Vapaus, September 2, 1930

              ta siitäkin buplimi^tta ovat lukemat­tomat
nykyisistä avioliitoista ehdot­tomasti
arvottomia, vaikka ei niitä
kaikkia puretakaan jotka ovat osoit­tautuneet
epäonnistuneiksL "Tum­mu"
myöskin hyvin pintapuolisesti
mainitsee että lasten asema ei mil­lään
tavalla eron sattuessa parane,
mutta onkohan tämä aivan oikein
sanottu? Voidaanko kuvitella että
katselleet lastenkoteja, lapsen sieluelämä löytää oikean maa.
JMw*oteja ja huomannut niissä jPerän kodissa jossa rakkaus, kun-
:'ftjTan järjestyksen; ei kukaan olel^o'^^ toistaan kohtaan, jopa to-eralla
mielellä takaisin tullut.! veruuskin on hävinnyt? Tuskinpa
Jtemme käyneet "sähkötehtaalla. (vaan, vaikka niinsanottua rauhaa
-k p j^Tä elolcBota, 1930.
^peaopie katselleet muutaman päl-
:Bt!)skovaa. Täällä on kova ra.
^Igponustyö käynnissä: kaikkialla ra.
ii??W»ctaan tehtaita, asulnrakenriuk-
.katuja korjataan jne. Onko oma naetenJehä
jcdca on vuosi sitten alotettu ja on
l^^m^ käyxmlssä. T^ön opetuslaitok­sessa,
©aviet talolla, koUektilvisen
säJlytettäisun kuinka tarkasti tahan­sa
pelkällä tahdon lujuudella. Päin-va.?
toin on usein tapahtunut että
todellista kodin lämpöä kun hei.
dän vanhempansa ovat olleet kyllin
tarmokkaita luodakseen heUIe pa­remman
ympäristön. Lasten tähden-hän
sitä kannattaa erotakin silloin
jnaanvflj. keskusosastossa; Sovjct f-lapset ovat sitt^Ji vasta saaneet Jio.
imion osuustoim. liikkeen.ykeskuk- " ' ' -
ilgjfa, palsjten keskusosastt^. K a i.
llä«a ziäissä .kesjkuksissa on saanut
tedulä kyymyksiä ja on varmaan
.manut vastauksen. Täällä myös ha.
Itttaan tietää kapitalistimaiden työ.
j(äl|ten asema joka nuolelta.
'?^afyt piemme oUut Leningradissa
^||)Uin 4 päivää ja olleet mm. mu­seossa,
jossa on sanomaton määrä
JkiÖfjitala, Myöskin katselimme Pie-
.^BRt^P^valin vankilan, joka nyt on
museona. Katselimme sellit ja meii.
ijwselltettlin sen historiaa. Siellä on
nj9pl ,kärshiyt 23—25 vuotta. Eikä
mpnlkaan ple elävänä palannut.
Muuten sellien seinät oU maalattu,
J O ^ ei nähnyt sitä todeUista ku-
«fa. Joka on ollut olemassa. —
:S^vIi^me oikeustalolla, jos.sa teh-j
tlln paljon kysymyksiä. Jokainen i
C. S. J. Ladysmithin osaston ko­kouksessa
24 päivänä elokuuta mui­den
tavallisten asioiden ohella oli ky­symys
suomenkielisen naistenlehden
perustamisesta CanadSÄn. Kysymys
kokoukselle esitettiin C. naisliiton
paikallisen osaston alotteesta ja- lU
meni siitä, että kysymyksen takana
on myöskin alueen naisliiton sihtee-kun
muuten vielä mennä retuutet- ristö. Käydyn keskustelun perusteel-taisi
yhdessä. "Tummu" itse toden- la kokouksen päätös, kysymykseen
taa tämän sanoilla, "miten lapsemme
näkee vanhempain kohtelevan toi.
siaan, niin hekin tekevät". Siinä on
siis yksi tärkeimmistä syistä, mik­si
on väärin että toisilleen sopimat­tomat
henkilöt ovat yhdessä.
Usein kuulee sanottavan, että pa­reja
sitoo vanhat muistot, y.m- sil­loin
kun el todellista toveruutta e-cään
ole, ja näiden vuoksi pitäisi ol­la
yhdessä vaikka se onkin vaikeaa.'
Olen ehdottomasti samaa mieltä.
Jos vaan sellaiset seikat ovat niin
vaikuttavia, että on mahdollista jat-p\
ir, Utelias tietämään Sovietin la-
JciB Ja vertaamaan sitä kapitalisti-inajden
lakiin. OH myös kuulus-itjlriu
käynnissä. 47 vankia, jotka
;OVat yääryydellä päässeet osuus-
\AajniinnaUiseen kasviskeskukseen oh-
4§^JUc^^ tehn,eet vääryyttä niin pal-
Jhgp kuin .mahdollista, taistellen
^«lyiankiiinoukselilsta liikettä vas.^
% | n ' ;^alass.a. Vain yksi oli kom-
•nijttilstlpuolueen jäsen. Vuonna 1924
-r3p he ovat alkaneet juonensa ja
-yiwta noin vuosi takaperin heidät
«ni/hyp^iattu syyllisiksi. He olivat
•flöjliinlehlä melkein kaikki, omissa
.IflMttelssaan, eivätkä näyttäneet sil­tä
» rj»ttä ovat vuoden olleet vankeina.
Jgffjdän t^omi0Itaan ei vielä ole
.JllPetty. ziop.opo ruplan vahingon
/osftrt;' tuottaneet valtiolle.
Olemme aina valinnut Joukosta
' e r i rakennuksesta Jne, klr-
49Jit9m^n lehteen, sillä toivolla et.
tft se inyös JuIalstEdsiIn suomalalsls-
-8(1 Jehdessä.
I^^Uä on Icymmenlä edustajia
kiertämässä, Joten sovletti saa lait-
^ z^onta tulkkia Ja ohjaajaa liik-
;ke;jBlIe, ja kyUä he • parhaansa te-
^^^j^ä^Ini meillä el ole mitään n^oit-
[^y^rUU^in tervehdyksin — Elsa.
kaa yhdessäoloa, niin ero on tar-sana
avioerosta
*^|f|p|copn että löytyy toisiakin Jotka
Imuai^iyat hieman täydentää Tum-
5i^U.>nimimerkln kirjoittajan huoroi-,
'^''^ kyseessä olevasta asiasta, pl^^-!
ipuptestoni tähän muutaman sa-iSanottu
kirjoitus esiintyi
-Ontarion haisten aluenutxi^^
ja pii kirjoituksen johteena
tosymys "pyatkp avloedot tarpeelll-
• '8l^"ljykyä|kana?"
