta.
S e n saama äänimäärän lisäys oli'
a. 69 t u h a t t a ääntä, tehden korotils
50% entiseen äänimäärään verrat­t
u n a , j o l l a se s a i 14 u u t t a p a i k k aa
v a l l a t t u a . S o s l a l i f a s c l s t l t saivat 12C"
t u h a n n e n äänimäärän lisäyksen, j o l ­l
a ne v a l t a s i v a t 7 u u t t a paikkaa,-ja-m
a a l a i s l i i t t o 59 t u h . äänen llsäyk&en,
m u t t a menetti siitä h u o l i m a t t a y h -
d e n p a i k a n . J o tästä näkyy, että k o -
koomuspuolus osasi h y v i n käyttää
johtoasemaansa hyväkseen ehdok­k
a i t a y h t e i s t e n v a a l i l i i t t o j e n listoille
sijoittaessa, se korjasi, s a a l i i s t a l e l -
joriaosan. Kokoomuspuoluelaiset las­kevat
Itsekin, että- tämän k a u t t a on
heillä jo m a a l a i s l i i t o n kanssa puö-^
l e t eduskunnasta hallussaan, jota
v a h v i s t a a edistysmielisen puolueen
10 p a i k k a a . M a a l a i s l i i t t o o n aiina o l ­lut
kokoomuspuolueen t a l i i t u s n u o r a s -
b i l i s o i t u useimmat ruotsinkieliset
san«nalehäet. T o i s e l t a p u t r i e i t k o e t -
t a a suomalainen suurporvarlstokin
t u l l a r : j o n k u n . - m a t k a a - .ruotsalaisia
vastaan/ H e koettavat tehdä voita­v
a n s a poistaakseen " l a p u a l a i s u u d e l -
t a " mkhdollisuuksien mukaan s en
n i o t ^ Q k l s v i h o l l i s e n luonteen. Siinä
t a r k o i t u k s e s s a o n m J m . p a i J t u ' m u u ­a
n / m a j u r i Somersälo^ ^ a r k i s t a m a an
ja niin yksinomaan suomalaisen : k a n t a a n s a suhteesta ' i T i i ^ i n k i e i i s i s^
s u u r p o r v a r i s t o n käsissä, että r u o t i a - [ k a s s a n o s a a n . Tämä h e r r a o n äsket-
'.aisct pelkäsivät siitä k o i t u v a n v a a - j täin k i r j o i t t a n u t seuraavaäV «
a h k a n s a l l i s i l l e eduiUeen. Enlöimän-
Canadan Suomalaisen J
f i f f ^ ^ \ P " h " j a toveri JoB
lähtee koko Ontarbn
järjestämis-p
y i
l a :
ja puhuja
pysähtyen seuraavilla pa
Rose Grove marrask. 7 r
K i r k l a n d Lake
R p u yn
;itä • l u o n r i o l l i s e s l l pelkäsi-' r u d t S a l a i^
. i en t a l o n p o i k a i s t a , jolle f a s c i s t l l i i k -
•iceen edut eivät olleet n i i h • selvät
c u i n ruotSEUaisille suurporvarieille.
-.iikkeen toimeenpaneva aines o l i s i ­liä
p a i t s i s u u r e k s i osaksi niitä, j o t ka
,'ähän a i k a i s e m m i n olivat h y v i n k i i h ­keästi
taistelleet ruotsinkielisen
väestön k a n s a l l i s i a e r i k o i s i a oikeuk­sia
vastaan. Tämän tähden oU r u o t -
alalsferi kansanpuolueen ruotsalaisen'
luurporvaristöh j o h t a j a n a puolue -oi:
!ut jo pitkän äikaÄ p u o l i t t a i s e s s a o p -
ocsitsionlssa suomenkielisiä porvari - !
ouolueita vastaan. Uudelleen suun • j
hautuminen täytyi nähi ollen Jo v a t k l r i , että r u o t s a l a i s t e n oppositsio-
. "Jokäifeelle joks^ on Suomfeil
k a n s a l a i n e n , cn, tämä maa- isän­maa;
O n yhdentekevää, mitä' k i e l ­tä
j o k i i ' p i i l i u u ^ isäiimäa-on sama
j a yhteinen'. E i k y s y tämää m a an
pg^Uotf. mitä kiellä nlideri' kyntä­jä'
' p i i h u i i , suöineä • v a i ' ' r u o t s i a ,
tämä mää kysy''y v a i n isänmaal-l
i s t a mieltä, Isänmaa on meUle
' k a i k i l l e yhteinen, sama o n v a a r a,
j o k a sitä uhkaa j a y h t e i n e n on
työ" sen. t o r j u m i s e k s i ; ^Saiman i -
sähblään lapsia" olB'mhi'e k^ikk^,
eri kielimurteet tai kielet eivät
v o i meitä eroittaä".
