Vapaus, May 19, 1925

              • ^mM&m ssöEsalaisea ty&vimtSn Muenkamis-tt^is, flmes-
^ Saäteys», Out, jsks tiistai, teretai js lae^staL
T o i m i t t a j a t :
A, B. MIEELÄ. AEVO VAAEA.
VAPAUS <L!faerty)
Tfje ©uly ©rgan of Finiiish Woriter3,ia Capada. Pub­ia
Sudfasary, Oct, every Tcesday, Tbarsday mnd
Eegjkered at tiso Post Office Department, Ottawa,
es eecond clasa matter» ________
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimam
charge for sin^e insertion 75c. The Vapaus
Ia the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 i a ykfli kk. 75c.
Yh^svaltoihin Ja Suomeen, ykci -k. $5.50, puoli vk,
@3.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tu.la lähettämään,
paitsi asiamiesten Joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset Sl.OO kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioerollmotukset $2,00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
aiitoslauseelta tai mulstovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa. • • . •
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa<
öittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont>
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tehtecn torstaina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Bo« 69, Sudbury, Ont.
Jos ette mirrin talianBa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Uikkeenhoitaja.1
persoonallisella nfniellä. : ^
J . V. XANf:4ST0, Liikkeenhoitajo. r
ovat axspune&i läiossz oltvm tyoliisii Dommenszls&ä,
tappaen viisi; ja «fcanneet työläisiä Ltjus • puistossa ja
muualla. Nyt ne niiaivät, imti olivat kylviaeet. Työ­läiset
eivät tule pitecunälle eieiämään — kirjota, to-verilehti
L'Hum2nite — niitten uhkaa työväenluokkaa
vastaan. Tietäköot muaJapaidat, että proletariaatti tu*
lec puolustamaan ilseain!
Veljeslchtemme huomauttaa myös, kuinka fascis-tien
ärsytys väkivalta juttuineen tulee ei&S&emaän Pa­riisin
työläiskorttelien muuten melko varmaa kommu­nisteille
valtaamista, vaikka suuri <^ onkin jo mei­dän
puoIeHamme.
Heti edelläkerrotun yhteentörmäyksen jälkeen esit­tivät
fascistit edustajakamarissa välikyselyn, jossa he
valittivat «itä, että fceidän roiston työnsä lankesj seura*
uksineen heidän omaan niskaansa. On huomattava, et­tä
välikyselykeskustelussa osotti fascistipääliildcö Tait-tinger
useampia kertoja suosiotaan — sosialidemokraa­teille.
Nämä omaan tappeluun hanjotteluunsa käa-i
Pariisissa
Katsaus poniarilehdiston tkommunistisiinp ryöväri'
historioihin.
Siitä. verisestä yhteentörmäyksestä, joka sattui Pa­riisin
Mpntmartressa jdcu aika sitten, aiheuttaen use­ampien
henkilöitten surman, ja josta kansainvälinen
porvorilehdistö o n pyi^cinyt muokkaamaan kommunis­tien
tihutyön, on myöhemmin tulleissa ranskalaisissa
lehdissä riittävästi yksityisseikkoja valaisemaan, mitä
todella on tapahtunut. Porvarilehdi&tön ja riiiden uu­tistoimistojen
taikotukselliset tiedonannot osottautuvat
puiitaiksi provokalsionivalfaeiksi» ICoko juttu oli ly
hycsti seuraava:
-Muutama pika sitten sai tunnettu kommunisti, tove­ritar
Marrane, kutsun saapua väittelemään fascistien
toimeenpanemaan kokoukseen, joka oli yhteydessä Pa­riisissa
käydyn kunnallisvaalitaisteluh kanssa) Fascis­tien
puolesta esiintyi heidän johtajansa edustajdca»
nmrisso, ToiUingjer, jolka oli aseistetun fasonstivartion ym­päröimänä.
Ranskalainen yeljespuolueemme o l i ke*
hottonnt 'Montmartren kaupunginosan. työläisiä gaapu
maan kokoukseen,, nähdäkseen antavatko fascistit kut­sumalleen
proletaariselle vastustajalle sananvapautta.
Kuten muiden muassa sosialidemokraatti Varenne
todistaa, oli" kuitenkin hupneusto hyvissä ajoin jo en-nakolto
miehitetty aseistetuilla fascisteilla. Kokous
alettiin puheella,, jonka piti eräs vähemmin huomattu
fascisti, nuneltä Sabattier, joka oli ehdoldcaanQ kun­nallisvaaleissa,
j a sitten esiintyi Taittinger, joka vas­taanotettiin
ennenkuulumattomalla, fascistien hälinällä.
Mustapaitojenjnto laimeni i^uitenkiri hiukan, kun työ­läiset
ryhtyivät pontevasti laulamaan Internationalea.
