Vapaus, June 8, 1929

              No. 135 — 1929 Lauantaina, kesäk. 8 |Knä ;4— Sat, June 8 Snrn3
Hauska Kirja"
J u u n Ilmestyneestä " H a u s k a s t a K i r j a s t a " kirjottaa F — . Tvöm^ehe'^.
lausunr.on josta lainaamnie k ä n seuraavinT
T a t a h a r r a s t u s t a kuvaa sekm. kun n j t juuri on ilmest%-Bvt kaks*
, s t e iz^^—a k i r j a a T-oi—ne-n, ^ni-me^ltä^ '^- L ats tne n kiiiirrjjaa ",, vvaaeellttaaaa jjoo ttooLi s=ttai opaalinnoosi-r
a a n . . T a t a k i r j a a o n käytetty kesäkouluissa l u k u k i r j a n a Tämän
j a n k o k o o n p a n o on j-hteistyötä.
T o i s e n nimenä o n " H a u s k a k l rj
EnglaiimD ja Yhdysvaltain v^eD
Kiinassa
ii^paila YhteiskminaDisfa rauhaako icMe&
Por\-aristo o n a i n a syyttänyt \-asem- s:noth fs. tm nyt aiocn o i l z a oppi ty5-
mistoa siitä, etteivät nämä myönnä Iäisten kannalta katsnen.
y h t e i s k u n n a l l i s t a rauhaa mahdolKsek-k
i r -
kappa
an mvus-o
k i r j an
Tov._ Suvanto huomauttaa alKuiauseessa, että k i r j a n tarkotus on
o p e t t a a j a s y v e n t ä ä . k i e l i t a i t o a . Mutta samalla noiden "runon näköis­t
e n pätkien tarkotus on k o l u i s s a m m e saada svntvmään be^-ätety^ aihe«n
j o h d o l l a k e s k u s t e l u a , jossa o p e t t a j a l l a on mainio" t i l a i s u u s luetun runon
p e r u s t a U a selittää l a a j e m m i n k i n eteen tullutta aihetta.
K o k o e l m a n ensimäinen runo selittää k i e l i s u h t e i t a:
" S i e l l ä Suomessa l a p i o l l a lapioidaan,
täällä s o v e l i l l a sovellamme.
' Siellä k u n e i m i t a n ole t a s k u s s a ,
.. tääir on n a t i n k i a poketissamme.
Siellä vene k u n nähdään jär\-ellä, • :
._, .' täällä näemme leekillä pootin.
Siellä kärryillä kuorma lastatahan,
täällä vääkeniin lootaamme l o o t i n.
Siellä Suomessa v u o k r a t a a n huoneita,
v a a n täälläpä räntätään ruuma.
l ' ' ' . Siellä kylmänä aikana lämmitetään,
•täällä h i i t a t a a n , että on kuuma.
Polkupyörä, j u n a j a k a t u v a u nu
ovat k u l k u n e u v o j a siellä,
täällä p a i s i k k e l i j a s t r i i t k a a ra
ynnä t r e i n i k i n rautatiellä.
Mikä r i k k i on, se Suomessa k o r j a t a an
m u t t a täällä se f i k s a t a h a n.
J a jos siellä j o t a k i n sekoitetaan,
n i i n täällä sitä m i k s a t a h a n ."
Y h t e i s k u n n a l l i s e l t a k a n n a l t a a l l a o l e v a runo (ja niitä on p a l j o ) a n ­t
a a k o u l u i s s a p o h j a n hyvälle k e s k u s t e l u l l e:
Miljonääri kutsui luokseen lauma:: lääkäreitä.
" O i , a u t t a k a a m i n u a 1" hän r u k o i l i heitä,
" o n elämäni kauheaksi käynyt a i v a n,
e n tiedä miten saanut olen sellaisen v a i v a n !"
K u m a r t a i n kysyivät lääkärit rämä:
" M i l l a i n e n on v a i v a n n e kauhea tämä?
R u o k a h a l u n k o puute? Eikö enää v o i s y ö d ä ? "
' ' P a l j o n p a h e m p a a ! " vaikeroi miljonääri,
" ö i l l ä uneksin että teen tehtaassani työtä!"
'.^.^"^.^^ ,H"*J»" on h a u s k a k i r j a . Olisikin ehkä parasta, että j o k a i -
K i r j a " t a i v a s t a i s e s s a tapauksessa " V a u h d i k a s k i r j a ".
M u t t a ei v a i n suomen opetuksessa, vaan kesäkoulujemrne päättäjäi­sissä
p a l v e l e e tämä k i r j a h y v i n tärkeätä asiaa.
J o k a i n e n k i r j a n runo kelpaa lausuttavaksi j a j o k a i s e n r u n o n . a v u l la
v o i a n t a a a l k e i t a lausunnossa. A l l e k i r j o i t t a n e e l l a on o l l u t t i l a i s u u s seu­r
a t a t u o l l a i s j a l o p e t t a j a i s j u h l i a . Kirjasta otetut runot ovat "menneet
I l m a n tämän mefrkillisempää puhvausta' k i r j a n ensimäinen painos
menee k a u p a k s i j a s i t t e n otetaan toinen. Jos näinkin ikävässä t v v l i s su
p u h u i s i m m e " H a u s k a s t a k i r j a s t a " , n i i n voisimme vain p r o v o s o i d a ' " l u k i ­j
o i t a tiehensä. ' .
