Vapaus, March 27, 1929

              8ivtt2 Keskiviikkona^ maalisk. 27 pnä—Wed>, Märch 27 No. 73 — 1929
•4
I
ä
S. C . K E O , A- V.\AK.* ( . « f c U ^ ) . ^ B . ' A / T I I H C N X X / g. FEHKONX-V. M. t>OHJAN5ALO.
OJIOTUSHINSAT VAPAUDESSA. . „
KIiIcnäto&BeCebc* 11X0 im*. tiJ» kjUi kota». — AHsliitu»» » « » « «f
Eäo 3 k a t u . - A««il«To! I » « a k « t IZÄ» » J » Ukri Utu». - ^^^'^Vfp^,^^
OMeilaoCajM SOc k«u. JIXO k«}:^ k-=rt«. - r.U;.ii.i2a««i>a iIa*taM««i!tB=rK« oo.
t£b«teu:>i tlrw»B«htcM dakifcca. -
VAPAUS (Ua«»Tf> , ^ -
Hu aalr orj«a RnaUh VoAat i» Cntf.t. Pulluied ^«ily «t Sc<grar7. Oat«n«.
T O A U S U n C T A T : / ' ..- n
I .k, «tJO, C kk. «2.S0. S kk. fl.7S J. 1 kk- «.00. — YMr«»Itoah. I« Sooocen »ek. smtuU*
•Oosuillcr I $6J», 6 kk. MJO, 3 kk. 12X0 I kk- tlM. - '
Lrfci«i «i4KJW« a-»oiu»t« >:jii cli. io«iu-r;«. k'!U < .-;>• r:=^.iyni:.p;i;.i» «-J^ll^x^J «rkipi.-.ir.;.
Vcfuaeo Ukioitat: Haoantto 207, iiUeluj BaijaiiB*, 4 Dark»» S«. Pokelta S36V.
V^xoto koBtlori: Ijkotr BoiUiBfc »7 Lon» St- PcbtJia lOM. P c t i o ^ : B<w 69. S ^ Ä S T T . Oat-
VtfuJea (MISO itUxomoi Vänxif haiXiiat, S7 Van» St. PskcJia X»TW- ^
C««rrai »<J»fTti»:oj r » : M . TIc p*T ccl. ioci. JJicjaima ckire" f « »^Bsie la^CTtloa, 73«.
tk» btH »ittrtitatg medium «aocf the Fiaaltb 'repU ia Cin»i1i,
! « • « < « c u l l o i a ub* cM .«t*u» u «..iniJK-ra k:fj>w«in». kiriduka» oo<fclk«. Uikk*<ob»iui«o
j M l ^ i i inrtittl» »tgi«m; J. V. KANNA-tTO. liikk»e&l>oit«j«. ^ —
Meksikon kommunistipttolueen jnlisttts
Kuluvan maaliskuun 5 p:nä antoi Meksikon kommunistipuolue julis­tuksensa
sen johdosta, että taantumuksellinen sotilaskapina puhkesi armei­jan
keskuudessa. Julistus, joka orf kokonaisuudessaan julkaistu Daily
Workerissa, on siksi laaja, että voimme ottaa siitä huomioon vain pää­kohtia-
Siinä selitetään niiden aikaisempien taistelujen vaiheita, mitä
taantumukselliset ryhmät ovat Meksikossa käyneet, tarkotuksella muodos­taa
siitä suoranainen imperialistien tukikohta. Tilanne tällä kertaa on
vielä vaarallisempi kuin v. 1923, jolloin Huertan kapinaliike lyötiin
takaisin.
Työläisten ja talonpoikain veren vuodattamisen kautta saatiin aikai­semmissa
taisteluissa taantumus kukistettua, mutta valta siitä huolimatta
jäi uudelle porvaristolle ja uusille maanomistajille. Vuoden 1910 vallan­kumouksellinen
porvaristo, joka nyt on vallassa, ei ole kyennyt uudelleen
rakentamaan maan teollisuutta. Sensijaan että se vobi vapauttaa maan
tuotannolliset lähteet ulkomaisten kapitalistien kontrollista, joutuu se en­tistä
enemmän uhraamaan niille raaka-ainelähteilä. Sensijaan että halli­tus
tabtelisi imperialismia vastaan, se tekee kompromisseja imperialistien
kanssa. Nytkin, kaikkein uhkaavimman vaaran hetkellä Portes Girin hal­litus
tekee vain myönnytyksiä ja kompromisseja työväen pahimmille vi­hollisille.
. -
Hallituksen heikkoudesta jä horjuvaisuudesta johtuu, että se on anta­nut
taantumuksellisten kenraalien järjestää aseelliset voimansa hallitusta
vastaan. ICenraalieij ja kuvernöörien keskinäisten neuvottelujen tulok­sena
on se, että sotaväen aseellisia varusteluja nyt käytetään työläisiä ja
talonpoikia vastaan. Tällaisen yleisen selostuksen jälkeen julistuksen lo­pussa
esitetään vaatimukset, joiden puolesta kommunistipuolue Meksi­kossa
pyrkii taistelemaan. Ne oyal>euraavat: 1) Kaikki valtion aseelli­set
voimat tulee luovuttaa työläisten ja talonpoikien haltuun, jotka yh-dessä
uskollisteri sotilaiden kanssa muodostavat maanpuolustusvoiman;
2) liittohallituksen armeija on heti puhdistettava kaikista taantumukselli­sista
aineksista ja tilalle asetettava työläisten ^*a talonpoikien edustajat;
3) suuret maatilat on heti otettava pois maaloordeilla ja annettava köy­hille
työläisille ja piehtalonpojille viljeltäväksi; 4) vaaditaan, että kaikki
yleiset laitokset kaupungeissa ja kylissä, sekä kirjapainot tulee asettaa
työläisten ja talonpoikien käytettäväksi, taistelussa- taantumuksellisten
propagandaia vastaan; 5) työläisten kontrolli tulee saattaa voimaan teh­taissa,
kaivoksissa ja öljykehtillä, seka muodostaa valliankumouksellisten
työläisten tehdaskomiteat; 6) kaikki taantumukselliset järjestöt ^^^^ lak­kauttaa
laittomina ja niiden omistamat omaisuudet — i etenkin maaomai­suus
— tulee takavarikoida yhteiskunnalle; 7) kaikkien näiden vaatimus­ten
loteuttamisdcsi tulee muodostaa työläisten ja talonpoikien komiteoita,
taisteluun taantumusta vastaan.