ofl^^'"^^"^ Lake
• ^Timmins
•:. mä luetteloa tullaan Jat
f i t a mukaa k u n matka edL
' V O s a s t o j a j a tovereita nihi
k a k u n n i l l a missä tov. Whd
pysähtymään kehoitetaan te
parhaansa matkan onnistai
järjestämällä huoneustojenl
j a ilmottamalla tilaisuubL
yleensä olemalla hänelle
osastojen toiminnan järje
C.S.J. lp.
^:tta a gn,.j|
l u o n n c s t a a n k i n aiheuttaa eräänlais­ia
hankausta. V a a l i l i i t t o p u u h a t suo-^
m a l a i s t e n porvaripuolueiden kanssa
a i h e u t t i v a t h a j a a n n u k s e n ruotsalais­t
en keskuudessa, n i i n että vasemmis­to
meni j o i s s a k i n palkoissa o m i l la
I s t o i l l a a n , v a a l e i h i n . Tämän ha j a a n:
tämä osa kannattajista esti
_ settumasta selvälle kannalle
d i k t a t u u r i n suhteen
.FJ^ s c l s t l l i l k k e en johtajat v a k u u t t a - tuuri kyllä kukistetaan, mut
pahtuu työväen ja talonp
yhteisillä voimiUa. Päinv^
käsitys j a uskottelu johtj
passiivisuuteen sen t-odellisti
k i s t a j a in keskuudessa. Mut
porvariston pääryhmät
fascistidiktatuurin säilytty
lujittamisen puolesta, sitä va
hlnnä heidän etunsa. Mutj
toisella kertaa. — J. L—rL
niasehteesta tulefe n y t l o p p u . , N U n
o l l en olisi f a s c l s t i en r i n t a m a siltäkin
o s a l t a tiivistetty.
O l i s i - k u i t e n k i n väärin käsittää tä­tä
suurporvariston täydellisen k o ­m
e n n o n alaisena t o i m i v a a fascistis-ta
y h t e i s r i n t a m a a n i i n l u j a k s i , että
.luksen välittömänä seurauksena oli j tästä eteenpäin sieltä el k u u l u i s i e-
•e, että ruotsalaiset menettivät v a a - | nää mitään soraääniä, vaan että
•elssa kaKfei paikkaa. M u t t a ^itse j s a a l i i n j a k o tapahtuisi tästä eteen-
•uotsalaisen p u o l u e o i sisälläkin y.ol päin kaikessa hiljaisuudessa. L e n in
f a s c i s t l l i i k e sUti l u k e a hyväkseenUn joskus sanonut s a a l i i s t a riitele-
•nelkolsla Saavutuksia, t o i s i n sanoen | vlstä k a p i t a l i s t e l s t u puhuessaan, et-
•elvä ruotsalaisen suurporvariston tä r o s v o j e n keskuudessa o n a m a r i i -
'ascistlystävälllnen edustus o n p u o - ; t a a . N i i n tulee myöskin suomalaisen
lueessa vahvistunut. ' j p o r v a r i s t o n leiristä epäilemättä täs-
Kbkoömuspiiblueen päälehderi m i i -
'caaii j a k a a n t u u edustajapaikkojen
jako rtiotsaläissn puolueen sisällä .^i-
"ben. että "21 e d u s t a j a s t a 8 o n " l a p u a -
• a i s i a " . yksi läheljä niitä j a loput
: en v a s t u s t a j i a t a i k u u l u v a t ruotsa-aiseen
vasemmistoon. Joka o n täs­sä'
puölueeSäa edustanut eräänlaista
talbRpoikäisoppositlota. Erityisen
• n i e l t e k l i n t o l ^ a on todeta, tämän
tietolähteen m u k a a n , missä osassa
ojaata l a p u a l a i s t i u s o n s a a n u t e n l m -
.nän k a n n a t u s t a ruotsalaisen väes­tön
keskuudessa. " U u s i S u o m i " ker­too
nimittäin, että U u d e n m a a n lää-,
n i n vaalipiirissä o n v a l i t t u ruotsa­laisten
l i s t o i l l a ' 5 " l a p u a l a i s t a " ja
'Mlme " l a i H I s u u d e n " k a n n a l l a olevaa.
