Vapaus, September 28, 1929

              Sivu2 LaKmiafety gyysk^ 2^:p; — Sat, Sept 28 N f t . m — 1929
V A P A U S CnadM ••»••lilimi tjtttmOm «iaoa Hw1t«—tn»». OaMtyr S a Av
i. Ja sOtlttrial. {lUipiHial.
TAPAUS (Ltl>cRr)
Ba(Ut«nd 0 tha Pa« <MCe« Dcpcnsest. Ottm. «« aeeaad eUw mtxut.
8, C. NEn^ A- VAAB>
T O I M I T T A J A T ;
B. TEKHCNEN. M. POHJAXSALO. A, PAIVIO.
TCLAUSHIKNAT: ' „
1 rk.$tS9. 6 kk. «.50. S kk. «.75 J« 1 kk. flM. — TMjmltoai» Ja S M » a « aakS aiaaalU
X »k. I6J». 6 kk. $3Ä. S kk. «3X0 Jg. *
OJfOTUSHINJCAT VAPAUDESSA: ,
Kir)e*aIbtanaobikm »1X0 kerta. »2X0 kakai kartta. — ArtoUittooa _«>«?«?Jf
K b i totta. - k , ^ ^ ^ ^ ^ «2X0 ka«..^«3XI> kakrf k»»a* - ' ^ • S f ~ * ' ' S S ! J L i L^
- CuIeaaiiUmotakKt «2X0 karta, SOe liaiaakas kSa«alaa««Itt ttj •aternJrarlti. - HatetttttlaUo* Ja
MottilBiMBkaet SOe»kaitt. » l iO kotoa kartta, - TUapIiaitootttJia. Ja JtootaaafenttaaiMn o*. « « H l -
Ukatettäri ilaotvriusU ctakittaa.
Caaanl aarertidag caua, TSe per eol. laeb. Miali , ^ .
k te« bcat adrattinsg fBcdias aaunc tba FiosiA 'eopla >s Casada.
efcarfa for atofU fsaettioa. TSe. Tha Stva»
Jaa atte oiDote uhasta au ntuottt eatiffliueea brlaetaann». knjotttka» ««laliaaB Ulkk—irittU»
W f iniifTli Bia>aa»: J. V. KAfCiASTO. llikbOTholttja. '
«.tBtoea aiottajea flairtotte» plOi oUa krmtiorlaa» k»no 4 »». naeatjnnItp«»E3 edaHiaaoI arUpiUIal.
Vipaadea tolmltatt HaooeatJo 307. Uaekar B B I M U H . « Dsiluo St, Pakelta i « 6 ».
Tapaadaa koattarlj Ul>e»ty Boildia». «7 Lnjaa S», Paiall» 1038. Potriotott; Boa W. Sadbary. O»»
Va>aadan paino Ja iattno» iJbarty Bagdjn». «7 Lorta St. Pahatia g«7W.
Puolueen uuttu järjestörukennetta toteuttamuan
Canadan kommunbtipuolueen kuudes kansallinen konventsioni teki
mullistavia muutoksia puolueen järjestölliseen rakenteeseen nähden. Puo­lueen
vanha federatiivinen, sosialidemokratialta peritty järjestörakenne
hyljättiin nykyisiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin soveltumattomana. T i ­lalle
rakenneltiin ^uusi, bolshevikinen, taisteleva järjestömuoto, jonka
tarkoituksena on tehoistaa puolueemme toiminlaa^vallankumouksellisena
työläisjoukkojen järjestönä, minkä tehtävänä on mobilisoida laajat
työtätekeväin joukot taakseen yhtenäiseen kumoukselliseen rintamaan,
Canadan kommunistipuolueen vanha järjestörakenne ei kyennyt vas­taamaan
nykyhetken vaatimuksia. Se teki mahdottomaksi todellisen kom­munistisen
sentralisoidun johdon. Kaupunkikomiteat muodostuivat or­gaaneiksi,
jotka eivät olleet Johtavia orgaaneja, olivätpahan vain kuule­massa.
solujen raportit ja hyväksymässä/.niitä. Tällainen federatiivi­nen,
liiltomainen järjestelmä ei suinkaan\ole somva puolueelle, jonka
on kehityttävä taistelevaksi puolueeksi, vaanSen ifilalle on asetettava eh­doton
demokraiattinen sentralismi.
Puolueen uuden järjestörakenteen mukaisesti tullaan poistamaan
solujen edustajista muodostuneet kaupungin tai kyläalueen keskuskomi­teat.
Näiden tilalle asetetaan paikalliset toimeenpanevat komiteat, jot-
' ka muodostetaan tämän paikallisen puoluejärjestön konventsionissa vali­tuista
henkilöistä ja tulevat olemaan tehtävässään kuusikuukautisen vir­kakauden.
Poistamalla entinen ediistusjärjestelmä, jonka mukaisesti solut
usein vaihtelivat edustajiaan keskuskomiteoihin, voimme rakentaa uutta
muotoa, joka tekee _ mahdolliseksi paikallisen toimeenpanevan komitean
muodostumisen johtavaksi elimeksi sen paikkakunnan puolueryhmille.
Tämä, ei lainkaan heikennä yhteyttä soluihin eli ryhmiin, päinvastoin se
vahvistaa sitä'
I^uolueen perusyksikköjen on etupäässä perustuttava työpaikkoihin.
