Vapaus, September 21, 1948

              ^ivu 4 Tiistaina, syysk. 21 p. — Tuesday, Sept. 21
Tilinteko Suomen meneslyksesfä
tonfoon olympialaisldsoisfa
: (Snomi-Sennin toimittama:
yhteenveto).
Lontoon kisat ovat päättyneet ja
•/ vUmelsenä, mitä kuultiin ja nähtiin
: Lontoon Wembleyllä tuli esille Suomi.
' Sinlvalkoviiri noiisi viimeisenä kim-
' nissalkoon ja viimeisenä kansallislau­luna
soitettiin Maamme-laulu. V i i.
f melset sanat kohdistettiin myöskin
Suomelle. Niissä kehoitettiin koko
maailman nuorisoa valmistautumaan
:; seuraaviin olympiakisoihin. Jotka'pi­detään
neljän vuoden kuluttua Hel­singissä.
Oljrmpladi, Jota nyt eläm-
- me on pyhitetty Suomelle Ja Helsin­gin
olympialaisille.
' Miaamme urheilijat Ja urheiluväki
•:v tietävät sen suuren vastuun, Joka har-tipillemme
on laskeutunut. Täällä ko-tunaassa
tiedetään; että suomalaisilta
vaaditaan paljon neljän vuoden ku-
, Juttua. Olympiavalmistelumme ovat
Jo alkaneet viime vuoden puolella ja
niihin on tartuttu tukevin suomalai­sin
kourin Ja vakaalla suomalaisella
uuskolla; Suomi.tulee tarjoamaan s i l -
: Ie nuorisolle. Joka tänne saapuu tule­vina
kisapäivinä parhaat mahdolliset
v ols^piakisat. Valmistelujen Johdosta
htiolehtii Helsingin kaupunki, kau-
- punglhjohtaja. Eric von Frenckellin
' puheenjohdolla.
o. JLontoön kisojen Jälkeen on suoma-,
iäisten Urheilua paljon arvosteltu Ja
lausuttu myös se toteamus, että täällä
* ' e l ole hoidettu asioita oikein. Näissä
.maininnoissa ehkä on paljon perää­kin.
Nykyisen^ murroskauden tulem­me
v varmasti käyttämään parhaaUa
mahdollisella tavalla hyväksemme
'Valmistautuessamme kllpailuedustuk.
.sessakin omiin kisoililmme.
K u n Lontoon kisoihin osallistunei­den;^
suomalaisten urheilijain kohdalta
el liene mlnkäählalsta yhteenvetoa
toistaiseksi ollut Julkisuudessa, lienee
paikallaan se tehdä nimenomaan
'Amerikan v suomalaisten tutustutta-
> vaksi.
' ttautävaara, Kataja Ja Kaisa Par-
• >viäinen. Yleisurheilujoukkueemme oli
Voltoakas-^ 70 henkilöä. Siltä odo­tettiin
kohtalaista menestystä* vaik­ka
tledettiinkin muun maailman ur-
- heilun huimasti nousseen. Mainitut
nimet kohosivat esiin.
Kestävyysjuoksut — 5000 m : n esteet,
5000, 10,000 m. Ja maraton — olivat
; luonnollisesti, meitä lähinnä. Ainoa
i .menestys niissä oU Pentti Siltalopln
5. tila estejuoksussa.
' Heltoissa — keihäs (sekä miesten
että naisten), kuula; kiekko Jämou-
^ k a r i — sijoituksemme sentään olivat
:^ paljon paremmat. Tapio Rautavaara
saavutti keihäässä kultamitalin 69.07
tuloksellaan Ja PauU Vesterinen sl-
-jolttul tiukan kilpailun Jälkeeninel-
, Janneksi, Naisten keihäänheitossa nei­ti
Kaisa Parviainen Johti keihäskil­pailua
viimeiseen heittoon saakka,
saaden hopeamitalin. Kuulassa Arvo
^•Lehtilä saavutti 6. sijan, samoin kuin
^.Veikko Nyqvist kiekonheitossa. Lauri
: Tamminen heitti ttioukariaan pidem-r; — — —
Joltuksla. Tosin heidän matkaansa
s u h t a u d u t t i i n eräiltä t a h o i l t a s u u r in
v a r a u k s i n ; Epäilijät pettyivät, sillä
p i e n i melontajoukkueemme teki L o n ­toossa
erinomaista työtä. K u r t Vires
saavutti m a t k a l l a a n hopeaa kisojen
s i s u k k a i m m a n suorituksen jälkeen.
Mies nimittäin n o s t e t t i i n pyörtyneenä
k i l p a i l u n s a jälkeen vedestä, minne
hän m a a l i v i i v a n ylitettyään j a k a -
n o t t i n s a kaaduttua Joutui. KalEsikko-p
a r i Björklöf-Axelsson toi Suomeen
k a k s i p r o n s s i m i t a l i a j a naismelojam-me
S y l v i Saimo s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s^
t i ' 5 . t i l a l l e n a i s t e n melonnassa.
Viikko ja Larkas, Olympialaisten;
ohjelmassa on. myöskin n.s. n y k y a i ­k
a i n e n 5-ottelu, joHsa osanottajat u i ­vat
.juoksevat, ampuvat .miekkailevat
j a ' r a t s a s t a v a t Suomalaisia . ^ d u s tl
vahva Joukkue, j o l t a kylläkään ei p a l ­joa
odotettu, mutta joka teki e r i n ­omaisen
työn; Vänrikki Viikko t a i s ­teli
leijonan lr.illa erinomaisia ruot­s
a l a i s i a j a a m e r i k k a l a i s i a v a s t a a n ja
s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s t i 4.. t i l a l l e . P a l ­j
o a huonommaksi el jäänyt majuri
Larkaskaan, sillä hän oli seuraavana
V i i k o n jälkeen.
