Vapaus, November 18, 1948

              abdeo p?äo tolos oli tasan sata dollaria
e4yas t4e3lo0 ,p jno.ssusau.n^n «seen-
"ijoitusta; "rapioita'' tulee edelleen
TäsmaUeen 10 viUskpa sliien alkanui Vapauden haästekam-ia
on tähän mennessä tuottanut $11,467.25, sillä viimeksikulu-
^ kahden päivän aikana saapui taas 35 lahjdltusta i a tasan
ÖO käteistä rahaa, sekä Joukka uusia haaisteita.
Kaikkiaan on tähän haasterahastoon saatu 2.389 lahjoitusta
onaksuttu tavoite, mikä oU$^^^
^ "rapioiden" tulon jatkuessa yhä vilkkaana. ~
Kyt saapui lahjoituksia ia haastelita seturaavasti:
PETERPIRSKANENNevir Liskeardista vastaa $3 Paiil Fre-tksbnin
(nuoremman) haasteeseen.
ENSI MÄKINEN^ Camp*No. 3, Youbou, B. c., vastaa $5 Vikki
jerheri haasteeseen,^öska hän haastoi kaikki Kuortenelaiset.
JOHN HAKALA Nipigonista vastaa $5 Vili Raittisen haas-
Ddostetfu
rarten
LUDVIK MARTTILA Ebysta vastaa $2 N. Jopilän h a ä s fc
^ jen ja haastaa Onni Uusitalon Ebysta ja Jalmari Lindrosin
arzwellista.
VICTOR KIVELÄ West Branchista vastaa $2 mr. ja mrs.
ohn Turpeisen haasteeseen.
CHARLES HELIl^Kapuskasmgista vastaa $2 Janne Toivb-ign
haasteeseen.
E^LUOMA Torontosta vastaa $3 haasteisiin.
HUGO TURUNEN Torontosta vastaa $2 Wm. Maikkolari
aasteeseen ja haastaa Vili Sannan ja Paavo Turusen Torontosta.
VÄINÖ SUVANTO Torontosta vastaa $3 haasteeseen jä
aastaa Mauno Sireenin Torontosta.
AARO HAILI Torontosta vastaa $5 saamiinsa haasteisiin.
KALLE KUJANPÄÄ Torontosta vastaa $3 Sig. Ilomäen
teeseen ja toivoo että kaikki myöhästyneet tekisivät samoin
CARL SUNDHOLM Sudburysta vastaa $5 Gunnar Giistaf-sonin
haasteeseen ja haastaa Hj. Hämärin Torontosta, Väinö
Valon Timminsista ja Ville Pajalan Sudburysta.
OIKAISU: LEMPI Montrealista vastaa $2 Fanny Äidin haas-teeseen,
eikä Martta Haaviston, niinkuin oli virheellisesti jul­kaistu.
OIKAISU: OLGA HAUSKA Montrealista vastaa $2 Martta
Haaviston ja. Fanny Äidin haasteisiin, eikä ainoastaan Martta
Haaviston haasteeseen •-•inkuinoU virheellisesti julkaistu: •
OIKAISU: HELI" llGG Timminsista vastaa Anni Salon,
eikä Ansu Salon haa-tr ^een. ^
Ennen julkaistuja :. 11,367.25
Tässä katsauksessa $ 100.00
» _
Yhteensä $11,467.25 .
•EnosnuroM rmriAiiTo
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
teemmin kirjoit» vasteeseen.
lUn tansseista tii
Iin: Nyt ^
linen ork€stieri tl
lyväise on; Nä
Susti ön jnuodi
stoiv^oittokunnaff-joHN KANGAS Murillos^ Kalle Marttilan Was-fcki
tiedättej poja gggeen
Ja kun Hunnar EINO MÄNTYLÄ Port Arthurista vastaa $5 Katri Mähösen
VENNER YLINEN Port Arthurista vastaa $2 Teudor Nes-haasteeseen
ja haastaa Otto Lundin ja Arvi Pietilän Port
hurista.
MARY KANGAS^Murillosta vastaa $1 Mary Marttilan haas-en.
uu, tulevan haita
laii sakkiin laasteeseen.
™ n „ . r . „ r,,"^' VÄINÖ JÄRVI Port Arthurista vastaa $5 Wm. Torpakan
a nuoren jalkaa, vasteeseen. ' \
ne soitamme vanr K. KAARELA Kaministiquiasta vastaa $2 T. Säisän häas-sfSSritaiÄkatl^^^
®" kehoittaa kaikkia haastettuja maksamaan haastevel-
?Sn Sh!?^f.^ '^TYYNE JA ERKKI HEISKANEN Loonista vastaavat $4
loui tanssi aikas janniLampaisen haasteeseen. ^
kun. tuli. tultuff -
hyvän musii
easti. Kun aio:
ua niin iimoitam
nai lauantaina el
1 lahjavoittota;
3lme hyvää pai
on sama kuin ta
/ain 50c. O viii;
iteen, siis tulkai
le. Samalla äii
taa; sillä, näifi'
tulot lastenpäil
lapset viettävä:
toisena; sunnuji'
HILDA ANDERSON Creightonista vastaa $2 Eliina Pesosen
jteeseen.-, .^:•:,:•;•^^
SANNI HILL Sudburysta vastaa $2"saamaansa haasteeseen.
