Vapaus, March 31, 1930

              V A P Ä TT ^ C«a«««» (moaKifSMs tjbtttmSm •Ja. fisMtrr Sm*-
MStai- i« »liTiiftylaa isbUpiiruii
-VAPAUS Oikcftri
I t » ealr «saa- of FisaiA WaM» fa CUKXU. PcbliaM dulr at Sadbajy. OMati*.
BiCiaUMd at tka F o « OCOea Dtraaatax; Ouatn, «a aaeon^ claw »aM^r»
ToinutB*. ksnttod. kirjakasppa ia paino omaaa ttloaaa EUa StraatUIi.
FsiliaaoU: Vapa&fc B M Cy. S>rf>a»y. Oa*. .
-'Bheluaet: ICoottori 103», — Toimita» 536W- — Ki»}akaappa i»7W.
rmoeaat OKIca Qat «art^ a^TCTtiaanaati^ cte.) IB»—E<Uto» a36W/-Bo<toata g«7W.
lalaaSiUiji i . V. AUftin.
\ ; inannr» j . W. AUifwm. •
OUiet. Boolutora and PHBUiu)»i Vapasa BoiMisc Elm Stnal.
An anil ta ba addtoaedi VaJ»». PX?. Bdi », SadBinr, Oat.
TOAUSHINNATi
t vfc4«Je. 6 kk. t2M. S kk. «1.75 ja 1 kk. flJOa. — TUTanbaiU» )• Baaaaaa aaU « a *
iC: «IxoaiaUUi 1 ik. «».00, * Uc «SJa ia 1 fcfc. tl-00.
** ILMOTUSHINNAt VAPAUDESSA:
Kii]evaiI>toIUBotakaet f l ^ kota. «2.00 kakai k<rtu. ArioUltUoa •airaaffl» öSMatoiTotakae
(tm paUutnama. — MiaussraattoJInMiiukaet SOcf kttxi. flM 3 kerta*. SfMyaXilautakaet tXxf^
>«tta, ISJOO 3 kertaa. — AsoBtoetoilmotakMt 12.00 kerta. tiM kaktf kanaa. — KiitMibDotobr
kerta. — KaoIeaasifaBotakaet »M kaita. SO l i a i s a ln kUloaltatitaTta tai aoiatoTZnriU. -
' tlat^aa «ieJot a*»t«Umukiet SOc kenti «IX» kefaaa kertaa. — TilapVanoMttaJiea {a Umota*
<««anMrieB «m, vaadlttaeaaa, 'SketetU*! UaiotaibJBU etakSteeä.
GCBCnl adrertlaiag ntei, Tta par e«l. iseii. Vlaiimiai ckcrga for riä|te iaiartlaa. 7Sa. Tb*
rapiaa Ia tka beit adrertiaiDC nedioa araoag tba Fiaoi*h peopla Ia Canai^a.
i M etta milloin taktnaa (aa vaataosta auSmlUtth Unecieeaaa, kiijottakaa ••della*» lilkkaaa
mtajtn pcr»oooani»ella nlmeUii J . W. Aklyriat. liikkeenholula.
LaivastoneuvoUelut luhistuneet
Imperialististen rösvovaltojen neuvottelut Lontoossa ovat osoittau­tuneet
tuloksettomaksi ilveilyksi. Suurella sanahelinällä ja "hyvillä
toiveilla" aloiteltu konferenssi on luhistunut. Ainoa flsiaj jossa vallit
si suhteellinen yhteisymmärrys, oli Neuvostoliiton vastustaminen. Lai
vastovarustusten säännÖsteleminen, joka oli konferenssin virallinen tai^
koitus, oli ylivoimainen tehtävä. Imperialistivaltain välillä vallitsevai
syvät ristiriidat, jotka juontaavat kansainvälisessä laajuudessa käytä­västä
eri pääomaryhmien taloudellisesta taistelusta, tekivät sopimuk­set
mahdottomiksi.
Sotavarustelut tulevat jatkumaan. Kapitalismin kansainvälisei
ristiriidat sekä itse kussakin maassa esiintyvä taloudellinen kriisi kär
jistyltävät kansainvälistä tilannetta, lisäävät imperialistivaltain väli­sen
sodan vaaraa ja ennen kaikkea IVeuVostoliitloa vastaan kohdista
van hyökkäyksen uhkaa^ Laivastokonferenssi ei suinkaan vähentänyt
vaan lisäsi Yhdysvaltain ja Britannian imperialismin sekä Ranskai
ja Italian kriisiä. S
Maanantaina, maalisk. 31 p.—Ivlon.. March 31
kaksi maailman nopeinta laivaa, eikä englantilaisilla ole vuosikausiin
toiveita saaria parempia laivoja. Saksalaisien keskittyminen voi vuo­rostaan
johtaa hrjttiläi^fen laivafirmojpn yhtj-miseen. .
Samalla kun sak^abi.tet ovat tulleet ktdmanneksi tekijäksi kilpai­lemaan
valla-aäfma^vta meriliikenteessä, tapahtuu se rinnan Saksan im­perialististen
pyyteiden ka.~vami*en kanssa. Saksalainen suurteollisuus
ja kauppa etf^ii jälleen markkinoita. Se vaatii siirtomaita takabin. Se
varustautuu a-eellise-ti painostamaan etujaan. Toisaalla Britannian
uusi t u l o . j a menoarvio, joka edel­l
y t t i erinäisiä menoeriä k a p i t a l i s t i en
k u k k a r o s t a tullien, iiskverojen y j n .
muodossa. M u t t a t a M n ei porvaristo
t i m u t suomalaiseen kansallisuuteen,
t o i m i e n useimmilla p a i k k a k u n n i l la
s u o m a l a i s t e n ' osastojen alaii£astoir»a,
ovat ne jaksaneet muutama.ssa vuo­d
e suostuvainen. Se ei t i a l u a l u o - dessa kehittää melko runsaasti u r -
v u t t a a penniäkään oinasta pussis- heiluharxastusta suomalaisten kes­tään.
Seurauksena o n yhä kasvava i kuudessa. Ne ovat antaneet a k t i i v i -
tyytymättömyys h a l l i t u s t a kohtaan .'urheilijoillemme tilaisuuden toimin-p
o r v a r i l l i s t e n puolueitten keskuudes- ! t a a n ja k i l p a i l u u n ja olleet muu-
- I I. • I -. I- , niittenkin, j o t k a itse ovat edus. j t e n k i n arvokkaana lisänä joukkotoi-j
a y h f i y s v a i t a j n v a l t a m e r i l m j o j e n vaImen t a i s t e l u , j o k a v i i m e kesänä t e t t u i n a nykyisessä halUtuksessa. J a ; m i n n a l l e m m e , joskin toiselta puolen
herätti yleisiä julki.sta l i u o t n i o t a e n g l a n t i l a i s e n CUmard-yhtiön tunkeu- '=-"•--• ....
