Vapaus, June 29, 1948

              I
" Hl
lii
11 ftm 2 Tiistaina, kesäkuun 29 p. — Tuesday, June 29
lEIBEBTlf) '^'^ Independent' ij»bo^
Orsan af Tbtnlsb C»n«dt»ii», A -
tebUflbed Növ, «tb 1917. Autborized
y|W second d a » mall by the Post
Office JDepartment, Ottawa. -Pub-llshed
tbrlce week]y: T u e sd ay s i
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
PublisblngConipany Ltd.. at 100-102
,EIm 8t W.. Sudbtiry, Ont, Canada.
Tekpbtraet: BuOaeaa Office 4-4ZBC
Editoria] Office 4-4265. Ifanager
E. SuksL Editor W. iUund, Mailing
addrea» Box Stuibusy. Ontario;
Advertlslng rates upon applicatlon.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: lyk.^15^6 Uc $3.00
3 kk. 11.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 6 kk. »3.50
Suomessa: 1 vk. fTlM 6 kk. $4.00
: ^ DoMinhn päivän^ vuoksi Vapaus ci ilmesty torstaina.
Yhtenäisyyshenkinen laulujuhla
Ensi lauantaina ja sunnuntaina vietetään Torontossa Canadan
Suomalaisen Järjestön -mainiossa kesänviettopaikassa Tarmolassa ja uk-
: raira^ IJathurst St, varrella CSJ:n
kuudelta soitto-j laulu- ja urheilujuhlaa. Se on Canadan suomalaisten
jäTjcstyneen työtätekevän väestön, suuri yhtenäisyyshenkinen kuittuu-
: rijohla,;jolle lehtemme \'apaus ja tuhannet maanmiehemme kautta: Ca­nadan
toivottavat hyvää.onnea ja menestystä.
• CSJ:n vuosittainen' laulujuhla on tinkimältä työväen kulttuurir
juhla^ mikä hylkää kaikki tekopyhät selitykset kulttuurin puolueetto­muudesta
petokseksi, jonka suojissa salakuijctetaan porvarillista hapa­tusta
ja hedelmättömyyttä kansanjoukkojen riveihin nimenomaan juu-
•jciiAyöväcn itsenäisen ja vapaan kulttuuritoiminnan ehkäisemiseksi. ^^^^^^
tä> perusseikasta johtuu, että CSJ;n laulujuhla on tinkimättömästi ja
peräänantamattomasti myös yhtenäisyyden ja hyväntahdon juhla.
: Maanmiehemme täällä ovat poikkeuksetta kaikki oraalla työllään eläviä
työläisiä, farmareitav pikkuliikemiehiä ja vähävaraisia keskiluokkalai-sia.
Meidän kaikkien yhtcLsct etumme, kuten niin kouraantuntuvalla
tavalla todettiin yhtenäisen Suomiaputoiminnan yhteydessä, vaativat
paneelli.sten ryhmäriitojen ja eripuraisuuksien lopettamista ja kaikki-sisältävää
demokraattista yhteistoimintaa kalliiden kulttuuriperintei-demme
säilyttämisekäsi ja edelleen kehittämiseksi. Ilolla tervehdittä­vä
tosiasia myös on, että tämä tuiki tärkeä yhtcnäisyysajatus voittaa
jalliuvasti lisää kannauista. Parhain todistus siitä on se, että CSJ:rt
laulujuhlaan o.sallistuu tänä vuonna ainakin yk.si vallan uusi kuoro ja
huomattava määrä muita uusia ohjclmancsitläjiä. Maanmiehemme ra­kentavat'ja
voimistuttavat yhtcnäi.syyttä kannattavia järjestöjään Ja sa-ijQvat
siten järjestöllisen voimansa avulla painavan .sanansa siitä, että
ryhmäriidat joutavat jo museoon.
Tämän vuoksi tuhannet maanmiehemme ympäri Canadan lähettä­vät
sydämellisen onrtcntoivotuk.sensaGSJ: n laulujuhlan kaikille ohjel­man
esittäjille, karkille juhlan toimitsijoille aina juhlakomiteanjä-scnis-^
tä,ravintolahenkilökuntaan asti ja juhlayleisölle. Pietari :Salmcnojan
•sanoja vieläkin käyttäen maanmiehemme tervehtivät CSJ:n laulujuhlaa
sanomalla:
''Soittajat soittakaa, laulajat laulakaa kauneutta sydä-
.;.miimme; voimaa tahtoomn^ intoa työhömme! : Laulakaa ja
\i; 'Soittakaa työmiehen ylistystä, laulakaa oman heimonne ja sen
kautta koko kansan kunniaa. Olkoon laulunne onnellisemman ;
maailman huomenlaulua."
mmm.
i i i i :
mmi
Canadan 81 syntymäpäivä
•f' Ensi torstain.T
: liittovaltion perustamis-, cli itscnäi.syyspuiväii. Nyt tulee Ganadassa
: vietettäväksi jo 81. il.senäisyyspäivit ^ ja kuten syntymämaassamme
i^^uomessa itsenäisyyspäivänä liehuvat siniristiliput, niin myös Canadassa
:liostetaan salkoihin v oleva lippu. .Kuten Suomen
.itsenäisyyspäiväjuhlissa niin myös täälliikin laajat kansanjoukot osal­listuvat
järjestöjensä kautta tiimiin historiallisen merkkipäivän Viettoon.
Itsenäisyyspäivä Canadassa.-.kuten muissakin maissa, kuvasta? vissiä
historiallista edistystä, suurta kaji-sallisla saavutusta.
