Vapaus, February 1, 1930

              Lauantaina, hehmteiun 1 pniä-^ Sat, Feb. 1
WAUS •laiMa tjviitttSa t^mot XÄaeakaosctujs. tlaettTJ Sud-
. I k » «Ur « « » 1 « f r i a a SA VpAta is Otfisda. PuliUabuI daily « Sadborr, OsUrio.
Ijtt. Ik« F w t . O(0c« D t y t r t i B m t , Otnva, u K c o a 4 c l u * Buttex.
.T«i|tftM, k a m a r i , k i r j a k s q i p a i« t s l o t n Elm SuectilU.
• ' ' f!»*"*. ..SjM,-»; ,.S«4b«ty> -Pat.
t .tSttnöri U3>. — T i i a u fM 536W. — Kiri«k*ijpp« ZJ87W.
rt J . W . JU1^«I.
•aarcOTdr..-V«pMn^ T J O . BOX iff; Saahttiji'Oat.
• - • UJIOTUSHIN.NAT VAPAUDESSA:
" : Kbimihtottauilaluct tJXO kerta, $2.00 k»l»i kerU*.' — A r l o l i i t t o o n meoneill» onnraloi»olok»*i
Kc palatatuuu. — NinesmoDllajlxnotukset 50c kerta, tlS» 3 kertaa. — SfDiTmäilmotnkfef %\S*!
•m»,iif»M a l U M M . —. AanStoeroUmotokKt kerta, »34)0 kakai kertaa. — KUt<mIiaotukiel
|ljBPlrt«fc ~"Ku<(leioäiinäx*»i»et 1 3 ^ Iceru, M K«änuk« kiitofUo«e«Ua u i »ttiatorirajUa. -
Hllataaä tiedot j a OMteilmMakaet SOe keha. »l.OO kolsie'kertaa. — TiJapäiailioetuJieo ja ilmoto*
•CesttoaHea on, vaadutaejaa. labefetUvi ibnotohinfa ^okateea.
- C c K m l adTeituisc tatea, 7Se per c e l . incb. 3Knijaaja cfaarfa for aioil» loaertlon, 7Se. Tb»
Viqw«« i * tiia beat adfertJaioc tnediiim aaooc the Finiuib peopU in Canada.
^^^^^^t'^te milloin l a b a BM aaa T a i t a a tU enumäiieen kirJee»eenoB, k i r j o l t i k a a oadelleen lilkkee»-
pgaoonriBicUa sbB^lU: / . W. A l k T i i t , liikkecofaoiuja.
• SiViUieläim sota-itarkoituhsia
varten
Canadan ja Britannian solilasviraslot näylläväi käsillävän, cllä
tuleva jmperialislinen sola ei luje rajoillumaan yksin sotilasvoimien
v ^ l l ä käytäviin taisteltuhin^ vaan kietoo mukaansa sotivien maiden
köko^.kansan. Jo viime suursodassa oli.taistelevien maiden väestö nio-
Jb^jsöilu sotaleoliisuuteen. Saksassa tämä oli niin pitkälle keskitetty,
icr^ficoko maan talouselämä suisteltiin normaalisilla laduiltaan palve-
. l e s t ^ yksinomaan armeijan tarpeita.
Tl Canadan päivälehdiiöä on ollut kirjoituksia, miten Britannian sota-vvcastö
"tunkgutuu Canadan erämaihin. Kyseessä on sotaviraslon täy-d||
i|^^ uusi .kuljetusväline, jonka ennustetaan aiheuttavan vallanku-niAukscn
sellaisten, lakaljbtomaiden^^^^n mitkä eivät oh; hyvien
kulkuteiden ulottuvilla. Tämä uusi keksintö on kuusipyöräinen kuorma-
, v ^ n u , joka.pienellä 19-hevosvoimaiseIla moottorilla pystyy kuljclta-i^'
an;kahden tonnin kuormaa .40 mailin tuntinopeudella paikoissa,
,miB8ä .vähänkin on liiÖairaismahdollisuutta. Tämä uusi auto on ra-
Jlunnellu siten, että voima jakautuu samasta kampiakselfeta kaikkiin
pyöriin ja pyörät eivät ole kiiiitonaisessa akselissa, vaan taipuvat maas-tönUtnukaän.
Tästä.on fe(Xlu,ettayehJie voi kulkea murtomaalla ver-niilain
epätasaisissa paikoissa, jopa kulkee ojienkin poikki. Gatineaun
niakiajUeella suorilptuissa kokeissa k 97 mailin matka 14 tun­nissa.
Saman matkan ja ^kuonnäh kuljettami hevospeleillä olisi
vaatinut, vuorokausia. '
-,' -JSeloslukaissa ayojnuati 66litelää^ että keksintö on täydennetty,
etJkois«ti sötiläailjbia tarkpitulfew Farmareiden koe-saada
«ttamaän äitäkä)^'ntöÖn tavallista jokapäiväistä fcarvet-
,vartw, joltä^Sp^ägn^pah^^ väline mobilisoida
iläUok^{i£$$ett9^>^^ kuljetukseen
t e a s a a ; i M a a t , o 8 a a , , ^ ' ^ ; . . . j , j-di "
'fama'jJon^vq(n^;yk^[ ;m^is|a^jotka yriC?taän so
velluttaa, siviiHelämaän^ :nimenpmaan soilaallisia seikkoja silmällä­pitäen.
Nämä W ^ | u | i t o h d a t ' s i v i i l i l e n l o l i i k k e e n
kdbittamisesaä. ^iiyjmperiä sotavalmistelut eivät käsitä
amoastäan suoranäiyt^ aSeeniset varustöViit: laivastojen, j^^^^^
koneiden, solatarvctchtaiden rakentamisen ja m^rai^l^ä§ia|0^
ttiksen y.m., vaan raiihanaikaista siviilielämää ja teollisuulla pyrjiään
8t|iinJtaamaan ^»iilyelemaan etukäteen tulevan sodan tarkoilirksia. Tähän
t^rtÄ$i-4»y<i»ifannanpuoIueen parlamentissa, Olta-ovat
menettäneet omaisuuteassa ja säästönsä, pskoessaaa. ppdkntRajoit­tamisen"
näille ammattikeinatbelijoille. M i ^ pecinpot^al2^^
''puhdbtus*' muuten muodortimfekin, jfUfH^ t e b^^n^ t t a oa -s^f^
epäillä, niin missään tapauksessa ei sen seoraoksenaiale olema^^.^i-nottelun
pohjalle perustuvan kapitalistisen liike^Iämän muuttamtnen
!^n "rehellisemmälffii" kuin tähänkään s a a k in
Kapitalistisessa liike-elämässä pääsevät aina ne, paremBiallie'^j>tto-
IcIIe, jotka varallisuudellaan ja **Iiikeneröllaan**, s.o. keinoite!u-ömi-najsuuksieusa
etevämmyydellä kykenevät lyömään laudalta helJbBn/-
pansa. Onhan. liike-eläraän mottona: Jokainen..huolehtikoon ^eäi^^
ja piru periköön häntäpäässä olevat.