.Ufrs.sa Kuhan ja \ fw Yorkin välLseen l i i k e n t e e s e e n , j o t a , ö l i p i d e l t y ame­r
i k k a l a i s t e n l i n j o j e n m o n o p o l i n a , j a t k u u hellittämättömänä.
kun vielä lisäksi mainitr.emme. että: V o i d a a n k i n arvostella niiden monin
viimeisessä Haagin konferenssissa | p a i k o i n vajoimeen l i i a n yksipuoli-j
ä i S a k s a melkein y k s i n k a i k k i e n sesn j>elkän 'pisteuifheilun ajami-m
u i t t e n imperialLstivaltojen yhteistä seen, vaikkapa t o i m i v a t k i n suoma-
No. .6
l a n i i i t a i s t e l u m e r i e n k a u p a l l i s e s t a h e r r u u d e s t a kuvastaa niitä r i s - r i n t a m a a vastaan, n i i n on meille jl a i s t en osastojen nimellisen holho.
i r i i t o j a , j o t k a e.siintyvät i m p e r i a l i s t i v a l t o j e n . s e l k k a u s t e n tpkaua., Sti\'i^y^n selvä se t i l a n n e , m i h i n S a k - . u k s e n alla. Puhtaasti suomalainen
m yksi ilrniö nii.=»tä t a l o u d e l l i s i s t a t a i s t e l u i s t a , j o t k a kärjistävät impe- nykyinen h a l l i t u s o n j o u t u n u t , j l i i t t o j a s e n sääntöjen sekä fcan-rialistisen
sodan vaaraa.
Taloudellisten taistelujen amamit
näköalat
Punaisen amnialillisen internationalen neljännestä kongressista
lähtien on tapahtunut huomattavaa kehitystä vallankumouksellisissa
luokkatai.steluissa. Sen kahdeksantoista kuukau(|eri aikana, joka kului
mainitun kongressin ja anirnatti-internationaien keskusneuvoston kuu­dennen
i.stunnon välillä, joka pidettiii^.äskettäin, on esiintynyt voima­kas
lakkoaalto, mikä on levinnyt se^Jtä Euroopan mai.ssa että siirto- ja
puolsiirtomai.ssa. Kaikki nämä ^kot .Saksassa, Ranskassa, Puolassa,
rshekkoslovakiassa, Kiinassg, »Japanissa, Colombiassa, Intiassa ja Yh-lysvalloi.
«sa ovat uusien. i,'uurten taistelujen edelläkävijöitä. Yksinpä
Intia.ssa .sattuneissa vajoavissa lakkoliikkei.ssä menettivät työläiset yli
31'/^ miljoonaa työjjäivää.
Vaikkakin niitnä lakkoliikkeet olivat ulkonaisesti taloudellisia, niin
pisimmältä lij^jfiteeltaan ne ehdottomasti olivat selviä luokkataisteluja.
Nii.ssä järjestymättömät joukot, miehet, naiset ja lapset ottivat aktiivista
osaa. Nämä lakot olivat katkerampia ja sitkeämpiä kuin entiset taiste­lut.
Kaikki tämä viittaa siihen, että joukot ovat siirtymä.ssä yhä va-lemn/
alle.
Punaisen anirnatillisen kansainvälisen keskusneuvosto piti erikoisen
iinä myöskin selvästi esiintyi i m p e r i a l i s l i v a l t a i r . j r f ' ' ' ' : ^ ' ^ e t i i v a r t i o t a i s t e l u j e n luonneUa, määritellä niiden
pyrkimys tilapäisen yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi Neuvost^"] on tavattoman tärkeä uu-liittoa
vastaan.
Työläisten ja talonpoikain neuvostovallan taloudellisen jjfiken
nussuunnitelman nopea toteutununen, joka tavattomasti vahvistaa työ
Iäisten valtiota, hermostuttaa kapitalistista maailmaa. mittaa
kärjistyvä kriisi kapitälistitnaissa toiselta puolen tekee I*ikkavasta
kohdat kapitalisiiinaissa terävämmiksi ja vahvistaa kura^uksen voi
mia. Tämäkin kärjistää sodan vaaraa.
Oli etukäteen iltaeistä, että viidöii merivallan i^ustajat, jotku
edustavat toisiansa vastaan kilpailevia kapitalististen intressien pii
rejä, eivät y.pmeetlQyt^'po^^^ laivaa<Qyarusieiden|^^^^^^^
tainiseiie.l kansaih^fnen könfer|»ftsaiwr'k(B^äes8ä'.k8vi
yhä kärji8tyneeini^1iR« A i j a a n , se olisi jfeljJöKuftuti 'Maailhiai.
költimtiniätisen_ljil!*Ött' jöhd<^ aläifeetla^ k«Hfeain^^li^sfella,>rol^^^^^^
l i l la on ^des$äätt jättilaislehtavat,'inillwi^^ »yj^Xl";
gestä tilanteesta. Sen tulee kusiäkin ^pa^ar-a^^^
työiäisainesten Johtoon» järjestää , j / <A|afa kapitalismfi*' pulan'
kotiris^ä kamiijJailevat ,'diikot ' t^^ taistelujen kautta
- l^öJÄ»kH»--4äisl4uihJ vastan ja seti tulee tättii
pohjalta myöskin Tainiistaa,>i^^^ luo)fcät järjestettyyn tä im­perialistista
sotaa vastaan, kääntääkseen imperialistisen sodan luok>!
kasodaksi oman maan sortajia vastaan
teiseen rilntamaan työläisten valtion
^imtomsiiiiÄ- ov
» V / s - i i . - . 1
nen edessä olevien taistelujen johtamiselle. Kaikki äskeiset taistelut
osoittavat, että jokaista taloudellista lakkoa kohtaa työnantajien, porva­rillisen
valtion ja sosialifascistien yhteinen vastus. Taloudellisten
taistelujen katkeraa luonnetta kärjistää vallitseva taloudellinen kriisi.
Vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen tehtävä on. valmistautua
kohottamaan jokainen lakko korkeammalle, laajentaakseen taistelu­rintamaa
kapitalismia vastaan ja yhdistääkseen joukkolakot proletariaa­tin
valtataisteluun.