"""Mitä ensiksikin tarkoitetaan tässä
'ä4^alla "tarpeellisia"? Tietysti sitä,
'^tiä eikö aylplUtto, loka on osolttaii-
/t^Qpt mahdottomaksi toiselle tai toL
selle tai mplemmille, voida korjata
^'tfselleen tai siedettäväksi ilman ct-
J&.siUh?n osanottajien tarvitseisl slir-
.i^ä toistensa läheisyydestä pois. O-Ipn
täydelleen "Tummun" kanssa sl-iÄ
jnleltä, että avioerot turhien syl-ta^
ia ovat tarpeettomia, mutta
iplelestänl "Tunuriu" katselee asiaa
.-pernan iilntapuolisesti. Asettakaam­me
esU|[ierklksl lähtökohdaksemme
kysymys: "onko tarpeellista jatkaa
.Utttoa, "jossa toinen tai toinen, tai
^pleroiji»?!; kärsivät"? Sillä tätä a-ialB^
tarj;%5tellessa Ilmenee, että ei
joJe nllii paljon kysymys siitä, josko
«ro on visseissä tapauksissa tar-,
.jjeelUnep, vaan sUtä löytyykö kylUn
Mtevlä syltä sellaisten parien yh-
^(essäolplle Joiden avioliitto el sisäJ-j^„
roltään silta, mitä sUtä vaatisim-
"|äe. Avioliittoa soimltessa vain ple-
«flv.prosenttl on ehdottomasti varma
jBlltä minkälainen numeron tuosta
lotterlsta saa, ja jos vuosien varrel-.
luonteltten jokaisen puolen kehit.
^yessä ja esiintyessä sellaisina kuin
ne todella ova$, osoittautuukin'että
€t-jDle sitä yhteensopivaisuutta Joka
j ^ S t t ä ä olevan välttämätöntä, niin
,«?o on eijkä silloin viisain askel.
MRtta syitä avioeroon luetellessa
Jffttsoislmme asiaa vähän syvemmin
)cuin mitä esim. "Tummu" tekee.
San nlm. asettaa avioerojen s^ksi
yksjnoinaan vain hermostuneisuuden
.Ja,' rUtaisuuden. Ehkäpä täm.äkhi.
Jos se menee äärimmäisyyteen saak-tAi
voi olla riittävä syy. ja kullakin
on eri syyt. mutta tämän kirjoittaja
pi- kuitenkaan usko että montakaan
:gf)jria on eronnut niin vähäpätöi­sestä
syystä. Syitten täytyy olla
rakavamman laatuisia kuin herinos-tupeiden
henkilöiden kinastelussa.
Nplh ohimennen myöskin mainitsen,
että tuo sana "kauppa", jolla nimel­lä
VTummukin" avioliittoa nimittää,
^jjiiele^täni oikein sovi meidän köy-
.hlen liittoihin. Siinä tuskin voi ol-
Jft;Ifysymys inistään ostosta ja myyn.
jpl^^ä, jota sana kauppa luullakseni
j a ^ i t s e . (Kahden kauppa. —
"CÖIm.) Edelleen, "Tummu" mj'öntää.
^^$ä Jos kaksi vastakkaista luonnct-
^ . , o n sattunut yhteen rahan tai
jquun hetkellisen tunteen vaikutuk-s^
», niin yhteiselämä voi olla so-
.pimatonta. Mutta tässäkin pitäi­s
i ottaa lukuun, että aniharvoin on
jk^hien avioliitoissa ollut vaikuttei-fta
raha enempää kuin muukaan
'hetkellinen tuniie, vaan useammat
meistä ovat menneet hartaasta tun-
|e.esta J9 tolslaaa kunnioittaen, mut-petonta.
Katselkaamme vielä syitä jotka p3_
koittavat tarpeettomiin kärsimyk­siin.
Lähes jokaisessa tapauksessa o-vat
syyt löydettävissä väärässä yh­teiskuntamuodossa
ja sen luomissa
käsitteissä. Vikoinemme päivinemme
me olemme yhteiskuiman luomia o-lentoja,
sen väärän kasvatustavan
ja väärien käsltte|den tuloksia. K a i.
ken tämän lisäksi painaa meitä tuon
saman yhteiskuntamuodon määrää­män
mielipiteen raskas kahle niin,
että monet niistäkin, joiden elämii
on jatkuvaa kidutusta, eivät uskal­la
otta* ratkaisevaa askelta pelä­ten,
"mitä ihmiset sanoisivat". Lu­kemattomat
naiset esim. kärsivät
miehen juopottelua fai muuten ty­lyä
kohtelua, jopa lyöntejäkin vain
siltä syystä että pelkäävät yleistä
mielipidettä , tai toimeentulon val­keutta.
Kuri arvostelemme näitä "ka­rille
menneitä", niin pitäisi meidän
naisten ainakin katsella hieman sy­vemmin
Ja osaaottavaisemmln tois-teipme
kohtaloa, lisäämättä taakkaa
niiden hartioille joilla se jo on liiai>
raikas kannettavaksi. Meidän pitäisi
ymmärtää mitä se on olla jonkun
kajtjssa yhdessä vain senvuoksl että
op pelättävänä nälkä Ja yleisen mle-liplteen
tupmlo. mielipiteen, joka on
yhtä nurinkurinen kuin se yhteis,
kunta Joka sen pn luonut. Emme
voisi laatia tilastoja niistä aviolii­toista,
jotka ovat kuin kissan Ja koi­ran
elämää, mutta tosi ön että pal­jon
niitä on, Jotka eivät mlssiään
suhteessa kelpaa sivistyneiden Ih­misten
keskinäisiksi lijtolksr Visseis.
tä syistä pidetään pystyssä päitä n.
kutsuttuja "koteja" ja ne, Jotka ei­vät
tähän alentavaan asemaan tah­do
alistisa. uskaltavat rikkoa porva:
rillisen maailman luomia käsitteitä
vastaan.
Järjestyneiden naisten pitäisi etu­päässä
nyt jo luoda itselleen terve
ms,ailmankatsomus ja heittää pois
kapitalismin luomat käsitteet tässä­kin
suhteessa, sUlä Jos otetaan sel­ville
ne tekijät, joiden perusteel­la
avioeroa paheksutaan, niin huo­mataan
pian, että se vanha usko,
että kun kerran satutaan yhteen
menemään, el mikään saa erottaa,
olipa yhteiselämä sitten mitä ta­hansa.
