Vapaus, October 7, 1929

              No. 236—1929 Maanairtaiiiflu^kafc 7 p!iiä^ Moiu, Oct. T SivuB
rfenkaS jolla on^ kykyä j * , tarmoa, « a paikan Vapauden kiertävänä
asianuehena Pohj.-Ontanon punssa, tullen hänen haltuunsa koko se alue
joka on ennemmin ollut D. Helinin toimintapiirinä.
Toimeen innostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa Vapan-den
johtokunnalle lol^ak. 17 p ä i ^ mennessä. Ilmottakaa hakemuksenne
ybteydeMa minkalaisflU aloUla teilla on ennestään kokemusta seldi mihin
tySväenjarjestoon kuulutte. Palkkaehdot ovat samat kuin kaikiUa touilla
Vapauden kiertävillä asiamiehillä. Hakemukset on lähetettävä osptteella:
Box 69 VAPAUS Sudbnry, Ont
Tov. Rykovin selostus neuvostojen vndennelle edustajakokoukselle
Britanman jmperiafismi Palestiinassa
Jokainen työläinen tuntee nimer.
Palestiina. Jo alkeiskouluissa on u s ­konnon
yhteydessä, tyrkytetty sitä
koskevia taruja. M u t t a koulim jälkeen
ciemme yleensä vähemmän kuulleet
Palestiinasta. Nyt on se kuitenkin
£ukeltautunut taas esUn j a vallannut
huomattavimpia paikkoja päivälehtien
uutisosastoissa, aiaassa on teurastet-
.^'ällaisssta tekniikan ^ehiiyksestä
Johtuu erään sutmsn amerikalaisen
teoUlsuusyhtymän sensuuntainen ll-^
iiioitus, eitä koska n^Invalmistusko-ijeet
ovat siinä määrin täydelllsen-tyneet.
että ne eivät vaadi käyttäjil­tään
minkääidaista älyä, niin yhtiö
ottaa tehtaisiinsa töihin heikkojärki-ää
ja älyllisesti vajavaisia kaikista
kansainliiton neuvoston istunnossa
päätettiin Englannille uskba, kuuluu
kansainliitolle. Nyt ss pitäisi sitoa l u ­jemmin
Englantiin. Jaitässä vetävät « -
yhtä köyttä sekä Englannin fascLsUt d e * a i k u i s t e n tasplla, n i i n tästä läh-sairaaloista
ja_ hullunhuonelsta.
Eräs tekstiiUyhUö taas ilmoitti, että
koska tekstiilfteollisuudessa on jc
kautua käjrtetty työvolmatfe lapsia, jot-ka^
lyUisestt ovat heikosti ketaittynei-että
sosiaUdemokraatit.
• K u n Palestina mandaattialueena oli
anastettu Englannille ja uudet val­lanpitäjät
tiesivät joutuvansa tekeml-l
tien yhtiö ei enää tarvitse ei ainoas­taan
tietoisia, vaan yleensäkin aikuisia
j a normaalisia työläisiä.
• TeolUsoimlnen heikkojärklsten a-v&
ltavalta enemmistöltään arabialais­ta.
Mutta vuosien 1917 j a 1918 aikana
valloittivat englantilaiset sotajoukot
maan. Heinäkuun 1 päivään 1920, jolr
loin se siirtyi siviilihallintoon, oli se
englantilaisten sotilasviranomaisten
diktatuurin alainen. Jo marraskuun
2 p:nä 1917 antoi Englannin hallitus
ns. Balfour-juljstuksen kautta maail­man
tietää, että se aikoi
perustaa Falestinaan joutalaisten
kansallisen kodin
Tästä monet saattoivat erehtyä
luulemaan, että Englannin imperialis­teilla
olisi ollut tarkoituksena valvoa
juutalaisten kansallista etua j a tukea
heidän kansallisia . pyrkimyksiään.
Vaikutteet olivat kuitenkin paljon i t -
sekkäämmät. On nimittäin otettava
huomioon Palestinan maantieteelUnen
ja strateginen asema. Sen luonnonrik­kaudet
eivät ketään, houkuttele. Mut­ta
se on arveluttavan läheUä Suezin
kanavaa j a Englannin kilpalllj&in hal­lussa
se saattaisi muodostua tätä tär­keätä
kulkuväylää uhkaavaksi. K un
Suezin hallitsemisesta .suureksi osaksi
riippuu Englannin valta Intiassa, p i ­tää
sfi viimeiseen saakka siitä kiimil.
Toiseksi: Palestiina muodostaa välttä­mättömän
tukikohdan Englannin i l ­maliikenteelle'Intiaan
j a parhaillaan
suunnittelevat Englannin imperiaUs-tit
rautatien rakentamista Palestiöan
läpi Bagdadiin saadakseen siten rau­tatieyhteyden
Välimereltä Peridanlah-teen,
tarvitsematta käyttää Ranskan
hallussa olevan Sys^ah aluetta, k u ­ten
nyt Autoliikenne oh jo nyt joh­dettu
Palestinasta Eiiglannin hallitse­maan
Irakiin. Kolmanneksi: Palesti-nassa
sijaitsevasta Haifan satamasta:
jota parhaillaan huomattavasti laa­jennetaan,
kulkee
öljypntkijohto Mosnlip rikkaille
öljyikentille,
jotka Englanti on anastanut itselleen.