Lopuksi julistuksessa kehotetaan perustamaan työläisten ja talonpoi­kien
taisteluosastoja, sekä korotetaan ilmoille tunnuslause työläisten ja
talonpoikain hallitukeen muodostamisesta. ,
KoDnnnnistinen iiiii
Kremlin harmaantuneiden mmtrien
sisälle, joss|^ ennen olivat hallinneet
tsaarit ja i»pit, kfduxmtui kymmenen
vuotta sitten elävän ihmlslnmnan
v^ii^nk'ir»"^r''vmi?fmma" osan edus*
tajia. Eräässä oikeosiolatsin salis­sa.
Jossa tsaristisen oikeuspykäläin
siona^ye bajosi Pariisin KcBnmuunin
kukistuttua seuranceiden ankarien vai­nojen
sekä sen johdosta että sisäiset
erimlelis3^det heikonsivät sen voimia
v. 1874. Mutta teoUisuuden nopean
kehittymisen johdosta alkoi proleta­riaatin
kasvu ja samoin eri maissa
sosialististen puolueiden kasvu. Tästä
seurasi taas, että keskinäisen tuen
tarve eri' maiden puolueiden kesken
tuU tuntuvaksi V. 1889 kutsuttiinkin
koolle kansainvälinen sc^ialistinen
kongressi.'johon ottivat osaa eri mai-Öikeudenkiiyttö
työyäenmaassa
Ponrarilliset journalistit kertovat kummastellen Neuvostoliiton oi­keudenkäytöstä.
Käsitellessään rikosasiaa tutkii työväenmaan oikeus tar­koin
seikkoja, jotka kuuluvat siihen ympäristöön, missä rikos,*sanokaam­me
esim. varkaus, tapahtui. .Oliko syytetty esim. työtön? Se seikka vai­kuttaa
oikeuslaitoksen päätökseen; Eikä tämä tutkiminen rajotu vain
lähimpään ympäristöön eika aikaan. Oikeus tahtoo saadla selville syyte­tyn
varhaisemman kehityksen vaiheet ja seikat Onko hän tietämätön,
lukutaidoton? Minkälainen on ollut lapsuus ja nuoruus? Nämä kaikki
seikat otetaan huomioon.» ^
Mutta tämäpä porvaria kummastuttaa.
Porvarillisen käsityksen mukaan on lakipykälä yleensä lakipykälä
ja rikos on rikos. Tosin sanotaan porvarillisen valtion tuomareitten oh­jeissa
jotakin sentapaista, että tuomarin tulisi ottaa lukuun tämäntapaisia­kin
seikkoja. Mutta mikäli käytäntö osottaa, ottaa ponarillisen järjestel­män
tuomari huomioon vain rikasta s>7tettyä puolustavat seikat ja mät-käsee
köyfiälle raskaimman jälkeen. Ja kiinteästi pidetään yleensä kiinni
" l a in majesteetillisen ankarasta tasapuolisuudesta". "Oikeus on sokea",
sanotaan, sokea edellämainituplaisille seikoille. Eikä porvarillisen yhteis­kunnan
järjestys voi muunlaista käsitystä ottaakaan huomioon.
Tästä syystä ihmettelevät porvarit tyiäväenmaan oikeudenkäyttöä.
Anatole France irvistelee porvarillisen lain "tasapuolisuuden" joh­dosta
seuraavalla tavalla:
"Laki kieltää kaikessa majesteetillisessa tasapuolisuudessaan yhtä hy­vin
Tilakaan kuin kövhänkin makailemasta siltojen alla ja kerjäämästä
kaduilla."
.... - •;C
f^fiwYark Timesin uusi kirjeenvaihfa ja
".jPiteiy York Times on Amerikan johtavimpia kapitalistilehtiä.
.Sen tunnuslauseena on: . " A l i the News Thai s Fit to Print."
-Tämän voisimme-kääntää vaikka näin: "Me tiedämme, mitä painam­me".
Sfe tarkottaa, että lehti tietää mikä o n eduksi kapitalisteille.
Venäjän kumouksen yhteydessä kävi selville, että New York Times
tiesi tditävänM.^^^^ hirtälti Trotskinkin moneen kertaan —\ harva se
p ä i v ä— silloin tuin'Trotski oli kumoukseii palveluksessa, puna-armeijan
johdossa.
Mutta nyt on tämä lehti saanut uuden kirjeenvaihtajan, miehen, jota
se ol\ eimen hirtättänti. Tämä mies on Leon Trotski.