Olemme siis "Tummun" kanssa ai-van
samaa mieltä kun asiaa tarkoin
ajattelemme. Avioliittoa el ole tar­peellista
purkaa minkään pintapuo­lisen
syyn tähden nlinkauan kun säi­lyy
edes jossakin määrin toistensa
ymmärtämys ja kahtapuollnen hyvä
kohtelu, mutta kirotkaamme silloin
yhteiskuntaa^ jos se leivän tähden
tai muusta ulkonaisesta syystä pa-koittaa
naiset ja miehet olemaan l i i .
tossa joka on alentavaa. Työläiseltä
vaaditaan nykyään luokkataistelijan
rohkeutta edes oman elämänsä pul­mien
ratkaisuun.
Neuvosto-Venäjä kulkee tässäkin
suhteessa tien viitoittajana. Siellä on
karissut ihmisten mielistä pois tuo
kapitalismin ja sitä palvelevan us­konnon
luoma käsite, että ihmisten
muka pitää ehdottomasti olla avio­liitos.^^
vain siitä syystä että ovat
kerran menneet. Toimeentulon mah­dottomuus
ei myöskään pakolta siel­lä
naisia asumaan" miehen kanssa.
Neuvosto.Venäjän naiset jä miehet
eivät kanna erehdyksiään läpi vuo­sien,
e&ä siellä myöskään, jos e-ronnut
nainen tai mies valitsee uu­den
toverin nimitetä tekoa "vaihto­kaupaksi".
Avioeroille Neuvosto-Ve­näjällä
ei aseteta minkäänlaisia es-teitä,
mutta niiden lukumäärä sit­tenkin
on suhteellisesti vähenemässä
johtuen uuden ja paremman yhteis­kuntamuodon
aikaansaamasta kas­vatustyöstä.
Siellä el sekoiteta käsi­tettä
avioliitosta^ ja toimeentulosta.
Naisella on yhta hyvä. tilaisuus kuin
miehelläkin, hankkia toimeentulonsa-samalla
kun lapsista huolehditaan
ilman että äidin pitäisi pelätä las^
tensa joutuvan puutteeseen jos el
mies heistä huolehdi. — FäirmarsKa.
nähden oli kielteinen ja sen johdos­ta
velvoitti kokous allekirjoittaneen
siitä tuomaan lausunnon julki Va­pauden
palstoilla.
Ottaen huomioon nykyisen yleisen
lamaannustilan teollisuudessa, cl
ainoastaan Canadassa vaan maail­massa
yleisesti, ja että tuo lamaan,
nus koskee suomalaiseen työläiseen
yhtä armottomasti kun kehen muu.
liun hyvänsä, jolloin valtavan suu­ret
työläisten joukot ovat joko koko­naan
tahi ajoittain työttöminä, ei­kä
tuohon tilanteeseen ainakaan lä­hitulevaisuudessa
ole odotettavissa
minkäänlaista muutosta; >ämä lu­kuun
otettuna luulisi kysymylcsen o-levan
ilman muuta selvän, mutta
koska niin ei ole, niin lienee tarpeel­lista
tehdä hieman lähempi tarkas­tus.
enää mitään voi ottaa vaikka «slu
olisi kuinkakin liarkeä. Ja seljlaisla
on meidän Jpukossamme nykyään «-
pempi kun olisi tolvpttäyaa.
Edeliäolevasta käynee osapi|IlIe
selväksi, että nykyinen aika ei ole
edullinen lähteä sellaisia j»ul)|i|Ja
Järjestämään jotka kysyvpit «e]£3
henkistä että aineellista pääomaa,
aikana Jolloin entisetkin llUJceefc-lf^r.
sivät molempien puutetta. Epäile­mättä
ne henkilöt, J o ^ ovat lä­hinnä
tuon homman takana, tar­koittavat
yhteisen asian parasta,
mutta onko tullut kylmän Järjen a.»
vulla tilannetta tarkoin analysoldulc-si,
on asia josta voidaan olla eri
m.ieltä. Kim me keskli^ertalset ih­miset
satumme innostumaan johpn.
kin asiaan erityisesti, niin meidät
valtaa - sanomaton halu saada se­kaan
jotakin erikoista. Ja tuollal-sessa
tilanteessa hyvin helposti un­hoitetaan
kylmät tosiseikat Ja py­ritään
vaan siihen, miten tultaisiin
huomatuksi
"Vähemmän koreita fraaseja — sa­noo
Lenin — epemmän arkipäivän
yksinkertaisia asioita . . . . "phon-män
poliittista tirinää, .^neinn^
huomiota komroupjstisen raj^cmaus.
työn yksinkertaisimmille mutta elä­ville
seikolUe". . .
Njrt jos kuitenkin tuosta lehden
perusta^niskysyinyksestä ' aiotaan
tehdä tosi lähitulevaisuudessa, niin
kaiken kohtuuden mukaan olisi ky­symys
alistettava niiden orgaanien
Ja järjestöryhmlen harkittavaksi ja
päätettävälEsl joiden puoleen tu]laän
k ä ä n t ^ ä ä n siUpIn Kim yritys tar­vitsee
aineellista sekä henkistä tu­kea.
— A. Kotila.
t ä idän Ja Ilnaezi .naisilla. Olisi
tarpeellista yhtäläistyttää koko Ca­nadan
TJIJL. toiminta. Sihteeri
Vaikea tapaus. liääkäri: — Miten
olette sairas?
Potilas: — Niin, se on joko vat­sassa
tai rinnassa, kuinka sen nyt
sanoisin, ja se kulkee ylös päähän
ja alas jalkoihin, mihin se asettuu
yöksi. Päivällä tuntuu kuin olisin
niellyt korkin, joka on asettunut
kurkkuun, mistä se nousee ja las­kee
ilmasuhteiden mukaan. Luulen,
että se on jotakin keuhkokuumeen
tapaista, jos saan sanoa ajatukseni!
Siitä alkaen kun Vapaudessa alet­tiin
julkaista naisten osastoa, on sii­nä
kyllä ollut naisten kirjoitelmia
jonkunverran, Joissa käsitellään per.
hcen äidin huolia, naisosastojen toU
mintaa sekä työläisille muita tärkei­tä
asioita. Mutta tuo kirjoitusten
määrä ei lähestulkoonkaan ole ollut
sellainen, etteikö sitä voida Vapau­dessa
Julaista. Kyllä se saa siitä vie­lä
hyvin tuntuvassa määrässä lisään­tyä
ennenkuin on tarvis puhua ti­lan
puutteesta. Kuka hyvänsä har­kitseva
lukija huomaa, että Vapau­dessa
julkaistaan niinsanottua "pals­tan
täytettä" toisissa numeroissa »
nemmän toisissa vähemmän. Mistä
se johtuu? Yksinkertaisesti siltä, et­tei
satu olemaan täysiarvoista aines­ta
tarpeeksi paljon käsillä. Tolmit-tajavo^
nat ovat niukat, avustajaln
joukko vähälukuinen ja lehti kui­tenkin
täytyy antaa ulos säännölli­sesti,
niin jotaltln siihen täytyy lait­taa.