Missä> mahdollista, on puoluejäsenten muodostettava työpaikkaryhmiä,
iskettävä kiinni niihin kysymyksiin, jotka juuri särtä paikallisessa tir
lante^a^Jekevät mahdolliseksi puolueemme tunnetuksi tekemisen järjes-tyniättömien
työläisten keskuudessa. Kommunistinen puolue on muo­dostettava
taistelevaksi puolueeksi, joka osallistuu työläisten jokapäiväi­siin
taisteluihin, ja käyttää näitä perustana johdattaakseen vielä järjes­tymättömiä
työläisiä taistelun tielle , parempien olosuhteitten puolesta,
järjestämällä ne taisteleviin teollisuusliittoihin, lopullisen päämäärän
ollessa työtätekeväin valtion perustaminen vallankumouksellisen taiste­lun
kautta. Kommunistisen, puolueen :on .karsittava toimiimaslaan yelt-tous^
ifja löyKyys. on tiivistettävä rivinsä ja toimintansa niitä suur-tehtäviä
varten, jotka ftyt jo ovat näkyvissämme. Puolueemme on as­tumassa
toimintakuntoon. Keskitetty johto, tiukka järjestö|linen kuri,
jonka takana, Oli koko jäsenistö konventsioniensa kautta, ovat perusedel­lytyksenä
puolueemme edefleen kehittymiselle osana maalinaan kommu­n
i s t i s i a työväenliikkeestä. / ,
J^^oliieeinniie kaikki elihiet, tulevat olemaan ° kokböppänhiit siten, että
ne ovat parhaiten tilaisuudessa johtamaan taistelua.' Paikallisten toi-meenpaneviep
komitepiden jälkeen ""tulevat piirien tpinieenpanevät ko­miteat,
jotka niuodostetaän kautta piirin kerätyistä parhaista tovereista.
Samoin muodostuu toimeenpaneva keskuskomitea., - Näiden orgaanien
tulee, todella johtaa jäsenistöä tämän toteuttaessa tarkasti laaditulta toi­mintasuunnitelmia
määrätyn päämäärän saavuttamiseksi. Sellaisilla
paikkakunnilla, joilla sijaitsee piiritoimikunta, ei. tulla tästä lähtien jat­kamaan
paikallisen toimeenpanevan komitean, tai tähän astisen kaupun­kikomitean
toimintaa.
Kommuriistisen puolueeii. menestys ja sen taistelukuntoisuus riippuu
jäsenten aktivisoimisesta, niiden, käytännölliseen työhön vetämisestä. Jö-
• kaiseiitpuoluejäsenen on käytävä kiinni puoluetyöhön, sillä kommunisti­nen
liike tarvitsee, ainoastaan taistelijoita. Jokaisen puoluejäsenen on
nähtävä edessään määrätynlainen työ, jonka toteuttamisesta hän on vas­tuussa.
Johtavat elimet ovat vastuussa tarpeellisen johdon ja suiinniue-lunsuo^
itlamisesta, mutta todellinen puoluetyö on koko. jäsenistön suo­ritettava.
Tämän kun saavutamme olemme todellakin bolshevieoitumi-sen
tiellä. .... M- P.
Neuvostoliiton ulkopolitiikka ja
Tov. Rykovin selostus neuvostojen viidennelle edustajakokoukselle
"Neuvostoliiton taloudellinen Jäl­leenrakentaminen
ei voi olla yksino­maan
Ranskan tai Saksan, italian t ^
Englantiin tehtävä, vasm se on koko
yhdistyneen Euroopan tehtävä; tämä
jälleezurakentaminen on suoritettava
samoilla metoodeiUa kuin Itävallan
Ja Unkarinkin Jälleenrakentaminen,
sx). Kansain Liiton välityksellä, kos­ka
muifa metoodeja ei ole."
Ajatusta Kansain Uiton osallistu­misesta
ratiuiisevana tekijänä Netrvos^
toUiton Ja sen kapitalistisen ympä­ristön
välisten suhteiden säännöste-lemlseen
painostaa ^Touvenell vielä
kerran samassa artikkelissaan saman-laisessa
muodossa. Bän kirjoittaa:
"Välttämätöntä on mennä vlelältin
(Jatkoa edelliseen numeroon)
eftä meidät onnistutaan pakoittamaan
ainakin ulkomaakaupan monopoolin
l^sruuttamiseen, ja siUolnhan bolshevis­tiseen
valtioon Olisikin tullut i^äsy
vapaaksi Jokaiselle imperialisti- Ja
pörssirosvolle. Parilsilaisfösa "PaX^''
nimises-sä aikaliauslehdessä (aikakaus-kien
samalla säflyttämään rauhan
joka on välttämätön edeUytys Neu­vostoliiton
sosialistiselle rakennus­työlle.
IL Taiste!s rauhan puoIesU
Useita kertoja on neOTostohallitus,
jullEilausunut. että taistelu rauhan
p u o l e t on ulkopolitiikkamme kokoo-muksellisena,
elimellisenä osana. Se
johtuu LUttomme eduista, sen talou­dellisen
kehityksen Ja koko maailman
etemmäksi Ja Julistaa päättävästi, et- taistelu yhä vaikeammaksi Ja* vaike-lehden
nimi on aivan selvää pilkkaa:
suomenkielelle käännettynä merkit­see
"Pax^-rauha) kirjoittaa Joku asi­anharrastaja
seuraavaa:
"Vain NeuvostoUitto voi peljätä tä- työväenluokkaa kiinnostavan sosialis-män
taloudellisen blokin muodosta-• tisen rakennustyömme eduista. Tais-mista,
sillä jos.sillä onkin vielä mah- telemalla rauhan puolesta noudatam-dolllsuus
käydä poliittista taistelua (nie me koko maapallon työtätekevien
jonkinlaisilla menestymisen toiveilla,
niin taloudellisella pohjalla käy sen
tä Europan Ja bolshevistisen Venäjän
väliset suhteet on Kansain Liiton Jär­jestettävä."