!: Vuonna. 1867-^81 vuotta:siltcn — r astui voimaan British North
JAmerica .Act mikä kansan keskuudessa tunnetaan BNArn nimellä. Se
jtruunasi VV, 1837-^38 patrioottien Louis Joseph Papincaun ja William
Lyon Mackenzicn johtaman demokraattisen kansanliikkeen taistelun
n.s. "vastuunalaisen hallituksen" liuolesla,
; V Historiallinen tosiasiii oiu cttii vaikka Papincaun ja Mackenzicn
.gohtamat demokraattiset voimat kar.sivälkin aseellisen häviön Canadan
; porvarillisdemokraattisessa taistclu-ssa vuosina \ 837-^-38, niin siitä
huolimatta patriootit .saavuttivat kuitenkin suuren poliittisen voiton.
Jlämä voitto ci koitunut näiden patrioottien persoonakohtaiseksi cduk-
. si, vaan sen maan hyväksi jota he rakastivat enemmän kuin omaa hy-yoinvointiaan
ja isoisten suosiota. Heidän taistelunsa ja enncnkaik-yjcea
juuri vuosien 1837—38 cpäoimistunut i^orvarillisdemokraattinen
.kapina sai Englannin hallituk.sen siirtolaisviraston, johon kansan ano-
^ 'muksct. pyynnöt ja vaatin\ukset eivät olleet vähääkään vaikuttaneet,
fierätctyksi horrostilastaan ja näkemään sen tosiasian, että imperiumi
fVoi menettää .Amerikalle kokoiiykyisen .(.-anadan alueen jos ei kansan
vaatimia demokraattisia uudistuksia toteuteta. Näinmuodoin on oi-
'keiitettua sanoa — ja lainkaan vuoden 1 S()7 liittovaltion isien:osuutta
. [väheksymättä --r- että nykyisen pääministcrimmc isoisän AVilliam Lyon
. !Mackenzien ja Louis Josei:ih. Papincaun johtamat patriootit, työläiset
*/armarit ja muut pikkuihmisct..ovat todellisia liittovaltiomme perusta
Jia ja rakentajia. Tiiniä siitäkin huolineitta^ vaikka heidän hislorialli-
-'Jsia saavutuksiaan virallisesti vähcksytää tosiseikan joh-jdosta.:
minkä Karl Mar.x aikoinaan kuvasi selittämällä, että vississä
V ^'aiheessa eilisestä vallankmiiouk.sclli.sesta porvaristosta kehittyy vuoros-
•taan taantumuksellinen edistyksen jarru, joka :,'iwlkää omaa historiaan-
^akin".
•» Jos yllämainittua tosiasiaa ei tunnusteta., niin silloin ei myöskään
tunnusteta kansakunnan osuutta oman historian luomi.seen. Ja vähan-
:;ätin,objektiivinen historian tutkimus osoittaa, että: Canadan kansa on •
-antanut oman arvokkaan panok.';en itsenäisyytensä ja ^kansallisen va-
4>RVitcnsa lunnaiksi.
\ Vuosien KS37 patrioottien ja ISdT liittovaltion i.sien vapaustradi-
^^ipjen seuraajia eivät liioin ole ne. jotka yrittävät sitoa Canadan Vh-
; Jdyjivaltain inipcrialismin ,si>tavankkinicn tahdotton\aksi vetojuhdaksi.
^^illä ne...joiden työn tuloksena nyt Donvinionin päivää vietämme.:hyl-v^
käsivättäniänsuuntaiset ajatukset ja vaa^
V »pautta Ja läheistä kanssakäymistä impcriuniin nuiiden Jäscnvaltojen'
•»kanssa: Itscnäisyyspaivietilimc uranuurtajien .seuraajia eivät myöskään
Jole nc.^ jotka rahasäkkcjaän rakastaen, kansanjoukkoja halveksien ja
isotasuunnitelmia hautoen pclktiavht demokraattisia vapaut;sia,,harjoit-'
Itavat hysteeristä punakauhun liet--«oniaa ja vehkeilcvät kansan deniok-
Iraattisten oikeuksien supii;iami-=cn ja hävittämisen hyväksi.
\ Kun vuoden 1837 pajrioiuii taistelivat aikansa perhcyht\nmä
vavastaan: sekä vvastuunalaisen eli demokraattisen hallitusjärjcstelnuin
• «toteuttamiseksi, niin heidän souraajanSvT;nyky[iäivän työläiset, farma­rit
ja keskiluokkalaisct taistelevat nyt rauhan vakiinnuttamisen ja
^demokraattisen elämäntavan sailyltäniisen ja sen. syvenläniisen.puolesr
Ita. sekä kaiken sen hyvÄn ia edistyksellisen saavuttamiseksi, jonka pc-
.^usteellaCanadasta voi tulla entistä suurempi ja entistä parempi paikka
"(asua.
3iv; ; K saavutusten kunivioittaniisen. ehtona ;
*on se. että puolustetaan niitä rahamahdin harvainvaltaa vastaan ja
i)\*Jatketaan>nuiuttuneissaiolosuhtei?s.a sitä^^.^^^
'historiallinen edistvs on ollut ia on mahdollista.
EfiiäiDniäfetä kertaa: C83:n
laulujuhlaan o sa 11 i stuva
CSJ:n Port Arthurin'Osas­ton
Mkaknor», Jonica lyhyes
tä (o{mfn(akau::e!>:aan ;ino-ilmatla
sanotaan olevan Jo
hyvinä. viretssA.
.Ensikertalaisena Port Art­hurin
kuoro »aa varmaan
erikoisen , lämpimän :va.s^
taanoton heinäkuun 3 ja 4
pnä Torontossa pidettävas-ffä
CSJ:n 6. jM>itu>-, laulu­ja
urheilujuhlassa.
