Vapaus, June 10, 1948

              ^ ^ ^ ^ ^ ^
W5
m
naitava maarii heitä
inainen sodasta pu-ippailmoitusta
jossa
telu on
iota jossa ei ole taokoja
Kirj Peter Karrigan
.hallituksen :pefustamiw!il
:i'yritexty. sa;aUaa .kömiEii.|
suunta poikkeusasemtasl
e-':,vastoin perustuslain Jjj
muksen henkeä;,ja kirjai&[
•;yntys. on epaonnistmfJ
La ^lankeaa ennenkalktel
'otatekevalle kaasalle; jtiil
ellaan ja uhrautuvaistiud*|
yttanyt oikeistolle, että tä-i
kansa on kansanvallan rd;J
ka onnistui Ranskassa,!
muissa: . dollanvalta
ale onnistunut eika tule (&|
meillä.- Uskokoon oii
rtakaikkiaan, jotta ei i
1 tarvitse- nousta ja aa
! l l i s ia historiallisia op
ysyniyksen tultua rat
.•'etta;kotiimunistien jayt'
listien edustus hallitut
uiettu-entiselleen, on lu
[a tahan vaatimukseen te-j
lopetetaan. Mutta edesl
uria.'. täisteldja.:.Siltä;va''''
nt;umus.yHitäisi'uudes.u
i;' '• •tainäh'' kiry e:lev3n:, tajptj
yista. suuntaa viela.vj
turvattava - se Vakuuliaväf]
olla.
kuii kiitämme', iyöläfeiäi
insahvaltaisia ..' kansa
tä, jä /tue.sia..;jotä.he.
lemokraa t tisicn, ]arjesiö.«
e . suunnalle, kehona
tka;- järjestoihimipe kuii-j
tavalla r.ai toisella
;teluumme •Vapautjen, rsi!|
LSänvalla n .puolesta, yabr
insanvallan • rintama. W |
esiöjemme-jäseniksi, .M2j
'käyty-taistelu' ;yöyäen^
iäisyyttä ra.<entavaksi^
iltä/;jotka -.eivät - nyt
usiiikkeessä muka'nai
jäy ty .kahsahyäljan/tais
tava 3aik3..sevaa!ri;oi^
a 2 p a n ien vaaleissa"
sa 25 pna toukok.
mäispn:nitaottoripyör^
ettu' auton • keKsijä. Go'.p
1885;v ••. • .
ajoiltaa fasismmva
ma. Eikc voida kielt6S =
peloiiettu ihmisiä 3a J
ukkoja fasisminvastais
massa. Pohittisella r -
on syvät juurensa Js'
kytkeä pois.
vaalit osoittivat sen. ^
urhuS- nosti. CCF^ys*
:ta L P P tukee sita js^
,vat komrauniäiien
n i i n Cold\veil. Le'^-^'
e ym. C C F - n johta.ä:^
i?ki^lsivät;, kaiken^yö^f"
l i d en kahden tyoräe'
ä. Jos jhteistourjr/J^^
m puolueen ja sa-^
l i l a o h s i o l l u : reilu jaj^
vatiivien vaalitappio <J
ollut vielakm muserO"
a se nyt oU. r^'\
1 omuuisei:si vaaleas^
nta tuli yksiouj^
n k i n se vei myönteu--
•ien liiitovaluoD
a ei anneftSiSi taa
elun- sumeniaai,
j i i r i a . m m luloksr.
m kerrassaan ni-Jf ^
Kjliittisessa eJänas* u
, Ontanon rz&^J
levaaleissa osoittaa."
taa. - U«>*^ ,
tilanteen erikoispiirteenä
^-j-öincn Espanjassa o n E s p a n j an
Francon fasismia vastaan käy^
u'ir.e:un o^-^.vs j a laaijuus ja
- ta:ku'ii5 kansan: eHmaän. .
uiyneena vuonna partisaanitaiste-icsa
fdeHecnkin pääasiallisesti on
•hpoikaisiiike. laajeni Jcäsittämään
. i s i u e na
,IäärätyLs.'=ä paikoissa kuten esim.
'^tis.w on rekisteröity melkeinpä
pjjväistä taistelutoimintaa kuur
cj toisctisa jälkeen. Tästä olivat
'anaukKCt yain pientä i o i m i i i -^
muutamien sissien osallistuessa
hin. mutta tärkeisiin, t a i s t e l u i h in
e:tiin varsin huomattavia • v o i m i a .
LIEN MIEHITTÄMINEN
•na silloin talloin partisaanit m i e -
-ävät kyliii f ai p i c n i a kaupunkeja.
Hvät niitä hallussaan vaihtelevan;
3 aina 48 t u n t i in asti, selostavat
tiikkagnsa paikalliselle väestölle,
en kannatuk.'=c,sta ovat r i i p p u v a i -.
veiävtyen s i t t en pois. k u n f a s i s t i !
apujoukot on tuotu paikalle..
>'<U5 he suistavat j u n i a k i s k o i l t a.
Inie vundcn toukokuussa eräs. -.14
nu'a kä.'5it:äva tavarajuna, syöksyi
iv.ilta -Reu.sin j a Mora d e . E b r on
lä' tukkien, reitin:. j a pakottaen
aavan matkustajajunan käänty-;
n muualle. : •
cinäkuun 7 pna. vuoden 1936 fasis
n noii-sun vuosipäivänä, 1. s i s s i p a -
lioonan joukot saapuivat A l c a l a d e *
Selvän hallitsemaan k a u p u n k i in
Uäpn paikan l i p u i l l a j a propagan-laan
ja- teloittivat eraan inhoitta-;
p e t t u r i n . _ . . v , - ' ' ' • ' ' [ '
amana päivana: he tunkeutuivat i t f
'cruclin kaupunkiin, nostivat tasa-
!an lipun keskustorille j a räjayt-.
ät uudentyyppisen pommin. •
Costotbimenpiteet. tietysti samanair
'scsti ovat lisääntyneet. ;Jatkuvasti.
jvaa kuoliaaksi- kidutettujen, - p a -
^npidoityicn tai - h i r t e t t y j en p a r t i -
inicH ja niiden jjcrheiden -luettelo. '
^rKKO OIKEUDENKÄYNNIT
rämän vuoden tammi- ja ..helmi-.
ussa 11 ihmistä teloitettnn i r v i k u v a -
Iciidenkayntien jälkeen. .
iiviilikaarti murhasi 14 t a l o n p o i k aa
[IE partisaania-..
