Vapaus, December 31, 1921

              Kgf fYHMKSEf OITTYKIÄ TOTEEN. TEIIM ON AINOASfAAN KAHIJBENI^«Nia^ JA EOIO MAmMliMmAYXnät
»AH-R
A !
. . K r
VAIH JÄRJESTYNEENÄ VO»
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
Lauantaina, jouluK. 31 p. - Saturday, Dee 31. V ¥iiosikerta-.VoL V
ottelnja
raitnun'
»maisten
an kaao
an tun-tö^
ntyvän
ihottavat
ua kau.
ia, Lon-ciedonan.
mukaan
, viiden-ulisi
ole»
I Venäjä
n d kui.
ien kuin
lon- men.
Ikominis-
M. Litvi-lOntoossai
alustaviin
le
umismah-englanti-cavat
ko-a
neuvot-sseihin
tu.
okset tul-lalle
neu-lannesissa,
ksena on
»rporationi
destaanrai
rnoen 'lEu-
,. Tämän
ksi tulee
aänf koöHe'
tiferenssin,
ksa kutau-
»hdollisesti
at.
Paitsi äskeisin hyväksyttyä kom-raunistilakia
on Puolan sisäministeri
valtiopäiväin hyv.äks3rttäväksi ehdot-tahut
'täydennyksen sille. Tämä
tsaristinen lakiehdotus sisältää ei
enempää" eikä vähempää kuin kuo^Tahtoiei tehdS Kaukaiien Idan Ta
Joulun vietto Toronton
työläisten Fosumilla
Toronton työläisten Forumi päät­ti
Labor Temppelillä illanviettonsa
jouluaattona, laulamalla' ^ lukuisia
vallankumouslauluja, kuten «Puna­lippu
», «International», ' «Eteenpäin,
uljaat toverit», «Baatajat nouskaa»^
jne. Mieliala kohosi ylimmileen näi­tä
kumouslauluja laulettaessa.'
Immi hmhm h. Ila-leman.
rangaistuksen kommunistises­ta
< .toiminnasta, koskien' «rikollisia,
iotka suunnittelevat yhteiskunnal-
Väta V kumousta». . LalciehdotuScseh
«nsimäisessä luvussa, sanotaan, etta
kuolemantuomio kohtaa jokaista, jo^
ka pyrkii kumoamaan nykyistä tasar
vallan yhteiskuntajärjestystä ja pys-tvttämään
sen tilalle, yhden luokan
vlivallan. Tämän hankkeissa olevan
lain nojalla olisi mm, poliiseilla,oi­keus
vangita ja !karkoittaa maasta
kaitsalaisen, k-unhan tähän - lankee
vain' epäilyksen varjokaan. Tämä
vhden luokan hirmuvallan kuristus-laki
on yhtä julma kuin -tekopyhä.
Mit% nimittäin Jcommunisteihin tu­lee,
pyrkivät he'juuri yhden luokan
herravallasta luokattomaan yhteis
kuntaan. Mutta tässä lakiehdotuk­sessa
on" tosiasia käännetty nurin,
närin, jotta voitaisiin kommunisteja
syyttää siitä mitä. om|^stavan «yhden
luokan» / hirmuvalta, paraikaa itse
harjoittaa.
; Sosialidemolcratit kuolemanlakien
takana.
savallan japanilaiaeksi siirto»
mealui.
ainen . tar*
kautta Pijr-pan
rahalr
stelmä uu-kuinluot-ippasuhteet
infes lehti,
en täyttyä
• • ^ •
luden tur-johon,
sisäl-ksu,
ja oi.