Suomessa oli valtavat laulujuhlat
yhtenäisyyshengen innoittamina
Kohokohtia CSJ:n 6. laulujuhliisi!
Latiantaina itilk»tgtiin Vapaudessa CSJ:n 6. iaaiQ.
^aäuauiyhlan ohjeliästo. Se ^ntoi kuvatiksen siUä^
%mh^en vaUavasiirm lai tvSria
CS3l ja ejrMcoisesii«eh'ittusiIraaiiset voimat tekevät
] taian kohokotöa lieiaälcuun 3 ja 4 pnä pidettävän Ui '
l ofajelmasta:
1; Kaildäaätf'1attlti}uhlassa-^1a juhlakonsertissa csU
ohjelmanumeroa. Kuorot ja soittokunta esittävät 47 kji
2. Juhlaan osallistuu kaikkiaan 7 kuoroa ia 1 soiitokimhf
den yhteinen vahvuus on yli 250 henkeä.
3. Ohjelmiston sisältö onliuolella v a l m i s l c i i u j a osdiiM'
väen musikaalisen toiminnan suurta k e h i t t y m i s i ä maaanii| *
me keskuudessa. '
4. Kuorot ja. soittokunta esittävät yhteisesti CSJ-n"^
marssin, jonka järjestön johtavat musiikkimiehef ovat i ^
toon valmistaneet juuri tätä juhlaa varten^
^ 5. Juhla pidetään luonnonkauniissa ^Tarmolassa ja j i
sertti ulorainalaisen veljesjärjestömme tunnetussa kuf
dissa; ukrainalaisten haalilla 300 Bathurst St.
6. Sanalla sanoen. CSJ:n 6. laulu-, soitto- ja urheiluja
tilaisuus, mitä kenenkään ei pitäisi sivuuttaa.
Helsinki, kesäk. 21 p. — (Suomi-,
Seura, kirjeticto)
Toi.s.sapäivänä ja eilen eli t.k. 19-;
^20 pnä pidettiin Helsingissä suu­ret
laulu- ja soittojuhlat, joille
. Huomen laulava ja soittava kansa
kokoontui yhtynein rivein yhteis­kunnallisista
ja: aatteellisista eroa.
vaisuuksista huolimatta. Juhlien-järjestäjinä
toimivat Suomen Lau-:
lajain ja Soittajain Liitto (SULA­SOL)
ja Suomen Työväen Mu.siiK-kililtto
(STM). Osanottajia kuo­roissa,
soittokunnissa ja erilaisis-.
sa muLssa musiikkiyhtyeissä oli eri
puolilta maata noin 12,000 henkeä,
naisosanottajat enimmäk.sccn vä­rillisessä
kansallispuvuLssa.
Varsinaiset avajaiset en.slmmäl.sG-nä
Juhlapäivänä lauantaina tapahtui­vat
stadionilla ta.savallan presidentin,
hallituksen jä.sentcn ja muiden edus-
Vu.shcnkiloldcn läsnäollessa. Terveh­dyspuheen:
piti kaupungmjohtaja Ee­ro
Rydman ja avajaispuheen presi­dentti.
Paztslkivi, kumpikin korostaen
kansan yhteisyyttä ja henkisten ar­vojen
kantavaa merkitystä." Juhlan
musiikkiohjelma oli monipuolinen .ja
arvokas Ja suoritukset olivat;korkea­tasoisia.
Kylmähkön ilman takia ylei­sömäärä
el ollut kovin suuri; mutta
uskollinen j a harras.
Avajaispäivänä illalla oli useampia
arvokkaita lltakon.sertteja.
Toisena päivänä sunnuntaina i l^
mankin lämmittyä ja auringon kirk­kaasti
paistaessa saivat juhlat todella
suurjuhlan luonteen ja mittasuhteet.
Jo varhain aamulla torvisoittokunnat
eri puolilla kaupunkia esittivät soittoa
ja klo 11 :Itä oli smfoniakonscrtti.Yli­opistolla.
Klo 12:30 järjestäytyivät
laulajat ja soittajat lippuineen ko­meiksi
rivistöiksi Suurtorilla yleisön
t ä y t t ä e s s ä Suurkirkon portaat j a kaik­ki
torin vieraat sekä lähtivät juhla­kulkueena
halki kaupungin stadionil­le,
yleisön kaikkialla täyttäessä katu­vieret.
Stadionilla pidettiin sitten suu­ri,
todellinen sävel juhla, Jossa yleisö­määräkin
Jo kohosi yU 9,000 hengen,;
ohjelmansuorittajien luvun ollessa ar­violta
noin 10,000 henkeä;
Sävcljuhlasta merkittäköön erikseen,
eduskunnan puhemiehen K , A. Fager­holmin
Juhlapuhe, jossa mainittiin
näiden laulu- Ja soittojuhlien edusta­van
suomalaisen yhteistyön Ja yhteis­hengen
parhaita perinteitä, ollen siten
todisteena paitsi musiikkikulttuurista
myös kansamme yhteiselämän laadus­ta
j a voimasta. Suomalaisen laulun
innoitajina ovat mm. olleet sellaiset
arvot kuin vapaus, kansa Ja isänmaa.
Vapauden aate kytkeytyy ehkä väke-vämmin
Ja e h k ä kipeimmin kuin muu­alla
suomalaiseen lauluun j a soittoon,
koska Suomen kansa on karussa Poh­jolassa
saanut .'kamppailla ankarasti
olemassaolonsa Ja itsenäisyytensä
puolesta. Kun-' suomalaisesta musii­kista
maailmalla puhutaan, silloin
muistetaan Sibelius. Finlandia j a v a ­pautta
vaaliva; Suomerj leijona. K u n
suomalainen mieskuoro kiertää maa­ilmalla,
silloin, kaikuu myöskin aina
vSuomen laulu".
