1930-05-22-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok, 22 p:nä— Thur., May 22 V A P A U S Ta/ez^d sola \ No. 120 — I Yi M SStTV. - 1 Porvarilliset lehdet ovat olevi- - j riaaji k(>viri huolissaan eräästä A l - _ I {><rl Jay .Nock riirniiien miehen j u l - • ka-^rrna^-la arlikketiäta, jonka ot- - \ >akker-/ia on '^Tuleva sota". Artik- ; kelin ai{i«*iia on etään hudvieU " • iJeifiyn kirja ''''Amerikka valloUaa ~ \ Hrilaniilan." i ArfmlkiaiteMBkMt « M * « « , 1iM> b U kcrw*. — A*toi»ittMa mmmHWi nmoM^ou^] )'orvariIljs<r| ifhdet OVat k i U - , 9 fcrti». — A * w u f » » U i ^ « k a ^ <ZJP« >>j9t fcaU k«at«a. — Kjrt»«ia«rtak«i i h i s u v j n a a i i sjla molempien Kir- "iM k « i * . ITMntiiMtllir-Tr^T-* fTtff t m i . ".4r If-^r^n t f l l i M h M r i l r » t i ' m"—-- T - - — , . . . .. *^ . •btcu ii«lat;i« «MOMnaMi MrW^ . l i 4 » bl^» ( « m i b ~ Tfl^patob«i»ji« i* a»**'-' joJlaj»»-ii ajatusta, elia i«itHwrrf<M «a. nmtmutim, «aaMClrl lfa»t*»#tiii_ « t i M » > i % 7s« Ib* 4n aaa aa W i J J f — U i 'titmt, VJ». V«s O» Sa*«Ö'. OM, cal a^eitirf^c <a<«^ TSa P«r Ml, iack. Iliaiaa* <C«ci ia tt;» b«it aZrcrtiBi* mtiifm MMaf tfca r i a a l ^ »Mtla ia 3 «kMJSa, U . «LSa t tt. « L S > 1 Uk- » A — nrfranbaiUa |« SamMa M U a» m i o r o r o i f C i A T - V A J A U D E S S A I J M «tte aOJoia takaaa aia » a i n i n iai<i»»h»>a kiri aai. UiiMttkaa aadcIUMi UUik«M SotnpasseiUä on Imre ^arsorvasta tiedotetaan, että Neuvostoliiton iShetystotalon rä jäyttämista varten tarkotettu pom mi ön havaittu olleeo paljoa voimakkaampi kuin ensin luoltiin kaan. Se olisi varmasti tuiiainnut koko rakennuksen Ja tkppänut kaikki siinä olleet ihmiset. Näa«- puritalon katolta löydetyn helvetinkoneen kellolaitetta tutkittaessa on selvinnyt, että rajSidyB oli määrätty tapahtumaan kello 8 ja^ 9 välillä iltasella. Silloin oliri lähetystötalon pääsalissa ollut.elokuvanäytäntö, jossa koko WarBo-vassd oleva neuvostosiittola Vaimoineen, läpsineen olisi ollut saapuvilla. Noin hirveä ilkityö olbi luonnollisesti synnyttänyt hiin suu kollie ruvetaan rakentamaan laivastoasemaa. Sainalla varu.ste!aaii rannikko kaiiäskantavalla tykiä-tollä ja ryhdytään rakennuttamaan pienempiä sotalaivoja. Mulla koska Kilmania ei ole tiIai.suu(](.-^^- sa toimeenpanemaan laivastolii- Ibehtiihl^ avoimella merellä, «a-riÖO Idrti, bn sellaiset liiktliliml-set jätettävä liittolaisvaltojen luio-leksi. Taina farkottäa sitä, että Ruma-hiän laivastoasema rakennetaan vierasten laivastojen asemapaikaksi, mistä niiden on mukava liikehtiä Mustallamerellä. Ainoa valta, jota vastaan noita 'Miikelitinti-siä** voidaan ajatella suunniteltavan, on Neuvostoliitto. Siitäkin kansat H/uka Jälitisjvät solaan, milloin I näk<rväl ^iilä olf-van etua itselleen. TcJ i)p;, 1,'v y<l*-:-.~Iiän nuo lehdet ei- ^ väl <i|f ti>-täviuääu, eitä nykyisellä j ifjij)»!iali>f/iin aikakaudella ei s i - fii KANSOILTA kysytäkään, haluavatko ne lähteä äOtaan vai ei- ;\ii.-!tä asioilta päättävät muutamat suurrikkaat ja heidän etujaan palvelevat valtiomiehet salaisissa iii-uvi>(tciuis.saan. Kansalla ei ole muilla tekemistä k u i n tapella ketä va>-taan komermetaan, ja mäkimaa kiihtaimukHet, niin veressä kuin raliaä-sakin. Mmoiselle valtakunnalle kuin Britannia jä Yhdysvallat, jotka ovai toistensa tiellä." . Tiukka kilpailu on brittifäistefj ja yhdysvaltalaisten liikemieitej! välillä kaikilla mailman marklii-n o i l l a 5ekä öljy-, kumi-, kupari- l ' " ' ' ^ * ^ ' ^ ' sanoi, että t a i s t e l u ja V rr. n l . . . » : ; ? ^ ^ r , l t i » ^ . . lommunismia vastaan tullaan ehkä ianomia kerrotaan Lapnalle saapuneen asiasta paljon j a taantu-r( iU-lehdetJcin ovat asettuneet t a - ll.:ihtumaan nähden '•ymmärtäväi- >'A:H'' Jcannalle. Piteramälle ei j u l - ' ki>t.s.sa. Kanassa juuri tällaisissa a-io!.