T u r u n j a P o r i n läänin eteläisessä'
vaalipiirissä v a i n yksi lapualahien
ja 8 ' v a s t u s t a j a a , Joista, y h d e n ker­r
o t a a n olevan k u i t e n k i n lähellä l a ­p
u a l a i s i a ; Merkillistä siis, että s i e l ­lä,
missä pitäisi s i j a i t a v a r s i n a i n en
fascrstililkkofeft- kehto, Etelä-Pohjan'-
mäalla, sieUa ovat . ruotsInkleUset
äänestäjät osoittautuneet k y h n i m -
m i k s i l i i k k e e l l e : O i k e a s t a a n e i s e o le
niinkään merkillistä" k u n m u i s t aa
f a s c l s t i f i i k k e e n todellisen sisällön ja
k u k a sitä värshiaisestl johtaa, seka
mistä käsin se Johdetaan J a järjes­tetään.
Kahdfessa enshhainltussa
vaalipiirissä o h s u u r i n osä r u o t s i n ­kielistä
väestöä suiirkaj>ltalisteja;
s u u r t i l a l l i s i a t a i ruotsinkielistä" i n ­t
e l l i g e n s s i a , sen s i j a a n k u n se V a a -
s a i i ' läänlÄ efcsläisessä" vaalipiirissä
o n milliel' yksinöihaan ,j;&lbhpÖikais-väestöä'.'
rJämä numerot siis osoitta­vat,
että r u o t s h i k l e l i n e n ' suurporva­rlsto'
o n • J o " lääSsyt Jotftnklh täydel­l
i s e e n yhteisymmärrykseen' suöihalal-
' s e n suurpbfväristoh' k a n s s a suhteessa
fasclstUlikkeeieeh Jä äänestänyt' p a r ­l
a m e n t t i i n s e n t u k i j o i t a . N i i n ' k u in
a i n a s u u r p o r v a r l s t o , o n s e k i n valmis
u h r a a m a a n lÄnsällisöt e t u n s a : y h t e i s ­t
e n lupkkäjeliujeh hyväksi;
K u n ottaa huomioon sen s u u r e m ­m
a n vai;kutusväDan, Joka. s u u r p o r v a ­r
i s t o n edttistaJiHa o n a i n a o l l u t y k s l -
iöinäkhi xuotslnkleljsessä eduskunta-ryhinassä.-
nifef v o i ; s a n o a , että " l a ­p
u a l a i s e t " tulevat määräämään;
r u o t s a l a i s e n .ryhmän p o l i t i i k a n k o h ­ta
kokoontuvassa eduskunnassa. H o r ­j
u v i e n j a cipäilijöiden m i & a a n a j a -
Toronto
KOKOUSSIIRTO
S. Jj Toronton osaston
tä eteenklhiiäin kuulumaan s i l l o in
tdllöih vikiiiää n i i d e n taholta, jotka
tuntevat jäävänsä s a a l i i s t a vähem-! j o k a on ilmoitettu pidettävi
mälle. Mahdollisesti säilyy vanha [ 9 pnä, siirretään viikko e
p u o l u e j a k o k i n muodossa t a i toisessa { j a tulee se siis pidettäväksi
e d e l l e e n k i n : Fa.sclstisen d i k t a t u u r i n tätä kuuta,
l u j i t t u e s s a j a j a t k u e s s a voi myös t a ­p
a h t u a määrätynlaisia uudelleen
ryhmittymisiä porvariston keskuu-c'.
essa. M i i t t a loppujen lopuksi toteu­tuu
sittenkin s u u r p o r v a r i s t o n k o -
mentoyaltä; Se o n f a s c i s m l n yksi o-l
e e l l l s i n puoli. N i i n v a l k e a l t a , k u ln
m u i s t a pbrvarisryhmlsiä joskus t u n -
Lauantaina t.k. 8 p. kello |
l a l l a menee yleisön ja ty
pyynnöstä '-Kun poika
kolmannen kerran. Ainaasli
senttiä sisäänpääsy, ja lopu
tanssia. Ovlmaksu on panb
kolmanteen kertaan noin
t u u k i n a l i s t u a sen komentoon, n i i n , että pääsisi vähempiva:
tekevät ne s i t t e n k i n s e n . ' J o k a i n en
niistä käsittää, että se o n s i t t e n k in
a i n o a j a v i i m e i n e n keino yrittää vie­lä
j o n k u n a i k a a säilyttää horjuvaa
v a l t a a n s a vaHankumoukselUstuyaa
työväkeä j a t a l o n p o i k a l s t o a vastaan.
