Vapaus, May 26, 1925

              HALUAA TOSOHTOII S. S.
(Fiaam!» Sa-eiety ©f Towsto).
Jos on EellaJExa ToTs^lta tai
Ossstoja,^ joilla olisi Mteistä
rahaa I^in^ta, niin ollsinxsaie
halukkaat ottamaan lainaksi
S50.00 eristä ylöskään. Mak-
, r .A G vTos. korkoa, j a lainan takaisin SO p. ylössanomisella. Pienet
^ ^ ^ t kuten $50—$100 asti ylössanottaessa. Me tarvitsemme lai-
^ T l i o i n $3000,00. Meillä oli omaisQCden arvo vuoden vaihteessa
^ ' l i e r i t ja Toverittaret tai Osastot, jos teillä on käteistä rahaa ja
n »-rte ätä pankeissa pienellä korolla, tai muutoin, niin lainatkaa ES
Eahanne on varmasti yhtä luotettavaHsa paikassa kuin missään
^^"^efck^ltootns allekirjottaneeHe viimeistään kesäkuun loppuun.
Toronton S. S. Johtokunnan valtuuttamana
J . V. AHUJVIST, riluutoBkoitaia.
Osote: 27 Alcom Ave., ^Toronto, Ont.
p s Asemamme luotettavaisuudesta voi myös saada tietoja Jär­jestön'sihteeriltä,
957 Broadview Ave., Toronto, Ont.
Kurssi
Dollarista
LAHETYSKULUTt
40c lähetyksistä äUe $30.00,
60c lähetyksistä ?30—559.99
asti. 75c lähetyksisat $60.00
—$99.99 ja $1.00 kaikilta
$100.00 taikka sitä socxem-nilta
lähetyksiltä. Säislrosano-malähetyksille
on kolat
Torontossa ottaa raEsaväH-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
967 Broadview Ave.
Sudboryssa ja ym^xitst^ll
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedostamassa eri-koiskurssia.
<
Laivapil(ittejä myyiSSSa.
Tiedustakaa pilcSCcaskjrJa.
VAPAUS,
Box 69. Sudbcry, Ont
i
dan sosialidemokraattisen puolueen
moDivuotinen jäsen. Jolla iperusteel-la
hän tälläkin kertaa tuli pj^de-tyksi
puhujaksi aosialidemokraatti-sien
ainesten taholfi\, Ikofika koko­uksen
puheenjohtajana toimi J a ­mes
Simpson. Mutta jinhuja kui­tenkaan
ei maalasmst ]pirua seinäl­le
Venäjän tämän^ybSiästä oloista,
vaikka hän ehkä aSnä iarkoitukses-sa
oli tilattu puhujaksi., Tilaisuu­dessa
oli useampi sata kuulijaa
läsnä.
Kiinalaiset abbs^lnrU joutuivat
satimeen myöhään kt^kiviikkoillalla
toukokuun 20 päivänä jslloin polii­sit
tapasivat 4 kiinalaiEoä kuusikym­mentä
kappaletta Elisaheth-kaduUa
jaari pelin %lles^ kuumimmillaan.
Seitsemänsataa dolimöa atili jpöydäs-sä
rahaa, josta sommasta vedettiin
jonkinlaista arpaa koka dsumman
omistajaksi tulisL Sfert initenkin
kävi niin että poliisit kttlettivat se-iä
pelaajat että xalmt iraliisiput-kaan.
Useasti ovat fönalaiset uh­kapelurit
poliisioikeuaen ianssa te­kemisissä
pienemmissä joukoissa,
mutta tällä kertaa oB Sreitä ehkä
isoin sakki mitä ennen ^ o n yhtä a i ­kaa
samasta j^aikasta tstvattu.
E, saaalla sEdlstsea iselkeln kaik­kia
ympäristöä ksappalsitir. Kzs-pangisssMa
on savua niin että su-rinkoa
ei näy oHsnkaan, vaan ca ©2
kokonaan savun pelttäamni. . A i ­noana
pelastajana olisi eateet sUl^.
mitk^n samiäutusjoBkot, joita oa
lähetetty, eivät voi enää talia sam­muttaa.
l-akojt, joka alkoi Hoito-ruokalas­sa,
ilmotetaan olevan ennallaan
sillä ruokalan kokous ei ole päättä-
Paljon on käynyt pohajia nyky^
ään kaksoiskaupungeissammel Vii­me
lehdessä jo mainitsin Annie Bul
l e i ^ puhetilaisuuksista. Taasen
sunnontaina ja maanantaina kävi
täällä ulkoapäin englanninkielisiä
työväenpuhujia. A^ E Smith piti
puheen osaston talolla sunnuntaina
iltapäivällä, täydelle huoneelle, pu­heen
aiheena työttömyyskysymys.
Samassa tilaisuudessa myös puhui
lyhyesti tov. Queen Winnepgistä,
aiheena Nova Scotian lakko. Tov.
Queenille oli järjestetty suurempi
puhetilaisuus Williamiin samaksi fl-laksi.