Ja mikä kaikkein tärkeintä: Pales­tinan
hallitsemisen kautta ovat Eng­lannin
imperialistit muodostaneet k i i ­lan
muhamettilaisten kansojen väliin
ja koettavat siten vaikeuttaa niiden
itsenäisyyspyrkimyksiä j a sopivassa ti­laisuudessa
painaa ne kalkki sortoval­tansa
alle. Palestina on siis mitä tär­kein
englantilaiselle; Imperiäl;ismille.
Helpoittaakseen sen täydellistä hallit­semista,
ovat englsintilalset turvautu­neet
juutalaisiin. Balfourin julistuk­sen
sJsältönä_oli Palestinan asuttami­nen
juutalaisilla j a arabialaisten vS-lu
ihmisiä sadottain. Siksi niin p a i - i s i i n arabialaisten kanssa, jotka eiVät vulla — kas siinä initä räikeln kuva
jon ääntä. Mutta tapahtumien syviä I erikoisemmin englantilaista maailman- kapitalistisesta ratsionalisoinnlsta.
syitä ei pelkkien uutisten kautta pää- rosvoja rakasta, alkoi heti juutalaisten Valtavalla voimalla tuo ratslonallsol-se
tuntemaan. Ja kuitenkin meidän sijoittaminen maahan. Pakotusta ja i » » ^ en nmtoo, ruhjoo, tekee vaivaisiksi
pitäisi päästä selville juuriHiistä. Pmuita keinoja käyttäen on arabialai-j 3» riistää satoja miljoonia ihmisiä
Erfnen maailmansotaa ja sen alku-] set saatu myymään maita j u u t a l a i s t i - ' e m ä m a i s s a kuin siirtomaissakin;
aikoinakin kuului Palestina Turkin le. jotka nyt haUitsevat suuria aluei- tollottaen samaUa työttömien määrää
valtakimtaan ja sen asujamisto oli ta. K u n arabialaisten . keskuudessa JättiläismälsestL
vielä on vallinnut feodaliismia muis-| Työttömien määrä kohosi tämän
tuttava tilanne, ovat pienviljelijät su- vuoden, alktiim mennessä Saksassa 3
kupolvien ajan" vuokraoikeudella v i i - miljoonaan. Englannissa 2:teen--ja
jelleet juridisesti suurtilallisille kuulu- , Yhdysvalloissa 4 miljoonaan. • Samon­neita
malta. Heillä ei ole läheskään, aikaisesti havaitsemme - työpalkkojen
pienentymistä, työväenliikkeen valta­vaa
voimistumista j a porvariston työ-työväenluokkaa
vastaao käymän tais7
telun suunnatonta kärjistymistä.
Aivan äskettäin kohotettiin ulko­maisen
lehdistön palstoilla ulvonta,
jettä me muka olemme koko maapal­lon
vappujuhlien "alkuunpanijat" ja
järjestäjät. Todettava on, että täl­laisten
juttujen laatijoilta puuttuvat
alkeeUisimmatkin tiedot työväenliik­keen
historiasta, irokahien koulupolka-kin
neuvostomaassamme tietää, että
kaikissa tapauksina ollut' aavistusta­kaan
si^tä, että" maa onkin' kuulunut
suurtHalliselle (effendi), joiUe he ovat
luulleet maksavansa vain jonkinlaista
veroa, mutta omistavansa maat Itse.
Nyt saavat he lähteä esi-isiensä.
muoklcaamilta mailta j a koti-konnniltaan,
kun juutalaiset ovat hankkineet maat
suurtUaiUisilta. Pienviljelijät (fel-lachit)
karkoitetaan eikä heillä ole
muuta neuvoa kuin joko vaeltaa erä­maahan
tai antautua juutalaisten vappujuhlaa vietti työväenluokka Jo
palkkaorjiksi. Täten juutalaisten asu- ^ " ^ n ennen Lokakuun vallankumo-tiistoiminta
on riistänyt toimeentulon Tässä salissa istuu varmaankin
lukemattomilta arabialaisUta j a syn- tovereita, jotka ovat joutuneet
nyttänyt oikeutettua katkeruutta hei- y i r u ^ a a n vankiloissa osalllstumises-dän
keskuudessaan. Kun juutalaisten tsaarivallan aikana vappujuhliin,
lukumäärä alituiseen lisääntyy siirto- ^ luokkataistelun k a -
laiisuuden kautta, tuntevat arabialaiset
asemansa sitäkin uhatummaksi. Nyt
jo lasketaan Palestinassa olevan nolh
150.,000 juutalaista, kun taas arabia­laisia
ön noin 650,000. Mitä lujemmin
sionistiset juutalaiset ovpt päässeet s i ­joittumaan,
sitä häikäilemättömäm­miksi
he ovat tulleet arabialaisia koh­taan
j a juutalaisten
fascistikaaitit usein harjoittavat mitä
' verisintä terroria
arabialaista enemmistöä kohtaan.