Miksikä siis pyrkiä perustamaan
henkisesti kituvia i^seampla julkal.
suja kun entinen 'julklsuusyällne.
Vapaus, kykenee tuon tehtävän niin
mainiosti suorittamaan. Tähän ;»yt
ehkä voidaan huomat^ttaa, että sil­loin
kun Toveritar vielä-pääsi tule­maan
XJanadaan, niin sillä oli..oma
erityinen asemansa, ja kuinka sitä
aina mielenkiinnolla odotettlto, kps-ka
se ainoastaan kertoi työläisnais­ten
huolista, rillden askarteluista,
taisteluista ja yleisesti naisliikkeistä
niin mielenkiintoisesti, ettei sitä
muut lehdet kykene tekemään. Se
on myönnettävä, mutta el myöskään
saa unhoittaa sitä tosiasiaa, että
Toverittaren kannattaja- ja avus­tajajoukkoon
kuului koko tämän
mantereen suomenkielinen työläis,
naisten joukko, ja vieläpä osalta
miehiäkin. Ja siltä Joukosta on meil­lä
canadalalslUa vaan pikkuinen osa
käytettävissä. Yhdysvaltalaisilla on
edelleenkin Toveritar. Ja heidän
huomionsa*on siihen, ja ennenkaik­kea
siihen kiinnitetty, joten nyt ai-jotulle
canadalaiselle suomenkieli­selle
nalstenlehdelle jää siitä voi­masta
vaan pikkuinen osa käytettä,
vaksi.
Ja sitten se toinen tjuoil, mistä
sille tulee se aineellinen kannatus,
jota ilman mikään lehtiliike ei ky­kene
edes alkamaankaan? Naisliiton
osastoilta, puolueen jäseniltä, lehden
tilaajilta ja yleisesti sympaattisilta^
työläisiltä. Näin voidaan sanoa. Mut."
ta minkälainen on ennestään näi­den
mainittujen joukkojen aineelli­nen
tilalle? Ja mitä niiltä puolue-elämässä
jo ennestään vaaditaan?
Jokainen meistä tietää, että nykyinen
yleismaailmallinen tilanne on sellai­nen,
että noille mainituille orgaa­neille
saapuu ihan säännöllisesti kir­jelmiä
ja vetoomuksia, joissa velvol.
tetaan tuota tahi tätä - liikettä mitä
volmaperäisemmin aineellisesti kan­nattamaan.
Työläisten^ puolustuslii­ton
tehtävät ovat luonteeltaan sel­laisia
että jokaisen rehellisen työ­läisen
on sille annettava tinkimä­tön
kannatus. Ja ne tehtävät, mitä
sen käsissä on, eivät tule tulevaisuu­dessa
vähenemään, päin vastoin si­käli
kun luokkien väliset suhteat
kärjistyvät tulevat nuo tehtävät l i ­sääntymään
ja saamaan yhä tär-keämmän
muodon. Ja kuka sen työ.
tä rahastaa, lukuunottamatta edellä
mainittuja työläisjoukkoja. Sitten
meillä on The Workerin avustami­nen,
ihan yhtämittainen kysymys,
eikä sitäkään voida sanoa vähemmän
tärkeäksi. Ja sitte otettuna huomioon
nj'kyinen valko-fascistiraivp Suomes­sa,
jolloin taistelevan työväestön
toiminta aiotaan painaa maanra­koon
ikuisiksi ajoiksi, niin siinäkin
tulee vakava kysymys tämän mante­reen
työläisainekselle. Luetteloa voi­si
jatkaa melkeinpä kuinka pitkälle
tahansa, mutta tämäkin antaa huo­mata
että sikäli kvm meidän jäsenis­tömme,
ja niille myötätuntoiset jou­kot
kykenevät aineellisesti nykyisen
työttömyyden painaessa työläisille
tärkeitä asioita kannattamaan, on
hiillä kädet aivan täynnä. Ei sovi
unhoittaa sitä tosiasiaa että työläi-,
nen. jolla on perhe huollettava ja
Joutuu olemaan kuukausia yhtämit-taisftsti
pakollisesti joutilaana, niin
kun hän ott.oa viimeisen pennin tas­kunsa
pohjalta, niin sieltä ei sItte
Ylös Tiaiseesi orja koneitten!
sa takoja traktorin, takoja auran.
Ylös katseesi raataja peltojen!
sa korjaaja rukiin, vehnän ja kauran.
Sfftnqn nälän ja puutteen astumme teitä.
Siimat sortajat ruoskilla iskevät meitä.
fCäsi kät^heri! Luokaamme veljesliitto,
meillä kylvö on yhteinen, yhteinen niitto!
yiina tähkämme jyväisen, rautaisen
vei meiltä sama, ikuinen kato.
Vei vfflta valkoinen herrojen!
Vaan] kypsyypä kallis aatlehen sato!
Käsi kälelien! nyt ei mennä me lakoon, ..
ei ruoskia, tykkejä, kaasuja pakoon.
Valta, voima on yhteinen veljes ponnen.
Toverit, luomme riniutn orjien onnen!
Soi tuulet tulevan elokuun:
kaikki kansat liitymme yhteen
Punalippu viimeiseen taist^luutif
fotu orjien vaatii nyt täyden lyhteen.
Rotu orjien vapautensa vaatii,
lait uudet, lait oikeat joukkomme laafä.
Pois t(flffii(}en rymy, pois tykkien jymy,
yli kaiken lankeaa auringon hymy!
Käsi kflteheik toverit! Eteenpäin!
Ön elqkuun pilvissä Marxin haamu-
EIPU tulet lyö heljinä välkäbiäin,
yli niiljooniain orjien loistaa valo! •. ,
Qi terve sfi maailntan punairien palo!
Qpt uusi ahjo, oot uusi kaski,
johpn työn valta uuden siernerieTi. lasjci.
REmO RATAS.
kirjoittaa tästä asiasta Vapaus-teh-dessä.
Jos .jconventsloni tulee pidet,
tavaksi, niin fp. C:sta koetetaan
saada 1 edustoja. '
^ U e n mejUä Idi esillä loman nais.
ten ijihäeiL jte^taminni C^iudl^an.
olemme toistaiseksi sitä mieltäV et­tä
ei vielä ruvettaisi lehteä honu
majahan. Kq3b:a Ydpaud^sa ja
.Toverissa on naisten osasto, niin
.tyy4ytpn vtelä niihin.