Huhtanen. Tämän kappaleen ot­s
i k k o o n t u l i v a i n y k s i n i m i . Sen n i ­men
tuntevat n y t v a r m a s t i k a i k k i v o i ­mistelusta
innostuneet. Veikko Huh­tanen
s3mibolisol tuossa otsikossa k o ­ko
meidän olympialaista voimistelu-joukkuettamme.
Joka k i l p a i l u j e n kah­tena
viimeisenä päivänä otti t a k a i s in
k a i k e n sen, mitä p i d e t t i i n täällä k o ­timaassa
täydellisesti menetettynä —,
olympialaisen kunniamme. 10-mlehl-.
n e n voimistelu joukkueemme saavutti
k i s o j en kunnlakkalmmassa Joukkue­k
i l p a i l u s s a — voimistelussa — l o i s t a -
v a n j a toi k o t i i n k a i k k i a a n 6 k u l t a m i ­t
a l i a ! Tämän lisäksi joukkueemme
vielä h a n k k i 2 hopea^ j a 2 p r o n s s i m i ­t
a l i a , e l i m i t a l i n miestä kohden. Sille
saavutukselle antoi arvonsa koko Suo­men,
kansa."
V o i m i s t e l u n j o u k k u e k u l t a m i t a l i n l l r
saksi s a a v u t t i V e i k k o H u h t a n e n mies­kohtaisen
k u l t a m i t a l i n n.s. k a k s l t o l s -
taottelussa J a k a h d e n t e l i n e e n e r i k o i s -
k u l t a m i t a l i t . Lisäksi hän oU rekillä
kolmantena. Hänen " a d j u t a n t t i n a an
toimi e r i n o m a i s e l l a t a v a l l a P a a v o Aal­tonen,
Jonka t i l i l l e t u l i k a k s i kUltaml-i
t a l l a Ja kolmas t i l a mieskohtaisessa
12-ottelussa. Heikki: Savolainen saa­v
u t t i myöskin pitkän l u a n s a h u i p p u ­pisteeksi
y h d e n mieskohtaisen teline-k
u l t a n i l t a l l n . K u n vielä Joukkueem­me
muut miehet O l a v i Rove, K a l e vi
Laitinen, E i n a r i Teräsvirta, S u l o Sal­mi
Ja A l e Saarvala s u o r i t t i v a t tehtä­vänsä
enemmänkin k u i n loistavasti,
on meidän a i h e t t a olla v o i m l s t e l i j o i -
demme suorituksista ylpeämpiä k u in
mistään : m u u s t a Lontoon kisoissa^
L e h t o r i Väinö Lahtinen Ja tohtori
B i r g e r Stenman o l i v a t p i t k i n vuotta
valaneet joukkueeseemme voltonus-koa,
eikä se pettänyt luottamusta.
N i i n tuli Lontoolle. k a u n i s kruunaus
Suomen: k o h d a l t a j a Ihanan lievittä­vää
balsamia n i i l l e haavoille, Jotka a i ­kaisemmin
olimme saaneet;
Farmarien
Päiväpalst
Älkää hukuttako sementtiseosta
S e m e n t t i - e i l konkreettlseos o n y k si
m o n i p u o l i s i n m a t e r i a a l i mitä f a r m i l ­l
a käytetään. Oikein sekotettuna se
c n V2ttä vastustavaa j a k a n t a a odo­tetun
kuorman, selittää S w i f t C u r -
rentlssä, Sask. sijaitsevan l i i t t o v a l^
t i o n . k o e a s e m a n edastaja G. B . H a r ­rison;.
Sementtlseok.sessa käytettävä vesi­määrä
v a i k u t t a a p a l j o n sementin l u ­juuteen,
sen muovailuun ja veden
vastustuskykyyn. Mutta sementtiä
sekotetaan usein l a i n k a a n kiinnlttä-m-
ittä huomiota oikeisiin ainemää­r
i i n . E s i m e r k i k s i neljä i m p e r i a l - g a l -
l o n a a vettä suositellaan säkkiin se­menttiä
valmistettaessa betonia
ylel-stä farmikäyttöa varten. . K u n
käytetään tämä määrä vettä j a se­menttiä,
s i l l e i n suositellaan 2 kuu­t
i o j a l k a a santaa j a 3 k u u t l j a l ' k a a so­r
a a ; riyvä. önJe muistettavaksi on
se, että s a n n a n j a soran suhteita v o i ­d
a a n vaihdella tehtävän työnv v a a t i ­musten
mukaisesti, m u t t a veden ja
sementin suhdemäärää e i s a a m u u t ­taa.
Sementtiseosta valmistetaan usein
santakuopasta suoraan tuodusta s a n ­n
a s t a j a sorasta. Miltei a i n a tällai­sissa
tapauksissa siinä o n l i l a n p a l ­j
o n santaa. P u o l i - j a . p u o l i o n m u -
kilnmeneväi lÄutta jos santaa^ on
enemmän k u i n tämä, s i l l o i n t a r v i t a an
enemmän sementtiä k u u t i o j a l a n ibe-tonltyöhön.
K a n n a t t a a seuloa osa
sorakuopasta tulleesta sorasta ja l i ­sätä
osa tätä karkeata, s o r a a seck-seen.