Kilpailevtti kapitaKsHpnolueet
Canadan porvariston asemaa kuvastaa konsetvfltiivien ja Ubex3|jd^
välinen hammaslelu Yhdysvalloista tuotettojen tavarain tuilikysyiiiyk-sestä.
Canadalainen porvaristo on :entktä.j-a6kaanunin saanut,^ui^ie^
päätetty jixjestää oikein xei»sevä
s^alai&-näyt8]inä*Utama. Vaikka se
fmkin näin pikaisesti Järje^^ty. niin
on Jantmkin sittä aijc^tn tehdä
hauskin tilaisuus, mitä meillä vielä
on ollutkaan. ^Tilaisuudessa ensinnä,
k i n . aimetaan ^yleträn .^nozaan. tutus.:
tua tuohon meidän niin sanottuun
k t ^ t l f e i e n - t » k a i w e » l t m elämään,
noudesta huplimatta on se. enem­män
k||^ kalliimpaa. Tä­män
kät vaikttUaa Saksan rahan
tämänpäiväiaen .arvo. JLmexikka-laisella
doIlaoriUa «aa Saksanmark­koja
tänään vain neljä markkaa
kaksilqmt^ntälmlme penniä, jtften
te-MiJBeftaax srranttaa emien
antaa- j^ggrimissä ^olleen-^knrssin.
Sota ruhjoi Saksan kansan, ku- etikä ^on jännittävääkin, mutta sa-i
e n monet imuntkm-SuroQpan kan- maila "huvittavaa. Sitten ne Janlut,
sat, paySs: moyaaliseKti. .Mitä-jul-. dramaattiset .ja humooritadit«nks«>.fci
kein rmoraatittimtnus ja rappeotu-jmitä sinä Utana esitetään.r.irifilBr.01
neisuus on vallalla (tänään Berlii-1yksi makupala, näytteUjäin'-kain^
nissä^ctnoBsa ihmispaljouksien kes-1 vaali ja lopuksi natniipllleii *^usta-.
fcuk£esi5»,f .^etlMtttajat, - v M c a ^ ja 1 sukkaiset". yksinäyt. pila. Tämän-snkniniölisesti-
TnoraaKtUmiat, nämä jlaatui^ tulee nytoleniaan
i^nsä icauppaamisen asteelle va-(sunimntaina 9 päivän illalla, .fdkaen
jpnneet .ihmisraukat, vilisevät mo-[täsmälle»n pooli yhdeksän. Samalla
amerikkalaisten tuotteiden kilpailun painon ja kxasepffiJä^h ,ovaL
syyttäneet liberaalien hallitusta amerikkalaisten tunttajien sno^inuaesta.
Tämän seura^tksena väitetään olevan se, että VhdjTSvalloista luo­tetaan
ji. 900 miljoonan dollarin aj^osla tavaroita vuodessa,. .y«ikka
konservatiivien väitteen mukaan ainakin kolmas osa tuoata mäagastä
voitaisiin valmistaa Canadassa, jos vain.canadalabille tuntta^le m^ran-ncttäisiin
riistävää tullisuojelusta, mikä pitäisi hintoja-taalla
häällä, että canadalabten tepllisnuden harjoittajien kannattaisi ./yal-raislaa
noita tuotteita. Edelleen väitetään, etla nykyisen JUaJUit^^
politiikka on johtanut.canadajaisten joukkosiirtymiseen YhdysvahöUun
sekä nykybeen työttömyyteen, joka myönnetään arveluttavan laajaksi.
Keskenään kilpailevan molemman l^pita^tipuolpeen harjoitta­maan
propagandaan ci tietenkään kannata .suutemniassa määcäasä^ka^;
jota, sillä työväenluokan etujen kannalta ;eikunaotnaildkaan..bIe,,]iul^^
eroa. Poliitlbiin viyahduksiinsa nähden ne'kuitenkin heijastavat Ca­nadan
porvariluokan sisäisiä rbtiriitoja, jotka vetävät töbta osaa por^
V a r i s t o s t a lähemmäksi Yhdysvaltain finanssimaailman vajkuttispiiriä^
toista lähemmäs brittiläistä, mutta jplssa mplemniissa on viime vapsufa
ollut havaittavissa oniia kansallbia jmperialistbia pyyteitä -asemansa
lujittamiseksi kotimabilla markkinoilla kuin mypakin ttlospam.
Tässä suhteessa käyttävät konservatiivit keppihevosena'-työttömyyt­tä,
jonka ne yrittävät vierittää liberaalien hallitU9konietmon kontolle,
vaikka toisaalta johtuu työttömyys kapitalistisen; talpuden yleii^enikrii-sin
leviämisestä Canadaan, jota kriisiä konservatiivitkaan eivät olisi
voineet pysähdyttää, vaikka h.ddän,pöUtikpjt8.]|ans olleet liit­tohallituksessa.
Työttömyys on muuten aivan yhtä vakaVa ilmiö nibsä
maakunnissa, mbsä maakuntahallitus on konservatiivien vkäsissä, ki^n
mitä se on liberaalien hallitsemissa maakunnissa.