. Sen jälkeen kuin hän alkoi taistella Neuvostoliiton sosialismin raken­tamista
ja sentyöväehvaitaa vastaan, on New York Times silmäillyt lem­peästi
» Jianeen. Ja nyt esiintyykin mies NeW'York Timesin kirjeenvaihta­jana,'
huomattuna persoonallisuutena vielä, luonnollisesti. Ja kirjeen­vaihtaja
suorittaa yhtä uskollisesti Neuvostoliiton parjausta kuin lehden
muutkin kirjeenvaihtajat.
Ja Raivaajakin julkaisee mielihyvällä New York Timesin kirjeen­vaihtajan-
kirjotuksia, sillä se luottaa siihen, että kyllä New York Times
tietää, mitä se julkaisee. — Tov.
''Suurimpia pahoja ja onnettomuuksia, mitä meille kapitalistiselta
yhteiskunnalta on jäänj-t, on kirjain ja käytännöllisen elämän täydellinen
irrallisuus toisistaan". — LE.M.V.
varjot näkyivät harhallevap. kokoon­tuivat
maaltek. 2—6 p;nä v. 1819 ym­päri
maailman kokoontuneet edustajat
perustamaan kolmatta Kommunistista
Tntemf^^tf^^^aalea. Tilaisuudessa oli
edustettuina 18 kommunistista puolu­etta,
niiden mukana myös Sumnen den sosialististen puolueiden edusta­jat-
Tällöin^ laskettiin Toisen Inter-natsionaalen
perusta. Toinen Inter-natsionaale
oH tosiasiallisesti olemas­sa
v. 1914 saakka, jolloin pubjexmut
maailmansota teki tästä lopun.
Kun ekdoiusia v. 1914 alkoi suuri
yleismaailmallinen teurastus. niin
kaikkien maiden sosialidemokraatti­set
jmolueet, lukuunottamatta Venä­jää,
Serbiaa ja sittemmin Italiaa, siir­tyivät
hallitustensa puolelle ja rupe-sivat
tukemaan rosvoteurastusta sen
sijaan, että olisivat julistaneet sodan
sodalle ja nostattaneet työläiset ja
talonpojat kapinaan. Yhtenä ja sa­mana
päivänä Ranskan ja Saksan
sosiaUdenurfcraattiset edustajat äänes­tivät
parlamenteissaan hallitustensa
sotamäärärahojen puolest-»; antoivat
siten merkin tukemaan rosvohallituk-sia.
Yleisen kapinan asemesta rikol­lista
porvaristoa vastaan sosialistiset
puolueet syöksyivät kukin "oman"
Kommunistinen puolue. Huolimatta
siitä, että eri kapitalististen maiden
hallitukset olivat matkalla vanginneet
kongressiin aikovia edustajia, nousi
ääniokeutettujen edustajien lukumää­rä
230:een.
T^lä kongressilla. Kolmannen Kom­munistisen
Intematslonaalen perus­tamisella
oli käänteentekevä merkitys
maailman historiassa, mutta eritoten
maailman val^ank1lmo"k^'"*l^^r"*" prole­tariaatti
ja talonpoikaisto oli viholli­siltaan
voittanut lujimman linnoituk­sensa,
entisen tsaarin Venäjän, ja
tähän voittoon nojaten ryhtyivät he
keräämään koko maailman proletari­aatin
voimaa viimeistä ratkaisevaa
taistelua varten.
Kolmannen Kommunistisen Inter-natsionaalen
perustamiselle alkuunpa­nijan
kunnia tulee Venäjän työväen­luokan
ja sen koetellun kommimisti-sen
puolueen, mutta eritoten sen ne.
Irokkaan johtajan Leninin osaksi. Lo­kakuun
suuri vallankumous oli se tie.,
jolla Venäjän- köyhälistö kulki voitok­kaasti
ja ei ainoastaan avazmut Elrem-lin
portit, vaan myös laski Kolman­nen
Komuunistisen Inteniatsipnaalen
peruskiven.
Mutta* miksi perustettiin Kolmas
Kommunistinen intematsionaale, sil­lä
olihan proletariaatin kansainväli­sen
taistelun välttämättömyys tajuttu
aikoja etmen? Olihan sitä varten n
Intematsionaale?
Viime vuosisadan neljänkyminenlu-vulla,
v. 1848 vallankiunouksen aat.
tona, toimi Jo salainen- kansainväli­nen
Järjestö, jota nimitettiin "Kom­munistiseksi
Liitoksi". Sen johtavia
miehiä olivat Marx Ja Engels. Tä­män
liiton toimesta annettiinkin
Marxin tehtäväksi kirjoittaa mani­festi
Ja hiin sitten ilmestyikin meille
kaikille vallankumoukselUsUe timnet-tu
"KommunlstineM M ^ e s t i " . V.
1884 muodostm Marxin J<rilidolla
"Kansainvälinen työväenyhdistys" eli
kuten sitä nimitettiin Ensimäben In­tematsionaale.
Ensimäinen Internat-porvarillisen
hallituksensa lipun taak­se.
Sota alkoi sosialististen puolueit­ten
väUttömästi tukiessa sitä. niiden
Johtajat pettivät ja kavalsivat sosialis­min.
Ja niin V. 1914 ^imperialististen
vastakohtain räjähdjrttyä..,jolloin- por-
Varisto syöksi ihmiskunnan kauhean
raakalatsuuden ja verisen petomai­suuden
kuHuun. hälvenivät myös "rau­hallisen
kehityksen" mahdollisuudet
savuksi Ja opportunistiset Johtajat ei­vät
nähneet muita mahdollisuuksia
kuin kutsua työväen joukot porvarilli^
sen kansanvaltion puolustukseen, sai
Toinen Intematsionaale kurjan. lopun.