ANSSU KUUSISTO Sudburysta vastaa $2 haasteisiin;
MR. JA MRS. EMIL OJALA Kelly Lakelta vastaavat $1
thel Haapalan haasteeseen ja haastavat August Kanniston ja
ick Hurmeen Lockerbysta.
FRIIDA JA CHARLES Windsorista lahjoittavat $3 Vapau-hyväksi.
Tehkää toisetkin samoin.
MARTTI PIISPANEN Beaver Lakelta vastaa $1 serkkunsa
to Leinosen haasteeseen ja haastaa Matti Kosken ja Alex
fin Levackista sekä Uuno Penttisen Beaver Lakelta, jätkä­än
h a a s t e t t a . . : ; - .
JOHN PIISPANEN Beaver Lakelta vastaa serkkunsa Otto
tata -r B-^inosen haasteeseen $1 ja haastaa Aatos Honkasen Kormakin
S o ^ i ? ^ I^^^P^^*^' ^^11^ Honkasen, Eero Kinoksen ja Taito Ristimäen
xjlmantena 5un|Beaver Lakelta, jatkamaan haastetta.
J , p n ä . m t ä t u i | REINO HOVI Silver Mountainista vastaa $2 M. Hännin
aittamaair niyo|i,aasteeseen ja haastaa Uuno Niemen ja Viljo Hiiron, molemmat
a tansseihmjalport Arthurista. ^ '
- K. s. 1 HEIKKI SALOMAA Goldenista, B.G., vastaa $3 Alex Lind-lirenin
haasteeseen ja haastaa Sulo Hannulan Goldenista B.C.
alhlriWnd4o ^^^'^ Kankaan Malakwasta B.C. sekä kaikki Canadassa ole-lUl
UliKsiUäy a a j a ivat AlaviPskalais^ f . f p k p m i - ä n « a m ö i n tai r T a r o r « T y ; , « ,'0 n ^ + Vo
I
Täkälätsenyä-I
;en Helios öy:;
skuvaaja Einoj
illaan on liike*
vat Alavieskalaiset tekemään samoin tai paremmin ja jatka­maan
haastetta.
KAISU JA EINAR NIEMIl^EN Seosta /vastaavat $2 Alva jä
Emil Peltomäen haasteeseen.
ONNI NISKANEN. Soosta vastaa $2 Arvi Tuumasen haas­teeseen..'
• •
SANTERI OJALA Soosta vastaa $1 E. Perälän iiaasteeseeri.
ön Sudmi.Seu-|, ^^^NO HUHTALA Bingleysta vastaa $1 Oiva Huhtalan
öityisiuontoisenl^^^^^^^®^" ja kehoittaa kaikkia vastaamaan samansa haasteen,
lerikassa koettaJ,..,^^ SIVEN Vancouverista kiittää kisakumppaneitaan ke-iotahistoriallisJf"
l,"^^^^*^^'^- Kekoon kunniakseen:korteni kannan,KYMPIN
en tai muutenl^^^ur^le kuroitan.
suomaiaisaiheitJ. '^^'^^AR WIRTA Reganista vastaa $2 Vieno Tuomen haas-
/ oiien myöskinlr^f^^^" ja haastaa kaikki Ahon kämpän No. 45 naiset Reganista,
Isla aiheita esit.r^^^^H^^an samoin.
nhöksiä suomi-||r ^"ANS NURMI Red Lakelta vastaa $5 Wm. Murron haas-irä
katsoo'kaik-listen
historian
m pyrkivää va­ivaksi
ja ottaa
an arkistoonsa
i aineistoa/ya-erittäinpysty-n
kieltämättö-
:kaisiinkin ku<
KANSAN PUOLUSTAJA...
S e on e n cm män kn i n liike­laitos...
edistyksen voinia
. . . THE WORKERS' COOP.
a pimennyksiä,
£ojen menetys
^^kustannuksia,
ä tehtailijoille
ä toisia keino
si, tuotantoja!
ia aiheuttavat
nsalaisiUemme,
lollarelssa eikä
ikst terveyden
lettämislä, yk-rietyksiä
ja li-oksia.':."
caaos on tulos
itta mikä jöh-aista
politiik-iin
tärkeä po-a
erinomainen
:alastella silla
maakunta vaa-
Lnestäjiisn sil-jossa
osoitet-loonaa
Drewn
eilisenä vuote-laksaJiUe,
että
nslota. l^äi-
, uskoikin ta­liset
havaltse-sääatämlspoli-
Jut, kun jäh-arvaamaton
veronmaksa-luontoa,
joka
ttömän kitsas
nähdä oniois*
tämän v*^*
Jille tule%-is3
Toivotta-icplnin
sanat
ikun harrataf
kaikkia nar
Surulla ilmoitan, että inieheni ja isämme
N I K K A N E N
kuoU tajpaiunnaisesti kbtoha:a:n lokakuun 18 päivänä 1948. Hän oli
sjntynyt Afuolaassa, VUpuriu läänissä, kesäkuun 26 päivä 1894.
Suremaan jäin minä ibänien vaimonsa, yksi tytär ja poika perhei­neen,
Icaksi sisaren lasta täällä ja i>aUon sukulabia Suomessa ja
suuri ystäyäjoukko täällä Canadassa.