A. E. Smith työttömyyskysymyk­sestä
puhuessaan ensin alussa teks
selkoa työttömyyskomiteoiden toi­minnasta,
ja miten ne on järjestet­ty,
^sekä samalla mitä vaatimuksia
ne ovat tehneet hallitukselle, joka
aina vaan kehottaa Itääntymääa än
ne tai tänne. Mainitsi mitenkä Do­minion
hallitus siirtää työttömyys­kysymyksen
maakuntahallituksella
ja taasen maakuntaSmlfitiaB kau­punkien
ja paikkaHisHIe hallinto­elimille,
joten kysymystä saadaan
siirtää paikasta toiseen, kun ku­kaan
ei halua oHa missään edesvas­tuussa
siitä. Puhuja huomautti, et­tä
meidän «n vaadittava että näi­den
kaikkien liallitnsten on -otetta­va
työttömyyskysymys -yliteisest
esille sekä samalla Taadittava että
ei työttömyydellä saa ruveta polke­maan
palkkoja missään työmaassa
alas. Työttömyya ei ole mikään
ohimenevä ilmiö. Se ei tule loppu­maan
tämän Järjestelmän aikana.
Ainoa mikä lopettaa työttömyyden,
on tuotannon ja jaon järjestämi­nen
käyttöä, «ila -voittoa varten.
Puhe otettiin vastaan suosionoso-tuksUla,
Hmalaivoja on taa» saapantU-Arthuriin
pitämään lieolta paikalli­sista
metsäpaloista. Viime pyhänä
saapui ensimäinen, joka jo on teh­nyt
monta lentoa ympäristöllä. Lai
va, joka on vesitasomällia, tuli tän
ne Sault Ste. U i r i e s t a . -
i^tiva suoraan Atlannilta kaksois-kaupunkien
satamiin täydessä soke­ri
lastissa saapui t. k. 18 päivänä.
Laivan lasti purettiin täällä ja so­keri
lastattiin vaunuihin edelleen
tnenemään länteen juon. liiikenne
suoraan Atlannilta järvien päähän
näyttää kehittyvän, mutta hitaasti.
' Saaret tulipalot ovat jo useam­man
päivän ahdistaneet '©tä ympä­ristöä,
viimeksi ovat metsäpalot
polttaneet melkein kokonaan Hy-xneta
nimisen kauppalan tässä HäheV
iapitalismin vaatimuksia ImoBmat»
ta ollenkaan siitä, kuinka paljon
toiset yhteiskuntaluokat tästä kär­sivät
Tätä tietä on kehitys kulke­nut
Saksassakin. Vaikeus oli vain
aina, että ne ainekset, jotka edus­tivat
suurkapitalistisia intressejä
eivät uskaltaneet aluksi astna eälle.
He työnsiväjt sen tähden edellään
erinäisiä keskiluokkain ryhmityksiä,
jotka palvelivat heitä sopivina k i l -
Pinä. Sen mukaan kun tilanne
ffluuttai heille edulliseksi, muutet­tiin
ryhmiä niin, että saatiin so-aaHdemokraatit
pois peUstä, jolloin
Jälellä olevien kanssa pian oltiin
s«lviDä. Sosialidemokraattien lik­vidoiminen
kaikista niistä hallinto­paikoista,
jotka he olivat ehti­neet
miehittää itselleen aikaisem-jatkuu
nyt hyvällä.. vauhdilla
»iin, että yrfdaan katsda kaikki tär-
«immät hermokeskukset jo olevan
oikeistoporvprien hallussa, : Tämä
mouttunut tilanne tekikin sen. että
^rsinainen porvariatodiktatuuria
edustava ryhmä katsoi ajan tulleen
aiehittää myös' valtakunnan huip-
Myös niissä maissa, missä työvä-ö
ei vielä ole joutunut varsinaisen
inokkataistelun tieUe, työntää por­varisto
niitä sinne väkivoimaIla.Ta-
Pääomanomistajilla ei siis ole muu­ta
keinoa kuin ryhtyä työntämään
työläisiä alas siltä elintasolta, jossa
he nyt ovat- Skandinavian maissa,
missä tyypillinen vapaalle kilpai
lulle sopiva porvarillinen yhteiskun­tajärjestys
vielä on kukoistukses­saan,
on työnantajajärjestöille vai
keai käyttää sitä hyväkseen pakoit-taakseen
työläisiä valtion sortoko-neiston
avulla perääntymään. Siitä
syystä sielläkin asetetaan kulisseik-fä
sosialidemokraattinen hallitus ja
sen suojissa sitten aletaan taloudel­linen
taistelu. Tämä onkin johta­nut
Ruotsissa työnantajille edulli­siin
tuloksiin ja kaikesta päättäen
tapahtuu samoin Tanskassakin, jos­sa
nyt suuri taistelu on käynnissä.