, Tästä sihnämäpäyksestä alkaen
kaikki todeUlset vallatikumoukselliset
ja Marxin opin seuraajat asettivat
tehtäväkseen uuden intematslonaalen
perustamisen ja leppymättömän tais-telun*
kapitalisti5ta yhteiskuntaa vas­taan.
Kapitalismin irUpäästämä so­ta
aikaansai kapitalistisen maailman
siirtymisen tasapainotilan ja kaikki
kysymykset osoittautuivat olevan val-lankumouskysymyksiä.
Vanhat sosdem.
Johtajat käytUvät — ja käyttävät e-delleenkin
— kaiken taitonsa ylläpi.
taakseen vanhojen toiveitten, vanhan
petoksen ja vanhan järjestön harha-muotoa.
Mutta ne alkoivat repeiie-mään
ja jatkuvasU hajota yha vä-hempimeridtykselliseksL
Lenin ja Venäjän lx)Ishevikit huo­masivat
heti maailman-sodan puhjet­tua,
ettei tarvita kansalaisrauhaa ri­kollisen
porvariston kanssa, vaan kan­salaissotaa
sitä vastaan- Se on val-lankiunousta.
Saksassa muodostui
myösön ryhmä tovereita, johtajanaan
Karl LieWmecht ja Rosa Luxemburg.
Se nimitti itseään "Intematsionaale"-
ryhmäksi ja julisti, että proletariaatin
kansainvälinen soUdarisuus on kaikkea
kalliimpL Muissa maissa ^pahtuu
myöskin vanhojen puolueiden repeä­miä.
Sanalla sanoen vähitellen rupea­vat
kasvamaan ne puolueet, jotka
kannattivat vallankumousta. Sillä
pohjalla tehtiin Sveitsissä yritys Uit-tyä
yhteen. Zimmervaldissa syyskuul­la
1915 luotiin Kolmannen Intemat­slonaalen
itu. Siihen liittyi myös "Suo­men
sosdem. puolue 1917. Mutta
pian paljastui, että tähän liikkeeseen
oli sekaantunut epäilyttäviä henki­löltä'
"keskustasta", (kautskylaisia).
jotka vain jarruttivat liikettä. ^Kan­sainvälisen
Zimmervald-liiton sisälle
muodostui n.s. Zimmervald-vasemmis.
to, jonka johtajana oli tov. Lenin
Zimmervaid-vasemmisto vaati päättä­viä
toimenpiteitä ja arvosteli räikeästi
"keskustaa", johtajineen, jona sillä
Kautsky oli.
Lokakuim vallankiunouksen ja neu­vostovallan
perustamisen jälkeen Ve­näjälle
kansainvälisen vallankumouk­sellisen
liikkeen pääpaikaksi muodos­tui
Venäjä- Venäjän sosdem. työvä­enpuolue
«rotakseen täydelleen sosia-lipettmeista
ottaa nimekseen vanhan
mainehikkaan taistelunimityksen. ai.-
käen kutsiunaan puoluetta kommimis-tiseksi
puolueeksi. Venäjän v vaUan-
^yi^^uksen vaikutuksesta rupesi mui­hinkin
maihin mUodd&tiunaan kommu­nistisia
puolueita. Suomalainen y.m.
tsaristiseen Venäjään kuuluneiden näa-piifimaiden
kommunistia puolueita
syntyy Venäjällä kansalaissodan mels­keissä.
Saksassa Spardakiaadit mpea-vat
riimittämään itseään Saksan kom.
munistiseksi puolueeksL Sariioin Un­karissa,
Itävallassa ja hiukan myö­hemmin
Ranskassa, Englaimissa jne.
Sanalla. sanoen kaikkialla sosialipettu-re^
ta eroamisen .jälkeen mpesivat
kasvamaan ja kehittymään todella
vallankumoukselliset työväen puolu­eet.'
Näitten puolueitten syntyminen
oli asiallisesti myöskin uuden'Kolman­nen
Kommunistisen Iritematsionaalen
sjmtyminen.
Kommunistisen Interiiatsionaalen
perustamisen Moskovassa maaliskuun
2 p:nä 1919 oli merkintä ei ainoastaan
siitä, mitä venäläiset tOTerit olivat
saavuttaneet, vaan myös siitä, mistä
kansainvälisen köyhälistöjoukköjen on
taisteltava. Kongressi hyväksyi oh-jelmalausunnon
osoittaen sillä että
eri maiden proletariaatti asettui vaka­vasti
työväen diktatuurin, neuvostoval.
lan Ja kommunismin lipun alle.
Kxm Kommunistinen Intematsionaa­le
oU perustettu, kun se oU sinetöi­nyt
ne monet päätöksensä, jotka heti
alkoivat antamaan kirkasta valoaan
Tna?<'rnari proletariaatille, auttamaan
maa»iTt<*Ti proletariaattia käsittämään
leppjrmättömän taistelun välttämättö­myyden
kapitalismia vastaan, näke­mään
taistelun päämaalin, alkoivat
heti imperialistiset yläluokat ryöstör
retkensä sitä vastaan, saadakseen pois
sen joukoilta. Mitä hirmuisimmat
väkivallan teot, vainot ja murhat ovat
kohdistuneet konununisteja vastaan
kaikissa kapitalistisissa maissa. Tu­hansia
vallankumouksellisia on ta­pettu,
kymmeniätuhansia heitetty kel­lariluoliin.