Kesken laskit niatkasauvas,
. : kesken työsi-raixkesl,
kesken katkesivat voimäs,
ikirauhan saavutit. - .
Nuku;rauhassa!: --..v;'^
Vaimosi Hanna.
Levon suomme, sulle, isä kulta, *
Vaikka katkera onkin mieli.
Työtä teit edestämme, josta
sinut kuolo vei.
Aina muistamme sinua
isä ja iso-isä. •
^ HCcrttu, Kauko, Gwynne
•ja^Carrol .Anne..;
^ :
on lähtenyt eno pois.
Jätit kyyneliin meidät tänne. -
iemme uskoa tätä todeksi vois'.
Olit luonamme äsken sä vielä, ; ,
• sydän hehkua. tulvillaan; ^ ,
Oli hymysi hellä ja hyvä,-•
jota koskaan en unhoittaa voi.
Rakkaudella muistaen,
, ; HiUa p
:^KiiTos\:.•„:•.
Sydämellinen kiitos kalkille sukulaislUe ja ystäville, jotka ottivat osaa suureen siununune. Kiitos kukista, osanottokortelsta, lauluista
3a pastorille puheesta, Elltos myös kantajille. Kalkkia kiitollisuu­della
muistelemme. ' ' ' , •
HANNA JA LAPSET
South Poreupine Ontorio
(Valinnan suorittanut Yrjö Rauhan-
. '.'heimo)
'THelsingissä, marrask. 12 pnä 1948
S A K :N PALKANKOROTUS-ESITYS
SAK:n valtuuston päätettyä äsken
esittää palkankorotuksia, on esitys he-rättänsrt
lehdistössä suurta huomiota:
Annamme ensin puheenvuoron halli-r
tuksen pää-äänenkannattajalle. Suo­men
Sosialidemokraatille, joka kirjoit­taa
asiasta mm. seuraavaa:
"SAK:n valtuuston/viime sunnun­taina
tekemä päätös 5,5 pros. enna­koivan
Indeksikorotuksen myöntämi­sestä
työpalkkoihin marraskuun. 15 p.
lukien tuntuu hieman yllättävältä. Se
ei ole sopusoirmussa niiden. käsitys­ten
kanssa, jotka tähänastisista ylei­sistä
palkankorotuksista on saatu, yh­tä
vähän kuin niiden mielialojenkaan
kanssa, joiden mm. edellätekemäm-me
lainaukset osoittivat. vähän tälle
päätökselle oh annettu sellaistakin
merkitystä ja tarkoitusta, jota sitä
tehtäessä ei ole ollut. Ensinnäkin se
llfnee luettavissa nk. kokousyllätys-ten
joukkoon, mihin viittaa mm. pe­rustelujen
ja ponsien sekä eri ponsien-km
keskinäinen riitaisuus. Toiseksi
päätöstä ei suinkaan ole katsottava
uhkavaatimukseksi, niinkuii^ eräillä
tahoilla on haluttu selittää, vaan har­kittavaksi
ehdotukseksi. Ammattlyh-distystahoUa
on totuttu siihen, että
neuvotteluihin lähdettäessä on oltava
myös 'tinkimisen varaa*. Sellaiseksi
SAK:n valtuuston päätöksen tämä
kohta ilmeisesti jää, siksi vakavat seu­raukset
sen toteuttamisella nykyisena
ajankohtana näyttää olevan."
Vapaa Sana (skdl) kirjoittaa:
"SAK:n valtuuston sosialidemok­raattisen
enemmistön esittämä itse
5,5% palkkojen korotus on heiveröisen
pieni ja häviää käytännössä merki­tyksettömäksi.
Tällä kertaa on perlr
aatteellisesti kuitenkin kysymys pal­jon
suuremmasta. asiasta, nimittäin
kysymys siitä alistuuko SAK työn-antajapiiri^
n uhkailun ja painostuk­sen
edessä, vai pystyykö, se pitämään
päätöksestään kiinni. Tilannetta vai­keuttaa
SAK:n kannalta se, että
työnantajapiirln käytettävissä on ma-rlonettimalnen
. "työväenhallitus'* ja
että hajoitustyö on jo saattanut ai­kaan
SAK:n piirissä arveluttavaa
hallaa. Nykytilanteesta nöyristyml-sellä
saattaa olla kuitenkin paljon ka-tastrofaalisemmat
seuraukset ammat­tiyhdistysliikkeellemme
kuin jollakin
5,5% palkankorotuksella talouselämäl­lemme.
Tässä kysymyksessä vasem­misto
tukee periaatteellisesti SAK:ta,
vaikka asiallisesti ; pitääkin kiinni
omista alkuperäisistä palkankorotus­vaatimuksistaan.*'
V
Helsinirin Sanomat kirjoittaa SAK :n
palkankorotusvaatimuksesta ja halli­tuksen
asenteesta tässä yhteydessä
mm. seuraavaa:
"Jos hallitus joutuu talpiunaan
SAK:n vaatimuksen edessä, putoaa
sen talousolojemme vakauttamiseen
tähtäävältä ohjelmalta pohja pois
juuri sellaisena ajankohtana, jolloin
olisi luullut tämän pohjan pääsevän
lujittuniaäh. Kuri vientiteollisuuden
hinnat ulkomaille osoittavat epäedul­lista
kehitystä, on hyvin epävarmaa,
pystyykö teoliisuus enää maksamaan
Fitä toistakymmentä miljaardia mark­kaa,
mitä mainittu korotus merkitsee.