Taittinger esitti tavallista fascistista kiihotusta. Tove­ritar
Maranne ja jotkut muut työläiset paljastivat k i i -
hotuslörpötyksen arvottomuuden, ja toveri Chasseigne
varotti erikoisesti, etteivät työläiset antaisi fascistien
provoscerata heitä väldvaltaisuuksiin. Eräs ^ ryhmä
fascistinuorukoisia keristcli keppejaan ja esiintyi uh­kaavasti
tätä rauhallisuuteen kehottavaa kommunistis­ta
puhujaa kohtaan, multa enemmistö salissa olijoista
oli työläisiä, joUca osottivat suosiotaan puhujalle.
Kun rauhallisuutta ei voitu palauttaa, kehotti toveri
Chasseigne työläisiä poistlunaan huoneustosta Interna­tionalea
laulaen. Työläiäet alkoivat noudattaa keho­tusta,
&un fascistit laulaen Marseljeesia (!) yrittivät
tukkia ulospääsyn. Työläiset kuiteddn heittivät nämä
väkivallanyrittajät pois tieltään ja menivät ulos. Po­liisi
luonnollisesti tc3ci kaikkensa ' avustaakseen väki-vallantöihin
prövoseeraavia fascisteja. Jules—Joffrin
torilla ryhtyivät fascistit uudelleen kahakoimaan, mut­ta
.saivat perusteellisesti selkäänsä* Samoin kävi hei­dän
tappeluyritykselleen Metre Simplonilla.^ '
Eräästä Pariisin toisella laidalla pidetystä kokouk­sesta,
jossa SliUerand o l i esimlynyt ja jossa o l i levin­nyt
huhu, että Taittinger «on vaarassa», saapui nyt
fascistbia lisävoimia, noin 60 fascistinulrkkaa raitio-teitse
ja autoilla. Perille tultuaan he alkoivat puhua,
että paikalle tuotaisiin myös «rautaprikaati», erikoi
sen väkivaltainen osasto, joka on tehnyt, itsensä hUoma
(Uksi aikosenunissa tihutöissä, esim. Luna puistossa.
FascistijoukkojaUuH ja meni sotilas-osastoiksi järjes'
tyneinä. Se ärsytti työläisiä, jotka rupesivat niitä seu­railemaan.
Jotkut kommunistit: huusivat: «Älkää men-ko
niiden perään! Se on provokotsionia!» (Nämä
huudot sitte edustajakamarissa tulkittiin ampumbko-mentosanoiksi!)
.Silloin pamahti laukaus.
Muutamien metrien välimatkan päässä teki eräs
fascistiosasto täyskäännöksen ja ryhtyi uhkaamaan t ^
Iäisiä. Nämä vsatasivat, ja niin ammuttiin kummalta­kin
puolen yhteensä noin 20 laukausta. Kolme fas-cistia
kaatui. Neljäs on myöhemmin kuollut
Polibit vangitsivat kaksi: työläistä, mutta antoivat
fascistien painua tiehensä. Ja niin karkasi polibi ja
&oko vastavallankumouksellinen sanomalehdbto mei­dän
puoluetovereittemme niskaan. Se on ihan porva­rien
tavallisen politiäcan mcdcaista* Italiassakin suo­jeli
porvarillinen yhtebkunta fascisteja, jo ennf.nkuin
ce olivat ottaneet valtaa kasiinsa. Kadcansia sitten
tuncei fascistirobfot, luonnollbesti, haudattiin, halli
tuksen edustajien läsnäollessa, kaikella bänmaallisella
ja uskonnollisella loistolla ja komeudella.
«Julbtuksessaan työtätekevälle kansalle» mubtut-taa
ranskalainen veljespuolueemme nibtä viidestä työ-läisestäi
niiden joukossa kommunistinen pormestari
Flanchec, jotka fascbtien kuulat tappoivat viime vuon­na
Douamenezissä; kuinka, huolimatta moisbta kon-nantöbtä,
fascbtit ovat saaneet kuuden kuukauden
ajan asettautua ja järjestäytyä; kuinka niiden johtajat
ovat; saaneet ujostelematta saarnata väkivaltaista luok
kasotaa työläisiä vastaan, ja kuinka nuo johtajat j ul
kisesti ovat komentaneet muodostamaan sotilasjouldcöja
«taisteluvalmiita kuin konsaan armeijat».- Kun fas­cbtit
puhuv£it edustajakamarissa, missä se ei ole vaa­rallista
heidän vastustajiensa selkänahalle, niin siellä
kyllä porvarilliset radikaalit ja sosialidemokraatit räy'
häävät M u ^ kun ne hjjädcäävät työläbten asmttokörtte-
•leifain, silloin ovat nämä herrat tipotiessään! Työläi
set ovat kuitenkin puolustaneet itseään ja ajaneet hyök
kääjät tiehensä. Fascismi on saanut verikasteensa. Se
yksinään on vastuunalainen uhrebta. Opettakoon hai
lituksen löyhyys robtoja kohtaan työläbille, että heillä
ei ole muuhun turvaambta kuin omaan itseensä!