T u o t a yhteistä l i i t t o a tulee kyllä häi­ritsemään
sellaiset " k a n s a n l i i k k e e n"
erehdykset- k u i n esim. lapualaisten
y r i t y s kyydittää entinen Suomen
• p r e s i d e n t t i Sbohlberg Neuvostohlt-töon
sentähden, että hän o n j o n k un
v e r r a n arvostellut j o i t a k i n l a p u a l a i s ­t
e n edesottämisia. M u t t a sellaiset e-rehdykset
sovitaan pian. Jokainen
p o r v a r i käsittää a i v a n hyvinv sen kä­sittää
mjräskin itse Stohlberg, että
sellaiset tapaukset ovat „ eräänlaisia
ylimääräisiä k u l u j a . Jotka"plfiää a i na
;varustautua s u o r i t t a m a a n , s l U b l h k u n
se tahtoo m a n a t a ' pliUBät voimat e-slln
s u o r i t t a m a a n niitä tekoja, jolta
Itse e l k e h t a a eikä v i i t s i tehdä. " U u ­s
i - S u o r t i l " k i i r u h t a a k l n Stbhlbergin
k y y d i t y k s e n johdosta varottamaan
väkeänsä seuraavasti: " N y t k u n on
s a a v u t e t t u n i i n p a l j o n k u i n vaaleis­sa
saavutettiin, nyt o n kaikkteln vä-hhnmän
syytä" p a n n a saavutuksia
a l t t i i k s i sillä tavplh, että yleistä jär­jestystä'
r u v e t a a n horjuttamaan".
J o k a tapauksessa o l i s i kokonaan
väärin s e l l a i n e n käsitys, että'nämä
p o r v a r i s t o n keskfnäiSfet erimielisyy­det
j o h t a l s l v a f mahdollisesti fascis-t
i s e n diktatuurin, kukistumiseen.
p S k i v a s t o h i Jölääikitt fasclstisen
r i n t a m a n osakkaitten näennäinen
o p p o s i t s i o n l , v a r s i n k i n soslalifasclsi.
t i e n oppositsionl, v a h v i s t a a k i n sitä.
Näennäisen vastustuksen k a u t t a p e ­tetään
osaa puolueen kannattaja­j
o u k o s t a puolueen t o d e l l i s e n olemuk--
katsomaan. Jokainen tied
män ajan vakavuuden ja slU
kee ihmiselle hyvää, kun sa^
edes hetkeksi unhoittaa
murheensa ja., ne ehdoj
unohtuvat " K u n poika na
seurassa. Esim. viime su
oli sali melkein täysi sade
huolimatta ja ne lukuisat
esiripun auki ollessakin
niisten nauttivan esityksesfä. j
S. J . peurajuhlat — Ilmoij
oli jäänyt mainitsematta, eta
töihät osaston jäsenet saava
juhlaUpun 50 sentillä, lap^
I l t a j u h l a an on sisäänpääsy
kä 4Ö senttiä, kuten oli
m i n tullut erehdyksessä
sl. Muistutamme siis viel^
j u h l i a , että se on maanantai:
tospäivänä) man-a£::cuun 10]
käen kello 2 päivällä, tov. '
hyväksi tunnetun orkesterin]
sa. li—i.
Vancouver
sä j g v a a l i e n a i k a n a ahtä,utuiyat e- l . m l s e k s i o n l a p u a l a i s t e n t a h o l t a mor - s en s u h t e e n J a s i t e n välillisesti edes
Työläisnaisliitto haluaa ta
henkilöille jotka ostivat liRPUJf
ten valmistamiin käsitöih
voitot vedettiin Utamissr_
kak. . j a seuraavat henkilötj
voiton: N. "VValllmaa. Elma
W. Ruuska, Hilja Kallio
Nygreen.
Tämä' siksi, koska joitakin
m y y t i i n toisen paikkakuntalj
Terveht
vertailemiue sitä siihen yleiseen pu­laan,
mikä vallitsee koko imperia­listisen
maailman taloude.<:sa.