Me suomalaiset tiedämme, e t t ä lau­lun
kauneus edellyttää laulun vapaut­ta.
Näillä laulu juhlilla kaikuu vapait­ten
kansalaisten laulu vapaassa maas­sa.
.Sen t ä h d e n nämä juhlat eivät ole
meille vain laulun j a soiton Juhlia..
Ne ovat myöskin isänmaan j u h l i a , " .
Säveljuhlah:"'päättyessä esitettiin
myös lukuisia tervehdyksiä.
Erikoisvaunulla
laulujuhlaan
Torontoon
/ So. rorcupine. Tässä jokapäiväi­sen
elaman joutuisassa hyörinässä
unhoitin mainita, että täällä etelä­päässä
kauan aikaa a.sunut iäkäs k a i -
vostyomies Antti Luhta ja h ä n e n vai­monsa
Erlikka muuttivat taalta.sinne
Vapauden kotiporukoille Sudburyn
ympäristölle asumaan.
Eriikka ja Antti, Jotka ovat asu­neet
kyla-ssamme neljänneksen vuo-si.
sada.sta ovat Vapauden ja Liekin
vakituisia lukijoita ja aikoinaan he
.ovat osaHlstuncct vakituisesti. C S J :n
toimintaan ym.. kulttuuririentoihim­me..
Toivotan onnea teille siellä las­tenne
ja sukulaistenne ympäristössä.
Kyläkunnassamme tunnettu Frank
Hakala, joutui sairaalaan ja hauessa
suoritettiin leikkaus joka. kaiken tie­tämämme
rnukaan on' onnistunut hy­vin.
Frank on kuulunut laulukuo­roomme
'•ba.ssosuyellc" elka n äm o l ­len
voi osallistua pian ..pidettävään
laulu- ja soittojuhlaan. Mutta ole
."hcnBCssä" mukana Frank! Toivon
pikaista . paranemista, . c t t a . pääsisit
runnaamaan mitä kcnttähaalm tans­seja.
Niin ketäs niitä lähtcckään taalta
.sinne Torontossa pidettävään laulur
Juhlaan? Oh! Niitähän on iso jouk­ko.
Kuoromme, joka lähtee täältä
liikkeelle .heinäkuun 2 paivan illalla
oh torontolaistcn vastaanotolla 3. p ä i ­vän
aamuna, juun siihen aikaan kuin
'"North Land" painaa Umon asemal-,
le TorontOj*a.
Matku.stus alLS .suoritetaan junalla
ja kuoroinustcn mukana saapuu urhei-
ItjoitaEtcläpixän ja Timminsin urhei­luseuroista.
Juhlassa: kuulema kat­sotaan
kuka saa sen kiertopalkinnon
vuodck.si haltuunsa, . stolapaalaiset
voittivat sen viimevuonna. Se on
viestinjuoksu 4.\100 m. mutta otellaan
.siellä: kuulema; muussakin urheilula.-
jci.^isa.
•V J a sitten niitä- juhlavieraita saapuu
myöskin melkoinen joukko. , ToLsct
tulevat tapaamaan entisiä tuttavia ja
toiset' tulevat' katsomaan, että löy­tyykö
Toronto.sta •tuttavia •ollenkaan.
Toivon löytyvän. Monen työläisen
koti tulee juhlien ajaksi hyvin rau-huttomak.
sr. a-sunsijaksi. • .
\:En: Mcda miten kay Elli j a Jack.
Karvo-scn asunnolla. Vnmc vuonna
kun olimme liittojuhlassa:.oli talossa
niin p.iljon asukkaita;: e t t ä oma; vaki
sai olla kylässä yotil.;vaikka ci siina
tainnut yorauhaa ollaka.in. nämä
polijoi.<=cii• ihmiset kun orat- nun.^ute­liaita
katselemaan nutasuurkaupunr
pin menoja jasitten eksyksissä palaa­va
t korttccritnsa: huolimatta;; siitä n i i -
kn aik.i vuorokaudesta on; Jaa; jaa.
bcmmosstahan .sc on. -— H .
Resepti Euroopan pelastamiseksi
rrOLA VOIMISTUU
Van.ova, — I.-MJN^ — Kaikkien ku­lutusta
varain, säännöstely loppuu Puo­lassa;
cnnen;vuotta 1949 ilmoitti eräs
korkea-arvomcn; Puolan .-viranomai­nen
.ALN.-n edustajalle: Tämä; tar­koittaa,
että Puola on selviytynyt 50-
tavahmkojen - jälleenrakemamisesta
ennen ei\simmäisen;3-vuotissuunmtel-
.man,p.TrvttymLstävja.ryhtyy nyt: todel­liseen
.ekonomiansa laajentamiseen:
Viime, aikoina länsi-Euroopan' o i -
keistososialistiset Johtajat ovat • p i t ä ­neet
kansainvälisen neuvottelun toi­sensa
Jälkeen. Länsl-^eurooppalalsilla
oikelsto!;osiaIisteiIIa on työtä .yllln-kyllm
yrittäessään seurata U S A : n ui--
koministeriön politiikan kaikkia mut­kia
ja solmuja. "
Viimeinen konferenssi, johon ; osal-ifstuivat
Iso-Britannian, Itävallan,
Italian, Belgian, Ranskan ja muiden
Marshallrmaiden edustajat, oir huhti­kuun
24 J a 25 p n ä Pariisissa/ : Se kä-;
sitteli kysymystä "Euroopan yhtenäi­syydestä",
ja pidettiin, kuten nykyisin:
on tavallista, • .suljettujen ovien ^ taka­na.