1 harjoituk-voittoa;
toi-ärjestelmän
ottaa nou-imuksia;
ja
da-käyntiin
talousjärjesj
tvän takeen
Samaan aikaan kun 'Pjiolan |ni-nisterineUjKostOv
^jyi J^jrv^ynyt^uu-den
kuristuskin /kommunisteja' vasr
taan, julkaisee Puolan Ssosialide-
Tiokratisen. Puolueen toimeenpaneva
komiteaa/julistuksen^ jossa se ilmoit­taa
/ olevansa solidaarinen hallituksen
toimiiinalle. Kommunistinen tak-
Mifcka leimataan julistuksessa ri-f^:'
okse:ksi. Neuvosto-Venäjä on täs-
••n julistuksessa niinikään mitä Kii-;
h ii i lemättomimnäin hävyttömyyk­sien
esine. Kaiken kukkuraksi an­taa
Sosi^lidemokratinen Puolue tie
•ää. että se vuonna 1919 taisteli Ve-näiän
kanssa - tehtävän rauhan puo.
lesta. Pahaksi onneksi on Puolan
sanomalehdissä täysin todettu, että
Kievin seikkailun nimellä tunnettu
hyökkäys Ukrainaan oli järjestetty
sosialidemokratisen Puolueea johta-my&
tävaiku1;ifl:sel]a. iLi^ksi
•VVashington r - Kaukaisen Idän
Tasavallan edustajat ovat tiedotta­neet
Washingtonin konferenssille Ja
panin edustajain .esittäneen Dairen
koi)ferenssissa Kaukaisen Idän Ta*
sayallan edustajille seuraavat vaati.i
mukset:
1. Että Japanin alamaisille myön­netään
samallaiset etuisuudet ja oi­keudet
kuin Kaukaisen Idän Tasa­vallan
kansalaisillekin.
2. Että tasavallan on poistettava
kaikki lait jotka rajoittavat Japanin
kansalaisten oikeuksia. ' .
3. Että Vladivostokin linnoitus
ja kaikki rannikkomaakuntien Iin.
noitukset on hävitettävä. :i
4. Että Japanilla, on oikeus yllä­pitää
sotaväkeä Kaukaisen Idän Ta­savallan
alueilla.
Nämäv vaatimuitest merkitsevät,
että jos niihin suostuttaisiin, muo­dostuisi
^Kaukaisen Idän Tasavallas­ta
japanilainen alusmaa, |
o
tettuDebsie'
Kaikille proletaareille tulee yhä
selvemmäksi, -kuinka^ljsosialidemokra-tia
on vahingoittanut kansainvälistä
vallankumousta; «hyöklcayksen ajan­kohtana
kapitalistiluokkaa vastaan,
Kaipaamalla proletariaatin voimat
netokpplla ja komjiromissilla. Nyt
kapitalistiluohan hyoiclcäyksen ajan-kohtana,
jatkaa ;$ösialidemokratia
turmiollista poltiikkajihsai mikä vaa-raptaa
proletariaatin') aseman mitä
Vakavimmin. , "
•Tämä on vi'meaikoinai suoritetuis-
.sa. Italian ja Ranskan" oroletariaatin
haisteluissa käynyt mitä- selvemmin
ilmi.
Nämä molemmat voittajamaat (!)
Joutuivat sodan iiaätvttvä raskaa
seen kriisiin, joka.onvfärkyttänyt kor
ko noiden maiden 'talouskoneiston
ia tuominnut, sen iperikatnon. Sen
•Jälkeen kun Italian." Sosialistinen
Puolue oli kavaltanut; maan prole­tariaatin
vallankumouksellisen liik­keen,
ryhtyi Italian&kapitalistiluok-ka
hyökkäämään "prol^itafiaattia vas­taan,
ensin .poliittisella alalla lailli
sen ia laittoman taantumuksen kera
mvöhemmin taloudellisella alalla
tyonseisautusten ja p&lkkain supis­tamisen
kainoilla. Samoin teki Rans­kan
kapitalistiluokka. Proletariaat­ti
puolestaan ryhtyi ipalkkasotaan
jos mahdollista vielä: voimakkaampa
na kuin poliittiseen taisteluun. Pro­letariaatin
vastuskyky,f;ja taisteluha-lu
oli niin voimakasj että työväestö
nousi iopa johtajainsa'uhalla sotaan
palkkainalennusta ivastaan. ,
Wieniläiset päivän-hinnat
Tässä eräitä Wienm pKBrryttavis-tä
, päivänhinnoista: häränliha 900
kr kilo, silava 1,800, siawjhaj,0ö0t|,,/—-
voi 2,600, sipulit 400, perunat 75-90
omenat 200 - 800 kr. kilo. Palo.
