Vapaus, August 21, 1948

              lilaa
shaalilla,
o u v e r i s s ä
un S
ip.
P:nä,
ia-Airi ] ^
^;-.:---'-.-..J.,GnJ
a :-•
Sylvia _
R>'.>nny-pj^
^ , • • • v . : , A i l a i i j „
i n a y l e l m ä
3PP0SEr'
i»JiKas; Ano Nurmi-•
im ja.Airi Mutia.
ki lorvelulleifai^
» picliitetään
RIN OSASTO.
'iii"iin.iiniiii!iiiiiiiiiiiiii|iiiiii8iaia
ilJe.eritiäinkin CSJ;
',viim(riseL2ö-'vuorta;-
larlialmpieni töverr:
liv' .Siiomeen,- oiivä!
OmariiJ
iiMniuiiiJiiiiitniiiiiiiilititiiiii
telumme
lELLE
paivanaj
a tarmoa.1
ONTARK
'i'iiiiiiiiiif'i<ttiiii>""><."'"'"*'
. Pori Arlhurs
ruokailkaa
MBEKLANDST.
Canadan väkiluvuksi srvloifiin viime
kesäkuun alussa yhteensä 12,883,000
mm
i - Carjjaan • , ".:2asioih;pn
va^iniiTamien- laskelmien
ä a - n v j Canadan vasijuku
i:vu:->: a!'-:uun pastryneen
1.1 r:r- k i n a a n 301,000 hen-i:
ut-!i m a m i t i u n a paivana
r i-sa Tillaolevari lauJukon
V u c ä e n . i 9 4 7 k e s ä k u u n 1-
C;^'icidan v ä k i l u k u y h i e e n -
'c^'\>Zc2'jj-> n*-n'-ica ja \ u o t i a mjo-
12 öS3 000 •henkeä. ~ : • ••
•f.-i--. aEveltun-- v ä k i l u v u n ' l i -
::f-2- t-iilir.man eli y h t e e n sä
i e ' : : c ! : ä - voittaen- s i t e n ' Q i i e -
vukiiUvun l a s k e t t i i n l i -
vuoden kuluessa 80,000
N B
; Queb?c-
: O n t a no
M a n . .
S c i k .
, Alta . .,
; B C .
Y u k o i : .
X . V,'. 1
e35,CO0 621 ooo!
ZOZ COO 491.000 '
3,792,00D ' 3.,712.0ö0
i i
^.c^cin.^
fas.-:
,,'rrfSgtiJ
,.,&ir.riis--
'caaKv-a.
sr 1 <-« J
siaahiuiito
«iriiisiui:
Nr'A B' .ii
.naä'an
4.297.000
757.000
' 854.000
846.000'
1,032.000 .
- o OOÖ
. 1C.O<JO
•4.189.000
743,000
« 2 . 0 00
822.000
1,044.000
• S.OOO
• 16,000
: - . i . t r t y i kaikissa maa- '
= Prince .Edward Tslandin
•ft-a'--iv!köuHi--Uahia'tta. Ontii-j
' i ' '..i^'ilu-.un li<;a\s o!.
• !2 •''•:»•• t u n a onemman . k um
-' J'^t.\'r:.s"'a K f . l -
;iiin -oii E r i i K i l i Coiunilijr::i
i.-s-r. oi 1 33.000 asuka.:! n-
. , ;. i-( ^a-:uui'a 1947 A l -
r dl u 3 . ' a a n l \ i 24 000 henv.;
• ; '1 a XfA a .Srotian 11-
cJ,j .S,i'r-rache\\anin ja
>- - 1 ' 12 000 hcnKtrkr* C . i -
lij<:i:i.ilJa .alueilla, pysyi vlt-.
Keinottelu kukoistaa
Kuomintangin Kiinassa
HoriiT K o i v i ; .— ••irejnfjr.eju ku-k
. . - i t.i ; c, .ikea* •,irka nirhel. jo:-
t:a c-.va- ^..ta k.".!! an ijipe.-ta ji
•.;iali:Jihiiijo..;£'i • . ^ai^meijan*. • upseerit
y. i -CU "...aiijlnie . ; , k s i t n incc-i
:arc-.;j:'. •'. ' •: •
!«u.i. . i i j ..a " en^i] iiu.n i:ehses=a
r... "-j^ir "1 l : , v f « :ni'-e- a jUi-
I. £
••vuukii -'.'•'«'iihiiil.lteri" e n n a ö a a n . - - • • '
Jakaantiiiiiim'n maakunnittain .
1948 1947
p . E I ..-.. 93,000 94,000
laii
:'v':'ir:i!'j:<:;
t!0;tl-;yk.
n '/.'.1.111
L d - ' . ' i .i
Kai-.siit^k
Ki . 1 .1. : . ' :i--;i.y;-:a/jo!v
n i n o r i k k a l a i i i f n . doi!a;-i. on
•1 vf.. ni.;j... K i n i a n ; ' 'coli'aria
i i i i j fi^noraiii. e:i;i 'Chij.ng
pakojtta.a. kaiv.sansa .otta--
maan arvo:o)i-a rahas - u l k o k u l l a t un
p i o p : ; L ' a n d i n j : i : l e r r o . ' i i v voimalla".
teimau
m ick^i
1890 kek.sa-iiin: Oxlcp/d mene-:
n i k k e l i n ja kuparin eroiJta-.
\Y .STREET
• • *
iblin. omlslajJ
;ALAIS
mastaStain
valmisteliu
KONÖ
RIÄ
stissa $
lorlissa
teriä haU
'kaa "Bs-"
jriä.