->:a voikaan mennä. . Tosin taantumukifcUinen Vaasa-Iehti jo lapualaishulinan alkaessa viime nykiynä k i r j o i t t i , että sen myötä-lanto on lapualaisten hulinoitsijäin y rn. alueiden valtauksessa ja rahastamisessa. Kirjottajat pitäv;.! varmana senkin,, että jo» Britannia muodostaa liittjOutuman — ainoastaan sillä edellytyksellä h^- luulevat Britannian uskaltava:' ryhtyä sotaan Yhdysvaltain kansa — kieltäytyy se inaLsania-l : seitsemään biljoorjaan dollarii;. nousevaa velkaansa Yhdysvaljoillr ja takavarikoi kaksitoista hiljou-naa dollaria Yhdysvaltain ulkomaisia rahasi jotoksia. Tuota oI> tusta pitävät lehdet kovin pirullisena. Eihän nyt toki Britannia;--a ole sellaisia valtiomiehiä, joiui moisilla svöteillä voitaisiin vietellä jtj^kas ylittämään joissakin kohdin i a i n iniiäräyk-siä. Mutta tätä kantaa ei Ic-hti sitten Vaasan t a p i h - l u . n a i n jälkeen ole erJkQisemrnin korostanut. Se on jääny^, yhdessä l i i v i e n kokoomuslaisten . lehtien kanssa "ynmiärtämään" ,. tapahtu- M i i r i . . Toisissa iJorvaripiireLssu on tällainen '•yutniärtäminenkin"' käynyt hieman vaikeaksi. Onpa eräissä |ta-faiik. is.^a yritetty tuomitakin " l a - ;.u:;laisten'' riko!Hsta toimintaa. , rä!hijs<.'t äänet on kyllä aina jäl-k(; c-ni)äin y r i : e l t y tukahduttaa huutamalla entistä voimakkaammin : lai.-telua kommunismia vastaan. Mutta jokatapauksessa on Lapuar 'sankaripuikain" asema nyt hie- Mol(;/nnjal kirjottajat ovat yksimieliset siitä, että parhaillaan on «»l«;jnassa kaikki taloudelliset syyt sotaan Britannian ja Y h dysvaltain välillä. Denny bsuU (laulatikantaan sanoessaan, että "inarkkina-alueittensa puolesta yhä kutistuvassa mailmassa ei ole tilaa kaluli.-lle niin avaralle j a saaliin- , i n a n nolo, kun he ovat saaneet kuuntelemaan puhettakaan uude.-r.i, jmastoen saapua vastaamaan teos-mäailmänsodasta, saatikka tuollai j .aan Vaasan raastupaan, sia juonia suunnittelemaan. SiilJ ei kuitenkaan ole morjla viikkfia. kun tässäkin lehdessä kerrottiin notaan, että he o v ^ susia lammasten vaatteissa. Voimallisia todistuksia "uusla-pualaisnudesta'* j a heidän toimin nastaan. Ne riistävät "maineen" kyllä Lapuan ^^sankareiltakin" Mutta sittenkin kaiken tämän tarkoituksena on .entistä tehc<saraman taistelun aikaansaaminen "kommun i s m i a " s. o, työväenliikettä vas taan, Samalla k u n Suomen työvä esto vaatii päättävästi kaikkiei-fäscistiroistoien rankaisehiista r i kollisiota töistä, on sen myöskii teho^ettava toimintaansa oikeuksi ensa puolesta, joita yritetään rlis tää maalaisliiton malliin. Kiistä mätön tosiasia nimittäin on, , «^t molemmat, sekä uusi että vanh "lapualaisuus" pyrkivät . samoihi; päämääriin, työväenluokan oikeuksien riistämiseen. Osa tästä liikkeestä on vain saanut jo n i i n huonon maineen, että sitä kauhistutaan eräissä porvaripiireissäkin. J a kuitenkin se on lapualaistJ "sankaruutta" jolla pyritään pystyttämään suurpääoman diktatuu r i v a l t a . luJitiamfseV-a — Moaätrealissa tämä täytjry. muodostua ranskalaisten työläisjoukkojen kokoamisen "palijlsta-miseksl — Yleensä kaikkialTfi näissä ke5ktikvis.sa on muistettava, että tämä ryntäys voi olla valmistavana tulevain liittoparlamentin vaaleihin mihden Xentolebtiä. työmaalehtlä, ilmalappusia y j n . on julkaistava, jnukfrnkakouksia j a mielenosoituksia ärjestettävä protestiponsien hjrväk-ymistä varten j a jookkojen. järjes-ämisen eteenpäin vien:ilseksL KOI i!n liiikini Raastu{,a ei nykyisenä aikana ole kapitaiisti.sen komennon ttiki-joille ollenkaan erinomainen mai- Lloyd Georgen paljaätukse.'-lii. i " ' ' ^ ' » ^ ^ ^ " l ^ : ' " * ^ ' ' ' ! ' ^ * ' ^ ' ^ ^ silloin, kun on millä keljun konsteilla k o u r a l l i n . k v . v m v k x « s s ä heidän olonsa vas-britriläisiä vahiomiehiä sai maansa isotketiiksi viime mailman.so-taim. Eikä ole mitään aiheita otaksua kettujen vieläkään lopp(j-neen Brittein saarilta. Mnssötim vastaa ren mieltenkuohunnan N^vösto-, o|jag„ ^^^^ selvillä, minkä vai-liitossa, että sola loskin oliw ollut^ laivasto aikoo Mustallamerellä huseerata. Jonkun aikaa sitten tiesivät neuvostolehdet kertoa, että Rumanian hallitus neuvotteli britUlaUen laivaston amiraalin Hendersonin kanssa tästä Rumanian Mustanmeren laivastoaseman pesrnstamisesta. • It^erella ^ on,,, Britaiinaan-.; ^Ij ye^Ctaseuua. i jo; ennestääakinH • ain n-, .kin i Viconi ']a(>-« «päilemättä'. ihiyös Vältettävissä. Ja ise tietysti öli oi lötkin tarkotuksena. Selittämätöntä on, kuinka saat* toi tuntemattomia henkilöitä liik* kua ja työskennellä talojen katoilla, poliisin huomaamatta mitaan. Yleisesti luullaan, että Puolaan paenneet valkofyssät ovat. tähän ilkitekoon syylliset.' Poliisi jatkaa 'Itilkimuksiain, ja lehidet kfer-iovii useita^vangitseiHiöia tefrdyti. Muutamia päiviä takaperin ar-velinune, että Italian vastausta Kanskan mielenosotukselliseen l a i - i vastoparaatiin Välimerellä " ei larvit.se kauan odottaa." Mussolini oli ilmankin jo kyllin katkeroitunut Kanskan kannasta Lontoon laivastokbnferenssissa, Ranska kun jyrkästi vastusti Italian oikeutta rakentaa yhtä .