Näinollen kehitöTr
i e n s c t a kärjistyy päivä päivältä. T ä -
Tiä sota on edellisen sodan jatkoa
Taistelukenttä o n s i i r t j m y t v a i n k e s k i -
-i:tä m a a k u n n i s t a eteläisiin maakun­t
i i n — K v a n t t m g i i n j a K v r a n s i i n . Ne
ulkcapäin tulleet voimat, j o t k a seisovat
taistelevien k e n r a a l i r y h m i e n takana
heittävät a l a t i u u t t a syt>'kettä l e i m u a ­v
i i n s c d a n l i e k k e i h i n . Tshankaishekin
j o h t a m a N a n k i n g i n . h a l l i t u s , jota H -
vcnaisesti tukee Pohjois-Amerikaxi
Y h d y s v a l l a t , j u h l i jo voittoaan ja
>fankingin h a l l i t u k s e n virallisessa s a ­nomalehdistössä
k i r j o i t e t t i i n j o siinä
hengessä, että v i h o l l i s e n o n armotta
a n t a u d u t t a v a . M u t t a K w a n s i n r y h m i ­tyksen
takana seisova E n g l a n t i , j o l la
.on .suuria s i j o i t u k s i a Etelä-Kiinassa
j a Jangtsejoen laaksossa, ei o l e o l l e n ­k
a a n t a i p u v a i n e n luopumaan asemis­t
a a n j a v a i k u t u k s e s t a a n t a i s t e l u t t a.
' K v a n s i l a i s e t k e n r a a l i t , j o i d e n voimat
ovat keskittyneet K w a n s i n maakun­t
a a n . . järjestävät E n g l a n n i n tukemina
a v o n a i s t a hyökkäystä N a n k i n g i a \'as-t
a a n .
Eräs lontoolainen lehti k i r j o t t a a:
" S o t a K w a n s i n maakurmassa on k i e r ­tämätön.
K w a n s i n r y h m i t y k s e n j o h t o,
henkilöillä ei o l a pienimpiäkään a i k e i.
t a toteuttaa Nsmlcingin määräystä ja
l u o p u a vaOlasta^ Hän m o b i l i s o i joukko­j
a a n V u t s h o u h i n , hyökätäkseen K v a n -
t u n g i n m a a k i m t a a n läntistä jokea p i t ­k
i n . K v a n t u n g i n voimat (jotka taiste-i
f v a t N a n k i n g i n puolesta) ovat taas
i e s k i t t y j i e e t S h i n s j u n i i n ".
" T i m e s " julkaisee t o u k o k u u n 10 p ä i ­vän
numerossaan Honkongista (eng­l
a n t i l a i n e n alusmaa Etftlä-Kiinassa)
saapuneen t i e d o t u k s e n : " N y t o n täysin I
m a h d o l l i s t a , että s y n t y y vakava ottelu ma^a.
K a n t o n i s t a . . K w a n s i l a l s e t sotajoukot,' Rauhasta el K i i n a s s a voi tällii h e t -
lähenevät Samshujua (30 k i l o m e t r i n keltä, olla puhettakaan. Se o n yhtä
päässä K a n t o n i s t a ) . Shanghalsta on k a u k a n a k u i n sekin, että Japani ja
saapunut kaksi l a i v a a , j o t k a ovat t u o - ; E n g l a n t i l u o p u i s i v a t t a i s t e l u t t a asemis-neet
n a n k i n g i l a i s l a s o t a j o u k k o j a K a n - ! t a a n K i i n a s s a Y h d y s v a l t o j e n hyväksi,
t o n i i n . . . . J o t k u t kantonilaiset l e n t o - ; Valtaapitävät k e n r a a l i r y h m a t j a n i i -
koneet ovat pommittaneet N a n k i n g i n den t a k a n a seisovat imperialistiset
h a l l i t u k s e n s o t a - a l u k s i a , jcjtka ovat o i - ; v a l l a t unohtavat k u i t e n k i n kohnannen
ieet lähellä S h a m i n i a ( K a n t o n i n ui-1 tekijän K i i n a s s a , nimittäin K i i n an
S u t c a a n talcatens^ parannetuksi
tautuvat kiiruhtamaan Burmasta (lä-! r;,,™ „^-'-:r- maafTrnrmrodan lÄemistä vaurioista
hinnä Kiinan rajaa deva maakunta i
f!!i..^^l"t^ifL^°!!^Lr!^^1^i. vaan huutavat j a t k u v a s t i j u l k i tais.
! hamtnk^fssa MonilLi acmiattialoilla
K v a n t u n g i n ja K w a x ^ maakunnissa ' " K u T r c ^ u n i s t i t kvmmenisen vuot-: S a ^ S . : Ä £ ^ a * L S ' ^ t r ^ t ^ t
^''«^"""^«n.l^^^vtSS ^" -^^^^ s a a d a l S S T ^ a t S ^ ^ t e l u ^ jotka tojen j a E n g l a n n i n välillä, T a h a n^cn, ^ y ^ ^ ^^^^^^^^ työläisten r i n t a m a a i useia ovat saanet jättiEfcmäisen Jaa-xtelä
lisättävä v a i n se että. v a s t a l u l - , ^ j ^ ^ o t t a m i s e k s i ' proletariaat i n k ä -
j a k k o i n poistivat 6 s o t a l a i v a a P H i P P i i - ^un. oUvat j u u r i sosialidemokraa-n
i e n s a a r i l t a j a veivät ne Jangtsa-joelle.