Englantilaiset imperialistit tukevat
kaikkine voimineeh juutalaisia, koska
nc ajavat juiu-i heidän etujaan, aina­k
i n toistaiseksi. Zurichln zionisU-kongressissa
julisti, ziohlsti-fascistien
johtaja Jabotinski läsnaolleiden m y r -
kyisesti • osoittaessa suosiotaan, että
pääniääränä on saada Jordan virtaa­maan
Palestinan keskitse eikä r a j a l la
kuten nyt. Suoraan sanoen se mer­kitsee,
että Englannin välitöntä val­ta-
aluetta ön laa ennettävä arabialais­tan
^kansojen kustannuksella.
^'abialaiset ovat aivan oikeudetto­massa
asemassa maassa, jota englan­tilainen
yllkornlssari. Robert ChanceH
lor mielivaltaisesti hallitsee 300 "byro-kraattlnsa
avulla. V. 1926 Jerusale­missa
pidetty arabialainen konferenssi,
vaati sekä
kansainliitolta- että Englannin h a l l i ­tukselta
maalle parlamenttarista
pemstuslakia.
valtajaksi miiuttimut I I Intematslo-naale
johti. K u n vappujuhlat kiapita-
(Jatkoa • edellijieeri numeroon)
Ustlsissa maissa: saavat nyt kärkeviä
muotoja, n i i n ei se J o ^ u meistä; vaan
luokkaristlriltpjen kdiityksen logii­kasta;
itilden ihinisten on oltava suu­resti
tylsä järklsiä, jotka kuvaUevat a-sioiden
objektiivisen kulun seuraukset
"Moskovan juoniksi".
Tunnettuahan on, että n Intemat-slonaale
kävi useiden vuosien aikana
perustamisensa jälkeen agltatsionia
vappujuhlien viettäxöisen puolesta.
Miksi el sen päälle nyt langeteta min-,
käänlaista syyt& vapun , vieton joh­dosta?
I
Vappujuhla on yksi valtavan luok­kataistelun
ihnaisulsta, Nykyisen kär­jistyvän
tUanteenolosuhtelssa ja ;5uu-ren,
kurjuuden vallitessa- työväenluo­kan
laajojen joukkojen . ketskuudessa
ttilee luokkataistelu ehdottomasti ke­hittymään
j a kasvamaan niin kapita­listisissa
maissa kuin siirtomaissakin.
Kapitalistinen maailina käy epätol^
voista taistelua työväenluokkaa vas­taan,
aikoen sen hartioilla rakentaa
oman hyvinvointinsa j a välttää kär­jistyvän
kriisin. Jo nyt käytetään
teolllususkonelston tuotantovoimasta
Euroopassa vain 213 Ja Pohjols-Ame-r
i l k a n Yhdysvalloissa hiukan enem­män
kuin puolet — siis vielä vähem<
män. .
KrUsin idiatessa kärjistyy kUpailn
kapitalistien Ttesken, ja se -el olekaan
c y t enää kilpailua eri tehtaiden vä­lillä,
vaan suurten tuotannollisten jät*
tiläisten väUllä, jotka yhdistävät ko­konaisia
teollisuusaloja useissa mais-
Yhteenotto ja tappelun kiertämätön
kiihtyminen nälhen kehlt^iyneiden ja
voimakkaiden järjestöjen välillä onkin
syynä siihen, miksi kapitalistiset h a l -
Utukset eivät tahdo eivätkä voi r i l -
simntua aseista. Juuri tämä määrää
j a juuri tästä johtuu isddan vaaran
voimistuminen. Kapitalistisen maail­man
kahden jättiläisen — Pohjois-
Ameriikan Yhdysvaltojen ja Englan­n
i n välisien talistelun alkaminen on
rälkelmpänä ilmaisuna tästä kapita­listisen
maailman ^ristiriidasta; K i i n ­nitän
huomiotanne, n i i h i n taistelu­haasteisiin,
joita'tämän johdosta on
annettu niin lehtien välityksellä kuin
myöskin parlamenttien puhujalavoilta
usei<ilen poliittisten toimihenkilöiden
js sanomalehtimiesten taholta.
•Englannin Ja Ameriikan välisten
ristiriitojen kärkevyyden tunnustavat
jb kummiankin maan hallitusten edus­t
a j a t Esitän muutamia Valaisevia l a i ­nauksia
. e r i henkUöiden puheista Jö
kirjoituksista. Tunnettu amerllkkalal-nen
senaattori Borah lausui eräässä
puheessaan:
"Joä Yhdysvallat eivät voi taata
kauppansa turvallisuutta sopimusten
j a lakien avulla, n i i n ne saavuttavat
tämän tarkoituksensa laivastonsa ete-vämmyydellä.
Isobritannlan täytyy
joko kleltäsrtyä herruudestaan merillä
joko suostua sopimukseen aseistarll-suuntmnisesta
tai sitten rakentaa It­selleen
sellainen laivasto, joka on
Yhdysvaltain laivaston veroinen, ravit­ta
tätä el Englanti tee, sUlä se tietää
tehtävän olevan Itselleen ylivoimai­sen.