öljy kohonnut 58 kr 162 kr litra,
kilo hiiliä 42 kr, tavallinen leipä 74
kr, vehnäleipä 148 kr ja purkki säi-'
lykemaitoa yli 800 kr!
O
Työtfomien kuuluisa edustaja Ur-bain
Ledoux ojentanut sosiallsti-joMajalle
kreikkalaisen ° filosofin
lyhdyn ja vuorisaarnan.
Ranskassa on viime -aikoina ollut
monia lakkoja. Niistä: on Pohjois-
Ranskan kutomatyoläislen lakko he­rättänyt
suurinta huomiota.
Kahdentoista: viikon ; urhoollisen
taistelun jälkeen oli proletariaatin
voittoa , saamatta, palaj^va jälleen^
tvöhöh. Yksihpä Tourcoinerin, kom.
«Eläköön Moskovan työläiset! . Ela«
köön vallankumouksen johtajat!»
Ulkomaiset venäläiset vastaval­lankumoukselliset
lehdet ovat koet­taneet
uskotella, että vallankumous-vuosipäivän
juhlat olisi peruutettu
Moskovassa sen takia, että kommu­nistit
olisivat pelänneet suuria kan.
sanjoukkoja.
Viraiten proletaari-
Tällaisten mielettömien väitteiden
oikomiseksi lienee paikailaan Prav­dan
mukaan selostaa työläisjlihläa;
joka pidettiin «Elektrosila»-ver8taa8.
sa. Tilaisuudessa puhuivat sekk Le­nin
että Trotski. V ' ;
Puhujakorokkeella seisoo muudan
tehtaan työläisistä, toveri Uchanov.
Lyhyessä puheessaan; palauttaa hä^
miieliih ne, jotka taantumuksen päi­vinä,
marraskuun vallankumoukses­sa
taikka Neuvosto-Venäjän puoles­ta.
Kuin yhtenä nousevat kalkki
läsnäolijat ja virittäyätvallankum
uksellisen surumarssin. Sen jälkeen
seuraa eri järjestöjen " edustajain
tervehdyspuheet. Palautetaan mie­liin
tehtaan vallankumouksellinen
inenneisyys! lakot
misfelu •'^seätliseeii '^^iAm':''vjiot^:
munistien päävarusteen, oli antau- na 1905, lakko ja vangitsemisia
duttava. Miksi €iv"it ranskalaiset vuonna 1912, lakko ja karkoituksia
Taas vanki «yrittänyt paeta»
Jouluk. 1 pnä vangitsivat Beriinin
poliisit eriUin sikäläisen toverin,'ni­meltään
Lohse, jota porvarien vai.
nukoirat ovat ajaneet takaa aina
maaliskuun nousun päivistä; alkaen:
Porvarillisen tietotoimiston mukaan
yritti pidätetty, joku on «suuri ja
voimakas mies, väkivaltaa käyttäen
paeta,» jolloin hurtat ampuivat hän-tär<
kahdesti sillä seurauksella, että
hän pian sen jälkeen sairaalaan vie­tyä
kuoli.
am
nadassa
ys Canadan
aman selos-
•raskuun 19
hden viikon
amistarjon-itetaan
,etta
pajoissa työt
yöläiset jou
, Eautateii-laksiikeskey-
)nnetta ole-ttisellä
niini-osansa
työt
n.
ilmoittaa toimeenpaneva komitea ju­listuksessaan
kaikilla aloilla taiste­levansa
kommunisteja vastaan koko
voimallaan.
: Kelpaa sitä Puplan ohranan, niin-
Vuin niin monen muunkin maan oh­ranan,,
tehöä selvää kommunistsista.