Protesti €(uomen hallitukselle lä­hetetään
sen terrorin Johdosta, Jo­ta
siellä käytetään työläisiä koh­taan.
SIhteejcistö koett^ vetää kir-jeenralfatlcm
^yulia tc^kieliset. nai.
&et mukaan toimintaan.
Palvelijat^u^kodili perustamisesr
ta keskusteltiin. Vaan .asla Jäi oäot-tamaan,
että palvelijat itse rupe­aisivat
antamaan tälle asialle edes
jonkun verran imoitniota; ovat sdh'
taantuneet a l y ^ .yälbipitäqiäti^
mästi koko touhuun.
Nyt kun pian saapuu Neuvosto.
Uitosta lähetystö kotUn, niin toi­vomus
olisi että saisimme puhujan
kiertämään Ja selostamaan meille
asioita Ja Venäjän oloja.
Päätimme taas 3 kuukauden pe­rästä
pitää l:sen ryhmän ryhmä­kokous
IJ^Tel^ters Cpmersissa. Kes­kusteltiin
työttömyyskysyjnkfiiBStä. —
lopetamme s a ^ kassaan T9.h9^, £t-i&
taipeen tullessa voioome sitä
käyttää.
'Kokouksen puolesta
Aune Väkevä, kirjuri.
Pyytäisin a n t ^ e ^ Jos uskaltaisin,
kon o;^ ymyii^yt ldr|dU;aBtui}
-näin - kauan. ^ vaikka- Olga'>^l^ukra 'arä^'
toi minulle siihen liaasteen Jo iät.
kä 9ika ^ttien. En iple knsjffltn en.
nen kirjoittanut Vapant^^, '-?iLaii
Toverittareen, kii^oltin; äUobi Inm
tapasimme Idrjoittaa lasten osas­toon,
että "Halloo Sehna Täti".
Nyt olen Jo päässyt pitkäip i^m^It-ten
Ikään (vaikka ei i^tkUn ba-
;jjjslslln). '
OUte täällä koetfopme tolmiavaais-
.iiitpssa, niin tytöt , kiän »kitkin,
kaikista vastuksista huolimatta,'toi.
vossa että kalkin vielä huomataan
seklii, että eripuraisuys tuo hy­viä
seuraiilcsia Joukoissa Ja ei siitä
Ple yksIiölUstä huyia^c&^n, kun vaan
«Jatteilaan asioita vakavalta kan.
naita. Nyt taas olisi syytä alkaa
Innokkaaseen työhön pitääksemme
naisliiton toiminnan vilkkaana. Koe.
fcetaamp^s ottaa Jokainen
^enupe tupda yjtcsikään utjsi J^en
osastoomme. Sillä tudsliittommie on
t a ^ menettänyt k a ^ inju)k8sta Jä-seiftä
poismuuton takia. Olga Ja
Ciias. Waara ja Miss £lsle' Ziauk-
. k ^ e n muuttivat llfoase Jaw'n, S^sk.
vaikka Olga Ja Elsle-piyät lavan-neet
Jäädä pois jäsenyydestä, eivät
he vpi ottaa osaa tohnintaan i ^ -
kalUsestl, ollen matkaa sinne toista
sataa, mailia. Toivonnpe heidän-Jps.
Vastalause valko-
Canadan TJI. LUton Vancouverin
9:nnen piirin ryhmä l:sen neuvotte­lukokouksessa
17 p:nä elok. päätim­me
lähettää vastalauseen Suomen
hallitukselle ja fasclstlnousukkalUe
ja samalla lausumme syvän inhom­me
sen fasclstiterrorln johdosta, jo­ka
on kohdistettu Suqmen työtäte­kevää
luokkaa vastaan, suoranaisten
murhien, rääkkäysten sekä Ihmis­ryöstöjen
sekä puhe-, kokoontumis-
Jä painovapauden mitä törkeimmän
loukkaamisen johdosta, tekojen, jot.
ka vie voiton kalkkein alhalsimmilla
asteilla olevista raakalaisheimoista.
Vaadimme kaikkien poliittisten van­kien
vapauttamista.
Samalla lähetämme rohkaisevan
tervehdyksemme Suomen työläisille
Ja vakuutamme taistelevamme hei.
dän oikeuksiensa puolesta, siliä hei­dän
taistelunsa on samalla koko
maailman työläisten taistelua.
Alas f aseistit! Alas Suomen veri-nen
pyöyelivalta!
Luettu ja hyväksytty Vancouverin
S. J. osaston toimeenpanemissa ilta­missa,
17 p:nä elok- 1930.
Maalhnan köyhälistön rinnalla ja
avustamana te voitatte.
' A l a s ' valkoisen Suomen verinen
porvaristo! Alas pyövcllvalta! Volt-takpon;
Suomen Ja koko maaihnan
proletariaatin vallan^:^ousl! _
Y U ä ^ o t u n osaston valitsemat
E. Mikkola. I. Alten.
Red Deeristä
Protesti
Alueemme työläisnaisten Uiton tou-hul?
ta-;väliän.
Liittojen tarkoitus olisi paren^min
K£wwattfia henkisiä yoljtnla Ja jäse-nistöään
Jotta; ne l^ykenisl v^tä-ipää
» muj^aan vielä ulkona o)evI^
naisia- Mutta meillä se pn .ainakin
mupdostunMt vaan ainee^Istefl .y
jen hankkijaasi. Jpkalsessa l^ton
koköukse.^sa bn joku esittämässä, et­tä
eikö paiset ypisi antaa siihen ja
fiUhen tarkoitukseen taas vähän.
jjlUnpä viimeisessä Uiton kokouksessa
pi|ätettUn tilata yähäp taipeita Ja
vahnlstaa niistä efineltä, ja "Sitten
pitää iharkkinaUtamat, Mutta pyt
tuntuu että ne ei onnistui Ini^ rar
keet tiumeii vUjan ^a kim muutep-
Me, Canadan Työläisnaisten lUton
Ladysmithin osaston Jäsenet ko.
kouksessamme 17 päivä heinäkuuta
1930 Päätimme protesteerata vai.
kolsen Suomen fascistista porva-ristoa.
joka on ryhtynyt tuhoamaan
luokkataistelun kannalla olevat
Työväenjärjestöt Suomessa. Ilmai­semme
mitä jyrkimmän vastalau-sen
moisten törkeiden väklvaltatoi-menpiteitten
johdosta. Me protes.
teeraamme mitä jyrkimmästi sitä
lapualaisuutta vastaan, mitä Suo­men
porvaristo on nykjrisin käyt­tänyt,
hajolttaakseen kaikkia Suo­men
työväenluokan pyrkimyksiä. Ja
edelleen, me tuomitsemme niiden
menettelyn, jotka siittävät pirstoa
Suomen työväenluokan, taloudeUisia.
ja ammatillisia jäHestöjä, ja käsi.^
tämme, että kaikki hajoitusyrityk-set,
esiintyivätpä ne mIUä nimellä
tahansa, on voimien hajoittamista
ja heikentämistä hetkellä jolloin me
tarvitsemme yhtenäisen vallankumo­uksellisen
rintaman kiihtyvää fas­cistista
hyökkäystä vastaan.