Englanti tietää mainiosti mei­dän
lalvanrakennusohjelmamme. . se
tietää erinomaisesti, että me voimme
rakentaa niin. paljon rist«Uljöitä
kuin tarvitsemme". _ ;
Muodostunutta tilannetta' kuvaa hy­vin
seuraava kohta senaattori Borah'
in puheesta. Hän lausui: , • rl on luopunut lestistään, mennyt
^ " M e elämme nyt englantUals-ame-, j^g^^gj^tagggen Ja tuUut jalklnetyö-rllkkalalsen
meWkllpailun alkuaikaa j m^gksi^ Entinen käsltyöläisluokka
Nykyhien tilanne % l eroa missään suh--? 0^ jäänyt historian lehdille ja tilaUe
teessä siltä tilanteesta, mikä vallltsj t„uut tehtaalaisia, palkka- Ja ko-
Saksan ja Isobritannlan välillä vv. | jjgorjia. jotka ovat' perineet isiltään
1905—1914. Mikäli tämä koskee hr.l- nimen, papinkirjan j a köyhäln-litukslä
niin tietenkin tullaan nytkin | t^jdlstuksen. ' * .
— kuten tavallisestikin — vaihta- j^utta Tampere on tietysti' pitänyt
maan keskinäisiä vakuutteluja rajat- huolen, että nuo käsityöläisten jälke-tomasta-
ystävyydestä seka siitä, ettei igiset ovat tulleet kirjoitetuiksi mant-
Tam^i^g^Efoo juhlia
Kauas menneisyyteen on kadonnut
pienen. }cwpupKen4dy&j^l^L§^ l ^ h -
mänkellbi 6yat jo aikoja lakan­neet
kiikattiEimastä valtäkadtiflla, k a ­donnut
ojA .kaakinpuu. Jossa köyhiä i h ­misiä,
i^yfifstlin, poissa on pikkusilta,
pdEssa' viinaprännl,' takana on Jo T a -
lakvlstln leipomo, Jonka tuotteista
saattoi, löytää tuonpen torakan. Joka
oli asettautunut rusinan palkkaa täyt­tämään.-
Nurkkakuntahistorlaan ovat
joutuneet > monet hauskat ja ikävät
seikat Aika- nielee ihmisiä j a tapauk­sia,
mutta Usää samalla kaupungin
ikää. ^ ,
Ehkä on aikakin jo pitää pieni r i e -
htijuhla, oikoa Icoi^^laan. Ja sanoa:
t^lläliien minä nyt isltten olen sata-vlislk3TOmenvuoUaana.
On kai aika
tshdä tillä^ minne ne Ja ne varat ovat
sijoitetut. Jotka on karhuttu kuntalai­silta.
Onko leiviskää hoidettu viisaan
palvelijan tavoin eikä kätketty maa­h
a n herran tuloa odottamaan?
Pitkä r M vainajia vaeltaa ohitse
rlemu-juhlapälvänä Ja katselee Tam­pereen
toilauksia. Paljon on kylä
muuttunut. Paljon on tullut kansaa
edesmenneiden tilalle. Eivät tunne
montakaan Jälkelälisekseen. Edesmen­neiltä
ajoilta voisi- taluttaa joukon
tyypillisiä tamperelaisia nykyisten
tamperelaisten katseltaviksi, mutta
kun esl-lsät eivät paljoakaan poikkea
nykyisten "isien" luokasta ja laadus­ta,
nUn annamme heidän lojua kai­kessa
rauhassa "kapelttbn multiensa"
aua. • ,; -
Paljonhan se Tampere on ihuuttu-^
nut elinaikanaan, se myönnetään.
Parkkitilnut ovat kadonneet nahka-teoUisuustehtaitten
Jalkoihin. Suuta-
7' Suomen
IHilUaiiisuli^ ;
koko Canadaa varten suorittaa lc<fk-kia
maan .viraliiselle' edoataioeUA
kuuluvia tehtäviä, antaa ; paaieJa
matkustasta varten kdtimaabaa tai
muualle, vahvistaa aslaldrjoJs, kUn-nökaiä
y.m.^ selvittää permtS. Jk
muita Suomen katesalaitiin kohdifl.
tuvia asioita.
Osoite:
- Consalata General of Finland*
Ropm 918 ^
1410 , Stanley Street, MontreaL .
(Comer St Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli. \
Lisältel ön Snomeliä edärtajina'
Canadaasa: Konsuli Erick J / K o r t e,
Port Arthur, Ont — Adiel Saari>
mäki,, 319 Bay S t , Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
S t . Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L., Copper Cliff, Chit.
Charles E.' MagnuJsson 64 Doek St.
Saint John, N . B., G. W.; Törnroos,
651 Howe Street, Vancouver, B. C
minkäänlaisia merikllpalluun ryhty­misen
aikomuksiakaan ole olemassa.
Aivan samanlaisia olivat myöskin
Saksan Ja Englannin hallitusten kes­kinäiset
vakuuttelut vv. 1905^1914".
Täsmälleen samalla tavalla arvoste­levat
muodostunutta tilannetta.myös­kin
Englannin selväpäiset politiikot.
Englantilaisten -salaiset ajatukset
paljasti vaikutusvaltamen englantilai­nen
aikakauslehti "EJconomlst" seuraa­valla
tavalla: ^
s. irJatket)
sesti j a monet antautuivat aseineen,
ampumatarpelneen ja saalllheen. JMo-net
sadat beduinit. yrittivät paeta,
mutta lentokoneet ajoivat heitä takaa
matalalla lentäen Ja ssnpusn kone­kivääreillä
pakenevia, niin että maa
kylän ympärillä pian oli ruimilitten
peitossa."