Tässä ovat ne näköalat, jotka Punaisen ammatillisen internationa-len.
kcsku.sneuvosto osoittaa tulevaisuuteen nähden.
tieltä, jota ei ollut vielä todella
olemassa. - '
II
Vumeisessä valtiopäivien i s t u n n o s - ! s a l l i s e n johdon puitteet ovat tähän
sa sai h a l l i t u s v a i n . 9 äänen , e n e m - j i a a k k a tarjonneet riittävät t o i m l -
mistön, minkä ohella 12 porvariUCs- j m a h d o l l i s u u d e t «uomalaiselle urhei­ta
edustajaa pidättäytyi äänestämäs-jiuväelle. Siksi k a t s o t t i i n _ tältä tä­tä
Näinollen o n .selvää, että h a l l i t u s i h o l t a karsaasti yritystä, j o l l a aijot-voi
m i l l o i n t a l i a n s a jäädä vähem-; t i i n hajoittaa tämä järjestö uuden
mistöön. Porvaristo tietää tämän
v a l l a n h y v i n , sillä se itse kalvaa
h a u t a a sosialistiselle h a l l i t u k s e l l e , j o ­k
a on l a k a n n u t palvelemasta sen e -
t u j a , el s u i n k a n siksi, etteikö sillä
o l i s i halua, v a a n senvuoksi, että se
toistaiseksi on s i i h e n a i v a n kykene­mätön.
Yhdeltä puolen ahdistaa s i ­tä
porvaristo vaatimuksineen j a t o i ­s
e l t a puolen kasvaa työläisten vas­t
a r i n t a . M a a l i s k u u n 6 päivän t a p a h ­tumat
olivat siitä v a r o i t t a v a n a to­disteena.
P o r v a r i s t o on r y h t y n y t etsimään
ulospää-sytietä tilanteesta. Se on
t u l l u t johtopäätökseen, että avoi­m
i s t a l a h t a r i f a s c i s t e l s t a kokoonpan­tu
hallitus on s i l l e tällä k e r r a l la
J o kauan a i k a a o n yleisesti tun­n
e t t u se s e i k k a , että porvaristo, u s -
'NOO hailitusohjakset^ sosialidemok­r
a a t e i l l e ainoastaan S i l l o i n j a v a in
n i i n • pltkält-si a j a k s i k u i n se o n t a r -
Tuskin « l i Toronton vaatelustyöläislen leoUisUUsunio ehtinyt aloit
taa ryntäyksensä naisten vaatteiden valmistuksen alalla nälkäpalkoilla
työskentelevien työläisten Ja työläisnaisten järjestähiiseksi, kun n-k.
*'k^sainvälisen" union porhot tulivat "järjestaniään*V työläisiä toi
vossa aikaansaada hammetuiysta vaatetustyÖläisten keskuudessa.
He kehoittavat naisvaalteideh valmistajia seuraamaan kappatyö
läiisiä J a saavuttamaan sämanlaiseh "voiton". Työläisten keskuudessa
kuitenkin aivan yleisesti jo puhutaan siitä, että kansainvälinen unio
petti lleidat työnantajille. Joissakin työpajoissa ilmoitettiin että palk­koja
tullaan alentamaan if—8 prosenttia talvisesongin'aikana. Pomot
määräävät» kuten| ennenkin, urakkatyötaksat. Muutamassa verstaassa
on työnjohtaja itse kova taantumuksellisen union kannattaja, jopa
hankkien jäsenkirjat 20:lle tytölle. Nyt nuo tytöt selittävät, että po
mo ise kuuluukin "uniopn",. eivätkä he. Eräässä toisessa verstaassa
saavat työntekijät 25 prosenttia, vähemmän kappaletyössä kuin ennen.
Samanlaiset, toisin paikoin vieläkin kärjistyneetnmät, hikipajaolot val­litsevat
pukiitehtdissa, kuin ennen n.k. "lakkoa".
Jo pelkästään, se seikka, että tehtailijat ovat ryhtyneet suosimaan
kansainvälistä uniota ja kannattamaan työläisleii siihen yhtymistä,
p i ^ i i u merkitsevää kieltä mainitun komppania-union menettelyistä.
Työnantajat eivät lähde tyrkyttämään työläisille jotakin uniota, ellei­vät
ole varmoja siitä, että saavat tämiin välityksellä itsellensä etuja.
Vaatetustyoiläisten teolliäuusunio kehoittaa nousemaan taisteluun
työnantajille kätyrörvää kansainvälistä komppänia-uniota vastaan.
Työläisten omaa taistelujärjestöä on lujitettava. Huomenna tiistaina
on union <^^hUoneistolla Queen kadulla työmaa-edustajien kokous, joka
käsittelee järjestämisryntäyksen levittämistä jokaiseen Toronton hiki-pajaan.
Tarkoituksena on valmistaa maaperää työläisten taistelulle
nykyisiä viheliäisiä olosuhteita vastaan.
ovat;, täyttäi^^et p o r v a r i e n heille av­araan
tehtävän, saavat, he jättää
niitifsttsrituolinsa. " M a U r i o n t e h n yt
tehtävänsä. M a u r i s a a mennä!'
• Saksassa viime v i i k k o i n a tapah­tuneet
tapaukset ovat mitä s e l v i m ­pänä
todisteena, ylläcsittämämme
.•ältteen todenperäisyydestä.
M u u t a m a kuukaul ssltten o l i S a k -
'•an taloudellinen tilanne a i k a l a i l la
ärjlstynyt. Dawesin suunnitelman
p a l j o n parempi renki k u i n s o s i a l i -
f a s c i s t l n e n h a l l i t u s . J a s e n v u o k s i se
onKin r y h t y n y t varustamaan' fascis-t
e j a aseilla. Porvarilli-sen " R a u t a k y -
pärä'-nimi5en fascistljärjestön a-gentit
matkustelevat ympäri Saksaa
järjestämässä joukkojaan. J a fascis-t
e i h i n k u u l u v a S a k s a n n y k y i n e n s o ­t
a m i n i s t e r i osoittaa tälle järjestölle
k a i k k e a t a r v i t t a v a a apua. F a s c i s t i -
sen vallankaappauksen u h k a o n s i is
t u l l u t päiväjärjestykseen Saksassa­k
i n ,
S a k s a n vallankumoukselliset työ­läiset
sekä Saksan kommunistinen
M u t t a kaikista heikkouksistaan
h u o l i m a t t a , j a v a i k k a k i n ajatus y -
l e i s en u r h e i l u l i i t o n perustamisesta,
j c h o n v o i t a i s i i n vetää eri k a n s a l l i ­s
u u k s i e n työläiset, olikin uusi ja
s u u r i m m a k s i osaksi vielä paperilla,
o n hanke k a i k i n p u o l i n kannatusta
ansaitseva. L u u l l a k s e n i e i suomalais­t
e n u r h e l l i j a i n k a a n keskuudessa i t ­seasiassa
vastustettu Itse l i i t o n pe­r
u s t a m i s t a , vaan epäilykset kohdis­t
u i v a t ensisijassa siihen, ettei vielä
o l l u t olemassa riittävästi sellaisia
n.k. "toiskielisiä* urheilujärjestöjä,
j o t t a t o d e l l i n e n l i i t t o o l i s i saatu s j m -
tymään. Myönnettäköön, että peljät-t
i i n sitä, että y l e i s u r h e i l u l i i t t o jäisi
vielä suomalaisten kustantamaksi se­kä
vieraskielisten ei-urheilualnesten
k o n t r o l l o i m a k s i elottomaksi komite­a
k s i v a i l l e perusjärjestöjä. S e n vuok­si
epäröitiin jättää ehjä suomalals-urhsllujärjestö
tällaisen johdon v a ­r
a a n .