Me protesteeraamme kaikkia nii­tä
konnantöitä vastaan, mitä niin
sanotim lapualaisuudeu nimessä
Suomen fascistlt ovat toimeenpan-neet.
vumeisimpiä niistä ollen lu-kiusat
työläisten rääkkäykset.
Suomen työläiset ' j a talonpojat,
jatkakaa -taisteluanne kQnununi.=;ti-sen
puolueen johdoUa. Älkää pe­räytykö
taistelustaime hituistakaan.
Me naiset olemme kummalli^
"värkkejä", ^ptamme kyllä vasta^
ruumiillista työtä, mutta. Jos tulee
kgrhätä lehteen Pätkä, nim kyllä se
pttaa lujaan. Emme halua edes yrit^.;
1^ kokeilla. Monella pn hyvä käsir
ala, mutta ei vaan käytä sitä. l^iyt
ptetaan Ja aletaan tehdä mitä meU.
tä vaaditaan. ^Ikös niin? — Re-pekka.
Finlandista
TJ(^.L. osaston toiminnasta t^as
pitää pakostakin toimitella.. On ku­lunut
3 kuuta kun vaUttlto vlrkalU-Jat.
On' pidetty kokoukset Ja ne tto.
koukset on oUeet tosi-työ eikä oh-jelmakpkouksla.
FupIysUisIUtpn ke­räyslistalla
on saatu $B£5 vappuna
vangittujen hyväksi. Myöskin pi­dimme
Iltaman erään vanhu^en hy­väksi',
j q s ^ oli puhdas tulo ^18. Suu­r
i se el oUut, vaan paljon se turvash
sillä iQsrt^a fvutpnta vanhusta. O n'
ivvftsa». e t t ä iei pe miuka turvapaik­kaa
vanhoUIe tässä piirissä, —
niin ne virkamiehet sanoi.
Sihteeriltä tulleet kirjeet pn koko­uksissa
keskusteltu, ja toimittu piitä
on voitu. Vaalirahastoon TITJL osäs.
to luovutti $2J0, silloin emme tlen-
^ t että m ^ t ä pU verotettu 4 :llä dpl-lariUa;"
teitnme parhaamme, siilä
meidän kassa tahtoo pysyä pienenä
Johon tletexUdn on syynä työläisteii
palkattomat ^kesälomat". Mitä tämä
yleinen työttömyys tuonee vielä!
Tplyon e t t ä se panee työtätekeyiUi
kansan -tuatcmaan järjestaytymlseii
merkityksen.
Nykyään on toiminta .kärsinyt, Jps-.
tain, missä liepee vika. Nuoria ei
sa» mtikftäPr -käyttää että Juopottelji
on.yleisenä nautintona — auttama­ton
pahe IhmiskunnäUe.
Lasten fcesäfcämppäystä homip^t-tilii
isosti, vaan hankaluuksia Ja
vastuksia pn aina edessä ja nl^pä
lasten kesäreisu JärveUe suplstvd
kahteen päivään. On se suuri nau.
tlntP olla yhdessä ja pmalla Jp^kol-la,
laulaa kaJahuteUa ja uida Ipis-kuttaa.
Jää varmaan hauska muisto
siitä pienestä retkestä. NUn S9 M i i ­na
{(anta sanoi, että varmaan s l ^ l^
kalastellaan Ja hyyä majakka lai­tetaan,
korpitea valittiin huolefttl-niaän
kaikki hyvin, inltä lapset tar­vitsee.
Ryhmän yhteiset kesäjuhlat pää.
tettiin iritää Rnlandlssa 17 p. elpk.
Se alkä tidi niin, että ei tuUut etu.
käteeii mitään huudelti^a. Vaan qe
Juhlat pU, j a ' volpl sanoa kohtalai­sesti
cmnistuneet. Yleisöä oU run-kus
pUpahtavan kokouksilmme sieU
täkhJ.
Onhan nUtä miehm kyUä tääl­läkin
jotka välttävät, että naisliit­to
on tarpeeton, mutta eivät silti
voi seUttää miksi se on tarpeeton.
Eikös nalsUltbn toiniesta ple täältä­kin
nalstisn )cirJoituksJa Vapaudessa,
vain ozUcohan sekin tarpeetonta, Ja
eiki^ S. Jlbrjestöh pudlesta olp pan­tu
sama kurssi Jäsenistölle.' lautta
ei ole vielä otettu käytäntöön, itös-ka
klttjotuksla ei ole n$)Eynyt leh.
dessä. Ruvetkaapas riin tekin
iplehet haastamaan .toinen tplsj;ap.
rie^ Vai bllsiitohän sekin miesteni
mielestä tarpeetonta?
Meillä oU naisliiton kokous v*.
13 p. Mrs. Sadie Hatfln astinnolla,
Ja tuUhan shme Jäseniä pois tie­hensä,
vaikka on kuumimmat har-vestikllreet.
Muun muassa päätet­tiin
laittaa onkimailtama ensi ioiul-la,
tryskien lopussa. Ostetaan pien­t
ä rihkamaa ja voivat asiaan innps-tuneet
myö^ antaa lahjoja sam^n
tarkotukseen.
Keskusteltihi myös mitä pitäisi
tehdä kahdeUe naisliito;: JäseneUe,
jotka ovat jo jonkun aikaa telmeet
västa-agltatslonityötä Ja menetelleet
omavaltaisesti nalsUlttoa kohtaan.
Ja Idätettiin, että eroltetaan Iflssle
West Ja Saima Pulkka kolme^l
kuukaudeksi pois nalslUtosta. Niin
ikävä kuin k a l ^ täUaipep onkin,
niin se on välttämättömyys. Nyky­ään
pn pUut Joita)cin sppusuhl^Ia
Icokpuksla; ennen ihan "niskavillat"
p}styssä sinne s^I lähteä.
