1926-11-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 2 Maanantaina^ manräsk. 8 .No> 130 1926 VAPAUS ^ Canadan sQomalaisen tySväeston ainoa liänenkannattaja, OmeStsy Sadbarygsa, Ont., maanantaina, fcesIdvulEkona j. is peisantaina. S. G. NEm T o i m i t t a j a t : AEVO VAARAi • Begistered at the Fost OfHce Department, Ottawa, B8 eecond class roatteiv^ • VAPAUS (Liberty) The o Finnish Worker8 in Canada. Pöb- Ushed in Sadbory, Ont, every Monday, Wednesday add Friday. • V-v TILAUSHINNAT^ ' " >Canadaan S^ksi vk. $4.00, puoli Vk. $2.26, kolme kk. Si.lSO j a yksi kk. 76c. u; Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk. $8.00 ja kolme kk. $1.76. ' ' T U a u k s i a , joita ei seuraa raha, ei tuUa lähettämääni j i - jMtitäi aaiamiestenjöjlla on-takaukset. ilLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: V ' ' Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksinkertaa. • 't^«-',\A«ioliittoonmeno, ibnotukset 60c palstatuuma. Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. J^tymailmotdcset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa, j, AvioeroilmotukBet'$2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. " Enotemänilmotnkset $2.00 kerta, $60c lisämaksu Iditofllauseelta tai' muistovärsyltä. '5\'V , Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00 ' kofane kertaa. > d^päisUmottajien ja ilmotnsakenttnurien on; vaa-ferea; lähetettävä ilmotnshfaita etukäteen. \> •"^ fxi^neral advertising rates 76c per, col. inch. Mi^ j< [nisuni charge for sin^e insertion 76c The Vapaus ' li the best advertising medium among the Finnish • '^gebfeto^in Canada. Maanantain lehteen aiottnjenilmotusten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. , v 1 1 , * 'Jos' «tte milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen ^ Kirjeeiieenne; kirjottakaa uudelleen liiSkeenhoitajan per- ' Monallisella nimellä. . rJi V..KANNASTO. Liikkeenhoitaja. i^^</.^(rvi^nen.i «lokakuun» vallankumousta katsorvat Iän r maiden parhaimmat profeetat Venäjälle ja julistivat: «/^a^^r^ia tulee pian voittamaan siellä».' / . ^i:T:mila.ennustus ei täyttynyt.; Voittoisa oH järjestys; järjestyneen työväen voima. /,e u}^ffi ^uinka usein tämän jälkeen' Neuvostovenäjä-, on- ^ f länsimaiden .parhaat prt^feetat sillä tai-dOTla^- roillä se^o <V 'teorian miekalla tai sitten Aleksanteri ' Suuren käyttämällä miekaniskuUal .>V^V>£0ntel8iset profeetat ^ lankeavat samaan erehdykseen "ylSrä"uudestaan ja. u yksi tekijä, minkä he ^äinäil^nnohtavat: bolshevikit. Heidän muut laskelmansa • ttväti*4illeel hyvin paikkansapitäviä. '•Öa ototta, eitä. Ludendorff olisi voinut vallottaa Pie-tariJilV^ nDa 1^18.' Mutta bolshevikit tekivät rauhan ' :Brest Litovskissä. On totta, että^enräali Krasnovin so> V ;tilaat.«t«h> .tsfaekjkoslovakialaiset' legioonat olisivat voi- ;ncet cniiehittäärMoskovan^ r>' j a r j e s i^ punaista • armeiaav Ja talonpoikaisjoukot %':;{Qlfeiimt «•voineet: seurata';'Karl: Kautskyn- ennustusta ja ; 'muuntaa' lii^öleitf^ vallankumouksen tilapäiseksi ja ; 6ekasö%lsäbi'^|taTö^poika^ i>elkäksi väli- J;; Jc<iil^tavi^e1s0 porvänlUsessa vallankumouksessa, ellei- J^A^iirjU J:iq)s|i«rikit maassa luokkataistelua; >.vf .'./ViBobhevikit, työkalut käsissään, bolshevikit >-•' Jurjotetttn j ä puhutun sanan, diplomaattisten noottieii fr^'''jtf'käup|)asopimas'ten,^ravintov6rotuks.en ja puolueensa ^ puhdistamisen kanssa — ovat yhä uudelleen ja uudel- •t .1 Ieen~'6aapuiieet näyttämölle ja t^neet tyhjiksi kapitalismin palldcaprofeetUin ennustukset, Kautskysta vii- ;^;-;_measee^ menahevikkiin ja Krasnovista I^etljuraan ja .Pilsudskiin. ^ ^ Juuri näin tapahtui lokakuussa 1917. u''>C>n sanottu, että bolshevikkien oli silloin helppo voii- ^'-v' läa;)' Tä voi olla totta, mutta voitto ei ollut niin hei- 1^'vpo^a, -että sitä olisi voitu saavuttaa ilman taistelua, pntjtotta, että objektiiviset edellytykset proletaari-selfe vallankumoukselle olivat silloin kypsät ja suotui- 3wltr T-Epäilemättä