SamaäA aikaa varustautuu porva­risto
sielläkin tulevaisuuden varal­le,
Porvarillisia aseellisia kaarteja
perustetaan. Herissrikkurikaarteja,
jotka samalla tietenkin • muodosta­vat
dsäBissodan aikana tarvittavia
työjoukkoja, luodaan myös. ^
Ulkomaiden tilannetta tarkastaes­sa
huomaa siis, kuinka pääoman
synnyttämä unsi talousmuoto pa-koittaa
yhteiskuntia liikkumaan
määrättyyn suuntaan. Näemme täl­löin
n^ös selvästi, kuinka siinä saa
yhä sdväpiirteisemmän Jiahmon
loudellinen tilanne paköittaa heitä porvariluokan uusi keskittyminen,
äihen sielläkin. Skandinavian mais­sa
jatkuva työttömyys on johtunut
^ että työläisten korkea elintaso
°n pitänyt tuotantokustannuksia
^«nattain korkealla ja kUpaUi4
»aaihnan markkinoilla näiden mai-
'^f ,^.^artoottajilIa on oDut ejm-ecnlhnen,
Tuotaitohintoja on nyt>
»€omin vmkea jnsteeräta tekniikan
koska sen kehityksessä on
niin pitkälle, etta ny&^sten
vaffitessa: on saavotcttii rap
*^ jeaka yKtse on v ä a c a / ^ S s^
sen luoldcayaH^n irtaantuminen kai
kista vanhoista käsitteistä ja vahva
pyrkimys luomaan aseelliseen har­vainvaltaan
perustavan diktetuurin.
Toiselta- puolen näemme kuitenkin
alaluokkien siirtymisen uusille uril­le.
Työtätekevät joukot alkavat lä-hennellä
toisiaan ja itse luokka-taiStdQ
saa yhä. varmemman poh­jaa
Itselleen. KaiKd tuo on merfc-
Mna aita, että ihmiakunta kulkee
Icoitti somta X2(tlcaisaaan.. :
Foatto.
nyt suostua tyttöjen vaatimuksiin,
vaan vähä yli yhdekselläkymmenel-lä
äänellä kolmeakymmentä seitser
mää vastaan kieltäytyi hyväksy­mästä
niitä. Tytöt taas puolestaan
ovat päättäneet seisoa lakossa ni^n
kauan kuin voittavat. -— Lakon
yhteydessä on käynyt ilmi monta
erilaista kysymystä, jotka eivät
kaikki ole oUeet kauniita etenkään
työväenliikkeen nimellä kulkevalle
työmaalle. Sillä on käynyt ilmi,
että henkilö on pantu pois senkin
tähden kuin on työpäivän lyhentä­mistä
8 tuntiseksi tyttöjen keskuu
dessa agiteerannut. On todella va­litettavaa,
että täällä olevassa kum
massakin ruokalassa palveluskun-nan
pitää tehdä pitempää koin
kahdeksan tunnin työpäivää, vaikka
kummatkin ruokalat ovat järjesty­neiden
työläisten kontrollin alaisia.
Yksityisissä ruokaloissa on' työpäi­vät
vielä pitempiä, kuin näissä kah'
dessa osuusruokalassa, joten olisi
paUon työtä vielä tehtävä naisten­kin
keskuudessa, että saataisiin hei­dätkin
vaatimaan 8 tunnin työpäi­vää.
Ylitenä syynä ilmotettiin Hoito-ruokalan
isännistön puolelta olevan
sen, että lakkoutuneet tytöt tulivat
ja pitivät kokouksen osaston taloHa
seuraavana^ lakkopäivänä, sekä ja­koivat
lentolehtisiä, joissa lakko­laiset
pyysivät ruokailijain myötä­tuntoa
asialleen. Kuitenkaan ci
isännistö halua yleisölle ilmottaa,
että he antoivat lakkolaisille mää­räyksen
heti poistua talosta kuin
lakko alkoi, joten el heillä ollut
-mitään tilaisuutta ' enään pitää
omassa talossa kokousta. Samoin
varttoivat tjrtöt toista päivää en­nenkuin
jakoivat lentolehtisiään,
joien isännistöllä olisi oHut velvol­lisuudet
ja samalla aikaa sopia tyt­töjen
kanssa ennenkuin lentoleliti-siä
levitettiin. Mutta vanha sanan
tempasi sen pois |a rupesi ciio
1'jheasti haötHEBasa Ja ssimaa-loaaB,
€U& ESvullislsMa alkoi h l -
i^vettäalla. Se varmaan jobtai
siitä kun hän ei oEat Suomen val­kaisija,
vaan oli ptmikki ja päälle
päätteeksi Va|ffl.uden, Työmiehen ja
Toverittaren tilaaja, josta tämä
suomalainen työnjohtaja oli hänelle
huomauttanutkin, kun tulee liian
paljon lehtiä, joten posti on ras­kas
kantaa. \
Tänne ei tosin tulekaan yllämai­nittuja
lehtiä kuin pos pariin "pät-särikämppään",
vaikka pätsäreitä
täällä on 18 paikkeille, kaikki hil­jan
vanhasta maasta tulleita. In-dustrialistin,
Canadan Uutisten ja
New Yorkin Uutisten lukijakunta
täällä näyttää 'olevan koko laaja.