§3 ihmistä -ka.sittava joukko-oikeu-hkayntt
tapahtui -Barcelonassa h e l -
^iuussa. Kaikkia heitä s y y t e t t i in
ulumisesta "Espanjan tasavallan
ajoukkojen yhdistykseen".
I?ii.?r tuomittiin elinkautiseen v a n -
(itecn, 15 henkilön tuomiot olivat 20.
desta ylöspäin ja 40.- henkilön l yr
[cmpiaikaiset/. ';'."'/'
rasistien vangiksi ottamien nuorten
banjalaistcn. o.saksi tuleva .kova .ja­lka
kohtelu ci kykene nuorisoa p e ­ttämään,
mikä todistaa nuoren s u - ;
polven kapinahcngcn syvyyttä,
juonna 1947 maailman vastalausc-pe
pelasti yhflek.snn nuoren espanja-pcn
liPiiRcn, joita uhka.si kuolema';
ptia se ei kyennyt e.stämaän k i d u t -
äiasaattHinaan,hengillä yhtä heistä,'
ibchta Toi 1 a l i h a .
p-vuotiaan Nonien Menstrcsin' j o h -
nat kolme muuta, n u o r t a . cspanjä­istä.,
nvat saaneet kuolemantuomion
ircelnna<-a )a hei'-a odottaa teloitus,
Kaii rmme, kykene pelastamaan h e i -
c;!en Ui.h.lieto, että 80 espanja-,
J.'f,a- joutuu 'iotaoikeuden eteen B a r - ,
nnavsi .<,j:,trflvina " b a n d i i t t i - jä
™to,rirnna<Jta-. Heidän c i .sallita:
JUaa omui ^asianajajia eikä tödista-
^iioirmantiiomiot tullaan • v a a t i -
? n ' ; t ^ : l l c ' ; h e i s t ä ; , : ; ^ - . . ; • • ^
katalonian Sosialistinen Yhtenäi-.-
spuoluf; on kohoittanut k a i k k i a de--^
^'•r3.->Hrjr, ;aat:maan, etta .syytctyil-
?fitaan sniilioikeudrnkäynti sota-i
^••udnnk-ivnnin Mja.sta.
rKKOMKOT
Y''cn r,n kaupunkien tyolai.sten l a i -
I.aKko?,ike saavutti Espanja.ssa
pppuns? en.s'n t e k s t i i l i a l an lakoissa.
<oime tuharta työlaista K a t a l a n an
fjpunsc-s^a Sarielis.sa. Tara-s-sassa.
fiarow 'Kan.sainvah.sella P r i k a a -
r oli JK Ha kuului.sa .sairaalaasa).
fer:.cra.>sa.ja Barcclona.ssai o s a l l i s t ui
pko! pa=iny.vnt ostttaLseen voittoon
V i i k o n kiUuttua. M u t t a huippu B a a |
v u t e t t i i n silloin, k u n v i i m e A-ubden
vappuna; 70,000 työläistä Bilbaossa; i
l a k o n le\itessä käsittämään m u i t a k i n ;
kaupunkeja pysyi poissa töistä 10-
päivän ajan-: Tämä oli epäilemättä j
ennenkaikkea; p o l i i t t i n e n miclenosoi-tus
F r a n c o n komentoa Tastäan.
K a i k k i lakot ovat sieUä l a i t t o m i a , j a
a n k a r i a rangaistuksia langetetaan
niiliev j o i d e n h a v a i t a a n osallistuneen
a m m a t t i l i i t t o j en organisoimiseen.
K u i t e n k i n töiden pysähtymisiä tapah­tui
^nionfta 194'? j o k a kuukausi, m a i ­n
i t t a k o o n mm; 4.000 koneteollisuustyö-lälsen
istumalakko Barcelonassa jou­lukuussa.
J o p a Prieto, oikeistolaisdemokraat-t
l n e n j o h t a j a , tunnusti Meksikossa p i ­tämässään
puhees.sa, että 90 prosenttia ;
E s p a n j a n kansasta on F r a n c o a vas­taan.
* *
F R A N C O N PÖNKITTÄJÄT
S u u r i n . k a n n a t u s Francon Espan­j
a l l a tulee nykyään B r i t a n n i a n jä
A m e r i k a n taholta.
E s p a n j a on taloudellisesti brittiläi­sen
j a a m e r i k k a l a i s e n pääoman läpi­tunkema.,
B r i t a n n i a l l a o n m a a n mo­nissa
.yrityksissä tehokas : J i o n t r o l l i.
Tärkein tässä o n " R i o T i n t o Com­p
a n y " — osakepääoma 150 m i l j . pese^
taa — satumaisen rikas kuparikaivos-konserni,
jonka johdossa seisoo mr
A n t h o n y Eden.
Hänellä on etuja valvottavanaan
myös Biskajan rautamalmitehtal&sa
k o n t r o l l i n s a kautta v i r o n Orc Com­p
a n y " j a " L u c h a n a M i n i n g Company"
yhtiöissä.
A m e r i k k a l a i s e l l a pääomalla on r a j a ­ton
vaikutusvalta. " I n t e r n a t i o n a le
Telephone j a T e l e g r a ph CorporationV-yhtiossa
(kansainvälinen p u h e l i n - ja
lennätinkorporatio) j a joukossa muita
yhtiöitä. •
Lopuksi A m e r i k k a on h a n k k i n u t i t ­selleen
j a l a n s i j a n E s p a n j a n l a i v a t e l a -
k o i l l a , laivanrakennuksessa; liikenne­laitoksessa,
lentosatamissa, petrooli-j
a öljyteollisuudes,sa.
F r a n c o o n suostunut M a d r i d i n l e n ­tokentän
valtavaan.laajentamiseen, ja
työt ovat n y t käynnissä a m e r i k k a l a i s ­ten
insinöörien j o h d o l l a — t a r k o i t u k ­sena
on soveltaa se s u u r i m p i e n ame­r
i k k a l a i s t e n p o m m i 11 a j a koneiden
käyttöön. • M u i t a uusia lentokenttiä
t u l l a a n r a k e n t a m a a n C o r u n n a a n p o h ­joisessa,,
S a b a d e l i i n , K a t a l a a n a n Väli­meren
rannikkoalueelle j a S e v i l l a a n . -
P a r h a i l l a a n • k o l m e espanjalaista
p a n k i n j o h t a j a a j a amerikkalaiset r a ­h
o i t t a j a t - neuvottelevat y k s i t y i s l a i -
noista.
Sik.si Amerikan edustajahuoneen
mielestä on täysin l u o n n o l l i s t a liittää
E s p a n j a M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a a n.