Hänen jälkeensä alkoivat tätä aja­tusta
kerrata toisetkin.
On välttämätöntä panna merkille
että tämä agitatsioni Ja nämä suun­nitelmat,
jotka alkoivat levitä muihin­kin
maihin, saivat vastakaikua myös­kin
osassa Saksan lehdistöä, jol;ä kir­vasi
de Monse'n. ja de Jouvenellen
suunhltelmat "ltsepuolustus"-kelno-na
Neuvostoliiton ulkomaankaupan
monopolia vastaan, teeskennellen sa­malla,
että kysymys on muka sopi­muksen
teosta Neuvostoliiton kanTsa
vaikka Itse asiassa yllämainittujen
suunnitelmien" tarkoitusperänä oli ka­pitalistisen
Euroopan yhteisrintaman
asettaminen vastapainoksi Neuvosto­liitolle.
'
Saksan raskaan teoUIsi^uden ää­nenkannattajan
"Bergrwerkzeltung'ln"
palstoilla julkaistun vielä tänäkin
vuonna yksi tuon samaisen de Jeu-veneUln
artikkeli. Jossa hän vielä ker­ran
toistaa Englannin ja Neuvosto­liiton
välien katkeamisen aikana esit­tämänsä
ehdotukset ja todistuskap­paleet.
Varsin monet toimihenkilöt toivoi­vat
tämän kamppailun yhteydessä.
ammaksl; tuloksena onkin, että koh­ta
se el enää kykene vastustamaan
todellisuuden Järkähtämätöntä painos­tusta."
Kaikesta lylläeltltetjlstä selviää,
kuinka suurella tarmolla koetettiin
saada Englannin ja Neuvostoliiton
välien katkeanolnen kehlttymääzi neu-vcstoVastalsen
blokin muodostumi­seen
sa^kka.N Tämän Itanssa kiin­teässä
yhteydessä, oh sellaiset tosi­seikat,
kuin ranskalaisten pankklra
kaappauspolltlikka meidän Yhdysval­toihin
menevään kultalastiimme näh­den
Ja saksalaisten, pankkiirien osal­listuminen
Venäjän velkojieri yhdis­tykseen
' osallistuminen, joka diplo-
I maattisella kielellä ilmaistima on. sel­västi
"moraalisessa" ristiriidassa Ra-pallon
sopimuksen kanssa
Näiden kansainvälisen tilanteen v i ­hamielisten
suuntien rinnalla on ke­hittynyt
myöskin tolsenluohtoisla
suuntia — suuntia rauhalliseen ta-,
kennustyöhön Neuvostojen ja kapita­listisen
maaihnan välillä. Näistä suun­nista
puhim tarkemln selostukseni
toisessa osassa.
etujen mukaista polltiikliaa, sillä on
selvSä, että sodassa Ja sodasta joutu­vat
kärsimään el aseiden hankkijat
vaan ne. Joista armeijat ovat kokoon­pannut,
S.O. työläiset ja talonpojat
Tämä on meillä aina ollut vankkana
periaatteellisena pohjana rauhan puo­lesta
käymällemmie päättävälle tais­telulle.
rv Neuvostojen Edustajakokous, jo­ka-
kokoontui työhönsä kaksi vuotta
sitten, antoi meille seuraavan tärkeim­män
ohjeen ulkopolitiikan alalla nou­datettavaksi:
"Edustajakokous kiin­nittää
koko maailman kansojen huo­miota
siihen eittämättömään tosi­seikkaan,
että Sosialististen Neuvosto-tasavaltoJen,
Llitto on ainoa valtio maa­töiden
takia Johonkin aikaan voida
järjestää mitään yleisiä tilaisuuksia
niin kehoite^an suomalaista .yleisöä
saapumaan joko Inter Cityn tai P.
Williamiin asti, oikeastaan^ molempiin,
sillä juhlatilaisuudet ovat Inter Citys­sä
lauantaina tokat 5 p. ja Fort Wil-iiamlssa
ja West Portissa lokak, 6
päivä. Kaikki näissä tilaisuuksissa
kerätyt varat liäytetään virkavallan
vainooiiian k-puolueen' äänenkarm^-
t&jan "Workerin" tukemiseksi, joten
työläisten tulisi antaa näille tllaisuuk-sjlle
erikoinen huomio ja kannatuk­sensa.
. C. S. järjestön jäsenryntäys
täällä on Jo menossa myös. 22 p, pi­detyssä
osaston ylimääräisessä koko­uksessa
esitettiin jo huomattava mää­rä
jäseniksi pyrkijöitä. NUtä el kui­tenkaan
kalkkia voitu hyväksyä, kun
asianomaiset eivät olleet Itse saa«
puyiila kokpuksessa, , Kunhan niitä
jäieniä nyt vaan tuoliakaan nopeu­della
liittyy-osastoomme joiriuun asti.
niip ei varmaankaan tule mökissämme
clemaan liikoja tiloja, vaikka siihen
nyt laajennuksen kautta saadaankin
koko paljon lisää tUaa. '
LaolajiUe
on pyydetty huomauttamaan, että
saapuisivat osaston haalUle kesklvlik-koUtana
lokakuun 2:imen päivä, sil-
Irto nähkääs alkavat kuoron har­joitukset.