Mitä työttömyyshätään suhtautumiseen tulee, ei kummallakaan ka-pilalistipuolueella
ei ole mitään väliä. .Työttömien pn yhtä katkerasti
taisteltava leivän ja oikeutensa puolesta,.jos,poliisin paropp.ua. hc4j[,uttaa
liberaalien-hallituksen alainen poliisi kuin jos tätä komentaa ^konser­vatiivien
hallitus;
olkoQn tässä vakava huomautus kai­kille,
että tästä lähtien tulee kaikki.
tilaisuudet alkamaan määrätyllä .mi.
nuutilla. ketään ei odotellal — J . S.
nisaicalnkuiaena parvena, kuin xo-t
a t , , kesl^päiyäUä vilkasliikkeisissä
rayintojpissa . j a -kadulla — näkd-jääxr^
ifase hooQiaamatta sitä säälit-rtävää
tilaa, johon ovat vajonneet
niiden, tihiniseläipää halveksivien ta­pojen
; (dureina,; jotka sotivissa mais-
.sa )pllya't .vallalla j a painoivat l e i -
raftn£a>koko rimaan väestöön.' Tätä
kaikkea . eläinän irstaisuutta tar­j
o s i - S a J f s a n ^ r U i n J .sinne saapu­vaa
..vieraalle .nähtäväksi, l^asen kaksi kaivosmiestä erittäin
Sakra .smnruud«^aan huolimatta vaikeasti lonkkaantonut. Conianun
j a sosiaiideraokraattien hallitsemi- kaivannossa tammik. 27.p. jäi mies
sesta välittämättä, kulkee varmois- Maatosta putoavien kivien alle seu-sa
-.lacEkeifiJä kohti proletaarista laukseUa että jalka murskautui ja
knmoufita. Se orjuus,, elämän alen-(käsi katkesi. Kaksi päivää aikaisem-nustila,
johon Saksan kansan niin Mclnture kaivannossa menetti
enennni^ö on syösty, ei vo» johtaafmies molemmat silmänsä sekä muu-ananfeun
vknm.vonimjEkaaseen tais- tenkto pahoin loukkaantui. Louk-tpluun
'vallasta, johon taisteluun f kaant»»i»iaen tapahtuen siten että
l^teytyy j a -vaUnistautuu yhä uut- oi* «"^eUgen ampumisen.jälkeen me-taorjiiadessa
jakorjuuden keskel-h-ossa työpaikkaansa n.s. driftin pe-lä
elävää työväestöä sitä pikem-frään lataamaan ja ampumaan vielä
min ja voimakkaammin, mitä | ah^P»»"^**» aievia. reikiä. Ensimäi-enemmän.
he saavat nykyisen hai-peUä kerralla ladatut panokset ei-lituksen
kautta tuta uusia kuris- vät-/vielä kuitenkaan olleet
tustoimenpiteitä, uusia poikkeus- lauenneet. Kun
Työn jota meidän tulisi k j e ^ >te>
kemään ihmisten keskuudessa joiden
kanssa joka päivä työskentöMcnK
•Kllaisten kurssien j a ojdntotflal.
p-Hiinaim^ ;j«B»iaIle «(QM
Hän. s&bo^' naii^. yksilöt ve&g
suuksien järjestämisellä
niitä vaikeuksia jossain määrin pois.
taa. Opiskelmm .xyhtsnd^ -Jatlnai.
simpte tepjittaa onieUiarettä opiskelu
edi^äkse^ vaatii intä», tarmpa Ja
sitkeyttä ja me toivomme sekä odo.
4amme teillä.^itä riittäyänja.nä^.
cdeUytyksillä,,..,U^onun6 oBOaJc^pi
muodostuvan^.iult^ellis^sL j , ; ,:
; U n e i ^ T^^istatsibasnal^ ,JȊ**l
osaston • valistustpim f kunta. . aKaa
järjestäjään, i j l ^ ^jje^uMtfaji-ilh^
alkaen 'tammik. 91 -P^ ^'Zj^äQhjäna
suunnitelma ensimäistä- kokousta
-varten on seuraava: Kokous tavat'
.(a) mUen tuUsi kokousta j p l ^ -ja
v i o i t a käsitellä yjn. seikat mitkä
kuuluvat asian yhteytcöo. ^SgB^xai
alustetaan valistuämmitean 1 tahidtat.
Tilaisuudet koetetaan järjestää niin
jseaA hyiRtOE&t.-etoalBUe. ja jg,
lä yhdistämme sUhen kiväärta
<UBfetBta>kndbevaa -pttitetta,
Utsee hyvinkin suuri yksiniiäi
jotka eiroo pois «»ttttoiösta.
nee täilaisiB erimielisyyksiä. ^
kö^{de saastut tai emmekö sa»
^ ^ ^ ^ ^ j ä ' ' ' = *c&nSö ^
y a i k ^ " jnjMla ' jo 'bn kirjoia
l^vqte!» Kaöi:teiIlB annetaaö*
Fi»}waaan «etojaoöue. niin si
me saamme paranemaan oioi
JEakääznme kieltäkö keskustelen
r^kintrfftfyianmae näistä «j^
.snp 4QS tÄDMne sen. saa tolsei
jKrit^IotoallA^^JMSk kätjri
seksi J a niin katian kun täUaiä
menee :0n tai«teinmme vaigeaa^
sisältörikkaiksi ja ahukaansa vetä^kpn jjiäisteltavä ristäjää ja Umm
viksi kuin meidän jTaJP»*«*«öte;«ä4 ~"
millemme on mahd<ailsta. -ISefaoii
tanrnie työläistpvereita ja tovitta-ria
runsa£l9laUfiina,sa«>B«B^^
suuksiin, sillä ne tulevat .^olemaan
kalkille vapaat. — M. V.
fOB vasii^^-yKUts^ sen tajöa i
reiksi j t e l ^ ä - i a ^ t . kun -olette sao
sa70lPl8Sa.:LkWi me, jotka pyönai
iQj^aimme ^parnitamaan, vaBda
vastustatte — p m a a hyvääaäi
"Pora
.V- -1
iden ;^]^t^lj)ja?ljrppdsw^^^^^ yleisen kannatuksen.