oli helppoa nähdä, että Kerenskyri >C saippuakupla tulisi välttämättä pian puhkeamaan, että * porvaristolla oli perustuslakikokouks^saan pelkkiä puhujia- eikä-mitään todellista valtaa ja että tsaaristi-v;- sellä Vtaantumtdcsella ei ollut käytettävänääii sen - <voin r makkaarapia\;voimia kuin muutamia Kornilovin kaltai- V sia rosvopäälliköltä. ' • Proletaarisen vallankumouksen voitto oli näin ollen ^ ' mahdollinen. . Ja kuitenkin vallankumous olisi voinut • QII?;-, tapahtumatta. Ilman bolshevikkeja se epäilemättä r olisikin jäänyt tapahtumatta. Asiat olisivat voineet ke-aivan toisin: anarkia, tai valkoisten kenraalien 1 diktatuuri, tahi uudet yritykset kokoomuksen muodos-x j . talviseksi porvarillisen - parlamentin kanssa, -taikka : maan. jakaminen lukemattomiin ristiriitaisiin tasavaf-r töihin ja proletaarisen luokkataistelun Jakautuminen /-kaupungeissa ja maalla käytyjen sekavien erillisten taisteluiden kaaokseen. Mikä hyvänsä näistä oli historiallisesti yhtä mahdollinen kuin proletaarisen val- • lankumouksen voitto. i ' Bolshevikit astuivat esiin ratkaisevalla hetkellä ja ; johtivat historian kulkua. Ei ollut vielä tullut hetki, jolla taistelu vallasta olisi ollut välttämätön. Bolshevi-kit 'kuitenkin sekaantuivat. Heidän taistelunsa, ja hei- ' dän taistelujohtonsa, muutti voiton mahdollisuuden to- ' dellisuudeksi. Etta tämä kysymys :ei missään mtel.cssu kuulunut - asiain kulkuun tahi.ollut osa siitä, voidaan nähdä Suomen tapahtumien objektiivisesta opetuksesta. Venäläis-ta lokakuuta seurasi heti vallankumouksellinen tilanne • Suomessa. Yleislakko. Epäselvät mutta suuret toivee;^ työkansan keskuudessa. Aseistamattomien punakaartilaisten paraatit ja harjotukset. Pitkiä öitä. keskustelu» 7 ^ puolue- ja ammattiyhdistysjohtajien keskuudessa. Usei- S 'ta päiviä ja öitä mieltenhorjuvaisuutta. Ja sitten yleis- >4^vy'-Noma- päivinä työläisten vallankumouksen voitto >^ Suomessa olisi ollut mahdollinen^ Mutta taistelu ei i ollut iJMvan välttämän vältettiin. Siellä ei ollut . i>olshevifceja. ; TULIKOE Muutama kuukausi kului ja tilanne Suomessa muuttui päinvastaiseksi. Nyt taistelu oli välttämätön, roiitta vohto ei enää ollut mahdollinen. , ' JVIitä olivat' bolshevikit lokakuussa vuonna 1917? Järjestö. On, melkein tarpeetonta sanoa,: että eivät sellainm^Järjcstö kuin he ovat tänään. Mutta silloinkin edustivat l i e voimakasta proletaarista järjestöä. Varmoista <• ja koetelluista vallankumouksellisista muodostuneen, keskusytimen ympärille kokoontunut puoluejärjestö. Järjestö, jolla oli monien vuosien kokemus- yksityiskohtaisesta vallankumouksellisesta työstä tehdassoluissa;;; j o k ^ oli kaikenlaisen salaisen puolue* työn terastämä, pitkien ryhmätaisteluiden kouluuttama;: vallarikumoul^llisen luokkasodan koulun harjaannut-tama taistelujärjestön luonnolliseen keskittyneisyyteen, mitä ankarimpaan puoluekuriin ja työvelvollisuuteen; vuoden 1903 'ja sen jälkeisten suurten joukkotoiminto-jen kokemuksien tulistama ja valistama; ja lopuksi voittoisa vuoden 1917 avointen puoluetaistel uiden joh-tajanaj menshevikkejä ja sosialiyallankumouksellisia vastaan, taistelussa enemmistöstä sotilaitten j a työläis-^ .ten' neuvostoissa ja työtätekevien ja armeian luottamukselta. . Bolshevikit ovat muodostaneet tehoisan vallankumouksellisen työläisten puolueen,, joka on aina yalmen: tautunuti kykenevä ja taktilli^ti joustava. Heidän johtajansa ovat olleet todellisia marxilaisia, jodca«iv^ ole milloinkaan kuvitelleet itseään 'erehtymäuömiksi eivätkä kuittikaan milloinkaan ole antaneet liiotellun pelon virhefttentekemisestä halvaannuttaa itseään, vaah mielutlmmin ottaneet opikseen entisten virheitten ope tukset. ' Tällainen . on - ollutpuolue, joka on kyennyt kun-hialla: kestämään tulikokeen. Siiuri' muutos- tehtävissä historiallisina «lokakuun päivinä», poliittisen puolueen muuntuminen aseellisöi vallankumoustaistelun johtajaksi—-timl öli se tulikoe, minkä boish^ikit läpäisivät On totta, että he