Sinijatsenln,
tuoji kuuluban Kiinan kans/n vallankumousliikkeen
johtajan, maalisk. 12 p. tapdituneen kuoleman johdos­ta
Murjottaa Kommunbtben Internationaalen johtaja,
toveri Sinovjev, että se pa^ee jokaisen luoldkatietoisen
proletaarin ajattelemaan sen valtavan kanisallisvMlan-kumouksellisen
liikkeen merkitystä, joka kasvaa Idäs-sa.-
V. 1912 kirjoitti tov. Lenin: «4(K) miljoonaa taka
pajubta aasialaista on herännyt poliittiseen elämään
Maapallon asujamiston neljäs-osa on siirtynyt unesta
valoon, liikkeeseen, tabtelutm». — Jä paraikaa taiste
levät, nämä sadat miljonat länsimaiden imperialismia
vastaan, jolm yhä raakamaisemmin niitä uhkaa. 'Tov,
Sinovjev kirjottaa: ,
«Sunjatsen siirtyy historiaan Idän kansallisvallan
kumouksellisten liikkeiden* suurimpana johtajana 2i
vuosbadan ensim. neljänneksellä. Hän ei ollut kom-munbti
.eikä marxilainen; Hänen ohjelinassaan —
'kansallisaate, demokratia, sosialismi' — oli Kiinan yh
teiskuntaolojen takapajubuuden kaikki ;^merldt Hän
etsi hapuillen tietä, mutta hän vihasi pyhällä vihalla
imperiaibtejo, jotka olivat orjuuttaneet ja orjuuttavat
hänen kotimaataan. Hän antoi elämänsä täydellisesti
ja kokonaan kansalleen, ja pääasia: viime vuosinaan
käsitti hän yhä selvemmin, että sorretut kansat voivat
vapauttaa itseänsä ja alkaa luoda uutta elämää ainoas­taan
läheisessä liitossa mailman köyhälistön kanssa».
Sunjatsen ei ollut sellainen kuin Gandhi, Intian
kansallisen liildceen maltillisen siiven johtaja, jonka
linja painuu yhä alaspäin. Englannin imperialismin
raakuuksiin vastaa 0. — 30 päivän paastolla* Sellai­nen
johtaa sopimuksen tekoon imperialistien kanssa.
Niin ci tehnyt Sunjatsen. Varsinkin viime vuosinaan
kehittyi hän ylöspäin. Muutama kuukausi sitten oli
hänen puolueella, Homindan, tiehaarassa. . Hänessä
oli miestä päättävästi tehdä loppu fascistien, «Tiike­rien
», vastakumousyrityksestä. Hän nostatti kuisan
taisteluun imperialismin kätyreitä vastaan, rd^abi
horjuvia. Niini pelasti hän pnolueensa ja nosti .kaU'
sansa vapausliikkeen sen nykyiselle tasolle.
Tov. Lenin kirjoitti v. 1913' otsakkeella «Takapa
juinen Europa ja edbtyksellinen Aasia», kuinka satain
miljoonain Valoon ja vapauteen heräämisen mailman
liike «herättää riemun tunteen jokaisen luokkatietoisen
työläisen sydämessä». Ja «edistyksellinen Europa
rosvoaa Kiinaa, ja aiit^aa sen kansanvallan fa vapaii-deii
vihollisia».
Kommunbtinen Intematsionaale 4untee Idän kansal-
Ibten vällankumousliBckerden. heildcoudet, sanoo tov.
Sinovjev, mutta se tietää myös, että Idän k a n s a l l i^
vallankumoukset ovat mailmanköyhälistön etujoukon
tervetullut ja mahtava liittolainen.
«Kaildcien maiden. etumabet työläiset, jotka kuulu­vat
Kommuniseen Intematsionaaleen, x kunnioittavat
Stinjatsenin muistoa sorrettujen kansojen liikkeiden
suurimpain johtajain joukossa, lii^ceiden, jo|Jca mars­sivat
mailman imperialbmia vastaan noiailman proleta­riaatin
etujoukon mukana». Ja hän lopettaa tov. Le­ninin
sanoilla: " ^
«Elävältä mätänevän porvariston työntää sivuun
Europan maiden proletariaatti ja Aasian maiden nuori,
omiin voimiinsa uskova ja joiMoihin luottava demo­kratia
».— Voitto ei enää ole kaukana.
Venäjä elää parhaillaan teoHi- pifikelukerhoiissa
scQtensa nousukautta siitä alennus­tilasta.