Korotuksen olisi Ilmeisesti pakko joh­taa^
hintojen korotuksiin ja valuutta­kurssien
tarkistukseen. On siis mitä
hartaimmin toivottava, että , hallitus
pystyy estäriiään SAK:n vaatiman
yleisen palkankö;rotuksen. Kun i n -
fläätiovyöry on nyt kerran onnistuttu
saamaan pysähdetyksi, sitä ei ole va­raa
enää päästä liikkeelle."
AVIOERON SAANEIDEN
KIRKOLLINEN VIHKIMINEN
: V»paa Pohjola f sosialistinen yhte-näisyyspuolue
eli SYP) on artikkelis­saan
tarttunut kiinni siihen äskettäi­sen
kirkolliskokousten päätöslausel­maan,
minkä mukaan avioeron saa­neita
el saisi vihkiä Idrkolliseen avlo-
|4iittoon. Lehti päättää kirjoituksensa
seuraaviin sanoihin:
"Meillä on maailman vanhoillisin
luterilainen kirkko ja papisto, k u -
kirkolllneii vlhklnjinen pelkkä vapaa­ehtoisesti
hankittava täydkinys sille.
Yleinen, kalkille pakollinen siviillavio-lUtto
veisi myös siihen, että väestö­tilastot
olisi kokonaisuudessaan siir­rettävä
hallinhoUisille viranomaisille.
Tämä vuorostaan on välttämätön
edellytys siUe, että Väestötilastot saa­taisiin
uudenaikaisiksi j a luotettaviksi.
Meillähän on pääasiallisesti papiston
käsiin jääneinä ovat nykyisin takapa-julslmmat
ja ^päluotettavimmat koko
Eiuroopassa." • ;
LOKAKUUN VALLANKUMOUS
Työkansan Sanomat (Kom.) kirjoit­ti
Neuvostoliiton lekakuun vallanku­mouksen
johdosta mm. seuraavaa:
"Kansainvälisen t y ö v ä e n liikkeen
Lokakuun vallankumouksesta saamien
kokemuksien lisäksi on meillä \ Suo­messa
väUttämättömämpiäkin koke-nmksia
. sen merkityksestä omalle
maallemme. Sen tuloksestahan maam­me
sai Itsenäisyyden, Ja lokakuim val­lankumouksessa
syntyneen neuvosto­vallan
suhtautuessa myönteisesti Itse-näisyybenune
se on edelleenkin säily­nyt
huolimatta mielettömästä politii­kasta,
jota maamme vallanpitäjät
ovat Neuvostoliittoa kphtaan. harjoit­taneet
Juuri Lokakuim vallankumouk­sen
aiheuttaman muutoksen vuoksi.
He eivät ole halunneet <tajuta sitä, että
Lokakuun vallankumouksen viholliset
ovat myöskin kansamme vihollisia.
Neuvostokansojen ja koko maailman
työtätekevien viettäessä Lokakuun so­sialistisen
vallankumouksen vuosipäi­vää
yhtyvät siihen meidänkin maam­me
työläiset, työtätekevät talonpojat
ja edistyksellinen sivistyneistö tietäen,
että tämä pSHvä on myöskin meidän
juhlapäivämme." .
Kuopiossa Ilmestyvä -Kansan Sana
(skdl) khrjolttaa samasta asiasta:
"On turha kieltää sitä tosiasiaa;
että vapautuksemme jälkeen meillä
saksalaisten pistimien turvin valtaan
roussut oikelstoporvarilllnen jaolkels-tososlalidemokraattlnen
s u u n t a us
unohti tyystin lokakuun vallanku­mouksen
merkityksen maamme itse­näisyydelle.
Enemmänkin, nämä pilr
rit alkoivat heti itsenäisyytemme alku^
ajoista lähtien hillittömän taistelun
neuvostovaltaa, itsenäisyytemme lah­joittajaa
vastaan. Sokeassa sosialis­mia
ja Neuvostoliittoa kohtaan tunte­massaan
raivossa ne olivat valmiit
liittoutumaan itsenäisyytemme verivi­hollisten,
tsarististen kenraalien kans­sa
Neuvostoliiton j a samalla maamme
Itsenälsj^den vastaisessa taistelussa.
On tarpeetonta lähteä esittämään
luetteloa taantumusplirlemme ncuvosr
tovastalslsta teoista. Ne muistetaan
sekä Suomessa että Neuvostoliitossa,
•Tärkelntäjjn todeta ensiksikin, ettei­vät
ne tieot,' onneksi Suomen kansalle,
vieneet vehkeilijöiden toivomiin tulok­siin.
Toiseksi on syytä muistaa, ettei­vät
nämä piirit ole viisastuneet epä­onnesta.