Siksi sen- paatosten yksityiskoh­dat
jäivätkin laajalle yleisölle h ä ­märän
peittoon. Tiedetään vain, e t tä
Brysselin sopimuksen allekirjoitta­neiden
viiden maan valtuutetut käyt-;
tivat tilaisuutta hyväkseen muodos­taakseen
sosialistinen komitea sään-:
nöllisen yhteyden ylläpitämiseksi näi-;
den viiden maan puolueiden valilla.
; Paitsi s i t ä . että Brysselin sopimuk--
sen puitteissa kiireesti yhdenmukais­tetaan
viiden valtion sotilaalliset voi­mat,
yhdenmukaistetaan myös Eng-;
lännin. Ranskan j a Benelux-maiden
oikeiStosasialistiset , voimat. - •
Edelleen päätettiin Panisin konfe­renssissa
luoda "Sosialistinen tiedoi-tUs-
ja propagandake.skus Euroopan;
Yhdysvaltojen hyväksi".. Taman joh­dosta
vallitsee "sosialistisessa" lehdis­tössä
valtava riemu. "Euroopan/Yh-:
dysvallolsta" kirjoitetaan sellaisessa
äänensävyssä kuin vihdoinkin olisi
yleislääke kaikkia n i i l a sairauksia vas­taan,
joiden vallassa ita-Eurooppa on.
'•Populairc''-lehtl esittää, että sosia-;
listit muka ovat päättäneet organi­soida
Euroopan ja turvata rauhan;
"Combat" pohtu täysin vakavana; on­ko
tarkoituksenmukaisempaa aikaan­saada
-Euroopan Yhdysvallat jaksot-tam,
taloudellisten sopimusten avulla
vai heti kutsua koolle perustava ko­kous
ja muodostaa liittohallitus. ;•
Mika uutuus tuo Euroopan Yhdys­vallat
oikeastaan on? Ja onko sc yli-,
malkaan mikään uutuus?
E l , tällä tunnussanalla on jo moni­vuotinen
kunniaton histonansa.Val-kohapsinen
Leon Blum; joka nyt kek­sijän
ilme kasvoillaan, puhuu Euroo­pan
Yhdysvalloista,-kokeili vasta teat­teriarvostelijan
alan., kun, saksalainen
sosiali-imperialisti; .; Gerhard Hilde-;
brand JO toi tapetille taman suunmtcl-man.
Tämä tapahtui välittömästi en^
simmäisen maailmansodan jälkeen:
Hildcbrand saarnasi • rauhaa ja sopua
Euroopan .imperialistien välillä, h än
kchoitti. lansi-Eurooppaa liittymään
taloudellisesti ja poliittisesti ja esitte^
li todistuksia "kaikkien .Jänsieuroop-palaisten
valtioiden yhteistoiminnan
välttämättömyydestä koko Afrikassa".
Tama .peittelemätön propaganda i m ­perialististen
;rasvoretkien j a , sotien
puolesta ,:oli Tjopa kaikenkarvaisille
saksalaisille sosiaali-chauvinisteillekin
Inkaa. Saksan Sosialidemokraattisen
Puotueen oli otettava huomioon j*uk-;
kojen suuttumus ja; erotettava Hildc­brand
puolueesta.
Mutta Hildebrand ei kuitenkaan ole;
Euroopan YhdysTOltojcn kannattajien
ainoa edelläkävijä. Näihin ;; kuului
myos. keisari Wilhelm II. joka hautoi
mm. ; Keski-Eurooppa-suunnitelmia.
joiden taakse kätkeytyi' saksalaisen;
imperialismin laa joja valloitussuunni-lelmia.
Ensimmäisen; maailmansod.'in;
aikana puolsi kavaltaja^ Trotski, täroS
sosialismin perivihollinen, tunnuslau­setta
Euroopan Yhdysvalloista impe­rialististen
voimien liittoutumanfi. E n ­simmäisen
.maailmansodan Jälkeen
ranskalainen. taantumuksellinen Aris-tide-
Brian puhui suuria sanoja E u ­roopan
Yhdysvalloista, e l i toisella n i ­mellä
Pan-Euroopasta. Hänen suus­saan
tällä tunnuksella oli kavala pää-;
määrä: imperialistisen blokin muodos­taminen
ristiretkeä vartfen Neirvosto-liittoa
vastaan. Ja vihdoin myös Hit­lerin
"uusi järjestys", joka syntyi E u ­roopan
kansojen verestä j a kärsimyk­sistä,
kätkeytyi toisen maailmansodan
aikana tekopyhän "yhdistynyt E u -
rooppa"-fraasin taakse. ;;
Ajat ovat muuttuneet j a sanontata­pojakin
on muutettu; mutta sisältö on
pysynyt samana ; t ä s s ä tunnuksessa,
jonka valesosialistit ovat Jälleen tuo­neet;
esille. Syntymästään asti se.on
peittänyt häikäilemättömimpien i m ­perialistien
aikomuksia Jakaa; suuret
valtiot j a niellä pienet, tehostaa siirto-maasortoa
ja t e h d ä Euroopan kansois­ta
orjia. Siksi ei ole juuri kummas­tuttavaa,
e t t ä sodan jälkeen Churchill
ja hänen hengenheimolaisensa '.'Yh­tyneen
Euroopan Komiteassa" tarttui­vat
t ä h ä n aatteeseen Ja k e h i t t ä v ä t s i ­tä
edelleen.