* suurta laivastoa kuin Hanskalla o n / ttä /. rfnyö.?! cMeessa Mussölik^ j ^ l a a ^ r ^ t ^ **11(iUwinnkkBa4irraaiikkeeiittä»t)kkc«iinnooi|aa ikiuei,,, joiden ^iantaMajaisissa"»^eonotatui^i n ^trt''«'iiätisivAt ^; • aätiellisoi yIrtiMn törm^ksen äikaansiianäfita • Weti Vostöliitön k^ssa^ «Ivtrt vahniik jkayttämään tarkotuksensa saavut-tantfaek^;*^ Idell^l^^ U^::^^ia^^ tietäyänsät etlM.ttfltfutcl^^ , m räUyä auunnitelmaa > Puolan •• 8yök'J semisekl»! wtaim * NeuvoistoliiUtoa vasMr"Ä>j^!lä ja kiläliUä t*^ öill^; p^l^ptel^yi Pinota ISh^fi^ii 8wlf|tai|ui^it»,'JQ»hw^.;^^^^^i^^ salia ei ole piraintSkäan halua lähteä." Kirjotuksesäaan lehti kehottiaa pitämään isilmalla niitS ulkomaa» laisia raharaiespiirejäf jotka etu* jensa vuoksi lietsovat sotaa Puo> Jan ja Neuvostoliiton vätiUa |a joikä ovat tarjoQluneet lainaamaan Puolan -hallitukselle tiiota sotaa varten tarvittavat varat, fs Lopuksi lehti vetoaa Puolan valtakunnan kunniaan, joka vaatii räjähdys-yrityksen toimeenpanijain vangitsemista ja rankaisemisia. *0n sietämätöntä, etta Puolan lä heUiiäs Modcovassa on paremmas 8ä turvassa neuvostovirkailijain kasissa kuin neuvortpianAtilas WaVsovassa Puolan viranomaisten käsissä. Muuallakin Neuvostoliiton rajamailla ovat neuvostovallan viholliset kovassa touhunsa. Kun kauppasopimus Englantiin kanssa ai lekirj oiettiin, hubn^iauili-vat neuvoslolehdel, rtlä brittiläisen työväen voimakas painostus se pakotti MacDonaldtn hallituksen tähän sopimukseen, ja jatkuva painostus samalta taholta on ainoana takeena tuon sopimuksen kes» tävy7destä. Britanniassa^ niinkuin muissakin maissa, on vaikutusvaltainen ryhmä kapitalisteja, jotka Neuvosto- Uiton sosialistisen rakennustyöh menestymisessä niUievät mailman kapitalismin olemassaoloa uhkaavan vaaran. Tama voimakas ra hamiesryhma tekee voitavansa jarruttaakseen säännöllisten suhteiden palautumista ja kiihottaak-seen sotaa Neuvostoliittoa vastaat^. Tätä myrkyllistä prio^ägandaa sikäläinen "työväenhallitus" suvaitsee ja avustaakin. Pari päivää Englannin-Neuvostoliiton ' kauppasopimuksen idlddr* jottamisen jälkeen ilmotti Rumanian hallituksen virallinen lehti, etta Rumanian Mustat>merai.i;anhi ' ^antaj^ajäisissä*'» f ^eanot^aiaii:'! ''tjTäinKn kuun 16 p :nä käVi Amerikan /ryöväenliiton lähetystö pre- ^detrtti Höovenn puhelllar,'^fäatiöii sotalaivojen rakentamisen kiirehti löivai^osopinxm;.! suinkin nmyötent' käfitäai tnukä - työltöinyydeirft i " Väitältiiseksi!' LäheiVife bi* »mUj johtoherrat siinä asiassa ovat flpo- Verin kannalla, vastustavat sitä. Valmistautuminen sotaan on 'Amerikan Työväenliilon tunnussana työttömyyttä vastaan. Ajutus-juöksu on aivan sama kuiii finans-sipiiäomalla, WaH-kadulla seka armeijan ja laivaston sotapässeillä. Mutta ajatusjuoksu on jäänyt puo-litidien, sillä jos kerran on-sodan valmistelu hyvä, olisi itse sota vielä parempi., Ettei Työväpjiliitto vaatinut sodan alottaniista hetipai-kalia, johtuu siitä, että se ei vielä ole Siaanut siihen velvoltavaa määräystä kapitalistiluokaltu. Kohta kun kapitalistit päättävät, että sota on alotetläva, tulevat Amerikan Työväenliilon johtoherrat olemaan ensimäisinä kirkumassa "vihollisen" verta. Tietenkään ei tuossa heidän viimeisessä edesotlamisessaan ole mitään uutta; se ei ole muuta kuin Vanhan vakaantuneen politiikan jatkumista. Mailmansodan aikana ja sien jalkoen on tuo politiikka vain käynyt entistä julkeaminaksi. MÄlIinansodan aikana oli Gompers Amerikan imperialismin ylimmäisenä värväyskersanttina. Hänen seuraajillaan on yhtä läheiset välit ei ainoastaan Wall-kadun kor-keimpain piirien kanssa, vaan itse sotakoneistonkin. He ovat julkisesti antaneet siunauksensa armeijalle ja laivastolle sekä fascisti-selle Amerikan legionallc. Voidakseen taistella solaa vastaan, ja eritoten Neuvostoliittoon tehtävän hyökkäyksen välniisteluä vastaan, on työväen ennerikaikkea tultava käsittämään, että vanhoil-liiien uniojohto niin siellä kuin taalla. Canadassa on tärkeimpiä rattaita imperialistisess;i sotakoneistossa. Solavasläiseen taisteluun kuuluu reformististen työväenjohta-jieh paljastaminen siksi mitä he ovat: sodan lietsojien juoksupojiksi, jotka saavat toimintaohjeensa suoraan raharuhtinailta ja sotilas- esikunnilta. Viime Viiöd^iV''ajalla on tapa-' gonkdrvauslaki on ollut voilriafei, tuVmain luklimaarä Ontarion ''ie- ori 'llmötdttii'^ Tcalikkiaan '8(^^^ öllisuuslakoksissa yhä lisääntynyt, tapaturmaa:'^ja 'korVäusta 'niäkkfettii Itbrvauslaulakunnalle jlmotettiin yifi^^g^^^l^Ö^^/'^^^^^^ j^aalkrääiT " ' '87;ip3" ' läpäfiifmää^ "• • $i{p7^;,ty^Sa'/l,|^9^^^^ ,Sm^- joilta flpfp^l^^f^M^^ji^^^ Isiise teeltääiiiäcun fii!?