•iillä kun on sosialidemokrateissa
melkoisen suuri ja aina valmis re-
•«eryi käytössään;- 'Mutta jos tä^ä
ihastuttavalla yhteistoiminnalla Imil-laan
voitavan kitkeä kommunismi
Juurineen Puolasta, niin siinä ereh^^sanoi kantaneensa lyhtyä, etsien re.
ivtään. «Samaan • aikaan kun toisel­le
miohMi} barrikaadia' ryhmittvvät
porvarilliset ja sosialidemokratinen
'^uolue.? marssii toisella puolella koh­ti
voittoa työväenluokka, johtaja­naan
^kommunistipuolue» kirjoittaa
muudan ^Ipfiolalainen toveri, Ä
- o ^-
Suunnatonta Ontarion
metsien haaskausta
, TVashington — Eugene V; Deb-sille
annettiin hunen Washingtonis-sa
käydessään «totuuden apostolin»
viritetty lyhty. '
Urbain Ledoux, joka tuli kuului­saksi
siitä, että hän muuatama kuu­kausi,
sitten myi Bostonin torilla
työttömiä huutokaupalla ja joka vii-;
me aikoina pani toimeen mielenoso-tuksia
Washins:tonin konferenssin
yhteydessä työttömien hyväksi, ojen-'
si maanantaina täalä Eugene V;
Debsille edellämainitut muistoesi.
neet,^ \:
Ledoux meni tapaamaan Debsiä
länen hotellissaan, ojentaen Debsille
Diogenesin viritetyn lyhdyn ja vuo­risaarnan,
pitäen samalla puheen,
jossa hän ylisti sosialistijohtajaa ja
CUvaten kuinka hänen voimansa on
niin suuri, että se saa vuoretkin siir­tymään.
Kuten Diogenis (kuuluisa k/eik-^
kalainen filosofi ja humanisti) hän
hellistä miestä. cMutta sen jälkeen
kun minä olen tavannut teidät, ei
minun toimita sitä enään kantaa»,
Ledoux lausui Debsille,
Debs hyväksyi lahjat, vaikkakin
kielsi olevansa niiden arvoinen; :
Toronto- ---- Ontarion prokuräat
^torin nostamassa syytteessä metsien
)EaSa sano- haaskaulcsesta SheVlin-Clafke komp-^
runsaammin paniaa vastaan oli asia joulukuun
natus, paperi 27 pnä uudelleen Torontossa tutkit-pn
tapahta- tavana ja ilmeni tuossa talaisuudessa^
stä. Rakenr että punasta | a valkoista kuusta on
Jtaan olleen raiskattu suunnattomat määrät ja
kuukauteen että ka^vnllisuul? on huomattavan
1, mutta saa- joukon pienempi raiskausta.
^öläisiä tästä *
Snl^ Metsä expertti Rolland Graig, jo­ka
yleisen syyttäjän puolelta oli tuo-^
a jtuten alus- tu antamaan lausuntonsa selitti> ettö
yönvälitystoi- edellämainitut puut tulevat häviä-
1» joka päätr määnjossamaa menoa edelleen jat-
«kuuta. Sen kuu. Hän kertoi, että mainitun
Bunren komppanian j a toisten toimesta oli
ainakin mitä edellä sanottuja puulajeja vaonna
aavat Var- 1919 hakattu 355,000,000 jalkaa,
fesätetöin or. jotavastoin sanottuja puita kasvaa
Msten armei- vooattain korkeintaan 200,000,000
jalkaa.
Esrvptiläiset panneet
toimeen (mielenoso-tuksen
Berliinissä
Beriiini —- Viranomaiset täällä
sallivat egyptiläisten isänmaallisten
toimeenpanna julkisen mielenosotukr.
sen toimeen. Mielenosotuksessa
marssi suuri joukkue egyptiläisiä
isänmaallisia, kulkue kulkien Bran-derburgin
portin kautta Ranskan ja
Englannin lähetystöjen ohitse.^ Mie-lenosöttajat
jakoivat lentolehtisiä ja
harjoittivat -propagandaa Egyptin
vapauden" puolesta; MielenosbtuB; te­ki
katsojiin valtavna vaikutuksen.