Siis kaikki joilla on "lau­lun
ääni" silloin paikalle.
Vanhus kuoli saunaan
ja avointa, koko ihim3fc.unnan etujen
mukaista rauhanrakkauden politiik­kaa.
Hyväksyen täydellisesti tämän
rauhanpolitiikan valtuuttaa edustaja­kokous
LUton hallituksen edelleenkin
sitä horjumatta noudattamaan ja pyr­kimään
ystävällisten suhteiden sol-mlemiseen
ja lujittamiseen ulkovalti­oiden
kanssa. Edustajakokous toteaa
tsrydytyksellä, että nänaä Liittomme
pyrkimykset ovat lösrtäneet vastakai­kua
muutamissa valtioissa, ollen näf--
Tällaisissa olosuhteisia politilk- (den valtioiden ja Liittomme välisten
kamme sisältynyt sUhen, että olem- taloudellisten yhdyssiteiden lujlttumi-me
kaikin keinoin koettaneet voittaa'nen parhaana todisteena tämän poll-ja
hävittää meille vihamielisten voi-1 tilkan olkeaperäisyydestä.
mien {a suuntien aktiivisuuden, pyr- > . (Jatki)
myöhemmin aikoi mennä saunaan,
ilmassa, joka noudattaa suoranaista niin oli ovi luklttja ja murrettuaan
sen auki löysi hän vanhuksen kuollee­na
lattililta. Hänen ruumiissaan ollen
pahoja palohaavoja, joten hänen otak­sutaan
kaatuneen ensin kuumalle kiu­kaalle.
Kuoleman otaksutaan aiheu­tuneen
sydänhalvauksesta. — S.
75 vuotias Jacob Korpi kuoli saunaan
Oscar Nevalan farmilla Gorham
twnshlpissä syysk. 21 p. Hän oh ^ ^ ^ ^
ennen kylpemään menoaan valittanut j^y'^^";;;^'^^^ g ^ ^ - ^ Sosi^^listlnen
pahoinvohitia ja kun Nevala tuntia työväenpuolue, vaUttiln hänet Uuden-
.tui bSn lähtemään Ti>mai1moi]o
saitsemaah. leipäänsä Aivan, nuoresta
liittyi-hän ^öväenliikkeeseen. Nuori-soliike
sai hän^tä ensin taisteUjan.
Helsinkiin hän saapui jo muutamia
vuosia ennen maalfrnnnfyrtaa ja työs­kenteli
rakennuksilla, yan-satimnaisis-sa
töissä. Lopulta rajoittui hän yk-gfnomaan
satamatöihin ja lättyi Kul-jetustyöväenliiton
Helsingin satama­työläisten
osastotm. Satamatyöläisten
keslcuudessa teki hän hedelmällistä
järjestämislyötä Ja kohotti heidän
luokkatietoisuuttaan. Kansalaissodan
jälkeen toimi hän satamatyöläisten
järjestäjänä ja kun kolmililtto perus­tettiin
syksyllä v. 1921. toimi hän sen
järjestäjänä. Erittäin tarmokkaasti
työskenteli hän v, 1924 syksyllä pe­rustetun
Kuljetustyöläisten liiton ra­kentamiseksi
Ja luJlttamiseksL Sen
iiittotoimikunnassa hän heti olt alus­ta
saakka ja Jö eimen varsinaista en­simäistä
liittokokousta asetettiin to­veri
Jokela liiton luottamusmiehen
tärkeälle paikalle, V. 1927 pidetyssä
liittokokouksessa hänet yksimielisesti
valittiin liiton puheenjohtajaksi. Liit­toaan
on hän edustanut useissa kan­sainvälisissä
kongresseissa, kuten Kan­sainvälisen
kuljetustyöyäen liiton
(IFT) kongresseissa Parisissa 1925 ja
Tukholmassa 1928 sekä monen yksi­tyisen
maan kuljetustyöläisliittojen
kongresseissa. Ammattijärjestön toi-mlkimtaan
kuului tov. Jokela jo toi­mikaudella
1920—23, V. 1826 pidetys­sä
kongressissa valittiin liähet Am­mattijärjestön
varapuheenjohtajaksi
ja viime kongressissa hänet uudelleen
vallttihi. toimikuntaan Ja toimeenpa­nevaan
valiokuntaan.
Myöskin •poliittisella alalla toimi
toveri Jokela ansiokkaasti. V. 1920.