Mutta kymmenen vuoden
kokemus on osoittanut, että -mitä
enemmän vallassaolevat yläluokat ovat
riehuneet, sitä lujemmin ja laajemmin
Kommimistisen Intematslonaalen pe.
rusaatteet ovat syöpyneet maailman
proretariaatin sydämiin. KommimiSr
tinen Intematsionaale on P3^syny:
vallankumouksellisen proletariaatLn
käsissä ja päämäärästään tietoisena
on se päättävästi kulkenut, valtavasti
eteenpäm. Kaikki nyt tietävät, näke­vät
jä tuntevat kukin oman maansa
kokemuksesta, että vallankumoukselli­nen
liike ja vallankiunoukselllnen köy­hälistö
väkivaltaisesti kasvaa esiia
ilman että sillä voimassa ja syvyydes-
Vapauden pnolnstns-
Msteln
SAULT STE. MABIEN, ONT., TTö-
.L2USNAISET FROTESTEERAAVAT.
VAINOA VASTAAN JA ANTA­VAT
AINEELLISTA
AVUSTUSTA
"Naisliiton osaston toimeenpanemissa
kansainvälisissä naistenpäiväjuhlissa
maalisk. 11 pmä 1929 oli yleisöä lu­vultaan
noin 500 henkilöä, joka joukko
hyväksyi seuraavan protestin:
Me jyrkästi paheksiunme sen ras­kaan
luokkatuomion johdosta joka
langetettiin Vapauden toimittaja tov.
'Arvo Vaaralle. Ja myös niitl sorto,
toimenpiteita yastaan, jota porvarilli­nen
virkakunta harjoittaa puhe-, ko­kous-
ja iTahiovapauteen näiiden.
Iissä m^ötäseiiraa samassa tilat.
suudÄsa yleisön lahjoittama raha, to­veri
Vaaran ja Vapauden puolustus-r^
iastoon. Sxunma $19.75.
Samalla lähetämme lämpimät to-veritervelsemme,
toveri Vaaralle kol­kon
jzankilan sisälle. Ja toivomme hä.
nelle tarmoa kestämään porcarilUsea
"oikeuden" langettaman turamon.
Sault Ste. Marien kansainvälinen
. naistenpäiväkomitea
sä on vastinetta maailmassa ja citä>9A(
tä kykenisivät kytkemään vanhoihin
^teihdn sosdem. johtajat.
Kommunistinen intematsionaale on
kynunenvuotisolemassaoloajallaan to­teuttanut
Marxin oppia, puhdistaen
sen niistä kasvannaisista, Jotka oli­vat
siihen imesrtyneet kapitalismin ke.
hityksen "rauhallisen" kauden aikana.
Se on osoittanut taistelulinjan kapi­talismin
kukistamiseksi, tien proleta­riaatin
diktatuuria kohti. Ja niinpä
nyt kulkeekin miljoonien ja taas mil­joonien
proletaarien joukot virran voi­malla
kohti kansainvälistä - neuvosto­valtaa,
lakaisten kaiken pois tieltään.
NOLALUN TOVERIT PRÖTESTEE-RAAVAT
MIELIVALTAA VASTAAN
O. Vilmi.
PAROSIN KOMMUUNIN VUOSl-jrUHLAA
vietettUn täällä kaksoiskaupungeissä
vähän toisessa järjestyksessä kuin. m i ­tä
aikaisemmin ilmoitettiin. Juhlapäi­vät
nimittäin Joutuivat vaihdoksiin
paikkoihin nähdeiL Juhlat oUvat Wil-liamissa
18:sta päivä ja täällä Art­hurissa
19 päivä. Muuten ne oli Jär­jestetty
sen mukaan'mitä aikaisemmin
ilmoitettiin. Yleisöä, oli kumpaankbi
tilaisuuteen kerääntyxiyt kohtalaisesti,
ottaen huomioon sdn kehitystason
Jossa työväenliike näiUä perukoilla vie­lä
yleensä «m ja mitenkä työläiset
Joukkoina tällaisiin kysymyksiin tänä-päivänä
suhtaantuvat. Ohjelma pai­kallisiin
voimiin nähden oli tyydyttä­vä.
AineeUiset tulokset Juhlista eivät
kylläkään oUeen loistavat, $25.59 puh­taaksi,
mutta adan tämän puolen se­littää
ainaUn osaksi nykyään vaUit-seva
tavallista ankarampi taloudelli-^
nen ahdinko työläisten keskuudessa.
TOVERI VAARAN
puolustusrahastoon ovat täkäläisen
Tarmo osuusruokalan johto- ja pahre-luskunta
keränneet keskuudestaan 13
doUaria 70 senttiä/Rahat on lähetet­ty,
suoraan C.TJP. liiton päämajaan
Torontossa.
ENSI LAUANTAI ILTANA
maaliskuun 30 päivä tulee osastoti
haalilla olemaan ohjelmailtamä. Tilai­suudessa
esitetään "Tahvo Tarvialsen
Kääntymys" ja paljon muuta arvo-
Sielujen autuudesta huolehtimisen o-hella
näyttää tämä pyhä isä myöskin
harjoittaneen jonkinlaista rahojen-sijoitus-
liikettä. Ja Laperaimay vel­jekset
syyttivät papin käyttäneen vää­rin
heidän hänelle uskomiaan varoja
Juttua on käsitelty useammat kerrat
oikeuksissa, mutta on sitä atoa lykät­ty
koska el ole ilmennyt mitään eri­koisen
raskauttavaa. Pari päivää sit­ten
katsoi piirloikeuden tuomari Mc-
Kay kuitenkin lopullisesti todetun, et­tä
Krakosky oU käyttänyt väärin hä­nelle
uskottuja varoja, ja inääräsi hä­nelle
sakkoa 300 dollaria sekä korvaa­maan
Jutun aiheuttamat oikeuskulut.