1
tit ensimäisiä tämän y r i t y k s e n t u k a h ­d
u t t a j i a . He väittivät kommunistien
Japani^ ei tietenkään jää v a i n si-1 vallanpyrkimystä haaveeksi j a s a n o i - j lifttlnen vaisa a n k«£k(ss& maissa vuo-v
u s t a k a t s o j a k s i . Pohjois- K l i i u i s s a käy- v a t silloisen epänormaalisen tilanteenj si vuodata kasvanut.
iuoden. Samoili on tapabtnnuv poliitti­sella
»Taite. Ts^Qväenlaokan valtiolli-seC
oOcecdet o n haikailematta tallat­tu
kftcsn j a heihin kobdistumit po­vaa
taistelua käsittää Japani sangen • o l e v a n ' v a i n vasta päättyneen m a a i l -
kätevästi hj^äkseen. Fengjusliiangin,' mansodan jälkimaininkeja, j o t k a h a i l x -
j a N a n k i n g i n h a l l i t u k s e n väUt u h k a a - ' tuvat a i k a a myöten elämän p a l a u t u ­essa
säännöllisille raiteilleen. Samoin
he väittivät työläisten t a l o u d e l l i s e n a -
seman paranevan sitä m u k a a a n kuiD
k a p i t a l i s t i s e t valtiot saavat lääkitsta»
maailmansodan n i i h i n iskemiä Fiaa-voja.
Tj'öläisten oli siis sällytettäviL
y h t e i s k u n n a l l i n e n r a u l i a j a a v u s t e t t a ­v
a k a p i t a l i s t i s t a m a a i l m a a taloutensa-jälleenrakentamisessa,
k r s k a m u k a i l -
ten — j a v a i n siten — työllisten o -?
m a k i n asema p a r a n i s i .'
K o m m u n i s t i t k i n myöniivät l i l l o l s en
epänormaalisen t i l a n t e e n jphtuvatt e a -
slkädessä maailmansodasta j a I:e t a b - "
toivat syöstä .sellaiseen tilanteeseen
johtaneen k a p i t a l i s m i n pois v a l l a s t a -
M u t t a he ymmärsivät, ettei f c o l l i rt
pelkkä tilapäinen Ilmiö vaan totesivat
k a p i t a l i s t i s e n tuotantoelämän nyksl-^ :
cessä kehltysvalhee.ssa yhii uudelleea
k o m a a l a l n e n kaupunginosa)".
Tärkeimpänä tekijänä sotatoimien
kehittymi?essä Etelä-Kiinassa on se. 1 K i i n a n .
j a k a j a n k o u r a a n . Pitäkääpä siis h e t i p e r h e n e u v o t t e l u j a päättäkää j o s t a in
välttämättömästä msnoorästä tiristää k i r j a n hinta. — F - s .
" H a u s k a a k i r j a a " voidaan tiiäta suoraan Vapauden liikkeestä, s i v u ­k
o n t t o r e i s t a j a l u k u i s i l t a asiamiehiltä on sitä myöskin saatavissa.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
NAISTEN OSASTO
Raportti
n e n voi itse erityisesti hakea k a n s a l a i -
sei-csi, k u i n hän k e r r a n on k a n s a l a i s -
tunut miehensä kautta.
L . N . L . o!i l a a t i n u t alustuksia keskus­t
e l t a v a k s i . l:nen, koskien lääkärin
saamista vai>aasti työttömyyden a i k a.
n a ; 2:nen. A m e r i k a n r a j a n ylimeno-
T . N . L . Vimcouver-saaren. E . C . CJhase rangaistuksen huojentam.ista. —• K e s -
R i v e r i n , Cob T r e e n j a Lädysmithin y h - k a s t e l t i i n ensimäisestä j a kokemukses-teisestä
neuvottelukokpuksesta toukok. i t a t u l t i i n . tietämään, että v a l t i o n lää.
16 pnä 1929. j käri o n s a a t u vapaa-ti s i v u l l i s t e n p a i -
S i h t e e r i H . Sillanpää kutsui kokouk. j "o^tuksesta vasta joutuessa äärimmäi­s
e n järjestykseen j a Umoitti tämän seen puutteeseen.^ Jäikimäisestä pää- j
vuotuiseksi 9:nnen piurin ryhmä t o i ­s
e n yhteiseksi neuvottelukokoukseksi.
V a l i t t i i n kokoukselle tarpeelliset vir­k
a i l i j a t j a a l e t t i i n asioiden käsittely.
E s i t e t t i i n t i l i r a p o r t t i sy5'sk. 1 pstä
1928 h u l i t i k . 30 p : ä än joka t i l i n t a r k as
t a j a i n l a u s u n n o n , m u k a a n oikeaksi t o ­d
i s t e t t u n a on tulot sanotulla ajalla
S165^5, menot 153.60, kassa hulitik.
30 p. $11.75.
L u e t t u n Canadan lakikohta koskien
n a i m i s i s s a olevan naisen kansalaistu-raista,
jcsta i l m e n i , että naimisissa o-levä
nainen Canadan kahsalai.scn
k a n s s a o n k a n s a l a i n e n miehen eläessä
j a m i e h e n kuoltua, eikä sellainen n a i -
—r- Ethän sinä osaa vielä!
" N o i n j u u r i hän o n m i n u a k i n pessyt"
a j a t t e l i T a n j a , j a hän näki äidin k a ­peissa
ryppyisissä poskissa jotakin
m i n Takasta, l ä h e i s t ä . . . . Hän m u i s ti
äidin r a s k a a n elämän. Hän olisi t a h ­tonut
hyväillä häntä, sanoa jotakin
hänelle, m u t t a hän e i löytänyt sano­t
e t t i i n ottaa enempi selvää.
L u e t t i i n sihteeristön tekemät t o i m i n ­taohjeet
tämän p i i r i n T . N . L : l l e _ja h^"-
väksyttiin.