eivät huomanneet tätä lokakuussa 1917 suorittamaansa tehtävien vaihtamista nuksikaän yli-inliimillisdcsi tehtäväksi. Tilanne ei vaatinut heiltä sellaisia suunnattomia ponnistuksia kuin mitkä epäilemättä ovat tdverienmie edessä länsi-Europan maissa. Bolshevikkien varustautuminen vallankumouksellista sotaa varten lokakuussa ei ollut millään muotoa niin täydellistä kuin toverimme länsi-Europan roaissa tulevat varmasti tarvitsemaan tehdäkseen voiton varmaksi. On mahdollista, että - se määrä' vallankumouksellista laisteluvalmiutta, minkä bolshevjkit muutamia vuosia sitten omasivat, ei tule enääv-milloinkaan' riittämään missään kapitalistisessa maassa. -• ' ^ ' ^ ' Mutta se riitti slllä^kertaa Venäjällä. Bolshevikit olivat historiallisesti/ riittävät tekijät lokakuun vallan-kumouksiessa. He kykeniivät suorittamaan tehtävänsä. Todistus tästä on yiia heidän käsissään.. • Samanlainen kriitillinen tilopiie on tulossa Europas* ?^L'^?.f?*?i'^'' edellytykset käyvät ja kypsyvät. Meillä sen ,tulo näyttää hitaalta^ Tosiasiassa kuitenkin suuria muutoksia tapahtuu viikko viikolta kapitalistisen yhteiskunnan kuoren alla.^ ; Sosialipetturit ovat kapitalististen >hallitsijain viimeisiä liittolaisia. Mutta - pettäjä ei ole aivan luotettava kilvenkantaja Audelle isännälleen, enempää kuin pettämälleenkään. ^ ;^ Neuvostovenäjän pelkkä olemassaolo saattaa tilanteen kapitalismille Europan mannermaalla entistään toivottomammaksi. Menetettyään -ne ruoka- ja. raaka-aineet, mitkä he kerran saivat Venäjältä, ja Venäjän markkinat tuotteiltaan ovat Europan kapitalistit lujilla voittojensa hankkimisessa. Mutta vallankumouksellista työväenliikettä innostaa Neuvostovenäjän lippu yhä enemniän Ja enemmän. . _ ^ Europan epäkeskittyvä nationalismi, jota brittiläinen .imperialismi -osittt^in tukee, on pakotettu puolustaniaan itseään ranskalaisia keskittämisyrityksiä vastaan. Mitä enemmän Europan mannermaan äärimäisten sapelin-kalistajain liittoutumispuuha edistyy, sitä enemmän se johtaa erinäisiin yhtymiin porvarillisen demokratian ja erikoisesti"^ sorrettujen kansojen keskujidessa. Täten yk-sinpä Ranskan pääoman ryöstöhimokin vain lisää sekasortoa kapitalistisessa Europassa. Piru ei voi tehdä toisin. ••• •;. . ' • Samalla välttämättömyydellä kuin millä maa pyörii kiirehtää Europan kapitalististen maiden kohtalo seuraavaa käännekohtaansa kohden. ' Jonakin päivänä tulee tämä hetki saapumaan. Me tulemme olemaan käännekohdassa. Vanha järjeslelmä horjuu, yhteiskunnan vanhat siteet höltyvät. Vanhan vallan kukistamista tullaan vaatimaan; tämä tulee olemaan vetoomus proletaarisen vallankumotiksen valmentautuneihin ja uskollisiin johtajiin. Voi sattua, että taistelu tulee silloin olemaan välttämätön, että historia tulee pakottamaan proletariaatin puolueen siihen. «Tässä sinun täytyy taistella, tulla / voitettua tai voittaa!» ^ Tämä asema on helpoin ottaa vastaan. Kuolemakin voi olla orjalle helpompi kuin eteneminen taisteluun, ennenkun vastustamaton painostus häntä siihen kehot-taa.' v . Voi olla, että kun aika tulee, niin sallimus sormellaan viitaten lausuu: «Tässä sinä voit saada voiton. Kaikki on valmiina, jos vain sinä olet valmiina.» Tämä olisi vaikeampi ottaa vastaan. Ovatko meidän toverimme; valmentautuneet? Proletariaatin joukkojen keskuudessa -kautta maail» man on sydämiä, jotka sykkivät vallankumoukselle, maailman vallankumoukselle, minkä "Venäjän proletariaatti alkoi. \ Tahto on paikalla.- Valta >on tuossa.. Lokakuu tulee myös .saapumaan. Mutta ovatko bolshevikit paikalla? . Toverit Saksjissa, Ranskassa, Englannissa, JPuplassa, Itävallassa; Italiassa ja monissa muissa maissa. .Toverit, oletteko te siellä? O. W. Kuusinen. Europan hrjmileiitodistDS EUROPAN KAPITALISTIT SUUN NITTELEVAT SUUREN TALOUr DELLiSEN YHTEISÖN MUODOSTAMISTA — TIETYSTIKIN MUUTA MAAILMAA VASTAAN • Kapitalistinen Europa joutui maailmansodan jälkeen vaikeaan; asemaan. Valtiot, niin uudet kuin vanhatkin; tarvitsivat hirveästi rahaa sodan aihenttamien menojen ja kapitalis^n yhteiskunnan pys-tyssäpitläusen maksamiseen. Rahaa piti saada. Teollisuutta piti elvyttää. Saada, työtä suunnattomille työttömien armeiojlle. Kapitalistiset valtiomiehet näkivät pelastuksen -korkeissa suojelustul-leissa,/ tuontikielloissa ja kaikenla&r tuisissa rajotuksissa. Kymmenet Europan valtiot asettivat korkeat tuUir aidat toinen toisiaan vastaan.' 