Sellaiselta näyttävät myös nämä
lasku sanoo: 'Hukkuva tarttuu
oljen korteen", ja niin se on täs­säkin
käynjrt, siHä^ ruokalan kan­nattajat
eivät löydä enään initään
muuta puolustuksekseen, sitä porva­rillista
tekoaan pnöliaä;sakseen mitä
he tekivät laakeissaan tj^öt lak­koon,
f sekä hankMe^aän iikknreita
työhön. Heidän kersLtimastaBn työ-väentoiminnasta
ja i w. rw:aäisyy-destään
on ainoastaan «nään vain
ilkeä haamu jälellä, JK&a pelottaen
kulkee ja hävittää Joulkkoja pois
tieltään.
"LieJ^Iden lönxraSsssa^ josta jo
jollakin rivillä viime kerralla mai
nitsin, ön yksi niitä kappaleita, jo­ka
kuvaa ihnuselämän tunteelli-simpia
puolia. Kappafe "kuvaa en­sinnäkin
mitenkä henkilöt, jotka
ovat ilman isän j a äidin Ibenö>eää
kättä, voivat sitä sittenlön kaivata
vaikka heidän vanhempainsa elämä
olisi ollutkin hahreässtitinvaa, köy­hää
j a kituelämää, mutta sittenkin
lapsen tunteet äitiin on sidottuna
yhdeksi. ICappale on kaunis kaut­taaltaan.
Etenkin ne, iöfka tun­tevat
rakkauden suurta kärsimystä,
hoivat tulla katsomaan, sSä siinä
tulee näkyinään tämäMn puoli.
Näjjtelmä !on neljässä näytöksessä.
J-Pilot
Harbor.
12mä oh se V. Vainio-vainajan
kämppäperukka, josta niin moni
soolainen on kuullut paljon puht^t-tavan.
Koska olen kuullut ja näh­nyt
täällä ollessani paljon, niin
piirrän täältä muutaman rivin Va­pauden
palstoille.
Niinkuin tiedätte, on- Vainio itse
kadonnut tältä perukalta pois, tahi
tipauttanut itsensä pois niinkuin
hänellä ennen eläissään oli tapana
tipauttaa mies kämpältä.
Olen ollut jo jos jonkinlaisessa
lämi^ssä, mutta kyllä tämä, voit­taa
kaikki paikat nimittäin huonou­tensa
ja korjnutensa puolesta. Ta­vallisesti
katsellaan parempia kämp­piä
ruuan puolesta,, mutta nyt mi­nä
ja toverini erehdyimme surke­asti,
sillä ruokaa ei ole tahi eivät
tahdo antaa isitä jätkille, elleivät
ne ole Suomen valkaisijoita.
Tavallisesti täSIIä laitetaan vii­delle
miehelle .eväiiä laatikkoon,
vaan niitä syömään tulee kaksitois-takin
miestä. Pöydässä on silak­kaa
ja leipää, sekä joskus potaat­tiakin
ja haisevaa voita, joka on
ksaa ollut liian pieni soadattaak-neta
tiamillisyyttä- Josiaia muu-alia
kai siiai tSytyi vika olla.
Toinen hyvä ennitys ©n melliä
suomalaisilla täällä Port Moodyasa
ES, että on keritty ajatella muuta­kin
ei ainoastaan puolueasioita. On­pa
ehditty p i t i i parit rcimat tans­sitkin
ja than kahden kuukauden
sisällä. T. k. 24 päivänä päätim­me
mennä luonnon helmaan nautti­maan
kesän ihanuudesta.
hommatkin, koska puhuivat, että ei­vät
he ole saaneet postiakaan 2
kuukauteen, ja viinankeitto vehkei­tä
taitaa olla jokt^ kämpän nurkas-'
sa, sillä juopuneita täällä tapaa yh­tä
paljon kuta Soossakin. ^
Kämpät ovat yleensä huonommat,
kuin nykyinen Ontarion kämppa-laki
edellyttää, mutta Vainio oli
jollain tavalla saanut lain kierre-tyksL
Nyt olemme uutta kämppää
hommaamassa, mutta ei näy tule­van
mitään kun on päästetty vesi
pois ja pölkyt jätetty."
Täältä ei päääe poiskaan, sillä
nykyiset työnjohtajat eivät halua
kutsua laivaa tänne, jolla pääsisi
pois, sillä ei sekään ole hyvä jos
kaikki miehet menevät pois.
Niin se on kun olemme järjesty­mättömiä,
silloin voipi työnantajat
kohdella työläisiään niinkuin henki-
/irjia, eivätkä halua lähettää heille
edes tietovälineitä, vaan pidätetään
nekin, mitä on tulossa.
Ajatelkaa toverit, että eikö ole
parempi kuulua johonkin jouk-kotoimintaan,
sillä järjestöissä on
se voima, joka panee pahimmankin
vastustajamme vaikenemaan.
Jätkä.
LEVACK, ONT.
tuotu kaksitoista knokaotta sitten
tä&ne kämpälle.
E i ^ n kerran toista palatessam­me
poikkeisimme kahVille, ja keho-tinune
nMcananune olleen "patea^
rin'* ottamaan myös kahvia, koska
öH kalivm a i ^ motfa kun hän ot­t
i IntTi^ikupia zdin akka tali ja
Agitatsionitoimittunta toimi hy-yjn
onnistuneen iltaman tämän tou­kokuun
17 pnä esittäen viisinäy­töksisen
kappaleen "Kansan tuo­mio".