Sai 7 vaotta ja raiopa-rangaistuksen
$25
varkaudesta
Montreal Leo Dewitt tnomltr
tiin tiistaina seitsemän vuoden van­keuteen
ja 14 paria raipparangais-tosta
mtä. että hän oli vamstaniit 25
do]haia zahaa Ja kultakellon.
työläiset pitkäaikaisesta ja sankaril­lisesta
vastarinnastaan huolimatta
voittaneet? 70,000 työläisen olles­sa
lakossa ja kommunististen ammät-tiJHrjestöläisten
vaatiessa, että tais­telua
oli , johdettava tehokkaammin
ia laajennettava se koko Ranskan
proletariaattia käsittäväksi,kieltä-j^
tyi Maajärjestön reformistinen joh­to
laskemasta koko proletariaattia
taisteluun, ja ryhtyi hieromaan kom­promissia
työnostajain kanssa. Rans­kan
proletariaatin kohtalon ollessia
yhden siirron varassa' oli luopiojoh-tajien
päätyönä pohjan jyrsiminen
kommunistien ja vallankumouksel-,
listen ammattiiärjestöläisten alta,
saadakseen karkoitetuksi nämä ; jär­jestöistä.
Sama kuva on nähtävissä Italias­sa.
Italian kanitalistiluokka on jo
aikoja .sitten alkanut hyokkäyksensi
proletariaattia vastaan. Työväestön
huomattavimmat kerrokset^ metalli-kutoma,
ja ikemiallisen alan työläi­set
ovat jo olleet pakotetut ryhty­mään
lakkoon. Kutomatyöläiset
ovat jo olleet kuukausia lakossa
kautta Italian, metallityöläiset ovat
lakossa Liguriassa ja Triestissä,. mo­nen
muun alan työläisiä odottaa niin­ikään
taistelu.
Mutta tästä huolimatta kieltäytvy
Ammattijärjestön reformlistinen joh;
to ryhtymästä taisteluun koko maata
•käsittävällä rintamalla. Italian
Kommunistinen Puolue on elokuusta
lähtien mitä tarmokkaimmin painos,
tanut yleisen taistelun välttämättö­myyttä
taantumu.5tä vastaan. Tämän
Hohdosta kokoontui Amraattiiärj^JS-tön
kansallisneuvosto : vihdoinkin
marraskuussa mutta tällöin iojinia-tui
neuvoston so.'5iaHdemokratisen
enemmistön äänestää kumoon kom-munistien
ehdotus yhteisestä taister
lurintamasta.
Samaan aikaan kun Italian ja
Ranskan kapitalistiluokat taistelevat
suljetuin rivein proletariaattia vas-taan,
on proletaareille käjmyfc mah­dottomaksi
yhteisen rintaman loo-minen
kapitalisteja vastaan. ' Ja
•kutka muut ovat syypäitä tahan
kuin ne, jotka kaikin Jceinoin vastus­tavat
yhteisen taistelun käymistä ja
jot3ca tieten tai tietämättään kaval­tavat
proletariaatin hajoittamalla
sen voimat niin hyölckäyksessa kuin
puolustuksessa, ,
Italiaa ja Ranskan proletariaatin
kokemuksista oppikoon ko&o maafl-mapLpipIetariaatti,
että sosialidemo^
kraifa on tällä liaavaa proletariaatin
olemamolon taistelun ja voiton pa»
hin este. •
vuonna 1914. Työläisten vapaustais
telu on ollut yhtä ainoata pitkää
Golgatavaellusta.
Toveri Uchanov huomautti pu­heessaan,
että tehtaalla ön todäliä
menneinä aikoina ollut vallankUttiö-uksellisia
ansioitai mutta taistelu
oli silloin helpompaa kuin nyt, si­käli-
että vihollinen oli silloin köm.
pelömpi ja saamattomampi. Silloiri
taisteltiin kenraaleja, ja tilanhaltijoi­ta
vastaan. Mutta nyt on kamppal
I käynyt vaikeammaTcsi, arkipäiväi-semmäksi,
taisteluksi rappiota vas­taan.