'Nyt; kahdeksan 'vuoden kuluttua sodan päättymisestä, näkevät porvarilliset valtiomiehet, että näistä toimenpiteistä ei ole ollut hyötyä. He ovat huolissaan, porvarillisen yhteiskun* nan säiljrmisen' ja menestymisen suhteen. •,. : •• Europan vapaakaupan kannat'ta^ jat ovat sen johdosta pitäneet -nime~ lokakuun kuluessa lukuisia neuvottelu jö. Unkarissa, Kööpenhaminassa ja. viimeksi ld:sta paivUn vaiheilla LrfMtoossa. / Lontoossa pider tyn neuvottelun jälkeen,- jossa oli pakalla Envepan . huomattavimmat finanssi- ja teoUisuuskapitalistit, ovat - he ^antaneet julistuksen, jota voidaan pitää -Jcapitalistisen Europan. kurjundentodistuksena. Siinä i^yön.; netään, että sodair-jälkeiset toimenpiteet eri maiden kaupan ja. teollisuuden suojelemiseksi, ovat epäonnistuneet. Niistä ei ole ollut vastaavaa ja odotettua tulosta ja hyötyä. Päinvastoinj jos tätä suoje1uspoli= tiikkaa jatketaan, tulee - siitä olemaan seurauksena Europan vararikko. . Täytyy- siis keksiä keino pelasi tukseen. . Ja'.kerrassaan naurettavasti, mutta : samalla johdonmukai-sesti^ turvautumat^ nämä^kapitalistir sen yhteiskunnan' pylväät; päinvas*- taiseen menettelyyn. He julistavat maailmalle, ^että Europan ainoana pelastuksena on ^ kaikkien kauppaa ja : teollisuutta ehkäisevien esteiden poistaminen ja tilalle on saatettava voimaan täydellinen vapaakauppa. : Heidän näköpiirissään siintää Europan Yhdysvallat. He näkevät sen,- ja' aivan oikein» ..ainoana kapitalismin pelastuskeinona Europassai. Vaikka se ei rauodostuisikaan aluksi 'muuksi kuin ' pelkäksi Europan tulliliitoksi — Saksan vanhan tulliliiton esimerkin tapaan — muuta maailmaa vastaan; niin siinä lepää pohjja tulenrillö Europan Yhdysval^ loille. * , • On itsestään selvää, että, vaikka julistuksessa puhutaan kauniisti koko maaihnan vapaakaupastaj-^niin siitä tulee vain Ehiropan tulliliitto muuta. maailmaa ja pääasiassa. Ame-rÖcan Yhdysvaltoja vastaan. Lisäksi on'~selväa, ettaV Amerikan Yhdysvallat ei voi sallia' Europan . halvemmalla tuotettuja valmisteita myytä vän omilla markkinoillaan. , Amezi; kalaiset tehtaaf joutuisivat ^en johdosta kilpailussa alakynteen. Tehr taat pitäisi sulkea. Niihi^ kiinnitetl pääoma olisi menetetty. Ameii^. ka on jo' entuudestaan vihamielinen koko suunnitelmalle ja sen edellytä tämille pyrkipiykälle. V Mikä siis saattaa olla tuloksena suunnitelman toteutumisesta?' Kah-deh suuren ja voimakkaan; imperia listisen, ryhmän -muodostuminen toinen .toisiaan ivastaan; vanha;^< maailma uutta vastaan. Toisaalta-: toi-^^ vovät amerikalaiset kansainväliset j^nanssikapitalistit Europan mei^ei^ tyvän, sillä heidän pitää saadar ipe^ riä saatavansa. Siinä syy, siihenj x^ksi jotkut amerikalaiset. iinansstr kapitalistit ovat ^ Morganin tapaan antaneet ^ siunauksensa yritykselle. Mitä muu maailma sanoo tähän? Varsinkin Neuvostotasavaltojen liitto ja mik8'€i suuri itäkin. On selvää, että kapitalistinen Europa. on Venäjän . työläisten Yhdysvaltojen vihollhien. Kauppa on lisäksi hajotettua Venäjälle^ Ei Tainkaan vapaata, vaan valtion kontrollissa^ Suunnitelman alaisena oleva liitto tulee samalla olemaan liittona työläisten valtiota vastaan, niin - poliit? tisesti kuin kaupallisestikin. Eurq-pa haluaisi vielä periä saatavansa tsaarille lainaamistaan rahoista, vieläpä korkojen kanssa. Tyrkjrttäisi vielä tavaraakin. Kykeneekö VenSr j l ilman liittoa Kiinan nousevien suurten joukkojen. kanssa, vastusr tamaan^" Europan Yhdysvaltoja? ^ Sen sanoo : vain tulevaisuus. On kuitenkin jelvää, että Venäjän työläisten valtiolla on tiedossaan Europan köyhälistössä mitä