J a ettei kysymyksessä suinkaan. ole
ollut pelkkä "rauhoittaminen", vaan
suoranainen tetu^tushaiu, todis­taa
Englannin sosdem puolueen Ja
hallituksen äänenkannattaja "Daily
Herald", joka elok. 30 päivän niune-rossaan
kirjoitti m..m. seuraavani
" K u t t viranomaisilla nyt on riittävästi
sotajoukkoja käytettävissään, ovat he
ryhtyneet Järjestämään rankalsnret^-
kantia levottomnnfcsHn osaOistiuieita
heimoja vastaan. V
: — Scurabahillin kylän — — —
ovat lentokoneet lakaisseet tykkitu­lella
ja South Wales Border'it salvat
pistiqtaistelussa vangeikseen 50 aseis­tettua
kyläläistä. Kapinallisten tut--
kiminen on alkanut sotaoikeudessa Ja
hittäinen karkoittaminen sieltä. Tä-: i d u t t a tällaisia vaatimuksia nämä
hän noja.utuu n.s. zionistinen liikakin,! "demokratian" tukipylväät eivät oli
jossa sosialidemokraateilla on huomat­tava
osa. Jä kaiken tarkoituksena on
vain englantilaisten Imperialistien val­lan
lujittamineni sekä Aasiassa että
Afrikassa. Sosialidemokraattien osuur
dfsta tähän voimme antaa todistajan
paikan Saksan sosdem puolueen pää-äänehkiannattaja
"Vortwärfcs"ille, joka
23. 8. 1929 kertoi Englannissa äsket­täin
perustetun järjestön nimellä The
League of. Seventh Dominion, jonka
etunenässä on tunnettu englantilainen
sosdem johtaja eversti •Wedgewood.
Kun dominiot ovat erolttamattomla
OSABL brittiläisestä maailmanvallasta.
P>Tkivät sosialidemokraatit siis Injit'
tamaan Englannin otetta- Falestinassa
Jaska se mandaattlalu^na, joksi se
heinäkuun 24 p:nä 1922 pidetyssä
ttn sunnuntaina 5—6,000;een. Täs­tä
lankeaa kiitos myöskin sille räävit-tomälle
vasta-agitatlolle. j o t a T U L :n
johdon taholta kilpailujen edellä har­joitettiin:
se löi tuhansia kentälle.
Kilpailujen JärjesteijTpuon sensijaan
oU kilpaflujen heikko kohta. Se oli
toisissa paikbid suorastaJan litan' heik-
JiDa — Jyryn kilpailuissa.
Myöskin naisten iosalaotto j a kU-railut
cajvaf parhaat, ^ mitä Suomessa
kc«kaan, on oHiit • Öunetellä täytyi
^aisurheilljoldeni suurta kaartia j a iä­tä
innostusta,, m l f ö heissä vallitsi —
ja yleisössä hearlxi. Ei koskaan ole
niin edustava jouflaa» ollut ykdssä k i l ­pailuissa:
' Annoskin iiUostaso naisten
'^paQuisKi oli, koikeosbyppyä h i -
Juunottamatta, maihiou Fäm. pttuus-
™ s 3 ä osoittivat tytöt hnlmaavaa
y i e i s n o i i ^ : ; Venakko M o r i a . Shama-
°ova oH mukana tyttöjä innosta-massa,
'
' , - = t . . 1 4 . , — ; . j i X A ^ - » s . «4
halunneet kuullakaan. K u n juutalaiset
kaiken lisäksi vielä alituiseen provo­soivat
arabialaisia, ei ole o l l e n k a^
ihme, että he joskus nousevat itse
hankkimaan oikeutta itselleen.
Vaikka Englannissa ovatkin nyt
hallituksessa sosialidemokraatit, jotka
vakututavat olevansa kansojen Itse­määräämisoikeuden
kannalla, eivät he
ole edes jnittäneet soveltaa käytän­töön
tätä aatettaan. Arabialalssortc
on Jatkunut Entistä ankarampana. Ja
n i i n " puhkesivat levottomiiudet viime
kuim puolivälissä. Jo tähän mennessä
ovat sadat menettäneet hezikensä ja
jäelä useammat haavoittuneet. Ja
Englanmn sosdem hallitukseTla on
ollut ilo käytärmössä osoittaa pitä­vänsä
sen liipatiksen. "minkä nykyiset
ministerit ennen hallitukseen astumis­taan
imperialisteille valtakunnan kos­kemattomuuden
säilsrttämlsestä j a l u ­jittamisesta
antoivat
lähettivät '^öväen pmrfiii^alset^ m i ­nisterit
sotalaivoja ja jonkko-osa$
toja ^Nauhoittamaan."'
" maata.
Rauhoitus on kohdistettu arabialaisiin
i?. työii laatua kuvaa, mlm. " S . S o ^ i ^ -
deiaokraatti" elok. 29 p:nä Julkaise­mallaan
seuraavalla uutisella:
Lontoo, 28. 8. ( S T D ^-DaHy iEicpres-s
i n " kirjeenvaihtaja lennättää Jerusa­lemista,
että -englantilaiset Joukot
keskiviikkoaamuna .läiväh ^koittaessa
ovat • foistavalia ^hyöli^äyksellä ajaneet
täydellisesti hajalle ariUalaisteh t a r k -
ka-ampujaosastpn. Joka o l i Unnoittau-ttmut
erääseen, suurehkoon kylään
Jerusalemia' haSitseville - kuUcoloille.
hc tulevat saamaan ankar. rangais­tukset".