Valitettavaa: on,, e t t a J u a n Negrln,
E s p a n j a n h a l l i t u k s e n e n t i n e n päämi­n
i s t e r i alentuu t a h a n p o h t i i k k a a n se­littäessään
.New ; Y o r k Herald Tribu-.
nes.sa,. että .E.spanjan olisi saatava
M a r s h a l l - a p u a " v a l i t t a m a t t a s i l t a , k u ­ka
on valla.s.sa,".-..
Tällaiseen j o h t a a 10 vuoden passiivi­suus.
HYPÄNNYT 1.17 M E T R IÄ
•:: Valto Olenius on Suomen seiväs­hyppääjien,
parhaita. Hänen paras
tuloksensa on 4.17, j o k a on saattanut
hänet ehdokkaaksi Lontoon olympia­l
a i s i i n osallistumista varten;
Vehnä ja politiikka
y Kirj. Eugene Varga
Viimen maaliskunn. alkapaolell»
lopetti . Washinstoiiis» t o i n e n
^Maailman vehnäkonfcrenssi" is­tuntonsa,.
Ensimmäinen tällainen
Lontoossa viime suoden maalis»
'Ja hnbtiknussa pidetty konferenssi
epäonnistui Englannin Jofitamien
tuontimaiden vastustaessa V S A :n
vaatimia korkeita hintoja: Mnt-
.,te - toisessa konferenssissa. Johon
ei osallistunui Neuvostoliitto eikä
kannattajiaan
• Toronto. — B c l l w o o d s l n edustaja A.
A. M a c L c o d j a J . B : S a l s b c r g ovat a n ­taneet
lehtemme l u k i j o i l l e seuraavan
tervehdyk-sen: : - "• .
LÄMMIN K I I T OS
Ystävät j a n a a p u r i t : - .
Mitkään .sanat eivät voi t u l k i t a *re-helli.
sta kutollLsuuttamme teidän m a i ­niosta
tuestanne tassa vaahtaLstelus-
.sa. Te oTette jälleen osoittaneet työ­väen,
j a k a n s a n voimakasta itsealottei-suutta.'
Te nostatitte v a l i t s i j a t t o r j u ­maan
torytaantumuksen h i t l e r i l a i s en
punakauhun lietsonnan. Pääministe­r
i Drewn henkilökohtainen tappio
H i g h Park-vaahpiirLssä kuvaa kansan
päätöstä tru.sticn j a .suurbisneksen
edu.stajien tappioon saattamiseksi. ,
Me menemme takaisin Ontarion
l a i n l a a t i j a k u n t a a n teidän "taisteleva­na-
p a r i v a l j a k k o n a n n e " kymmenker­taisesti
voimistuneena m i l i t a n t t i s e s ta
tuestanne. ; M e jatkamme taistelua:
t a i s t e l u a , k o r k e i t a elinkustannuksia
vastaan, oikeuden .saavuttami-seksi
vanhuudeneläketta n a u t t i v i l l e , k a n s a l - ,
l i s en tcrvey.sohje]man puolesta ja
taantumuksellLsia t o r y p o l i t u k k o j a vas­taan,,
jotka loukkaavat kaikkia- t a v a lr
liKia k a n s a l a i s i a j a heidän perheitään.
Me olemme .saaneet suurta r o h k a i s ua
j a innostusta teidän mainiosta työs-tänjfie
vaalikampas.sa j a .'me j a t ­kamme
entista päättävammin taiste­l
u a tcidan puolestanne.
A. A. M a c L c od
J . B. Salsbcrg.
K O M M U N I S T I N E N J O H TO
Espanjassa on paljon e r i l a i s i a voi­m
i a Francoa vasta.ssa. m u t t a k a i k i l la
t a h o i l l a on tunnustettu. • e t t a taipu­m
a t t o m i n vastustaja.- ovat Espanjan
kommunistit. -
J u u r i , heille partisaanien j a . l a k k o ­l
a i s t en valtaenemmi.sto vannoo us­k
o l l i s u u t t a j a ;noudattaa heidän, j o hr
•toaan;
•Juuri , kommuni.stien . i l l e g a a l i n en
lehdistö, erittäinkin "Mundo Obrc-r
a n " , e n julkai.ssut, o n päätekijä öp-,
position yhtenaistämise.s.sa antaen u u ­t
i s i a Espan )a.s.sa käy tävästä tai.s.tclasw
to, k u i n myös .sellaisia Informatioita
ulkoapäin, joista falangistiset uutis-lehdct
ovat vaienneet.
F r a n c o t i e t a a t a m a n j a yhtenä: tär­keimpänä
syynä hänen A m e r i k a l t a j a
E n g l a n n i l t a : samaansa apuun on se,
että Euroopa.ssa' h a n on a n t i k o m m u ­n
i s t i N :ö' 1. M u t t a hänellä on k i l ­p
a i l i j a . ,
Puhuessaan R a n s k a n r a d i o n a P r i e - 1 Helsinki. — Suomen Ammafltinyrk-to
sanoi: " J u u r i me olemme tärkein k e i l y l i i t t o oh loukok. 7 p n a kerännyt
nciituscn iTiiclcnlila
jäänyt tiitkiiTiatta
H e l s i n k i . —^ H e l s i n g i n raastuvanoi-
01 kcu.s antoi toukok. 11 p n a p.aatok.scn
Ernesti Hentusen p a a t o i m i t t a j a . P a l m -
g r c n l a vastaan ,nostamas.sa kunnian-,
loukkausjutu.s-sa; joka., oh saanut: a i - ,
kun.sa silta, e t t a Palmgren oli eraas-
.sji.tilai.su11de5.sa esittänyt lau-sunnon
l i c n i u . s en mielentilan epanormaali-suude.^
Jta.
Oikeus antoi aancstyk.sen jälkeen
päätöksen, j o l l a , P a l m g r e n i n vaatimus
,HPhtu. s en .saattami.sesi;a mielentilan
t u t k i m i s t a varten lääkärintarkastuk­seen,
hyljättiin l a k i i n pcrustumatto--
mana. ,Glkeu.s totesi Palmgrenin n i ­mittäneen"-
, H e n t u s t a , h u l l u k s i . . m u t ta
että- se ei olo tapfthtunut l o u k k a a m i ­sen
tarkoituksessa, j o n k a vuok.si P a l m -
:iren vapautettiin, kaikesta vastuusta.
Flentonon ilmoitti olevansa tyytymä­tön:
päätökseen, j o t e n . j u t t u .tulee uur-d
c l l e c n esille hovioikeudessa. .