* vCj9tia<lan typväen..^^^^^ joka pn tehnyt paljon arvokaslr
tyjiilä »jkapiteli^lisen -pikiBM^^ .rattaisiin tyiotaistclujen yliteydessi'
:idhit .polilttisisla syistä jputijneiden typläislei^i puolustamiseksi sekä työ-
-väerfoikeuksien, puhe-, paino-jakpkppnl.iunisyapauden suojelcihiseksi,
on ylulkaissut Jkieftpkirjeen; jy^sä kiimiitelää^i huomiota •nykyhetken
täflg^fiin ^iateluihin |a yedotaan 1 apuun ja kannatukseen,
sillä työläisistä ilseslään ckuitenkin viime kädessä riippuu, niitcn voi-n^
f^aasti puolustusliiUo s a^
*" 4^as8ä tarköitulwessa''kehoit0l järjes­täjään
«ka9{ierbis^ja,J^^ laajat työläisjoukot täten vedettäisiin puo-
Iil^uaiUtPn v^tkuluksen p^ I^ohjaa joukkokokousten järjeslämi
:;8«äJe4oylyy monissa tärkeissä;k joissa voimakkaan pup-
'lt|^tustai$telun järjc$täipinen on välttämätöntä. Puhevapaustaislelu e
Jsi^q&iän olc ^ {päättynyt, vaan päinvastoin on laajcnfunul niuihink\
ke^iä^iin, kuin Toronlp,jpslä esimerkkinä on poliisitcrrorin riehu
minen ^Vancouverissa työttömiä vastaan. Port Arlhuirin alueella raet-s^
roläisten l^kon aikana tapahturieen kjuliden uniön organiseeraajar
."lwloamiseii'V selvilteiy, ya^^^ yhteistoimintaa. Monet muu*
ta|)K9Ukset.osoittavat, ettei .työläisillä plc varaa antaa puolusttiksenss
Jie^kdkisikaän herpaantua.
, > 'iVancoiiverissa on työväen puplijuslusliillp joulunui liiistelemaar
tySiltomien työläbten vaj^giteeipisia ja kapulpimisia vustaun. Se or
johtunut .taistelemaan vangitiujen .kommiinbtipuoluecn loimihenkilöi
denttUQlXiil$emisla ja karkoittanusta vastaan. iTässä.taistelussa on puo
luetta^ja puolustusliittoa vastassa^yhteinen virkavallan, työnantajain jr
vilpillisten työväen Johtajain i;intama. Tukea voi puoluslusliiitc
s^da pinnastaan työläisillä ja siksi on Vancouverin taistelu ja työläis
teovpuolustus levitettävä yli maan. Vastalausekpkouksia. on pidettävä
piiolustusliiton osastoja järjestettävä. ,
Jo nyt on ryhdyttävä valmistamaan kansainvälisen työväen puo-
^tntospäivän mielenosoituksia, joissa taistelu paikallista kotimaistr
faacismia j a terroria vastaan yhdistetään mieleriosöituksiin kansainvä
li^ä fascistiterroria ivastaan. Kansainvälinen työväen puolustuspäivi
oi| maalisk. 18:sta, jota samalla sopivasti vieletään Pariisin urhokkai
d£tL;kommunaardien muistolle.
it-ittii I l i
seii Tolidöstä^nfttä-VäiicDii^^
k o m i p U i | ^ ^^^im^lYJ^^if^ Y^i^^^Hhm
kiukuissaan ben 4ohdpsla, että ToronlPnc-Ä^aTt j(..tf»(5bB^
paamielisyyttä, syyttää Toronton poHisiaiiMtäj^JlBUäliMikomB^^ sillä ennenkaikkea tiilee koettaa
suhtautumisessa matkii rappeutuneen New Y o r k i n yirkavallall fetlistnta nnxtökintaa' harioittavat 1^^* suoritetuksi vaadittava työ-
Lontoon laivaslokonferenssi on ollut btipnassa ja t o i ^ viikkoa;'
jikä ole vielä päästy muuhun kuin asiain käsittelyä fcoslovien muodoi*
isten toisarvoisten seikkain selvittelyyn. Sen pitemmälle ei olekaan
/ielä päästy missään imperialistien "asebJarii8Utms*'r'kQnferenssissa. ;i
_ ^uukx>^,.j^>*uu><^ a u i u i u » c * i a a u cuilctu i i V U ar
usta albertalaisen kivihiilen kuljettamisesta Ontarion marycinoiUev;
3escon rauta- ja .hiiliparooneiilfi myönnettiin .ail^aemmin avustustaj-olla
ne pystyvät kiskomaan Noya xä^ttian kaiy<^^^
t(it^ <:illirf>inni'i v n t H n i a ' IVIäin . I m t n A t t o I ö ^ n » .V^^^tt^ti^tSm ITI
kaikki
viimeinen laukesi
lakia,";sinä-'^.koko7n'tumTs^apäulle^^^ jo siksi lähelle että s e ^
ta ehkäiseviä määräyksiä. Mitä h e " " i ^ tuhoisan seurauksen. Ea-enemmän
valveutunut taisteluky. sinmahiittu loukkaantuneista oK
kyinen työväestö huomaa koko kansallisuudeltaan jugoslavieHainen Ja
kansaa uhkaavan tSirmion, joka Näll^™ätoen kroatialataen Uhniä en
jphtuu luonnottomista oloista, sJtä onnistunut saaman tietoonL T a .
kiihkeämmin se alkaa toivoa jafpaturmat täkäläisissä kaivannoissa
bdistää Saksan ^prpJetariaatin voit-pvat varsin jokapäiväisiä. Mutta .me
toisaa kumousta. 1 olemme ikäänkuin tottuneet niihin
Sillä Saksa ilcäähkuin on porva- h " * tuntuvat niin vähäpä-,
rillisen Euroopan lukko. Silloin «sioilta että siinä on jo^ tu­kun
se lukbo särkyy, nousee ku- toisUle tyolälstovereUIe sUta^«-
r^oukiwn voima «stämättömällä no- h<>"etU^ se^teesta tepahtu.
peudeiiä kautta Europan. hilloin T^t^^tiedon saa. Niin suureen vai-;
.Jcukistuu epäilemättä tuo Saksan T»,^»^ t^^e ryhtyneeksi etta
liepeinä .'oleva :;Piröuääkin ^Pttola,h*"f^^f» ^^Ä^^y^^^
' " * ^
iifaan ' kesknkserr \mm "NöftvöiföVT-fTOii.^^M^
ael e'.^m
vvoail.tt^aovin s ima emmeu'n i.es tet'ne la'y äv, ai.e^lit.k.a ä•a "sii.ni.hhieimnj ,i lelil.si.aeV m. y, p,.a'ä näc"^i•jLur-o-y-:nei-r-t moo .np.oploiljiöisiitap. aaöitej,.^ ^«;»*s^Va^ .»VI» -.-^^v» tf o ia« ; =W; - ^*»s4-t>Wee>+t+tKo l-ila^ngsga^ gsa^u^y -t^tajjaj.^ ^x^K^s^u oma emme voi
"kunnon-^rilUläineh^ .joka pn-saänul.^^^ olisiTelk-'}"*^ turvallisuuteen enempää kuin
5a, ja eitä tämä brittiläinen on seuraimyi:toimen-hriltiiäiseh, gaattaisM työsuhtetttemme kor.