Kuitissa Jonka Krakosky oli antanut
Laperannay veljeksille heiltä saa­maansa
2000 dollaria vastaan, sano­taan
että saatu "kiirmltettäväksr.
Mutta sen sijaan, että olisi kiinnittä­nyt
rahat Johonkin varmaan sijoituk­seen,
käytti pajppi pmian tunnustuk­sensa
mukaak näitä rahoja viljäkei-notteluun
. Ja vielä huonolla "lukilla".
Perin maallista laatua oleviin asioihin
näyttää siis tämäkin sielunpaimc;-)
kiintyneen. — S.
kasta ohjelmaa Tästä tilaisuudesta ei
kenenkään pitäisi jäädä pois, sillä sii­tä
kertjrvät Varat tullaan luovutta­maan
C T . puolustusliitolle toveri Arvo
Vaaran puolustukseen ^ käytettäväksi.
Järjestäkää siis asiaxme siten, että
tässä tilaisuudessa tavataan ensi lau­antai
iltana
9 KUUKAUTTA
John Helin, jonka puukkourheilusta
jo aikaisemmin kerroimme, tuomittiin
täkäläisessä poliisioikeudössa yhdek­säksi
kuukaudeksi vankeuteen. Lauri
Panttila. jota hän haavoitti, oli siksi
paljon toipunut että ssuittoi esiintyä
oikeudessa..mutta oli hänet heti vie­tävä
uudelleen sairaalaan hoidettavak-sL
Häntä hoitavan lääkärin lausunnon
NIISTÄ TULEVISTA HUVEISTA
On jo äi&fisemmln ilmoitettu, että
naiset järjestävät hauskat iltamat 1
päivä huhtikuuta. No. mitä se sitten
on? Nähkääs silloin on S. J. haalilla
oikein hauskat venetsialaiset kuuta­mo-
ja aprUUpäivän tanssit. Silloin
varmasti tulee kaikki tanssiin, nuoret
ja vanhat,: sillä silloin tulee olemaan
hauskaa kaikille. Samassa tilaisuu­dessa
on nähtävänä uudet kevätlakit
ja niitä myydään 10 senttiä kappale,
joten kaikilla on tilaisuus tanssia pu­naiset
lakit päässä. Sisäänpääsymaksu
on näihin tanssiin 25 senttiä. Terve­tuloa
vain kaikille.
Kimberley, B." C.
Creighton Mine, OritJ
ENsf LAUANTAINA
vierailee Läberty-häälin näyttämö
täällä kappaleella "Himo". Kappa­leesta
on sanottava, että se on par­haita
milä on olemassa työväen näy­telmistä.'
Ja esitys tulee varmasti
olemaan hyvä. Kyllähän—naurukin
\'äliin mukavaa on, Ja sanotaan
sen ikääkin jatkavian, jos joskus
« I t > » r , » f i „ . , V * * V t ] makeasti nauraa, ja siitä ijän
mukaan ei Panttuan haavat tule ai- ; „ * i . „ „ » _-«^t-:_ i • u - - hänpiv m i t ä o n pitikm hyvm huolta nama
heuttamaan hänelle mitaan P.vsy^-aa jj^j^^j edellistä kappaletta, jotka L i -
vammaa.
'P-\PPI PLT.ASS.V'
Fort Williamin
berty.haalin näyttämö edellisillä vie­railuillaan
esitti. Mutta nyt on
tulossa vakava ja arvokas näytel-kreikkalais-
katoli-i mä. Ja kaikki Creighfcon suoma­laisten
sielujen paimen "Isä-' A. P. i laiset tietysti tulevat sitä katsomaan
Krakosky on jo gnkun aikaa ollut; ja siitä nauttimaan. Näytelmä alkaa j nätin summan 40 dolL ~puhd7sta~tu-t
l l t ^ n u ^ J ^ - ' ' "r^! * «-SO- Saapukaa ajois- loa, verrattuna nain pieneen peruk.
toja joutunut esimtymaan oikeuden e- i sa jokainen joka tahtoo nähdä '^Hi-dessa
T,-astaamassa syytöksiin, hänelle, mon" alusta alkaen. Siis haalilla
usKOttujen varojen väärin käytöstä.! ta\-ataan!—-'g.
Sanotaan: "Maaliskuu maata näyt­tää."
Niinpä näkyy tekevän ja kesä
lähestyy jo pitkin askelin./' Tämä
mennyt talvi olikin oikein harmilli­nen,
sillä meitä kiusasi veden vä­hyys.
Kova kylrnyys jäädytti Vesi­johdot.
Tälläkään kulmalla ei pysy­nyt
sulana kuin yhden suomalaisen
perheen vesi, josta me kaikin "kan­noimme
vettä. Johtoja sulatettiin
tulisella kiireellä ympäri kaupunkia,
vaan aina ne jäätyi uudelleen. Vaan
njrt ollaan jo voiton puolella, raa.
aatkin. pysyy sulana kun aurinko
paistaa lekottelee päivät päästään
Laatuaan ensimäinen tällainen talvii
On ennenkin pakkasia piisannut,
vaan ei noin kovin ole koskaan
vesijohtojen ja kaivojen päälle käy­nyt.