Elis Ask voittanut
a n t i k o m m u n i s t i n e n voima"..;-
Prietö.: neuvottelee Amerikan väl-
^ u r u i l a j3 kaipauksella ilmoilamme, eitä rakas äilimme
IDA MARIA LUJANEN
(0..S. Harju,>
k u o l i Sudburyssa loukokuiin U p:nä-1948 sydänhalväuk-
^een. Ä i t i m m e oli :syntynyi- Saarijärvellä/ Suomessa,
^ e s a k u u n 24 p:nä 1889. o l l en kuollessaan 58 v. 10 kk. ja
p. ikäinen.
Vainajaa lähinnä suremaan jäi kolme tytärtä, yksi
? o i k a , k o l m e vävyä ja viisi lastenlasta sekä laaja toveril­la
t u t t a v a p i i r i.
Cimltti poks jo äitimme armas,
uinahti saapuessa kesäisen sään.
Vastan hän ci, siks' mielemme karvas,
•^iks' kyynel pcittävi poskipään.
Miksi kuolema niitti niin kallista liljaa^
Uinuos äiti niin hiljaa — hiljaa.
L.APSET.
npiftäkää hiljaa mummon haudalle mtillao,
strllä on kalliimpaa kuin kultaa.
L.A-STENLAP.SET.
K I I T O S
5>-dämeIliset k i i t o k s e t l a u l u i s t a , r u n o i s t a j a p u -
v-n-^^^/?^ esitettiin äitimme muistolle. Kiitos k u k i s t a ja
.'aV^"^ I- ' i ^ i " ^ k o r i s t i t t e äitinune hautakummun. Kiitos
Pr^-r^p- tarjoilusta. Ystävyytenne j a apunne o li
" • - " ^ nuojentajana tällä s u r u n hetkeiä.
L A P S ET
täkäläisen; Me.s.suhallin täyteen„kan-
.saa kansainväliseen ammattilaisotte­l
u u n . .Suomen n i m e k k a i h lammatti-laisnyrkkeilijä
. E l i s Ask;: .sai ,tyrmäy.Sr:
voitöii Itävallan; mestarista K u r t F i - ,
l i p i s t a . j o k a katsoi koImanne.s.sa eräs­sä
.saaneen.sa tarpeeksi V : j a laskeutui
lattialle-."Kehätuomari.keskeytti otte­l
u n vaikka tosi.asia.ssa; mitään .tyr-mäy.
si.skua el ollut tapahtunut. . • ^
v..^. V. J9-J4. oli:Suomes.sa 10,544 ulko^
maalaista.
tiodepärtmentm kans.sa j a samanai-:
katsesti tekee lehmänkauppoja . D on
J u a n i n , ex-kuningas Alfonzon pojan
kans.sa. j o k a toivoo pääsevänsä F r a n ­c
o n paikalle fasistisen valtion paänäy
Tämän Prieton kaassa B e v i n käy
neuvotteluja ja häntä; käytetään niitä
•voimia vastaan, jotka; pyrkivät lopet--
tamaan F r a n c o n v a l l a n Espanja.5sa.
V E L V O L L I S U U T E M M E
Espanjalla' o n a i n a o l l u t erikoisase­ma
Englarmin kansan sydämissä, ja
F r a n c o o i v a l t a a brittiläisen s u h t a u t u -
|,m!sen tärkeyden.
I Erashänen vijmeisimpiä v r a d i o p u -
I h e i t a a n sisälsi loukkauksen K a n s a i n -
! valLsen P n k a a t i n ' lehteä "Espanja
I Tänään" kohtaan.
Velvollisuutemme o n a n t a a kaikkea
m a h d o l l i s t a -; apua " k a i k i l l e Francoai
v a s t a a n kunniakkaasti taisteleville
voimjiie. joiden päämääränä o n hä­nen
komentonsa; lopettaminen jä v a ­pauden-
antaminen;; E s p a n j a n i a nr
s a l l e v a l i t a oma h a l l i t u s , v j
mj-öskään Argentiina, kolmen ang-losaksilaisen
maan onnistui pa­kottaa
tuontimaat sellaisiin pää­töksiin,
-jotka: aiheuttavt länsi-En-roopan
Ja Aasian nälkitännäkevil-le
kansoille lisää puutetta.
HUIMAA HINNANNOUSUA •
E n n e n k u i n ryhdytään käsittele­mään
konferenssin päätöksiä, o n a i ­h
e e l l i s t a eräiden numerotietojen pe­rusteella
saada käsitys siitä, missä
mittakaavassa amerikkalaiset leipä-v
i l j a k e i n o t t e l l j a t tulevat nylkemään
eurooppalaisia; k u l u t t a j i a ..
M a a t a l o u s k r i i s i n vaikeimpana a i ­kana
ennen : sotaa maksoi Y h d y s ­valloissa
busheli vehnää 68 senttiä.
K o k o m a a t a l o u s k r i i s i n a i k a n a pidet­tiin
telviöna, että 1 d o l l a r i n h i n ta
bushelin vehnamäarasta tammikuus­sa
tulisi merkitsemään m a a t a l o u s k r i i ­sin
loppua. K u i t e n k i n ko. vehnä-maarän
h i n t a : U S A s s a y l i t t i vuoden
1946 lopussa 2 d o l l a r i n r a j a n , saavutti
vuoden 1947 m a r r a s k u u n loppupuolel­l
a hui ppun.sa—- 3,34 d o l l a r i a — pudo-tak.
secn s i t t en nopeissa t o i s i a a n seu­raavissa
h i n n a n l a s k u i s s a tämän vuo­den
maaliskuun 9 päivään mennessä
2,41 d o l l a r i i n . Näinollen vehnän h i n ­t
a on s i i s vielä tänäkin päivänä kak­s
i n k e r t a i n e n siitä tasosta, j o n k a e n ­nen
sotaa k a t s o t t i i n olevan f a r m a r e i l ­le
täysin riittävän. Tulee muistaa-,
etta k a l k k i e n muiden maataloustar-vikkeiden
hinnat yleensä seuraavat
vehnän hintoja.