Betonltyö tulee näin myös t i i ­viimmäksi,
kestävämmäksi j a parem­m
i n vettS vastustavaksi. Ja työn
suorittamisessa tarvitaan pienempi
määrä sementtiä. :
K u n seos on valmis " f o r m u r l i i n"
p a n t a v a k s i , s i l l o i n o n h u o l e h d i t t a va
siitä, että se s o t k e t a a n n i i n t i u k k a a n,
ettei j ä ä ilmareikiä; Näitä i l m a r e l -
klä kehittyy kahdella tavalla. Jos
seoksessa on l i i a n p a l j o n vettä, ve­dellä
o n taipumus kokoontua j a muo­dostaa
ilmareikiä. K u n " f o r m u t " ote­t
a a n pois, s i l l o i n vesi h a i h t u u j a s en
muodostamat ilmareiät heikentävät
betonltyötä, '
T o i n e n , muistettava seikka on se,
että k a r k e a m p i s o r a el s a i s i t u l l a kos­k
e t u k s i i n " f o r m u j e n " kanssa. Pai­n
a m a l l a lapion terän alas sementti-seoksen
j a " f o r m u n " väliltä saadaan
k a r k e a sora työnnetyksi keskustaa
Sohtl. j a t i i v i i t sivut beton^jtyölle.
T i e t o siitä, onko sementtiseos o i ­k
e i n v a l m i s t e t t u , saadaan myös seu­r
a a m a l l a vanhaa ja koeteltua kei­n
o a : Jos lapio pysyy o m i n neuvoin
sementtlseoksessa pystyssä, silloin
seos o n hyvää. M u t t a ennen muuta
pitäisi muistaa se,, että sementin ja
veden määrä seoksessa ovat mää­rääviä
tekijöitä betonityön lujuudes­sa.
Älkää hukuttako sementtiänne ve­teen.
•
Pjort Lisitsinin suuri työ kasvin­jalostuksen
iiyväksi
mäUe k u i n k u k a a n m u u suomalainen
olympiakisoissa, mutta ei päässyt 5;
s i j a a korkeammalle.
Hypyissä o l i meillä n e l j ä miestä m u -
vkana J a näistä k a k s i a m e r i k k a l a i s t en
j v a l t a l a j l s s a seiväshypyssä; E r k k i K a ­taja
rikkoi a m e r l k k a l a l s r i n t a m a n , s i ­j
o i t t u e n tuloksellaan 420 s m . h o p e a ­m
i t a l i l l e . Tämä uusi "aluevaltaus"
o l i suomalaiselle urheilulle erittäin
i l a h d u t t a v a Ja n u o r i a seiväshyppää­jiämme
Innostava.
Viitala; Gröndahl Ja Kangasmäki.
P a i n i s s a o l i k a k s i suoslkklmaata. V a -
; p a a p a i n l s s a T u r k k i j a ranskalais-suö-malalsessa
R u o t s i . Moleminat tiedet­t
i i n lyömättömiksi, mikä o s o l t t a u t u l -
, k i n todeksi. T u r k k i sai v a p a a p a i n i s ­s
a 4 k u l t a m i t a l i a , suomalaisten saa­dessa
tyytyä yhteen, Lernii V i i t a l an
h a n k k i m a a n Muita suomalaisia ei
s i j o i t t u n u t p a l k l n t o t i l o l l l e . Ranska^
lals^suomalalsessa taasen R u o t s i näyt-t
i leQonankyntensä 5 k U l t a m l t a l l l l a a h,
Suomen saadessa tyytyä yhteen h o ­p
e a m i t a l i i n K e l p o Gröndahlin j a y h ­t
e e n p r o n s s i m i t a l i i n Reino Kangas­mäen
saavuttamana. K o h t a l o n ivaa
v a i n on, että T u r k i n p a i n i n s u u r u u ­d
e n o n l u o n u t O n n i P e l l i n e n j a R u o t ­s
i n Robert O k ^ .
Vires, BJöritlöf-Axelsson Ja Saimo.
M e l o j a m m e olivat lähteneet o l y m p i a ­l
a i s i i n ensimmäistä kertaa pienoisin
v o i t o n t o i v e l n j a syystäkin, o l i v a t h an
he kansainvälisissä k i l p a i l u i s s a viime
vuosien a i k a n a saaneet k a u n i i t a s i -
O l l h a n siellä I m p e r i u m i n pääkau­pungissa
Tbtiuitakin edustajiamme: u i ­m
a r e i t a , m i e k k a l l i j o l t a i pyöräilijöitä,
nyrkkeilijöitä, p u r j e h t i j o i t a ; soutajia,
p a i n o n n o s t a j i a j a mitä k a i k k i a siellä
o l i k a a n . . Monet olivat k u i t e n k i n k o ­keiluluontoisesti
oppia ottamassa o m i ­en,
klsojemmc osallistumisen :valmis-tamlseksi;
•. Heistä o n tässä yhteydes­sä
t u r h a pidemmälti k i r j o i t t a a.
Janhunen. K u i t e n k i n y r i t t i eräs l a ji
u n o h t u a : ' ampuminen. Siinähän Suo­mi
on a i n a k u n n i a k k a a s t i puolustanut
mainettaan. Tälläkin kertaa kisojen
a m p u m a k i l p a i l u j e n palkintokorok­keelle
nousi suomalainen, joskaan ei
korkeimmalle kohdalle: Pauli Janhu­nen
saavutti - k i s o j e n k u n n i a k k a l m -;
massa ampumakilpailussa - ^ v a p a a k i ­väärillä
— h o p e a m i t a l i n a n k a r a n t a i s ­t
e l u n jälkeen. Hänenkin saavutuk..
sensa tunnustetaan täällä korkealle ja
se o n - o m l a a n - k a n n u s t a m a a n suoma­l
a i s i a a m p u j i a entistä tiiviimpään t y ö ­hön
tulevia kisoja silmälläpitäen.