Kappaleen esitys sujui kii­tettävän
hyvin näihin oloihin kat­sottuna.
Pääroolin esitti Hanna
Kolari ja agitatsionitoinukunta lau­suu
vilpittömän kiitoksen hänelle
suuresta uhrautuvaisuudestaan ja
hyvästä esityksestäiin Ja L. Kopsa-lalle
siitä kun selosti englanninkie*
lellä kappaleen siaällSn.
Haalimme olikin saapunut ylei­söä
ääriään myöten täyteen ja kaik­kien
kasvoilta loisti tyytyväisyyden
hymy, ^lukuunottamatta joitakin
rähjystelijöitä, jotka ensin pistäy­tyivät
koiratozpassa ottamassa roh­kaisuryypyn,
joten julkeavat näyt­tää
mielivaltaansa.
Mitä merkitsee haalin ovessa se
taulu, jossa jyrkästi kielletään väki­juomien
tuonti haalin sisälle ja sen
liikuttamat miehet? vai eikö sen
kieltotaulun taa kuulu muuta kun
haali? Ja näj^tämöko o3Qsi se so-
Mielestani agitatsionitoimikunta
taan! Toivon että moiset epäkoh­dat
korjaantuisivat ja koetettaisiin
pyrkiä kaikki innolla eteenpäin oi­keassa
valossa ja näytettäisiin ano-sioUista
kannatusta kaskHIe toimi-kunnUle,
eikä niitä nimitellä siipiä
vailla olevaksi koplakunnaksL
Mielestäni agitatsioonitoimikunta
on pitänjrt iltamat oikeaan tarkoi­tukseen
hommaamalla lainakirjalli-suutta
ja nyt onkin noin 160 dol­laria,
jolla saamme ostaa ensi aluk­si
kirjallisuutta. Alku siis on hy­vä.
Kesäjuhlat on päätetty pitää 7 p.
kesäkuuta, joista luulen tulevan oi
kefn mieltäkiinnittävät. Päiväjuhla
TeoUisGas näyttää tällä paikka­kunnalla
olevan virkistymään päin,
koska miesten kysyntää on ilmen­nyt
jonkun verran, jota talviaika­na
ei ollut ollenkaan, vaan päin
vastoin c l i tukala saada työtä lain­kaan.
Mutta palkat eivät vain nou­se,
vaikka maan varsinainen väki
arvelee, että nyt jo aurinko pais­taa
siksi korkealta, että kapitalistien
pitäisi ymmärtää nostaa miesten
palkkoja. Olen monta kertaa tul­lut
ajatelleeksi että koskahan se
aurinko paistaa sillä tasolla, että
te raukat opitte ymmärtämään o-man
asemanne ja että työläisellä
pitää myös olla sananvaltaa palk­ka-,
niinkuin myös muissakirf työ­läisen
kurjaa asemaa koskevissa a-sioissa,
eikä vain luottaa siihen että
kyllähän hallitseva luokka pitää
huolen juhdistaan, kuin vain au
rinko paistaa korkealta.
Edw. Eskola.
COBALT, ONT.
Osastomme kokouksessa t .L 17 p.
oli esillä m.m. seuraavat asiat:
Uutena jäsenenä hyväksyttiin V.
Vuorimäki.
Piiritoimikunnalta tullut kirje,
koskien Nova Scotian l^ikkoavustus-ta,
• jätettiin seuraavaan sunnuntai­hin
kehitysseuran kokouksessa kes
kusteltavaksi, täällä kun on oltu
yhtämittaisessa touhussa sanotun
avustuken suhteen, niin päätettiin
ottaa viikko henkä^saikaa ja sitto
taas, jos sattuu, järjestää uusi pus­ku.
Tulkaapa eilloin kaikki haalii'
le, muuten voivat päättää matkas­ta
taas hyvinkin raskaan verotuk­sen,
ettei sitte tarvitse jälcstäpäin
olla paihoillaan.
Iltamista jotka pidettiin sanotun
lakkoavnstoksen hyväksi oli tullut
$34.75, ja dollarin verotuksia oi:
tullut vielä $11.60, joista oli jo
osa toiseen kertaan suorittaneita.
D. HeSinin listalla oli taUot $21
60, joka päätettiin lähetti osiitöton
kautta.
Näytelmäseiiran johtajan toim
päätettiin lopettaa kesänajaksi.
Järjestysmiehiä lisättiin myös puo­lella.
Näyttää että osaston cnnep
tekemää päätöstä juoppojen isuh
teen ovat^ jotkut pitäneet leikkinä,
msitta nyt on' kai iosi kysymykses­sä,
koska johtokunta oli päättänyt
kokouksessaan, että se tulee valvo-masn
että osaston päätöstä on eh­dottomasti
noudatettava ja juopot
ulos haalista. Myös jigitatsioniko-taSiea
oli valinnut keskuudestaan
järjestysmiehen joka toimii agitat-sleukomitean'
valvonnan alla, että
pidetään luonnon helmassa ja on
sinne järjestetty kaikenmoista oh­jelmaa.