. 69
... 1 uv.';imitl.ai.sia.,
. ueiuuakseen
p i i k i i t hameet. -.
lickkova selusta ... .
• uus^ caiwl et - ka ti 1 us
•su-oi h i h a n .suut
• . . . vesikon van-set
.•. . . .'.furKikset; Nhma •
cminai.suudet tekevät
.vrsirntaii turkeistamme
- ihanat.
•.';T!et.ysti'.feidäh vkhn-•
nauaa omistaa taman..
•kft,siavan t u r k in
• ... ..himamme ovat
,.yuoätfir aliiai-siri-in-ialla;-
astcella!
Lafrancen esitys
Turkki Oman Suun­nitelmanne
Mukaan''
* V A L I T K A A . . . oma mallinne
1949 kuoseista.
• V A L I T K A A . . . halua m a n n e
• ^ silhouette kaulukset.-ja hihan
•'•: •' ;v.:smi:t., ': ;y'••' f;;i '-''--rl-A'. v : . •
• V A L I T K A A . . . omat t u r kik-
• ^ •: senne sadoista kaaroista yh-/
. leensopivista .laatuturkiksisia.".
^ V A L I T K A A . . . oma vuon suu-
. resta .. silkkivuori-vahkoimas- •
tamme.
* M A A R A T K Ä Ä . . . . V a a timuk-senne-
juun miten, haluatte, et­tä
turkkmne valmistetaan.
ia
O M A T K A A "Itse suunniilele-manne"
T U R K K I
Ki maksa yhtään enem­pää
kuin valmiitkaan
takit
Teidän £urkkin-ne
t e h d ä ä n mei-d
a n nykyaikai-_
.sessa turkisteh-'
ta ä s s ä m m e . >
omanlaatu i n e n
palvelus ainoas-r:
t a a n saatavissa
. , . kuten kaik- :
k i muutkin L A ­FRANCEN
etui­suudet
. . . EI
M A K S A Y H -
T . A . \ N ENE.M-P
A A :
A-Lafrance & Sons Limitec
M A N U F A C T U R I N G - F U R R I E RS
A N D R A W F=UR DEAtiERÖ
r- r e - ö D U R h A M S T R E E T N O R T - H,
».^ S U O B U R V O K T A R I O , -J
SUDBURY
Lauantaina, elokuun 21 p. — Sat. August 21
Oiitariim ja Quebecin
i iunstotiiotanto
menee Britanniaan
i Ottawa. ~ I j u l t o h a i l t u k s e n m a a i a -
j lousvirasto on antanut k a i k i l l e O n t a ­r
i o n ja Quebecin j u u s t o n v a l m i s l i i j i l le
m ä ä r ä y k s e n , jonka mukaan kaikki
c h e d d a r - j m i s t o . m i t a naissa maakun-nis-
a v a l m i i t e t a c n . tulee myyda h a l l i ­tuksen
maitotuotteiden lautakunnalle.
B r i t a n n i a a n lahettaniisla varten.
M a a n i y s - d i v voima.ssa l o k a k u u n 1 p a l ­vaan
.saakka.
T a h a n . toimenpiteeseen ryhdyttiin;
..sen t a k i a , k u n Canada ei ole uiyJtanyt
.taman vuoden juu.stokontrahdistaaii
B r i t a n n i a a n k u i n ] ) R - n e n osan. Sopi-muk-
sen m u k a a n piti Caiuida.s«a vie-laniaiv
U n t i i n n i a a i i tana vuonna T>fi
m i l j . paunan juustoa, m u t i a v a i n alle
1 m i l i o o n n paunaa oh v i e i y h e i n ä k u un
2G palvaan m e n n e s s ä . '
V a r a . s i o i . s s a .sanotn.-in .olevan niin
iL^iluiii [uu.stoji, e t t e i l i a l l i u i k s e n maa-'
ritv,s. a i h e i u u l i m a a n .unistnpuiaa C«-
n:i(lu.':-.a. .
IDEAL i
UARBER SlIpP : '
UH EL.M ST. W. SUDBUnVc
..•Vapaud«*n ..Vieressä.•...>•:...•.",:.•••;&
ir//fO'SBARBERSHOPi
^ T. Erinlschorf ', " °
°20 Frood Rd Sudbury^
s Q_0 O QOP O O 9 0 Q PftOJtP 0 q O O Q ö o •
Nort 11 End Bakery
I. TOLMUNEN
SN UHvfn AVe. Budbnry; ital.
r u i i E L i N 6-6811
Ä s k e t t ä i n raivosi pyörremyrsky etela-Ontanossa repien puita maasta, katkaisten puhelinpylväitä ja rikkoen rakennuksia. Tassii oh kuvaMvrt-lesta,
j^ssaj2>3hdaäiu>nvrsiiyn a^
iairmcm
VESIROTAN tunUi
Jonka jokaisen kannattaa omata!
Elollinen ja eloton maailma
(Jatkoa')
M o n i a muita elolhst en olioitten
ommaisuuksia vastaavat jotkut ilmiot
elottomassa luonnossa. Elollisten o l i ­o
i t t en h e n g i t y s t ä , vastaa elottomassa
luonnossa hapettumispros6.ssi.. mo­lemmathan
Qvat hapen: y h d i s t y m i s iä
j o h o n k i n aineeseen. Melkeih kaikki
alkuaineet y h d i s t y v ä t happeen, muo­dostaen
nk. oksideja.. Ruoste on rau­d
a n oksidi. Suola kupariaineis.sa on
k u p a r i n oksidi.. Sen ohella useimmis­sa
tapauksLssa erottautuu lainpoa, jo­k
a osoittaa, etta k e m i a l l i n e n energia
muuttuu l ä m p ö e n e r g i a k s i.