•
Meillä oli täällä toissa sunnuntai­na
bäskettitanssit. Aikaisemmin oli
ajateltu viettää kansainvälistä nais-,
tenpäivää 10 pnä t.k., vaan tämä
illanvietto täytyi siirtää seuraavaan
pyhään, kun silloin tehtiin työtä
täällä kaivoksessa. Vaan nyt kävi
afvran samoin, miehet toivat tiedon
lauantaina, että "jokainen työhön
huomenna". Tämä pilasi kaikki mei­dän
meiningit, sillä kukaan ei olisi
uskonut, että vaihtopyhänäkin pais­kitaan
työtä. Vaan tuumasta toi­meen,
kun kerran oli ajateltu jo­tain
toimia naisten alotteesta, niin
pantiin menemään ^ e s tanssit, sel­laisissa
olosuhteissa kuin Voi; sillä
rahaa oli tarvis. Katsoimme olevan
qiliean ajan meidänkin vähän tu­kea
"Vapauden" oikeustaistelua, sil­lä
tavalla kuin voimme auttaa, ni­mittäin
rahallisesti. Kokoonnuimme
simnuntai-iltana kaikki kotona ole­vat
sinne vuokraamaamme huoneus-toon
odottelemaan toisen vuoron
miehiä. Ja niin tanssit vasta oikein
käymään lähti tuossa puolen yön
seuduissa Ensin myytiin huutokau­palla
naisten tuomat bäsketit ja sit-te
alkoi "hurjat" hypyt. Ohjelman
suorittamisesta ei enään ollut piihet-takaan,
sitä piti .näet olla ahkerasti
liikkeellä, että kerkesi vähänkin kar­keloida,
i u n ' niin myöhällä'alettiin.
Tulopuoli tuli sentään tyydyttävä,
40 doll., jostft päätimme antaa tov.
Vaaran puolustusrahastoon puolet ja
toinen puoli Suomen satämalakko-laisten
hyväksi. Tuohon' summaan,
joka menee Vapauden hyvältsi, an­toivat
täällä olevat -ukrainalaiset
toTOrit, jotka toimivat nimellä
•'Workers Benevolent Asekuraskin
Branch" 8 doll. HeiUä oli tanssit
lauantai-iltana ja olivat keränneet
keskuudestaan kolehdin- Vapauden
hjTäksi. Lausun kiitokset kaikille^
jotka rahallisesti tai muuten; avus-ti%-
at iltaamme, että saimme tuon
pieneen peruk.
kaan.
On ihmeellistä mikä hoppa - noil­le
herroille nyt tuli, että teettävät
työtä pyhän aren kanssa. Näyttää
että kuulia pian tarvitaan, koska
lyijyllä noin kysyntää on. Kyllä
kaivostyöläiset ovat enemmistö si­tä
mieltä, että hyvä jos jaksaisi
tehdä aina kuusipäiväisenkin työ­viikon,
vaan herroilla on aina ne
omat metkunsa. Ota niistä sitte sel­vä,
ennenkuin ajan kanssa taas näh­dään
mitä tämäkin kiire tarkoit.
taa.
Kaivostyö vaatii uhrinsa. Lau­antaina,
9 pnä t.k., ruhj"outui kuo­liaaksi
putoavan kiven alle Ed.
Kemp-niminen 29-yuotias työläinen.
Ei tarvinnut jäädä raajarikkona e-lämään
ei|cä kitua tusI^sSaan, vaan
on varmaan saanut pikaisen lopun,
kun kerran ruumis oli ruhjoutunut
moneen' eri osaan. Hän, oli leski­mies,
eh tiedä jäikö lapsia.
Aina sitä vain kiristetään tuo­ta
työläisen elämää jä työhönpää-symahdollisuutta.
Niinpä täälläkin
on otettu käytäntöön lääkärintarkas­tus
työhön alkavalle, joka ei ole
ollut käytänpössä vielä ennemmin.
Niin myös napattiin pois viisipäi­väinen
kesäloma, jota on annettu
monet vuodet , Lappu ilmestyi sei­nälle
jossa kierosti ilmoitettiin, että
ainoastaan ne jotka tekevät 365 päi­vää
vuodessa työtä, saavat viisipäi­väisen
kesäloman, jä ne jotka teke­vät
jokainen työpäivä, silloin kun
maini käy, saavat kolmipäiväisen ke­säloman.
Noita ehtoja el täytä
suinkaan kukaan työläinen, ei aina­kaan
tuosta .viiden päivän lomasta
nauti työläiset, ei enimooriä. Se
tarkoittaa,, samaa kun olisi' lappu
pantu seinälle, että nyt on pojat
sillälailla, ettei nyt enään kelliskel-läkään
komppanian palkalla. Se
huomautettiin, tai annettKn tietää
vain noin kierosti. Luulivat kai et­tä
"hullu ei huomaakaan, viisas ei
virka mitään''. Ja mitäpäs siinä-^
kun ei niin ei, herroillahan se on
valta antaa ja ottaa, ainakin vielä.
Vaan onko se aina niin, sen tule­vaisuus
näyttää, se näkee joka e-lää.
Vaah sanotaan: "ei niin mus­taa
ettei jotain valkeaakin". Niin­pä
sattuu, että jotkut työhön pyr­kijät
tykkäävät ehkä' muutoksesta,
kun ei enään tarvitse kivuta tuon­ne
kukkuloille työvoimaansa kau­palle,
vaan pistäytyy ^'ohviisiin",
joTra, on avattu aivan valtatien var­relle.