Siinä olivat suomalaisten saavutuk­set.
Eiväthän ne suuren suuria ^ol­leet;
i n u t t a tähänkin olemme tyytyväi­siä.
Ehkä l u k i j a n i luulevat, että
maamme, on - a i n a k i n yleisurheilun
k o h d a l t a pyyhäisty,olemattomiin u r -
h e l l u t a i v a a l t a . N i i n h u l l u s t i eivät a s i at
k u i t e n k a a n ole. Muistakaammepa
v a i n esimerkiksi R u o t s i a , j o k a B e r l i ­n
i n olympialaisissa saavutti ainoas­t
a a n kaksi p r o n s s i m i t a l i a : y l c i s u r h e i -
T
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n VVanupin osaston, k u u k a u ­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­t
a i n a r k l o 1 l p . osaston h a a l i l l a;
S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti,
Wanup, O n t .
C S J : n HearsUn osaston' k u u k a u s l -
; kokoukset pidetään j o k a i s e n k u u -
: ^ u d e n : toisena s u i m u n t a i n a k lo
2 lp.
C S J : n Spmcedalen osaston No. 30.
; kuukausikokoukset pidetään Jo-
• k a l s e n kuukauden, ensimmäisenä
s u n n u n t a i n a kello 2 . i p . 'Johto­k
u n t a kokoontuu tuntia a i k a i -
. semmln.
esJ: n P o r t A r t h u r i n osaston k u u ­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä . k e s k i ­v
i i k k o n a kello 7 i l l a l l a , 316 B a y
St.: J o h t o k u n n a n kokoukset ovat
j o k a i s e n kuukauden kolmantena
t i i s t a i n a k e l l o 7 i l l a l l a.
; C S J ; n Toronton, osaston v a r s i n a i ­n
e n kuukausikokous pidetään j o ­k
a i s e n k u u k a u d e n . ensimmäisenä
m a a n a n t a i n a kello 8 i l l a l l a osas-t
o n huoneistolla . D o n - h a a l i l l a ; >.
. C S J : n S u d b u r y osaston kokoukset
:pidetään j o k a i s e n kuukauden e n ­simmäisenä
sunnuntaina; P u -
• h e e n j o h t a j a Oscar Männistö, s i h - ;
- t e e r i H i l m a . Mäki; osoite. B o x 354,
Sudbiu*y, O n t a r i o.
Neuvostoliitossa on kasvinjalostus
k e h i t e t t y h y v i n pitkälle j a työtä t e h ­dään
edelleen laajenevassa mitassa
uusien kasvilaatujen j a l a j i k k e i d en
kehittämiseksi sekä entisten sovelta­miseksi
entistä paremmin soveltu­v
i k s i olosuhteisiin j a määrättyihin
t a r k o i t u k s i i n sopiviksi.
Julkaisemme seuraavassa P . K o n s -
t a n t l n o v l n • Ja V . H o h l o v i n a r t i k k e ­l
i n suuresta kasvinjalostajasta P j o rt
Lisltslfllstä Ja hänen työstään. P j o rt
Llsitslhiä pidetään •Neuvostoliiton
s l e m e n j a l o s t i ^ s e n alkuunpanijana.
' Neuvostohallitus on. osoittanut
s u u r t a kimniaa huomattavan neu­v
o s t o l i i t t o l a i s en oppineen Pjort L i ­s
i t s i n i n työlle. . Hänelle on kuole­manjälkeisenä
kunnianosoituksena
myönnetty ensimmäisen luolcan S t a ­l
i n - p a l k i n t o tutkimustyöstä apilan
jalostamiseksi ja . s en satoisuuden
kohottamiseksi. Nämä tutkimukset
sisältyvät monografiaan " P i m a - a p i -
l a n .biologiaan.liittyvät kysymykset".;=
P j o t r L i s i t s l n omisti elämästään
y l i 45 v u o t t a tieteelle. Hän työsken­t
e l i yhtämittaisesti 22 vuoden ajan
t u n n e t u l l a S h a t l l o v s k i n koeasemalla,
j o k a o l i N e u v o s t o l i i t o n ensimmäinen
h u o m a t t a v a jalostus- j a slemenvll-jelyskeskus.
Tämän aseman yhtey­teen
L l s i t s l n perusti: jalostusosaston,
j a vuoteen 1924 s a a k k a hän j o h t i töi­tä
r u k i i n , syys- j a kevätvehnän, k a u ­r
a n , t a t t a r i n , p e l l a v a n , perunan, h e rr
neen kylvömailasen ym. .vlljelyskasT
v i e n jalostamiseksi. Vv. 1921—24
hän s a i k e h i t e t y k s i l a j i k k e e t : L i s l t s l -.
n i n ruis S h a t l l o v s km kam-a n :Ö : 033
j a n:o 056 . s e k ä keskl-venälälnen
a p i l a .
V ; 1922 V . I . L e n i n a n t o i L i s i t s i n in
tehtäväksi organisoida työ jalostet­t
u j e n laatujen hyväksikäyttämiseksi
kansantaloudessa.; Jalostettuja sle-:
ftienlaatuja ryhdyttiin -hankkimaan
v a l t a v a t määrät, j a niitä t o i m i t e t t i in
k a i k k i a l l e maanviljelijöille L i s i t s i n in
s u u n n i t e l m a n mukaisesti. Neuvosto­l
i i t o n maanvUjelljät pitävät Pjotr
Llsitslhiä täydellä syyllä neuvosto­l
i i t t o l a i s e n siemenjalostukssn al­k
u u n p a n i j a n a .