K u n sosdem hallitukssn ää­nenkannattajat
julistaa näin, saadaan
siis odottaa lähiaikoina tietoja uusls-r
t a uhreista, joita saman haUituksen
sotaoikeudet telotusten muodossa vaa­t
i v a t " ;
Elok. 27 p:nä käsitteli "Daily Ha­r
a l d " pääkirjoituksessaan Palestlnarf
tilaimetta ja kosketteli. myöskin viime'
syyskuussa sattimelta levottomuuksia.
Se valittaa: "Mutta täysin sejvää ön.
että kun syyskutm episodi pettyi
riittäviin, toimenpiteisiin el ryhdytty
niiden toistumisen estämlseksL---^—-
Täten-jätettiin kaikilla puolilla kädet
täynnä olei.valle uudelle työväenhal­litukselle
edeltäjiensä/ kauan : l a i m i n ­lyömän
probleemin käsittely. Sen
Ytyöyäenh^tuksen. Tohh.) enslmäl-nen
velvollisuus — — — on ji^Jes-tää
tehokas poliislvoliha kiistanalai­selle
alueelle . - - — • - - " . -"Die 1 Rote
Fahne" kertoo sosdem siirtomaaminls-teri
Sir Passfleldln (Sidney Webb)
neuvottelussa i^onlstijohtaja.. Wala7
männin kanssa Jaimmeen. että soisdem
hallitus tulee viip^ättä eroittamaan
kaikki sellaiset englantilaiset vhran-ma
sortopolitiikka Ja sosdem hallituk­sen
komennuksesta toimeenpannut
arabialalsteurastuksiet ovat aiheutta­neet
kuohuntaa kalkkiapa arabialai­sessa
Jä^, mtihamedUlaiäes^ maail­massa.
' C>n , .tölmMhpaTotu" valtavia
inlelenosoituksla Englantia vastaan ja
Palestinan arabialaisten qUcetiksieh
puolesta. Esim, Daihaskuksessa (SyV-ria)
marssi )10,G00 käsittävä arabia-^
laiskiilkue punaisin lipuih fc«^upungin
K p l ja kohotti Ihnolile tunnuksen
"'Palestina arabialaisille", kansojen
Itsemääräämisoikeuden vUoksl Ja . i m ­perialistien
vallan heikentämiseksi
evat ko/nmunlstit asettuneet tuke­miaan
arabialaisten oikeutettuja vaativ
muksia. Miten vohnakkaaksl arabia­laisten
• oikeustaistelu Ja imperialistien
ikeestä < vapautuspyrktaiykset tulevat
kehittymään, sen näyttää tulevaisuus
omaiset, joiden'peräänantavaisuus on
edistäniyt arabialaiskai^naa Ja että
iiallitu/; . vaatii korvausta . hävitetystä
omaisuudesta Juutälaiipille Ja korvauk­sia
murhattujen juu^iaisten ömaisil-'
iekln. Edelleeij julisti r hän MacDo-naldin
n i m e s i , että «yöyäenhallltat
tulee pitämään kiinni BaUgur-declara-;
tion'ista j a voimaperä^mmin kuin
tähän mennessä tukemaan jtiutalals-r
ten asutustplmlntaa, j o t a Englanniit
imperlalistieh edirt: nyt vaativat. T S -
ten ovat Englannin
ecpsfalidaiMdEiaäitt Vaitnaatm^ei l i i ^
e^äleenUn soo-*
j a irirf^^i^Sän' '^fiiM/^^iriiy^i\\rt
tohdistöNiua ;S(Hlö^^ JNäin
tepiss£^' /vafldä TL-.A-ioi^^
Englantilaisten . lyökk^ykseen- ottt{fiä^--^E^gJ^S^~&«ter''^ä'
osaa myöskin panssariautoja Ja lento- säjjhmtulMtavitfjen lfeeia&^iart&
k o n e i ^ B e d u i i r i t - ^ t e t U i h tsydem^ ' - ^ ^ l ^ f i ^ '
Erään viisunikkärin
edesottamiset
Me Amerikan suomalaiset työläiset
olemime olleet hyvin suopeata väkeä
kaikkia mitä "toivioretkiläisiä" koh­taan,
Jotka ovat^ saapuneet, tänne suu­ren
— tyhjän - • pussin känissä, etsi­mään
täältä niitä satumaisia \aax>
telta; .* Jblsta entiset siirtolaiset Wat
vanhaan maahan takaisin palattuaan
juttuja kertoneet Olemme; kyliä ta^
valllsestl sanoneet sellaisille matka-miehlUe,
että heittäkää veli hyvä pus­sinne
h e t i A t l a n t i n rantaan Ja kulke­kaa
vain tavJalUsena .ihmisenä, ajatte-iemeitta
ollenkaan suiurien zikkatikslen
kokoamisia, V h i i n omatuntonne säilyy
paljoa rauhallisempana, kun matkus­tatte
täältä takaisin A t l a h n i h rapakon
toiselle puolen.