K e s k u s t e l t i i n yhteisistä kesäjuhlien
vietQsta. Päätettiin ne viettää entisessä
paikassa, jos v a a n se o n v a p a a s t i s a a:
tavana. 16- pnä kesäk., vartistettuna
m o n i p u o l i s e l l a ' o h j e l m a l l a j a r u u m i i l ­lisilla
virvokkeilla, j o l t a saa t l l a l s u u -
de:Ea ostaa muuta, p a i t s i mustaa k a h -
h i a .saa vapaasti k a i k k i . J u h l i s t a t u l ­leet
varat luovutetaan lasten kesä. unhoittaneet k u n niitä o l i s i k i p e i m m in
kämppäysrahastoon. j o t k a tulee tänä kaivannut,
kesänä pidettäväksi jossakin Vancou­v
e r i n läheisjTdessä. jonne kehoitetaan
v a r h e m p a i n laittamaan lapsiaan
j o i l l a s u i n k i n v a i n o n mahdollistä.
k e s k u s t e l t i i n o p p i l a a n lähettäimtses-t
ä cpettajakursseille. jotka on a i k o ­mus
pitää Vancouverissa tämän kesän
a j a l l a . Päätettlm kysyä P e n t t i Saar-l
u n d i a L a d y s m i t h i s t a jos h ä n h a l u an
lähteä, n i i n N . - l i l t t o hommaa rahaa
hänen m a t k a - j a ylöspltokustannuk-ciinsa.
/
V i i m e i s e n Vancouverissa pidetyn
neuvottelukokouksen» päätöksen m u ­k
a a n hommata naisjärjestäjä tähän
9:teen p u r i i n . jätettiin s i h t e e r i n huo­l
e k s i . .
E. L i n d alusti keskustelukysymyksen,
m i h i n t o i m e n p i t e i s i i n me ryhdymme
m a a i l m a n v e r i l e i k i n syttyessä.? j a t o i ­sena
kysymyksenä: Toveruus j a s a i ­rausapu.
A j a n vähyyden tähden einme
voineet molemmista keskustella. K e s ­k
u s t e l t i i n jälkimäisestä. R a h a l l i s t a P . -
vustuskassaa ei. k a t s o t t u tarpeellisek­si
l a i t t a a a i n a k a a n näille p a i k k a k u n.
n i l l e . Vaan jos n i i n ahtaalle joutuu,
että o n a i v a n välttämätön saada r a ­h
a l l i s t a apua, n i i n h o m m a t a a n sitten
r a h a a k e i n o l l a mikä parhaaksi näh­dään
milläkin p a i k k a k u n n a l l a . K a t s o t ­t
i i n tarpeelliseksi osoittaa toisillemme
t o v e r i l l i s u u t t a s i l l o i n k u n j o u d u m me
s a i r a s t a m a a n Ja m u u t e n k i n elämän
v a s t u k s i i n , käymällä katsomassa ja
auttamassa j o l l a i n ^ t a v a l l a , jos v a in
o n avun tarpeessa. J o l l a k i n o l i k o k e ­musta,
k u i n k a katkeralle se tuntuu:
k u i n joutuu elämässä oikein ahtaalle
s a i r a u d e n j a köyhyyden keskellä ja
näkee, että s i l l o i n o n t o v e r i t j a ystävät
v a t kehittyä aseelliseksi yhteentörmä­ykseksi.
S a a t u a a n h i l j a k k o i n 2Vi m i l ­j
o o n a a d o l l a r i a N a n k i n g i n h a l l i t u k s e l ­t
a "puolueettomuudestaan". pysyi
F e n g j u h s i a n g j o n k u n aikaa puolueet­t
o m a l l a N a n k i n g i n ja! k w a n s i l a l s t en
välisessä taistelussa, j a k u t e n t a v a l l i ­s
e s t i k i n , odotti sitä, miten taistelu
päättyj'. M u t t a viimeiset K i i n a s t a s a a ­punet
tiedot kertovat, miten r i i la
F e n g j u h s l a n g l n j a T s h a n k a i s h e k i i i v ä ­lillä
k e h i t t y y yhä l&hemmäksi k o r k e i n ­t
a pistettään. T s h a n k a i s h e k on v a a t i ­n
u t F e n g j u h s i a n g i a riisumaan sota­j
o u k k o n s a aseista. F e n g j u h s i a n j taas
o h julaissut j u h l a l l i s e n ilmoltuk-sen
siitä, että s a m o i n k u i n " t i v a n s i l a i s e t k i n .
ei hän e s i i n n y N a n k i n g i n h a l i i t u s ta
v a s t a a n kokonaisuudessaan, vaan a i ­n
o a s t a a n T s a h k a i s h e k l a vastaan, joka
j o h t a a m a a t a t u r m i o o n . Tämä osoittaa, johtavan samankaltai^iiu kriLstlUtn.
e t t e i hän a i o pysyä enää puolueetto- :o.^.tP hinnan saa kisKoa työläuien
se'i:nn?hastaan.
K o m m u n i s t i t selitMvit s i l l o i n y h t e i s ­k
u n n a l l i s e n rauhan mahdottomaksi ja
kutsuivat työläiset täi^linuittönirtän
taisteluun, koska työväcnluckki vairr
t a i s t e l u n avulla voi Kr,avi;t'..i;i o i k e u ­tensa,
samoinkuin .=iiilyttä;< aikafscnr-m
a t k i n saavutuksenpa, koski k a p i t a ­l
i s t i n e n järjestelmä Koliityksessään p a -
k o l t t a a porvariston alati yhri suuTura-massa
määrin kokd:.':t''m9u.n r l i i t o n sa
työtätekeviä kohtaan.