Sen arvaa jokainen ettei, se
ole helppoa rahattomana ja niin ol­len
nälkäisenä Tupsutella aina vain
mäkihin päin, esim. ylämainille kun
maa aina kohoaa ja matka tekee
pari mailia ja sitten sieltä takaisin
hölkkäjuoksua ponkasee, varmaan
silloin jo ruoka maistuisi, jos -vaan
olisi työttömän taskussa senttejä et­tä
voisi itseään-vahvistaa
Me Nolalim ja ympäristön farmarit
sekä työläiset joukkok<^uksessa t.k.
16 p. päätimme yhtyä vaatimaan Ca­nadan
hallitukselta niiden vainotoi-menplteiden
peruuttamista joita vii­meaikoina
monessa eri muodossa on
tähdätty järjestyneiden työläisten ke­hityksen
esteeksi aikomuksena tukah­duttaa
kommimistinen liike valveu­tuneiden
työläisten keskuudesta; joka
hallituksen agenttien ja mustakaapul;-
ten lähettiläiden käsityksen mukaan
on vaarallinen aate; joka turmelee
nykyisen kapitalistisen yhteiskunnan
ja kietoo verkkoonsa sen parhaimpia
aineksia, ellei sitä aikanaan perin­juurin
hävitetä.
Kokouksessa laadimme se;uraava si­sältöisen
protestiii jonka päätimme
lähettää prokuraattorille allekirjoituk­silla
varustettuna:
]|^ROTESTI
Me Nolaluh ja ymiÄristön farmarit
sekä t3n>läiset protesteeraamme niitä
vainotqiimenpiteitä vastaan mitä iial-lituksen
puolelta on kohdistettu etu­päässä
Vapatis-lehteä sekä Järjestynei­tä
työläisiä kohtaan, ;ia,lausumme jyr­kän
paheksumisemme puhe-, kokoon­tumis,
ja painovapauden sorrosta; se­kä
tuomitsemme Toronton poliisin
mielivaltaisuudet laittomiksi, ja vaa­dimme
Canadan lain~ oikehi tulkitse­mista,
joka turvaa niin -ulkbanaalaisil-le
kuin tämän maankin syntyisille täy­delliset
oikeudet puhe-, kokoontumis-ja
piunovapaiitee^ y.m. nähden, ja
annettakoon vapaus kaikille. kaiisal-lisuuksille
tulkita ajatuksensa Meidän
OTialla kielellään, sekä poistettakoon
esteet^ työläisten järjestäytymisen tiel­tä;
•
(Allekirjoitukset)
W A B 6 S I N T Y Ö L Ä I S ET
F R O T E S T E E R A A
Me Wabosin järjestyneet työläiset
ja farmarit,' kokoontuneina yhteiseen
illanviettoon 22 päivä maaliskuuta
1929, lausumme mitä. jyrkimmän vas­talauseemme
Vapauden päätounitta-jan
A. Vaaran vangitsemisen j(Adosta
ja vaadimme tuomion "pemuttamista,,
sekä hänen vapaalle jalalle laskemis.
i&:
edelleen lausumme mitä kiihkeim­män
vastalauseemme puhe-„,paino- ja
kokoontumisvapauksien sortotoimen-ptteitä
vastaan;
ja edelleen petämme tämän vasta­lauseemme
lähetettäväksi Ontarion
maakunnan prokuraattorille.
<AUekh-jotukset).
OVATKO KAIKKI JÄRJESTÖN
JÄSENET EDUSTAJAKSI
KELPAAVIA A
Tässähän ne pienen paikan paki­nat
taas on paperille pantuna, en
satu muuta muistamaan.
Iitin Iikka
Toronton osaston kokouksessa t.k.
17 p:nä sukeutui otsikossa mainitusta
kysymyksestä erittähi vilkas mielipi­teiden
vaihto, johtuen sUtä, että oli
valltta,vana osaston edustaja ti:. ICH
pulla alkavaan C. S. J : n edustajako-ukseen.
Ehdokkaina tähän tehtävään
olivat toverit J. V. Ahlqvist ja L A.
Nurmiaho. Ennen - vaajin toimitta­mista
asetti allekirjoittanut toveri
Ahlqvistin- ehdokkuudien kyseenalai­seksi
sillä perusteella, että hän on toi­meenpanevan
komiten j ä ^n ja järjes­tön
» puheenjohtaja ja lisäksi bn hän
myös Toronton osaston ehdokas jiir-
Jestön; sihteeri-rahastonhoitajaksi.
Tästä huohmatta tuli toveri -Ahlqvist
valituksi osaston eduistajaksl 14 äänel­lä
11 vastaan.
Kysymyksestä käydyn /keskustelun
yhteydessä käyi selville - m-m.. että
Toronton osastossa on miltei vakiintu­neena
se tapa, että osaston edusta­jana
oh ollut' joku töim.eenpaner.5C
koiAtean jäsen, ja kun he oVat ennen-klh
bUeet edustuskelpoisia, niin ei ole
nytkään mitään syytä sillä perusteella
evätä edustuskelpoisuutta- toverilta-joka
osaston,; keskuudessa : tunnetaan
parhaiten kykeneväksi kyseessäolevan
tehtävän j^uorittamaan; >
AHekhrjoittanut on yhtämieltä siinä
mikäli on kyseessä toveri Ahlqvisrin
kyvykkyyjs edustaj^ehtävän suoritta­misessa,
inutta osaston jäätökseen en