Tämä pula^ joka kerta kaik-kiiiati
Hautaa tarut kapitalistise'ii'
'vakaantumisen lujuudesta, syven­tyy
ia valtaa päivä päivältä yhä
uusia maita ja alueita. Ja sen
ohessia tvöväenluokan asema räi­keästi
huononee. Virallisen tilas-etteivät
he luokkavihollisemme' is- lon mukaan väh-ni Yhdysvalloissa
eet kommunistipuolueid^ri johdoK kujen edessä tmstelutla peräydy. työssä olevien työläislen-luko-elo-
5; Port A r t h u r i n osastolta saapu--:
•m
K y l l ä tämä p o r v a r i l l i n e n yhteis­k
u n t a o n s i t t e n hellä j a h u o m a a v a i ­nen,
v a r s i n k i n työläisiä kohtaan.
Siitä s a a t i i n hyvä todistus eilen,
täällä Sudburyssa.. .
K u t e n aikaisemmin jo tässäkin
lehdessä o n m a i n i t t u , o n täällä työt­tömiä
työlMsiä tuhatmäärin — j a l i ­sää
F r o o d - k a i v a n n o n jehujen tahöJ-ta
tehdään ehtimiseen.
; E l l e n k o k o o n t u i n o i n 600 työt6n:ä
(jbistä'''siyumeniien ' s a n o t t u n a o li
v a i n m u u t ^ i a ' kymmeniä s u b m a l a i -
s i a i ) ! kokouksen , L i i i e r t y - h a a l i l i e,
senjälkeen inärsslakseen sieltä k a u -
jjungiritaloUe esittämään vaatimufe
^et töiden Järjestämisestä t a i k k a a -
n e e n kirjelmän suhteen, koskieii ! v u s t u k s e n saamisesta työttömille,
.työttömyysveromerkkien käytäntöön ' s u l k u e lähtikin siinä k o l m e n tienots-ottoä
Järjestössä, t o d e t t i i n että t y ö t - ' r , m a r s s i m a a n n o i n h e l l s a t a - l u k u i -
tömyysveromerkit ovat jo käytän-nössä;
P u o l e s ta
G . Sundqvist.
Olemme tarkastaneet ylempänä
o l e v a n pöytäkirjan j a huomanneet'
s e n k o k o u k s e l l e - e s i t e t t y j e n asiain Ja
t e h t y j e n päätösten kanssa yhtäpi-^
t a v a k s i . '-"i
E. P i r t t i n e n K. S a l m i n en
: Pöytäkirjan tarkastajat L-.
sena k a u p u n g i n t a l o l l e päin, toisen
p u o l e n työttömistä Jäädessä kulke­m
a a n jalkakäytäville. - Tässäldläh,
k e s k i k a d u l l a marssivassa joukossa,
häpeä. Sanoa, e i o l l u t k u i n m u u t a ma
k y m n i e h s u o m a l a i s i a työttömiä, v a i k ­k
a heitäkin o n työttömänä k a u p u n ­g
i s s a satamäärin. •
K u l k u e e h t i s i t t e n lähelle k a u p i m -
g i n t a l o a ; j o h o n olivat poliisivoihiat
kokoontuneet. I l m a n m i m t a alkoivat
p o l i i s i t s a l a k y t t i e n Ja p a l o k i m t a -
l a i s t e n avustamana käyteUä kapu­l
o i t a a n , lyöden i l m a n eröltusta ketä
s a t t u i . M o n i k a d u l l a s a t t u m a l t a k u l ­k
e n e i s t a k i n s a i m a i s t a a : " k a n i s a n v a l -
l a n " esimakua p o l i i s i n " p a t u k a s t a ; '
• löilkue luohriolllsefetl i l m a n muura
h a j a k h t i i l väkivallan edessä " r a u h a l ­l
i s e s t i " — nimittäin siinä suhteessa
r a u h a l l i s e s i } , , että p o l i i s i t Ja heidän
kätyrinsä käyttelivät ahkerasti p a -
t u k o i t a a n työttömien ottaessa iskut
v a s t a a n k a m p o i h t a panematta."