K u m m a t olivat s i l l o i n oikeassa? O n ­ko
y h t e i s k u n n a l l i n e n elänvi i : u l k e n i it
r a u h a n merkeissä, vai onko se t o ­d
e l l a k i n ollut työväenluokalle t a i s t e l ua
olemassaolosta?
J o k a i n e n selkeäkat3?inrn iyöIiiuTcn
v a - t a a empimättä, että oikeassa o l i ­vat
kommunistit. — T a i s t c h i o p p i o l i
J a kuitenkin hmrtaa porvaristo tfi-ttxkic
päivänä yfateisfcnnnnTltsen rau­han
säilyttämisera välttämättömyyttä
tyääkiHe j a sosialidemokntatit syyt-txTst
kammooisteja Tallankumbuksel-
Itsen hiokkaoidn levittämisestä.
ToddOstms aa kuitenkin mäSiäajä-nä
yhtetskomtalfisaEsa elämässä. Ja
se huDtaa tänäkin inlvänä työläisiltö
yhteiskunnallisen talstehm välttämät-töeayyUM.
ja jrhteidnrnnaUisen rauhan
xsabdofttomuatta.
AHAA
S U O M E E N
KnrssiSnoienHafttea
3950
CanadanDollarista
Lähetyskulut:
10c läheti-ksistä a l l e $20.00. 60e lä­hetyksistä
$ 2 0 . 0 0 — $ 4 9 . 9 9 , 80e lä­hetyksistä
$ 5 0 . 0 0 — $ 7 9 . 9 9 j a «1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekfi
50c j o k a i s e l t a s e u r a a v a l t a alkavalta
s a d a l t a d o l l a r i l t a.
SähkotanomaläbetyksIstS evak lä-b
e t y s k u l u t $3.50 läbetykseUfi.
Suomen rahaa ostetaan. Eorsd
$2.45 sadasta S m k s t a.
. Tehkää lähetykset osottedla:
VAPAUS,
Boa 69, S U D B U R Y . 0 » t . f
m o n i m i l j o o n a i s e t työtätekevät joukot.
V a i n nämä kykenevät yhdistämään
Maanviljelijäin osasto
BRUNSWICK
PANATROPE
tävästi. J u u r i s i l l o i n i t k i lapsi j a m o ­lemmat
riensivät hänen luokseen.
V a l o i s a kesäinen yö k a t s e l i myöhäi.
seen asti huoneeseen j a pöydälle, jossa
oli öljylamppu, j a k a h t e e n rautasän-kyyn.
Toisessa niistä n u k k u i äiti. toises
ta tyttö onnellisesti hymsrillen j a h ä ­nen
vieressään valkoisessa korissa v a n .
^ a n hyväili hän toisella tytärtään.
— T a n j a k u l t a , suotta minä sinun
m i e l e s i p a h o i t i n . .Jääköön lapsi m e i lk
sanoi hän, — O l k o o n hän v a i n täällä
j a slilä hyvä.
t y t ä r nyökkäsi päätään hyväksy­västi
j a k u i v a s i kyyneleensä.
M u t t a äiti alkoi uudestaan puhua
sulhasesta. •
—- Siinä v a i n o n p u l m a , miten hän
a s i a n o t t a a . Hänen kanssaanhan sinun
on elettävä eikä minun.
— E i , v a a n myöskin s i n im kanssa-i^
sanoi T a n j a joka muisti, miten äitJ
m a i l a koko talossa.
Seuraavana aamuna koko tehdas
tiesi T a n j a n päätöksen j a o l i i h m e i s ­sään.
Naurua,, l e i k i n l a s k u a , o n n i t t e l u ­j
a j a kysymyksiä satoi hänelTe oikebi
r a n k a s t i . .
V a n h a työnjohtaja teki huomautuk­sen
Tanjalle, ettei hän houkuJttelisi
n a i s i a työstään pois. m u t t a kuultuaan
syyn katseli hän s u u r i n s i l m i n , puhui
pehm.eämmäässä äänensävyssä j a a j oi
utelemaan kerääntyneet tiehensä l a -
jitteluosastoSta, jossa T a n j a työsken-teli.
• • ' • '
T a n j a n sormet työskentelivät k i i -
L o p e t e t t l l n kokous l a u l a m a l l a V a la
R a p o r t e e r a a j a ,
Kemialliset aineet rik­karuohojen
hävittä­miseksi
O n k o a i k a tulossa.: j o l l o i n f a r m a r in
e i enää tarvitse k u o k a l l a tappaa l ^ l u -
s a l l l s l a r i k k a r u o h o j a — onko m a h d o l ­l
i s t a , että lähitulevaisuudessa v o i häi.
r u i s k u t t a a myrkkyä tai m u u t a k e m i a l ­l
i s t a a i n e t t a p e l l o i l l e e n j a m u u t a m a s ­sa
hetkessä pienellä v a i v a l l a hävit-täii
n e k a s v i t , j o t k a ovat tiellä?
S a m a t e n kuin menneinä aikoina
maanviljelijät poimivat potaatin k o p -
p i a J s l a j a m u i t a hyönteisiä p e l l o i l t a an
f a r m a r i t ovat käsin haviuäneet r i k ­k
a r u o h o j a mutta tieteilijät n y t ennus,
t a v a t , että samaten kuin nykyajan
f a r m a r i t n y t vähällä v a i v a l l a saavat
hyönteiset tarhoistaan j a p e l l o i l t a an
m y r k k y j e n a v u l l a hävitetyksi, on h y ­v
i n mahdollista, että- tulevaisuuden
f a r m a r i voi myös rikkaruohot saada
s a m a l l a t a v a l l a poistetuksi maastaan.