Lopuksi, elollisten organismien k i i -
hoittumiskyky, .se arvoitukselhnen
Kirj. prof- A. Studitski
muuttumiseksi, he eivat k ä s i t t ä n e e t i l ä p ä muodostaa m i i i i r i i t t y j i i - y h d i s t c l -
l i i k k e e n muotojen , l a a d u l l i s i a eroa-vai.
suuk.sia.
. F.vsiikka .selvittää aineen liikkeen
y k s m k e r r a i s i m p i a muotoja — mekaa­n
i s t a ludetta. Kappaleitten erilaiset
t i l a t ^ juok.seva, k n n t e a j a kaasumai­nen..
— kappaleen laajeneminen lam-mo.
s.sa, hankau.s la loukkaus j a monet
muut iLmiot- v o i d a a n . s e l v i t t ä ä aineen,
osasten — jnGlek.v,vhcn .— l i i k k e i t t en
l a e i l l a ; niiden, . t ö r m ä y k s i l l ä , ' s i i r t y m i ­s
e l l ä tilavuudessa ja yhdistymi.sella.
M u t t a J O kemia.s.sa m e k a n i i k a n k ä ­sitteet
ovat rnttamattomia. Kemia
on tekemi.sissa molekyylien o.sien •—
t>t':>mien — kan.ssa, joille on ominais-ommaisuus.
Joka o n pannut alun '-ela- ' ^ain mekaaninen l i i k u n t a , vaan
m a n v.oima"-opille. mui.stuttaa myös
eraitai^ilmioita elottomassa luonnossa,
M i s t a johtuu k i i h o i t t u m i n e n ? Ar-s
y t t a j a — valo, s ä h k ö v i r t a , mekaani­nen
isku ~ h e r ä t t ä ä elollise.s.sa olios-j
sa„vastauki>en, m ä ä r ä t y n työprosessin,.
L i h a s t e n supistuminen; j o i d e n k i n a i ­neiden
erottautuminen — k a i k k i se on
tyotd. Siihen asti ..kunnes ansytlaja-a
l k o i toimintansa, oh. elolli-sessa or­ganismissa
m ä ä r ä t t y energiavarasto.
Ansyttajan t o i m i n t a vapautti sen e-n
e r g i a n , m i k a ilmeni työn muodossa.
M u t t a eiko elottomassa luonnossakin
ole sellaisia prosesseja, j o l l o i n u l k o i ­nen
voima. m y ö s . vapauttaa . j o n k u n ­l
a i s i a - e n e r g i a v a r a s t o j a , muuntaen ne
t y ö k s i ? Ottakaamme esimerkiksi ve­detty
kello. Se on. valmis kaymaan-
Sen vieteri on k i e r r e t t y ä ä r i m m ä i s en
k i r e ä l l e . Mutta h e i l u n on l i i k k u m a ­ton.
Tarvitaan vain keveata tyon-t
ä i s y a jä mekanLsmi joutuu liikkee­seen.
Tai r u u d i n syttyminen. M i t a ­ton
k i p i n ä saa aikaan rajahdy'k.sen,
vapauttaa energiaa.. joka suorittaa
suuren .työn. Sellaisia esimerkkejä
on paljon. Ne osoittavat, etta elot-myoskin
erikoiset k e s k i n ä i s e t t o i m i n ­not,
j o i t a fysikaalisen l i i k k e e n muut­tuminen
kemialliseksi s y n n y t t ä ä . . H a ­pen
atomit. tormate.s.saan muitten a i ­neitten,
esnnerkiksi m e t a l l i e n atomei­h
i n , . m u o d o s t a v a t hapettumi.smoler
k y y l i n - r - ruosteen.. Se el ole enaa
IJapen ja raudan o.sastcn mekaanista
kanssakaymi>sta, sC' on kemiallinen
prosessi. UUSI a m c c n l i i k k e e n muoto. '
•. M e k a n i s t i t eivat. y m m ä r t ä n e e t sita
eroa; He eivat n ä h n e e t aineen perus,
ominaisuutta. — .sen k e h i t y s t ä , . A i ne
kehitt.vy; Todellisen tieteen t e h t ä v ä ­n
ä on paljo.staa aincn l i i k k e e n oma­laatuiset
muodot. Tosr kyllä, jokai­nen
liikkeen: k o r k e a m p i m u o t o , o n aina
y h t e y d e s s ä mekaani.seen liikkeeseen
•ja itse orgaaninen elamakm on. m a h ­doton
i l m a n mekaanisia, molekyylisia,
k e m i a l l i s i a ja muita muutok.sia. Mut­ta
aineen l i i k k e e n korkeampia rnuo-.
toja ei .saa y h t ä l ä i s t ä ä sen yksinker­taisempien-
muotojen kan.ssa. .-
KLXM-V ON AINEEN LIIKKEEN
KORKEIN MUOTO
• X I X vuosisadalla M a r x -. j a Engels
m i a k i n . Mutta., s i l l o i n no lakkaavat
olemasta .samoja, mita ne olivat a i k a i,
.semmin. Esimerkiksi .kaiho ilmaston
vaikutuksesta rapauduttuaan ei ole
enaa kallio; metalli, hnijptuttuaan
muuttuu ruosteeksi- K a i k k i muut. sa­mantapaiset
ilmiot, jotka • taijahtuvat
elottomi.ssa kappalei.s.sa; m e r k i t s e v ä*
n i i d e n tuhoutumi-sta. -Valkuai-saineil-la
nama muutok.set ovat niiden ole­massaolon
perusehtona.: Vakituisen'
aineen vaihdon,.ravinnon.saami.sen ja
erittymisen keskeytyminen valkuais-,
organismeissa vie n i i d e n liajoamisoen,
se on kuolemaan. .