L u u l l a k s e n i koko maata käsittä­vän
työväen urheilujärjestön tar­peellisuudesta
el t a r v i t s e keskustella,
slUä tähänastisten keskustelujen n o -
t o i m i k u n t a herätetty jälleen t o i m i n ­t
a a n j a täydeimetty u u s i l l a jäsenil­lä.
Näiden suunnitelmien mukaan
t u l l a a n valmistelemaan uutta perus­t
a v a a konventsionia, joka pidetään
ensi elokuussa T o r o n t o n näyttelyjen
a i k a n a . Tällöin käy seuroille mah­dolliseksi
lähettää edustajiaan k o n -
ventsioffiin alennetuilla matkakus­t
a n n u k s i l l a . M a i n i t t u konventsioni
t u l i s i l a a t i m a a n pohjan todelHselle
a k t i i v i s e l l e yleisxirheiluliitoUe. vah­v
i s t a m a a n sille säännöt • j a valitse­maan
m a h d o l l i s i m m a n - pätevän joh­don.
Luonnos l i i t o n perussäännöille
on j o l a a d i t t u . Ne poikkeavat mel­koisesti
niistä; mitkä hyväksyttun
viimeisessä kon ventsionissa. Muus-
.•^akin suhteessa tulee hanke eroa^
maan entisestä yrityksestä. Hank­keen
toteuttamiseksi t u l l a a n tieten­k
i n kääntymään suomalaisten u r h e i ­luseurojen
sekä kalkenkieUsten työ­väen
joukkojärjestöjen puoleen.
Kurssi Suomen
Canadan Dol
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä $20 nn
ahetyksistä %20m~%S'S'
lähetyksistä .$öö.00--?739
aen jou^ojarj..^j.x. puu.^x. ^.00 lähetyksiJtir^-SO oH,
Tällaiseen yritykseen nähden ei sekä 50c j o k a i s e l t a s e u S^
puolue ovat a i v a n h y v i n selvillä t l - i j a l l a k i n jo s u o m a l a i s i l l a työläisur-l
a n t e e n vakavuudesta. K o m m u n l s t i r ' h e l l l j o i l l a liepee vakiintuneet käsl-n
e n puolue tekee k a i k k e n s a , m o o i l i - tykset tällaisen järjestön välttämät-soidakseen
joukot tätä u u t t a vasta- tömyydestä, jos mielimme tehdä
v a l l a n k u m o u k s e n vaaraa vastaan. J a työlälsurheilu yleiseksi. Proletaarisen
työläiset seuraavat sen taisteluke- u r h e l l u n suuri merkitys o n myöskin
h o l t u s t a . Puolueen r i v i t kasvavat jokaiselle selviö; työväen urheilujär-v
i l k k o v i i k o l t a . J a o n v a n n a a , että
jos S a k s a n l a s c i s t i t , o l i v a t p a ne s l t -
jestöjen tärkeys: kaikenkarvaisten
p o r v a r i l l i s t e n urheilujärjestöjen Vas-l
u o n n o l l i s e s t i voida o l l a muuta k u in
yhtä mieltä, nimittäin, että ~ k a i k e l -
l a tavalla on t u e t t a v a yritystä työ-läisurheilun
laventamiseksi. Sentäh.
den on suotava, että asla saa m a h ­d
o l l i s i m m a n lavean käsittelyn, sillä
tällaisia s u u n n i t e l m i a voidaan viedä
eteenpäin ainoastaan laajan yhteis­t
o i m i n n a n pohjalla. Työlälsurheill-j
o U l a itsellään täytyy o l l a sanotta­v
a a asiaan nähden. P o h j a n luomi­n
e n yleiselle järjestölle täytyy t a ­p
a h t u a joukkojen Itsensä kautta
joukkojen parhaaksi näkemällä t a ­v
a l l a . I l m a n sitä on. a s i a t u o m i t tu
epäonnistumaan, kuten viime ker­r
a l l a k i n . Toiselta puolen on asia
s i k s i tärkeä, ettei ole varaa antaa
sen n y t epäonnistua minkäänlaisella
hosumisella. Myöskään ei ole t a r .
p e e l l l s t a syrjäyttää tuossa palkassa
v a n h o j a järjestömuotoja j a suoma­l
a i s t en urheiluseurojen keskinäistä
yhteyttä n i i n k u i n viime k e r r a l l a i l ­man
muuta y r i t e t t i i n tehdä.
k u n nämä laajat hankkeet on
saatava urh,eiluväen ennakkoluulot­toman
p o h d i n n a n alaiseksi, o n syytä
a v a t a Vapauden palstat asian käsit­t
e l y l l e etenkin nyt ennen huhti­kuussa
pidettävää suomalaisen jaos­t
o n edustajakokousta, jolle myöskin
k u u l u u asian käsittely. Seuraavassa
teemme selkoa erinäisistä asian y k s i ­tyisistä
seikoista samalla, k u n myös­k
i n julkaisemme edellänialnitun
sääntöluonnoksen, mikä muodostaa
älnehistoa l a a j a n kysymyksen käsit­telemiseksi.
t e n mitä m a a t a tahansa, uskaltayat j t a p a i n o n a , työläisten värvääjinä u r -
V l i m e a l k a l s e t tapahtumat ovat o-solttaneet>
5ttä spslalifaseistit y m ­märsivät/
" t i l a n t e e n tärkeyden" J a
ryhtyivät o i k e i n o l a n i t a k a a toteut-tap^
iä^, h e i l l e uskottua " l u o t t a m u s - j:
teMävä.^";. K a l k k i ; m u l t a v a t vielä
s e ^ .raakuuden,' Jota s.-d. m i n i s t e r i
2{örgiebei käytti Saksan /työläisiä
v a s t a a n ^ y i i m e viiöden toukokuun 1
päivänä^toimeenpannuissa mieleno­s
o i t u k s i s s a . • P o l i i s i n menettely l a k -
k o l l e y l a , työläisiä j a työttömiä koh­taan^,
©!!: .myöskin .yleisesti ..tunnettu.