parhain- liittolainen. . E i sen siis taf- -ritse pelätä. Päinvastoin pelkää ka-^ pitalistinen Europa tätä sisäistä vihollista. -Sen tyydyttämiseksi ja rauhottamiseksi pitää Europan Äkft> pitalistien keksiä keinot kapitalisti sen yhteiskunnan säiljrttämiseksi ja pystyssäpitämiseksi. Ellei - se • siihen kykene, tulee Europan köyhälistön asema huononemaan vielä entuudesr taan. Ja se merkitsee kapitalistisen yhteiskunna'n lopullisen luhistumisen lähenemistä Europassa. —r- S. . , Puoluelinjain selviinty-minen Joku aika sitten .erosi Lontoon Daily Heraldin toimittajana toiminut' entinen porvarillinen sanomalehtimies toimestaan. Erotessaan lausui hän porvarilliselle haastattelijalle, että muutaman vuosikymr menen päästä Englannissa ei ole muuta kuiri kaksi puoluetta. Nimittäin kapitalistista yhteiskuntaa puolustava "työväenpuolue" ja kommunistinen puolue, joka, luonnollisesti tappelee C kapitalistista komentoa vastaan ja kommunistisen yhteiskunnan puolesta. Sanoi, että merkit viittaavat siihen. Niinkuin se onkin sano. Sillä muut puolueet ovat tarpeettomia. Aiheuttavat vain hankausta kapitalistisen yhteiskunnan,- niinkuin työ-väeVikin leirissä. Ei ole muuta puoluelinjaa, kuin omistavat ja omistamattomat tair riistäjät ja riistetyt. LisäisiiAme ; vielä yhden kuvaavan määritelmän: Sortajat ja sorretut. leja liittyy työväenpuolueeseen.*' Emme ajatellut sitä tuon enempää^. Leikkasimme sen pois ja panimme talteen.' Nyt sitä tarvitaan. Lainaamme sen tähän karvoineen päivineen. "Joseph Montagne Kenworthy, eräs toimeliaimpia liberaalien va^ semman siiven johtajista, ilmottaa liittyneensä työväenpuolueeseen. < "Hän selittää, että jokaisen radikaalin velvollisuus on heittäjrtyä ,työväe^ mukaan ja yrittää luoda työväenpuolueesta terve, perustuslaillinen ja kansallinen puolue, joka kykenisi estämään nykyisen hallituksen -härjottaman epäjärjestyksen ja tuhlaavaisuuden. Hän on vakuutettu, että toiset liberaalit tulevat seuraamaan hänen esimerk^ kiään ja arvelee, että Lloyd George saattaa tehdä samoin." ' > Meidän mielestämme ovat eri maiden sosialidemokraattiset "työväenpuolueet" nyt jo tarpeeksi "terveitä, perustuslaillisia ja kansallisia". Mutta se ei tyydytä vielä näitä herroja. Ne pitää muodostaa perin selviksi kapitalistisen yhteiskunnan puoltajiksi. Nämä herrat ovat tyytymättömiä konservatiivisen hallituksen härkäpäisyyteen, joka on omiaan avaamaan työläisten sil-vSenpnolueeseen liittyminen on heidän yhteiskuntajärjestelmänsä säilyttämisen kannalta mita viisain te ko. Sitä tietä siis päästään lopulta siihen, että ei ole muuta kuin kaksi puoluetta, "työväenpuolue" ja kom-aranistipuolue. Arvelemi^e, etta asia ei kaipaa lisätodistuksia ^tällä. erää. Kalle Eoltiainen. Kommunistilehti Relan-der- vierafliista Kö-peidiaminassa -Sosialidemokraattisen sosialismi-nisterin takavarikoiduttamassa numerossaan lausui köpenhaminalai-neh "Arbeidert)ladet", että presidentti . Relanderin vierailu "merkit^ see 119^0 Tanskan työväenluokan karkeata pilkkaamista." "Miksi on Relähdeirin vierailu pahempi kuin ruhtinasvierailu? - Siksi, että Relander ja hänen esikuntansa saapuvat sen m a a n edustajina, missä työväenliike on upotettu veriin. He saapuvat- seillaisen porvtarisluokSoin edustajina, jolla on tuhansien työläisten "henki ' omallatunnollaan. Meidän velvollisuutenamme on tuhansien- jnurhattujen suomalaisten toverien, iuhansien vangittujen työläisten tähden osotettaa inhoamme niille herroille, jotka ovat valkoisen terrorimaan johdossa." Selostettuaan Suomessa harjötet-tuja kuohuttavia julmuuksia jatkaa lehti: • "Relanderin seurueessa on sekä Suomen sotaministeri että ^ ulkoministeri.. Edellinen oli eversti valkoisten joukoissa ja on verta-tiuk-kava lurjus. Hän oli aktiivisesti mukana kansalaissodassa., Toukokuussa. 