Johon se toisiaan muma-^
neMen,^., msMhwn- ja hzasal&isso-dan
seuraukEena joutuL "Tuotan­to
on kohotettava", otf päivän tär­keimpiä
tunnuslauseita. Ja on EJI^
lä huomattava sija myöskin Venä­jän
ammattiyhdistysliikkeen ohjel­massa.
Venäjän metallityöläisten liitto
on ottanut varsin tehokkaasti osaa
tähän työhön. Sen toimesta on
liiton alaan kuuluvissa teollisuus­laitoksissa
järjestetty neuvotteluko­kouksia,
joihin kaikilla teollisuus­laitoksissa
^öskentelevillä työläi­sillä
on oikeus ottaa osaa. Niissä
keskustellaan puutteellisuuksista ja
haitoista työhuoneissa, -oloista y-leensä,
koetetaan keksiä uusia työn-suoritustapoja,
saada työt yksinker­taistetuiksi
y.m.s. Erikoiset .tuo-tannonkohottamiskomissionit,
joihin
kuuluu tehtaan sekä työläisten että
teknillben johdon edustajia, val­mistelevat
alustuksia näiUe kokouk­sille.
Työläisille annetaan ammat­tikursseja
ja pidetään luentoja; kai­kin
tavoin pyritään kohottamaan
työntekijäin ammattitaitoa.
ja päättyy Icello
7—8 illalla.
Opetus*tapahtuu' tehdaskouluiBe
vahvistetun ohjelman mukaisesti
Teoreettistenkin aineiden opetus on
kiinteästi yhdistetty tuotantoon. O-petusmenetelmät
ovat sovitetut ai­neiden
mukaiseen, sopusointuiseen
järjestykseen. Aineina/ovat: venä­jänkieli,
yhteiskuntaoppi, tilastotie­de,
matematiikka (jonka tehtävät
on otettu suoraan käytännöstä) ja
luonnontiede. '
Luokkaopetuksen rinnalla opis­kellaan
myöskin opintokerhoissa,
joita pidetään edellisen- jatkona.
Eikä tämä työ suinkaan ole jää­nyt
tuloksitta. Muutamissa erikois­töissä
(esim. Samaran putkitehtaal-la)
on tuotanto kohonnut 200—350
pros.' — *KoItshuginskin tehtaalla
kun lokakuun dlussa 1923 masuuni
pantiin käyntiin, saatiin n. 1,200
puutaa -valurautaa -vuorokaudessa.
Kolmen kuukauden kuluttua saa­tiin
ja 1,500 puutaa, -vielä 4 kuu­kautta,
ja tuotanto kohosi 1,800
puutaan -vuorokaudessa^ Tammi­kuun
1 päivänä 1925 pidetyssä
tuotantoteknillbessä neuvotteluko­kouksessa
tehtaalla työläiset antoi­vat
lupauksen kohottaa tuo normi
2,200 puutaan. • ' '
Kauemmaksi tulevaisuuteen täh­täävä
merkitys tuotannon kohotta­misen
alalla on epäilemättä nuoria
työläbiä varten perustetuilla -jteh-daskouluilla.
Näitäkin on Venäjän
metallityöntekijäin liiton toimesta,
sen alaan kuuluvissa tehtaissa, pe­rustettu
ja niiden toimintaa valvo­taan.
Onpa niistä otettu erikobia
määräyksiä joukkotyösopimuksiin-kin.
Koulujen erikoisuutena on se, et­tä
ne toimivat välittömässä yhtey­dessä
tuotannon kanssa, ja on nii­den
tehtävänä'välfiibtaa ammatti-taitobta
työväkeä tehtaalle.
Miten nämä koulut ja opetus
niissä on —, ainakin muutamissa
suurissa tehtaissa — järjestetty, se­kä
miten ne toimivat, selvinnee par­haiten
kuvauksesta tuollaisen kou­lun
toiminnasta Luganskin tehtaal-la.^
Koulun kaytettävisiS on 5 työ­huoneita,
joissa on tilaa 120 oppi­laalle,
sekä lisäksi piiirnBtusta ja
muovailua v ^ e n varustettu erikoi­nen
luokkahuone 36 oppilaalle,
TyöhupVieissa työskentelevät *' oppi­laat
kahdessa vuorossa: kello %7
•%11 aamulla ja 11—3 päiväl­lä.
Kello 4 ip. alkaa varsiiiamen'
Parhaillaan toimii: poliittinen, ma­temaattinen,
luonnontieteellinen ja
kirjallisuuzkerho.. Jokaisen oppi­laan
tulee kuulua yhteen (mutta
ei useampaan kuin yhteen) ker­hoon.
Käytännöllistä)' ammattiopetusta
annetaan työhuoneissa työpiirrus-tnsten
mukaan.