Draperin, menettelyä radikaaleihin nähd«^.'i>Vancouyerin >vlrkäiiyrk^^ ^yiSiiÄfen'itseipS«^tetfj^h»a?'V^^ jaainiseen.^ meidän tulee tehdä se
raa'ast, van^fp^^i^aisen .9yM»i||'r.Äi??«ft^^^^ muo.
pidellä r a t | Ä i a V ^ ^ « ^ ^ . o ^ ^ ^ PP^S^r
listinen pjJusi |o|)ftVy^™"«* nimliiklHPasafln .kiiiA^hoäeiMtS(maMl^'mihii^ rijl!.U(tk..:.Riiiitl:_.iia£ixi-'l!?fie; ja ffliHP»l«encttsWfl^
koonpa S|!|^[^|1Q|^^||^
Eng^nninkielen dtakoaian s u h .
lio
nect viljamarkkinatkin epäjärjestykseen. rSaamme tolia .varnrat, että p|i^'. " . K ^ L K i j A . " " "^
akäli kuin NeuvostPliiton nuatalouden ikoitektivbpi
io ennen kun maatalouden vii9iv^otinen tehpstamis§uunpUel|n^ on'
loppuun suoritettu, tulee, .kapitalisteilla o l e m ^ syytäkin hätähmi-j
topnsa, sillä &[euvpstoliitto tulee .osoittamaan il)i|ieitä .ipatatftlpustttptaiti
aossaan. Tämä tulee vaikuttamaan 'ei a i m ^ ^w viljamarlj^m^
vaan nuillislavana esimerkkinä kokp maailpiuab '
Bunth Bay, Ont
Silmäillessä lehtemme «palstoja
ole tullut huomanneeksi minkäänlaii
sia tietoja täältä Bunth ,Bay '^ärapi-:
köUtä, Joten haluan anfeaa ,4i*ijäll^
ja työläistovereine tietoja . oloista:
JoUca.painostaa meitä metsätyiiläisiä
tääljökin. ^
Metsä .josta ha^.aamme paperl-f
'puita sijaitsee pienehkön Joen vvaxt:
ta ylös noin kaksikymmentä matttot
joten-kämpät oa-n»aiUii ja » i ^
toista mailin välhnatkalla. Komppa­nia,
nylq*BenriiBtojäijes*elB»än.pttlt->
teissä on «ntsmt ahdelle ^tpnem-malle
.japparille tarvitesmansa pape-iripmBHäärän
oton, jotka sitten mub.
ttostavat eri ottoalueensa. Suurem­mat
Japparit ovat sitten vuorostaaij
antaneet "japinsa" kelkkajappareille..
jptka sitten .lärjestävät ti3E»«$a.:inet-sätyöläisten
riiston järjestehnälli-
SÖESl.
.IKämpät. nämä kelkkajapparit ,0-
vat tehneet ^pienebMä^, jpi^to - a t t ^
majotetaajB ;suurel*Prflaäö;?»!/»Jeft^
«tfcä i :ptot.i flMfl#,ft,tn^!^iy#J»#J>^£
r]?etiii?aPD,s*ebtyrh^]*;^ytetfe,i^
Jotka Ltuijaii ckau^^yoa^. ihn^sten;:
, tÄuemtaiäten .työ)4i5tow
^1 J5fi*.UMäes^ ta*o talwn,^i?
kumasijoista, sWä;'!patjan«V,Häytäi^|^^^
me-^uusen oksia. H e i ^ i ^ i W m . « » » a i e a e e n .enne
^ 3Fösmill, Ont.
^9aviM^iSatitsM3aaä, täällä Fusn
puutavarakpmppanian metsät
l a k i n ^ e ictrtisestään -kurjat ^
teet ?alyan <äletäBiättömyyden a
ile.TKpI^ninen. ^Jota. Jtiatkastm M
h a r j t ^ i ^ i i i ^ l t e h t i i n Euurimsm'
ryydcM »IttaJkaavassa, • miKn ;li
iaailii^^von' ailspikn kuluessa,!
nj^t: Mutta ^^iim -ottaa lukuim vt.
ääh rfeii^piä^^ otevan lastaiotsfl
vjalan-oBkperipailie.^sen kiristä^
midn';icoefokaeii. Jota tälle i^&ije
'järjestetty ^fteettavak5i, niin 4
•se vertoja -«lelHsestäkin nyöijl
jesteimääiS.^,' ;
^Me; EUiqmälateet olemme tnre
leita työmaiUe, kun tarvitaan;
v a n t y ^ t ^ j ä ä , Jossa mau ^
lisuus.^enMhänvvJbipyy: ia-Ms
On hieman : t o t t s ^ , että ansoi
set on -kovan^n tekijöitä. %
nUIik;^itl t^^^^dn lastaushomsi)
e i ole .-sisällä" kuin ^ fct ja
10-rJ5.tuntJnen työvuoro — nilr
näytä lyöyän ?h(*äciln" suauali
lekaan työläisille, koska Uriaen'
seaisaoyälkeehitjättävät :moise%i/
*Mkan. . •
iiKir.
nyt ripeisiin toimenpiteisiin. -Kou­luun
ilmoittautumistilaisuudessa, mi­kä
pdettiln 24 p. tammik., ihnoit-tautui
osanottajia *olmisenkymmen.;
tä. Siis ilahduttavan runsas -määrä
Vlela kuitenkin yoidaan ottaa lisää
jos ophihaluisia K^tyy.- Opettajina
kursseilla tulevat tohnimaan tov. C.