Mutta kerrankos sitä sattuu,, e t tl
hyvätidn/ ohjeet heitetään sivuun Ja
Iteekkpstl, "suomalaisella ..:^urssma"
potkitaan eteenpäin. Mutta kun k i n ­tut
^väsyy, h i i n _ pienikin £^u- piisi tar­peen.
Vaaii kukapa sitä eksynyttä I h ­mistä,
enää saattaa eräoiaasta l^rtää
kun.".: neuvosta el ole aptiia ollut '
Tässä Joku aika sitten huomautim­me
eräästä taiteilijattaresta, j p k a oli
matkustanut takaisin "rtäckaaseen s y n -
tymämaahao" Ja ^Ikeä tirskautteli
sieltä Amerikan-suomalaisten työläis­ten
silmille; Vastakritiikkimme Joh­dosta
lausui meUle eräs UrreritaT, että
"Olisitte saanut yksin tein vähän ras­kaamminkin
sellaista talteiUjätarta rö­kittää.
Mekin palvosimme häntä kuin
hyvääkin 'tähteäV kun hän kylässäm­me
kävL K a i k e l l a tavalla avustimme
hänen taidetilaisuuttaan Ja — viempU
inökomalle l o i k k i a k i n .annettiin suosl-onosoituksetaÄ".;
• ^ ^
Mutta b h i l ^ ' o v a t ne tapahtumat
Emmehän mahda: mitään, että mei­dän
t ä T ^ Eliöin nähdä
n i i n sahoin
Sniiksla''. V a a n ' elpä^_ m täh-
Omilaimata ruveta, mielipahaa k a n -
.ffilti kuitenkaan ei liene ~p(rfs p a i ­kaltaan;
vaikka ykden Ja toisien tol-vioretkelälsten
matkoista Jutostaaune
Onhan Joku aika sitten labtari-Suo-meen
täältä z o ^ y t nun^ etSu Icup-lettinikkBri;'
Jota' Tatu T i a i s e k s i
kutsutaan. Hänkään el ole jättänyt
korttaan kantamatta sUhen -porvaril­listen
tusinatalteUijain yhteiseen tun­kioon,
josta yritetään Amerikan-suo­malaisia
työläisiä vastaan. Helslnglii
Sanomain kifjalllsuuspaklnoltslja. E r -
sst Lampen. selittää Tatun kyhän­neen
kokoon jonkinlaisen vUsukokoel-man.
Jossa hän ruoskii meitä slirto-laistyölälslä
kuulemipa oikein llkelm-män
jälkeen.
"Hän huomasi heissä", sanoo Lam­pun,
"valtiollisen suvaitsemattomuuden
p i nm j a tätä inholttavaa raakalals-piirrettä
hän oikein olan talq», yrit­tää
ruoskia . . . . Hän kertoo kohtauk­sia.
Jotka todella ovat pöyristyttäviä.
E l sitten inklvisitlonin aikojen ole mo­komaa
painostusta j a kidutusta har­joitettu
toisin ajattelevia kohtaan
k u i n Keskl-Amerikan siiomalalsten
parissa. Puoluekanta se on,.- suoma­laisten
keskuudessa ainoa tärkeä tie­dettävä;
muut kalkki ovat toisar­voisia
asioita.' Onpa sattunut ta­pauksia,
JoUoIn epäUty "noskelalnen"
on vedetty hirteenkin",.
Nämä lauseet olkeastan puhuvat
Itse puolestaan. Ne- ovat, ainakin
meille j a luullaksemme lukuisalle jou­kolle
ystävistämme ja, tovereistamme
riittävänä aiheistona olemaan anta­matta-
Tatun . kaltaisten vllsumesta-rien
tuotteille: minkäänlaista sympa­tian
osoltustai. Emme "voi pila huo­mauttamatta,
että sellaiset - tuotteet
Joutuvat takapihalla- oletraäh suureep
kannelliseen astiaan. Ja siihen näh­den,
kun "Tatu" olettaa, että tämä'
el ole hänen viimeinen matkansa
'Amerikäan", pyydämme tovereita pai­namaan
hampaansa koloon yllämai­n
i t u n s^kan, että Tatu on. julkaissut
Suomen lahtaripalnossa viisukirjaiiisa
Jossa "olan takaa ruoskitaan" mei-^
dän "inhoittavia raakalaispiirtel
me". • '
Etenkin yhdistyksien Jcihtokuntieh
on hyvä tämä muistaa, fillpin kun
Tatu, tai Joku muu hänen' kaltäjlsen'r
sa äännähteievä olio tulee pjry^tele-mään
työväentaloja, kaikenlaisten p u i -
pulikonsertteja. varten. ,
Samalla kertaa me bUsimme sitä
mieltä, että vaUstusJärJestöisämmc
ryhdyttäisiin klinhlttämääh suurta
huomiota omien, proletaaristen mu­sikaalisten
voimien kehittämiselle.
Meillä^ on nuorta voimaa aivan v a i'
lavassa määrässä. Jonka keskuudeste
voidaan saada musiikkiin innosttinut-ta
joukkoa. Joka Jonkuii aikaa har­joiteltuaan
kykenee poistamaan ny-k}'
ään vallitsevah musiikkipuolen heik­kouden.