Edelleenkin he ovat sekä
Neuvostoliiton että oman itsenäisyy­temme
varmoutunelta vihollisia, Suo-theri
kansan demokraattinen enmnils-tö
onnittelee Neuvostoliittoa, sen ne­rokasta
Johtajaa CSenerallsslmus Sta­linia,
soslallstlseri vallankuihoukBen
merkkipäivänä. Se tekee sen kaikella
sillä vakavuudella, millä Itsenäisyy­destään
Ja kansanvaltaisista vapauk­sistaan
kithnipitä.vä pieni kansa voi
sen tehdä. Kansamme demokraatti­nen
enemmistö tietää, että mahdolli-siiytemme
kehittyä riippumattomana
Ja kansalnvaltaisena maanna ovat
kytketyt lokakuun vallankumouksen
saavutuksiin Ja siihen, että sosialisrril
vakiintuu Neuvostoliitossa ja voittaa
yhä Ulitta alaa .muualla maalUnassa;
Vain sosialismi oh pienten kansojen
olemassaolon Ja riippumattomuuden
turva,"' .V.-
Ranskalaiset • kaivostyö­läiset
saavat apua
eri puolilta maailmaa
PariisL — (ALN) — Lakossa olevat
Ranskan klyihlllehkalvajat saavat
rohkaisua siitä avusta mitä he saavat
eri osista maailmaa. Viimeisen suu-vaavaa
oli äskeisessä kirkolliskokouk-J ren lahjoitukseri lähetti ^National
»essa, että muiden ev, luth, kirkkokun­tien
vapaamielistä kantaa ayioeroasi-nssa
kannatti vain 7 henkeä, kun taas
päätökseksi tullut taantumuksellinen
kanta sai 104 ääntä. Mutta ehkäpä
tuo kirkon ' kapinallinen Ja taahtu-mukselllnen
asenne lopultakin avaa
ihmisten silmät huomaamaan, että
clisl vihdoin ^aika meilläkin erottaa
kn-kko Ja valtio tcisistaan, kuten
ucelmmlssa^mulssa maissa on jo ta­pahtunut,
myöskin hs. länsimaiEsa,
Onhan esim, muualla yleeniä vain
siviiliavioliitto pakollinen kaikille Ja
Union of Mlneworker8ln Skotlannin
Jaosto, Kun tämä avustus. Joka oli
$4,000, piti lähetettämän, hiin Bri­tannian
Jmllitus yritti sitä estää selit-tämäUä.
että täten "rlkotaan-T-aha-kontrollln
asetuksia'', mutta kiyihii-lenkalvajien
painostus pakolttl halli­tuksen
perääntymääh. Lanvashiren
Ja Cheshlren uniot ovat lähettäneet
ranskalaisille kalvoityölälsUle sUhkö-sanomat.
Joissa ylistetään heidän ot­tamansa
taisteluasenne ja tuomitaan
Ranskan hallitus, Joka käyttää sota­väkeä
lakkolaisia vastaan.
UelsinkL — Kun'(8B11& Inlkftib-tiin
Nenvosioiuton ValUon Snnn-nitelmakomltean
Uedoitnksceh
pemstnva ontlnen Neuvostoliiton
taotannon nooisn^ta. Julkaisi Työ
: kansail Sanomat laajemman »e-iostnksen
Neuvostoliiton fcaosaa-talouden
kehityksestä tämän vuo­den
toisen neUänneksen ajaitdu
Julkaisemme mainitun klrjoitnkf
sen kokonaan: / v
(TEOLLISUUSTUOTANTO
Eri teollisuusalojen mlnlsteriöfdeh
alaiset tuotantolaitokset ovat: toisen
vuosineljänneksen aikana täyttä­neet
suunnitelmansa prosenteissa las^
ket.una: musta metallurgia 1 II vÄ^
.rimetallungia 110, kivihiiliteollisuus
'itäalueilla 103 ja länsialueilla 100,
vuoriöljyteolUsuus eteld- ja läaisir
alueilla 107 sekä itäälueilla 110. auto­ja
trakboriteoUisuu^ U I . työstökone-^
teollisuus 108, maatalouskoneteoUl-suus
1108.. maatalouskoneteoUisuiu
115, kumiteollisuus 115, tekstUUteol-lisuus
f02 Ja kevyt teollisuus 1'07.
Kokonaistuotantoon uähden on tä­män
vuoden toisen neljänneksen
suunnitelma koko Neuvostoliiton
teollisuudessa täytetty 116 prosentil­la.
5 prosentilla on ylitetty se ko­konaistuotannon
määrä, Jonka tä­män
vuoden suunnitelma edellyttää
Valmistettavaksi ensimmäisen puolen
vuoden aikana. Eräillä teollisuuden^^
aloilla on suunnitelma ylitetty koko­naistuotannon
määrään nähden,
mutta eräiden tärkeldenkln tuottei­den
mjn, laatuteräksen, kombainien,
sähköveturlen ja henkilö&utojen val­mistuksessa
el suunnitelmaa ole täy­tetty
100 prosentilla.