Urheilussa miehille viisi­ottelu,
naisille ja lapsille juoksu
sekä köydenvetokOpailo poikamies­ten
ja ukkomiesten kesken.
Illalla esitetään kappale "Soini­lan
talossa".' Koettakaapa nyt ker­ta
lähiympäristöläiset saapua Le-vackiin
juhlimaan. — Nyyrikki.
PORT MOODY, B. C.
fCoa&a raioun huostaani nyt OS
uskotta Vapauteen kirjottaminen
tällä toukokuulla,^ uutisten julkituo­misen
tarkoituksessa, niin jos nyt
kpetan: .täyttää tehtäväni ja muis­tella
mitä uutisia on kerrottavana.
Minän mielestäni on mainiteemi-sen
arvoista ee, että täällä; on tänä
kevännä voitu pitää osaston koko­ukset
aina määrääjällään, silla on
ollut aikoja, jolloin on j, jouduttu
kokousaikaa dirtämään viikosta tol-ceen
j a onpa 'fiiinä käynyt niinkin
surkeasti, että on joudotta sivaut-tamaan
sangen tärkeitä asioita. -
Nyt on kylläkin osastomme Jäsen-loka
saurempi kuin ndta oli viime
vaotena, vaan ei ee viime vootena^
hän tekee varmasti tehtävänsä. E i ­köhän
ole paras pahempia seurauk­sia
välttääkseen ruveta uskomaan
että osaston päätökset on pidettävä
pyiiänä.
Valittiin organiseeraaja kcsäjuh
lakomiteaan, johon sitte kaikki o-saston
alaosastot valitsevat edusta­jansa,
joista sitte muodostuu ee mo-nipuloinen
juhlakomitea.
Työttömät panivat toimeen puh­distuksen
keskuudessaan t.k. 12 p
pitämässään kokouksessa. Erotti­vat
13 vapaatiketillä ruokailijaa
sen johdosta, että nämä olivat rik'
koneet työttömäin kokouksessa en­nen
tehtyä päätöstä, joka oli: että
kukaan, joka vapaatiketillä käy syö­mässä,
ei saa käydä koiratorpissa
eikä pelaamassa palloa. Mutta sii
tä huolimatta on ollut niinkin "mo
raalittomia henkilöitä, että ovat
tuttaviltaan saamansa rahan vieneet
koiratprppaan ja sitte vielä on oi
lut otsaa tulla syömään toisilta työ­läisiltä
kerättyjä varoja. Joukossa
on kai ollut toisia vähemmän syyl
lisiä, jotka eivät ole itse ostaneet
mutta kuitenkin niin paljon rikko
neet joukkOpäätöstä, että joutuivat
samaan satsiin. Jotkut sivulliset o
vat kuulemma tätä pitäneet huono­na,
että tämä ci ole mukamas oi­keaa
työläisten hommaa, että näl­käiset
miehet ajetaan ulos. Hei­dän
mielestään sitä oikeaa hommaa
olisi se, että osasto;! haalilla pidet­täisiin
iltamia ja toisilta työlajeilta
kerättäisiin rahoja, mitä he nälkä­vyötään
kiristämällä koettavat tasar
ta, ja sitte toiset veisivät rahansa
kiljutehtailijoille kun ei tarvitsisi
ruokaa ostaa. Eikö tämä olisi aivan
samaa kuin näitä iltamia pidettäi­siin
mainittujen tehtailijoltten hy­väksi?
— E—a.
SASKATCHEnVANlSSA LÄMPI­MIÄ
PÄIVIÄ
Saskatoon, Sask. — Viime, pjrbän-eeotuna
alkoi tässä kaopungisea i l ­ma
tontoii tokabuttavao lämpimäl­tä.
Looantaioa osotti lämpömittari
Eräs tunnettu eiperastisti on. lau­sunut
sanat: Esperanto ne estas
eelo. ,G'i nar estas rimedo por
atiagi niaa celoa. (Esperanto ei de
meidän päämäärämme. Se oa vain
keino saavuttaaksemme i^mlä-rämme.)
Meitä työläisesperaati&teja on
usein syytetty siitä, että pidämme
esperantoa aivankuin jonain pää­määränä,
kohdistaen kielen opgimi-eeen
ja sen harrastuksen levittlmi-seen
kaiken huomiomme, pitäen
kaiken muun työskentelyn yhteisek­si,
koko työläislookan hyväksi tur
hana tai sivuasiana, ja että uskom'
me työväenluokan vapautuksen ja
paremman yhteiskunnan luomisen
tapahtuvan automaattisesti silloin
kun kerran kaikki osaavat kanmin-välistä
kieltä ja ymmärtävät siis
toisiansa.
On sangen erehdyttävää tällainen
käsitys ja siksi on työläisesperantis-tien,
missä huomapat sellaista kä
sitystä löytyvän, pyrittävä sitä pois­tamaan.