K E I N O T T E L I J AT
RIKASTUVAT
Sodan aikana ^syntyivät . USA.ssa
hmtasakset. Jotka o l i v a t maatalous-t
a r v i k k e i l l e edulliset. Tämän vuoden
t a m m i k u u n lopussa oli tukkukciuppä-indeksi
(1926—100) maataloustuotteil-:
le 195 jä k a i k i l l e m u i l l e t a r v i k k e i l le
148. Tämä h i n t o j e n suhde ci l u o n ­n
o l l i s e s t i k a a n o l l u t e d u l l i n e n p i e n v i l ­jelijöille,
j o t k a itse viljelevät maata,
vaan e d u l l i n e n ensisijassa .suuryrittä­j
i l l e j a leipäkeinottelijolUe. Erittäin
kuvaavia ovat v i r a l l i s e t tiedot korois­ta,,
joita, vuoden 1947 k e s k i v a i h e i l la
Y h d y s v a l t o j e n varattomien farmarien
oli maksettava veloistaan. 1,36'milj.
f a r m a r i s t a . Joiden v e l k a s u m m a talou­dessa
nousi vähintään ;500 d o l l a r i i n i
maksoi 340,000 f a r m a r i a velastaan
korkoa; 9—10 prasenttia, 186.000 far­m
a r i a 10.-^13 p r o s e n t t i a j a 59,000 f a r ­maria
13 p r o s e n t t i a t a i enemmän!
E n n e n k u u l u m a t t o m a n korkeat: v e h -
n a h i n n a t olivat edulliset cn.sLsija,ssa
k e i n o t t e l i j o i l l e ; K u n ennen vuoden
1929 kriisiä keinottelijoiden toiminta
keskeytti a r v o p a p e r i m a r k k i n o i l l e , n i in
sodanjälkeisinä, vuosina he ryntä.si-vat
vehnän k i m p p u u n . Tällöin R a n s ­kan,
I t a l i a n j a muiden maiden näl­käänäkevien
työläisten k u s t a n n u k s e l -
l a an-saitsevan ;Voiton suuruutta, .sel­ventävät
seuraavat tosiasiat.
12 pnä j o u l u k u u t a 1947 .senaatin
v a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a s s a ;:kuulustel­t
i i n tunnettua E. , W , I ^ a u l e y t a . huo­mattavaa
öljytcollisuusmlesta, T r u -
manln läheistä ystävää j a demokraat-,
tiEcn puolueen enti.sta: rahastonhplta.:
jaa. joka a i k o i n a a n edusti Y h d y s v a l ­toja
liittoutuneiden sotakorvausko-mi.
ssios.sa.: Häntä s y y t e t t i i n siitä, että
hän määrättynä sotaministeri K.: C .
R o y a l l i n crikolsapulal.seksl harjoitti
yksityisiä t o i m i t u k s i a a r m e i j a l l e . P a u .
ley i l m o i t t i v a l i o k u n n a l l e suoraan, e t ­tä
hän ennen v i r k a n s a astumista o li
k e l n o l t e l u t a r k o i t u k s e s s a astanut 500,-
I 000 b a s h e l i a leipäviljaa .suojellakseen^
hyvänä 'perheenisänä iUseään-dolla­rin
: arvon alenemiselta. Ja kuinka
monta sataa muuta tuntemättomak.sl
jäänyttä a m e r i k k a l a i s t a herrasmiestä:
r i k a s l u i k a a n keinottelulla, vehnän
h i n t o j en keinotekoisella kohotta.ml-
.sella miljoonien lansl.-Euroopan; U i t - ,
t o l a i s m a i d e n työläisten; ollessa joka­päiväistä
leipää v a i l l a . .
VEHNÄÄ SIOILLE — KANSOJEN
NÄHDESSÄ NÄLKÄÄ
H i n t a k e i n o t t e l u a voidaan k u i t e n k in
h a r j o i t t a a vain määrättyjen, suo.siol-l
i s t en olosuhteiden Vallitessa; Tällai­set
ehdot olivat; olemassa. ,Oslttain
n i i d e n luonne oli" l u o n täinen, osit­t
a in Yhdysvallat vehnän : h i n t o j en
kelnotekojsella kohottamisella t a r k o i ­tuksellisesti
loi edellytykset; ,1
/ H i n t o j e n nousun luonnollLsena syy­nä
oli ennenkaikkea viime vuoden
huono salo ajseimmis.sa Euroopan
maissa, paitsi Neuvostoliitossa; K a ­to
oh a s i t t a i n sodan (keino;,, y.m. l a n^
n o i t t e l d en «ekä • työkaluston puut e);
•: j a erikoisesti vuoden 1947 a n k a r an
kuivuuden aiheuttama. Jos; v i r a l l l -
sen a r v i o i n n i n mukaan keskimääräi­nen
sato i s o d a n e d e l l l s e n "Viisivuotis­kauden
•: aikana 'Euroopassa (ilman
Neuvostoliittoa) oli 42,3 m i l j . tonnia,
n i i n vuonna 1946 se laski 32,9 m i l j .
f o n n im j a v u o n n a 1947 25,8 nillj. t o n ­n
i i n . , ' • '
. M u t t a huono vuoden t u l o valtaosasi
s a Euroopan maita: ei: vielä y k s i n oli-i
s i voinut muodostaa riittävää perus­taa
hintojen korottamiselle Yhdys­valloissa,
sfllä teipävUjan m a a i l m a n -
sato o l i Y K n taloudellisen jä sosiäa-
J i s e n neuvoston muistion mukaan
vuonna 1947 v a i n 4 prosenttia sodan-edellLsta
tasoa pienempi. Leipävil-
:javarastojen lasa^uhtaisella s i j o i t t a ­misella
olisi v o i tu asiat järjestää n U n .
etta missään ei olisi v a l l i n n u t nälkä.
; , M u t i . i , kuten muistiossa osoitetaan,
sillä aikaa k u n eräät maat k u l u t t a ­vat
30 prosenttia vähemmän" leipä­v
i l j a a ; k u i n ennen sotaa, (mlka mer­kitsee
nälkää työläisille, sillä kaui
punkien j a maaseudun varakkaat k an
sankerrokset ^ a l n a : loytiivät keinoja
Ja varoja tarpeittensa tyydyttämisek­s
i ) , on eräiden toisten maiden k u l u ­tus
lisääntynyt 15 p r o s e n t i l l a . Näi­den
maiden Joukossa on ensimmäi­sellä
s i j a l l a Y h d y s v a l l a t . Juuri tämä
kulutuk.scn kasvu Yhdysvalloissa, veh­nän
ylenmääräinen käyttö sikojen jä
kanojen ruokintaan, on t o d e l l i n en syy
länsi-Eurcopassa esiintyvään näl­kään.