TEOLLISUUSTUOTANNON KASVU
Viime vuoden toisen neljänneksen
tuotantolukuihin verrattuna on tärr*
telmplen teollisuustuotteiden valmlsr-tuksessa
tapahtunut seuraavia muu­toksia
prosenteissa laskettuna:
' Valurauta 118, teräs lÄl. valsslrau-ta
123, kivihiin 113. vuorlöljy 115,
sähköenergia 116. veturit 169, kuor­ma-
autot 141, henkilöautot 233. mat-kystaja-
autot 153, kuulalaakerit 131.
alle 100 kw sähkömoottorit 155, yli
100 kw, sähkömoottorit 171, kutoma­koneet
201, maatalouskoneet 231,
traktorit 214, traktorikäyttöiset kyl­vökoneet
I83i puimakoneet 217. mlne-raalilannoltteet
112. paperi 111. puu­villakankaat
•M2i villakankaat 120,
nahkajalkineet 118. kumljalklneet
13S, sukat 138 ja saippua 140.
. Viime vuoden toiseen neljännek­seen
verraten on teollisuuden koko­naistuotannossa
tämän vuoden toir
sella neljänneksellä tapahtunut 24
prosentin nousu.
Tämän: vuoden toisella neljännek­sellä
on valmistettu teollisuustuottei­ta
' huomattavasti yli suunnitelman
edellyttämän maarän,: mm, mustia
ja värimetalleja,' polttoaineena käy­tettävää''
kivihiiltä, öljytuotteita, ko­neita,
mineraalllannoltteita. puutar
varaa ja rakennusaineita.': paperia,
kankaita, kumljalkineita sekä eläin­rasvoja
ja kasvisöljyjä; •:
Tuotanbokus'.annuksia on alennet­tu
enemmän kuin suunnitelma, oii
edellyttänyt, minkä ansiosta ensim-maisen
puolen vuoden aikana on
säästetty 1,500 miljoonaa ruplaa.
MAATALOUS
Kevätkylvöt .suoritettiin hyvällä
menestyksellä. Viljakasvien kevat-kylv5suunnitelma
täytettiin. Ennak­kotietojen
mukaan on kylvöplnta-ala
viime vuoteen verraten kasvanut
kaikkiaan yli 11 miljoonalla hehtaa­r
i l l a ,
Airvokkaimman viljakasvin, kevät­vehnän
kylvössä ylitettiin suunnitel­ma
ja sen kylvöpinU-ala on viUne
vuoteen verraten ennakkotietojen
mukaan (kasvaKUt 5;5 (miljoonalla
hehtaarilla,
TänäT vUöhna hoidetaan viljelyksiä
ja yalmistaudutaan-.sadon korjuuseeh
paremmin kuin viime vuonna. Ete­lässä
ön viljan korjuu jo käynnissä.
Ukralna.ssa, Moldaviassa, Krimillä ja
pohjols^Kaukaasiassa saadaan vilja­kasveista
viimevuotista huomattavas­ti
suurempi sato. . /. ,
^ Monilla Volgan alueen seuduilla on
alkukeväästä lähtien vallinnut, kuiva
ja lämmiii sää, joka erittäinkin kesä­kuun
alku- ja loppupäivinä ön rasit­tanut
kuivuudella ja helteellä,. '
TAVARAKULJETUKSET
Viime vuoden toiseen nelj^nek-seen
yerjraten ori rautateillä vuoro­kaudessa
keskimäärin kuormattu ta­varamäärä
tämänvuoden toisen nel­jänneksen
aikana käsittänyt 114
prosenttia.' Nousu prosenteissa las-ketfona
on kivihiilen kohdalta 6,
koksin 12, vuoriöljyn 11, malmin 18,
mustan metallin 12, viljan 69, jauho­jen
88, puutavaran 28 ja sementin 18.
Yleissuunnitelmasta vuorokauden
keskimääräiseen kuormausmäärään
hähdfen rautateillä täytetilln 99 pro-senttla.
si.sävesiliikent€C.SRä on tavarakulje­tuksessa
tapahtunut 27 prosentin
nousu Ja vuosineljänneksen suunni­telmasta
oh täytetty 07 prosenitla.
Meriliikenteessä tavarakuljctukscsr
sa oh tapahtunut 12 prosentin nousu,
vaikka toisen neljänneksen suunni­telmasta
jäikin 2 prosenttia täyttä­mättä.
•• •••^
KANSANTALOUDEN PERUS-RAKENNUSTYÖT
Enslmunälsen puolen vuoden aika­na
suoritettujen perusrakennustöiden
mäirä on 126 prosenttia viime vuo­teen
verraten, £litä kivibiiUteolUsuu-d2ssa
124. mustan ja i^lmetallurgian
alaUa 128, sähköasemilla 113, kon«ra-kennusteollisuudessa
111^ kevyessä ja
ravintoaineteoUisuudessa IZA, liiken­nelaitoksessa
l28.Ja asulnxalcennus-teoUlsuudessa'
14a piasenttia. TömfiD
vuoden toisen nelj&antiksen aikana
on vauhti: kasvanut /perusratennua-tölssä.
T^'övoiman sekä materiaali- ja r a ­havarojen
'keskityksen ansiosta •• on
toisen neljänneksen aikana voitu
panna käyntiin entistä enemmän
tuotantolaitoksia, vaikka tätä^koske-via
suunnitehnia ei olekaan kokonai­suudessaan
täytetty.
TAVABAVAraDON KEHITYS
Neuvostokauppa on totsen vuosi­neljänneksen
aikana-edellä kehite
tynyt. Ruplan : ostovoima on toiseii
neljänneksen aikana edelleenkin
ka^anut ' valtlonkaupassa huhti­kuussa
1948 toimeenpannun toisen
hintojen alennuksen £ekä koUdetli-vitaloukslen
torikaupassa tajpahtu-neen
hintojen alennuksen ansiosta.