H-än suunnitteli - v a l t i o n , toimeen­panemaan
Jaaduntarkkallujärjfestel'
män^ j o k a käsittää peltomaan k e l p o i ­suuden
t a r k k a i l u n sekä maan laadun
j a v i l j a n säilytyspaikkojen t u t k i m u k ­sen.
r . L i s i t s u l j u l k a i s i t u t k i m u k s i a biolo­g
i a n alalta* p u n a - a p i l a n jalostukses­t
a sekä sen j a v i l j a k a s v i e n siemen­viljelyksestä
ja myös erilaisista
m a a n v i l jelysteknillisistä: • k y s y m y k s i s ­tä;
'Tämä n e u v o s t o l i i t t o l a i n e n tiede­mies
yhdisti :-teoreetUset tutkimuk-lussa.
Meidän s a a l i i m m e o l i tällä k e r ­taa
sentään p a l j o n parempi. •:
Täällä ollaan vakuuttuneita: u u ­desta
kirkkaammasta päivästä. y l e i s -
u r h e l l u m m e k i n kohdalta j a vakaasti
muistelemme sitä::nmonsäettä, jossa
sanotaan: " V i e l ' uusi päivä kalkki
m u u t t a a v o i ! " N i i n tulee tapahtur
m a a n j a s i i h e n ' päivään el kestää k o ­v
i n k a a n monta vuotta.
Täysin kotiutunut L o n t o o n , j o u k k u -
e_emme lähettää ; k a u t t a n i ; A m e r i k a n
suomalaisiUe-lämpimät :terveiseiisä!
.: Helsingissä,' elokuun •• 2<L spnä 1948; :
Uolevi Kemppainen.
sensa mitä läheisimmin, k a n s a h t a l o u -
d e l l l s im kysymyksen j a p y r k i k a i k in
t a v o i n saattamaan tieteellisen työn*
sä k a n s a n omaisuudeksi;
F.rikoistutklmus " P u n a - a p i l a n bio­l
o g i a a n liittyvät kysymykset", joka
j u l k a i s t i i n viime vuonna, sls^ältaä lär
hes puolivuosisataisen tutklnjustyön
tulokset, - •
Tieteellisessä työssään j a käytän­nöllisessä
: toiminnassaan Llsltsin
k i i n n i t t i erikoista h u o m i o t a jo k a u an
p a i k a l l i s e s t i v i l j e l l y n venäläisen a p i ­l
a n j a villläpilan jalostamiseen.' ; L i .r
s l t s i n suunnitteli huolellisesti e r l l a l -'
sla apllakasvlen analyysimenetelmiä
j ä löi si t en . j a l o s t a j i U e hyödyllisen
aineiston. Tutkimuksillaan ' hän
o s o i t t i , että v l l l l a p l l a o n erittäin s o ­p
i v a jalostukseen, koska siinä p e r i n ­nölliset
ominaisuudet ilmenevät vä­hemmän
korostuneina. Professori
L i s i t s i n i n kokeet osoittivat, että v h -
l l a p l l a l l a o n parempi talvenkestävyys
k u i n viljellyllä; a p i l a l l a^ ) V . 1982 ^
eclplUnen talvi o l i o l l u t erittäin epä­e
d u l l i n e n kasvulle r-^: o l i myöhään
k u k k i v a l l a a p i l a l l a , 51,2% eläviä ver­soja;
kun 'sitävastoin aikaisemmin
k u k k i v a l l a a p i l a l l a - oU v a i n 19,8^; j a
villläpilan versot pysyivät • j o p a lOOr
prosenttisesti elinvoimaisina, .
Käyttämällä v i l l i a p i l a a risteyksen
lähtökohtana L l s i t s l n o s o i t t i , o l e v an
m a h d o l l i s t a kehittää a p i l a , : j o l l a o l i si
r u n s a a s t i • t a l o u d e l l i s e s t i arvokkaita
ominaisuuksia, kuten kylmyydenkes;-
t ä v y y s , h y v d satoisuus, lyhyt k a s v u ­a
i k a ; vastustuskykylsyys t a u t i e n s u h ­teen
jne. N y k y i s i n . säilytetään T i -
m i r j a z e v l n akatemian peltokasveja
jalostavassa iaboratojjiossa kokoelmaa
j c k a kä$sittää n. 500 L i s i t s i n i n ' k e ­räämää
erilaista villiapilamuotoa;-
•Akatemian koeviljelksUlä L l s i t s ln
h a r j o i t t i , vielä elämänsä l o p p u a i k o i -
n a k i n a p U a n j a l o s t u s t a . ,. Hänen j a l o s -
t a m l a a n : a p i l a l a j i k k e i t a • r y h d y t t i in
l a a j a s s a mitassa viljelemään neuvos­tomaan
.sovhooseissa j a k o l l e k t i i V i t a -
loukslssa. . N y k y ä ä n nämä viljelmät-käsittävät;
y l i 6,000,000 hehtaarin
l a a j u i s e n alan.