«äliifli8i '<it^ ^ko?lfclrt»|fi'*'«Mi ''6tiiit?n.- ' Korvausta - on myönnetty- -^i^pttildt< ;^a«i2;i57j iNiideti mmtoki^, ,yujoden ajaMp yytS W.y9^jägp{|t^in- 1 iNyt'Fireiisifessä piiaöiiäsöääh pu--, • l/f. aikoo "rakentaa laiva-laivalta, tonni-tonnilta yhtä lukuisan ja voirhakkäan laivaston koin Ranskallakin on." Samalla hä''n ilhiotli kaikille fascismin vihollisille, 'ellä fascisti-ttalia oVi nyt Valmis koii-taamaan kaikkia halullisia. " F u s - cisti-Italiaj joka nyt on vahvasti aseistettu, voi nyt esittää valittavaksi: joko meidän kallisarvoistii •'1 i.f ) il ! / i ! a i ' " : -) Hl Lii. i ; v u ' i j i " . I'' - L i • 11 '1 Fyöliiaa-topil(uitlt{a'1^ i f i - ; ,'f!'r'i^, ; n ( n .v,^:- i < i ' ^ ' l ' : .H kysymyk-sessä heidän olonsa vas taajana.. J a koko asian tähänasti» non kulku on muutenkin rnitä selvimmin paljastanut syytteeseen joutuneiden todellisen olemuksen. Miehet, joille f aseistit nyt h a l u a i sivat "rehdin j a refiun pohjolaisen" maineen, ovat osoittautuneet mitä niukkamaisimmiksi. Yön pimeydes- ~il tehdään tärkeitä roistontöitä. Piileskellään j a paetaan kuin suurimmat pahantekijät. K u n teqsta kuitenkin ollaan joutumassa t i l i l le, valehdellaan j a vääristellään kuin pahimmat huijarit. Yksinkertaisinkin porvari näkee tällaisessa menettely.ssä jotakin niin* iljettävää, että hän häpeästä punastuu, lain kyulee sitä kiitettävän. M i i t ta fasei-steille o'n k a i k k i mahdollista. Heidän ainoana j a yksinomaisena tarkoituksenaan on työväestön kaikkien oikeuksien tuhoaminen, j a sen puolesta toimiessaan eivät he keinoja valitse. Mutta laajfemmissa porvaripii-re; i.ssa,' joissa faseistirieA henki 'ie?' yii'1rrt.le"^aa^0'^äif.aeliKtS väikä-fijKv/ altaar^fei Ä a i n e f i ' ' ' « 4 n e t t ; e l i '> ' ^ : - - ' - W J « X ' • ' • - Kaksinaainaista peha tyäs^OYeri! (Hetko jo tiaimiit VapaodeD? ——p—. Englannin Riippumattoman Työväenpuolueen kaksinaamaista polit i i k k a a Intian • vapaustaisteluun .nähden käsitellään kommunistipuolueen äänenkannattajassa "Daily \Vorker"issa seuraavalla tavalla: "Kiippumattoman työväenpuolueen konferenssi hyväksyi äskettäin päätöslauselman Intian riippumattomuuden hyväksi. Samana päivi^nä konferenssi töin tuskin sai aikaan päätöksen, jossa tuomitaan "työväenhallituksen" politiikka. Ja kuitenkin. Kuka ,tänä hetkenä käyttää kaikkia terrorismin j a vainon keinoja Intian joukkoja vastaan, jotka taistelevat itsenäisyytensä puolesta? Juuri "työväenhallitus", jota I L P (Riippumaton työväenpuolue. — Toim.) tukee. Hänen majesteettinsa "työväenhallitus"' on toimeenpannut hirmuhallituksen Intiassa. Työtätekevien luokkaiaistelijat viruvat Meerutir vankiluolissa, lakkolaisia vangitaan j a ammutaan, häpeälliset Ben-e: alin määräykset on uusittu j a i m perialistisen "työväenhallituksen" veriteot Intian työläisiä j a talonpoikia kohtaan lisääntyvät päivä päivältä. "Työväenhallitus" ei hetkeksikään pysäytä murhaamis- ja näänny ttämispolitiikkaansa Intiassa, sillä siellä vallitseva orjuus on koko imperialistisen p o l i t i i k an t u k i. Sieltä riistetään kapitalisteille ää rcttömiä rkkauksia, neljäsadan miljoonan siirtomaaorjan kärsiessä kuvaamatonta kurjuutta j a nälkää. K u i n k a on mahdollista, että I L P sanoo puolustavansa Intian vapautta, mutta tukee "työväenhallitust a " — Intian itsenäisyyden pyöveliä? Kysymykseen ei ole vaikea vastata. Tämä ristiriitaisuus on y k si tyypillinen esimerkki siitä kaksinaamaisesta j a inhoittavasta politiikasta, jota I L P harjoittaa. K u i n ka Intian itsenäisyj^s saavutetaan, onkin seikka, ibsta I L P visusti v a i kenee. Pelastaakseen itsensä joutumasta samanlaisen