Palatkaamme kaukai.soen mennei-.
.syyteen,^ e n s i m m ä i s t e n valkuaisorga-nismien
. .svntyhi.stonaan. Miljoonia
vuo.sia s i t t en kemialli.set prosessit i o h -
tivat en.simmaisten valkuaiskokoo-musten-
syntymiseen muinai.sten me­n
e n vesi.s.sa. Valkuaiskokoomusten
syntymiseen muinaisten menen ve-si.
ssa., • Valkuai.saineet, k e h i t y t t y ä än
elottomasta luonnosta, alkoivat osoit­taa
ensimmäisiä • e l a m a n merkkejä..
S a m a l l a • a l k o i v a t toimintaasa elolli­sen,
l u o n n o n kehity.slait. U l k o i s e n y m - Roomalaistcn
pari.ston k e s k e y t y m ä t ö n vaikutus ha- kylpylät
Canada Packersin
iyöläisille
palkankorotus
Toronto. ~ United Packinf;hnu«e
Workers union jn)ilaJ.T Fred Dow-l
i n g . i l m o i t t i ; tor.stainrt, eLtä Canada
Paeker.s. L t d : n kan.ssa on lelr.v uusi
sopimus;- jonka mukaan : t u o n . v l i t i öh
i),000 'työläisen palkkoja korotetaan
seit.^emasla .sentistä .13 senttiin asti
•tuntia kohden:. .
U n i o n k a u s a l l i n c n komitea on hy­v
ä k s y n y t taman. sopiniuk.sen jn nir.
Dowling sanoi luot.tavan.sa siihen, (Htji
myo.skin union ja.sonisto hyvak.syy .sen.
C a n a d a Packersin t y ö l ä i s t e n keskl-maai-
ainen palkkn on u u d e n tak.snn
mukaan .$1.04: t u n t i a kohden. • Mini.^
m i p a l k k a miehille on Ö7'i—OöVj-s
e n t t i ä l u n n i l t a.
Sopimus aikaansaatiin- verraten l y -,
hyen neuvottelun jälkeen. Paitsi
palkanh.sav.s.;a on uusi .sopiinu.s muur.-
.sakm .suhtce.s,sa parempi kuiii cntlr
nen .sopimus* Swift Co:n ja Burns
C o : n kan.s.sa ka.vdiian . edelleen neu­votteluja.-
• • . - '..
tomassa luonnossa on i l m i o i t a , jotka 3a.skivat pohjan tieteelli.solle filosofi-ovat
samanlaisia
i l m i o t .
k u i n k i i h o i t t u m i s -
ELAMÄN ILMIOIT.A EI
SAA YHTÄLÄISTÄÄ FYSIKAA­LISTEN
JA KEMIALLISTE>-
ILMIÖITTEN KANSSA
M u t t a .voidaanko k a i k k i elaman i l ­m
i ö t s a m a i s t a a . f y s i k a a l i s t e n ja kemi­alle,
joka sai nim£k.soen dialektinen
matenahsmi.- Dialektinen, m a t e r i a l i s ­mi
loysi edelleen k e h i t y k s e n s ä L e n i n in
j a S t a l i n i n teoksis.sa.
M a t e r i a l i s m i pitaa .maailman per
ru.stana .ainetta, j a .selvittää kaikki
luonnon ilmiot tarvitsematta mitaan-epaaineelhsia.,
yliluonnolli.sia • yoimia.
A i n o a tieteellinen metodi, maailman
a l l i s t e n . prosessien kanssa? . M e i d ä n i i l m i ö i t t e n tietoamiskeino on dialek-
NORTH BAY
p a i v i n a m m e k i n on . . . v i c l a oppineita,-
J o t k a olettavat, etta ky.symys on . v a in
tutkimustavoista, j a - e t ta kun- m o n i ­mutkaisten
elollisessa luonnossa esiin-:
t y v i e n - fysikaali.sten ja kemiallisten
prosessien tutkimusmetodit . t u l e v at
k y l l i k s i k e h i t e t t y ä , n i i n - k o k o elaman
i l m i ö i t t e n m o n i n a i s u u s . . s i s ä l t y y fy.siik-kaan
ja kemiaan.. N i i t a t i e d e m i e h iä
n i m i t e t ä ä n mekanisteiksi. .
• H e i d ä n vastustajansa; n.k. - v i t a l i s t it
tinr^n metodi; D i a l e l i t i n e n - m e t o d i on
keino, -maailman .tietoami.sek.si luk-,
kee.ssa.. :sen ristiriitaisessa . j a moiii-mutkai.
scssa :k.ehityk.se.ssa.