A . C. A r n y . M i n n e s o t a n v a l t i o n m a a n -
v i l j e l y s o p i s t o n kasvispeslallstl joka
o n monen käytännöllisen keksinnön
löytäjä, o n v i i m e i s t e n vuosien aikana
k o k e i l l u t k e m i a l l i s t e n r i k k a r u o h o n h ä -
v l t y s k e l n o n ' kanssa j a kertoo seuraa­v
a a :
" K o k e m u s on osoittanut^ että f e l l a i -
set aineet k u t e n S o d i um Chlorate, t a p ­pavat
rikkaruohoja, mutta tähän
s a a k k a o n n i i n vähän.tietty k e m i a i l l -
sesta r i k k a r u o h o n hävittämisestä, e t -
äuttÄtf" taloudenhoidossa. Hi?.ri o n n u o - mään a v i o l i i t t o n s i j a s i l l o i n o n T u n ja
r e m p i , osaa o n i m e l l a k i n . mutta äiti Mäkarova, tuo r a l a s ja l l o h i e n tyttö,
äitiä, e t t e t h ^ n häiritsLci. j a m i ^ hänen kysymyksestään k u u l t i levctto-i^
SäsS^° ""^''r^O^eU.o Sinä o i k e i n vakavissani o t -
minä tule teitä häiritsemään jtanut sen lapsen? _^ .
asun yksinäni, jatkoi äiti kyynelei-j ^ ^ ^ ^ ^ f g ^ ^ H S S a ^ h a n m i -
na et j a t a j a m i n a e n v o : ottaa h a n t a . ; 1-='^ ^
k u n o l « i j o v a n h a , e i m i n u s t a ole k a s - : t e U a ^ . ^ ^ ^ ^^
^ a t t a j a k s L _ ' tannut. Hän m u i s t i , m i t e n Sujev o l i
T a n j a s y l e i l i h a n t a lujasti j a ^-i^^^^ taivutella häntä asumaan
K y l„l -a se— jä rj,e s^t yy, sano^i hv,a-n„ pr>a^a-t6-f^ = ki 'a' "h^d" 'e^n* ilman äitiä. " M a i k k i kyHä
o n j o a l k a m a flänyt. Häntä v a r t e n on
" i n v a l i i d i k o t l " o l i S u j e v koettanut t o ­d
i s t e l l a , T a n j a s t a - o l i aina n i i n h ä ­vettävää
muistaa tätä keskustelua,
\ a i k k a Sujev sitten t a i p u i k i n T a n j an
u a r a i a l l e : jääköön äiti. jos T a n j a n l lo
vastustaa. Pyysipa hän vielä anteek­s
i k i n T a n j a l t a , m u t t a k u i t e n k i n T a n -
j!» tunsi m i e l i p a h a a m'i.*jtellessaan t ä ­tä
i^aikkea.
— E i häntä mieayrp se, että f.inä
olet o t t a n u t lapsen, koetti M a i k k i j a t ­k
a a . — Rupeatte taas riitelemään.
. k i i l o i n hän e i r a k a s t a k a a n , vastasi
l a n a . V a i k e n i v a t.
— M i l l o i n hän tulee t a k a i s i n ? k y ­s
y i liän j a s a i •/astauksen;
- Öuömenna seitscmänjunassa.
J i j i i a mennä jyri: J -i. Hopeana ja
r i : u n i n p u n a s e n a hoht.ava5 säkenet oastä. M u t t a emäntä ei suuttunut,
fayjipivät sen etupäär.sä j a k i i m a s i v a t _ N i i n , n i i n lapsi o n m i n un
T a n j a Sujeva. '
N y t t u l t i i n asemalle, tuossa katu,
k o t i Sisar e i ole k o t o n a . T u s k in
o l i hän e h t i n y t muuttaa vaatteitaan,
k i m hänen asuntonsa emäntä, leski
M a r i a Ivanovna, tuli sisälle tuoden
m a u k a s t a k a a l i k e i t t o a j a U u h u s t l h y ­m
y i l l e n kertoi hänelle T a n j a n hom­m
i s t a . Sujev e l suuttunut. Hän h ö l -
m i s t j ^ täydellisesti: Hän k a t s o i e.
mäntää l ; a s v o l h i n , j o t k a kertoivat k a i ­k
e n sen, minkä tarkoituksellisesti
v a i s t u t sanat jättivät sanomatta. H ä ­n
e n kasvoillaan l i i k k u v a t vaaleina
pikkukäärmelnä kulmakarvat, hyppe­l
e h t i karvainen syylä j a Ivallisina
j u o n t e i n a juoksivat hienot rypyt.
H e t k e n k u u n n e l t u a a n Sujev h a u k k ui
«:mäntää juoruamisesta j a n o u s i pöy­tä
tieteilijäin tulee vielä paljon k o ­k
e i l l a , ennenkuin parhaat menettely­tavat
tulevat tietoon. Millä a i k a a v u o ­desta
j a m i t e n on p a r a s k e m i a l l i s i l la
a i n e i l l a ruohoja hävittää ovat k y s y ­mykset,
j o i h i n vielä tarvitaan etölä
vastaukset, mutta on h y v i n m a h d o l -
l l : t a , että muutamassa vuodessa t u l ­l
a a n t e h o k k a i t a j a käyräimänisiä m e - i
n e t t e l y t a p o j a keksimään.