Vehnäsato Yhdysvalloi.s.sa oli vuon­na
1£47 1.408 m i l j . bushclla cir 38,3
m i l j . tonnia. Se o l i kolmanneksen so^
taa edeltäneiden vuosien keskisatoa
korkeampi. Ellei Yhdysvallat kulut-l
a i s i enemmän k u i n ennen .sotaa, o l i ­si
Euroopan tarpeet voitu tyydyttää
n o r m a a l i h i n n o i l l a . vMutta maa, jo.s-sa
sanomalehdet joka palva tekopy­hästi
pauhaavat leivän, l i h a n j a k a -
nanniunicn kulutuk.scn vapaachtol.sen
suplstamLsen valttamättömyydcsläi.
käytti siai»- Ja kannnruokaan c l vä­hempää
kuin 8 milj- tonnia vehnää
— puolta enemmän kuin cdcllLscnä
vuonna, fr m i l j . tonnia vehnää tekee
enemmän kuin 10 m i l j . tonnin val­mista
lelpaa. Siltä riittäisi s u u n n i l ­leen
100 k i l o a vuode.s.sa 100 m l l j . i h ­miselle.
Nähtäviistl k a l k i l l e : länsU
Euroopan työläisille oHsl voitu t u r v a ­ta:
leipa amerikkalaisten sikojen kus­tannuksella
. M u t t a tä mä leipä syö­t
e t t i in sioille.. Tämä seikka o l i k in
pääasiallisena syynä h i n t o j e n kohoa-mi.
seen. - . •
" A P U A " E U R O O P A L L E HYVÄSTÄ
l U N N A S T A
Vchnaa, j o t a amerikkalaLsct lähet­tävät
Eurooppaan, toimitetaan päi­vän
korotetuilla h i n n o i l l a lisäten.nll-:
h i n dollareissa laskettavat kuljetus-kustannukset.
K u i n k a k a l l i i k s i eu­rooppalaisille
m a i l l e tulee, a m e r i k k a ­lainen
leipävilja, voidaan päätellä
seuraavasta tosiasiasta;: Tshekkoslo­vakian
: ulkomaankauppaministerin
vuoden 1948 t a m m i k u u n loppupuolel
l a lchdlstö.ssä Julkai.stun todLstclun
m u k a a n Tshekkoslovakia on saasta-:
nyt vehnäostossa Neuvostoliitosta vä­hintään
4,7 m l l j . d o l l a r i a ; , j o s verra-.
t a a n h i n t o j a siihen, mitä olLsl t u l l ut
maksamaan .sama määrä amerikka­l
a i s t a vchn.^ä kuljctuskustannuksi-ncen.
Mikä sitten muodosti taloudclli.sen
perustan vehnän hintojen Jyrkälle
la.skullc Yhdy.sviiiloi.ssa vuoden 1948
alu.ssa? Sima esiintyivät seuraavat
tekijät.
E n s i k s i erittäin hyvä vehna,sato
A u s t r a l i a s s a : .se on 48- pro.scnttia so-danedcllistä
ke.skita.soa korkeampi.
Toi.seksI odotetaan Euroopan Kyy,s-kylvön
antavan viimevuotista huo­mattavasti
paremman .sadon. Alvan
.samoin on laita Aasian riislaadon
.suhteen,- mlka supl.staaAa.slan mai­den
tarvetta vehnän tuonnissa.
K o l m a n n e k s i Yhdysvaltojen työ-läisfen
j a t o i m e n h a l t l j a t n . r c a a l i p a lk
k o J e n : l a s k u , hintojen nou.susla. j o h ­tuen,
on a i h e u t t a n u t l i h a n kysynnän
vähenemisen j a h i n t o j en laskun,. min<
ka. j o h d o s t a vehnän kaytto sikojen Ja
kanojen ruokkimiseen on käynyt k a n -
nattamattomaksl.
. Neljänneksi avoimeni yhtuotant-o-k
r i i s l n syntymisen ja hilloin 'väl.stä-mättömän
yleisen hinnanlaskun pel--
ko on .saanut monen keinottelijan
.supistamaan por.ssikauppoJ?an Ja
_myymään paperille merkityn veh­nänsä.
K O R K E A T H I N N A T V A K I I N N U ­T
E T A A N LÄNSIEUROOPAN
K U S T A N N U K S E L L A
Tällainen on. tilanne maailman
huomiota verraten vähän klinniUä-hecn
vehnäkonfcrenssi n kokoontues­sa
Tässä konfercasslssa kolme ang­losaksilaista
: vehnän v i e n t i m a a t a .
Y h d y s v a l l a t ; Gänada ja Austraalla
— seisoivat 33 vehnantuontimaata
vastassa. EdcIlisUjn edun mukaisia
o l i v a t .korkeat h i n n a t , jälkimmäisten
alhaiset hinnat. Tulok.sck.'ji muodos­tui
päätö.s. - j o n k a vientimaat Yhdys-
-.aitojen johdolla o-.at .sanelleet.' On
syytä p a n n a merkille, etta Argentiina
e: l i i t t y n y t solmittuun sopimukseen.
B u s h e l i n m l n l m i h m n a k s l , s o v i t t i in
1,50 d o l l a r i a : easimmaisena : vuotena
elokuusta 1948-aJkaen, m l k a h m t a j o ­ka
VUO6I laskee 10 sentillä, t Näinol­len
sopimuksen viimeisenä •cli viiden­tenä
vuonna 3952 m i n i m i h i n t a a tulee
olemaan 1,10 d o l l a r i a , eli s i is edelleen­kin"^
10 prosenttia korkeampi k u i n l,
d o l l a r in h i n t a bushclilta. Joka solaa
edeltäneinä vuosina tunnustettiin
edulllsckfal Yhdysvalloille.
Ko. 33 t u o n t i m a a t a sitoutuivat vuo­s
i t t a in ostamaan; vähintään -500 mllj.'
bushclla — 13,6 m i l j . t o n n i a — veh­nää
k o l m e l t a r v i e n t i m a a l t a , ,ts. suun-,
niiteen yhtä paljon k u m se määrä,
mikä ennen sotaa muodastl keskimää­räisen
.maailman vehnänviennin. J 0-:
kalselie tuontimaalle o n määrätty os­tettava;
määrä, . k u n h i m a , saavuttaa
Lydia Häkkinen ajettu
autolla kuoliaaksi
Bound Lakella
KitkUnd Lake. Mm. L y dU
ajettiin autolla kuoliaaksi viime
' maanantai-iltana kello seitsemin
:: aikaan maantiellä RoundLafcelbk
M u i U Upahtuman yksityiskohtia
ei ole tätä kirjoitettaessa tiedossa
kuin se. etta teko Upahtui HiUtki-sen
Ja Kusti RanUUn farmien vä.
lisellä Uipaleclla.
Tapahtumasta on ilmoitettu hä-nen
miehelleen Heikki Häkkiselle
ja pojalleen Vancouveriin sekä tyt-%
tärellcen Chicagoon: — O. It,
Swastlka, Ont. — Mrs. Lydia Häkki­nen
oli; tulossa pastista kotiin V: Hel­misen
kyydissä. K. Rantalan farmin
kohdalla han poistui autosta jättääk-seen
postin Rantalan postilaatikkoon.