1918, jolloin suoritettiin päivästä toiseen vankien joukkor murhia — noin 20 vankia päivässä ; käännyttiin eversti Sihvon puoleen,^ joka oli Viipurin valiotta- Heiden joukkojen päällikkö, ja. pyydettiin telotusten lopettamista. Hänelle huomautettiin, ettei ollut mitään t&kelta siitä, ettei telotettaisi syyttömiä, henkilöitä. ;Tähän vas^y tasi eversti Sihvo: "Jos kymmenen telotetuista on syyliisi^, on tar-kotus saavutettu". Ja hän jatkoi, lyöden nyrkkiä pöytään: "En kadu mitään niin syvästi kuin' sitä, että Tienhaarassa otin 4,000 vaiOqa sen sijaan, että olisin paikalla tapr panut hieidät kaikki!:;:. i " J a -nyt näemme me", lausuu köpenhaminalainen kommunistilehti edelLeenj.,. "sosialideniokraattisen hallituksen lausuvan Relanderin ja Sihvon tervetulleiksi Köpenhami-naan sen sijaan, että nämä valkokaartilaiset häädettäisiin pois maan rajoilta. Ei ole mikään asttuma, että Relanderia seuraa sekä ulkoma-nisteri ja sotaministeri sekä eräitä huomattavia politikoitsijoita. Vie-li^ ilun tarkotukseha on ifijan blokin luominen Suomen kanssa. Tällainen blokki saattaa. Suomen vihan johdosta vapaata työväenvaltaa kohtaan, olla • aiheena välien rikkumi-seen Neuvostovallan kanssa. Tämän perusteella on Relanderin vierailu sitäkin suuremmassa ristiriidassa Tanskan työväenluokan etujen kanssa." vähemmän.' Työläisine» ^maisetaaa p a l l ^ n^ein yksinomaan luonnossa. TalonpoOda' rosvotaan veroilla, jot-ka viimeisten 10 vnoden aikana Z vat kohoiinfeet 550 pros. Heidän elintasonsa on 4iim alhamen. että voivat vaih sunnuntaisin syödä rfi-siä.. • • ... . Tämän lisäksi vallitsee maassa ankara sotilasterrori. Voidakseen ' suorittaa yeronsa ovat talonpojat välistä pakotettuja myymään vaimonsa ja. lapsensa. Indo-Kiinan äsken nimitetty kuvernööri, ranska-lännen sosialidemokraatti Varenne" ei ole lupauksistaan huolimatta tehnyt naitään hädän lievittämiseksi! Ylioppilasmielenosotnkset, joita äskettäin pantiin toimeen vanhMi kan-sallisvallankumoukselÖsen P^-Boi- Choyiit yangitsejmisea;johdosta, pa- \ kottivat Vaarennes'm päästämään irti vanhuksen. Kun muuan toinen huomattava.; kansallisvaHankn-mouksellinen äskettäin kuoli, senfe-si Mntä haiidäHe 30,000 ihtoistä |a koko maassar pidettiin snrujnh-lallisuuksia. Ranskalaiset viranomaiset säikähtivät; ja kielsivät mie-lenosotnkset. Ylioppilaat vastasivat voimakkaalla--koululakolla; Varanne pani touneen vangitsemiäa, ja yksistään Saigonissa. erotettiin 500 ylioppilasta^ koululaitoksestaan. 'Tonkinissa toimii: salainen kan^. Usvallankumouksillinen järjestö. Toinen vapaustaSstelijäin ryhmä sn organisoitu "-Nuoressa -Arnianrissa", joka jiäkaisee proletaarisia vallan- ; kumouksellisia -Ti^jotuksiä. Tämä ' järjestö piti tahnoin mielenosotuli.; sen, jossa vaaaittiul>: lehtivapautta." - Varenne vangStuttiiilaksi järjestön - johtajaa ja 'heiäät\^tiomittiin~2 vuodeksi kuritushuoneeseen; Uudet koululäkot olhratv/^ vastauksena pakkotoimiin. '^JAsliriää nassa: on • omiaan'^•J^vaamaan seuraava huo^us raiosicalaisessa Ton-kinin- lehdessä: "^^i^ämä agitatio muuttaa meidän täläiiisti niin rauhallisen, maamme agitatibnin ja e-päjärjestyksen ahjoksi." Imperialismi häikäilemättömyydellään pitää itse huoIta\ idän kansojen heräämisestä. Ja • kun Neuvostoliitto niille osottaa myötätuntoa ja on niille' ystävällinen, 'ter»'' vehtivät nämä pakkopaitaan puetut kansat sitä veljenään ja pelastajanaan. 'Imperialistit raivoavat tä-' män' johdosta -ja samaten sosialidemokraatit, jotka,: kuten 'edellä oleva esimerkki ofeöttaaj oVat täydel-listesti antantiin^et . ^en lakeijoiksi, sen roskaisten töitten sjiorittajiksL iPort ArtbiirmoDtisu No niin! Tähän sanovat tietysti noskelaiset ja muut sen karvaiset: ™at^_ selvän ^luokkataistelun ^ tielle. Tuo on taas selvää kommunistista''^""'"" ' ''' ^ parjausta. Sanokoot sitä -parjauk- -seksi. Mutta Siitäkin huolimatta se on totuus. Voimme sitä ^ssä vielä vahvistaa. Se on tämän pakinan tarkotuksena. Tästä nämä herrat ovat huolissaan. Heidän mielestään pitäisi sovitella. Siten hämättäisiin työväestöä^ Se on heidän tarkotuksensa. .He eivät ole perin yksimielisiä siitä tavasta, millä tämän kapitalistisen yhteis- Olemmeh. an me TK.a-Mik,ik.ii k, .u„ „u,lil„e„eit; ! kunnan asioita. o.l isi hoidetta_v a, ia T i — i :.