«Mutta kaikista edessämm^
olevista vaikeuksista huolimatta
lausumme me toivomukseni että me
tulemmo olemaan ensimmistä, tässä
taistelussa. 'Valtion meille viimai­sena
kolmena kuukautena antamat
tehtävät olemme me suorittaneet
kunnialla», lopetti toveri Uchanov
puheensa.
Muistopuheet olivat lopussa. Juh-lailinen
riemutunnelma käVi yhä
huomat tavammaksi. Korokkeella
esiintyy lapsikuoro esittäen kh-serttinumeron.
Odottamatta ilmes­tyy
Lenin puhujalavalle,' Liikutuk­sen
aalto kohahtaa - kautta salin;
ensin kuolemanhiljaisuus, seuraava­na
hetkenä suosionosoituksia ja ilo-htiudähduksia,
jotka eivät tuntu­neet
koskaan loppuvan.
Työläiset seuraavat Leniniä her.
k e ä mättömällä tarkaavaisuudella.
Kuuntelevat jännittyneinä ikäänkuin
peläten, ettei yksikään heidän suuren
. öhtajansa sana vain menisi huk-caan.
Lenin osoittaa ilmeisillä esi.
nierkeiliä että neuvostovallan vaiku­tus
työläisjoukkoihin kasvaa joka
päivä, työläiset kun, ovat vakuutet­tuja
siitä, että neuvostovalta sellai­senaan
edustaa itseään työläisiä.
«Kiväärillä varustettu mies oli cn^
nen- aikaan työtätekeväin kansan­joukkojen
tietojguudessa hirvittävä
ilmiö», haomaiÄtaa Lenin, «mutta
nyt ei hän ole vaarallinen meille
koska hän edustaa Punaista armei­jaa
ja puolustaa meitä vihojlisiamf^
me vastaan.»
Suosionosoitusten myrsky seurasi
Leninin loppusanoja
oli yleisö ehtinyt tointua Leninin
puheen tekemästä vaikutuksesta,
kun Trotski Ilmestyi korokkeelle.
On vaikeata kuvata innostusta, mi-
•Ä valtasi työlSset uuden puhujan
kiintyessä. Viipyi tuokion, ennen^'
;un puhuja saattoi tehdä itsensä
kuuluksi.
«Olisin mlelnammin nähnyt, alkoi
Trotski^ «ettei ninoo olisi tarvin-
. Tapauksesta esitcttämänsä kuva­uksen
johdosta ön Rote Fahnö saa.
nut painokänteen. Tietysti! Jos
joku tästä ufudestä porvarisrikok-;
sesta saa rangaistuksen, on se prole­tariaatti
taikka sen äiinenkannatta-jal
Lehti kirjoitti mm.r'«Vo%ärts
(noskealnen pää-äänenkannattaja):
on leimannut kommunistit rikollisik­si
hajoittaakseen proletariaatin yh^
teisen rintaman, ja (poliisien arkis^
toista) hankkinut uutta syytösaine-hlstoa
maaliskuun taistelijoita / vasr
taan tehdäkseen tyhjäksi amnestlaht
Sosialidemokratisten johtajain 'ajo*
jahti, ja hajoltuspolitiikan ensim*
maisena seurauksena on, että vasta;
y a l i a nkumduksellinon ymurhasakkl
jälleen Valnuaa^hufrmenllmaa. TyO-iäinen
vangitaan; maaliskuun toimin,
nan johdosta. ^W]m^9^'tavvU/
Eipä puuta edes tunnettua '<pa!(oy«
riiys» -menettelytapankaan. ^oslö'
•lldemokratiset johtajat etsivät «ri­kollisia
». Tässä on nyt murha I Täs­sä
on nyt yksi hukkaan heitetty työ-läiahenki,
Mutta vastuun tästii ri­koksesta
kantavat tämlin utiden ve-rilöylykiihoituksen
alkuunpanijat!»