Juuri tätä seikkaa selvit­tämällä
voimme monta nykyistä
vastustajaa käännyttää kansainyäli
sen kielen harrastajaksi, sillä juuri
tällaisen luulon leviäminen on mo­nen
saanut kylmäki8)coisesU ja pil­kallisesti
suhtautumaan esperan
toon. «
Meidän esperantistien tarkoitus,
levittäessämmo kansalnvöUsen kie­len
harrastusta, ei suinkaan , ole
asettautua jonkinlaisiksi loiscläjiks
tai pelkän kauniin ihanteen ^aar
naojiksi, vaan päinvastoin työläis-luokkammo
palvelukseen sen tais­telussa
kansainvälistä kapitalismia
vastaan. Tässä työskentelyssä on
esperanto korvaamaton apuväline,
vaan ei suinkaan päämaali. — Sillä
ci suinkaan vielä ole mitään saa­vutettu,
vaikka saataisiinkin kaikki
konsat vaikkapa aivon yksikielisiksi,
heidän omaamatta kuitenkaan mi
tään muuta yhteistä tuntoa tai tie­toista
pyrkimystä parempaan. E r i -
kielisyydcstään huolimatta eivät
esim. Ronskan ,ja Saksan työläiset
vuonna 1914 maailmansodan alka­essa
olleet epätietoisia sodan ja
murhaamisen tuomittavuudesta. Sii­tä
huolimatta, vieläpä tietäen, et­tä
kummallakin puolella rajalinjaa
suurin osa taisteluun lähtijöistä
oli samaan luokkaan kuuluvia kuin
hekin, työläisiä, he lähtivät kuiten
kin kummatkin "puolustamaan isän
moataan", s.t.s. murhaamaan sattu
malta toisella, puolella määrättyä
linjaa syntymään sattuneita työ-laistovereitaan.
Tämän <he olimat
tehneet ehkä siinäkin tapauksessa
vaikka olisivatkin osonneet espe­rantoa,
jos heillä kuitenkin olis
ollut vielä hirvittävänä perintönä
tuo "isänmaanrakkautensa", , joka
sai heidät lähtemään murhaamaan
kanssaveljiään.
Juuri esperantossa on meillä kei­no
koettaaksemmc- soada' toisionsa
ymmärtämisen avullo maailman
kansat käsittämään myös kerran,
että työläiset, ovatpa he syntyneet
millä kohdalla maapalloa tahansa,
tällä tai tuolla puolen jotain mää
rättyä rajalinjaa, ovat kaikesta
huolimatta meidän veljiämme.' E i ­väthän
suinkaan toisella puolella ra­jalinjaa
syntyneet ole tällä tehneet
rikosta toisella puolen syntyneitä
veljiään, kohtaan. ' Tämän harha-käsitykseo
poistamisessa meillä «n
yksi, vieläpä tärkein työala espe
ranton avulla, jolla työllä voimme
suuresti auttaa yhteisessä pyrki
myksessämme suprcn päämääräm­me
saavuttamiseksi.
Ä I T I
Kirj. Michalena Szwarcowna
Oli kerrail nuori äiti.
Hänelle oli ihmeen ihana, suloi­nen
pieni tyttö. Tuudittaessaan tä­tä
sylissään, puheli hän: "Minä
rakastan sinua niin äärettömästi, si­nua
pienoista ihmislasta! Minä va­raan
sinulle kaikki mahdollisuudet
tullaksesi onnelliseksi elämässäsi-vapautta
ja työtä. Kaikki pyrki­mykseni
olen kohdistava opettaak­seni
sinut tuntemaan oman sielusi.
£Iinä olen tekevä sinut tietoiseksi
ja puolustuskykyiseksi elämäsi var­rella.
Oi, ei! En siliä tapaa, kuin toi­set
äidit tekevät, en siten,'kuin oma
äitini menetteli. Minä olen kas­vattava
sinut aivan toisin. Äidin ^
sydämeni koko viisaudella.
Hellivästi valvoi hän lapsen ensi
askeleita ja ^ ensimäisiä kirjoitasyri-tyksiä.
Hän ^ kertonut tälle yk-einomaan
rumasta ankanpoikasesta,
taikavaipasta ja prinsessa Buususee-ta,
vaan myös auringosta, joka te­kee
ihmiset mustaihoisiksi, maasta,
joka kasvaa kukkia ja J o " l ^ oame-
88 astetta, maanantaina se . nousi
,0 95'.een. Perjantai-aamuna aika-eeen
se oli vain mautamia asteita
jäätymäpisteen yläpuolella. Yöksi
on vilpoinen Ensitouli taas viilentä­nyt
i i n m.
niasa.oa kaitaa, mdm Ja klwhlilti,
ynnä v&aplsMT&la Mertekalsfte pS-vistä
alaa m-sriis ja timMä ylös
pilviin. Lspsokalseii kasvoi, |a l i -
dinsydin piti helliä buolt» Mnsss-t
l .
Kerran kun t i m i oli lIMdssi kou­luun,
sanoi äiti: Lajmikafefcni, jos
sinä tulet joskus murhcellisaksi' et­tä
tiedä syyti miksi, silloin ilä pu-
10 Eiitä kenellekiin, vaan tule luok- -
eeni hlayhetkenä. , Minä kerron
minulle silloin jotakin.
Ja lapsonen hymyili, kuten aina
vartoessaan saavansa kuulla jonkun
uuden sadun.
Aihetta alakuloisuuteen ei vain
sattunut.