„+«i;..f/, fn I milla sen horjuvia perusteita olm pönkitettävä. Siitä riita. miten Englannin 'aatelisto ja rikkaat vähinerin siirtyvät Englannin työväenpuoluefen" leiriin. Siihen kuuluu nyt jo lukuisia rikkaita ja aatelisia. Ja niillä on työväenliikkeeseen nähden erittäin taannuttava vaikutus. Taannuttavat jo entuudestaan taantumuksellista. Nämä rikkaat ja aateliset työväenpuolueen jäsenet pyrkivät puolueessa johtoasemiin, ja .kunniaan. Ja kun heillä ei ole muuta astinlautaa, nim käyttävät he sinä työväkeä. Työväelle ei siitä ole minkäänlaista hyötyä. Eivät he kykene antamaan mitään henkisiäkään voimia puolueelle. Vilkuillessamme tässä muuanna päivänä sanomalehtiä, pisti silmääm-; me uutinen: "Huomatulta liberaa- Konservatiivit J. ovat enemriiän jyrkkiä ja kunnioitettavimpia taistelijoita. Mutta nämä liberaalit ovat kouliintuneita veijareita ja politiikkoja. Pitäisihän tässä harrastaa työväen parasta, mutta vain kapitalistisen yhteiskunnan parhaan ja edun kannalta. Sellainen' on heidän "Politiken" kirjottfia Relanderin toivomuksen johdoäta, ettei köpenhaminalaisia mielenosot-tajia asetettaisi syytteeseen, seuraavaa: "Sosialidemokraattinen oikeusministeri uhkasi syytettyjä rikoslain 82:nnen pykälän edellyttämällä kanteella, ,< missä pykälässä puhu taan ^ vieraiden valtiopäämiesten loukkaamisesta, mutta presidentti Relander, joka saavutti varsin suurta ylistystä ja kunniaa kanteella minkä hän järjesti Politikeniä vastaan -viimevuotisella Tukholma-vierailullaan; halusi päästä seurauksista, mitä tällainen kanne aiheuttaisi hänelle Tanskassa,- ja "lausui sen ,: vuoksi toivomuksenaan,' ettei nostettaisi mitään •irfajesteettikaÄ'- nettä" - /'Poliisi sai siis tyytyä syyttämään mieienosotta jia pahennusta tuottavasta esiintymisestä, kuten määritelmä kuuluu, ja nuo kuusi kommunistia tuomittiin lokak.- 9 p:nä 100 kruunun sakkoon jokainen." Heräävä itä ja sosialidemokratia Kuten tiedottanee, on Taka-In-tiassa eräs alue, jonka nimenä on Indo-Kiina. Tästä maasta kirjot-taa eräs ulkomainen. työväenlehti seuriaavaa: Indo-Kiina on rikas maa, jonka kauppavaihto .tekee vuodessa 4 mil-jaardia frangia. Se "kuuluu" filosofiansa. ' Viis he väittävät SO- Ranskalle ja Ranskan imperialismi sialistisesta yhteiskunnasta ja työ- aj*saitsee yksinomaan myrkyttämäl-väen todellisesta parhaasta, johon ei iä tämärr maan 25 miljoonaista väestöä opwmUla ja alkoholHla vuosittain 415 miljoonaa frangia. Työ-olisi sekotettu mitään kapitalistisen yhteiskunnan säilyttämisen • tarko-tusta. ' ,On todennäköistä, että muutkin, porvarit hiljalleen ^ valistuvat ja tulevat -'käsittämään, että tämä ty5 R; Buhayn puhetilaitunt, joka oli Lyseum-teatterissa sunnuntaina lokak. 31 päivänä, muodostui suuren-mpiseksi. Suuri Lyseum-teatteri oli alakerta, täynnä yleisöä ja joku määrä parvekkeellakin. Yleisöön nähden voi kokouksen pitää parhaana mitä Arthurissa on ollut pitkiin aikoihin, vaalikokouksetkaan eivät joka tapauksessa olleet niin suuria. Toveritar Buhayn puheenaine oli: "Kuka omistaa -sinun mielipiteesi". Ensin 'alussa kosketteli puhuja kasvatustyötä, jota tehdään, nykyään kouluissa ja jolla muokataan heti pienestä lapsesta al^en ihmisteD: mielipiteitä siihen suuntaan, että jokainen muka on oman onnensa seppä. Hän selosti kunkin maan kouluissa opetettavan, kuinka -työ-läislapsesta on kohoutunut jokin mahtava rahamies tai muu huomattu henkilö, .joten jokaisella meillä on tilaisuus nousta. mihin asemaan ^vain haluamme.' Koulukasvatuksen jälkeen selosti puhuja' liikkuvainkuvain kasvatuk-sellister tarketusta, mitenkä niitten avulla tehdään/kasvatustyötä porva-riluokan hyväksi, mitenkä niiden avulla vangitaan työläisten aivos-toa. Seuraavaksi selosti hän sanomalehdistön vaikutusta suuriin ihmisjoukkoihin, "porvarillinen sanomalehdistö ajaa tarkotuksellisesti porvariston asiaa .työläistenkin kesken. Porvarilliset uutistoimistot muodostavat