Oppiaika kestää 4 vuotta. Ensi-mäisenä
-vuotena ^ oppilaat saavat
alkeisopetusta -viilarin, sorvarin, se­pän,
sähkömonttöörin ja puusepän
töissä. Toisen oppivuoden alussa
heidät määrätään eri ammattialoille
niiden huomioiden perusteella, joi­ta
hebtä ensi vuoden kuluessa on
koottu.
Toisen oppivuoden päätyttyä op­pilaat
siirtyvät ryhnussä tehtaan
ylebiin työhuonebiin tai yksitellen
vanhempien ammattimiesten apulai­siksi.
Viimeisenä oppivuotenaan he
palaavat koulun työhuonebiin täy­dentämään
oppimaansa erikoistyö-taitoa.
Kuluvan lukukauden sUussa toi­mitettiin
ensi kerran oppilaiden
psyko-teknillinen tarkastus. Kokeet,
jotka tällöin tuli suorittaa, olivat
seuraavat:
EzzvuUzmet, Ehetettila vjiktis- Ja
koRerskennusosastolle;
2) kehittyneimmst, kokeissa hyviä
tuloksia saavuttaneet, mutta ei täy­siä
terveet, määrättiin sähköosas-toUe;
3) vähemmän kehittyneet, mutta
täysin terveet, ohjattiin pajaan;
4) vähemmän kehittyneet ja hei­kot^
— puuseppäosastolle.
Kurista koulussa huolehtii oppi­laiden
itsensä, keskuudestansa va­litsema
'Vanhinten ueuvosto". Van­hinten
neuvosto asettaa 3-henkisen
puhemiehbtön, joka toimeenpanee
,oppilaskokousten päätökset ja e-dustaa
oppilaita kouluneuvostossa,
jonka opettajisto muodostaa. Op­pilaat,
jotka kaikki ovat metalli­työläisten
liiton jäseniä, lähettävät
edustajiaan myöskin kaikkiin liiton
konferensseihin.
Pöytäkirja,
tehty K.-0. piiritoimikunnan
kokouksessa toukok. 4 p:nä
(1925. Saapuvilla' olivat W,
Lehti,. A, Vaara, Olga Asia-la,
Aug. Kannisto, K. Nurmi
j a sihteeri.
1 pyk. Kokouksen avasi K. Nur­mi
Luettiin ja hyväksyttiin edelli­sen
kokouksen pöytäkirja. Pöytä- päätöksien mukabeksi.
1. Silmamittaboe: a) oppilaan
tuli 10 sekunnin kuluessa määrätä
ympjnrän keskipiste, neliön diagnaa-lien
leikkauspiste, ja jakaa suora
viiva kolmeen yhtä suureen osaan;
b) - asettaa suuruuden -mukaiseen
järjestykseen 5 yhtä korkeata, mut­ta
eri paksuista (0,5 mm. ero kul­lakin)
lieriötä, sekä 5 saman pak­suista,
mutta eri kdi-kuista (0,5
mm. korkeusero kullakin) lieriötä.
^ Taatoherycyyskoe: asettaa jär-jestyksenmukaiseen
riviin eri pak-subia
metallilevyjä.
3. Painotnntokoe: asettaa joko
ylenevään tai alenevaan^ - jäfr
jestykseen 6 samanmuotoista ja;
-suurubta, mutta eri painoista (5
gr. ero kullakin) punnusta.
4. Huomio&ykykoe: määrätä ero
kahden aivan samanmuotoisen ja
-suuruisen pultin välillä, jotka e-röavat
toisistaan vain kierteideih
kaltevuudessa.
5. NiKomniatiboe: etsiä taululta,
joljon*on piirretty 24 mittausopil-listä
I kuviota, 8? sellaista kuviota,
j-oita; kokeenalainen sai 10' sekun­nin
^'an tarkastaa toisella taululla.
.Näiden kokeiden, lääkärintarkas­tuksen
sekä yleben kehitystason pe­rusteella,
oppilaat jaettiin eri am­mattialoille
seuraavasti:
1) kehittyneimmät, täysin ter-kouluöpetus
luokilla, sen jälkeen o- vcet ja kokeissa hyviä tuloksia
kirjan tarkastajiksi valittiin Aug.
Kannbto ja A. Vaara.
2 pyk. Luettiin Sault Ste. Ha­rien
osaston kirje piirin kesäjuhlien
suhteen, jossa kirjeessä he ilmoit­tivat
ei voivansa pitää kesäjuhlia
talon rakennuksesta johtuvien yli­määräisten
ponnbtusten takia. Pää­tettiin
heitä kehoittaa -viettämään
n. s. syysjuhlat Työnpäivänä, syys­kuun-
7 päivänä.
3 pyk. Luettiin- Creighton osas­ton
valitseman kesäjuhlatoimiknn-nan
laatima toimintaselostus juh­lien
alkuvalmisteluista. Piiritoimi­kunta
hyväksyi selostuksen seUai-senaan.