Metsatyölaisten asioita]
ALGOMAN METSÄfYOLAISTEN
HUQMIOON
Toronton autisia
StaUn Hsearvostelu^^^
jN^uVosloliiton Kommunistipuolueen viidennelletoista kokoukselle
piti tov, Stalin ohjelmapuheen, jossa hän arvostelee, johtajia ja kieltäy­tymistä
itsearvostelusta, lausuen seuraavaa:
"Marx jo aikanaan sanoi, että proletaarinen vallankumous eroaa m.
m. sen kautta kaikista muista vallankumouksista, että se arvostelee it-seääl^:
ja, arvostellen itseään vahvistuu. Tämä Marxin antama ohje on
sahgi^ia tärkeä. Jos me proletaarisen vallankumouksen ;edustajat suljem­me
ailmäimne puutteiltamme, ratkaisemme asioita perhejärjestyksessä,
vaieten toistemme virheistä ja ajaen mätäpaiseet sisäänpäin, •— niin ku­ka
tulee o^aisemaan näitä virheitä, näitä puutteita? Jokaiselle pitäisi
olla iselvilla, että me lakkaamme olemasta proletaarisia vallankumous-miehiä
ja menemme varmasti turmioon, ellemme me pysty keskuudes-tamiÄe
karkoittamaan tätä pikkuporvarillisuutta, tätä perhejärjestystä ra-kenn^
istyömme tärkeimpien kysymysten ratkaisussa. Jokaiselle pitäisi
olla^selvä, että me, kieltäytyessämme rehellisestä ja avoimesta virheit-temme,
oikaisemisesta, suljemme itseltähime tien edistykseen, asiamme'
para^iemiseen, uusiin saavutuksiin.
I^Meidän kehityksemme ei kulje tasaisen summittaisessa liikkeessä
ylösj^äin. Ei, toverit, meillä ovat olemassa luokat, meidäninaiassamme
on ristiriitoja niiden välillä, ja me emme voi liikkua eteenpäin ajautuen
tasaisesti elämän aalloilla. Me liikumme eteenpäin taistellen ristiriito­jen
- {kehityksessä, näitä ristiriitoja voittaen, tuoden ilmi ja likvidoiden
näitä; rbtiriitoja. Meillä ei tule koskaan, niin kauan kun meillä on ole­masi^
luokkia, olemaan matdollisnutta sxmoa: no, jumalan kiitos^ nyt
on kaikki hyvin. Tätä ei tule tapahtumaan, toverit. Meidän elämäs­sämme
tulee aina jotain kuolemaan. > Mutta'tämä kuoleva ei tahdo
kuolla noin vain, vaan se taistelee olemassaolostaan, puolustaa mennyltä
asiaaixsa. Meidän eläioaässäinme syntyy aina jotäkhi uutta. MuUa tuo
syntyvä ei synny aivan yksinkertaiset!, väatf" kirkuu ja huutaa, puo­lustaen
olemassaoloaan. Taistelu vanhan ja uuden^ kuolevan ja syn­tyvän
välillä — siinä meidän kehityksemme perusta. - Jättäessämme avoi-mesfii
.ja rehellisesti huomauttamatta jä esiin tuomatta työssämme ilmen-
Osaston kokouksesta
syyskuun 22 p, — - Kenttäkomltean
puolesta tov. Salnilnen Umoltti koinl-;
tean lopettaneen toimintansa,^ ja kos*
ka komitea on kesän ajan huolehtinut
osaston ravlntolatolmlkunnan tehtä­vistä,
niin valittiin uusi ravlntolatol*
mlkimta, Johon tulivat: Wäinö Silver,
Kalle Peltonen, Arthur Aho, Eeva
Kulha ja Elina Koskela. Wäinö Wlrt4
Ilmoitti, että' hänelle on myönhetl^
osaston ^ puolesta ero puolustusliiton
edUstajatähtävästä|^o;vihne\syksynä« Jo­ten
on erehdys luiUla-että hän edel­leen
olisi sanptim tehtävätf huoltaja,
koska häntä et ole. siihen uudelleen
valittu, ja niin ollen muistutus, Jonka
hän sai kokouksessa käymättömyydes-tä,
on aiheeton. Päätettiin valita
uudet edustajat puolustusliiton ko­kouksiin
osastoa edustamaan Ja va<
lltuksl tuUvat E. PlrtUnen ja P. Mer­tanen.
Puolustusliiton tiedonannon perus­teella
päätettUn hankkia mitä pikem*
min liitolle osaston puolesta sata
dollaria^ avustusta, koska liitto on
monissa oikeudenkäynneissä parhail­laankin
Toronton poliisilaitoksen vä­kivaltaisien
toimenpiteiden vuoksi.
Joita se on käyttänyt kaupungissa
toimiviin nuorisoliittolaisiin nähden,
jotka innolla ovat edistänelet puheval
paustaistelua. Ja sen vuoksi joutime^
useat vangituksi, sekä oikeuden Is&yn-tlln
Ja sakkoihin. Joita Juttuja puö-lustusUitto
kaikilla käytettävissä ole­villa'kaihoilla
turvaa Ja hankkii lain­opillista
avusta niin paljon kuin suin­kin
mtölle on mahdollista. Erikoinen
varojenhankintakomitea osaston puo­lesta
valittiin. Jonka huoleksi Jäi Il­tamien
ynnä muiden toimenpideiteh
kautta hankkia varoja Canadan työ­läisten
puolustussUitolle. Komiteaan
valituin Li Nurmiaho. Jussi wirtä,
Alex Nummi ja Carl Simdholm. -
Naamiohuvit lähestyvät
ne ovat Jo lauantaina lokakuun 5 p.,
osaston huoneistolla. Kolme parhain­ta
aihetta palkitaan, koettaikaapa
cyt paikkakuntalaiset muistella mikä
olisi sopiva aihe esilntyäkseeh näissä
suurissa .naamiaisissa. Tänä lauab-talna
el ole osaston tansseja Lal>ot
LyseoUa, hubneustö on omistajien käy-tet^
vi^;'joten siellä tanssivat luon­nollisesti
saapuvat naamiaisiin.