S a k s a n p o l i i s i e l säästä lyijyä eikä
pamppusji. jof? kysymys on työlälsle-
I vottomuUkiBieti; kukistamisesta* - Työn-fiuojeluslalnfeäädännfän
^huonontami­sesta
Ja yleensä., työpalkkojen .alen­tamisessa
: o v a t Saksan mlnlsterlsö-k
o h o t t a a päänsä j a hyökätä työläi­siä
vastaan, n i i n saavat he itse e n .
sikädessä kokea tekonsa ssurauk-set.
" J a ne eivät olekaan sellaiset,
j o i s t a fascistiset sotahuUut u n e k s i ­vat.
'
D e t e k t o r i .
mVÄEN URHEILU
Yleis-cahadalaisen
työväen urheilu­liiton
perusta­minen
delSyttämästä "taloudellisesta hy- s l a l l s t l t tehneet p a r h a a n s a suojellak-v
l n v o l n n l s t a " , jota porvarit t o i t o t t i ­vat
k i l p a a s o s i a l i s t i e n kanssa el nä-
'tynyt jälkeäkään. M u t t a koska por­v
a r i s t o n o l i t a v a l l a t a i t o i s e l l a k u i ­t
e n k i n ti^ytettävä sopimuksessa e-
•iellytetyt velvollisuudet j a makset­t
a v a vuosittain huimaava summa
sotakorvausta toisille imperialisti-v
a l t i o i l l e , o l i s e n p a k k o ryhtyä etsi­mään
k e i n o j a näitten varojen h a n k ­k
i m i s e k s i . J a se r y h t y i "järkiperäls-tyttämään"
tuotantoaan. Seuraukse­na
tästä o l i se, että suunnattomia
työläisjoukkoja p o t k i t t i i n ulos k a ­d
u i l l e j a jälelle jääneitten työpalk-
'foja a l e n n e t t i i n huomattavassa mää.
räsä. Tästä o l i " l u o n n o l l i s e s t i se t u -
'os, että työläisten keskuudessa a l ­koi
kasvaa tyytymättömyys, joka
u h k a s i saada laajemman luonteen
k u i n mitä p o r v a r i s t o n laskelmat s l l -
'äkertää s a l l i v a t . J a lisäksi o l i S a k ­sa
joutunut k o k o l a i l l a yksinäiseen
asemaan kansainvälisessäkin suh­teessa.
R a n s k a n miehittämiä aluel-ta
koskevassa kysymyksessä se o l i
jäänyt alakynteen, j a muut impe.
r i a l l s t i m a a t , joille Dawesin suunni­t
e l m a el enää ollut riittävän var­mana
takeena siitä, että heidän o n ­n
i s t u u kyniä Saksa m i l t e i puhtaaksi
la estää sen m u o d o s t u m i s t a uudeksi
i m p e r i a l i s t i s e k s i valtioksi, ryhtyivät
n u u h a a m a a n u u t t a , m u t t a v a a n hie­nommassa
muodossa kierrettävää s i l ­m
u k k a a Saksan k a u l a a n . K a l k k i tä.
mä hsrätti levottomuutta Saksan
väestössä, mutt-a etenkin työläisten
keskuudessa. J a s i l l o i n porvaristo
huomasi, että t i l a n n e o n v a k a v a ja
'^ttä pulasta on päästävä keinolla
millä tahansa.
seen p o r v a r i e n j a t e h d a s k a p l t a l i s t l en
etuja. J a u l k o p o l i t i i k k a a , koskevissa
asioissa osoitti Saksan soslalifascls-.
t i e n puolue olevansa täysin sille u s .
k o t t u j e n tehtävien t a s a l l a . S e n a s e t ­tamat
sosialistiset ministerit ovat
myöntäneet s u u n n a t t o m i a määrära­hoja,
uusien panssarlrlstelUjäln r a ­kentamiseen,
työläisten nähdessä s a ­maan
a i k a a n nälkää. M y l l e r i n h a l ­l
i t u s hyväksyi l i i t t o l a i s t e n sille esit.
tämän Y o u n g i n suunnitelman, joka
asettaa entistä suuremman verotaa­k
a n Saksan k a n s a n j a etupäässä tie­t
y s t i työläisten kannettavaksi. Se
s o l m i Puolan kanssa sopimuksen,
j o n k a kärki Oli s u u n n a t t u Neuvosto­l
i i t t o a vastaan. S a n a l l a sanoen, se
t e k i kaiickensa, osoittaakseen ole­v
a n s a k a p i t a l i s t i s t e n isäntiensä luot­tamuksen
ai?volnen. J a p o r v a r i s t o o-l
i tyytyväinen. K a i k k i olisi l u i s t a n ut
k u i n rasvattu, ellei
h e i l u n välityksellä proletaariseen
joukkoliikkeeseen, on k a i k i l l e selvä.
K e n o n seurannut Y h d y s v a l t a i n työ­väen
urheiluliikettä, huomaa rnlten
s u u r t a osaa työlälsurheilu näyttelee
työväen joukkoliikkeessä.
S e n vuoksi o n syjrtä pitää edel­leen;?
i n vireillä kysymystä koko m a a ­ta
käsittävän yleisen työväen urhei­lujärjestöjen
aikaansaamisesta C a -
nadassa. A s i a a ön p o h d i t t a v a perus­teellisesti
j a löydettävä parhaat k e l -
not, j o i d e n a v u l l a v o i t a i s i i n lähestyä
t o i s t en k a n s a l l i s u u k s i e n työläisiä, v i ­rittää
heidän keskuudessa harras­t
u s t a työlälsurhelluun, perustaa u r ­h
e i l u s e u r o j a j a l o p p u j e n lopuksi l u o ­da
sellainen keskusjärjestö. Joka v o i ­si
yhdistää nämä sem-at k l e l l e r o a v a l -
s u u k s l s t a h u o l i m a t t a yhdeksi Uitoksi.