Asioiden lähempi selvit­tely
juhlatoimikunnan kanssa' jätet­tiin
sihteerin'. huoleksi. Selostuk­sessa
ilmenneen näytelmäkilpailujen
suhteeii pääl!ti piiritoimikunta jul­kaista
erikoisen kilpailukutsun.
4 pyk. Verroilion Riverin osas­tolta
oli saapunut pöytäkirjan ottei­ta
koskeva H. Kinnusen erottamista
Vermilion Riverin osastosta. Pii­ritoimikunta
katsoi kuitenkin par­haaksi
hankkia vielä lisätodistuksia
apäasta Vermilion Riverin osastolta
j a : vasta sen jälkeen lausua mieli­piteensä
erottamben suhteen.
5 pyk. Sihteerin lähettämä kb-je
tobille Ontariossa oleville K. P.
S. J . pibitoimikunnille, vakituben
järjestäjän .hankkimisesta Canadan
Puutavaratyöläisten TeoUisuusunl-olle
(L. W. L U. of C.) luettiin
ja hyväksyttiin, mutta ennenkuin
ruvetaan pitempiin toimenpitebiin,
päätettiin -vielä jäädä odottamaan
toisten .piiritoimikuntien vastausta
asiasta.
6 pyk. Luettiin Mondin osastolta
tullut kirje, koskien sanotun osas­ton
vapauttamista verotuksesta jo­ka
kannetaan pibrin agitatsioonira-haston
kartuttambeksL - Päätettiin
kuitenkin kehoittaa häitä -vielä uu-deEses
fearkitseasas asisa Ja ^
raalia esittää keinoja jolAtz arÄ,
he mahdoHleesti v^Mvat sasrittg,
osuutensa p^iirin Egitatji«i-irsW
toon.
7 pyk. Beaver Laken F. yU. cU
saapunut kirje, jossa he pyvsjvät
piiritoimikunnan hankkjmaaa 'igjj]^
puhujan -vuosijuhliinsa kesäk. 13
14 pmä- Puhujaksi lapaatui läh.
temään tov. A. Vaara.
8 pyk.- Siht§eri ihnortti että
Long Laken osaston osnas vuoden
1923 edUEtajakokousverosta on vielä
maksamatta- Asia päätettiin viedä
seuraavan piirin .edustajakokoatsea
lopullbesti päätettäväksi
9 pyk. Keskusteltiin piirin edus­tajakokouksen
pitämisestä ja jaa­tettiin
pitää kokous heinäk, 19 pcä.
Sihteeri velvoitettiin ryhtymään al-kuvalmistuksiin
edustajakokookses-sa
ilmene-vien asioiden suhteea
10 pyk. Päätettiin esittää Suo^
malaben järjestön (laillistettu) tp.
komitealle entben Garsonin osas-ton
omistaman haalin ostamisesta.
Sanottu haali on aikaisemmin myy­ty
veroista ja olbi se nyt saata-
-vissa maksamalla verorästistä johtu­nut
myyntihinta.
Kokous 'lopetettiin.
Kokouksen puolesta
\ ^ H. .Elimen, sihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja 'huomanneet sen ko­kouksen
esityksien, keskustelujen ja
Aug. Kannisto. A. Vaara.
Pöytäkirjan tarkastajat.
iniitisia
V . . ja «.-seara Vesa ihnotti että
haluabivat haalin iltaman pitoa var­ten
toukok. 21 p:nä. Asian jär­jestäminen
jätettiin alaseurain yh-.
teisesti sovittavaksi. Sib koettakaahan
taas muistaa saapua katsomaan Ve­san
voimbtelijoitä. Varmaan ei
kukaan tule katuinaan sillä he ovat
jo useampia viikkoja olleet valmis-tambtouhussa,
joten siitä on synty­nyt
varmaankin katsomisen arvois­ta
ohjelntiaar j a / kuka tiesi mitä
kaikkea he silloin taas tulevat näyt­tämään
kun he niin ovat touhuis­saan.
Seta Samuli aikoo ruveta suoje­lemaan
rantojaan oluen tuonnilta
laittamalla kaksi aivan uusimman
mallista laivaa, jobsa tulee olemaan
kaikenlabet pienempää laatua ole­vat
sota-aseet J a sen lisäksi vielä
radio. Laivat • tule-vat pitämään
huolta siitä, että eivät väkijuoma-kauppiaat
voi , Soon ympäristöltä
kulottaa väkijuoinia Setä Samulin
asukkaille; \ Tämä johtuen siitä kun
on huhuiltu että Ontariossa aletaan
myydä niin väkevää olutta, että sen
lasketaan olevan jo päihdyttävää.'