„ . . .... .Haapanen Ja T. Salomaa.-Kurssit o-'
* ' * " ' * ' ^ ^ " ; ' ™ " * ^ ? * ^ ^^^^^ viikossa, tiistaina ja
^^^..^i^^^^^^^T^^^.^i^-nf to^^ Pääsy kursseille on k a i -
seniajoliMaito^pntjmutnoin 75 pro. y^paa ja maksuton.
sentl^ä o ^ t t o _ ^ s p j p f e t ö ^ ^ iota ^ - meien taitamattomuudesta Johtu-yp^^
toTT^rttavär^etenM^^ vaikeudet tunnemme, varsta.
fc*'» lyhyemmän ajan täällä .olleet
a a ^ ^ ^ . jaiettiin osaston tflit 1 minkin ^yvin-^Eivätkä ne vielä ole
^sam<pi|i'kuin.:-|ua£^ 'ool^euksla lukuunötta'
Rikkaille canadalaisille rautaaeyhliöille suunnitellaan antaa a v u s r h Ä ^ * t o tUintatltastajain lausun-r^att^.pit^^^^j^ ajan maas^i oHeil'
^ ,|.?rw5teeUa Kairata tileistä Lekaan. Ei a t a Ä n että kieUvai-
: t a u ^ i . e t t a yupde^ aikana oUmen,keus tuottaa meille suuria hanka-t
y i i ^ B»ttoyastieteen^.^ samota l u ^ ^ jokapäiväisissä yksityisasL
ppMtpn > . ^ J ^ v u ^ oissamme, -on s e . l ^ yksi v4nak,
isiä suurempia voittojia. Näin keinPttelervat kapitalistit Itselleen «ri^^ Tpimi^^rtomuksten ja este puoluetyön suorittamisessa.
.'coisetuja valtion, veronmaksajain, i k n i u l t a j a i n j a työläisien kus^nf^
nuksella.
K.
il
J-j^tarioBM^jkuijffian •ylfe0tiSj"ä|l«ri6E|^^J^^^
viikkojen anahlrjotduJiilaiida' tulkluiUlsia>!^|^i|t|^l|^^^^^
suilleen, mikä. kukoistaa erikoisesti Canadan kuivososaWveidcn kau-pajisa.-
JCaikenlaislen "puumien" ja villien huliujcn perusteella ovat
osikkehiujarifiitoat harjoittaneet osakkeita ostavan yleisön häikäilemä­töntä
huiputtamista jo vuosikaupalla Tämän takana on tietenkin ollut
sUurks^talisLeja ja .pankkiireja, jotka ovat niinikään pitäneet yksin-keHaista,,
4ijke'elämää läliemmin tuntematonta yleisöä lypsylehmänään.
Canadan suunnattomien mineraalirikkauksien ryöstäminen on
luonnollisesti tarjonnut .hyvän inaaperän tälle keinottelulle. Tilanne
vihdoin muodostui sellaiseksi, ettei osakekaupassa esiintyvää mätää
voitu enään pitää salassa. Muuan Torpntpn osake- ja kaivospörssissä
keinottelua JiarjoiUavan suurimman osakefirman jäsen vangittiin lähes
pad viikkoa sitten ja toissa päivänä tapahtui 10 lisävangiiseniista sa-in
§|Ia,.;kun neljän iummo^ osakefirman varat ja tilikirjat taka­varikoitiin.
;vj Nämä vangitsemiset kuulemma pvat tapahtuneet yleisön suojele-zruseksi
Jatkuvilta petoksilta. Verrattain heikko lohdutus niille, jotka
Kulkijalle pisJtääi heti pnsi .näke-nulln
silmään se s.unri inuu'tps, j o -
ca Euroopan niissä maissa on t a ­pahtunut,
jotka olivat osallistuneet
1914 alkaneeseen maailman so­laan.
Komeudessa ja loistossa ci
lioin mikään Euroopan maa pysty-lyt
kilpailemaan Saksan rinnalla
3nnen vuotta' 1914.
Mutta nyt huomaa häti maahan
istuessaan suuren muutoksen ta-t>
ahtuneen tässä entistän Iqistos
ZH. Muutoksen huomaa sellainen-
A i n i klilkija, joka ei näkerniensä
peru^tcejla ole tietoinen Saksan
ise^^' mahtavuudesta muutoin
h'"paihelun jä puhutun -sanan
kantta.
Ästuessani yaltäi^erilaivasta
"Gripshojmista" Euräj>an kamal­le,
oli allekirjoittanutta vastassa
arkkitehtuurin korkeimpia vaati­muksia
vastaava Ruotsin merikau­punki
Götepori, jossa kaikki näyt­tää
kunnossa pidetyltä j a hyvin
hoidetulta. Samoin pn*koko valta­kunnassa
kaikki knlkuvälineet
maalla ja vedellä aistikkaat, maa-latlu
j a pullerattu niin.-että-ikääit-kuin
näyttävät eiJen tehdyiltä. Jat­kuen
tämän kapitalistisen hjrvin-^
voinnin näkcLminen .-maan liikku­vassa
kalustossa lujasta rajaan,
josta katsoja heti voi itehdä jöhrto-päätelmän,
että jatkuvasti, niilä
on kehitetty. .
'Mutta heti elämän porvarillisen;
hyvinvoipaisuuden
käyttää, . t a i jos käytämme, niin
saanune maksaa niistä.
v,ftup]i;aiärjmte.imä,.^jm.w
toisilla :kämpillä;se..on..hyvlj&ta huöh
no. .Ensinnä, kun tuUinme ijt&isx^i
kilpaUu.oli meisti suomal§i^t<EL i^et;^
sämiehistä byvihkta ..iclttil^.^ s j i q ^^
laisia, olisi jofcaipea ^iMj^rl halun^
1pä imyphemimni —-j^Ttft.on uki
W känjpillp; nita % i ^ t l «
^räjeniaän. ..^n. pjrarJnön '^täistt. .
."^ai^ari, peläten miesten llähteyäiJ:
pois.. Vaan jnyt kun kSnjplflä pn J p
toisten Japparien Japi^täysi, «niin au­loin
japi^rit käyttäen tUäisuntta:
hyveeseen ovat hupnont^eet irmian
^ivan plemattpmlin,:^itenb^ v!
saman maksun, yhdeksählj^nibieivt^
swttiä pätvä.