Niin elihtorvlkkeiden kuin teolli­suustuotteidenkin
-vähittäismyynti
valtion Ja osuusUikkekien myyjnä-löissä
on toisen vuosineljänneksen
aikana kasvanut. Viime vuoden toi­sen
neljänneksen myyntiin verraten
nousua oh tapahtunut prosenteissa
laskettuna leivän kohdalta 50. soke­rin
83, Uhaii 29. kasviöljyn 14, kon-dilttorituotteiden:
: 29. : puuvillakan­kaiden
38. silkkikankaiden 34^ nahka-
Jalkineiden 31 Ja kumijalkmelden
kohdalta yli 50.
TYOLAISTEftf JA VIRKAILUAIN
LUKUMXARXN SEKA TYÖN
TUOTPAVAISUUD^ KASVU
Toisella ncljähnök^llä on kansan­taloudessa
työskentelevien työläisten
Ja virkailijain lukumäärä ollut: 2,-
200,000 suurempi kuinV viime vuoden
toisella neljänneksellä. Teollisuudes­sa
on työn tuotta vaisuus kasvanut 14
prosentilla, m.m. : koneteollisuudessa
21. mustan metallurgian alalla 17 ja
klvihiUlteoUisuudessa 11 prosentilla.
Työpalkkoihin käytettyjen varojen
stunma on noussut 8 prosentilla, viime
vuoden toiseen neljänndkseen verra­ten.
400,000 nuorta: ammattityölälstä on
toisen neljänneksen aikana pöättä-nyt
ammattikoulun Ja lähetetty työ­hön
teollisuuteen tai rakennu^älle.
JÄLLEENRAKENNUSTYÖ ENTI­SILLÄ
MIEmTETl^ILLK
ALUEILLA
Entisillä miehitetyillä' alueilla on
teollisuuden kokonaiistuotanto lisään­tynyt
viime vuoden^ toiseen neljän­nekseen
verraten 41 prosentilla.
Näillä alueilla on ensimmäisen puo«
ien vuoden aikana suoritettu suuria
perusrakeramstöliä) 7,7 mUJa«rdln
ruplan arvosta. ,_Asuinplnta-alaa on
raketmettu Ja kunnostettu 1,300.000
neliömetriä kaupungeissa Ja maaseu­dulla
,63,000 asuintaloa.
Työläisten, icollektllTltaionpoiklcn
ja sivistyneistön laajaksi kehittynyt
•oslällstlnen kilpailu sekä suunnitel­mien
taluttamisessa vuoden ensim­mäisellä
Ja toisella neljänneacsellä
Torslaina, inäga^ IB p. -«Äiirfiaiy, Nqy, tB
saavutettu menestys osoittavat, että
kansantalouden kalkilla aloilla on
mahdollisuus el ainoastaan täyttää
vaan ylittääkin tämän vuoden, so­danjälkeisen
fvllalvuotlssuunnltclman
ratkaisevan vuoden suunnitelma.
Asuntokurjuus on
edelleen Helsingissä
Helsinki. — (S-S) — Yllättävältä
tuntuu väite, että Helsingistä viime
aikoina olisi muuttanut enemmän vä­keä
kuin mitä tänne on tullut, mutta
niin lienee asianlaita. Asuritotllannc
el tästä huolimatta ole yhtään va-loisampl.
Suurin syy on tietysti se,
ettei Helslhgissä v, 1939 jälkeen ole
läheskään riittävästi harjoitettu asuh-torakennustuötantoa.
Asunnonsaanti-hakemusten
liikumärän Jatkuva kasvu
johtuu pääasiassa kaupungissa tapah­tuvasta
sisäisestä laajenemisesta eli
uusista avioliitoista, pyntynelsyydestä
sekä lisäksi myöskin asiintojeh Jatkii-vasta
rappeutumisesta. Kaupunkiin
muutolla el enää viime aikoina katso­ta
olleen riatkalsevaa osaa asuntopulan
pahentumisesta; Samantapainen on
asianlaita muissakin asutuskeskuksis­sa-'
••
Kalkissa tapauksissa asuntokurjuu­desta
päästään vain asuntotuotannol­la.
Siksipä Joukko Suomen Rakennus­teollisuusliiton
Jäserililkkeltä on päät­tänyt
perustaa yhteisen keskuselimen
tarkoituksella yhteisvoimin edistää
asuntopulan poistamista rakentamalla
mahdollisimman monta asuintaloa
kaupunkelhlh ja asutuskeskuksiin.
Yritysmuotona on Joukko asunto-osakeyhtiöltä.
Joiden kaikki osakkeet
ovat; yarslnaisten asuntotaryltsljaln
hallussa. Pääperiaatteena on kalkkien
välikäsien Ja ylimääräisten kulujen
poistaminen yalmilden asuntojen Ja
niihin asettuvien osakkaiden välHtä
sekä tämän tarkoituksen, t.s. mah­dollisimman
halpojen vuokrien ai­kaansaamisen
saavuttaminen tonttl-jaosakekelnolttclun
tarkalla välttämi­sellä
Ja rakennusltustannusten sekä
urakoltsljäin korvauspalkklon pitämi­sellä
mahdolllslmtxian alhaisina.