inhon kohteeksi, kuin mitä "työväenhaljitus"' on, ovat ILPrn politiikot koettaneet vetää rajaa "vasemmistopuolueensa" j a hallituksen välille. Yrit-^ taen ylläpitää sitä illusionia, että I L P ei o'.isi "työväenhallituksen" takana, koettavat sen politiikot k e rätä jäseniä itähän sosialifascisti-eh puolueese^en. Tänään, j o l l o in Intian joukot vuodattavat verta j ä uhraavat henkensä taistelussa itsenäisyyden puolesta, on kyynillistä ivaa näiden "vasemmistolaisten" taholta hyväksyä päätöslauselmia Intian hyväk-. si. Niinpl^ tämän puolueen johtaja Fenner a:ockway aikaisemmin p u hui Bengalin säädöksiä vastaan Viime jonoluknussa hän kuitenkin ajoi parlamentissa läpi Intiaa koskevan päätöksen, joka sai kaikkien kolnieri kapitälistipuolueen kannatuksen. 5fäih olleh on välttämätöntä ja oikein, että kommunistinen puolue paljastaa häiden kurjien " v a semmistolaisten" politiikan heidän toimiessaan MäcDonaldin hänty-rieinä jä osoittaa heidän olevan työväenluokan - vaarallisimpia v i hollisia.. Britanniassa on vain yksi puolue, nini. kommunistinen puolue, joka puolustaa Intian itsenäisyyttä. V a i n meidän puolueemme taistelee "työväenhallitusta" j a sen veristä politiikkaa vastaan. Vain kommunistinen puolue taistelee rinnan Intian joukkojen kanssa proletga- ;;ien j a talonpoikien demokraattisen vallankumouksen puolesta. Tänä vappuna tuli tämä taistelu e n tistä merkityksellisemmäksi sen johdosta, että Britannian luokka-tietoinen työväestö ' yhdessä . Intian joukkcjeh kanssa mielenosoituksissa vaati Intian itsenäisyyttä brittiläistä imperialismia j a "työväen-haKitusta" vastaan, sekä niiden kukistamiseksi." I • fje K^ldlle inikaBis- Ja piMkomfteoille kaikille sSifeereille Vappu-mielenosoitukset ja vangitsemiset Sudburyssa. Torontossa, Montrealissa, Port Williamissa ja Calgaryssa. (1) Voidaksemme vapun päivän liikehtimiset saada hyödyllisesti palvelemaan "Workerln" levitys- ja j ä senten' vär<räysryntäystö, on välttämätöntä tietää: (a) kuinka paljon työläisiä osallistui; (b) kuinka paljon työläisiä lakkoutui j a mistä työpajoista, kaivannoista, y. m.; (c) Missä määrin työtitomät osallistuivat; (d) Kuinka monta järjestöä (uniaita. osuusliikkeitä, kielijärjes-töitä. yjn.)osalllstui; (e) MiUä t a valla poliisivoimat suhtautuivat; (f) järjestettiinkö työläisten puolustus-elimet ja kuinka ne toimivat; (g) Mitä konferensseja, lentolehtisiä, työmaalehtlä. yjn. toimittiin ryntäyksen ^ j a l l a? •• (2) Tämä. vappuliikehtimis^ii vai--, 'misteleva työ olisi pitänyt : ^ y t l w i, ^Violtceen' .fryntäyksjen ,,.;; byy^tk^i Englannin vaianki jäin lakko Poliisit " h y v S « ä " Englaaniu, kolaistc-n kimputta. Englannin kutoniotvCläistea • - , - r i • • . tel« eUnehtojensa T.u..;e=ta .'okainen jäsen • t o n n i a pooluejäsen Kömmunistipuolue-.T ^äneE lakkolaisiLa on Fää..iäiäpäivi;f~ ^ n j : Jälkeen, ollut suuria lai ten mieienosoifjskokoukiia ifordissa, HudderTifieldissä leyssä ja Devv.-burv^^ä ' j a jäsenten vMIM. P . « e n , J a o ^ ^ ^ S ^ i ° " . . , ; o ^ S , u. . P^lueeri ? lcÄikldeiii:^täyl&ieu ja oii^ntojen eteeni^.in -vieminen e-^ . Ipllyttaa^ pn23ni«ii''''iamels ntntaknntoisuutta.. Jö^ylfjrj^ o i i l i i an paljon iäviseinaä piioiiteeh p i i r i -' komiteoiden ja puolueen • yksikköjen ^Vi*akavrr;monta;o jäseiitä ^ ,A?^rT{,ät1|^^ iytyhyt"Viliilti^*aik(5rhiU'-r3%ty^Mtgfeu.-j^joj„eeseöniija ikHÖ*P'i-Ba^oft,,uifsi3; Veluun , , *''iäMlä|u'äfÄiyutittä«^!Vaa^^ ^ijtrttäp^ r'tWj9f!ke^\^'X^^(,^ laan. '•'1P6'ötcfe2tf ^pää-äänenkannat- OnkÄJ^ijnrfäyksenfijfeäfeitMxJ^^^ t a j a on jo_jiseita kertoja ojlut pa- " ....... kiitettu tuomitsemaan Ifascistien 'i't>istontyön Vaasassa. Se on selittänyt ti&hiln, '^liäslapiialaisuurfeii'' ^alkukohdaksi, jä yäittäa, että a i - kai.sempiist^lm^^lais»*^". .9.MoJ>^3> •'kiiti/.n»t4U^aKv:^»]^fj rtfSfU, 'fec!tkin7;;,-iy5»«?t^Rya^,.^'4gT^srappaW rgUuciep"-, J3j}fessa,;sfe?wilgmjfta, .Qvat, t\i nJöucmitJlai 4.!»iolu^Pni.'<y)s*itke^^n , taholtaäi;ja<!tmkon.sJol|fi4Bent^^g4o^u^en Se on se- ,jä »nv,iiaetQiI»nÄ;SUtä ^ett^^ ykäUä-j^aeo^:. apnettii. o^us op te ,,.,M\l>^mmi. (c)',"'; Oletteko Vsuuttä." Näistä kirkbrimiehistä sä-' notaan Lapualla perustetun "Suomen lukon" valtuuskunnan maalaisliittolaisen puheenjohtajan esittäneen, että papit, joiden tehtäväksi Pohjolaiset ovat heitä virkaansa valitessaan antaneet pitää paholaista kiinni, ovatkin nyt päästäneet .