Kämpillä On katkasu ikäypyt h y i
vln, sillä ei ole .mlUään tavoin ri-i
kottu työnantajan määräjtoiä, .pie.
nlä seikkoja lukuun ottHnaita, joi-'
lota joku kymmenen miehen;
,qn; kuitannut Ja muuttanut toisejltl
kämpälle, ruuan tai ,Jot}l»m ;ntumi(
pienen syyn t^äa jotka meille ov»t'
suuresta merkityksestä. , t
Keskusteltua hyvin u:^ta pidämme
jolttenkta luiMrten ^menettelyistä
kcstaiudessaimne itsekulfcötin Mm
m
pällä, joihin atoa sekantun 'ÖH^ten
miesten kamiattajia, jotka «lttetti«c.f
kumajsilla menettelyillä kiitää'ksLi
ken semmoisen kesknsteliin, jöUIa^
paheksutaan japparien makemjat eK
soppalrai. Mutta * u n kökustelmv i^f^sBxt^ Jälkeen alettita va-ittsanaan
<;s^tpan. toinUkuntia seu-
Taäva^i >yupdek^ edellisessä kokouk.
sessa hyväk^tyjen osaston uusien
toimtatasääntöjen pertisteeila.
Jbtt^Dkuntaan tuli jxyt sääntöjen
neruäteetla^-^lienkilöä, -ennen ollut i . 1 j . .
S Ä t a tuU psastpUe uusia ko- .^^"^S ^IliS^l- j»'*^^ tov. Kot
miteöittl, yakltutaen näytelmäkoml- ^ f ! ? . ^ ^ * * ^»^^ 8*»"»" ponrarfatim 'faseisftaweD
i^isaan. palktotaistehiun Japps)
vastaan.,
' icH^n jtöäBä käväsemässä 3
W:n.^jl^i^^iäl:^ ;Joulun. eSääl
Vioen ;kehottavanj;a työläisiä ^
Jestä >iäw»teeuh . .
teljuin enistehtona, jota l;W.W:nj
Jestäjä ei .''«anonut ctunnust&m
vaan joka-keskustelujen k^iit^
jäi läpipSiäemättömäksi välttäii
tömjtydeksl. Työväen luoöaiik^
fcan kehlttömtaen jerjestäytyni
yhteydessä, jonka Jcunnollinen ji
on kotnm^i^ijtimn ;puolue. joisi
taa sen 4w)ftkapolitiikan msi
Metsätyöläflset «kautta Cmi
Tunn$in^
rautakoia-an, joka uhkaa pui
meidät takaisia henkiseen orjuiit!
j a :tuoska^lka]kauteen, jota vxti
8uAte<^ssa ^nykyista jo tunnemme.'
tm' samiftUä, selvittänyt suuntfJ;^
m y ^ t vplttoisäile luokkataistsä
jota iieurAten asnnansa oikein^
teva tijröläinen kulkee, järjestäjä
tä kehittäen, jossa tulee seHi
•%B(Väeni.;V,ii»ftkaBolli^ sm,
^ntacataea .valistustyö, jota
rtyölälsten Ikeskmidessa Johtaa «
ber :TRn^e?s iTunio, Johon
tdlsl j * ^ t ^ v ä — :John. : ji
kiessa Trcllehptg-Sassnitz lahden
yli Itämeren yaii^aa SWcsan rajarf
poikki äassnitz-nhniseen kaupun­kiin,
-huoinaia, että Jtilkain alla -—'
silmien edes^ -— pn aumsodan Te-'
pimä j a raatelema maa. Kulku-välineet
oyat kuluneet, vanhat Ja^
ränsistyneet. Saniaa pn nähtä\^-;
sä Saksan työväestöt, jota nä­kee
rautatiellä matkustaessa. Se
on työn .runtelemaa, jnuiiiemidl^
kulkevaa v^eä, joka ikäänkuin W
mettoman, ^Suomen syksyisen Inpnr
non vbapai^en Hmaston kanss^ ritikee'
-— miksi joudoimme kapitalismm:
markkinapaikoista taiäteUessa; l ^ n ^
tamaan nain riaskaan knornuui» in%-^
si edellinen sunnnattonuen sotavel-::
kpjen ies meifö ^ a ^ a n työväestöä'
niin Taikaasti unvattoa? .Sen ras^:
kaissa huoka^k^ssa ääänknin ääni
tea- ja valistus- ja kirjallisuuskomL hyäkikäyk^n vj^'"''^^^^^ v«*-au epBMuvoisessa ymyksessaän pe.
Sär joita ei ole tähän asti oUut ^ ^ P * " * " ^ " »y"^^** »»««^^
Ä S . U i t o i a S t a ^ ^ koa. Saomen pyrkimyksistä -uoslen .madAL
[noiden vaitaamisdisi ennen katkkeaNenvcsto-Karjalaa vastaan tehtävän
hyökkäyksen Jiaotta. Allaoleva samalla sisältää tietenkin Suomen konunn.
nistipntdueen käsityksen Suomen ^kriisistä. "
MiOCSET
kaikuu: Non^e ;^a^an -^z^tekeA^;
luokita -Ja .prpletasffisella vaJ^änka^
moadcBella koste -iäcsinayksesi! 'Ss^
xisla harteätasi unvuttaytit sota--
velat! Käytä työsi tuottamat l i e :
nosta..
isBL^i k:omlteat on välit.
.tu,'-toEiitei töimem Suomen kapitallsttaen talous on
sWä'sMt& rUMiuu osastomme hyvta- asemassa, joka on merkittävä terä-vplAti^
IrainkahyvtakuMn tekee teh-Uäksi pulaksi- Se p ^ ei <ae sum-tävänsä.
Seuraavassa vuosik^oukses- kaan mikään tilapätaen iUniö tai
,.fia jsaamme sitten liähdä tuloksia Isatimnaisuus, vaan se on vata yksi
tphz^nnastamme. Juuri -valitulle va-lvaihe katdtalismta yleisestä J a n i ta
liistus* ja kh-JalHisupS ikoDcatealle lan. muodota myös Suomen kapitalismto
JcMö"ÄySskto fadkas ja suuri tehtä- sodanjälkeisestä pulasta. Nyt ön- fcäl
Vä r:Ä<totreaUnlaisessa kaupungissa )sissä,koko maailmassa j a -myöskin
^öj i teyittämiseUe tulee panna e-itäin terävänä numeUa tavalla; <m
i»ml^t Mi;i.pa kuta jtähän astL Voi- nenSaikkea jyrkkinä ristiriltrona i t -
jmapc^äisra. kasvatustyön icautta vah. I se kapitajisäsessa talouselämässä ja
vlsl^u^^xjsastomme j a koko järjestöm. hnyös luokkien kesktaäisissä suhteis.