S e l l a i s t a se o n . M e työläiset p a ­nemme:
n i i n k o v i n haarvoin h a k a u k ­s
i i n tödeUisille klusaäjaienime; O-lemme
kyllä k o v i a poikia, keisfcaiäm-nie:
tukkanUöttäsille, m u k i l b i m m e k in
toisiairarie, m u t t a k u n tulee kysy­mykseen
Jäyhä e s i i n t y m i n e n ' meidän
t o d e l l i s i a vihollisiamme, k a i r i t a l l s t e -
Jä vastaan, n i i n s i l l o i n me olenime
Irfimäänfcynetet. E n t a r k o i t a että ei^:
I en olfet pitänyt pistää täydeksi h u ^
l i n a s s l pöUlsien kausea; m u t t a t a i ' -
k b i t a r i sitä, että a i n a k i n kaikkien-n
i i d e n , j o t k a haialina kokouksessa o-
Uvat olisi pitänyt p a i n u a r i v e i h i n,
eikä k u l k e a katukäytävillä kulkueen
r i n n a l l a . A s i a o n nimittäin sillä t a ­v
a l l a , että mitä-suurempi- Joukko on
a v o n a i s i s s a esiintymisissä, sitä miet-teliäämmäfcsi
käyvät k a p u l a j u s s i t h a ­jotukseen
ryhtyessään.
M u t t a tämä asia v o i d a a n k o r j a ta
s e u r a a v a l l a k e r r a l l a . K u n ' e n s i k e r r an
työttömät panevat toimeen mieleno-saful^
en,' ori s D l b i n J o k a i s e n k a u p u n ­gissa
oleVan työttömän velvollisuus
liittyä mukaan — suomalaisetkin
m u k a a n l u e t t u n a .
^' N i i n , eilinen työttömien mieleno-soltuskulkue
ei päässyt kaupungin
v a l t a h e r r o j e n "pyhälle" paikalle,
k a u p u n g i n talolle., A i k a i s e m m i n o l i
työttömien lähetystölle kaupungin-
7altuuston j a m a j u r i n t a h o l t a y l i o l ­k
a i s e s t i selitettyi että he- tekevät
k a i k k e n s a työttömien hyväksi. E i l l -
aen;' päivä osoitti, mitä'r täroä herror
j en " k a ^ e n s f f tetoeminen". todelli­suudessa;
noin köoraantuntuvästi
nierfcitöee^. P o l i i s i e n Ja heidäfi käty^
riensä k a p u l a t näkyivät- öfevJaii Vas­ta
sorvista ulostulleitäVJoteri a i n a ­k
i n tämän k i r j o i t t a j a pääsi siihen
käsitykseen, että v a l t i m s t o n herrö-.
j e n työttömien "hyväka" " k a i k k e n ­sa
tekeminen" o n o l l u t uusien p a t u -
icojden h a n k k i m i n e n k a u p u n g i n v u : -
k a k u n n a l l e Ja h u l i g a a n i a i n ^ s i l l e.
V a l t u u s t o n heriröjen nällaisSea
työttöialen "avustämhien" oh tbdel-l
a ^ erikoisen n i e r l i l i l i s t a J a suofs^-
v l i v a l s t a . kaipa nsUtteii?^ "viisaista'*^
k a l l o i s t a Oli h e r u n u t s e l l a i n e n ' i d e a"
työttömyyshädän imfstamlseksi. että
kun teettää v a h v o j a k a p u l o i t a j a n U l -
lä sitten huitelee työttömiä j
r y k s l l n , niin eivät ainakaan |
rykslssä ollessaan nälkäänsä
le j a s i t en häiritse herrojen f
tairauhaa. Ja ellen sittfi» <
sänmaallisella" patentilla kd
Sudburyn kaduilla.
Tämän kirjoittaja yhtenä'
mänä ei kuitenkaan usko, et^
r o j en "työttömyysiMlitiikka
tyy.- PoliisJkapuloilia on
m e r k i l l m e n vaikutus, ku?
l e t a an työläisten nälkää "
mään", että ne panevat s
kln, joka on tämän
yhteiskunnan nähnyt
sessa valossa, ajattelemani
k a i k k i taidakaan olla mm rm
ta kuin mitä irstailsvatyMf
nan tukipylväät väituvat.
p u l a on nimittäin sangen,:
v a i n e n kapine sellaisia vaitte
kemaan. .
Opetus tästä meidän eiusesu
lenosctuksestamme oli. etta ,
- m i e n järjestäminen on saa^i
tistä voimaperäisemmaksL
n y t joukko on sellainen vom
h o n ei poliisin kapulat py^tyj
kimpoavat ne takaisin
JkaUoihin. Järjestyneen J»^
:viistä-rintamasta kilpistyvät
p i e n k i n huligaanien hyoksays
hottoffiina takaisin.
SBis: jokainen työtön jar
Öfinä o n meidän voimainme^
t ä on meidän niin puolusro»
myöskin hyökkäyskaartimme.