. " T i e t e e n historia, osoittaa, sanoo
S t a l i n , — e t ' a d i a l e k t i n e n metodi on
tay.sin tieteellinen metodi: k a i k k i a l la
- ^ a l k a e n .a.stronomiasta ja. paattven
sosiologiaan- — saa vahvistuk.sensa se
tosiasia, e t t a . maailma.ssa ei ole m i -
taan:: i k u i s t a , etta • k a i k k i , , muuttuu,:
v i l t i olema.ssa: oloon kelpaamattomat
muodot, s ä i l y t t ä e n vha e n e m m ä n tay-
.dellistyvat organismit.. j o t k a s i i r s i v ät
ominaisuuten.sa jalkciaisilloen: On
l u o n n o l l i s t a , etta n a i h i n ; e t a m a n i l ­m
i ö i h i n asalli.vtuimvds k e m i a l l i s i a la , . ,,. . ,
f hempia kansalaisia, var-len kci.sarit n i -
j k e n s i y ä t u i i i V ^ i ^ i i h i ^ t t f u u iu
I, yle.lli.son ivoindta :therin(.'j:i r>li..lämpir
m i i i kylpyl ä i t ( ) k s i a , e t t i ; i n i . i : u l iM
Roomalaiset olivat l o t t u n n o t k a y t t a -
m i i a n • l a m p o i s i a kvlpyja • a i v a n kuin
nie .suojnalai.set saunaa. -YlhUisilla oli
huviloissaan .suuret auringonpaistei-
.sft; k a l l i i s t i sisustetut huoneet. K o y -
fysikaahsia prosesseja, muua ne ei
v ä t enaa n ä y t e l l e e t p ä ä o s a a . •
•Naimme; etta elottomassa- luonnos­sa
on havaittavi.ssa monia ilmioita,
j o t k a ovat .samanlaisia kuin eiollisi.ssa
organi,smei.ssa. R a v i n n o n h y v ä k s i k ä y t ­t
ö , hengitys,- muotojen kehitys, k i l -:
h o i t t u v a i s u u s - - k a i k k i a n i i t a voidaan
h y v i n yksmkeriai.sina i l m i o i n a loytaa
mvos elottomas.sa luoiino.ssa. ; . : .
M u l t a m o n i m u t k a i s e t yhdi.styk.set-ja
k e s k i n ä i n e n - , v a i h t o — aineenvaihto;
koskaan n ä h n y t niiden vertaista.-,
Roomalaise.t kyljjivut tavalli.sesti on­nen
p ä ä a t e r i a a , joka: n a u t i t t i i n i l l a l la
Naista ,-.suurista thcrmcista • k a i k u va
.soittokellon aan] i l m o i t l i kylpvaian.
Ihmiset tulivat n n h i n o r i i e i i . s a .saat­t
a m i n a ja orjut kantoivat • k y l i i v yn
t a r v i t t a v i a oljyjji. voiteita j a . h a j u a i -
muotoutuminen, -kiihoittuvaisuus ja ! neita; Ensin a s t u t t i i n t l i e n n i e n suu-monet
muut ovat ominaisia vain e l o l - i " ' " puutaihoihm, Joi-sa oli avoimi.-i
iLselle luonnolle j a ovat p i t k ä a i k a i s e n I P : i ' k k o j a f y y ,s k u l i t u u t i h a i ipituk,sla
kehityksen tuloksia.
Orgaani.sen maailman muodostu-m
i s l a i t o.soiitavat;;Ctta tietoi,suu.s, j o n ­ka
vitalistit;- .sovittivat "elaman voi­m
a n " nimellä' k a i k k i i n e l o l l i s i i n olioi-hrr;,.
on myo.skin .elaman maapallolla
tapahtuneen pitkaaikai.sen kehityk.sen
tulos
" V i e l a ei ollut e l a v i a olentoja; sanoo
S t a l i n ; — m u t t a oh- jo nk: ulkoinen,
v a r t en
-Kylpyhuoneita: o h lukemattomia.
.Seinät,, l a t t i a t j a katot olivat marmo­r
i s t a tai j a l o i s t a metalleista, koriste­tut
mosajklJIa.. Pukuhuoneis.sa hie­r
o t t i i n -ihoon hyvanh.'jjulsia -voiteita.
.Sen j ä l k e e n m o n t u n . k y J i i y h u o n e i s i i n,
joi.ssa loisi.ssa o l i v a l t a v i a u i m a - a l t a i -
ta
K y l v y n j ä l k e e n m e n t i i n kirjasto.sa-
" e i - e l a v a " luonto: En.simniaisella e l p l - (Jeihin lukemaan- tai kuuntelemaan
l i $ e l l a olennolla ei ollut tajuntaa, s i l l a i k r e i k k a l a i s e n filosofin rsitelmaa
n a t i n a l a i s e s t a sanasta " v i t a " — e l d - | i ^ a i k k i r:ehittyy Siksi kaikkea luon-ma)
p ä i n v a s t o i n vakuuttavat, etta e i ­v
ä t m u k a a n kehitetyimmatkaan tut­kimusmetodit
VOI l o p p u u n asti paljas­taa
elaman olemusta,: e t t a .se on y h ­t
e y d e s s ä aineettomaan,.: tietoamatto-maan
j a s a l a p e r ä i s e e n "elaman vol^
maan".
V i t a h s t i e n ja mekanistien valineri
kiLSta oh . n i i n - k ä r k e v ä , sik.si,- etta • se
koski filosofian peruskysymystä-: m i -;
•kä on; m a a i l m a n alperustana. — aine
vai: aineeton a l k u ; y h l u o n n o i h s e t - voi-;
m a t '
. J o k a i n e n tieteen voitto, j o k a on sei-:
v i t t a n y t : y h a uusia ja.-uusia ;elaman
i l m i o i t a , on antanut- iskuja ; v i t a l i s ­mille.