"Mikäli viime vuoden tutkiniukse';
csolttavat, kemialliset aineet tekevät
s u u r i m m a n vaikutuksen ruohoUiin
toukok. j a marrask. välillä, j o l l o in
juuret ovat heikkoina. V a i k k a p a l j on
s a a t i i n " r i k k a r u o h o j a hävltetyk.si pie­nellä
k u l u n g i l l a j a työllä, e l y h d e s t ä ­kään
koepellosta sentään .saatu k a i k ­k
i a r i k k a r u o h o j a tapetuksi kun m j r r k -
kyä t a i k e m i a l l i s i a aineita käytettiin
a,lnoa«taan yhden kerran. M u t t a , k o s ­ka
harvoin saadaan tarhoLsta j a s a ­doista
hyönteiset k a i k k i tapetuikai fcan;^
myrkkyä ruiskutetaan n i i h i n ainoas- •H
t a a n yhden kerran, ci voida väittää,
että k e m i a l l i n e n ruohon hävlttärnincr;"
o n epäkäytännöllinen, v a i k k a pitääkft? .
r u o h o i s i a peltoja useampia kertoja |
r u i s k u t t a a . 1
" J o s pellossa el ole kovin p a l j o n i
r i k k a r u o h o j a , ne t a v a l l i s e s t i .saadaan J
helposti hävitetyksi, jos k l o r a a t l c j a 1;
käytetään n o i n 4 p a u n a a j o k a i s t a n e -
liöjaardla kohden (272 neliöjalfcjfi«> i
Jos myöhemmin huomataan, ettö-j'
m u u t a m i a ruohoja on m a a h a n jäajcefc.|j
a i n e t t a on taasen n i i h i n p a i k k o i h in
pantava, jossa huomataan ruohoja 0-
levan. Näin voidaan ruohot p i a n j a
linen hinta
kuiaien suomalaisen levyn kanssa
T ä o i ä an uvkia Bran8wick Panatrop© f o n o g r a f i , ' tehty teräkse&tä^
p e Ä l i y ^ t t y I;e£Tiotokoir«IIa n a h k h l l a . ' o l l e n s i i n i i k a i k k i sasfmmat^
p a s r a n s o k s e t ; safaoin k o i n isoisää, k a l l i i s s a konckiiiaa. Soittaa
mitä tvhanjsn Irvyä, antaen selvän ja v o i m a k k a a n äänen, j o b on
e i TOI'-verrata zmtään t o i s t a k o n e t t a . H y v i n valmisttfttuu. ISlife IL
l e v e ä , J 6 t . sjTä, 8 t . k o r k e a j'a p a i n o 16'/^ p a u n a a . EähtstSoimts
koncse» $5.00 'maksulla, l o p u n m a k s a m a l l a expressi mie&elle. Käy­n
e e n s s a p u c s s a . Lähetämme vapaasti uudemman l c v j I i i u i t b A n i i<
Varassto o n a i n a täydellinen. Täytämme t i l a u k s i a ympäri C a s x i ' -
i t e n - T e r o n t o s s a asnivillc myönnämme hclpo.t maksuehdot.
• y • • • I • .
0 # i a l Husic Store,
438 Queen St W., Toronto, Ont.
Vähällä työllä hävittää mutta Jos r u o ­h
o j a o n maassa paljon, tavalllsc-EtJ a a f l
p a r e n i p i säästää k l o r a a t t i a j a käyttää
sitä ainoastaan I f i p a u n a s t a a i n a I
p a u n i um j o k a i s t a neliöjaardia fcoftdcc
Tämä i)anos t a v a l l i s e s t i tappaa k a i k k(
tai melkein k a i k k i ruohot m u t t a . Jää
K O N T R C A L I S T A — C H E R B O U R G I I N . S O U T H A M P T O N I I N
K e - ^ k - 1 2 i H e i n a k . l O i E l o k , 7 „,.,. M O N T B O S E
Kesäk. ]4VHeiaik. 5 DUCHESS O P BBDFOKD
Keiäih, SGHtnmik. Zf/Elok. 21 MONTCAUff
H c i n i k . 2} iEIok. I f E l o k . 2 9 MONTCUUECK
Heinäk. 16) E l o k . 1 5 METAGAMA
J o i t a i n o n jäänyt eloon, ne v o I d a a t v l E l o f c . 7]. E l o k . 2 7 - „ . „ „ MONTROTAX.
y k s i t y i s e s t i tappaa panemalla niihitooij,^ , r - . LIVERPOOLIIN
v e s u r i n piipusta pois.
oJkilcattoIset mökit rie.asivät, kuten
piirileikissä j u n a n ohi. j a kauempar^a
ioi-ii r a n n a l l a o l e v a k i r k k o k o h o t t a u t ui
v a r p a i l l e e n nähdäkseen nopeasti k l i -
ttvän junan.
Yllä h a r v e m m i n näkyi kyliä, joissa ^
l a j v o i koivuja. T - i l t i i n etelään. T/ölä
ruieämmiksi kävivät kir.^ikkapen-^saat
luumupuut j a m i t i vihreämmiksi
tyttö sanoo, m u t t a tytön äiti salailee
koko asiaa. Sitä juuri n a a p u r i t I h ­mettelevät,
l i k a i n e n j u t t u . J a l a p s i on
a i v a n tytön näköinen, sainanlainen
vaalea. T o d e l l a k i n sääli, eikö totta,
ihäri h u o a h t i.
M u t t a Sujev ei k u u n n e l l u t häntä.