Niin tuli kevätaika.. Vaan täl­löin
oli aivon toinen kevät, kuin
minkä tämä tytöntypykkä siihen
mennessä eläessään oli koskaan l£0-
kenut, Bulotuoksuisempi kuin har-vinaisimmat
kukat. Ääni tuntui hä­märissä
kutsuvan häntä, vaan hä-märyys
oli kuitenkin ihmisistä tyh­jä.
Kirja unohtui ikävystymisen
vaivuttamlin käsiin ja* pää tuntui
niin raskaalta. Päivä oli ollut kum­mallisen
payiostava ja yö kammal-lisesti
valvotti ja piti hänet hereil­lä.
Ja sydämen seuduissa tuntui
joku käsi suonenvedon tapaisssti
kokoonkouristuen herättäen samalla
sekä tuskan että sulotunteito. Hä­märä
sulki hänet pehmoiseen syliin-
Gä ja valoi samalla häneen petol­lista
kiihkoa. Tuskallinen pelonu-laisuua
lisäytyi hänessä. Ja samal­la
hirvittävä yksinäisyyden tunne. ^
Silloin kaikuivat hänen, korvissaan
musiikin tavoin sanat: "Joa mil­loin
käyt surumieliseksi etkU tiedä
iniksi, niin tule silloin hämUrissd
luokseni ja minä kerron jotakin
sinulle."-
Ne sanat saottoivat hänet tuossa
tuokiossa jalkeille. Hän puikahti
hiljaa äitinsä Huoneeseen.
Avoimen parvekeoven takano vol-kenl
jo , hämärä. Strcenlpensaat
kukkivat väkevätuokBuisina. Sou-tcloja
muistuttava ääni kuului yht>
äkkiii puolihämärässä. Joku ko­hottautui
j a liikehti tilalla cflpeas-ti.
Isäl Äiti makasi hiirenhOjoa,
ik^nkUin hän nukkuisi, hänen kas­vonsa
ja kätensä hehkuivat, hänen
sllmönBä liekehtivät. Lapsi työntyi
ja painautui nälta polttavia kUslfl
liki.
"Äiti, sinä halusit kertoa jotakin
minulle". Äidin kasvot punertuivot
vorjosBO.
"Kerklöt vielö tuonnempana tuul­l
a " , virkkoi iliti tukahtuhieellä M-neliä
j a painoi päänsä isän olkapää^
hän. *
"Meno nyt, meno nyt, lapseni!''
"Mitä siliä halusit kertoa hänel­le?"
kuuli hän Isän ääntävän.
Lapsukoinen koovoi ja varttui ja
äidinsydän piti hellää huolta hä-nestä.
Salaisuus kangasteli ja pilkotteli
hänelle hännliräna joka kukosta,' jo­ka
runosta ja ystävättäriensä joka
kuiskailuBta ja supatuksesta. Sa­laisuus
tuntui olevan aivan käsit­tämätön
ja tutkimaton suojatto-muudessaap.
Oliko se pelottava
vaiko ihmeellinen, oliko . se baut-taoltoan
täynnään hehkua, kiihkoa
ja kauhoa?
Tuo yksi ainoa ajatus, ainiaan
tuo yksi ja sama, teki lapsen sil­mät
raskaiksi, se huusi anovana ja
menehtyvänä koko maailmaa avuksi,
se tukahtui hänen kurkkuunsa ja ee
iskeytyi jo piintyi koko hänen ruu­miiseensa,
koko hänen neitsycelli-seen
olemukseensa. Tyttönen rat- .
kesi tuskissaan , itkemään ääneen;
Silloin kaikuivat musiikin tavoin
hänen korvissaan nuo sanati "Jos
tulet milloin surumieliseksi eikä
tiedä syytä miksi, niin tule silloin
hämyhctkenä luokseni Minä ker­ron
sinulle silloin jotakin!"
Ne jsanot tempasivat hänet jal­keille,
ja hän hiipi hUjaa äidin huo­neeseen.
Parvekkeen ovi oli sulettu, mal­jakoissa
lakastuivat, kukkavibkot ja
äiti istui yksin ja apcainielisenä.
Vuodet painoivat raskaan taakan
tavoin Mntä. Hän silmäili syvästi
halveksuen elämää ja sen ahdinkoa-oja.
Hänen kätensä lepäsivät JKII-villa
kalmapkalpelna ja kylminä.
Tytär painautui näihin kylmiin
käsiin liki. "
Äiti", sammalsi hän, "sinä ha-usit
kertoa jottäiin minulle."
Varjossa loistivat Sidin valjut
kasvot.
"En viela, lapseni, en vielä!"
sanoi hän väsyneellä äänellä. "Us^
ko minua, sinä olet onnellisempi
— ollessasi aivan tietämätön kai­kesta."-
\,
Tyttö ci koskaan enää lähestynyt'
äitiään. •
Voodet vierivät. Kerran sanoi
äiti ajoQlen: "tap&sni, toi© luok­seni
faämyhetkenä. Mini kerron
jotakin sinulle."
Ty^r lausui vienosti liyiayillen:
"Se ei ole enää nyt t a r ^ U i s t a ,
äiti."