Mielenkiintoista on tässä virano­maisten
nostamassa painokanteessa
se, että se tapahtuu kirjoituksen
johdosta, jonka koko kärki on täh­dätty
noskelaisjohtajla ..vastaan, So­sialidemokratisten
patsaspyhimysten:
«loukkaaminen» on siis- yhtä kuin
porvarillisten laitosten ruoskiminen,
Tulee siis jälleen todettua, että yhtä
sutten silmien väli!
Liittolaisilla suuria suunnitelmia Vo-najan
kauppaan' ja uttdestaanni>
Ikentamiseen nähdeo. Tarkoitus
rakentaa Siperiaan kaksiraiteinen
rautatie halki Venäjän. Mosko-van
johtajia kalutaan neuvottelu!,
hin Lontooseen. ^ '
Pariisi — Pääasialllsjmpana ky.,
symyksenä sanotaan- Cannesin kon-ferenssissa
päämlnlsreillä Lloyd.
Georgella ja BriandiHa olovon Venä-jän
ja Saksan kutsuminen Europan
taloudelliseen ja rahataloudelliseen
konferenssiin Lontooseen, Ranskan
ja Englannin pääministerit tunnug-tavat,
että Venäjän kysymyksen rat-kaisuata
riippuu mallman ialoudel. ^
lisen kohtalon ratkaisu ja että tätä 1
ratkaisua el voida suorittaa onnelli-ppsti
Ilman Moskovan johtojlen apua.
SubmarilttUcysymys tässä konfeKJna- ^
slssa on \aln näennäinen kysyqiya,
ja uskotaan se voitavan ratkaista
helposti, jos vain Venäjän ky^\fmy&
ratkee.
Ennen kuin Venäjin kanssa on
päästy kaupalliseen ja taloudelliseen
kiinteään yhteyteen; on Kanakon
välttämättömastl kiristettävä Saksaa^
maksamaan sotakorvÄuksensa vii-meistä
penningiä myöten. Mutta
siihjl tapauksessa että neuvostohallL
tus lupautuisi suorittamaan Ranskat-'
le Tsaarin aikuiset velat, voisi Rans­ka
, helpottaa Saksan kiristämistä. •
Saksan taloudellisen tilanteen vlrkys-tyminen
taas on Englonnjlle väittä-mättömyys,
sillä Englanti h\ voi
?lää ilman kaupallisia ja taloudelli­sia
suhteita Saksan kanssa.
i i i
mmm
\
i l t i
Haluavat kiirehtiä onnen Yhdmial- - . . -'
'"Ltltolaisot eivät:voi sällirf iSaksan • : ; : |
työntää halpoja tavaroitaan niail- , \\
man markkinoille ja valtaflvon niitä, ,1
siksi katsotaan että olkea palkka'
Saksan tavaroille on Venäjä) jossa \.
nlitli tarvitaan, ja siten voi^Saksa
samalla hankkia itselleen ÄvKsti J;i
varoja maksaakseen sotakorvauk­sensa
ja päästääkseen taloudellises- '
tl jaloilleen. Jotta kauppa ja ta­loudellinen
vuorovaikutus Venäjän
kanssa voitaisiin alkaa suuremmassa ^
määrin, aikovat liittolaiset järjestää
hrittilälfllstk, ranskalaisista ja sak. '
salaisista rahamiehlstä muodostetun
voimakkaan rahallisen tuen tätä
kaupankäyntiä varten, ennen kuin
Yhdyövallat ehtivät.
11
''5
nut puhua teille tältä korokkeelta?
olisin mieluummin , istunut teidän
joukossanne Ja kuunnellut teidän
muistopuheitanne marraskuun val­lankumouksen
johdosta.» ' i
' Siiryttyään puhumaan maan ta-;
loudcllisesta asemasta, lausui hän;
(Ei ole , olemassa ainoatakaan ihmis,
tä, joka olisi tyytyväinen, kalkkeen.