; Y h a p i e n e m m ä k s i j a pienem­mäksi
. k a y s e l v i t t ä m ä t ö n ja: ka.sitta-maton
ala; jos.savoitai.siin loytaa tur­v
a p a i k k a a "elaman voima' -ka.siiyk-selle
Mutta-• m i k s i mekanistit- eivat: saa-neet-.
v o i t t o a vitalLsteista ? .: S i k s i ; etia
h e i d ä n k i n katsantokantaasa oh. r a ­j
o i t t u n u t ; - - T o s i k y l l ä , - h e olivat mar
terialLsteja. , . H e tunnustivat- maai!-:
man: aineellisuuden ja kielsivät ai­neettomat
voimat;;: M u t t a se oli. r a ­j
o i t t u n u t t a materialismia;; Se:- ei kä­s
i t t ä n y t ^ ; maailman- koko . m o n i p u o l i ­suutta,
ei,' kyennyt s e l v i t t ä m ä ä n : - a i - ;
neen olemas-saolon k a i k k i a muotoja,
-Mekanistit johtivat aineen kehitj'ksen
yksinkertaiseksi m e k a a n i s e k i i osasten
nossa on katsottava -liikkeen, kehityk-,
.sen kannalta,". ;•
: Aineen;kehity.s t a p a h t u u - m i n k ä ä n ­laisen
yjiluon-nolli.sen voiman .suhen
.sekaantumatta. Aineen . kehityk-seii-lahteet
ovat .siina i t s e s s ä ä n . Kehitv.s
o n ' aineen, ominaisuus. Mekaniika.s.sa
on havaittavis.sa liikkeen y k s i n k e r t a i ­simpia,
mekaani-sia muotoja. K e m i a l -
iLsissa; prosesseissa aine muuttuu uu­sien,
monimutkaisempien l a k i e n mu­tkaan.
, , E l a m a n iJmiot ovat aineen luk-;
keen kerkeimpia m u o t o j a . . ; :.
; MiK.sa: e r o a a .aineen liikkeen muoiö
elolhsis.saorganismei.s,sa? - E l a m a n pe-;
rustustunnusmerkki o n v a k i n a i n e n a i ­neenvaihto
ympäröivän , maailman
kan-ssa. ;:Elolli,set organismit . i m e v ä t
y m p ä r i s t ö s t ä ä n :ravintoaineita,-,muokr,
.kaavat • n i i i a , omistavat.ne,; mukaut-itaen-
ne; organisminsa kokoomukÄcen
j a h y l k ä ä v ä t ; e l i m i s t ö l l e ; tarpeettomat
j a sopimattomat tuotteet. . . S i i n a : sa-
;ma.s.sa;tapahtuu -yksien- e l i m u s t ö n osien
kuoleminen ja toisten uusiintuminen.
" E l ä m ä , sanoo E n g e l s , o n - v a l ­kuaisaineitten;,
o l o t i l a n - muoto, - j o n ka
olennaisena ominaisuutena • o n vaki­tuinen-
aineen v a i h t o . s i t ä - y m p ä r ö i v ä n -
ulkoisen ;luonnon, kans.sa . . ."
, S i i h e n s i . s ä l t y y k i n perusero elollisen
:ja elottoman, o r g a n i s m i n väUllä; E l o t ­tomat
kappaleet, kuten Engels o.solttJ,
,Voivat,'rayo£kin muuttua; hajota; vie-
:';":'=S-\^;H,:'V\;S'i^>-/ä!':fe^
o l i vain ä r - i v y n t v m i s e n ominaisuus, ja.
en.simmai.set aistimisen -alkeet. Sitten
k e h i t t y i ' e l ä i m i l l ä v ä h i t e l l e n aistimls-kyky,
joka a,steettain kehittyi t i e t o i -
suudek.si, n i i d e n .organismin rakenteen
j a h e r m o j ä r j e s t e l m ä n kehityksen mur.
k a n a " 1
K a l k k i , pro.ses.siti jotka, ensimmai-,
sesta - .syntymisheikesta asti ^-erottavat
elollLsen elottomasta, - saavat alkun.sa
aineen, vaihdosta. Kasvu, muotö'jen
kehity.s, liike, li.saantyminen ja : ä r ­syyntyminen.
;. pohjautuvat, , aineen
v a i h d o n muuUjk-siin.. . ,-.
: H u o m a t t a v i s t a , e r,o-a v aLsuuksi.stä
huohmatta, joita h a v a i t a a n -elollLsten
T l i e r m e i s s ä kuvivat seka y l h ä i s e t etta i
alhai.set ja moni roomahunen vietti }
.siellä puolen piiivaa, kylpien -u.sei l a i
kertoja. j
Canadassa on kirioissa
.S,.'il9 kaivantoyhtiötä
Toronto. — T a a l l a julkai.stun C a n a ­d
i a n Mlnes Handbookin mukaan on j
Ganada.ssa "kirjoi.ssa" k a i k k i a a n 8;3]9, |
k a i v a n t o y h t i ö t ä ; ö l j y k a i v a n t o y h t i o i j
mukaan vla-skettuna, ,,Vuonna 19.47 11-1
moltettiin, toimettomina - olevien yhti -
oiden l u k u m ä ä r ä n o l l e e n C ^ l l , , m u t ta
l a n a vuonna on niiden l u k u m ä ä rä
j a e l o t u j m i t n kappaleiden v a l i l l a , o%at 17.477, j o t f n "toiminna.s.sa" olevien y h -
ne perusteiltaan y h t e n ä i s i ä Vasta- tioiden l u k u m ä ä r ä on tipahtanut 842
painoksi idealLsmilie, j o k a pitaa maa- y h t i ö o n . ; ; K u l t a a :• etsivien yhtiöiden
i l m a a "absoluuttisen aattfen," '•masi-]^»^-^^^^'-^^-'^ ^--1» i^"»"' vuotta .sitten 1,369
Ilman hen^^en", "tietoisuuden" ruu- I m u t t a tana vuonna i l m o i t e t t i i n l u k u -
miillLstumana M a r x i n fUos/jfinen ma- | ^ ä a r a ainoastaan 300 yhtiok.si. A k -
t e n a h - m i l ä h t e e -nta. ef.a maailma 1 ^'"'''''-en k u l t a a e t e v i e n y h t i ö i d e n ItL:.