Nyt yrittävät oikeistososialistit esit­tää
Euroopan Yhdysvallat omana
keksintönään-ja saattavat itsensä t ä l ­löin
vain epämieluisaan Ja nauretta­vaan
asemaan. ;Länsi-Euroopan ."pe­lastuksen"
resepti, jonka puolesta P a ­riisissa
on tehty mainosta; ei ole m i ­t
ä ä n muuta kuin vanhojen imperialis­tisten
suunnitelmien uusintapainos.
; Mutta ehkäpä sosiahstisten puolu­eiden
huhtikuun konferenssin osanotr
tajat antoivat tälle tunnukselle E u ­roopan
. Yhdysvalloista uuden sisäl­lön?
Ehkäpä he vahingossa ovat kaa­taneet
uutta viiniä vanhaan leiliin?.
Vastauksen; saamiseksi t ä h ä n kysy­mykseen
ei tarvitse muuta kuin sil­mäillä
!t.v. maaliskuussa Labor-puoluT
een lehtipalvelun Julkaisemaa asia­kirjaa:
otsikolla: "Labour-puolueen
länsi-Eurooppa-suunnitelmat".
Keskimmäinen osa t ä s t ä suunni tel-;
masta. Joka '•. on-; laadittu nimenomaan
Euroopan sosialististen p u o lueiden
konferenssin edustajia- varten, on ku­vaava.
Tämän iasiakirjan laatijat kir­joittavat:
" O n yleisesti tunnustettu; e t t ä länsin
Eurooppa -ci yksin voi tulla toimeen
riippumattomana. taloudellisena yk­sikkönä.
Ja lisäksi sille on oleva mel­kein
mahdotonta säännöstellä lasku-taseensa,
Amerikan mantereen kans­sa,
jos se Jää edelleenkin y h t ä riippu-!
vaiseksi amerikkalaisista toimituksis­ta
kuin nyt."
. Missä näkevät labour-johtajat ulos­pääsytien
tästä tilanteesta? Ehkäpä,
he ehdottavat, e t t ä itsemurhaa mer-!
kitsevästa Euroopan pirstomisesta on
tehtävä loppu?: Ehkäpä he kannat­tavat
niiden perinteellisten kauppa­suhteiden
solmimista Euroopan man­tereen
i t ä i s en osan kanssa, joita ilman
ci voida ajatella länsi-Euroopan mai­den
taloudellista elpymistä^ eikä voi­da
estää näiden maiden joutumista
ikuisiksi ajoiksi USAn pääoman ve­ronmaksajiksi
Ja vasalleiksi- E l s i n ­ne
päinkään! Labourin suunnitelmas­sa
sanotaan n ä i n:
''Amerikkalaisista toimituksista riip­puvaisuutemme
todellinen supistami­nen
riippuu ennen kaikkea Afrikan
mantereen suurten voimavarojen ke­hittämisestä.
^ Mutta tällainen kehi­tys
taas Jiippuu Afrikasta / vastuussa
olevien valtojen kiinteästä yhteistyös­tä."
Euroopan Yhdysvaltoja p i d e t ä ä n siis
aivan kuten ennenkin ensisijassa emä­maiden
trustina siirtomaamaailman;
elintarvike- ja raaka-ainelahteiden
sekä työvoiman riistämiseksi. Sosia­listisen
naamion takana esiintyvät
brittiläiset hriperialistit yksinkertai­sesti
vaativat Ranskaa, Belgiaa, Hol-^
lantia j a Portugalia entisestään tiur
kentamaan siirtomaasortoa Afrikassa
kaiken elinmehun pusertamiseksi ulos
t ä s t ä mantereesta.
Mutta tässä cl vielä ole läheskään
kalkki. Länsi-Euroopah Yhdysvallat
on nykyään ajateltu Neuvostoliittoa
ja uuden demokratian maita .vastaan
suunnatuksi . sotilaalliseksi blokiksi.
Taistelua varten demokraattista leiriä
vastaan länsi-Euroopan: maiden tulee
luopua itsenäisyydestään Ja valtiolli-;
sesta suverenisuudestaan. Tämä on
Juuri se asia. Jonka t ä h d e n Leon Blum
ja hänen apurinsa niin paljon näke­vät
vaivaa.
Näin oikeistososialistit näyttelevät
länsi-Euroopan rlippumattomuuden
haudankalvajain osaa. Tamä. osa on
s i t ä k i n ; vahingollisempi ,kun • köyhty­neen
länsi-^Euroopan Yhdysvallat eh­dottomasti
Joutuisi sodasta . rikastu­neen
U S A : n siirtomaan Ja veronmak­sajan
asemaan. Hallituspiirlensä
kansanvastaisen politiikan seuraukse­na
useimmat länsi-Euroopan. valtiot
Jo ovat dollariplhdcissä. "Jos näistä
valtioista tulee amerikkalaistetun E u -
ropan osavaltioita, niin ne menettä­vät
viimeisenkin mahdollisuutensa
huolehtia omista eduistaan. Lörpöt­tely
siitä, e t t ä yhtynyt länsi-Eurooppa
pystyisi paremmalla menestyksellä
torjumaan amerikkalaisen painostuk­sen,
on ainoastaan, harhauttamisma-növeeri.
; Tunnus Euroopan Yhdysvalloista on
Jo kauan sitten paljastettu kansanval­taiseksi
;.ja imperialistiseksi tunnuk-;
seksi. Jo yksin se tosiasia, e t t ä B l u -
min ja Bevinin rinnalla myös englan­tilaiset
vanhoilliset Churchillin joh­dolla
sekä saksalaiset (evanshistit ja
brittiläiset Moslejm kaltaiset fasistit
esittävät yhtäläisiä suunnitelmia, pu­huu
selvää kieltä.