O n nimittäin otettava huomioon.
kavalta sadäJta" ddlaräS^"^»
Sähkö.anomalähetylttirti on
hetyskulut $3.50 lähetykgeM.
_Suomen rahaa osteUta.
1(2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteeU.:!
V A P A U S ,
Box 6Ö. SUDBURY. Oat!
Laivapdettejä myydääa.
Tiedustakaa puettiadoilä
Vapaudelle ottavat raluvi
»:ä vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB\
316 Bay Street,
Port Arthur, OntarÄ,
TAPAUS MONTREAL BRAli
1196 St. Antoine St,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont
JOHN VUORI
South Porcupine, O E .
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Otti
:GF H N WIRTA,
B57 Broaview Ave., Toronto,
DAVID HELIN.
« r i p a i k k a k u n n i l l a Keski-Onti
Diävä t a p a t m m a sattui F r a n s V u o ­risen
10 vuotiaalle VelJo-nimiselle
pojsjlle Kaministjikvräassa maalisk.,
22 p:nä. I t o t i u d u t t u a a n metsästys.
h u r i i n . He ovat jo pitemmän,
harjoitelleet näytöskappaletta -1
k a nimeä en muista — yjn.
maa. J a tulevat esittämään
ohjelmansa, täällä Arthurin,
h a a l i l l a huhtikuun 7:nnen
i l t a n a . Y k s i tässä hommassa 3
n a olevista pojista käväsi
gissa h i l j a n , j a sanoi hän (
v a l m i s lyömään veikkaa koli
sy sitten ostamansa maklnsis
m a t k a l t a oH- hän menossa saunaan, i k l n s a siitä, että arlhurilaiset;
nähtävästi puhdistaakseen siellä
m u k a n a a n o l l u t t a 22 k a l l p e r l n pys­syä.
J a mennessään' ovesta sisälle
l a s k i pyssyn perän kynnykseen, Jol­l
o i n se laukesi j a k u u l a tunkeutui
hänen oikeaan käsivarteensa murs­k
a t e n luut pahoin. O n epätietoista
o l i k o pyssy j o t e n k i n jäänyt viree­seen
v a i l a u k e s i k o se m u u t e n k y n ­nykseen
sattumisen aiheuttamasta
tärähdyksestä. P o i k a a hoidetaan n y t
Kilpctilu herruudesta meriliikehteessä
Suuret monopolit ovat viime vuosikymtneninä yksin kyenneet kil-kailemaan
valtatneriliikenteessä, joka on vaatinut jättiläispääomia.
Maailman sodan yhtenä seurauksena oli, että amerikkalaiset ja brit­tiläiset
liikennöitsijät jäivät yksin taistelemaan keskenään valtameri-liikenieestäi
Saksalaiset laivanvarustajat, jotka näyttelivät huomattavaa
osää meriliikenteessä ennen maailmansotaa, olivat kärsineet melkoisia
tappioita sOdassa. Suuri ösä kaksälaisesla kauppalaivastosta joutui sola-korvaqksina
tahi sotasaaliina n.k. voittajavaltioille ja koko sodan ajan
kestänyt saarto tuotti luonnollisesti suunnattomia taloudellisia häviöitä
saksalaisille laivastokapitalisteille.
. Tilanne ön viime Vuosina muuttunut. Vanha Hampurin-Amerikan
linja, sekä North German Lloyd ovat jälleen astuneet näyttämölle kiis­telemään
yhä suuremmasta paikasta Atlannin ja muiden valtamerien
liikenteessä. Brittiläinen ja amerikkalainen laivaliikenne on saanut ar­veluttavan
kilpailijan. Äskeiset tiedot kertovat, että edellämainitut
saksalaiset yhtiöt ovat solmineet keskenään 50 vuoden sopimuksen,
j o k a merkitsee sitä, että ne joutuvat yhtenäisen keskitetyn johdon alai­seksi.
Siten j o nyt mainitaan, että tuloksena keskinäisen kilpailun
lakkäanusesta tulee olemaan melkoisia säästöjä. Kaikki Pohjois-Ame-rikän
Atlannin liikenne tullaan sen mukaan kohdistamaan Bremenin
satamaan j a Etelä-Amerikan, Afrikan ja Australian liikenne Ham-p
n i i i n .
jS^ui-äuksena naiden linjojen yhtymisestä tulee oleuiaan entistä
j u J ^ p l i i l p a i l u brittiia,.«,.ia an.rifcialafa.en Iaivakapi.a.iMie.; ^^»"SaSrS^USfp^:
kanssa. Kuten Uedetaan, öii North Gennan Lloyd-liiijalla tätä nykyä jvarelUe.
J a porvaristo löysikin keinon. Se
k u t s u i v a l t a a n M y l l e r i n h a l l i t u k s e n,
jossa enemmistö o l i sosialidemokraa­t
e i l l a sekä m u u t a m i a m i n i s t e r i s a l k ­k
u j a kansanpuolueella, keskustapuo­l
u e e l l a sekä B a i j e r i n kansanpuolu­eella.
Se o l e t t i , että TOln sosialide­m
o k r a a t i t kykenevät rauholttamsuin
tvölälsten m i e l i a l a n j a näinollen e s ­tämään
n i i t t e n vallankumouksellls.
t e n t a o a h t u m i e n puhkeamisen, jotka
s i l l o i n oli odotetta.vissa. J a sitapait..
si oletti por\'aTist<>, että ulkopolL
t i l k k a a koskevissa kysymyksessä on
t ä " ä k e r t a a parasta käyttää sosialis­t
i e n apua, sillä samaan a i k a a n Oli
R a n s k a s s a j a E n g l a n n i s s a t u l l u t v a l ­t
a a n n.s. "vasemmistohallitukset",
j o t k a epäilemättä olisivat suopeam-^
e l l e i Saksassa olisi o l l u t työ.
Iäisiä. Työläisiä, j o t k a vielä tähän
a s t i 'olivat uskoneet sosialististen
Johtajiensa lupauksiin Ja luulleet
että heidän otnat miehensä h a l l i t u k ­sessa
.ollessaan ajavat todellakin
työläisten etuja, alkoivat vähitellen
herätä. H e huomasivat, kenen . e t u ­j
a M y l l e r i n hallitus todella ajaa
J a täytyy sanoa, että hallitus on
tehnyt kaiken voitavansa, nostat­taakseen
vastaansa työläisjoukkojen
k i i h t y m y k s e n . E l löydy sitä tapaus­ta,
Jossa M y l l e r i n h a l l i t u s olisi m e ­n
e t e l l y t työläisten etujen mukaises­ti.
J a sehän o n k i n mahdotonta.