luonnostaan on aineellinen, e t ta k a i k - j k u m a a r a n ah-ntuminen v ä i t e t ä ä n j o h -
ki moninai.set ilmiot ovat vam l i i k k u - \ bullan h i n n a n labkemisesta h e i -
yan aineen enlaisia muotoja Ame, »^kuu.ssa 1946. Timmanttiporausta
on maailman perustana Maailman ^ k u 11 akalvantoyht.oiden
aineellisuuteen s i s ä l t y y k i n elolli.sen ja
elottoman - luonnon yTitenaisyys. •;^_, .
f L O P P U J
MUNAN TUOTTAJIA
MENEE TANSKAAN
B r i t i s h Colurnbiasta,ilmoitetaan-, et-:
t ä kolme s i k ä l ä i s t ä k a n a f a r m a r i a on
C a n a d a n yhdek.sän- edustajan - joukos­sa,
j o t k a elokuun lopulla m e n e v ä t K o . '
penhaxninaan, Tanskaan, maailman
s i l p i k a r j a k o n g r e i s i i n .
l u k u m ä ä r ä la-ski .429: y h t i ö s t ä vuonna
1946 ainoastaan: 85- y h t : o o n , . t a m an
vuoden heinakuu.ssa;: K a i v o n l o y h t i -
o i t a peru-stettlJn - k u l u n e i d e n 12: k u u ­kauden,
aikana-ainoastaan 143;.verrata-tuna
531 y h t i ö ö n ,edelli,sten-12- kuu­kauden.
ailcana; j a 930 uuteen yhtiöön,
j o t k a .peruBtetlun k u l l a n hinnan- las­kemisen
e d e l l i s e n ä vuonna. Alnoas-I
taan 20 y h t i ö t ä , J o t k a - o l i v a t aikaisemv
min; " t b i m e t t o m l e n " , k i r joissa,- s i i r t yi
v i i m e vuoden kuluessa, toiminnassa
olevien luetteloon.
Union työliiisilie
palkankorotus
\Vinrisor. — Bendi.-ic-Eelip.se of C a ­nada
L t d . on taijonmU tvotaisilleen
12 .scntiii:,,vl(!isen t u n t i p a l k k o j e n koro­tuksen
ja t y ö l ä i s e t , j o t k a kuuluvat C I - ,
0 ; n a u t o i y ö l a i s t e n unioon, ovat hv-vak.
svneet tarjouksen. ;
Palkankorotuksen Iisaksi saavat- t y ö ­l
ä i s e t n u i i l a U i n . e t u j a . YhdesUi viiteen
vuoteen y h t i ö n palvelukse.ssa olleet
t y ö l ä i s e t saavat nvt 2'if prasonttia
vuosiansioistaan l o i n a p a l k k a a e n t i s e ii
2 prasentm afieiiiesta.
11 lastcnparantolaa
Kstissä
Tallina. — Eestin neuvostola.saval-las.
sa toinin, l a n a k e s ä n ä ; 11 lasteiH
p a i l u i l o l a a . joissa oil n o i n . 1.200 poti­lasta.:
S.itoja koululapsia oii liihetei-ty
ke.sak-i k e s a l e i i i l l e K a u p u n k i i n j ä ä ­neille
lap.sille on perustettu «00 uutta
l a s t e n t a i h a i , j o i s s i lajispt .saavat olla
kaik.>t paivat koulutetun henk-llukiih-n
a i i v.alvonna.ssa:
tiili
KiLsitnmaliien
V 1915
t a n k k i suunnfloN
FINNISH BAKERY
VEIKKO KETOLA
ruhtiin 6-6C49
3«2 Antwerp « t . Sudbiiiy
A. F O U R N I ER
Perustettu ISOA
VAKUUTUKSIA
M KlmSt. Eant Budbury, Out.
Puhelin kotiin 3-0654
Suomalainen' asiamies
J. S. JOLDOUIN
1'UUELIN 7-7546
H .
MÄKI
8UOMALAINEN SUUTARI
Amerikan armeijan kumikenkiä
myytiiviind puoliilla hinnalla
Mäki Shoe Repair
27 LISGAR ST suunuiiY I
I
T I L A T K A A V A P A USl
J. HALONEN, N.D., D.C.
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street
.Sudbury, OntariO;
Httom! KAUPPIAAT Huom!