uutisensa jia sitten niitä suuret'joukot lukevat. Olkoonpa uutinen kuinka vääristelty tahansa, niin kuitenkin aina se jättää jonkunlaisen mielipiteen joukkojen keskuuteen, ja kun lehdistö tätä useamman kerran tekee, niin on porvarillisen sanomalehdistön uutinen ottanut tilansa ia alkanut juurtumaan joukkoihin, joukkojen mieli-piteet" ovat tulleet vangittua, sanomalehtiuutisien mukaan. Miksi an-na; nme -tä^pän jatkua, sillä tämä on meidän itsemme korjattavissa. Silloin kun -työväenluokka luo oman sanomalehdistön.sä, nijn silloin porvarillinen sanomalehdistö pääse myrkyttämään eikä varastamaan meidän mielipiteitämme. Työväen oman sanom^ehdistön kautta nie voimme saada asiat tietoomme sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. W e n as?ma maassa on kauhis- «ikä aina porvarillisella kaunistuk-tuttava. Kaivostyolamen aannssaaiittsseeee Ncoii, % „ , ; ; . , . n ; t + n „ o 'Tilatkaa omaa vain noin 2.50 markkai päivässä, naiset ja nuoret työläiset vieläkin selia muovailtuna.. Tilatkaa lehdistöä; kannattakaa ja avustakaa sitä.r Englanninkielisistä lehdistä on
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 8, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-11-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261108 |
Description
Title | 1926-11-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm 2 Maanantaina^ manräsk. 8 .No> 130 1926
VAPAUS
^ Canadan sQomalaisen tySväeston ainoa liänenkannattaja,
OmeStsy Sadbarygsa, Ont., maanantaina, fcesIdvulEkona
j. is peisantaina.
S. G. NEm
T o i m i t t a j a t :
AEVO VAARAi
• Begistered at the Fost OfHce Department, Ottawa,
B8 eecond class roatteiv^ •
VAPAUS (Liberty)
The o Finnish Worker8 in Canada. Pöb-
Ushed in Sadbory, Ont, every Monday, Wednesday
add Friday. • V-v
TILAUSHINNAT^
' " >Canadaan S^ksi vk. $4.00, puoli Vk. $2.26, kolme kk.
Si.lSO j a yksi kk. 76c.
u; Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
' ' T U a u k s i a , joita ei seuraa raha, ei tuUa lähettämääni
j i - jMtitäi aaiamiestenjöjlla on-takaukset.
ilLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
V ' ' Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksinkertaa.
• 't^«-',\A«ioliittoonmeno, ibnotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
J^tymailmotdcset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
j, AvioeroilmotukBet'$2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
" Enotemänilmotnkset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
Iditofllauseelta tai' muistovärsyltä.
'5\'V , Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
' kofane kertaa.
> d^päisUmottajien ja ilmotnsakenttnurien on; vaa-ferea;
lähetettävä ilmotnshfaita etukäteen. \>
•"^ fxi^neral advertising rates 76c per, col. inch. Mi^
j< [nisuni charge for sin^e insertion 76c The Vapaus
' li the best advertising medium among the Finnish
• '^gebfeto^in Canada.
Maanantain lehteen aiottnjenilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. , v
1 1 , * 'Jos' «tte milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen
^ Kirjeeiieenne; kirjottakaa uudelleen liiSkeenhoitajan per-
' Monallisella nimellä.
. rJi V..KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
i^^V^V>£0ntel8iset profeetat ^ lankeavat samaan erehdykseen
"ylSrä"uudestaan ja. u yksi tekijä, minkä he
^äinäil^nnohtavat: bolshevikit. Heidän muut laskelmansa
• ttväti*4illeel hyvin paikkansapitäviä.
'•Öa ototta, eitä. Ludendorff olisi voinut vallottaa Pie-tariJilV^
nDa 1^18.' Mutta bolshevikit tekivät rauhan
' :Brest Litovskissä. On totta, että^enräali Krasnovin so>
V ;tilaat.«t«h> .tsfaekjkoslovakialaiset' legioonat olisivat voi-
;ncet cniiehittäärMoskovan^
r>' j a r j e s i^ punaista • armeiaav Ja talonpoikaisjoukot
%':;{Qlfeiimt «•voineet: seurata';'Karl: Kautskyn- ennustusta ja
; 'muuntaa' lii^öleitf^ vallankumouksen tilapäiseksi ja
; 6ekasö%lsäbi'^|taTö^poika^ i>elkäksi väli-
J;; Jc |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-11-08-02