«|e/toiminta. (sa. Selväähän ön. näet, että kaptta-
' I ^ B B b i midstojabja Prinoe Arthur lismin^nykyinen tila ei luonnoHisestL
haaJfllä'onnistui hyyta. nim yleisöön [itaari voi olla vaikuttamatta myös
feita ial^Jmaankin nähden. KirjalU- luokkien väliseen taistehmn sekä po-
»mita i n ] p ^ hiimnattava määrä ja uittisito suhteisifa maassa. Bfehän
pselta :>iusia jäseniä yhtyi putdu- tiedämme, että ihmisten ja luokkien
eeseen. <Mjjelmasta huomattavampia toimmta yleensä prtyaltaan johtuu
^op puheet i^lrm slhteeri^jestäjältäJ t a l o ^ vaitaitteista.
rnpoi^l^iliiton. «dnstajalta, .Canadan! «
jyfflftt^rtfeBiton edustajalta, työtJ PORVABISTON OMAKSUMAT .
.^aöläla j ä r j i ^ n edustajalta, yniaä^^^ ^^^^ ^ ^ ^ I ^ ^
maa sodan . Ja taloxni^lsen .pi4ui|o^^ Shnä amees5a,.jot3 nunun onnyt
tuotta&aa sairaatta, puutetta -Jä. juniatidiien ^^'^^ ja oäcesteri käsiteltävä, herättää miatenkiintoa
delmät Inbkkasi hyväksi!
Berlin op Saksan Ja «hkä koko
Euroopan v9ka.sliiHcei^ fce^s;
Kaupungissa näkee .kulkija l o i s ^'
j a ylelli^fsitiä, .mntta samadla höo^
curjuntta. jHinhat oyat h i r v et
korkeat palkjcoihin yeriraten. Tatr
viIdseHIa-iiylefää& ilavöftJoiat-tiBr-'
joavat amäkm puolta huonompaa
hävitessä, kul-j ruokaa kuin Ruotsissa, mutta faao^
i)$ti|ftt 'tiOS kertaa musiikki puole»»
t a teu^eh.-miaisnus oli psdrhaita, mi.
^ tm ollut pitkään aikaan.
Bii^'vasta-pemstettn näytdndko.
«nitea «pimii? ^ Nyt ensi ^tääa ön
kysymys, mitä tehtäviä ponräoösto on
asettantit itsellensä taloutensa ^jiu-lan
johdosta. On J o . ^isotettu. että
Suomen kajdtaUsmin pulan c ^ l l i n ec
mra'kki j a ilmenemismuoto'on siinä
että -el ole markktaoita, kuten aikai-semmta,
tai että? sikäU kuta markki-'
noita on,ne käyvät yhä ahtaammifc.'
si ja vaUitsee niillä tavaton kUpaflu
toisten kapitalistien ja toisten ta«rit..
talististen ryhmien kesken. HyyäiÄ
osotukseha Von tila esim. n^ailniäir
puutaraiäi^ferfcl^inpflte '.Hpdtuö^-
.to. ariftÄm 'köpaöu.^ "m
Suomen kaptalismi
pulastaan ..seiviytyiöään tawöl^
siis tottsla: matkkinoita.
iiiBlpppa? E i ole. - Mtnkätähdenrj
iätai«o,ffl<ttä madiktoat on t ^
MaÖmAJB» , e i -Jifes vtybjiä
.^Maäite» jaettu. TbtäältfiJ
vexttnat^iBaiätallstiset .maat awa
kanedi maatlman 5]6 ikeskeidäo.
saalta iljs maapalliaa on
valtaa. JE!Uoniett:lDaiätaU^
tnbnfr .vata :|iA:o :(?itatää ^
«iiaipoja tavaroita Ja voittaa«
tilkka?; vaUat» .uusia-alueita^ m
sen .knmehtonfia - alle tahiid»^
^leminillä.ikelnonia ..pyrkiä ei
•Se 0A'.sama pyrkimys, mikä oa
toii:|a,i;Ei«lairaia^
JmpleBaUsös^^jKaUi^ om
öiassjt^OTi is&nlaiötr^^ ^ y^H^ils^-gUomeUaki
taeächi kapiiallsiiii' tarViläee iM ^ I K Ö ^ ^sröötSöy^ cm.
markkinoita, kuten muutkm kapita-'
listmiaat. Mutte voidakseen matka-noilla
voittaa, tarvitsisi ^sen kpliot.-
taa kilpaönk^tyäxisä nykyisillä mark-'
itaoilla ja nfiUä, joKa se tölvoo siut:
vansa Ja joita se tavDttelee.
Edeltäsanoti^ta jcäituvat Suomea
kapitalistien päätehtävät ^kyiaen&j
pulakautena. ~ ja nepfrat 1) kilpaUn.
kykynsä ktdtot^amiuen. .sekä :a> s u .
sien markkinaip valtaamtaen. Nämä
kapStaHsmta njfcyfeet päätehtävät
JnäMäävät myös Sränen kapitalis.
tien j i y k j ^ . pe&tiftaQ. 1 jonka^afiär
ttmnusraerkkinä. -oa ^jdidät^Kdea
liittoa vastäam ja t p i^tä "pubtoi ÖL
man maan työtätekevien riistämisen
ja kuristamisen tehostaminen.
välte^iKnjfiiÄ tähtää? 3
Äfilkaän* mnaaxx ja K e s ö^
paaliko? ;«^yt-^uuri sinne-
Suoinen jjorvariston .aktivistis»
inesteaikeskuudessa on jaljon
*u. taÄ^eiiyoÄtöXarJalan
alisesta- BkäivÄto iiiöhuttu,jf^
vat yttttäneetkta- V:sta
on Buomen-k^iStälisteillfl 0^1^
4^feitt .ihelkomplar.^ika^öio ttf
fiB. jnityksajöästä Neuvosto»
Jan ,ia,,.Nenyn6tö3nkeriD
TOiine. .aitotaa. ^aSm» ,pyrinn»
käyueet-ln^ saviksi,
tJoniiigaM^iBgiia^ ^
saJ4aQ.i.¥tfqUltamisen. innaBV-je
ksm^JI^^ ^»nr^
Mutta rnOlä tavalla nämä'