Elämänsä • viimeisenä kymmenenä
vuotena Pjotr L l s i t s l n h a r j o i t t i t i e ­teellisen
työnsä ohella merkittävää
opetustoimintaa T i m i r j a z e v l n m a a -
talousakatemiassa; ; Tieteellisessä
työssään saavuttamansa suuren •• k o ­kemuksen
hän välitti nousevalle : a g ­ronomien
j a tieteellisen työntekijäin'
p o l v e l l e - j o n k a oli : määrä työsken­nellä
< neuvostomaan . v a i n i o i l l a Ja-j
u u r r u t t a a maanviljelyksen : a l a l la
saavutstut- ensiarvoiset ; •tieteellisen
työn tulokset kolhoosien tuotantoelä­mään
sekä Itse h a r j o i t t a a tieteellistä,
tutkimustyötä.
• Tunnustukseksi ' • väsj-mättomästä,
monivuotisesta toiminniasta; myönsi
neuvostohallitus P j o t r • L i s l t s i n i i r e ; L e -
: n i n - k i m n i a m e r k i n ; Tyifii p u n a l ^ n l i ­p
u n k u n n i a m e r k i n , m i t a l i n " u l j a a s ta
työskentelystä- suuren;: isänmlmllisen
sodan a i k a n a ' v u o s i n a 1941—1943".ser
kä y l e i s l i i t t o l a i s e n maatalousnäytter
l y n suuren k u l t a m i t a l i n ; - N y t OU: h ä ­nelle,
lisäksi,, k u o l e m a n jälkeen, suo­tu
ensimmäisen l u o k a n S t a l i n - p a l ­k
i n n o n l a i u e a a t l n k u n n i a n i m i .
P . K o n s t a n t i n ov
j a V . Hohlov"
Perunain säilytys
aumassa
Tämän osaston eräitten l u k i j a in
t i e d u s t e l t u a m i t e n perunoita säilyte­tään
aumassa, lainaamme H e l s i n g in
Työkansan S a n o m a i n maatalousosas­t
o l t a seuraavan: ajankoOitaisen k i r ­j
o i t u k s e n :
A u m a n p a i k a k s i v a l i t a a n m a h d o l ­l
i s i m m a n ylävä j a k u i v a alue joko
p e r u n a m a a l t a tai sen lähistöltä, lä­heltä
ajotietä. _Metsän reuna t ai
m u u suojaisa; lunta; keräävä paikka
o n parempi k u i n aukea pelto. A u ­man
s i j a l t a l u o d a a n r u o k a m u l t a k e r -
ros sivuun. Suurehkolle aumalle on
sopiva pohjaleveys 1,8—2 metriä ja
korkeus 1—1;2 metriä, j o l l o i n j u o k s u -
metriä k o h d e n tulee n o i n 10 h l p e r u ­n
a a . Auman pituus riippuu varas­toitavasta
perunamäärästä- o l l e n t a ­v
a l l i s e s t i S-^IO m . V: P i e n t i l o i l l a on
u s e i n edullisempi käyttää edellistä
pienempiä aumoja, esimerkiksi sel­l
a i s i a , jolden^leveys o n l;5--^l,6 m,
korkeus 0,8-ril,0 m j a pituus 4 - ^ m .
A u m a n p o h j a l l e v o i d a a n levittää k u i ­via
o l k i a t a i t u o r e i t a m u t t a e i mär­kiä
havuja."^ Välttämättömiä, ne e i ­vät
k u i t e n k a a n ole. P e r u n a t : v o i d a an
a j a a k o r k e a l a l t a l s l l l a r a t t a i l l a suo­r
a a n noston Jälkeen aumaan. J o t ta
aumasta tulee säännöllisen ^ m u o t o i ­nen,
o n hyvä käyttää a p u n a l a u d o i s ­t
a tehtyä m u o t t i a , j o t a j siirretään s i ­tä
mukaa k u i n auma pitenee. Käy­täntö
o n osoittanut, että l l m a n v a l h -
tolaltteet eivät ole aumassa välttä­mättömiä
j o s auma tehdään h i e k k a ­maalle.
Jos l l m a n v a l h t o l a l t t e l ta
käytetään, on l a i t t e e t . a s e t e t t a v a s i ­ten,
että ne v o i d a a n talven ajaksi
t i i v i i s t i sulkea. Tärkein i l m a n v a i h -
t o l a i t e , j o k a savimaalla o n t a r p e e l l i ­nen,
on a u m a n pohjalle asetettava;
p o i k k i l e i k k a u k s e l t a a n k o l m i o - t a i n e ­liömäinen
r e i j i t e t t y t a i . avoreunalnen
. l a u t a t o r v i , jonka päät. ulottuvat
j o n k i n v e r r a n a u m a n päiden ulkopuo­l
e l l e . Mikäli pysty t o r v i a käytetään,,
tehdään ne laudoista neliömäisiksi,
p o r a t a a n alaosaltaan : reiällisiksi ja
asetetaan auman h a r j a n k o h d a l l e 2
-r-s' metrin välimatkoin.. . K a l k k i e n
l l m a t o r v i e n päät suojataan, tiheällä
metallUariikaverkoUa h i i r i e n j a myy­r
i e n ' v a r a l t a j a ..pystytorvien yläpäi-h
i n n a u ^ t a a n harjamaiset. suojukset
sadevesien pääsyn estämiseksi.
• V a l m i s t e t t u auma. peitetään k u i ­v
u t t u a a n n o i n 10—20 sm vahvuisella
o l k i k e r r c k s e l l a (mieluimmin kuivia
s u o r i a s y y s v i l j a n olkia) j a s e n pääl­l
e luodaan saman v a h v u i n e n m u l t a ­kerros.
Aivan auman ; vierestä ei
m u l t a a tule ottaa, j o t t a ainaisin: p u o ­l
e n m e t r i n l e v y i n e n koskematon r u o -.
k a m u l t a p e l t e jää . a u m a n sivujen
suojaksi. Alunan h a r j a jätetään kor
ko p i t u u d e l t a a n t a i osaksi avoimeksi
pakTiasten tuloon saakka. Sadevesien
v a r a l t a se o n k u i t e n k i n suojattava
l a u d o i s t a tehdyllä •irtckatpksella.
H a i r j a n korkeimmalle kohdalle, pe­runoiden
päälle, asetetaan pystyasen­toinen
l a u t a t a i pyöreä r i u k u , joka
jätetään ilmanvalhodon : p a r a n t a m i ­seksi
p a l k a l l e e n aumaa peitettäessä;
Vähäisten syyspakkasten a i k a n a suo­j
a t a a n auman h a r j a olklkerrpksella.:
K o v e m p i e n pa'kkasten tultua • p e i t e ­tään
haraakin multakerroksella ja
k o k o auma t o i s e l l a 'IO-T-20 s m v a h v u i^
s e l l a olklikerroksella ja 30—40 sm
.vahvuisella maakerroksella. Jos a u ­maan-
i i i l a i t e t t u :ilmatoTvet, t u k i ­t
a a n h i i d e n päät t i i v i i s t i o l j i l l a t a i
v a n h o i l l a säkeillä. Ilmatorvilla v a ­r
u s t e t u n auman lämpötilaa voidaan
seurata pujottamalla vahvarakentei­n
e n aumaiämpömittarr n u o r a n avulr
l a tuuletusputken sisään. Sopivin
säilytyslämpötila on 2—5 lämpöas'-
t e t t a . / K o v i e n pakkasten alkaessa
suojataan auma havuiUa; o l j i l l a , ; l u ­m
e l l a t a i p a r h a i t e n p a l a v a l l a l a n t a -
k e r r o k s e l l a ; : J o s auma tj-hjennetään
t a l v e l l a ; o n se tehtävä leudolla sääl­lä,
jä jos koko ; a u m a a el k e r r a l la
tyhjennetä, o n / avoimeksi . t v a i u t - a u - ,
.mäh pää erityisen, huolellisesti F>ei.-:
tettävä.
P e n m o i d e n avunasäUytyksestä on
käytännössä saatu .yleensä myönteir
siä k o k e m u k s i a j a m o n i l l a t i l o i l l a s ä i -
lytetäänkln • s u u r i - - o s a / perunasadosta
aumoissa. /^ Epäonnistimiiset. a t u n a -,
säilytyksessä eivät useinkaan ole
johtuneet ; p a k k a s t e n /aiheuttamasta
perunoiden -paleltumisesta vaan - l i i ­asta
lämmöstä; j o s t a on , merkkinä
lumen .: s u l a m i n e n auman h a r j a l t a.
A u m a n / peitekerrosta i/el. tällöinkään
s i l t i saa ohentaa /paleltumisvaaran
vuoksi. L i i k a a lämpöä voidaan l a s ­kea
.ulos esimerkiksi upottamalla
r a u t a k a n g e n i / a v u l l a h e i n ä s e i p ä i tä
j o k s i k i n aikaa peitekeiTosten lävitse
auman eri o s i i n .
P e r t m a n aumasäil^rtys' vastaa p a ­r
e m m i n / k u i n k e l l a r i - tai kuoppäsäiT
l y t y s p e r u n a n m u k u l a i n / luonnonmu­k
a i s t a t a l v e h t i m i s t a maassa. Sen
vuoksi säilyvätkin .perunat h y v i n t e h ­dyissä';
j a hoidetuissa aumoissa t e r -
veempiii» ja > kasvuvolmaisempina
Nyt on huolelidittav^
ensi kesän heinästä
: N y t o n a i k a j o E o i n hyvä f a r m a ri
a l i a a huolehtia ensi vuoden heinä-sadostÄi-
plleiJkin jos kuivuus teki
h a i t t a a nälyille tänä vuonna, sanoo
W i i C o n s i n i n valtiofe agronoomi G e o rr
ge Briggs.
Jos palkoheinä (apila j a alfalfa)
kävivät huonoksi länä kesänä, n i in
k a i k i n mokomin pitäkää k a r j a s en
päältä pois ; tänä syksynä. . F a r m a ri
j o k a s a l l i i a l f a l f a n j a a p i l a n kasvaa
rauhassa nyt a n t a a tälle heinälle t i ­laisuuden
v a h v i s t u a n i i n : että se kes­tää
talven, hän UsäsL
Briggs suosittelee karjalle: syötet­täväksi
k u i v a a heinää .nuorta maissia-,
säilörehua t a i mitä vam, että heinä­m
a i d e n s a l l i t t a i s i i n versoa j a v a h v i s ­tua
rauhassa. Syöttäminen l o k a k u im
l o p p u p u o l e l l a ei ole. enäan minkään
t u r m i o l l i s t a , mutta jos myöhemmm
syötetään, n i i n hyvä olisi erittäinkin
a l f a l f a n i i t y l U e levitettäisiin o l k i a t a i
o l k i s t a lantaa hienosti. Tällainen
peite pidättää lumen j a kosteuden
m a a l l a .
Heinäsatoa ensi vuonna voidaan
s i t e n k i n lisätä, että h a r v a a n a l f a l f a -
t a l a p i l a n l i t t y y n kylvetään pientä v i l ­j
a a , kuten i k a u r a a tai r u i s t a . K u n
tämä v i l j a kylvetään a l k u i s i n , se a l ­kaa
tekemään tähkäpäätä j u u r i k u in
palkoheinä/ on v a l m i s t a niittämistä
varten. Siinä asteessa kaura, ohra
t a i ruis on hyvää heinää,
Sodium fluoride
madoille
S o d i um flUoride nimistä a i n e t t a on
r y h d y t t y käyttämään m a t o j e n poista^,
mlseksl s i o i s t a . E n i n osa s i k o j e n k a s ­v
a t t a j i s t a jotka 'tätä ainetta ovat
käyttäneet tiedottavat hyvistä t u l o k ­sista.