Niin kuin ei sitä olbi myyty nyt
luukui-taiuden aikanakini
Siis Ontariossa -vielä aletaan ot­tamaan
taka-askeleita kulettaen vä­estön
samaan, mbsä se on jo men­neisyydessä
ollut. Niin paljon on
kehitys taas lähtenyt harppomaan
taaksepäin. Jotkut kyllä sanovat
että välipä sillä, vaikka sitä julki­sestikin
juodaan, kun kerran saa
olla sa|akauppiaitakin. Olkoon niin-
• iKirj. Viktor Panin.
Julius ^Petrovits oli juuri lähte­nyt
Ranskasta, jossa ,hän olisi tul­lut
ammutuksi epäiltynä bobhevis-tisen
kiihotustyön harjottamisesta
vcnäläbten vankien keskuudessa,
siitä huolimatta että hän oli enti­nen
venäläinen -vapaamielben sano­malehden
toimittaja, ja että hän
oli .rapaaehtoisena liittynyt Rans­kan
armeijaan, viettänyt kaksi
v u o ^ taistelukentillä. .
Usein lupasimme toisHlename, toi­sinaan
vakavasti, tobinaan leikillä,
ettenune puhuisi Venäjästä ja sen
olosuhteista —• mutta, ei kestänyt
tuskin 10 minuutin hiljabta ajat­telua,^
<j9in.;. me jälleen puhuimme
y e n a j i ^ — HuolestiJneina
nauroimme:
Se oh kuin juovutusjuomaa
Ocun on kerran/alkanut, niin eij alojen vaihdellessa he ovat oikulli-voi
jättää lasiin, sanoi JuUus Pet-' '•"^"»Vo?*., io W 5 n n « « T « O C«
Japanin ylimysten huone r— mikä hänen oikea ni­mensä
liene^än — on kiivaalla sotatetkellä kaikkea
sosialislbta ja radikaalbta propagandaa vastaan ja^.on
säätänyt -rauhontturvaamb-os^tiksen. Jos . o l ^ e sita
mieltä» että lapsen kuristaminen on paras keino sen
rauhottomis^i, voitte arvata; mitä tuo asetus tailtöttäa.
rovits.,
— Julius Petrorits, kysyin minä,
mitä osaa näytteli tsaari henkilö-kohtabesti
viimeisissä tapauksissa
Venäjällä?^
Minä kohtelin häntä aina vas-tatjilleena,
joka äskettäin on lähte­nyt
Venäjältä, ky^en hän^tö-r m i ­tä
tahansa ja kuunnel^n mi^äläiol;
hänen vastauksiaan. l^ai"* - #nhm
harkitusti j a kauniisti j a usein lau­sui
hän niin hyvin valitun Sai* ffiit>
tuvan sanan, ajatuksen tm tapah­tuman,
että minun piti ihmettä
hänen tietojensa . laajaperabyyttS.
' — Tsaari, vastasi hän, se on
mutkoisa kysymys. Monet niin ve-nälai^
t kuin ulkomaalaisetkin, ovat
kirjottaneet hänestä, toiset zu<s!d'
en, toiset ylistäen, jotkut taasen
surkutellen häntä . . . Mutta mi­nusta
tuntuu kuin Venäjän onne­ton
kohtalo keskittyisi Nikolai Toi­seen.
Hän merkitsi käännekohtaa
Venäjän historiassa, ja tiedätkös,
hänen piti siinä olla, hänen on pi­tänyt
olla olemassa tämän käänne­kohdan
saavuttamiseksi Mutta
omituinen ihminen hän joka tapa­uksessa
oii. Minä en tiedä lienetkö
tullut kosketuksiin puolittain tylsä­mielisen
kanssa, joka on kehitty­mässä
mielipuoleksi. Niiden toi­minta
on usein ilmeisen mieletön­tä,
mutta samalla kertaa huoma­taan
niissä usein salainen, melkein
harkitsemalla harkittu oveluus', ja
usein heillä on tarvis tyydytSä val­lanhimoansa
teoilla^ Näitten mieli-sia,
epävakaita ja hurjan nopeasti
vaihtelevien ajatuksien ja tunteit­ten
-vallassa. He ovat henkisesti
epäsäännöllisiä ja sairaaloina aja­tuksiltaan.
Minä en tiedäi, oliko ~ Nikolai jo
syh^rmästään mielen-vikaineii -vai
tuliko ^ k s i -vasta; Japanin sodassa
kärsityn häviön jälkeen. - • Mutta se
on to^pisif^ että- hän r oli henkbesti
viallinen.
Kerrotaan, kuinka sotaministeri
Vminovski tuli erään kerran hänen
Inbteeen pyytäen, että vangitut:
'ylioppilaat olis! vapautettava, sillä
muuten tapahtua -vakavia' levotto­muuksia.