Kun hän meni maantie no. 11 yli Iski
Kirkland Lakelta ajava auto kovalla
vauhdilla häneen niin voimakkaasti,
että^ se lennätti hänet noin 40 jalan
matkan pitkin maantietä. Kuolema
seurasi muutamassa minuutissa. O n -
nettomijus tapahtui Dnnen Ja Round
Laken välillä. — Naapuri.
Toronto valmistuu
vastaanottamaan
laulujulilavieraat
Toronto.—^ C S J : n palkallisen osas­t
on kokouk.sc.ssa t.k. 7 päivän i l t a na
kn.slteltiln tnns knkn joukko asioita.
Torstaina, kesäk.; 10 p. ^'T1iimwl^^^
Ainoastaan täfen kutsumme sCAU-i-:
L : n alaisia seuroJa'.asallistumaan lau­lu.!
Ja: soittojuhlan yhteydessä Järjes.
tämiimme kansallisiin arvokilpailut-hIn
CSJ :n Toronton osastoa kesätel-rillä
Tarmolassa heinäkuun 4 päivä­nä,
alkaen-klo 10 ap.
Kilpailuohjelma on seuraavanlai­nen;
Yleinen sarja Ja aUe 21-T.: VlUiot-lelu:
100 m., kuula, keihäs, pltuus-ijä
korkeushyppy.
Naiset, tjrtöt, ikämiehet Ja alle 17-
v. pojat;. Kolmiottelu:: 100 in.i kuula
Ja pituushyppy (naisille Ja ty«>llle 60
m. juoksu 100 m. asemasta).; Llsftla-jcja
naisille, tytöille. IkäinlehllleJä
pojille: Korkeus, kiekko lal keihäs. :
Yleinen 4x100 m. viestinjuoksu
kiertopalkinnosta.
Kalkkiin kilpailuihin voi osallistua
myöskin yksityLslaJelssa mutta pal­kintoja;
jaeta an ainoastaan ottelukil­pailuista.
_ '
; Kilpailuun ilmoltfautumlnen voi ta.
pahtua kilpailupaikalla.
V.-"ja u.-seura YRITYS.
Puolesta W. Ronka, slhlccrl.
vierailee^Toino»ntysa^
^ kunniakomiiU ^ - K ^ b i d a ^ ^
1 m o i t t a a ^ e t U ^ ^ n m m a d o M e^
^ ' ho ToivöU Vietallee . Y ö r a i n ^^
puhun e n d ytwvAiA'p^nkjäie>t^^
•Agricolan f hitcieriläifmai
' Mr. Toivola an\jäuuint crtaiJUift
• tietoja >-Mannheimin.;? I « s f e t i i ^^
Jeluliitotto Snomesto Ja b l n crittift ^
/ saamansa: tiedot täkäläisille saoam^t
laisille, jotka (»alUstimit ymuSi^
nittnna aikana .ptdettaTign-fkO§'
koukseen. '
m
K i r j e e n v a i h d o n ylilcydessil llCTice i » l
k a l l a a n mainita t p k : n klrjb. koskien
heinäkuun 1 päivänä pidettävää l a a ­jennetun
tpk:n kokousta. Kirjeen
johdosta keskusteltiin j o n k u n verran,
mutta mihinkään erikoisiin toimen­p
i t e i s i in ci sen kat.sottu ontavan a i -
•hctta-.- . •
Vapauden l i i k k e e n h o i t a j a l t a oli s a a ­punut
l o p u l l i n en tlllsclostus täällä a i ­k
o i n a a n toimineesta Vapauden sivu­liikkeestä
j a asiamiesten toiminnasta
viime vuodon aikana. Nämä selos­tukset
osoittivat nykyisen järjestelyn
olevan taloudellisesti paljon e d u l l i ­semman
Vapauden liikkeelle, ollen:
viime, vuoden - a i k a n a .saavutettu
säd.stö lähes kolmetuhatta d o l l a r i a.
L a u l u j u h l a k o m i t c a n raportti Ja k e s ­kustelu
siltä muodostui t i e t e n k i n täs­sä
valheessa kokouk.sen pääkysymykr
seksi; Raportissa t u o t i i n esiin monia
seikkoja. Jotka tuntuivat komiteaa
huolestuttavan, kuten majoitus, t r a n s -
p o r t t l , jne. .Mutta k u n niistä hetkisen
a j a t u k s i a vaihdettiin, n i i n kalkki ne
näyttivät järjestyvän palkalleen : Ja
jättivät sellaisen ylcisvalkutukson, e t ta
eihän niissä mitään suurempia val­keuksia
olekaan.
T a r m o l a n leirillä o n a i n a j a t k u v a s ti
k a i k e n l a i s i a korjaus- j a kunnostamis­töitä
käynnissä; Nain kesän a i k a na
varsinkaan ci pääse yhtään kokousta
mcDemHän, ettei niistä jouduttaisi
keskustelemaan ; Niinpä n y t k i n teh­t
i i n niistä erinäisiä esityksiä ju; k o m i ­tea
v a l t u u t e t t i i n suorittamaan kysy-mykses-
säollect : korjaukset parhaan
h a r k i n t a n s a mukaan.
Kokoukselle tiedotettiin myöskin,
että osaston soittokunta aikoo; v i e r a i l ­l
a . P o r t A r t h u r i n l a u l u - j a .soittojuh­l
i l l a helnäk. 17 J a 18 ,p;nä. Kokous
hyväksyi ajatuksen yksimielisesti ja
toivoi s o i t t a j i l l e onnea matkallaan.—g.
Kööpenhamina. — Toukok. 6 pnä
täällä .suoritetussa Suomen j a Tans-;
kan maaottelusta tuli ta.sapcll 4—4
vastaan. Suomalaiset tyrmäajat. jot­ka
voittivat ottelunsa, olivat A; Qvist,
O. Ouvincn. K ; T i l j a n d c r Ja H . SI1-:
jander.
edellämainitun minimin. Ranskavon
velvoitettu o.stamaar. !)7.'j,000 tonnia;
I t a l i a 1 m i l j ; t o n n i a , I.so-Brltannlsi.O
m i l j : tonnia.: J n t i a 750.000, Mekslkko
200,000 t/jiinla. Tämä merkitsee, että
s e l l a i s i l t a m a i l t a : k u m Ranska Italia,
I n t i a j a Mek,siko on pols.suIjettu mah^-
dolli.suus oma:i luotantoflan .suurenta­malla
vapautua taakftsta tuottaa v c h ­naa
dollarlmaksulla. .