Euroopan kansat tuntevat erään
toisen, varmemman tien sodanjälkeis­ten
ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä
tie ei johda Euroopan pirstomiseen;
vaan sen todelliseen . yhtenäisyyteen,
tasa-arvoistcn kansakuntien yhtenäi^
syyden rehellisen yhteistyön pohjalla
riippumatta siltä, ovatko ne suuna
vai pieniä. Tämä on todellisen demo­kratian
ja jokaisen maan taloudellis-
.ten mahdollisuuksien järkiperäisen
suunnittelun tie. Itä-Euroopan mais­sa
talla tiellä saavutetut tulokset
osoittavat parhaiten; että vain tämä
tie on kansojen tahdon Ja: tarpeiden
mukainen.
— 14 teollisuudessa, joita ei edes
tunnettu Yhdysvalloissa V; 1870,; työs-.
kentelee nyt 25 prosenttia maan työ­tätekevästä
väestöstä.
Uusi postipalvclus
alkaa ensi kuussa
Ottawa. — Canadan postiL
sen pääjohtaja ilmoitti alahu
hiljattain, että Canadan
aloittaa uudenlai.scn pahelubai
näk. 1 p:na.
; Tästä päivästä alkaen kaikki«
maisen luokan :posti Canadaa'
joka painaa yhden unssin tai'
man, kuljetetaan lentokoneella i.
Ainoastaan sellainen posti joka^
see , perille pikemmin lentob
kuin junalla hyoiyy tästä uudesfej
velukscsta.
Postilaitos huomauttaa seuiiasi
seikoista, että- kaikki täysin
taisivat taman uuden palvclufocii
„ "Air-MairVpalvelus on-vielä iöjtei
tavissa. kaikelle postille, noudatt"
nykyisiä voimassa' olevia "air-ä
taksoja. Toisin sanoen, jos •
haluaa lähettää ilmateitse en
sen luokan.postiin; kuuluvan kirje
joka painaa enemmän kuin vk
uns-sin,; h ä n voi lähettää sen '
postissa" maksamalla lentJ
san; •
Sellaisessa tapauksessa, jossa!
kild haluaa kirjeensä kuljeteiti
tämän uuden palveluksen {"ai
kautta on katsottava,-että se el t
enempää kuin yhden unssin;
Heinak, 1 paivan jälkeen ei 1
hin saa liimata "air-mail"lippii2 j
si Jos niista on maksettu "air-maJl
taksan mukaan. ;.
.:• Hyötyäkseen tasta-uudesta'
luksesta olisi osoite kirjoitettava 1
jeisiin huolellisesti: ja täydellisesti j
pantava ne:postiin min pian
mahdollista.
Suomen passien
uudet maksut
Ottawa; — Suomen LaiielystöC
wassa ilmoittaa, että 1 p;Da
kuuta 1948 voimaan astuvan a
sen mukaan kannetaan Suomen j
seista' j a ; ulkomaalaisten pzsm
maukscsta seuraavat maksut:.
Suomen passi: .
enintään kuudeksi kuukaudeksi I
cniqläan vuodeksi il"
pidemmäksi ajaksi
Ulkomaalaisten pa.ssien leimaus-maksut:
Canadan, YIidys\altain, >'«
Tanskan. Islannin ja Ruotsin
laisten passien leimaus (visiml |
maksuton. v;
Pa,ss:- ja leima-J^-a-^ioKa on
kaan lntetta\a 50 .senfia vo^'i
varten.
KOKEMUS ON P.\RAS OPEHi
"Teidän viljel}.=tipanne on
tunutta", sanoi maannljdyik
oppilas iäkkäälle faimanllc
telisin jos. saLsitte kymmenen, psi
omenoita tuoäta;puusta.'' .
" N i i n ihmc.tch-.n minäkin'
tasi farman, "ko>ka «c on
puu."
PÄIVÄN PAKINA
Kuka edistää kulttuufipyrkimyksiä?
Suurien yhteiskunnallisten murros­kausien
aikoina ; kun uudet aatteet
valtaavat alaa; tapahtuu myöskin
suuria; edistysaskeleita taiteen aloilla,;
Nuosukaudet eri taiteen aloilla ovat
kiinteästi yhdistetyt siihen - vallanku-.
moukselliseen liikkeeseen, jonka; edes-;
sä vanha murtuu j a uusi yhtciskimta
nousee historian näyttämölle, i ;
E i ; tarvitse paljoa : tutkia taite«h
historiaa, min huomaa, etta kaikki se
kirjallisuus, musiikki, ; kuvaama taide
ym.v joka on jäänyt ihmisen luovan
kyvj-n suurimmiksi saavutukseksi, on
vississä mielessä vallankumouksellista^
Ensimmäisen: proosan kirjoittaja
Giovanni Boccaccio arvosteli purevasti
14; vuosisadan mädäntynyttä xiskon-;
nollista tekopyhyyttä ja; Dante Alig-'
hieri, kuolemattoman «'Divina/ Com-medianr-
kirjoittaja ,oli kuhkea tasa­valtalainen
'ja kun h ä n Virgilluksen
kanssa astuu alas helvettiin tapaa hän;
sen, alimmassa kerroksessa firenze-i
•laisia politiikkoja; Jotka olivat rap­peuttanet
hänen kaupunkinsa.; ;
Ranskan kirjallisuuden .huomattä-rimmat
edustajat ovat, olleet kapinal­lisia
valhtsevaa; yhteiskuntaa ? vastaan;
Kukapa ei tuntisi Voltairen. Zolaa,
Hugoa, Joiden teoksissa löytää kirpeää
vallitsevan 'järjestelmän ;arvostelua.