Tsaari vastaa: ''Minä
olen täydellisesti yhtä mieltä äans-sanner
Heti tämän jälkeen tuli
Plehve pyytimaän, että.- samabet
rettelöitsijät olbi telotettava ampu­malla
tai karkotettava Siperiaan.
Tsaari -vastasi: "Minä olen täy­delleen
yhtä mieltä liansganne!"i Ja
kun "annas puoliso", joka oli saa­puvilla,
tuota ihmetteli, sanoi ,isaa^
ri:, "Minä olen täydellbesti yhtä
mieltä kanssasi, pikku Sashenka".
Kruunauspäivänä .makasi 10,000
ruumista Hodinin kentäMär ja ko­ko
Moskova oli täynnä haavo^-
npita. Kruunausjuhlallisuuksiin oli
määrätty 250 < miljonaa ruplaa kan­san
rahoja, jotka melkein kokonaan
upposivat suuriruhtinas ^Sergei
Aleksandrovitsin taskuihin. Olisi
voitu odottaa, että tsaari ilmas-takseen
mieltänsä tapahtumien joh­dosta,
olisi pukeutunut mustiin ja
julistanut yleisen ..maansurun. Mut­ta
mrtääh sellaista ei tapahtunut
Hullut yleen» ovat kykenemättö^
miä tuntemaan sääliä, tahi tunsi
Nikolai sitä vain niin pikaisesti, et-tei
hänen sieluunsa jäänyt siitä mi-^^^
tään pysyvämpää vaikutelmaa. l
Kruunu päässään vietti tsaari juh­lapäivää
Ranskan lähettilään loista­vassa
palatsissa. Ymmärt^ää, hän
juhli kymmenentuhannen kuolon
niitolle — — — Normaalinen ih­minen
— ei edes eläin — olisi voi­nut
tehdä sitä. keskiyön ailoma, kun
juhlallisuudet olivat täydessä- hu­mussaan,,
tunsi hän sydämessään
pelon •vilahduBsenv Mita, jos iani
sa, äkkiä' nousisi -kostamaan tapettu­jen:
puolesta? Hän kuiskaa muu-tamia
sanoja sivuun j a —• monen
monta rylanenttiä ' hälyytetään ja
Kremli tulee joka puolelta joukko­jen
:ympäröimäksi. . J a tsaari tun­tee
jälleen olevansa turvassa, hän
jatkaa huolettomfsä jiddmastaan,
eikä ajatus kymmenestätuhannesta
^umiista häiritse häntä.
kalainen kirjailija Ingersoll Hrjottl
Ne olivat omitubia- sanoja:
"Kun minä" luin kuvauksia tsaa­rin
kruuiiauksesta, juhlakulkueista,
jxihlista, paraadelsta, raakalaismai­sesta
lobtoäta, kullalta hohtavista
seinistä -ja välkkyvbtä jalokivistä,
en voinut välttyä ajattelemasta
alastomia talonpoikia, niitä ma-joonia
viheliäisissä olosuhteissa puo­littain
kuoliaaksi nääntyneitä, pi­meydessä
ja tietämättömyydessä
eläviä ihmispaljouksia, jotka ruu­miineen
ja sieluineen olivat tsaarin
omaisuutta.,
"Minä ajattelin niitä moskittnja
selkiä, tuhansia vankiloissa riutu­via,
jotka olivat pyrkineet vapau­teen
sorrosta j a pimeydestä. Minä
ajattelin niitä laumoja, joita iuin
elukoita ajettiin eteenpäin kauhun
tiellä, joka johtaa jSiperian helvet­tiin.-,
"Moskovan kanuunat eivät voi
jyristä niin. voimakkaasti -— ei mi­kään
kellojen kilinä, eikä rampn-jen
päryjrtyg voi vaientaa kahht-tujen
vaUtnsta..."
Niin kiijotti jalo IngersolL Mutr
ta mitä hän olisi mahtanutkaan kir­jottaa,
jos olisi ollut silminnäki­jänä
Hodinin Irentän kauhuissa?
Minä en todellakaan tiedä, miksi
Nikolaita halKtuskautensa alassa
arveltiin vapaamieliseksi , llonet
venäläiset toivoivat hänestä paljon,
kunnes hänen elämänsä ja toinun-tansa
selvästi osottivat, että BO-manoffilta
ei voida odottaa mi­tään.
Koskaan ei ole tapahtonnt
sitä, että käärme olbi synnyttä­nyt
kyyhkysen. .
Muistanr—se tapahtui hänen valtais- -
tuimeBeastttönsensa jälkeen--4nn78
venäläistä kirjailiiaa,tunncttuja pi*- -
tarilaisia sanomalehtuniehiä, lähet-
Te ehkä-muistatte, mitä- amisri." t i " tsaaiiBe - anomuksen, jossa ts