Mitä tästä elämästä tulee? Äiti, slsko
j a s i t t e n vielä j o k u kirkujäinen. H i i ­v
a t i n tyttö. Pitää a n k a r a m m i n häneen
vähän kloraatteja.
" K u i n k a p i a n k e m i a l l i s t a r i k k a r u o ­hon
hävittämistä voidaan pitää nito
käytännöllisinä, että sitä k a n n a t t a -
k a l k k i e n f a r m a r i e n käyttää, o n k y s y ­mys,
j o h o n n y t e i v o i d a a n t a a selvää
vastausta. S u u r i l l a f a r m e i l l a Ja s u u ­r
i l l a p e l l o i l l a vielä o n e d u l l i s e m p i h ä - Kissäk. 22
Heinäk. 2**1 Hcfnäk, 2 6
vittää ruohot t a v a l l i s i l l a m a a n o r u o t - Hemäk. -ffi E T o k. S l E l o k . 31
201 E l o k - 17 MEUTA
K«säk. l ö j H e i n ä k , 1 2 . . ,„.,.. MONTKOTAX.
KesälL 2 7 * f H c i n ä k . 19 DUCHESS O P ITOKK
Ifetnäk. 3 i Hemäfc. 2 6 DUCHESS O F ATH<MiI.
Heinäk. 5 DUCHESS O F B E D F O B 3 >
EEofc SI ^ ., MINNEDOSA
G L A S G O W I i N — B E L F A S T I I N
Kesäk. 141 H e i n ä k . 20J E l o k . 17 . M E L I T A
j - a n n u s k u k a n lehdet, sitä iloisemmin \ s u h t a u t u a , minä olen hemmoitellut
s y k k i I v a n Sujevic sydän. J f - t a Iä-|liänet, a j a t t e l i hän pukeutues.saan.
hemmäksi etelää, sitä lähemmäksi j Hedelmäkori o l i näkyvällä p a i k a l la
T a n j a a j a Uoa. ; S u j e v oli t u o n u t tämän morsiamel.
J u n a n edessä o l i L n j a s u o r a tie. S u - ! l e e n . m u t t a n y t hän\ei katsonutkaan
j e v i s t a o l i h a - j s k a a painaa kampeen! siihenu S e n s i j a a n katseli emäntä s i ­j
a k u u l l a j u n a n kauak-si k a n t a v a v l - ! t ä suurella mlellhsrvällä, vedet suus-h
e l l y s . Vielä k a k s i asemaväL'ä j a hän i s a j a päärti tyytyväisyydöi huoah-s
a a ' syleillä iIoitse'.'äa T a n j a a , j a j u m i i d u k s e n , ' f
näinä päivinä he m e n e v ä t r e k i s t e i ^ - l ' < J a t k u u )
E M P R E 5 S P A L V E L US
K e s ä k . m Heinäk. 2
k a u s k o n e i l l a j a m u i l l a k e i n o i l l a , m u t t a H e i o ä ä . 1 2 ..
p a l j o n on pienempiä maatHoJa, e r it
t a i n k i n lähellä kaupunkeja, jossa f a r ­m
e i l l a kasvatetaan j u u r i k k a i t a fa.
m a r j o j a , jossa k e m i a l l i s t a k e i n o a n r o.
hojen hävittämiseksi käytetään. t T - e -
at f a r m a r i t ovat myös alkaneet sitä'
käyttää l a i t u m i l l a , koska sellaisiSEa
paikoissa ei t a v a l l i s i a keinoja voida
käyttää. Sentään muistettavaa on, ef>
tä k l o r a a t i t ovat myrkyllisiä elälaiille
j a niitä e i s a a käyttää s e l l a i i l s s a p a i -?
kcLssa, j o i h i n eläimet pääsevät. J a s |
sitä käytetään l a i t u m e l l a , se osa. j o h o n l
sitä pannaan, tulee kiertää a i d a D a .!
että eläimet voidaan pitää siitä pois .
kunnes sadevedet ovat saaneet t i l a i ­suuden
pestä m y r k y n pois ruohosta. |
" T i e d o t eri a l u e i l t a osoittavat, e t - \
tä pikkuvlljelijät, erittäinkin juuri-1
k a s f a r m e i l l a , tulevat tänä vuonna •
p a l j o n hävittämään r u o h o j a kemiäillsr-!
t e n a i n e i t t e n a v u l l a ".
M E T A G A M A
D U S H E C G O F A T H O Z .
M I N N E D O S A
MONTROTAX»
Q U E B E C I S T A
- C H E R B O U R G I I N — S O U T H A M P T O N I D V
..• ..... E M P R E S S O F A U S T R A L I A
Kesäk. 181 H e i n ä k . 9 E M P R E S S O P S C O T L_ A N D
HeiDäk. 2 3 J E l o k . 1 3 , E M P R E S S O F A U S T O A I I A
Heinäk. 301 E l o k . 2 0 _ EMPRESS O P S C O T L A N D
• • E j p a i k k e a B e l f a s t i s s a.
T h t r y s H u U i ^ Suomeen j o k a keskiviikko
J^hrrrf^ tietoia I t t i r o o i sU sdtä purjehduksista halutesaamte tSSxOjtSä
iaxa tahgr»sa C a n a d i a n P a d f i n Laivayhtiön asiamiehen puoleen tas H . I L .
WMt«^ B i a t r i c t : R r a s e r ^ A g e n t , N o r t h B a y , O n t .
PftSÄS« sHr.a r,nil3Äanr.« Canadian Pacific Express Companyn m a t -
i