Kuluvan •vuosisadan Ranskaa kirjalli­suuden
loistavimmat nimet kieltämät­tä
ovat Anatole France j a : Romain
Rolland, joista viimeksi mainittu l i i t ­tyi
Ranskan vapauduttua kommunisr
tipuolueen jäseneksi; Kaikki nämä
kirjailijat taistelivat taantumusta vas­otaan,.
Ja saivat, kansansa ikunnioltuk^
sen osakseen
Englannin ..vanhemmasta; kirjalli­suudesta
löydämme; Robert Burnsin,
John Keat5in,Percy: Shelleyn j a uu­demmasta;
kirjallisuudesta ; Bernard
Shawn ja; CCasseyn; joiden johtavaa
asemaa ei kukaan voi asettaa -edes
kiistan alaiseksi. Jokainen näistä
kirjailijasta , on. ankarasti arvostellut
sortoa j a .edistänyt taistelua parem­man
yhteiskunnan puolesta.
; Venäjän kirjallisuudesta i tapaamme
Leo. Tolstoin.;jota sanottiin Euroopan
omaksitunnoksi. A.' S. Pushkinin.
Maksim.- Gorkin ym;. joiden osuus
absolutismin kukistumiseen on ollut
arvaamattoman suuri.
.Klaikista sivistysmaista me löydäm­me;
samanlaisia vertauskohtia;- Sa­moin
me tiedämme; e t t ä kaikilla edis­tykseen
pyrkivQiä ihmisillä ori ollut
vaikea taistelu niitä vastaan. Jotka
istuvat määräävillä.paikoilla j a hei­luttavat'
valtikkaa. /Omistava luokka
y r i t t ä ä tukahduttaa- kaiken'kapitalis­tiseen;
yhteiskuntaan tähtäävän ar-:
vostelun.
; Nykyajan suurimmassa ja voimak­kaimmassa
kapitalistimaassa, Ameri­kan
Yhdysvalloissa, k ä y d ä ä n kiivasta
taistelua radikaalisia taiteilijoita vas­taan^
Joilla .on ollut rohkeutta ilmais­ta
totuus. Hollywoodlssa on alettu
taantumuksen ajojahti Ja monen tun­netun
filmikirjailijän ja -näyttelijän
tie on suljettu filmimagnaattien toi­mesta.
: Jos seuraa: ::punaisuudesta
syytettyjen HoHywoödirtkirjailiJoideh,
Johtajien j a : näyttelijöiden luetteloa,
n i in huomaa melkein, kaikkien niiden
jotka ovat kyenneet antamaan Jotain,
arvokasta filmitaiteen alalla, olevan
syytettyjenpenkillä.:; Suurin osa; ai^ic-rikkalaisia
taiteilijoita kuuluu edistys­mielisiin
eteenpäin pyrkiviin ihmisiin
Ja: /tuomitsevat taiteilijoita Vastaan
kohdistetun noita jahdin.- Voidästo,ol­la
myöskin varmoja, että taantumus
tulee ennenpitkää kärsimään tappion,
kuten aina ennenkin on käynyt; uusia
aatteita : edustavia ihmisiä;: vastaan
käydyssä taistelussa: "
. M e i d ä n : suomalaisten työläisten
taidepyrkimykset ovat • luonnollisesti
vähälukulsuutemme; vuoksi rajoitettu­ja;
Me emme voi p ä ä s t ä mittasuh­teiltaan
suuriin saavutuksiin.: Mutta
jos otetaan huomioon .Canadassa äsur
vien suomalaisten lukumäärä Ja mat­kojen.
etäisyys,; n i i n vuotuiset laulu-:
jä soittojuhlamme ovat kunnioitetta-
,ViasaÄ>-utuksia.-:Myöskin kuorojem-mc
seka yk.sitMStrn taitcihjoito^
tyk.set ovat VUOM '.iiodclta lUiK-r
remmiksi ja o\atpa kuoromme'
nLssa paikoi.s.sa paikkakuntansa
haita.
Me .saisimme v:cläkin su'--^
saavutuksia, jos ahtaat ra]a-»
saataisiin kaadetuksi Mfiäss
vollisuutemme on -omia r-a
kaikkia suomalaisia yhal5ta^aJ
minnalla. silloir. kun <=cll3ir-3
nec. ei tulisi cstcra meidän
tamme. : ;
Cana"cian kansn on
kymmenistä en
joilla on enl.^ise- 'iuruur.?^ ^
Maamme tulc\a:nUiS ^ai."3&»
tuunpyrkimyksiisa Icpaä siU
talla, etta en kan5aIJi=uu.5.-^
tuuripvrkimyk->.a caisicua'-^^^
kaikkien kansalliMiuksien k&^j^
tehtaisiin edes mm paU^''^; •
alalla kuin mita .su"maisis^Y-räansa
nähden Ow,t •^^^^•^'•^
olisimme talla alalla loista--^
niuoci.01
massa.
•MMee - uusokÄoUm""m""e' '^'^^^"^rz-f
olemme vakuutetttija- ^ ' - ^ ^ ^^
taa sellainen aika. :onoir.
"neTäan- suurempi ar> f
Vanhat aatteet taan-nuttava.
kaikilla edistyksen £lQ'Jl^^^
Me kuljemme nuden ^
kana. jotka taisteleva-, j n . ^
hsia epäkohtia vaslaa.i ,
kimyksenä on myöskm ni ^
t ä ä n ne sulut, joita on ase^r.
san k-ulttuunpyrlr.töjefl
Toivomme mcncstrsta
laulu- ja soictojuhialle! -- ^ ^ ^^