K a h d e l l a t u o l i l l a i s t u m i n e n on ker­r
a s s a a n mahdotonta, siksipä Saksan
C a n a d a n suomalaiset työlälsurhel-l
l j a t muistavat, miten kysymys y.
l e l s e n työläisten urheilujärjestön
perustamisesta o l i esillä vume ke.
sänä j a t e h t i i n y r i t y s k i n sanotun,
l a i s e n järjestön aikaansaamiseksi.
A s i a n eteenpäin viemiseksi o l i jär­j
e s t e t t y konventsioni Torontossa,
jossa l a a d i t t i i n pohja koko maata
käsittävälle järjestölle, hyväksyttiin
s i l l e säännöt, j a v a l i t t i i n toimeen­p
a n e v a komitea sekä vakituinen
s i h t e e r i.
S u u n n i t e l m a n mukaan piti* suo­m
a l a i s e n työläisurheilujaoston laka-ta
olemasta Ja suomalaiset työväen
urheiluseurat sulattaa välittömästi
uuteen yleis järjestöön. Monesta
syystä tuli hamkkeesta k u i t e n k in
täydellinen fiasko.
että nykyäänkin on siellä täällä o - i p o r t A r t h u r i n sairaalassa jä lääkil-lemassa
h r a l l i s l a n.k. puolueettomia | lausuntojen mukaan tulee hän
s o s i a l i f a s c i s t e l l i e k i n . Jos he k e r r an
ovat porVaxistoh armosta hallitus
t u o l e i l l a , n i i n s i l l o i n heidän o n m a h -
d o t o n ajaa työläiseen etuja. J a j os
he taas alkavat ajamaan työläisten
e t u j a (mitä soslalifascistlt eivät
muuten koskan kykene tekemään),
n i i n s i l l o i n o n heidän mahdotonta
i s t u a h a l l i t u s t u o l e i l l a . JoUle porva­r
i s t o o n heidät asettanut. Tämän t o ­t
u u d e n ovat S a k s a n työläiset vähi­t
e l l en teloittaneet itseUeen j a a l k a -
neet menetellä s e n m u k a a n . T o i s e l ta
jpuoien o n p o r v a r i s t o havainnut, ett
M y l l e r i n h a l l i t u s o n viimeaikoina
r y h t y n y t JÄteuttasäaan toimenpitei­tä.
Jotka eivät olleiikaän lyö yhteen
ix>rvarien s U t i n n i i e l m l e n kanssa. Se
o n esittänjrt ValtioiKdvien hyväksyt-t
a v a k s i Y o u n g i n suunnitelmEm, j o ka
lisää verotasikkaa n i i n irarvateille
k u i n työläisillekin. V a s t a a v a s t i s en
m u k a a n o l i h a l l i t u k s e n laadittava
A j a t u s tfölälsurhellun levittämi.
, estä anglo-saksilaisten, r a n s k a l a i s ­t
en y.m. k a n s a l l i s u u k s i e n työläisten
keskuuteen ansaitsee tietenkin suo.
m a l a l s t e n työlälsurhellijain täyden
kannatuksen. Valistuneet a k t i i v i u r ­h
e i l i j a t käsittävät selvästi, että k i e -
lleroavalsuuden pohjalle rakentuva
»ristetty ^kansaUinen urheUujärjes-fSömme
ei kykene laajentumaan
tnuun kielisten työläisten keskuu­teen,
joten työväen u r h e i l u l i i k k e en
s a a t t a m i n e n todelliseksi joukkour-h
e i l u l i i k k e e k s i voi t a p a h t u a ainoas­t
a a n yleisen l i i t o n luomisen k a u t t a.
Tällaiselta l i i t s l t a puuttui vielä
pohja viimeisen konventsionin a i k a ­na.
Liiton perustamiseksi ei oltu
tehty juuri mitään ennakkovalmis­teluja.
Suomalaisten lurheiluseuro-
Jen keskuudessa ei o l tu a s i a a myös-'
kään riittävästi valmistettu. Y l e i ­seltä
l i i t o l t a puuttui s e l l a i s i a eng­l
a n t i l a i s i a y.m. u r h e i l u s e u r o j a , jotka
Olisivat voineet muodostaa rungon
l i i t o l l e . L i i t o n j o h t o k i n o l i suureksi
osaksi . kokoonpantu henkilöistä.
Jotka v a i k k a k i n omasivat j o n k i n l a i ­sia
tietoja alotteen tärkeydestä ja
p o l i i t t i s e s t a merkityksestä, eivät o-manneet
sanottavaa kokemusta itse
•urheiluliikkeestä. L i i t o n käytärmöl-l
i n e n ohjelma oli sangen kaunis,
m u t t a j o u d u t t u a a n kosketukseen i t ­se
elävän elämän kanssa, jäi se p a ­p
e r i l l e.
S e u r a u k s e n a oli hankkeen ro­m
a h t a m i n e n . Suomalaiset seurat
päättivät kokouksessaan, etteivät
v o i siirtyä v a n h a l t a perustalta, k u n
mitään uutta ei oltu vielä luotu
j a suomalainen Uittojaosto päätet­t
i i n pitää edelleenkin voimassa.
V a i k k a suomalaisten työväen u r ­h
e i l u s e u r o j e n t o i m i n t a o n k i n rajoit-urheiluseuroja,
Jotka ovat erilaisten
p o r v a r i l l i s t e n Järjestöjen, klubien
y.m. johdon alaisia, m u t t a j o i d e n Jä­senistö
o n etupäässä työläisiä. Täl­l
a i s t e n keskuuteen on saatava työ­väen
u r h e i l u n propaganda leviä­mään.
Tämän k i r j o i t t a j a sekä l l i t t o t o l m i -
kuntamme Jäsenet o l i v a t tilaisuudes­sa
vaihtamaan mielipiteitä erään
P u n a i s t a työväen u r h e i l u - l n t e m a t i o -
n a l e a lähellä olevan yhdysvaltalai­sen
t o v e r i n kanssa näistä kysymyk­sistä.
M a i n i t t u toverimme selosti y .
l e l s u r h e l l u l i i t o n väliaikaisen toimi­k
u n n a n suunnitelmia, j o t k a tähtää­vät
uuden y r i t y k s e n tekemiseen l i i ­t
o n t o i m m n a n vakiinnuttamiseksi.
Mikäli o n i l m o i t e t t u , on m a i n i t tu
i J a r h a a s s a k i n tapauksessa viipymään
siellä useampia v i i k k o j a.
" S e hienous" o n näytelmän nimi
j o k a esitetään osaston näyttämöltä
h u h t i k u u n 3 : n n e n päivän iltana.