Kidcsois muAa ^ ^
talossa 44 Homewood Ave. Syysk. 25
p. aamulla lö3rsl~ talonomistaja talonsa
huoneesta, jonka hän oli vuokrannut
Mrs. Margaret Tvdlleyolle, tämän 28
vuotta vanhan vaimon Ja James R.
Phlllips'in kuolleena, revolverin kuu­lien
lävistämänä, sekä automaattisen
revolverin lattialta, mies ollen vuo­teella
poikkipuolin Ja nainen oven
viereen kaatuneena. Paikalle saapu­nut
poliisi otaksuux tapahtuneen, kak-soismtirhan
siten, että' mies on epsin
ampunut naisen Ja sltte Itsensä.. Mie­hen
oma asimto oU 28 1|2 McGill ät..
Jossa hänellä oli vaimo Ja.Jonka luota
hän oU lähtenyt tiistai-illaUa 24 p
8.30. sanoen ^menevänsä: jonkun työ-mlehensä
luokse, (hän harjoitti sähkö
liikettä, pitäen useampia miehiä, työs­sään)
. Miten hän on Jouttmut tä­män
miehestään erillään asuvan iial-sen
huoneeseen, onko. heillä ollut ys-tävsryssuhteet,
sUtä el PhiUps'en valmo^
mitään poliisi kuulustelussa mainin­nut.
Ammutulla naisella ön mies ja 7
vuoden vanha poika Port Hopessa, ol­len
hän kuitenkin ; Jo asunut viisi
vuotta sanotussa paikassa, missä hän
nyt löydettiin revolverin, kuulan lä­vistämänä.
Tanssfmatkalla sairaalaan
Autojen yhteenajossa täällä tJc, 25
p. joutui kahdeksan nuorta tyttöä
ja poikaa tanssiin, meno ^matkallaan
vakavan yhteenajon uhriksi. Nuori
17 V. poikanen ajoi auton päälle, mis­sä
kuusi nuorikkoa oli matkalla tans'
siih. päälle ajajan vaunussa oli pol'
kaselia toveri, he olivat matkalla
kolffin peluuseen. Jokainen tapatur­masta
selviytynyt joutui sairaalaan,
mikä lievemmin, m i k ä vakavammin
loukkaantuneena. Yhteenajo tapahtui
Head St Ja. Russel Hill roadin kid-massa.
Nuori päälleajaja vangittiin
sahraalasta selvittyään, päästen kui­tenkin
tuhannen dollarin takuulla va­paaksi.
Kalkki loukkaantuneet, osoit­teestaan
päättäen, olivat sellaiselta
asuhtoseudulta. Jossa vaan asuu kau­pungin
porvaristoa, joten he eivät ol­leet
varsinaista työläisnuorisoa.
nassa, siten saa4en monipuolisen mah­dollisuuden
katsoa omaa kukkaroaan.
Työn vaaroja
Kaksi miestä. McCullough ja Da­vidson,
työskentelivät viemäriputkien
asettajana Anglln Norcross Co:n työ­maalla
106 Young St., jossa maa äk­kiarvaamatta
alkoi vajota, miehet kul-tenkiö
pääsivät hengen vaarasta, mut­ta
molemmilta murtui jalat. Joutuen
sairaalaan hoidettavaksi.—- J .
Port Arfliurin uutisia
Kansainvälisen sanomalehtipäivän
viettoon nähden ovat k.puolueen pai­kalliset
elimet jo ryhtyneet valmiste­luihin.
Suimnittelujen mukaan tui­llaan
sitä viettämään kolmessa eri pai­kassa,
ukrainalaisten haalllla Jnter
Cityssä. Fort WJIliamln suomalalseUa
haalllla ja West Fortin ukrainalaisella
haalllla. inter Cityssä ja Fort Willia-missa
tulevat juhlat olemaan kansain­väliset,,
niissä tulee, olemaan ohjelmaa
useamaila eri-kielellä.
N3rt kun\ Arthurin suomalaiselle
haalllle ei käynnissä olevien korjaus-
Koska tänne tulee taas suurempi
määrä Vapautta ja tilaajat eivät ole
antaneet.^ oikeata, eli täydellistä o-soltetta,
niin olisi' jokaisen tilaajan
välttämätömästl annettava täydellinen
osoite lehden konttoriin.
Allekirjoittanut on ollut tilaisuudes­sa
Milella 68 näkemään, että monien
Vapauden tilaajien oisoltteista • puut­tuu
kämpän nimeä. Silloin ei voi
postin jakaja tietää mille kämpälle
voisi lehden lähettä*,;
Tilaajat, ottakaa tämä huomioon
ja antakaa täydellinen osoitteenne
Vapauden konttoriin. — "Farmari."
SUOMESTA
Tov. E. N. Jokela
kuollut
Kuolema on iskenyt luökkataiste-lurintamäamme
tas suuren aukon.
Kuljetustyöläisten liiton puheenjohta­ja
toveri Edvard N. Jokelan elämä on
sammimut. Hän kuoli t.k. 7 p. Helsin­gin
tuberkuloosisairaalassa. '
Tov, Jokela on ksmtänjrt syvän vaon
luokkataistelusarkaan. Hän oU syn-lynjrt
työläisperheessä Ulvilassa lokak.
10 p:nä 1889. Jo pUckUpolkana jou-maan
piiritoimikuntaan. "T. Tie­donantajan"
kannatuskomiteassa ja
Oy. Työn johdossa on hän ollut vuo­sia.