^en i r t i j a näin hoitaneet huonosti tehtävänsä. Kokoomuslaisista,. jotka samoin esiintyvät "uuslapualaisuuden" joh-dorsa, esittävät maalaisliittolaiset lehdet edelleen todistuksia, joissa sanotaan, että kokoomuslaiset esiintyvät usein "puolueettomina kansalaisina", siellä missä he ova| lopullisesti pilanneet maineensa, jollaisista esiintyjistä sapassa sa- Mh i ^ l u l l ^ .^ailbolja^yBtjrtsten:,,jty(il^^ ^ojfjfp4(d«stamjselI^^ ja,. panadan., ^övS.fij " pdolustusIiit<m^ rakentämiselte,,^ S i i d - burjrssa se voi muodostua todelliseksi kansainväliseksi mobiliseerauksek-si ranskalaisten, englanninkielisten, suomalaisten, ukrainalaisten ja m t i i - den kansallisuuksien keskuudessa, heidän voittamisekseen puolueen ympärille. Canadan työväen puolustusliittoon, metallikaivostyöläisten teollisuusuhioon jä e r i kielisiih jouk-kojäi^ jestöihiiC Tämä ryntäys täytyy h3rvin läheisesti yhdistää rationalisoimisen ja uhkauksien sek\ suoranaisten vainotoimenpiteitten selostamiseen, mitä suoritetaan I n ternational; Nickel Co. (Incon) t a holta — Port Willianfissa metsätyö- Iäisten, freight-sheddityöläisten ja työväen puolustusliiton järjestöjen eivät toimi Siitä seuraa, että keskuksen ohjeet eivät ifiäse jäsenistölle, mutta tiautaantuvat piiritol-mikunnan elimiin. Tämän syyn t a kia täytyy keskuksen tutkia j a kohennella puolueen ryntäyksien käytännöllisien saavutuksien eri puolia. B^yvin vakavana ilmeneelkäytännö- Uset kokemukset siitä, että tuskin puolet jäsenistä ösallisttiu ryhmiensä kokouksiin. Mikään ryhmä ei voi toimia kimnollisesti ellei sen jäsenet ole mukana jar käsittele n i i tä asioita ja tehtäviä mitkä kulloinkin ovat esillä. Miksi on tärkeää, että j<*ainen jäsen käy r y h mänsä kokouksissa? Koska ryhmä on paikka missä keskustellaan ja täytäntöön pannaan annetut tehtävät, koska ryhmässä kaikki puolueen toiminta työläisiä koskevana käsitellään, koska ryhmässä suoritetaan jäsenten valistaminen Ja kasvattaminen ja koska ryhmä on paikka missä kontrolleerataan ja arvostellaan jokaisen jäsenen toiminta. Toveri ei voi cffla puolueen jäsen maksamatta jäsenverojaan jfaosallis- Inmatta ryhmänsä tcänintaan. T^Ömaaryimueri muodostaminen ja toiminnan juurruttamtaen työpajoihin käy myöskin mahdolliseksi vain sen kautta, että jäsenet osallistuvat ryhmäinsä .kautta toiminnan tehokkaaseen suuntaamiseen työpajoihin. Siinä määrin kun puolue saa kehitettyä työmaasoluja, voi se ulottaa ryntäyksensä myöskin työpajoihin ja tehostaa taisteluaan työnantajia vastaan sekä voittaa työläisiä mukaansa. Tällä hetkellä meillä on vain muutamia työmaa-ryjhmlä - j a erikoisesti jumi tätä i t i k k a a -.«ilmalla, pitäen; on.; ^ o l u e en •golUttinea komitea pääjstänyt että 'tämän' H ryiitäyiseniyj kuluessa „i. tulee 'äfeliSäa järjestää:.3a;työw»asolua.;, ^smsteu (yiitenäi3iFysIMt^n,,^(T^ ^jcnAers iXJnity Sjs0ffiehb&r^^i9^ Äeni^J»'twi«S«n.T TaO^ .Jn-j( etxiAl3baaIeu> konjgressi^) ^ M t h ^ ^ , kömfteaon julkaissut ohjeet kaikille •pUrelllB .Woi*ers r Unity-liiton . ,psii-^ kallisten' t < konferenssien. .-kqtsiJtfnisesta ^ f&\ ) väliaikaisten liltoRoj^stpn^ROil,- t^&iriv.muodostamisesta-.: sfjsä; '-^i^^^y Rikseon iäxiB^mi^t^:W4^-i^nri^- ''•ifessiiny^*ekä:jn%eteÖn j a / f l i ^ y ö l ä ^ - te^^:! r-kaivostaröläisteni V raM.tjatie-.Ja tetiiden-'i at^eanetpöläist^p:> - jg.., kutc?:^; iä^tysaäisteiifirkaasainvg^iijlin ^kjjn^- 'irepssemiim); K a i k k i a l l a ^m-. ioiip^ttaya' pikaisesti.-;.. • — ; • = . Kommunätisella tervehdyksellä: Kommunistipuolueen keskusorgani-satsioni- jaoston puolesta, A. T. H i l l sihteeri. j a reformististtn anirnattiliittojol teorrorijjolitukasta lii Trotski itsensä kavaamaDa Suomen porvarilehdissä käy edelleen ankara taistelu "lapualai-soudesta.*' Kaikki haluaisivat olla täiiaän liikkeen parhaimpia a.