K a p p a l e on huvinäytelmä sanan
täydessä merkityksessä. A s i a n t u n t i ­j
a i n lausunnon m u k a a n o n se y k si
m a a i l m a n hauskimpia näytelmiä.
Näyttän^ötirehtöörimme juuri k e r.
toi, että n i i n synkkämielistä ihmistä
e l m a a i l m a a n ole syntynytkään, e t ­t
e i sen n a u r u h e r m o t jännittyisi k a p ­paleen
esitystä seuratessaan. Enempi
k e h u m m e n on siis turhaa. Men­nään
katsomaan, sltte se nähdään
j a k u u l l a a n.
B u d a n perällä olevat metsämiehet
a i k o v a t tehdä r i s t i r e t k e n tänne A r t -
ole. p i t k i n aikoihin nauttineet
arvokkaasta illanvietosta, kuin
kä he tulevat järje.stämään.
h e m m i n pikkutunneilla sanoi
t a n s s i t t a v a n k i n . Tulot iltamasta ,j
vat pojat päättäneet luovuttaa.!
men valkoisen halliuksen kosi
r e i n a vankilaan joutuneiden
d e n j a heidän perheittensä ati
miseen. Joten tilaisuus siis
k a i k k i e n oikein ajattelevien
t e n kannatuksen. — S.
Eri paikkaki
Bruce Mines, Önt
s. J . osaston vuosikokous d i !
t.k. Tarkastettiin rahaston
j a jäsenkirjurin tilit ja huo
ne oikeiksi. V a l i t t i in virkailija!
levälle toimintakaudelle. Ke
t i i n vappujuhlien vietosta ja ;
t l i n pitää ne 1 p. toukokuuta!
k e l l o 7 i l l a l l a . Päivällä on
t o n alkaa juhlien viettoon,
k u n on hajallaan asuvaa M
k o n t r i a . M u t t a kun alanune
Kirje Amerikan K O E piiöliieen leskuskoniileie
Puolueen suomalaisia jäseniä varten
(Jatkoa numeroon 7 4 )
On _ luonnollista, että osuustoi- nen sanojensa mukaan "yhteistyös
mintaliikkeeseen saa ottaa osaa,
paitsi kommunistisia j a puolueetto­mia
työläisiä, myöskin sosialide­mokraattisiin
yms. järjestöihin
kuuluvia työläisiä. Mutta Halonen
vetää tästä luonnollisesta tosiasias­ta
sen kerrassaan väärän j a oppor­tunistisen
johtopäätöksen, että
osuustoimintaliikkeen on kaikkiin
uoihiri eri "virtauksiin'' nähden py­syteltävä
paolueettouana". "t^io-lueettomuus
työväen eri ryhmiin
nähden", selittelee hän Keskus-osuuskunnan
lehdessä (No. 3 ) , " on
jo aivan toista kuin mitä on puo­lueettomuus
yhteiskunnallisiin luok-kentelyä
farmarien ja työläisten
liikkeiden kanssa riistettyjen r aa
tajien hyväksi"!
Käytännössä tuo Halosen oppor­tunistinen
osuusblokkipolitiikka e
voi merkitä muuta, kuin alituista
tinkimistä ja luopumista työväen
luokkaetujen mukaisesta osuustoi-taintapolitiikasta,
alituista kom-promissausta
kapitalismin kanssa,
j a sopeutumista niinsanottuihin
"liike-elämän realisiin ehtoihin
Tällaisen osuusliikkeen toimihenki­löille
tulee^ ennen pitkää olemaan
kaikki kaik*essa vain "business'' ja
liikkeen omaisuuden kartuttaminen.
kiin ja luokkataisteluun nähden". Millään muulla ei ole heille " r e a -
Nämä "työväen eri ryhmät" —
siis myöskin Sosialistipuolue j a n y ­kyinen
I W W — ovat muka "työ­väenluokan
omia liikkeitä" j a "työ­väenliikkeen
eri virtauksia''! Noin
paksulla silmänkääntötempulla tä-.
mä ihme "kommunisti" muuttaa
mustan valkoiseksi: työväenasian
petturit hän muut£iaa yks' kaks
työväenasian ajajiksi! Porvareita
vastaan muka hänkin yhä kannat­taa
"luokkataistelua", mutta pa­himpia
porvareiden ikätjnreitä hän
ottaa kiinni, ei kurkusta, vaan kau­lasta,
siDä mielinkielin kuhertele­minen
näiden kanssa on näet hä­listä"
arvoa. Työväenjoukoista ja
niiden "luottamuksesta" voi kyllä
Halonen yhä sittenkin kauniisti l i -
verrellä — se ei sinänsä ole mi­kään
ihme, siliä siitä livertelee mie­lellään
kuka kulutustavarain kaup­pias
tahansa. Mutta mokomassa
osuusliikkeessä ei joukoilla itsel­lään
tule olemaan junri muuta vir­kaa
kuin ostaa j a maksaa. Kaiken
muun hoitaa palkattu aparaatti, j o ­ka
tällaisissa oloissa •— huolimatta
Halosen liverryksistä — väkisinkin
menettää menettämistään työväen
laajain jonkkojen luottamusta ja
sitä suuremmalla syyllä joutuu yhä
täydellisimmin antautumaan^
kapitalismin armoille ja sen
lukseen.
" T o i s e l l a " kaudella e«nt^'
meisesti useat hyvätkin torerBi
pa kansainvälisessäkin
vassa) kannattamaan
"vasemmistoblokin" P''^!jf*L
kaista viistopjTin-.öä, eika F
pystynyt heitä ohjaamaan
tolalle. Mutta nuo entisn
olivat sentään pieniä
kyisten rötösten rinnalla.^,
mat osuustoimintarintaniaia^
vista suomalaisista t o v o ^^
loin toki vakavasti yntti^
teliä sillä kannalla, nuta^
tioiden suomalaisen 0=°"*.^
väen edustajakokous v i»-
päättänyt, nim " s u h t » " ^
myötätunnolla" ei kaikbm ^
jestöihin, mitä ^am o»
keskuudessa häärimässä, «»1^
klmittomän Inokkataut
teen kannalla oleviin
je«järje.töU»in, olkootpa W^
poliittisia tai ta]oudell^s»^g^
niille m a h d o l l i s u u k s i e n ^ ^
londellista tukea ja katfcu»^
l a toimia niiden kan»*»
ntusa kaiken aikaa
tySvaenlöokan kokonaiie»^
piUJismln knkistonii»*»
mistä" Monta Kertaa «