Myymme tukuttain kangastarpelta
*' Mulleja läheläuunc pyynnöstä
Samcilia • Satiinia • Silkkiä • Cropeiä
Taklcilcankaila • Leninkikankaita •Vuorikankaita
Laatu kuviollisia pumpulikankaita,
SCHWARTZ & COMPANY
llElmSt. E. Puhelin 8-8651 Sudbury
« ( / • C l
ntKATMKNT
UKMKUV
Älkää pitäkö vatsa-, peräpukama-, maksa- lal
virtsarakko vikoj a:
K a \ t t a k . i a R U K C I T R E A T M E N T VATSALÄÄKETTÄ
L ä ä k e huojentaa unipitaudin, , . „ r u u a n s u l a t u s h i i i r i o n , vatsakaa-sun,
vatsakaasukivut, r i n n a n a l l a tuntuvan painostavan kaasun,
poi.staa e p ä n o r m a a l i s e n v l r l . s a h a p o n m u n u a i s i « t u j a virtsarakos­ta,
hapot, p a a n k l v u i i j a -huimauksen, p e r ä p u k a m a - tai mak.su-:
viat. vatsavian aiheuttamat p e r ä p u k a m a t , katkeran tai happa­man
i n a u n suusta, r i n t a l u i d e i i : a l l a olevan kivun tai va.senunalla
tai oikealla puolen vatsaa olevan k i v u n . Sadat ihmiset sanovat
tama on parasta l a a k e i t a m i t a olen koskaan k ä y t t ä n y t ; T ä m ä
l ä ä k e on h y v i n tunnettua m i l j o o n i l l e k a u t t a Canadan j a E u r o o ­pan
maissa. H i n t a $5 50 pullo.
. . » i i i l l i H l l l l i l — i m — » .
M i k s i kursitte r«iimaatti.sla,TjivclreumatLsmin tai lihaskipuja .Ja poltteita?
K a y t t a k a a MIZARU SALVAA
S e l k ä k i p u a , k i p e i s i i n p a k o t t a v i i n o l k a p ä i h i n t a i l a p a ­l
u i h i n , , k i p e i s i i n k ä s i i n ; k y y n ä r p ä i h i n , ' r a n t e i s i i n , j k i ­p
e ä ä n rintaan, l o n k k a s ä r k y y n , l u u v ä l ö o r i , ' klpeUsiin,
k a n g i s t u n e i s i i n , ajetturieLslin t a i , p;akbttavlih p o l v i l i i ,;
M i i k k o i h i n tai J ä s e n i i n , k y l m i i n j a l k o i h i n jia:i}enai.seeri
tunteeseen kuin':muurahaiset k ä v e l i s i v ä t i h o n j ä r i a - ;
han vali.s,sä. K ä y t t ä k ä ä MIZARH s a l v a a - ' v ä i n a i k u i -
.siin,, kierrän fieltsema.ssä päiväs.sä. eikä ' j o k a päivä.
.MIZARII on, v a s t a a r s y t y s t ä aiheuttavaa mikä Vetää
markaa s i s ä l t ä v ä t n ä p p y l ä t ihon p l r i h ä l l e ; auttaen
sii.s heti e n s i m m ä i s e n k ä y t ö n j ä l k e e n j a huojentaen
reumaattisia kipuja .Ja p o l t t e i t a : ; ; - Ä l k ä ä -.k
.MIZARH s a l v a a p a ä h a n , ka.svolhlri t ä i r n l i i h i n arem­p
i i n p a i k k o i h i n . H i n t a $4..'50 t ö l k k i . H y v i n tunnettua
C a n a d a s s a . Y h d y s v a H o l s s a Ja Euroopassa;: ^:?^ 1
Mik.si karsitte yskastii ja kylmettymisestä?
K ä y t t ä k ä ä DIANA-TIPPOJA
p:urooppalainen p a r a n n u s m e n e t e l m ä ; m u u t a m a DIANA- t i p p a,
s .sokeiipala.s^ia tai piene.ssamaaras.sa kuumaa v e t t ä ' a u t t a a huo-j
j e n t a m a a n y.skäa, k y l m e t t y m i s t ä ; n e n ä k a t a r r l a , huojentaa hen-:
j genahdLslusta ja h e i i k i t o r v e n tulehdusta. Hyvää kesällä ja-tal-
Ivella. P i t ä k ä ä auiä. p u l l o OIANA- t i p p o j a kotona. Se n n aina
jkäytannölliiK-ii olema.ssa. Hinta $1.00 pullo.
MIZARH 2
;iii^
-'M
- M
;'
::»M
'mm
;.m%jV;S-4|.oi
Mk
mmm^
»
» i i i
Mik.si karsitU: reumaattista, nivellreumatismin ja. lihiuten }
kipua ja poltetta?
K ä y t t ä k ä ä LUSCOE'S RIIEUMATIC PAIN RUB, LINJAMENTTIÄ
L i n j a m e n t t i ; a u t t a a tuottamaan; nopean,huojennuksen selkä-icipuun,
l i e v e n t ä e n k i p e i t ä pakottavia o l k a p ä i t ä tai l a p a l u i t a,
k i p e ä t ä , k a n k e a t a n l s k a a , s ä r k e v i ä käsia.kyynänJäitä. r a n t e i ta
t a i - sormien n i v e l i ä , , v k l p e a t ä r i n t a a täi selkaa, l o n k k a s ä r k y ä .l
l u u v a l o a , k y l m ä n veden vedon tai kosteuden "aiheuttamaa Id-;*
pua lanteissa, k i p e ä t ä ; kankeata, ajettunutta: tai pplttäv^^^^
polvea; n i l k k a a tai n i v e l i ä . Tama l i n j a m e n t t i t u n k e i i t U i i v s^
valio ihooh, s i t en tuottaen h y v i ä t u l o k s i a . - S l t ä v o i v a t . k ä y t t ä ä " ,
aikuiset; j a lapset. Hierokaa s i t ä kipel-siin p a i k k o i h i n ;kahdesti
p ä i v ä s s ä . Hinta $1.00 pullo, tai 3 p u l l o a $2.50.
K a i k k i a n ä i t ä l ä ä k k e i t ä m y y d ä ä n paikallisessa- rohdoskaupoissa; k i r j a - jä
.sekatavarakaupoissa Canadas.sa. Niitä valmistaa: