Vapaus, October 26, 1948

              •im
iivu 2 Tustaina, lokalniun 26 p, — Tuesday, Oct; 26
i i i i i i i i i i i TUepbooo: Boalaen O O M M S I
smuaiai otost 4^i2a, Muaser
«d>lUlie«! Nor, 6tb 3917. AaOuaSzeA
80 secofid class maU fa7 tbe Post
Otäee Depaxtmeab, Ottava. Pub-
Uthea tbxice wesSay: T u e s d a y s ,
TtunedajB and Satonlay» tv^
Eba S t Sitdlniry, Ont, Canada.
Tranalatlan free cf cftaige. ^
TZLAXJSBIHISAT:
Casadasss: .lvk.9JB0eUe.ZS5
2tlL2J00
Ybd7BvalIdS8a: 1 v b 7J0O 6 kk, 3J80
Suomessa; 1 vk. 7.80 0 kk. 42S
^lanskan porvariston varaiihJcotila
Viikon/valeessa Ranskasta saapuneet uMtistledot osoittavat^
kerran uudelleen kuinka luokkatietoincin^ epäisänmaallinen ja aatted-lixsti
vararikkoututfut vallassatJeva suurpbrvaristoon.
; Henri Queuillen johtama "marshallisoitu" suuipääoman Ijallitus on
avoimesti käyttänyt poliisilaitosU ^a sotavoimia suutirääoman puo­lesta
ja työläisiä vastaan; laillisesti lakkoutuneita työläbiä oh ammut­tu,
haavoitettu ja murhattu. Queuilleh hallitus on käyttänyt njauri-feisia
sotilaita ranskalaisia työläisiä vastaan. Asiallisesti puhuen maa
.ojj'julistettu sotatilaan, Jonka pertisteella lakossa olevat työläiset
leimataan lainsuojattomiksi, ja suurpääoma jumaliankin yläpuolella
. olevaksi pyhimykseksi! Kaikki tämä tehdään ulkomaisen, yhdysval­talaisen
pääoman määräyksestä ja lainkaan oman maan eduisU valit-ömattä
siksi, kun Ranskan suuipääoma on valmis myymään taiva»-,
osuutensakin voidakseen säilyttää luokkansa hallitusaseman Wall
Streetin armosta, " ' , /
, UlfcOmaisen pääoman hyväksi omaa kansaansa vastaan tohniva
Queuillen hallitus oii syyttänyt lakkolaisia "vieraan maan" palkkaa­miksi
tuholaisiksi.
Tosiasia luonnollisesti on, kuten kaikki poliittisia kysymyksiä
»uraavat henkilöt tietävät, että Ranskassa on ulkomaisen ja koti­maisen
pääoman yhteistoiminnalla sivuutettu maan suurin puolue,
kommunistinen puolue, hallituspaikalta. Täten on mitä julkeimmin
rikottu yleisesti käytännössä olevia demokraattisia menettelymuotoja.
- Mutta syytös, että lakkolaiset ovat muka f'maanpettureita" on
kaiken vääristelyn huippu. Työläiset eivät lakkoudu minkään ulko­puolisen
"määräyksen" perusteella, eivätpä edes johtajiensa «kiihoir
tuksenkaan" johdosta. Lakkojen syyt ovat syvemmällä. Satatuhat- '
!uk)iiset työläisjoukot lakkoutuvat vasta sitten kun ei ole eaaä. mi­tään
muuta keinoa epäkohtien poistamiseksi.
Äanskan nykyiset lakot eivät ole kriisin syynä, vaan sen,pin­nallisia
ilmenemismuotoja. , Mitään väkivaltaa ei liioin tarvita näi­den
lakkojen lopettamiseksi. Jos-Ranskan hallitus suostuu toteutta-
I maan kansan vaatimat palkankorotukset, hintojen alentamiset; ja vero-
"huojennukset sekä ryhtyy toimenpiteisiin demokraattisen hallitusko*
koomuksen muodostamiseksi, niin lakot loppuvat ilman muuta. Mi­kään
voima maailmassa ei silloin enää voi pitää Ranskan työläisiä
lakkovjöid tosiseikkaan viitaten Toronton liberaalinen
Star-lehti lausui viime torstaina U. S. News and World Refortin toi-raitteja
Charies H . Klinen artikkelin perusteella,,että "todennäköisesti
(Ranskan) hallitus olisi paljon vakaammassa asemassa jos se olisi
toteuttanut edes joitekin kansan haluamia reformeja'*; -Ney: York
Timesin kirjeenvaihtaja Lansing Warren sanoo että nämä lakot olisi
•^voitu helposti sopia kauan sitten".
Eddleen mainittu toimittaja Kline huomioi Ranskaste;' että ali­ravittujen,
huonosti puettujen ja huonoiss^ asunnoissa elävien ranska-
, laisten vastenmielisyys ei kohdistu vain ylellisiä turisteja kohtaan
''vaan myös tuhansia varakkaita ranskalaisia vastaan'^]
-amerikkalaisilla autoilla ja joiden naiset maksavat -yhdestä jiatusta
enemmän mitä keskiluokkalaisen perhe voi käyttää elämäänsä koko
kuukauden aikana.
.Yllämainitussa toiraituskirjoituksessaaan Star-lehti lausuu Rans­kassa
vallitsevasta tilanteesta: "Amerikkalaiset ohjelman laatijat ovat
hälyyntyneitä 'Ranskan tilanteesta. Amerikka on sijoittanut tähän
päivään mennessä paljon pääomia 'Ranskaan, mutte lisää yhä pyyde­ttään.
Yhdys^Uat on huolissaan Ranskan suhteen sen vakuuttavan,
'aseman takia länsi-Euroopassa. MUTTA SE EI UPOTA ENEMPÄÄ
RAHAA RANSKA.\N ILMAN EHTOJA. Mikäli on puhe Ameri­kan
lisä-avun ehdoistay U. S. News and World Report oh vihjannut
seuraavaa:
^'On todennäköistä ,asiain nykyisen suunnan vuoksi, että Yhdys­vallat
on pian pakoitettu näyttämään vihreätä valoa de GauUelle, että
hän yrittäisi ottaa vallan käsiinsä tai sitten on löydettävä joku toi­nen
kommunistivastainen ehdokas joka on kyllin voimakas hallitse­maan
Ranskaa. Amerikkalaiset ovat' hayainnneet Ranskassa, kuten
aikaisemmin Kreikassa, että niin pian kun on tehty suuria pääoma­sijoituksia,
amerikkalaisten täytyy astua esiin ja oppia, miten hoide­taan
kansan asioita penneihin asti."
Tässä sitä ollaan. "Marshallin apua" ei tule, jos ei toimite Wall
Streetin määräysten mukaisesti ja ns. "kolmannen tien" hallituksen
perilliseksi suositellaan jo avointa fasististe komentoa doUarimafadin
armostal
Mutta näissä laskuissa ei ilmeisestikään ole otettu huomioon
Ranskan patrioottista kansaa ja sen ihailtavalla urheudella taistelevaa
työväenluokkaa mikä on demokraattisen hallitusmuodon ja tasavalta­laisen
perustuslain luja ja uskollinen selkänoja.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
gafiffiaTnrnf ticAnn mntean täytti
Matti Torsti Silvan Lakena Alta. 80
vuottft tk. 25.'p:na. PaflrkaKiintalalset
olivat «ukuiaisten kanssa tervätiti-mässäfpälvän
sankaria Ja tofvotta-ma8Ba''
liänell9 rauhallista elämän ä i -
toota; liehtennne: yhtyy myöslcln on­nitteluihin.
TSnään täyttfiä St. Catbarineslssa
mia. FUna Santanen 78 vuotta. Huo-llxnatta
näkönsä Ja-kufBbnsa menet­tämisestä
on vanhus vielä muuten
hytissä ruumiillisissa voimissa. Hän
on mm:-' Toronton vanhemmille suo-nialalsOle
hyvin tuttu Jäxjestfitoimin-nassa.'
Yhdymme sukulaisten J a tut­tavien
onnentoivotuksiin tänä buo-matttavana
merkkipäivinä!
Huomenna; keskiviikkona ^ täyttää
Sudinixyn' perukoilla, -hyvin; ;tunnetttt
AuiuiBt OJanpeift 60
vuotta. A u ^ t tuli nuorena poika­sena
tälle mantereelle, ensin Yhdys­valtoihin
V. 1002, Jossa meni naimisiin
Ja s U r ^ sitten perhetaieen Sudburyn
seudulle V . 1912.- Siitä-saakka hän on
o l l u t : mukana Järjestfitoimhmassa.
Wlilteflfihlssa hän on tarmannut 28
vuotta.
August on Innokas kala- Ja metsä­mies,
asuen nykyään kalavesien Ja
'metsästysmaiden .läheisyydessä Pe-nage
Lakella. 'Toivomme parasta on^
neä päivän sankarillel
Oletteko Neuvostoliiton puolesta Tai vastaan?
Miljoonat kapitalististen maiden
työläiset cttIvat«yksyllä^v^^
riemulla vastaan vie^hi proletaarisen
vallankumouksen voitosta A Venäjällä;
maailman enslmxnäisen työläisten Ja
talonpoikien valtlcn» perustamisesta.
J a kun imperlalistivaltojen liallitukset
Järjestivät neuvostovastaisen sotilaal­lisen
intervention. Englannin, .Rans-kan.
Yhdysvaltojen Ja monien p u i ­den
maiden työläiset: r y b ^ v ä t ^vas­tustamaan
tätä rikollista -hyökkäysso­taa
tukeakseen nuorta neuvostovaltio­ta.
Tästä. hetkestä säikähtänyt taantu-musporvaristo
Julisti solidaarisuuden
neuvostovaltiota kohtaan' kuoleman­synniksi;.
Miltei kaikissa kapitaUsti-slssa
maissa alettiin ahdistaa J a vaino­ta
Neuvostoliiton yltäviä; ennen kaik­kea
kommunististen puolueiden;; val­lankumouksellisten
ammattiliittojen,
kommunististen nuorisoliittojen,vnais-
Järjestöjen- Ja Neuvostoliiton ystävien
yhdiztysten jäseniä. -
Korean kapinasta
Viime torstaina kerrottiin lehtemme,"Viime tiedot" palstalla alus­tavasti,
että Etelä-Korean armeijan noin 4,000 sotilasta teki eilen ka­pinan
ja valtasi kaksi kaupunkia rannikolla sekä ryhtyi etenemään
kolmatta kaupunkia kohti. Presidentti Rhee julisti sotalain voimaan
ja määräsi lähettämään sotajoukkoja sekä poliiseja kapinaa kukista-
• maan . . •
Sivumennen mainiten voidaan sanoa, että tämä presidentti Rhee^
(tri Syngman Rhee), joka nyt lähetti sotavoimia oman maansa kan­salaisia
terrorisoimaan, on sama 75-vuotias vanhus, joka Yhdysvaltain
miehitysviranomaisten ehdokkaana tuli "valituksi" Etelä-Koreän pre­sidentiksi.
Kuten muistcUan, toukokuussa pidettiin Yhdysvaltain
määräysten mukaisesti "vaalit (lopullinen päätös Etelä-Korean vaa­leista
tehtiin YK:n komissioniij istunnossa 4 äänellä kahte vas­taan
ja YK:n komissioni oli seuraamassa Etelä-Korean ^'vaaleja"
vaikka esimerkiksi Ganadan ja .Xustralian edustajat protesteerasivat
sitä vastaan selittäen/ettei komissionilla ole valtuuksia siihen) ja
näiden vaalien jiilkeen presidentti Rhee sanoi: "Tämä on Korean
uudelleen syntymisen päivä . Minun iloani himmentää kuitenkin
se tosiasia kun Pohjois-Korean asukkailla ei ole tilaisuutta jakaa
kanssamme tätä siunausta."
Nyt on Pohjois-Korean miehitysaika päättynyt sillä Neuvostoliitto
vie miehitysjoukkonsa pois. Pohjois-Korea on itsenäinen ja vapaa
maa, mis^ kansa ensimmäisen kerran tuntee demokraattisten oikeuk­sien
edut. Siellä ei liioin tervita eikä käytetä sotevoimia känsan-joukko.
en kurissapitämistä varten. 'Mutta Etelä-Korea on edelleen­kin
ITidysvattain miehittämä. "Minkälaisen "siunauksen" Etelä-Ko­rea
on Yhdysvaltain miehityksestä ja sen "vaaleista" saanut, se il­menee
Lontoon Qbserverinkirjeenvaihteja O. M. Greenin selostuk­sessa,
missä Etelä-Korean tilannetta kuvattiin äskettäin seuraavasti: \
'•Etelän talousvaikeudet ovat suuria .v.-On paha inflatoorinen ti­lanne,
riisi katoaa mustille markkinoille, miljoonia pakolaisia pohjoi-seste/
pääkaupungin Scolin väkiluku on kolme kertaa suurempi kujp
Lahjavoittolanssit
Kirkland LafceUa
ensi lauantaina
- K i r k l a n d L a k e ^
pidetään täällä sitten:ne lahjavoltto-tansslt.
Jos Joku ei olisi vielä ostanut
tikettiä tähän tllalsuuteen..oll£i hänen
riennettävä heti niitä oirtamaan koska
voittoina on a r v o l i ^ l t a naisten käsi­töitä.
Kaiken lisäksi o n illanvietossa
erikoisen hauskaa-—.huvltoimlkimnan
toimesta. Näitä lippuja kannattaa
ostaa. Tulot käytetään C S J r n osaston
toiminnan rasittamiseen.
: C S J : n osaston kokous pidetään ensi
tilstahia, marrask. 2 pnä, alkaen klo 8
Ulalla. Johtokunta kokoontuu ttmtla
ennen.
K I I T O S KÄYNNISTÄ
Aku Korhosen puhetilaisuus t k . 15
pnä onnistui hyvin. EQlnen puheensa
o U k a l U n puolin aaiklUnen Ja miellyt­tävästi
esitetty. KuuUJakunta seiurasi
kiinnostuneena kun hän puhui asioista
todellisuuden valossa. Poissa . olleet
menettivät paljon k\m eivät saapuneet
kuulemaan puhette.
Toivomme hänen saapuvan tolsen-k
i i i kerran puhumaan' täxine. Silloin
täytämme huoneen kuin nuijalla lyö­den.
Puhujalle tehtiin lukuisia kysyr
mykslä, Joihhi hän vastasi selventä­vällä
tavalla. Kalkki olivat hyvin
tyytyväisiä.
Kiitämme käsmnlstä Ja hauskoista
kaskuista.
Haikara lennätti täällä tytön paUe-ron
A l l i Ja Topi Tommiselle. Aiti Ja
tytär voivat hyvin sairaalassa.
Mrs. Venhola loukkasi äskettäin j a l ­kansa.
Joka on nyt kipsissä. Toivom­me
sen pian parantuvan.
Toivomme vuosia sairastaneen mrs.
Hendriksonln pian parantuvan. /
Heino Salmi on ollut myös pitem­män
aikaa sairaana^ mutta on nyt
Toroalosaa flmestTvä Vapaa Sana «oliltl lEOin paJxoIal'
nea raamattiia Novoje Vremjan nvaaeroaä^9 julkaistua O.
V. Kuusisen Idrioitusta "Olettekö NenvoetoliUon puoleista
va$ vastaan". V«. S. tulkitsi taman kirJoIMssen siten, että
Kuusinen muka suunnittelet SKDLm tuhoamista Ja lehti
kfSYTt "Olisi muuten hauska tietää niitin Suomen "kan­sandemokraatit^
näihin Kuusisen suulla:ännettuihln mää­räyksiin
suhtautuvat Ja miten niihin suhtautuvat he!idän
täkäläiset ylistäjänsär Kuten Kuusisen: artikkelista sel­viää,
mitään SKDLm " t ^ a m i s t a " ei ole vaadittu, kuten
Vapaa.Sana lukijoilleen uskottaa. Mitä taas tulee demo-kraattSsen
Suomen täkäläisiin -^Ystäviin, npn.me olenune
edelleenkin sitä mieltä, että Suomen kansa olisi onnelli-
; semmassa asemassa, jos siellä olisi enemmän kansandemo­kratiaa
ja. vähemn^ su hyväksi toimivia
vähenmiJstöhallituksia.
aOtseman O. V. Kuttsisen l&o. artikkelin kokonaan:
K i r j . O. y . Kuusiäen
nelmmat työtätekevät, kommunistit ja
rehelliset sosialistit, ammentavat eri­koista
varmuutta sosialismin voitosta
tietäessään, että kansoilla o n taiste­lussa
Jmperialismin J a kansainvälisen
taantxnnuksenc horjuttamiseksi nykj^-
sln vankka ttiki voittaneen soslalisr
.min suuressa maassa.
Senvuoksi on heidän syvä kiinty­myksensä
sosialismin -Ja kommimls-mln
asiaan erottamattomasti yhtynyt
O. V. K U U S I N E N ,
Taantumuksellisimmat hallitukset
ryhtyivät ensimmäisen j a toisen maa­ilmansodan
välisenä aikana raivokkai­siin
yrityksiin tuhotakseen verisen ter­rorin
ja riehuvien vainojen . avulla
kaikki Neuvostoliiton aktiiviset Jae us­kolliset
ystävät. Eivät ainoastaan
Saksan, Italian, Espanjan Ja J a p ^ n
fasistiset julmurit, vaan myöskin Puo­lan,
Suomen j a Romanian ohranat ja
muut Gestapon muunnokset' harjoit­tivat
työväenluokan j a edistyksellisen
sivistyneistön järjestelmällistä "ajo­jahtia.
Ne pyydystivät verkkoihinsa
ja kiduttivat petomalsesti kynamenlä
tuhansia työtätekevän kansan parhai­ta
poikia Ja tyttäriä. Ja ratkaiseva
kysymys, jonka nämä X X viitölEädan
Inkvisiittorit tekivät uhreilleen, * u u i u i
tavallisesti: . . ,r\';: '
• Oletteko NeuvostoHltom puolesta
vai vastaan?
J a porvarillisen inkvlsltlolaitoksen
sellien seinät saattoivat todistaa, k u i n ­ka
tämä kysjmiys alituisesti .herätti
taantumuksen nääxmyttämien vankien
sydämessä erikoisen sankarillisen, kes­tävyyden
tulvahduksen. He tiesivät,
että heidän henkilökohtainen kohta­lonsa
riippuu tästä kysjmayksestä. H e i ­dän
e l olisi tarvinnut kuin yhdellä s a ­nalla
sanoutua Irti Nei vostollitosta
yhtä-syvään kiintymykseen Neuvosto­liittoa
kohtaan. Simä, että vakau-mtiksellinen
kommunisti tai sosialisti
el missään olosuhteissa sanoudu i r ti
Neuvostoliitosta, ei ole mitään i h ­meellistä.
Näkeehän .hän neuvosto­maassa
itse sosialismin syntymämaan.
Hän rakastaa sitä. Miten hän voisi
sanoutua i r t i tällaisesta syntymämaas­ta!
Kuinka hän, rehellinen ihminen,
voisi kavaltaa sosialistisen Isänmaani
• • •
Neuvostovallan olemassaolon ensim­mäisistä
päivistä lähtien muiden mai­den
porvaristo vaatii sosialidemo-kraattjlsia
puolueita ottamaan päättä­vän
asenteen neuvostovaltiota j a kaik­kea
sille myötätuntoista työväenliiket­tä
vastaan. Sosialidemokratian op­portunistiset
Johtajat,, jotka Jo, kauan
olivat pyrkineet todistamaan porvaris­tolle,
ettelvfet he ole sen hefmiudelle
vaarallisia, vaan i^invastoln hyödylli­siä
Ja välttämättömiä, alkoivat nyt t a ­vattoman
uutterasti osoittaa valmeut-aan
neuvostovastaiseen j a kommunis­minvastaiseen
taisteluun. • He tekivät
sosialidemokraattisista puolueista h a l ­litsevan
porvariston tärkehnmän y h -
telskuimallisen tukipylvään'Ja ryhtyi­vät:^
itse sen poUittlsIksl kätyreiksi,
myivät ' itsensä, hallituspaikoista Ja
muista tuottavista viroista.
P i a n osoittautui kuitenkin, etteivät
oikelstososlalldemokraatit m o n i s s a
poryariUislssa maissa kykene pldättä-inään
laajoja :työväenjoukkoja sUrty-voimlsta
kapltallsmhi' yleisen kriisin
vallitessa.
Toinen maailmansota,^ Jota kaikki
imperialistit valmistivat Neuvostoliit­toa
vastaan, alkoi todellisuudessa E u ­roopassa
hyökkäyshaluisimplen impe­rialististen
(fasististen) valtojen sota­na
multa . imjÄrialistisia vetoja vas­taan.
Ja kun S a k s a hyökkäsi Neuvos-:
toliittoa Ja Japani Yhdysvaltoja-vas­taan,
muodostui Yhdistyneiden kan­sakuntien
valtava lilttcutuma faslstlr
sla: hyökkääjiä .vastaan. Sittemmin
Neuvostoliiton -sankarilliset armeijat
murskasivat fasistisen Ja
liittolaisten i-ipäävoimat. - Fasistiset
hyökkääjät kärsivät täydellisen tap­pion.
: /. ;
Näin historian todellinen kulku
" p e t k u t t i ' perusteellisesti sosialismin
imperialistiset viholliset. Aivan ha­vainnollisen
vahvistuksen sai- se van­ha
historiallinen kokemus, että kun
raivostuneet taantumukselliset — hä­viöön
tuomitun/yhtelskunnallisenjär-:
jestelmän puolustajat —. valmistavat
"yleishyökkäystään" yhteiskunnalU-sen
edistyksen Tcoimien txihoamlseksi,
n i i n se tavallisesti Johtaa sitä nope­ampaan
historiallisen e d i st y k s e n
myrskjisen vyöryn läpimurtoon — y h ­tä
tai toista .iiomaa pitkin. Sosialis­min
Ja demokratian kansainvälinen
taan, saivat ossSaseen työtätekevien
Joukkojen vihan Ja balveksomisen.
Bämsandemokcatiaa maissa esittä­vät
s y l k i s i n NeuvostoliitoUc vlhamie-liää
fceboit»ksia vain - Jotkut epätoi­voiset
vararikkontuneet ulkomaisten
imperialistien asiamiehet. K a i k k i ne
puolueet, ryhmät j a Jchtajatr Jotka
vakavasti perustavat laskelmansa kan­sanjoukkoja
kaimatuksen. puolusta­vat
yhteistyötä Ja ystävyyttä Neuvos­toliiton
kanssa.'vTSmä oh-tevattö^^
tärkeä tosiasia. Joka Useimmissa ta­pauksissa
kmmstaa aivan vllpltiBntä
pomttista pyrkimystä.
denMkratian:maissa ole, missään, J u ­goslaviaa
lukuunottamatta - ,aihetta
epäillä vastuunalaisten Johtavien po^.
lutikkojen Neuvostoliitolle ystävällis­ten
lausuntojen vilpittömyyttä; -
Jugoslaviassa taas, idinkuln^^t^
tUn. kommunististen puolueldlsn tie^
doltustolmlstonr kesäkuun neuvotte­lussa,
kommunistisen puolueen: Johto
cnhyläimsrt puolueen kansainvällsei;
perinteet Ja lähtenyt kulkemaan nat-slonallsmln
tietä.
Jugoslavian kommunistisen puolu­een
Johtajat ovat polkeneet mafxllals-l
e l r i selvisi Neuvostoliiton johtamana
toisesta maallmanscdaste ei heikenty­nein
vaan moninkertaisiksi kasvanein
voimin.: Sensijaan imperialistisen
taantumuksen kansainvälisen leirin
riveistä puuttuivat sodan: päättyessä
parantunut aika hyvin.
Toiv<»nme Oskar Kingellnllle myös­kin
pikaista tolptunista. ^
' Arvid V i s i u l . on sairaalassa. Toi­vomme
häneiij>ian parantuvan^;.'
No n i i n ! kerhossa siis taas tava­taan
ensi torstaina! O. R.
Muistakaa saapua
Clinton haaliUe
marrask/7 päivänä
Vaneoaver. — Lokakuun vallanku­mouksen
muisto- Ja Vapauden kirja-iltama
pidetään Cllnton-haalllla 2605
East Pender St., Vancouver B. C . ^ n -
nuntalna, marrask. 7 pnä, alkaen klo
7.30 l p . Ohjelmassa'oh laulua; soittoa,
lausuntaa. Juhlapuhe Ja yksinäytöksi­nen
näytelmä nhneltään "Maalais­liittolainen",
jonka esittavät CSJ:n
täkäläisen osaston naiset ilman mie­hiä.
Sitten on vielä kh-jojen Jako.
Lippuja on saatavana maksaen 50c.
K a l k k i tervetuloa!
mästä kommuidstls^
le. muöd(»iiri, kur
ten tunnettua, •^mln ItaUassa, sitten
Bulgariassa, Puolassa ja Saksass^.
SiUOIn . t joka, ei
kyemiyt'; p^^^ käiissään
parlamehtaaiisen; dem^
telmiä käyttämällä, slirj;yi sosialide­mokratian
avulla :fasistlsen dlktatuu-r
i t i terrorlkomentoon. • ' '
• Öen Jälkeer^ k u n Sa
nousseet valtaan Hitlerin fasistit, so-pelastaakseen
itsensä kärsimyksistä, giaiismln j a Neuvostoliiton pahimmat
Mutta ylpeinä he vahvistivat kiinty­myksensä
Neuvostoliittoon.
Mistä tämä aatteellinen j a moraali­nen
kestävyys, tämä hengen ylevyys?
Vastustajillemme se oli aivan käsittä­mätön
Ilmiö, jotain kummallista " f a ­natismia".
Vastustajillemme se oli a i ­van
käsittämätön ilmiö, jotain kum­mallista
"fanatismia". Sillä eihän
koskaan ollut Isattunut sellaista, että
jcku porvarillinen valtio olisi tullut
jonkim toisen maan kansalaisille täl­laisen
kiintymyksen kohteeksi. •
Mutta siltä juuri onkin kysymys, et­tä
neuvostovaltio ei ainoastaan eroa
perin juurin kalkista aikaisemmista
valtioista, vaan merkitsee myös sen
korkean historiallisen päämäärän
kauan odotettua toteutumista; josta
edistyneen Ihmiskunnan parhaat hen­get
jo vuosisatoja ovat uneksineet.;
Kalkkien maiden poliittisesti tietoi­set
työtätekevät ymmärtävät, että
neuvostovaltio on maailman ensim­mäinen
sosialistisen yhteiskuiman
valtio, niiden Ihmiskunnan edistyk­sellisten
voimien. etujoukko, jolde^
kutsumuksena on toteuttaa maailman­historiallinen
prosessi porvarillisen
riistoyhtelskunnan muuttamisesta va­paaksi
sosialistiseksi yhtteiskunnaksl.
Itse neuvostovaltion olemassaolo
elähyttää kapitalististen maiden työ-
•tätekevlä heidän taistelussaan riistä­jien
ikeestä vapautumiseksi. Valveutu-viholllset,
kaikkien imperiallsKsten
valtioiden taantvonusporvärlsto alkoi
panna toiveensa Saksan fasismin neu­vostovastaiseen
hyökkäyshenkeen. S i ­tä
auttoivat kaikin keinoin sodan val­mistelemisessa
englantilaiset, ranska­laiset
Ja amerikkalaiset imperialistit,
puhmnattakaan Japanilaisista j a i t a ­lialaisista.
Mutta kaikki heidän suun­nitelmansa
yhteisesti sovitusta " r i s t i -
r€tkestä"Neuvostoliitt<?a vastaan jou­tuivat,
kuten timnettua, vuonna 1939
pakollisen tarkistuksen alaisiksi. Toi­saalta
I^euvostolilton ulkopolitiikka
paljasti ajoissa ;nämä suimnitelmat.
Toisaalta taas kaikki Munchenin sa­laliittolaiset
joutuivat sen Imperlalis-tlsteh
risthriitojen välisen yhteentor-mäyksen
vaikutuksen alaisiksi, jota
edellyttää tleteelllsestr perusteltu Le­n
i n i n Ja S t a l i n in teoria maailmanhis­torian
laeista ja liikkeellepanevista
sellaiset vahvasti aseistetut. keskukset
k u i n fasistinen Saksa, I t a l ld Ja Japa­ni.
Enemmänkin: aivan samoin kulti
ensimmäisen maailmansodan kestäes­sä
imperialistisesta järjestelmästä Jäi
pois Venäjä, siltä /jäivät nyt pois u u ­den
demokratian maat.
;NälStä,it^rt J a kaakkois-Euroopan
maista on sen' Jälkeen* k u n n e - ovat
kuklstaneet«.ulkomaisiln iihperiallstel-hin,
liittyneen sisäisen taantumuksen
Ja toteuttaneet koko suurteollisuuden
kansallistamisen sskä tilanherrojen
maanomistuksen hävittämisen, tullut
kansandemokratian maita.
Neuvostoliiton ^ sotajoukot vapaut­tivat
kalkki nämä maat saksalaisesta
ikeestä. Jo tämä seikka yksinään on
ollut perustana Neuvostoliiton saavut­tamalle
valtavalle suosiolle näissä
Togliatti varoittaa
Italian k a n^
w^ast<*a^ina^
^oixaa,italian
lueen jshtaja P a l m^
y ^ « » ^ t Ä t PMlampä^s
sääJi-:::>:piihe£ssa'V-6ike|yj^
Togliatti Syytti lialli^^^^
p i ^ 3 ^ | h e h k i i ö ä : , ^^
Uittisesta^^toln^miasta^^i^
on lisännyt poHisIvo^jntf^
mitään kansan hyväksi
Outo kirjelappu
uivassa pullossa
Vancouver. - 12-vuotias'
Anderson löysi pullon maöö^
Coven läheisyydestä^mutta
aavistaa mitä sen sisällä oln£!
j ^ p u s s a oli kirjoiteUuha.
Resuisen savukepatetin
kirjoitettu: - ,
"Tärkeä. M e o l e m i n e U^
tuheet; asemamme 20 astetta i
seen j a 160 astetta läntmil,
tasaajasta; viisi naista ja mini ^
me erämaan saarella. iUkäll
kö apua. Lisää romiaia
Vähemmän maitoa
enemmän aseisiin
Ottawa. — Viime kesäkuussil
leniniläiseltä tieltä ajaessaan kansan- tlln Canada^sa 335,395,000
demokratian .olosuhteissa pcrinpohjfaj I maitoa j a kermaa eli 2O.(jöo,000
väärää, opportunistista Unjaa. vähemmän kuin heinätoiussa T
E i saa unohtaa, « t tä kansandemo- Tämän osoittaa halUtuksen
kratla o n Välivaihe tiellä porvarillises­ta
raitiosta sosialistiseen valtioon,
kapitalismista sosialismiin johtavalla
tiellä. Yksikään maa ei voi kauan
seistä välivaiheessa liikkumatta eteen­päin
t a i taaksepäiiL E l l e i se kulje so-
,^än tuhannen doi;
ja kymmenes luha
^vaihteessa saapuS jäll«
[5427.50 käteistä rahaa,
fiten haasterahasloon 01
9SUinma,S9.083.
YksitYislahjoltukset v;
^kampanjassa, multa o
• konnioitettavalla laval
Jni LadysmSthin psas
hSolsquan urheiluklu]
maininnan lä
JYÖhh Eskin lahjoit
laon yhteistä asiaa ei
joiluksia ja haasteiti
maissa ,perustaha laajojen työtäteke­vien
joukkojen .syvän kiitollisuuden
tunteelle neuvostokansaa kohtaan.
TaantiunukselKsten p o r v a r Ulisten
k l i k k i e n ja olkedstososialistlsn avoin
neuvostovastainen asenne vain jou­dutti
niiden eristymistä j a katastro­faalista
tappiota, vaaleissa. Sillä joka
päivä jo sodan j a miehityksen aikana
kansanjoukot .Puolassa, Tshekkoslo­vakiassa,
Jugoslaviassa, Romaniassa,
Unkarissa, Bulgariassa Ja Albaniassa
näkivät j a salvat'kokemuksesta tietää,
että se, joka on Neuvostoliiton puoles­ta,
on vapauden j a kotimaan kunni­an
puolesta; Joka. on Neuvostoliittoa
vastaan, hän on kotimaan kavaltaja
ja ulkomaisten r imperialistien kät}nri.
Senvuoksi on aivan-luonnollista, et-ta
sellaiset politUcoltslJat, jotka maan
vapautuksen jälkeen rohkenivat esit­tää
neuvostovastaisia timiyiksla tai Jo
aikaisemmin '.tjllvat tunnettuja viha­mielisyydestään
Neuvostoliittoa koh-slalismlin
johtavaa tietä pitkin, niin
kehitys vie taaksepäin; kapitalismiin.
Mutta kehitys sosialismiin ei kulje i t ­sestään,
alkuvolmaisestL Tufeeko maa
todella kulkemaan eteenpäin sosialis­mia
kohti, riippuu proletariaatin luok­kataistelun
Jatkuvasta kehityksestä ja
valtion jKtUtiikaii-jQikfiasta-suuntaiik-sesta
kommunistisen puolueen mää­rätietoisena
johdolla.
Jugoslavialaiset Johtajat taas suun­tautuivat
luokkattdsteluntuk^dut-tamlseen.
He alkoivat levittää sellais­ta
käsltysta, ikäänkuhi luokkavasta-kohdilla
ei Jugoslaviassa enää olisi v a ­kavaa
merkitystä. Varsinkin maaseu­dulla
he eivät ottaneet huomioqn luok-kakerrostumia
Ja kapitalismin syvien
juurien-elinvoimaisuutta yksi^essä
talonpolkaistaloudessa.: "Kristillisen
sosialismin'^ vanhojen ideologien t a ­paan
he ilmeisesti ovat sitä mlelta,
että k ^ l t a U s m i n : Juuret voidaan hel­posti
hävittää. Jos tässä tarkoltukV
sessa kutsutaan: talkoisiin "koko t a -
lonpoikalsto" riistoa harjoittavat suur­tilalliset
etunenässä Ja aimetaan vas­taava
asetus. v.LenininvOPPi proleta­riaatin
hegemoniasta' osoittautui ole­van
Jugoslavian komnnmlstlsen puo­lueen
painolasti, josta he vaieten va­pautuivat.
Luokkataistelun t u kahduttamisen
näkökannasta heillä Johtui myös so-vlttelutaktlikka
Jugoslaviifn kansan­rintaman
puitteissa, johon työläisten
ja työtätekevän talonpolkaiston lisäk­si
kuiduu myös smutllallisla, kauppi­aita,
pikkutehtailljoita j a porvarillis­ta
sivistyneistöä sekä erilaisia poliit­tisia
ryhmiä, joufeossa erältä porva­rillisia
puolueita. Tässä kirjavassa
seurassa johtajat ps^klvät väittämä-maan
millä h i n n a l l a tahansa syita eri­mielisyyksien
Ihnenemiseeh:' ehkäise­mään
työläisten luokkataistelun kebitr
tymisen. koska osa laajan l i i t on sanot­tajista
oli sita vastaan; luopumaap
kommunistisen puolueen johtavasta
osuudesta. Jopa piiloittamaankin sen
kasvot, ettei kukaan l i i t on ei-kommu-nlstisista
osanottajista voisi tuntea
itseään loukatuksi; rajoittamaan ja
laventamaan yhteistyötä Neuvostolii­ton
kanssa, koska yhdet tai toiset l i i ­ton
porvarilliset osanottajat vieroksui­vat
tätä yhteistyötä...
K u n Jugoslavian kommunistisen
puoliJ^en johtajat antoivat vapauden
tallalselle virtaukselle, tapahtui poliit­tisessa
linjassa vaarallinen nyrjähdys:
sensijaan, että " h e olisivat | vieneet
eteenpäta työtätekevien asiaa nojau-tilastotieto.
Viime
puun kuluneen seitsemän
aikana myytiin maitoa ja kä^
375,568,000 paunaa, joka merBt^f
000,000 patmaa vähemmän kaiaj
taavana a i k a i ^ edelilsenä
tumalla; kansanrintaman
töön, työväenluokan liittoon i
keskivarakkaan telonpoikaJstoä)
sa, he piflvät parempana
mistä kansanrintaman poliitösaäl
kapajuisimpien pikkuporvarilliitol
nesten tasolla. Toisin.sanoen 1
tyi blokkipolltiikka, joka perustöS
värilliseen natsionalismUn.
Joka on antautunut
natsionalismiin, häntä tietenBni
vaa maansa vapaa yhteistyö 1
tisen valtion kanssa, olipa tlsaj
teistyöstä maalle kuinka paljont
sa hyötyä. Tällainen ihminen rtj
tankin tilaisuuden tullen antaa j
sia lausuntoja siitä, kuinka
ovat mitä läheisimmät siteet 1
tc^ansalaisten ja hänen oman 1
sa kansalaisten välillä —
sä hän kuitenkin pyrkii rajo
nämä siteet mahdolUslnunan
PÄIVÄN PAKINA
"Vetäkää tästr'
ennen sotaa loin se, oli puoli miljoonaa ja kadut ovat täynnä kerjä-
Mainita sopii, että yllämainittu kirjeenvaihtaja on hyvin ennakko­luuloinen
ja vihamielinenkin kaikkea sitä kohtaan mitä tapahtuu Poh-jos-
Koreassar^a erikoisesti Neuvostoliitossa. Hän sanoo kuitenkin
mainitun kirjoituksensa lopussa: "Tälen ElelärKorcdn tilanne pelaa
kommunistien käsiin. Näin ei olisi tarvinnut tapahtua jos korealai­set
olisivat olleet re^isti yhteistoiminnassa amerkkalaisten kanssa."
Täten hän tahtomattaan tunnustaa, että Yhdysvallan miehitysjoukot,
ovatEteFä-Koreassa vastoin korealaisten tahtoa.
Tulokset ovat nyt koko maailman nähtävissä! Minkälainen kapina
Etela-Koreassa viikon lopulla syttyi ja mihin se päättyy, siitä säätänee
lähiaikoina yksityiskohtaisempia tietoja, mutta turha on tässä yhtey­dessä
puhua "kommunistien kiihoituksesta" ja vehkeilystä" kuten '
suuret päivälehtemme ovat menetelleet. Korean kansa haluaa miaan-sa
eteläben ja pohjoisen osien yhdistämistä, kansallista itsemäärää­misoikeutta
ja parempaa taloudellista toimeentuloa. Tässä on kapi­naliikkeen
perusta. On vain valitettavaa jos korealaisilta kielletään
nämä elinoikeudet. Vaikka Etelä-Korean viranomaiset uhkasivat ku­kistaa
kapinalliset neljän 'päirän kuluessa niin kaikesta huolimatta
näyttää siltä, että se "on helpommin sanottu kuin tehty".
Kalkissa asioissa ovat porvarit val­miita
luokkaetiijensa suojelemiseksi
^narramaan työläisiä. He vihaavat sy-'
dämensä pohjasta jokaista, joka pal­jastaa
heldiLn niuraamlsyrityksensä.
Tällaisen . vihan kohteeksi Joutui
myöskin aikoinaan suomalainen kir­j
a i l i j a Algot >T7ntola. Joka parenunlh
tunnetaan kirjailijanlmelta Malj;]
L ^ I l a . Hän paljasti kaplnavuoslen
edellisinä vuosina kuinka porvaristo
pettää työläisiä. ^ Tämän hän sai hen­gellään
maksaa. : Hänet ammuttiin
kapinan loppuselvitteljrssä kun hän
lepäsi mereen laivasta, jolla häntä
punakaaxtllalsten kanssa Vietiin am­muttavia
Santahanolnaan.
; Algot Untola kuului aikolnsum Suo-,
mettarelaiseen puoluee^n ja tunsi
oniakohtaisestl. pprimristoh metkut.
Vuonna 1916 alkoi hän kirjoittaa
"Porvarlklrjeitään", Jotka Julkaisuin
i:>ir6mlehessä. Eräässä tällaisessa hän
kirjoitti' n u n . seuraavaa:
"aOJSi k u n on vakuutettu ~. . }r että
me porvarit petämme heitä — Ja
kaikkia — tietoisesti, sopimuksesta, on
velvolllsuutexU jo nyt sanani hieman
todistella, ja-silffiiselostelen tässä Jon­kim
tapauksen, yhden sangen monis­ta,
en kuitenkaan pahinta — herra
paratkoon."
Tämän Jälkeen hän kertoo kuinka
Suomettarelalsen puolueen sihteeri
Rantakari matkusti "viran puolesta
noin 500 kllometrhi päähän Pohjan­maalle
antamaan puoluehallinnon n i ­messä
ohjeet vaalltolmintaa varten",
jonka Jälkeen :Untola Jatkaa seuraa­vasti:
• . .. • • —• • • .
"Kokous pidettiin erään suurtehtal-
Ujan luona, päivällisillä. Läsnä oU
valiojoukko kutsutulta, 'luotettuja*
kymmeiilsen hdnkeä,.niistä kolme
suurtehtailijaa, yksi huomattu edus­mies,
yksi sanomalehden toimittaja j
kansankouliijen tarkastaja, parisen
kirkonmiestä^ tämän kirjoittaja pub­likaani
Ja kalcsi mukanani tuomaa
kansanmlestä.
" J a tässä, kokouksessa antoi samai­nen
hra R a n t a k ^ puoluejohdon n i ­messä
Seuraavan lyhyen neuvon:
'Katsokaaliani asla on näin: kansaa
täytyy välttämättömäsU vetää tästä.'
(Hän tarttui ncnslänsa Ja veti siitä.)
J a todistaakseen,, että hän on asias­sa
— nenästä vetämisessä — mestari,
hän 'jatkoi: TMlnä en ole elämässäni
muuta tehnytkään kuin valmistellut
vaaleja, valtuuston ym. vaaleja, joten
minä nämä asiat timnen.' Tämä on
sanasta sanaan kerrottu. Täsoä oli
myös ainoa ohje. Jonka hän meille
antoi, ainoa neuvo. Jota varten hän oli
puolituhatta kilometriä matkustanut.
Koko kokouksen aikana hän ei edes
mitään muuta puhunutkaan, el sa­naakaan,
paitsi yhtä Jatkolausetta . ^ .
Niinpä hän tuon neuvon antamiseen
ei tarvinnut aikaakaan — y l i puolen
minuutin. Kaikki supistui ohjeeseen:
Vetäkää tästä, S.O. nenästä . . ."
Ylempänä mainittu kirjoitus tulee
nileleen kun lukee nykyään Suomesta
saapuneita tietoja Suomen porvarien
tulkitsemana. K i m äskettäin' paljas­tettiin
Laihian ampumaseurojen toi­minta,
joka aiheutti sen, «ttä Suo­messa
oleva Neuvostoliiton lähettiläs
Savonenkov kävi asiasta Suomen u l -
komihlsterln puhelUa. n i i n kalkki por-varilehdet
yrittivät painaa asian v i l ­laisella
selittämällä, että neuvottelu
sujui ystävällisessä h e n g e t . Vasem.
mistolehdet ovat kuitenkin osoitta­neet,
että kysymyksessä on ollut va­kavat
asiat. STT on Julkaissut seu­raavan
Moskovan radlotmtisen. Joka
osoittaa minkä verran "ystävällistä"
ön ollut keskustelut Suomen ulkomi-:
nlsterln Ja neuvostolähettilään välil­lä:
"Neuvostoliiton Suomessa oleva lä-
NENONEN So(
JAM KALLELA R
Perälän haasteeseen; ;
)WIN KESTI Sööstä: A
JÖ MUSTAJÄRVI S<
hon Seosta, Alex Lass
.Port Arthurista.
JGO LUOMA Rankin
lian haasteeseen^ja ha
aan Seosta.
JUSSILA Soost
3X J A VIKKI L E H TC
1 $3 Kaarlo Nurmen ja
JVI KESKINEN Plour
ja haastaa Urho Säi
Ja summalla. :
IALBERT M Ä K I Plounti
i ja haastaa Juho Ryti
Jirahesta, samalla sumrha
IlVAR BENTTI Plountisi
1 ja haastaa seuraavat toy
jjackLuema jä Eino Laj
IHEIKKI HAANPÄÄ P]
seen jä haasta Yrjö 1
summalla. Antakaa
|TIMÖ M A A S A N E N SÖ>1
haasteeseen ja haaste
kosta B.-C.:^ .-.V^.: v ; - :
IJOHN RAUHALA Stey
i Kosken ja Rautiöti häa
i el vielä ole haastettu.
IHELENA J A EINAR; K
ja kehpittävat kaikkia hj
likLMAR B A C K A ^ F i t^
ihaasteeseeh: ja haastaa>
" i, jossakin Kapuska
ILAURIFORSELL Hears
i ja haastaa Eino ja^ Ar
Ihaasteen luistaa eteenpäi
IEVERT S A A R E L A Les
Idellin haasteesen. -
|D. BÄRLUND Ladysmitl
on haasteeseen.
[EINO ALTON Ladysmitl
i ja haastaa Kalle Lain
[ERJiS VAPAUDEN Y S T
i Matti Klemolan Ladj
[HELMI KOTILA Ladysr
losastori haasteeseen. '
|WALFRID S A R A - A HO
npseii haasteeseen ja ha
IEMIL M U K K A L A Kapu
Ihaasteeseen. .
IJALMAR M Ä K I Kapusi
[AHNE KULMANEN Kap
Inaasteeseen. •
[LEO JOHNSON Kapuska
W X L T E R LUND Sylvan
"teeseen ja haastaa,Victor
«a. Antakaa pojat haas
rossi LUHTALA Dugw;
jahaastaa Jussi Karin Hc
ARVID KORPI South Poi
. n ja haastaa Jorma
ANTTI PASSI South Po
iBn-L KORHONEN South
hettiläs kävi joku päivä sitten «^teisim j a haastaa A r v i Lii
Ministeri Enckelin luona esittää 1 sta, Jack Pellon jossakin
nelle lausunnon, joss» öinnltaS jPmesta *
msn ulkoministerin huomiota ^ ™?ARD VUORIMÄKI
että ampuma- ja metsästyssenB» ^ ja G. Gustafsonjn ha
l u a järj-tävät ja harjoit^^» fe^lT"
laaliktettua toimintaa käyttäen ^ V I E S T I A.C.SouthPor
hon tarkoitukseen erikoisesti
am
kuului aikaisemmin Suomen
omaisten
järjestölle.
kov osoitti, että mainittuja
sotilaallisen toiminnan ^ U J i ^ » H L Ö l i k T C ) MoKSor
Tähän häntä taivuttavat myös 1
tuksellaan imperialistiset valäot, j
ka omien tarkoitustensa mu
alituisesti pelottelevat itsenäidij
kuvaltloita. kiristysiihkaiiksUte.;
klessään vapautumaan tästä
tuksesta opporiunistisen
avulla pikkuporvarillinen
tekee myönnytyksiä imp
hallltuksUIe vvoittaakseen niiden 1
siota^ Ensimmäinen myönnytys,)
ka imperialistit vaativat
mokratian johtajilta.on se, €tteiiiJ|
saa ' käyttäytyä Neuvostoliittoa
taan paremmin kuin he käy
porvarillisia valtioita kohtaan.
Jugoslavian johtajat alkoivat i
teliä näin. He ottivat
Neuvostoliittoa ja Neuvostoliitoni
munistista puoluetta kohtaan e
vällisen politiikan: Neuvostoliitoa
tilasasiantuntijoiden häpäisemlsoj
neuvostoarmeijan halventamiseae
koisen silmälläpito- ja varjosi
jestehnän, jonka alaisiksi
Neuvostoliiton asiantuntijolpa;
vat siviilihenkilöt sekä useat.
tolilton viralliset edustajat
assa. Julkisuudessa Jugoslavian j
tajat antavat julistuksia
ystävyydestään Neuvostoliittoa;
taan,-mutta samaan aikaan delS]
dellisuudessa suhtaudutaan.
valtioon, joka puolustaa
kratian maiden riippumattonmn^öj
turvallisuutta, samalla tavalU'
Imperialistisiin valtoihin, joitt,
kaavat niiden riippumattomtratJij
turvallisuutta.
Jatkuu.
pettamiseksi ja samantapaisen
minnan ehkäisemiseksi'
^Vlelä tämänkin jälkeen SOI*D*3
sämlnlsteri tiedoittaa. ettei
ole että edeltämainlttuja^^
(rauhansopimuksen 8. Ja I V
olisi tähän mennessä r i k f l ^
nekin puolelle rapakkt» (m mJ»*
värillisten tfetotoimistoJeD
jankutettu, että ^^^JZ^ „ pumaseurolsta on toisarr^^,
mys, johon ei kannata kll^2,
koista huomiota. Täfflä « » .
maa porvariston " ^ ' . -^
j o n k a ^ t o l a niin m a ^
"Porvarikirjeissään". -
sotilastyyppistä ampmnarataa-J »M. KAUKOLA Port Ar
S u t Ä ^ N Y KOSKI Port Artl
N e u v o u e l ^ ^ j S^NU VIITANEN Port
naasteesben ja haastaa
ristiriidassa suomen y.j^.-^|»teeseen. ,
= ° r v ' ^ n l l e e n ' o ^ ' » M.HOLM Port Arthurista
sestl kannettavakseen o ^ ^ a haastaa Hemy Walki
muksen kanssa ja et^a ianc^_ ^ eUa ja A. Tulkin Port Ari
taa suomen v i r a n o m a i s . ^ ^ ^ 0 M A G M A A ?S
mta ainjiat tu^jein> ys^eu-'r^oj^en;, ^wmu^nu^«mr. ja haastaa Heikki i
sekä Otto Väänäsen j{
, ^,S. ALTO,Grooks, P.
• MARJAMÄKI Copper
'^^^eeseen ja haastaa P a i
Lakelta sekä F. Ojal
/LAAKSONEN Wat
^ ja Matti Liioman haa
PI JA AARO POUTAK
raasteisiin-
Tpo. ^JAARviKIVIWh
. AHONEN Bunväsh
ja haastaa Toivo PeltoE
. ? T H A H A A P A L A vai
J\ Ja haasta nir. ja mrs.
tii^- ^- Palmun, kaiki
MAISTO TAMMINEN Bez