.iäoslP^ naisUitpn koj^ps on
sj^skuun 7 i^iyä keUo 7 Illalla
ibs^ Parkkarih asppnoUa, että tle-jdätte.
Ja tuljcaa nyt oikein jou-icpiila.
Tässä seuraa haaste slP'^Ie
S^Ie Hatt. — Velma.
alkoi suumiitella* k » ^
Eräänä talvi-Utana oS i
« ^ u p B t panema'
teJpiansa täytäntööa. K
k^ypyt hyvin tähän astL^^
enpenkum jatkaa
fan oh hänellä toinenSnt» ^
fi han oli vaUnnut a-S?'
levähdyspaikakseen. HiTnJ
tonut saada tavata
joata toivoi saavansa
vaatteita ja emienkafliea ^
Etäänä yönä hän sitten oH'
mästyttänyt v ä n h e m S ^
sella ilmestymiseilään kotia,
ka mielellään hän oUäluaa'
nut jäädä lapsuutensa kot
mään kuten ennen, öutU
ei vpjnut. Kotoaan hän
mi^ - vaatteita, ruok
sukset.
lähtenyt hulitamään takanuuii&
den, rinnassaan polttava tn^i^
Miksj ihmisen kohtalo pitjS^A
nun kova? oli hän miettmyt
tmsä kyyneleitä muisteDessa iU,
han polttavaa tuskaa. aSnäS
run näkeminen täytti hänen
mensa sanomattomalla sääliiai
tä kojjtaan.
Hiihtäessään läheltä
torppaa, tunsi hän vasturfaSS
halua saada tavata la^^^j,
riaan Kerttua. Niin oli h ä n j^
tänyt suksensa torppaa kohtllp
rovasti Kertun akkunaan köjp^l
tuaan, oli uudinten rakoon itiöi
tynyt Kertun pelästyneet tism
— Älä pelkp Kerttu, olen Bi^
ken Viljo, tahtoisin tavata ajji|
Avaa akkuna, että voimme hiä^\
puhella, oli hän sanonut ätiitSil
madaltaen.
Kerttu oli avannut aklniajiM
ja heidän välilleeir oli syn^l
pitkä keskustelu. He olivat^'"
neet, että |iei|lä olisj ollut nlii I ,
veän paijpn tpisilleisn pgj^raTli
mutta aika oli liian lyhjt
oli uskonut Kertulle piilopia
ja Kerjttu ipiuisti hyvjn paikan, 4|
lä hän oli usein kä^)rt toolla <nk1
Ia, suomuuraitpla poimhnassa. m
Viljo oli pyytänyt Kerttua ^1
mään häntä tapaamassa sanili-j
padolla ja Kerttu oli iavaondt^l
lellään sen tekevänsä. Vieliinl-1
min kädenpuristus ja Viljo oli I
tenyt jatjcamaan faiihtpsjui ^tn^
nein mielin. f*i
|;:erttu piikin pitpyt
sÄ. Useana iUsp? oli ijfe WA
tänyt sammalladolle, tuji^eB Vlf
jolle ruokapakettpj?, »ieia W
toaan, milloin yiljon äidjji.Jäi«?8--J
miä. Ne hetket, joUoln KBJÖB*!
Viljolla vieraana, olivat fiIjoJ|»|
kuin ihanaa unta. Niitä leöj
iiän muisteli aina yksin.
Noissa omituisissa olösahtto « i
heidän" ystävyytensä f^^^ijm
rakkaudeksi. Hänen oUd Jo
sitten pitänyt lähteä
pakomatkaansa, mutta -Kertaa » |
den pii hän aina jättänyt sefitii»|
nemroaksi.
Mutta nyt täytyi h?f«VM]
sillä Kerttu oli hfmeUe * *M
että hänen iltaset hjatprr*-'
oli kylällä tulleet yleis.ep
esineeksi- iiiMM.1
Tänä iltana hän pdotu #ow*J
jonka piti tuoda iänen j
pansakin .sillä kerran ym
toivat nähdä häntä ja iMi^^
ehi:ä ainiaaksi. — P""^*?^!^?!
jo olisi kaukana tä$U|, P.«^J
enää hän saisi Kfrtp» j a i P ^ i
la talvista tant#ffi» Pjg
korvessa, ei koskaan «»^
hänen pakkasen Tsäln^m
keaan omaansa vjstep,—-^^
Viljon herätti
sien suhina, pelistyneen. M» «^j
hotti päätään. ^Mii^if
— Kerttu! — huudikh»!^
pähtäen ylös ja rieigfii/
vastaan. - »Tutta m»? *•
olet niin säikähtänee»
aivanhan sinä va^s^-
_ Voi Viljo, pak«e
noi tyttö läähättäen
— Mitä on
•/iljo kalveten. . y^;
_ Suojeluskuntia?>^^^
•.a tänne, näin heidän .laSR^f
;!ästa hiihtämään
Heillä oli kiväärit
vistin että sinä olet
dksi lähdin heidän ,
•kaisin suoraan « « ^ ^
ta ja niin päasm h e ^^
mutta ääniä kuulm m
joudu Viljo^ P»?"'
.täällä jpka hetkii r-.
,tyttö loi tämän ^
katseen suon reuna»
jli hiihtänyt.
_ Voi, nyt ne.
hänellä sydän
tnymääesnt yv«ä5n' '"^su^o!"n ^re»a»^-*.».-.
olisi lyj^^ty^J^'
ViUon vahva kasirt^
Viljo
hellittämättä tytp^^^
nessään toivoton soi^",-
saasti, urheilua oli monta eri lajia.
Täytyy iaoalnita k^denvefco Fort;
fVancesln Ja Fhilandin Uitcm nais.
ten kesken, johon kUx»n»i»ökinnon
olivat vupsl sitten ostaneet Fort
Ecamsegln toverit Ja voittivat sen
Sjllpln; nyt isen voitti JIplMidin o-kia
pn JP ezmenstään huono aika. l ^ s t p . Np niippjl^ pilaan tasQisaa, vaan
Naisosaston kpkouksessa 14 p. p-lok.
käsiteltiin m.m. seuraavia asloj'
ta: LuettUn sihteeriltä tuUut kir­jelmä,
koskien PohJoIs.Qntarion pii.
rin aluenumeron Ilmestymistä 9' p.
syysk. Se hyväksyttiin Ja vaUttiin
komitea, joka huolehtU niistä teh­tävistä,
mitkä siinä ilmeni.
KeskusteltUn myös iSupmen pu-naorpojen
avustamisesta, J { ^ ptet-tlln
huomioon;. s y i ä he nvat tpdeU^
avim tarpeessa.
FääteUUn kysyä sihteeristöltä, mi-kä
on syynä, kim el naisten alue-
'jtthllsta ole ollut raparttiä Va­paudessa.
Ne mlelestänome oUsl .oL
iQ^t mainitsemisen arvoiset, s l l^
ne pll näihin oliriJiin verrattuna
suurXuhlat Ja näyttivät pnnlstupeeit
hyvin.
Jäsenrynt|lysjtIIalsuus :oU mel£#
17 p. elok- haalliia, va^n se ei pp-nist,
l^lut täUä ke pii
vieiä lilan kjesälnen aika pUp vj?-
k a v a ^ toimintaan. Vakn yritetään
syksymmällä uudesta^ Ja toivo*
! Liphlkpsken farmilla. — Maiju.
SÄMMAUJmN
T ABIN A
Vancou veristä
Raportti 9:hen piirin ryhmä l:sen
kokouksesta 17 p. elok. Saapuvilla
pU Websters Cprnersln Ja Vancou­verin
TJfX. jäseniä. Puheenjbhta-jaha
toimi A. Wren. pöytäkirjurina
allekirjoittanut ' Pöytäkirjan tar-kastaa
L. tVälton ja I. Wais.
Kokous päätti, että pöytäkb^juri
lähettää pöjrtäkirjah Toverissa JU-laistavaksi
Ja rapörttih .Vajaudessa.
-: Keskiehiääneenä ; ä s l a i ^ oli p^yel-
•Ujattarlen käsitöiden . s ^ y t t ä m l i i t o .
Edelleenkin sihteeristö tallettaa nU.'
tä. Keskusteltiin lastien k^älmulun
pfclQSta. koska kahtsna vuotena pe­rätysten
pn lyöty laimin kpkp kou-lim
pita^. Oltiin sitä inieltä. että en­si
kesänä ei saa onnistua yhtä huo-nostL
jos ei puolue pysty saaniaan
sione opettajia, niin täytyy ruyer
1^ tpimenplteisiin Jo kyllin ajoissa^,
ett^ zu4smttoKpsastot |c<>ettovat ka^Er
kepsä tämän oniUstiimisen suhteen.
Sihteeristö koettaa sa^tda tästä
vyyttä.
Y l i Canadan käsittävän n a l s^
konventsdpnin suhteen pilaan sillä
kpkä efin saa p^pistaa. Se pU haus- ' " P * ^ " ^ on xx p.
i k ^ Ja inhö^tav^ Ja voi siinä olla
muutjäkJn. siäällä, — kiskastaappf
vaan kaiidd' asiat yhtä Inho^afsti.
— " ^ n k i s t ä oiijelmaa pii puiiie M ,
Kivoilta, .seU>sta/en nykyistä tilan
hettai. Joka vaUitsee yli maailman
mihin se johtaa ja miten työläistö:.
on tehtävä selväksi itselleen sota
|ä se pn harkittava jo tänään, siUr
m niyöhäistä, sitten, kun sodan lie
kit leiinuaa. Fort l^ancesin nuoriltr
oU kappale lauluineen ja tanssineen
EfelttUrät ohjeirnän erittäin hyvlr
Juhlapäivällinen pll maal^smatlllin
kupripenmolta, suolakalaa, plhnää JF
— poxkkäa. Mutta sekös vasta nuUs-tul!!
Vatsaansa pideUen ° hiljalleec
siirtyivät pöydästä huokaUlen: Kyl­lä,
nyt ra hyvä oUal — Niin, ravin­tonsa
se vaatii_^ruuhilskln.
Ylefaen tiilp juhUsta oU 72 dolla­ria,
menoista el oUut vielä tiUt valrr
:mUt, vaan bn nditä menojakin;
Ryhmäni yhteinen kokous pidettiin
Juhlapiäväuä myös. Keskusteltiin e:
dustajah lähetyksestä edustajakokb.
ukseen. EäätettUn laittaa yksi täs­t
ä ryhmästä. vaUtuk^ tullen lyh-män
sihteeri A. Eivari. Myöskin
miellpifebllä. että se olisi tarpeel-
Unen, koska ei ole mitään yhteyt-keskusteltiin
Wprkarin Jphllsta. Pääl
timme kumpikin osasto pitää ilta­mat.
Matkavalteuksien tähden ei ole
mitään sIsäUä p i t ä ä ^ y h t ^ t.
SaccD Vanasetti-juhaaa ei voitu pL
tää, vaan tentolehdet jaettiin,: j a aU
van. juhlan kunni|a3ä5l ilouii^ttlln,
jptt|i tulee nabriam järjejiejä. Sx-
(käi^ sfr nyt tuli5»B,,.idllä p n t i ^ ovat^
,|johonfcin ek^noeet.. k o ^ - eivät pe­rille
ehtineet. — Kokouksen valitse­ma.
Keskellä suuren rahkasuon sei
:oo yksinäinen lato. Suolla kas
/aa matalia vaivaismäntyiä, joidei
unkojen välistä on ladolle laajs
läköala.
Näyttää siltä, kuin suo kammal
atoineeiv olisi aina saanut -elät
]'auhaisaa luonnon elämää, kau^qa-nä
elämän temmellyksistä. Mutti
! l i i n ei ole aina ollut, on ollut alf
^ka, jolloin sammallato on saanui
jlfa todistajana seuraavalle' taxi-nalle.
Eräänä aurinkoisena- talvipäivä'
.nä eräs nuori mies loikoo ladossa
sammalilla. Kevättalven aurinkc
paistaa niin lämmijttävästi i ,häner
,!aihoihiti kasvbihipsä^^^ Mutta sit
tenkään ei aunngrpp' säteet saH
poistumaan synklcää pilVpä hauen
otsaltaan.
Siitä oli pian vuosi kulunut, kuii
hän toisten punakaartilaisten kans­sa
oli joutunut valkoisten vapa­si
Lahden edustalla. UahoittöBU.at^
tornia olivat ne kärsiinykBel, jotk^
hän tämän jälkeen oli satimtit kp'
fcea vankileirillä u ä l k ^ b l e i n ap
liänssa kampjiaillessaan. Siitfern pii
hänelle vielä tanut' l2-ynoäeiB ta^
mio, joka oH,tappanut hänessä vii<
meisenkin elämäntoivon. Bftitta
sitten, joudnttoaan palvelentaan
Kaikki o»
.of paeta, s i l^J»jJ%
^ n u a . ja mina ^
iheille!
, Mutta tyttö ^
ä s s ä ä n
eivät he^^^^M^
%n voi
Jetaan vflo.-^ik.»» van»»^