Kuultuani kerran talonpoikain vali­tusta
rappiotilan johdosta, kysyiu;
minä heiltä: «Kuinka pian suunnll;
leen voi talonpoika, jonka tupa on
palanut, rakentaa uuden sen tilal- tulisi se olemaan tavattoman
le?» 3—4 vuodesisa, kuului vastaus, s»"" ^^^J'^ Europan taloudellisen
Yhdysvaltain tiedetään omaavan
60 prosenttia mallman kultavaroista,;
mutta sittenkin on Yhdysvalloissa
huono aika, koska se ei voi syödä
kultaansa, Europan vallat katsovat
sentähden välttämättömäksi että Yh­dysvaltain
täytyy tulla muban osaa,
ottamaan heidän' kutsumaansa ta­loudelliseen
konferenssiin ja panna
rahansa liikkeelle kaupankäyntiin
Venäjän kanssa.
Siperian kaksolsralteisen rautatien
rakentamista pidetään mahdollisena
Mutta kuinka me siis :vöfeimme jiilii
yhyessä ajassa rakentaa uudelleeii
poltetun ja ryöstetyn maamme va
rarikkoisen taloudellisen elämän ?
Siihen vaaditaan monia yupslä;V^
litus ja murina el tässä auta. Täs­sä
auttaa vain usko, että :tolw^
maali -saavutetaan, ja väin jokaisen
tarmokkaalla työllä voidaari selviy­tyä
r&ppiosta, Meidätf on.; taistelta­va,
opittava tuntemaan ' i ^
ja korjattava ne. Tällöin tvilemme
me voittamaan,» ;
Jälleen suosionosoituksia, mitkä
häipyivät vasta Kansaiv^ällsen fiäve-leihln.
Oli kuin kokdushuöneessai
olisi jokin käsittämätön w^
malssut Itsensä. Vallankumoul^ei^^^
linen mieliala ja vallankumouksen
pääjohtajain läsnäolo työläisten; j
näiden lasten parissa loi Ilmakehän
missä vain pahansuopa vihollinen
Mutta tuskin [taikka pöjkkypää saattoi jäädä vä­linpitämättömäksi.
Kansainvälisen sävelten G TO^
vallitsi hlircnhlljaisuus/^fflttenj;;!^
hotti Trotski kaikuvan;^2J^
«Eläköön Moskovan työläisei^iia^
ja miehet!» «Hurraa!» kiioiai vas­taus.
Mutta samassa j]^i8iIisoissa:
«Eläköön vallankontQuksen johta.
jat!» ''
Kokona olL lopnssa, , '
elämän virkistymiselle. Liittolaiset
haluavat kiirehtiä tätä suunnitelmaa
ennen kuin Yhdysvallat 4htivät,ot-'
taa sen yksikseen suorittaakseen^
joka antaisi Amerikalle Illan vojmak4
kaan ja vaikutusvaltaisen aseman'
Siperiassa ja yleensä kaukaisessa
Idässä.
Englanti olisi taipuvainen nyt; jo •
helpottamaan Saksan kiristystä, eh­dottaen
poistettavaksi lilttolaisjou'
kot Reinin rannoilta, mutta Ranska
vastustea tätä, peläten sen vaikut­tavan
Englannin d&tatuurivallan
kasvamiseen Europassa. Tästä sa­masta
brittiläisen vaikutusvallan kas­vun
pelosta Ranska myöskin vaatii ;
oikeutta suuren maa-armeijan ja
vankan submarilnilalvastonrakenta-.
miseen. ^»
Byämyn iyöläisille jär- i
iestetään hätäapu­töitä
.
Bydnay, N. S.' — Helpottaakseen
ankarasta työttömyydestä johtuvaa
kurjaa tilannetta tydlaisten keskun^'
deasa, on katipunis^nhällitus päättä-,
nyt luovuttaa 190 tuibatta dollaria '
i^tSapntöiden jä^jestimiseks! ifqt'
tdmiile m^mip.
il
mm ^i^ i
m M
• "'m
m''
mmi
m