<;i.in-ajajia. J a n i i n on syntynyt kova kiistä siitä, ken heistä on "suurin lapualainen", jä minkä puolueen johdon alla saadaan järjestetyksi voimakkain "taistelu kommunismia vastaan." Lapuan "sankarien" törkeän rikollinen menettely Vaasan työväen kirjapainon hävittämisessä vei porvarien kortit pahoin sekaisin. Fäscistit, suurpääoman avoimen diktatnurivallan tavoittelijat, tietysti siunaavat edelleenkin tämän lempipoikainsa roistontyön. Kiitos-Äskcttäin on ilmestynyt Leon Trotskin cmakirjoittama elämäkerta, lähemmä 6Ö0 sivua käsittävä. E a r l Browder, joka nähtävästi on teoksen, "läpikäynyt", on siitä laatinut seuraavan selostuksen New Masse:;"julkaisua varten. Kirjassa Trotski antaa eloisan k u van itsestään, vieläpä paljoa "puhu-vamman" kuin mitä tekijä on tar-kcttanutkaan. Eäinenkaikkea se on poliittinen taisteluohjelma Neuvostoliiton Kommunistipuoluetta ja KcmmunJstista Kansainvälistä vastaan, kirjoitettu nuhteettoman " k i r jalliseen" tyyliin ja kaikella tottuneen, «sanomalehtimiehen taidolla. Ssh kirjallista arvoa tulevat porvarilliset arvostelijat suuresti ylistämään. Vallankumoukselliset työläiset tulevat sitä tutkimaari siinä olevain poliittisten paljastuksien takia, s i l lä teos on tarkotettu ikiliittiseksi a - seeksi proletariaatin ma^ilmanpuo-liiettp. vastaan. k i r j a n ydfhaiheena on se, kuinka Trotski sattui joutxunaan poliittisesti Leninin komeimettavaksi, vaikka sielutieteelliset tutkielmat ovat häntä erikoisesti viehättäneet, pysähtyi meid&a silmämme erääseen kohtaan, joka näyttää sopivan kuin avaimeksi Trotskin sielulliseen rakenteeseen. Sielntifiteilijä Freudin menettelyta-^ paa käyttäen on mahdollinen y m märtää, kuinka vähäpätöinen t a - paiis. Josta kerrotaan teoksen 149 s i vulla j a joka sattui melkein kohta kun nuori Trotski o l i tutustunut L e n i n i i n , säilyi n i i n kauan hänen mie- H E R R A N P A L V E L I JA S E K IN . V.k. 24 p:nä kävi eräs työläisnainen Maarian pappilassa ilmoittamassa eroavansa kirkosta. E n nenkuin pappi suvaitsi poistaa työläisnaisen pois kirkon kirjoista, lateli hän k a i k k i a hävyttömyyksiä j a ruokottomuuksia haukkuen koiraksi ynnä muuksi. Työläisten on syytä painaa asia mieleensä. :hän mielestään oli Leniniä korkeammalla politiikassa: kuinka hän sitte Leninin kuoltua suunnitteli päästä "valtakuntaansa"'. mutta kuinka kcmmimistisen liikkeen "rappeutuneet" johtajat salsdiittoutuivat suurta Trotskia vastaan, riistääkseen haileita hänen perintöäsuutensa. Tämän jotenkin laihan salapoliisiaiöeen varaan on teos rakennettu. ' SielntieteeUinen kenkä jotta Seuraten Trotskin vihjausta, että lessään j a muodostui m i l f e i vertauskuvallisesi, j a vihdoin joutui hänen elämäkertaansa. Trotskin kertomana oli tapaus seuraavanlainen: "Eräs , perin epämusikaalinen muisto aina liittyy mielessäni tähän oopperassa käyntiin. Lenin oU Pariisissa ostanut kengät, j o t - ' ka osottautuivat liian ahtaiksL BLohtalo satutti niin, että nunä juuri silloiu tärkeästl tarvitsin uusia kenkiä. Sain Leniriin kengät, j a eiisin ne tuntuivat sopivan minulle täydellisestL M«ao-matka oopperaan sujui hyvin. . Mutta teaatterissa istuessani a - loin tuntea kipua. Kotimatkalla kärsin tuskia, jä L e n i n vielä k i u - sotteli minua sitäkin säälimättö-mämmtn. kun hän itse oli saanut kärsiä samorja tuskia monta t i m - tia noissa samoissa kengissä." K u k i n Ireudilais-amatööri tehköön mielen.sä mukaiset seikkaperäiset päätelmät tästä perin mielenkuntoi-sesta jutosta. Meille riittää päätelmä, että Trotskin suunnitelmiin s i i tä lähtein kun hän tapasi Trf>n!Tiin, tavalla taikka toisella liittyi ajatus astumisesta Leninin saappaihin, se an hänen paitolleen Venäjän vallankumouksellisten johtajana. Trotski meiislievfkkinä Kohta tuon kenkä-jutun jälkeen jakaantui Venäjän sosialidemokraat tinen työväen puolue Leninin johtamiin bolshevikkeihin Ja Martovin johtamiin mensheyikkeihin. Trotski liittyi mensheyikkeihin. Siitä saakka bän kävi mUfei yhtämittaista poliittista taistelua T o n i r i i ^ vastaan a i na vixoteen 1917. Enimmän osan tästä ajasta hän o l i joko menshevikki-puolueen jäsenenä taikka heidän kanssaan liitossa bolshevikkeja vastaan. Nämä seikat huomioon ottaen on ilmeistä, että joko on Trotski kovm liian vaatimaton tukka sitte julkea poliittinen puoskari. Sillä toiselta puolen hän väittää, ettei mitään "trotskilaisuutta" old olemassa, siis kieltää itsellään olleen mitäin' eroavaa pomttisea'suuntaa,'toisaalta faas vakuhttaa sinä aikana olleensa o i keassa kaikissa färkeinimissä poliit-tajien matta. Hallituksen ja kapitalistien kenään tehdyn .