Entä mitä ovat .saaneet vfrhnän-tuöntimaat
kCTvauk.sek.si? V i e n t i m a i ­den
velvoituksen, että Jos vehnän hin^
t a lähimpien 5 vufKlen aikana- ylittää
2 d o l l a r i a bushcllRa. on n i i d e n toi­mitettava
tuontimaille 500 m i l j . vehr
näbu.-ihclia 2 dollarilla, Tosia.sial-lise-,
ti siis Cl yhtar-Sn mitään! Sillä
täy.sln- todennäkölstä-on,. että mahdol-
' lisuUK vehnänhintojen tällaiseen nou­suun
on lähivuasinapoLSsulJcttu.::
. . K u t e n ylempänä m a i n i t t i i n , el N e u ­vostoliitto
osallistunut konferenssiin.
Kansandemokratian maiden. maata-iöUs
nousee nopeasti ::Suosiollliils.sa
olosuht.et«sä ne: Jo t a n a vuonna u u ­delleen
aloittavat huomattavien e l i n -
larvikemäarien vSenntn; / S a m a n a i ­kaisesti
itä-Euroopan ; t u o n t j l a r p c et
supistuvat: .seurauksena omanv n?ädon
; suurenemisesta.-. :TäIlaisi;>sa, olo.suh-r
teissä ei voi o l l a puhettakaan y l i 2
d o l l a r i n vehnähinnasta.
Nylkyrlsoplmuksen tarkoitus on s c l - ,
vä: k a i k k i cduj- anglosaksilalsten veh­nän
v i e n t i m a i d ^ ; puolella: Tämä
sopimus turvaa n i i l l e 5 vuoden kulu­essa
1,50—1.10 d o l l a r i n h i n n a n b a s h ci
liitä j a 500 mllj, b u s h e l i n m l n l m i v i e n ­n
i n , j a t u o n t i m a a t ovat velvolliset os- 11
tamaan. näillä'hinnoilla, r i i p p u m a t ta
«litä, tarvitsevatko ne vehnää vai
ei. Tämä sopimus on toisin sanom
yrityst siirtää tuontimaiden ihartelUe
Yhdysvallois.sa Ja C a n d a s s a kypsyvän
uuden maatalouskriisin taakka.
Tällaisilta näyttävät lähemmin t a r ­kastellen
ne "hyvänteot" j o l t a Y h d y s ­v
a l l a t tekee läasl-Euroopalle.
TtJL:n mies voittanut^
pyöräilyssä Ranskassa
PariisL — T U L : n me8tärlpyörk}|i-"^\;5^/':3
Jä Onni Kasiin aloitti Idlpailemlsensa "^^M
Ranskassa voitokkaasti. -Hfin ' Vofttl' ;f If^l
täällä toukok. 15 pnä 5udrifetulÄra-,*J%^j^^
la-ajoissa 200 m. 500 m. Ja 4 km. äjot.I '^§»^1
500 metrillä hän saavutti erinomaiseni' '--^^^4
ajan. 33 sek. Hän voltti myöskin pää-^t^5'|
kilpailuna olleen kansainväliseo .erä-/
ja takaa-ajon. Toiseksi tuli lta'UalaI-'>^-:i;
nen Nännini. - 7-''...''s^J''^
• • ssSäSsr
Ä
r ;^::§:Ä^r?.^
: i ^
< « ( «
u.lt
i •
' tu
C T .
Onnea ja
menestystä
Lisi ja Oliver
Pellisen
UUTEEN TUPAAN
tolvotlavnt senraaval toverit ja ystävät:
A. Ylitalo ja perhe
Kauno ja Helvi
Ka.s,su ja Tyyne
Maikki ja Ida
Kay, Jack ja Jack Laisi
Valnrja ja Tauno '
Untamo Mäkelä
S. Mäkynen ja perhe
Chas. McClure
Johannes Peltola
Tyyne ja Eino Ylinen
Kyllikki ja Sulo "
John Holpoincn
Mr. ja mrs. Pelkola
K. Lehto
Tauno Hakala
Sam Reipas
Karl Beck
Niilo Floyd
Allan Rinta
ICllen Rinta
Sherley ja Lillian
Kaarina Leppänen
Milja Mäkynen
H. Vainio
Mr. ja mrs. O. Gharsley
Vilho Kaven
Lempi ja Wm. Kantjassalo
Harry, A1 lan j a M: K a ven
Ralph, Walter ja Saima
Walback
Helen Kauppi
Tyyne ja Jack Järvi
.Sylvi ja A. Kuusisto
E. W. Hankanen
Oskari Pelto
Mr. ja mrs. P. Hill
Mr. ja mrs. M. Waine
Lily ja Ellen Järvelä
John Poutanen
Helvi ja Frank Kivi
Santeri Kuusisto
Savon Poika .
Hilja ja Sam Laisi
P., A., V. ja I. Leppänen
Eino, Hilma ja Tauno Autio
Mr. ja mrs. Kankkunen
Matilda Palomäki
H., L. ja H. Finni
M. Ponne ja Sanni
Maria, Sally ja Taisto
Pellinen
Anni ja Daavi
S. Alakotilan perhe
Mary ja H. Liikanen
L. ja J . Ojanperä
A. Sillanpää ja perhe
Ethel ja Albert
HaroM Laakso
K. Hankanen
E. Rautiainen
Iky
Alli ja Ed.
John ja Vilho
Arvo Salmi ja perhe
Saara ja Matti Niemi
Sara ja Bill Santala, Fred
ja Roy
Hilja ja Walter
KesHkuun 6 p . 1948
Wahnapitae Ontario
KIITOS
: Täten tahdomme lausua sydämelliset,kiitokset kalkille. Jotka;
tavalla tai:,toLsella osallistuivat-ja toimeenpanivat yllätyksen:
meidän yhteiselämämme alkamisen ja uuteen tupaamme
muuttamisen johdosta. ,
Kiitos arvokkaasta lahjasta jonka toitte tullessanne. Myös-,
kln kiitos runsaasta kahvipöydästä-emännille; jotka hääräsivät'^
ahkerasti kahvin keitossa; .Kiitos kaiklUe jotka;ottivat';osaai^
lahjaan, vaan eivät olleet saapuneet tilaisuuteen.
Teitä kalkkia kiitollisuudella muistaen.' • * - - - •
LISI J A OLIVER P E L L I N EN
Wahnapitae , . ' Ontario
m
f
m
:9-?
mi'
•m
IS
m