Nousevan polven avulla voi­daan
tässä suhteessa saada n i i n hy­viä
taksia, k u i n itse halijamme.. Ja
silloin meidän ei ollenkaan tarvit­se
turvautua ala-arvois6en humpuuki-t
a i t e i l i j ^ tturttelsiin. k u n haltiamme
taiteellisia harxsistuksiamme tjrydyt-tää.
— Tähystäjä (Eteenpäissä).
taallklrjaan, pantua verolle ja että
vero on tullut maksetuksi. Tuo teh-taalalsjoukko
on"" kohottanut kaupun­gin
niin sanoaksemme kukoistukseen,
tietysti tehtaitten avulla, vaikka teh»
t a l l i j a onkin ottanut enemmän kuin
runsaat kymmenykset heidän työnsä
tuloksista. Se on ollut dltkeää. mutta
ennenkaikkea pitkämleUstä joiikkoa.
joka vuosisataseil^ oh ahtanut toisten
vyöttää Itsensä jä mennyt sinne, k u -
hunka el Itse ole tahtonut, sanoak­semme
ajatuksemme apostoli Paavalin
esimerkillä.
Nyt tämä työläisten kohottama
Tampere ryhtyy juhlimaan. Se -lyö
tavallaan rintoihinsa j a roikottaa tän­ne
vieraita Ja taluttaa heidät pyhille
paikoille Ja hymyilee tyytyväisenä-
Autuuteen väistyneiden tamperelaisten
isoisten muistolle'suitsutetaan pyhää
savua Ja mirhaa, puhutaan- suurista
Ja pienistä lahjoittajista, mutta unoh­detaan
varsinaiset Tampereen luojs^;
työläiset
Vieläkö Tampereella lienee .niin v i t ­sikästä
miestä kuin o l i aikoinaan suu­tari
• Vaksander. Keisari : Aleksanterin
Parturiliikkeeni
joka sijaitsee
82 Elm Street E.
vastapäätä Begent teatteria
Suosittelee puhdasta j a hyvää pal­velusta.
'
A. Salminen
Sudbury Ontario
Suomalainen
Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydämme sulkeutua arv, yleisön
suosioon hyvällä työllä j a kohteliai­suudella.
Kauneushoitoa myös.
ELSA GLADE
: :jä ^''^•v'
KERTTU REUNAN&N
279 Queen S t , W., Torp
käydessä "vapaakaupungissa"
suutari "tehtaansa" seinään seuraa"
Värsyn:, ,
Jumala armahtakbn Aleksanteria.
että hän muistaisi Vaksanderia.
Ehkäpä sentään löytyy Joku^ H e l a n ­der,
Joka kirjoitta kortteerinsa sei­nään
runollisesti näin:
Jumala armahtakoon presidentti -
Relanderia,-
että hän muistaisi köyhää
Helanderia.
Vaksander sal^ keisarilta lahjan vit-'
sikkäisyytensä palkinnoksi Ja se oli
kauniisti tehty, sUlä nerous pn aina
palkittava. '
Toivottavasti • presidenttikin > ottaisi
mukaansa joutilaan ruusuristih ja
lahjblttalsi sen Helanderillcl. T r a d i -
tionit ainakin tulisivat noudatetuiksi.
Tainperejon näet aina tottunut; kor­keilta
vierailta Jotakm saamaiMX.^; ^ A
«»iHuiiuiiaimiiiuuduuniuinDimiiiiiuiDuiiiiiiniiaiiuiuiiuiaiiiuiuuua
LÄHETYSKULUT
40c lähetyksistä allö $20.00,
600 lähetyksistä $20,00—$49,
99, 80c lähetyksistä $50.00—
$79.99 j a $1.00 lähetyksistä
^5ÖC^Ö0-^$100.00 sekä 60c jo­kaiselta
seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
f .
dollarisln
Vapaudelle ottavat rahaväll-tyksiä
vastaaii myöskin: ^
VAPAUS,
PORT ARTHUR äRANCH
316 Bay Street
Port Arthur, Ontario
Sahkoaanomalähetyksistfi ,
ovat lähetyskulut $3.50
hetykseltä. •
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 S t Antoine S t ,
Montreal, Que.
lä. AARO KIVINEN
Kirkland Lake« Ont
huomen rahaa^östet»an.
k u r s s i $2.45 sadasta
men markasta.
Suo-
JÖHN VUORI
South Porcupine, Ont
CHARLES HAAPANEN
Osuuskauppa,: Timmins, - Ont.
Laivapilettejä
myydään
JOHN WIRTA
967 Broadview Avenue,
Toronto, Oht
Tiedustakaa pilettiasioita.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohjois-
. Ontariossa
TIUIIKSENNF;
. Y l i „kymmenen miljboiiaa
Suomen markkaa on lähetetty '
tämän vuoden ajalla- ja jokai­nen
lähetys on mennyt hyväs­t
i perille*
Me emme. ketään kiihota ra=
bojansa Suomeen lähettämään^
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
- tehtäköön lähetyg': työ­läisten,
oman liikkeen. Vapau­den,
kautta.
Joululahjaksi on Phonog^aphi edullinen.
Phonographeja sekä'levyjä saa Vapauden Sudburyn j a Montrealin
konttorista.
; .Lähettäkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset nhheUä;jä
osbtteella: . ^ - |^ ^
VmäS^Bex 69, Snilmry, Oirf.
, . i . j < i i w ' . V - V r " - . . . - ,