-opimuksen „ kaan oli kapitalis:ien puolesta! hetetty lakkolaisille kehoitus työhön keskiviikk._,iia V. k. 23 yänä, sillä uhkauksella, että j o t k a eivät saavu töihin, eroittamaan. Lakkoa johtävaTl kuskomitean ja kommunistirao een taholta va.-^tattiin tähän ukseen järjestämällä mai, päiväksi suuria niielenosoitasbi uksia, joissa lukuisa määrä la] laisia liittyi kommunisiipuolaees sekä uusia tilaajia ilmoitta., joukottain kommuiiistipuolaetB M delle "Daily Workerille." Lakkolaisten kokouksissa on littu joukkolähetystöjä käyoäiJ yhteiskuntahuoltoloissa vaat avustuksia. Vaslauk.set ovat _. kin poikkeuksetta olleet kielt vaikka esim. Shipleyssä todeta virallisesti 400 nuorta naistyöiaJ tä nälkiintyneiksi ja avun sa oleviksi. .Samoin ovat hi keittolat kieltäytyneet ant„ lakkolaisten lapsille ruokaa, ka näissä, ku;cn yhteiskuntahaöj toloissakin, istuu lukuisasti refo| raistisia amrnattiliittopamppp, Tämä häikäilemUtön menettely herättänyt ;-yvää suutiumusta ' kolaisten ja muiden työli keskuudessa "työväenhallitusta" ] reformistisia petturljohtajia tar.n. Lakkolaisten keskuudessa see reipas taistelumieli, on vaikuttanut ni. m. se, että i tustoiminta lukuisten työväen jestöjen tar.tucs.sa a£iaan..OBB entistä • pareninialle kannalle.---^ ovatkin kapitalistien ja>r€f<( tisten .johtajain yritykset hajoijl lakkolaisten; iin;amaa. ,tqpa 'epäonnist,uniaan. .• i^j^: • '; iL^vkplaisten keskuudessa.^pnJ i-äittiinyt, syvää suuttuinustaijk| imotyöväen liiton refor johtajien menettely kutsua .J»l^ hiirtat^, vartioimaan ami 'Iniorieustoa estääkseeii :tvL pääsyn oman animatt|li toimipaikkaan yaa'amaai(,B£J :kiiuluvia ävustuksij», . joita.\^ •rejformistiset jo'litajai ö\;at'.^^ kipltäneet. Lakkolaisteh en»' itdkouksessa päätettiin vaatii,,Jd Hitöri johdon on erottava, r"* l i i t on pääsihteeri Smith kieli vastaan ottamasta tätä ko päätöstä. Lakkolaiset järjestävät vasti mielenosoituksia ja kouksia, sekä vahvistavat aT_ toimintaa. Uusia avustusaseim»< muodostettu useille paikk le, kuten Nelsonissa, Westissä, Jl^ nyssa, Dysartissa, Gallhtoii ' jne. Bradfordis.sa sattui «ime viimeisen viikon lopulla yhteenottoja MacDonaldin hurttien ja lakkolaisten Fieldheld-kutomon johtokoflt»,^^ päättänyt yrittää saada työtä Mrt tiin j a senvuoksi pyytänyt RtD^ määrät poliiseja vartioima^ tlsissa" häkökanhöissaää,' Häh - sanoo: "Tunnollisesti' punniten en vOi syyttää itseäni mistään vakavista'"^erehdyksistä yleisen polilttiscäi tilanteen ja sen vaiinnVnmmitrgoi^ic;^^^ näköalojen arviobinissa" (sivu 185). E d e l leen hän kertoo Joffen hsnräksyvässä miel^sä sanoneen: *Tt^ttisest2 sinä (Trotski) «dit aina oikeassa, alkaen vuodesta 1905. j a minä olen sinulle monasti sanonut omin koacvia kuulleeni i-mmfn myöntävän, "»ttä myös V. 1905 sinä täit «Aeassa» eikä hän" (sivu 536). Jos nämä Ja satakunta muuta Trotskin väitettä pitäisivät kutinsa, olisi historian väärentämistä puhua 'TeniniOTustä-, sinä TStJts-ki. jos häneen saisi luottaa, o l i L e ninin johUja. Tästä ty tehköön itsekukin päätötoensi 1 ski itse, osottamalla vilpillistä^ timattomuutta leninismin jota hän salaa halveksii, t o d i^ levänsä tietoinen siitä, että sw harvat hänen väitteitään ustoÄ^J Enemmän kuviteltua knin Trotskin antaman kuvaai^i' kaan ei Lenin kovinkaan paljoa-» kuttanut vallankumouksen _ ratkaisevina hetkinä, paitsi hän kannatti Trotskia j» häntä hänen luonnollisia aan, bolshevikkipuolueen mitsan jäseniä vastaan. Se_^ kem ainoa tärkeä osa, mtoö ski tunnustaa l^^^^ hän sanoo olieeiisa hyvin ' Leninille. Mutta tähän 1 teen sekottuu niin koppai^a vaisuutta, että tubein ^ ään Trotskin kirjoittamia nw»^ kiessaam Hän pitää matolta esim. että ^ ^ i ™^ hyvillään ja melkeinpä 1»^^^ sellaisesta kiitoksesta. » » ^ . J paus on "koettaa Tja voisi häntä siitä ] kuvaava. Pi*m Trotski tuttavallisa uksia kertomalla ^erät^ ta' tunnelmaa k'Jin li hyvin- likeis^-ä kanssa, sitävasiotn 5nm can teen öUeensa atnsiseJ.» Leniöin johtamaa vastaan. Kaksi luokkaa väOA T^ratskme oli olemassa kahdenlaisia niieliiä ^ ^ sen johtoaseniL^sa: ^ ^ ^ ^ m a t . "lojaaliset-. henkiystävänsä. ^'^f^^ mt", rappentu^ej ski ylenkatseeui^ti
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 22, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300522 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-22-02