V. 1924 valittiin hänet työväen e-duEtajana
edu^imtaan ja 1925 Hel­singin
kaupungin valtuustooni Sekä
eduskunnassa että valtuustossa olihan
yksi rehellisimpiä ja uutterimpia työn­tekijöitä.
Viime vaalien edellä kiel­täytyi
hän kuitenkin eduskunta- et­tä
vältuustoehdokkuudesta sen työ­taakan
vuoksi, Jonka suuri satama­lakko
.er-nenkäikkea hänelle antoi.
TOv. Jokelan kuolema on raskas
! menetys Suomen työväenliikkeelle,
.fljnmatillise;i liikkeen alalla oli hän
horjumaton yhtenäisyysmies.
Rohkeana ja päättävsnä taistelijana
joutui to^. Jokela ohranankin kynsiin.
Mutta kuukausien piinat eivät vähää­kään
taivuttaneet häntä.
Tov. Jokelan eläniän päätti i-asit-taya
taistelu. Jo satamalakon loppu­aikoina
saattoi jokainen toveri hänes­sä
huomata ruumiillisen heikkenemi­sen
merkkejä. Ankara rasitus, jota l i ­säsi
mitä suurin cdeisvastuuntunto
niitä 12,000 satamalakkolaista kola­taan,
Jolden.taistelua hän johti, mur­si
ruumiin voimat ja tuberkuloosi pää­si
suorittamaan kalvavaa työtään.
Vaikka hän tunslkln sairautensa, el
hän hellittänyt vähääkään, vaan uh­rasi
mieluummin Itsensä,. Taistelusta
.hän el. väistynyt vielä siUoinkaan,
kun lääkärien lausunnoista saattoi lu­kea
kuolemantuomionsa.-Vasta toista
viikkoa sitten meni hän sairaalaan,
kun el enää Jaksanut pysyä jalkeilla.
Tov. Jokelan suurta uhrautuvaisuutta,
työväenluokan asialle osoittaa hänen
viimeinen omakätinen kirjeensä tov.
Fimmenille, jossa hän aavisti loppun­sa
olevan käsissä ja lausui: "Jos mi­nä
kadun —- selvä on. Taistelu jat­kuu."
Mutta vielä safraalasssa oUess-saankaan
hän ei eristäytynyt luokka-talsfceluUikkeestä.
Pystymättä nouse­maan
edes Istualleen vuoteessaan tah­toi
hän neuvotella llittonisa asioista
ja antoi kokeneen neuvoja. Hänen
viimeinen toivomuksensa oU: "Älkää
antako kenekään horjuttaa ammatilli-iaan
omaa iiiii le
4}Pienesfä liikemiehestä maafcunnan
rikkaimmaksi
Joitakhi viikkoja sltte kuoUeen Ed­ward
Kemp'in pesän selvitystä pidet-täissä
todetaan hänen hallassaan ole
van omaisuutta lähes kahdeksan mil­joonan
arvosta, lämä samainen her­rasmies
ennen maailman soteut har­joitti
pikku Uikettä; mutta sodan
aikana alkoi Valmistaa sotatarvikkei­ta
Ja kohosi vielä Canadan sotatarve-mlnisterlksl.
Joten lukija huomaa täs­täkin
herrasmiehen rikkauden paljou­desta,
että sota kasasi rikkauksia eni­ten
niille, jotka mahdollisemman lä-heUe
pääsivät tarvikkeiden hankin-neitä
puutteita ja'virheitä, suljemme me itseltämme tien eteenpäin. Mut­ta
me haluamme astua eteenpäin. Ja juuri siksi, että me haluamme as­tua
eteenpäin, on meidän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistämme asetettava
rehellinen, vallankumouksellinen itsekritiikki. Ilman sitä ei ole mah*
dollisuutta astua ^eenpäin. Ilman sitä ei ole kehitystä. Mutta Juuri
tällä suunnalla ovat meillä asiat heikolla kannalla. . Riittääpä sekin kun
on muutamia saavutuksia, niii> puutteet unhoitetaan, rauhoitutaan ja an­netaan
tunnustus. Pari kolme huomattavampaa menestystä — j a jo nou­see
häkä päähän. Vielä pari kolme suurempaa saäVutt^ta — ja jo an­netaan
tunnustus, hfeiteiläan hattuja. Mutta virhee(t.||äyät,.puu^ elä­vät,
mätäpaiseet ajetaan puolue-elimistoneisään.'* i^m^ *
Amerikan suomalainen työväenliike
tulee lokakuun alussa täyttäneeksi 25
vuotta. Lokaknim alussa 1904 pidet­tiin
nimittäin Amerikan suomalaisten
työväenyhdistysten ensimälnen koko
maata käsittävä edustajakokous Cle­velandissa.
Ohiossa. Ja Iätä voidaan
pitää alkuna yleismaalliselle Ameri­kan
suomalaiselle työväenliikkeelle.
Ainoasta^ harvalukuinen joukko niis­tä
Jotka olivat silloin mukana, ovat
enään mukana vallankumotiksellisessä
työväenliikkeessä.
Näin ollen on tavattoman tärkeää,
että kaivamme esiin historisunme ai­nakin
tärkeimmät vaiheet Ja piirteet,
antaaksemme siitä yleisen poAittäsen
kuvan joukoillemme, voidaksemme op­pia
liikkeemme virheistä kuin myös­kin
kokemuksista.'