— Jättiläiskäärmeellä on kaikkiaan
320 paria kylkiluita.
Pakotettiin ostamaan'
tarpdstpntia taVaräa
Toronto, >— Svirift Canadian Cknnpa-liy
sat iäkäUifiessä' poUisloIkeudessa
kahdensadan dollarin sakon sen joh­dosta^
että yhtlS oU pakottanut^plk-kukaupplaat
ostamaan sellaisia tava-^
roita. Joita he eivät tarvhmeet.
'Kolme kauijipiasta todisti, että hei­dät
oli pakotettu ostamaan kannu-tettua
silavaa ja' papuja saadakseen
icannutettua maissia.
Churchin. Man, —' Kurt ryhsaä"f:a^f$
nadan armeijan- Insinöörejä-lähe§t4^^^,.,
tlln Famsford-järvelle rakentams«rf>^^^'
patpa kohottaakseen järven vcde^plh^r^'^^',
lian niin korkealle; että £imen-'oHsi;
merllentokone vohiut laskcutua,i;^if ^z'^, j/j'
hfi havaitsivat padon Jo rakennetuksi]'' ^ - Ä;
t^don oli rakentaneet majavat ja-ilnr' "^XY^'
slnöörit, sanovat, että pato on niin i-f'/4'%'
hyvä ettei toista tarvitse rakentaa.' r Parhmntti onnea
Aino Ja Väinö Kujasen
omaan kotiin toivottavat:
Hilja Morikka ja Henry
Mr. ja mrs. Nakkila
Mrs. Kallioniemi ja Waldo
Mr. ja mrs. E. Partanen
Mr. ja mrs. Leo Blomqvist
Mr. ja mrs. I. Rudha ja lapset
Ida Ala
Mr. ja mrs. E. Tuisku
Mrs. Helmi Mäkelä
Tom, Elli ja Jack Karvonen'
Antti Ketola
Eila, Sigrid ja Jalmar Pohjonen
Elis, Anni ja Oscar Lehto
Arne, Martta ja Jack Oksanen
• Katri ja Paavo Mäkinen
Mr. ja "mrs. A. Grönqvist
hl
-M
. aiinuSimniummniiiNmmuiiiitmmuMmniuttiiluHiNiiiiiiiinimiintniMiuiiiiututiiiiiiiintiii
K I I T O S ::
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset niille ystäville ja tutta-ville.
Jotka yllätitte meidät omaan kotiimme muuttamisen johdosta;''
Kaunis; kiitos' rahalahjasta' ja ' kauniisti katetusta kahvipöydästä;
Kiitos ahkerille illan emännille. Myöskin tahdomme kiittää nUtä,«y^^^^^^
jotka ottivat osaa lahjaan, vaan eivät voineet saapua tilaisuuteen.: -'^^^
Kiitollisuudella muistaen, '-'^
160 Beverley St
AINO JA VÄINÖ KUJANEN!
Marraskuun 13 p:nä 1948
Toronto, Ontario: mm
ONNITTELUMME
Sohvi, Pentti ja Eino
Laulajaiselle
HEIDÄN OMAAN KOTIINSA
MUUTTAMISEN JOHDOSTA -
•f->it
< i
Milja ja Emil Halkola
Mr,. Ja ihrs. Kuusivirta,
Mrs. A. Kulmala
Vera Varady
Mr. Ja mrs. Mattila ;
Mr. Ja mrs, Pärssinen
Mrs. Kuosmanen '
Mrs Telin
Mr, ja mrs. Mäki
Mr. j a mrs. ¥ , Mäki
Miss Helnpnen
Elvi Jaakkola .
P., T, Ja K . Hietala • V
Mr, Ja mrs, T Juvonen
Mr, ja mrs. Kivimäki
Anni Ja Herman Aho
Rauha jä Yrjö Lemberg
l-Lempi ja Kalle Kotomäki
PBHI, Annie j a Wlljam Holt
r Martha ja Karl Vicklund
Mr. ja mrs. A; Laakso
Dagmar ja Sam Rajala
L. ja A, Laakso
Siiri Morikka
Kaisa ja Paavo Kaarto
Tekla Vuori
Hilja ja Kalle Salonen
Aino j a John Hauvcnen
, Kaisa ja Kesti
Mrs. Talno .
Aino ja Sulo AiJo
Mr, ja mrs. Fred Carlson
Alice ja Einar Whitc
Sydämestämme kiltSHTme teitä ystävät, kun niin .suuri­lukuisena
yllätitte meidät omaan kotiimme muuttami­sen
johdosta. Kiitos rahalahjasta ja emännille kauniisti
katetasta kahvipöydästä, tuoden kaikki herkut ja lahjan
tullessanne.
Erikoinen kiitos alkuunpanijoille j a kalkille läsnäoli­joille
Ja myöskin niille, jotka ottivat osaa lahjaan, vaan
eivät voineet olla läsnä. Kiitos tästä toverillisesta ^ kun­nianosoituksesta
kalkille.
Muisto tästä tilaisuudesta tulee säilymään aina mie­lessämme.
Sohvi, Pentti ja Eino Laulajainen
36PhoebySt. Toronto 2-B. Oniario