Amerikan suomalainen työväenliike
ch esittänyt huomattavaa osaa Yhdys­valtain
kumouksellisessa * työväenliik­keessä.
> Tuhannet, jopa voi sanoa,
kymmenet tuhannet proletaarit ovat
eläneet tämän liikkeen ilmapiirissä,
antaneet sille kumouksellisten taiste-lujensa
vaiikutusta Ja ' saaneet sUtä
vaikutuksia . tämän liikkeen yleiskoke-muksista
ja hiistä kokemuksista mitä
niin Amerikan kuin kansainvälisen
granttinen eristäytyneisyys amerika-lalsesta~
työväenlilkkeestä on aina ol­lut
yksi suurimpia heikkouksiamme,
joka on johtanut ähdasnäköi^^yteen
Ja mikä on riistänyt useinkin Hik­ka,
nimittäin että suomalaisten työ­läisten
yhteiskuimallisessa- kokoonpa-keeltämme
konkreettisen perustan jä
tehnyt sen liian abstraktiseksi sun-nuntai-
harrastukseksl, sikäli kuin se
on Jaksanut teoreettisia Ja poliittisia
vaUankumoukseTllsen työväenliikkeen
taistelut ovat sille antaneet. Jotka se
vuorostaan on selittäziyt järjestöjem-me
sanomalehdistön Ja muiden eli­mien
kautta t laaJoiUe työläisjoukoille.
Amerikan suomalainen työväenliike
kysymyksiä- ja taisteluja pohtia, ja
toiselta puolen se on Amerikan trusti-kapitalismin
puristuksesta syntyneen
proletaarisen talsteluhalun kuoletta-
-nut aivan liian sutuessa määrin pel­käksi
seuraelämä- Ja klubitoiminta-harrastukseksi.
Ja vaikkakm tälle
seuraelämätoiminnalle on pyritty aina
antamaan luokkaharrastusten lehna
ja sellaisena se on muodostunut työ­läisiä
luokkatoiminnan smipärille ko-koovaksl
keinoksi, el "seuratoiminta­kaan
ole aina Jaksanut pysyä tällä
tasolla, koska on puuttunut toimin­taamme
työväen konkreettisiin tais­teluihin
kytkevät siteet.
ITälhln helkkouksUn ja virheisiin
olemme ainoastaan suurimpien krii­sien
yhteydessä joutuneet kiinnittä­mään
huomiota, mutta emme milloin-elää
j a s03& on merkitystä ainoastaan
dkäli kuin se kykenee olemaan kiin­teä
osa Amerikan työväenluokan lie-räävBstä
vallankumoiikselUsesta liik­keestä.
Tässä isuhteessa suomalaisilla
työläidllä on suuria puutteita. Emi­kään
perinpohjaisesti
Myöskin on pantava, merkille, että
vaikkakm suomalaisten työläisjouk­kojen
perusteollisuuksissa aikaisem­milla
ajoilla suuriin lakkotaisteluihin
csallistaunisen kautta ^mnytti voimak­kaan
kaipuun uudenaikaisista teolli-sousunioista.
Jopa niin voimakkaan
että IWW:hen lie aikoinaan kuulunut
yli 10,000 suomalaista jäsentä, on Jo
pitemmän aikaa ollut huomattavissa
surkuteltava kyhnäkiskoisuus ossallis-tua
mtakäänlaiseen uniotoimintaan.
Vielä mainittakoon eräs tärkeä seik-nössa
on tapahtunut suuri muutos vii­meisen
kyinmenen vuoden ajalla, nl-mtttähi
tuhansien kaivostyöläisten,
puutaväratyöläisten ym. perusteolli­suuksien
työläisten sartyminen far­meille,
ammattitöihin. Jopa kaikenlai­siin
itsenäisiin ammatteihin ja pikku-liikealoille.
On välttämätöntä analysoida ja
ymmärtää nämä ynnä monet muut
seikat, ymmärtääksemme, miksi op­portunistinen
Raivaaja ja oikeisto-syndikallstit
ovat kyenneet aikoinaan
lohkaisemaan joukoistamme huomat-tayia
osia, niiden joukossa* proletaa­risiakin
aineksia, kuin myöskin ym­märtääksemme
miksi siinäkin osassa
joukkoamme, joka seuarsl kommunis­tista
liikettä. Askelin, Bomanin, Sul­kasen
Jä heidän kaniiattajainsa kal­taiset
ainekset kykenivät niinkin kau­an
piilottautumaan. Jopa olemaan
johtavina toimitsijoina.
Näitä^^ikkojä'" analjnsoitaessa ' on
kyettävä löytämääJtt ne kehibt, miten
voimme kehittää amerikalaisia kom-munlstdisia
taistelijoita niistä prole-taarlalneksistarjolta
Ainerikan impe-rialianin
puristus ajaa' luokkataistelun
tielle. Ja myöskin, miten Iqrkenemme
tehokkaammin taistelemaan sosialire-lormlsmln
ja opportunismin vaikutus­ta
vastaan ja mobilisoimaan mahdol­lisimman
suuret joukot Amerikan
suomalaisista raatajista kommunisti­sen
liiiieen puolelle ja sen taiste-loihih
osallistumaan. .
•WMti pyrkii tässä mldessä analy­soimaan
Amerikan jsucmialaisen tyo-yäeidiikkeen
historia — H. P.