.:
• Tämä aine tulee p u l v e r i n muodossa.
Sitä o n sekoitettava yksi pauna s a ­t
a a n p a u n a a n k u i v a a r e h u a , j a se on
s e k o i t e t t a v a hyvästi.: Tätä sekoitus­t
a on s i t t e n asetettava r u u h i i n läjissä
n i i n erillään, että k a l k k i siat pääse­vät
syömäänsamalla a l k a a . Sikoja el
' t a r v i t s e ' pitää k o v i n nälkäisiksi k u n
satsi ryhdytään antamaan, m u t t a e h ­kä
o n ' p a l k a l l a a n pitää niillä s e n v e r - ,
r a n ruoklntavällä, että varmaäli j or
k a l s e l l a s i a l l a on s i k s i nälkä, että ne
tulevat syömään osansa.. , ;
• Tätä ainetta a n t a i s s a on käytettä-,
vä jauhettua rehua j a se o n h y v in
sekoitettava, n i i n ettei v a i n mikään
s i k a t u l e - s a a m a a n l i i a l l i s e s t i . Se voi
osoittautua jonkunverran m y r k y l l i ­seksi
j o s slkä s a a ^itä l i i k a a .
Hyvä kysyntä punaisen
apilan siemenillä
Kansainvälisen/ hätäulanne-ruoka-k
o m i t e a n k a u t t a "VVashingtcnista t u l ­l
e e n tiedon mukaan m a a i l m a n p u ­naisen:
a p i l a n siemenvarastot eivät
Kananlanta kasvitarhassa
K a n a n l a n t a ' o n erinomaslta käyt­tää
kasvitarhassa, m u t t a s e n suhteen
pitää o l l a varovainen, ettei.sitä käy­tetä
l i l a n p a l j o n , sillä se o n v o i m a -
•fasta j a - ' h y v i n /helposti " p o l t t a ^"
n u o r e t ' k a s v i t .
. K a n a n l a n t a a ei. tule käyttää k u lh
k a k s i : t a i k o r k e i n t a a n kolme ' t o n n i n
k u c r m a a eeskeriUe; t a i n o i n :600 e l i
700 paunaa t a r h a a n joka o n 50 j a l ­k
a a leveä j a 100 j a l k a a pitkä.
. K u n k a n a n l a n t a p a n n a a n s y k s y l ­lä
seuraavaa k a s v u k a u t t a varten^ s i ta
sopii: panna enemmän k u i n / jos se
pa n n a a n m a a h a n keväällä j u u r l k y l ­vämisen
edellä;/.
vastaa ky^-ntaä, selittää l i i t t o h a l l i ­tuksen
. m a a t a l o u s d e p a r t m e n t i n sie-mentuotantojaoston
johtaja: J . w.
Mackey.
Tämä t i l a n n e (punaisen a p i l a n s i e ­menten
puute) on Jatkunut sodan
päättymisestä alkaen j a v a i k k a p u ­naisen,
a p i l a n siementen tuotannossa
on tapahttmut j a t k u v a kohoaminen,
tämän vuoden tuotanto ei tyydytä
t u o n t i m a i d e n t a r p e i t a v. 1949 kylvöjä
yaren.
^ Tämän perusteella otaksutaan, että
ranadalaiset punaisen a p i l a n sieme­net,
mitä ei kotimaassa: t a r v i t a , ovat
kysyttyjä u l k o m a i l l a j a s i k s i o l i s i s a a ­t
a v a : m a h d o l l i s i m m a n paljon näitä
siemeniä, selittää m a i n i t t u v i r k a i l i j a.
O n t a r i o n j a Q u e b e c i n m o n i l l a a l u ­e
i l l a o n m a h d o l l i s t a saada tyydyttävä
pimaisen a p i l a n siemensato tämän
vuoden «toisesta: k a s v u s t a edellyttäen,
että ilmastosuhteet pysyvät suotui­sina..
-/ -,: ,
M r . Mackey suosittelee, että m a i n i t ­t
u j e n alueiden f a r m a r i t ottaisivat sie­mensadon
näiltä p e l l o i l t a Ja selittää,
että t a l v i r e h u n y l e i n e n runsaus tekee
tämän kyllä mahdolliseksi. Niiden
f a r m a r i e n , j o t k a eivät tunne i i u n a i -
s e n a p i l a n siementen korjuumenetel­miä,
pitäisi kääntyä p a i k a l l i s e n m a a -
talousneuvonantajan t a i . s i e m e n t a r -
fcastajan puoleen saadakseen tietoja
siltä. m i t e n näiden siementen korjuu
s u o r i t e t a a n j a m i t e n p u h d i s t e t a a n pois
r i k k a r u o h o t .
Timminsin
Porcupinen i
laisten liuom'^
Enemmän kultaa
R e d Lake, Ont. — S t a r r a t t Olsen
G o l d Mlnes o n r u v e p n u t täällä tuot­t
a m a a n k u l t a a . K a i v a n n o l l a p a n t i in
syysk. alussa käyntiin 500 tonnin
' " m y l l y " j a tähän mennessä todettujen
k u l t a m a l m i v a r o j e n sanotaan riittävän
k o l m e n vuoden a j a k s i . K a i v a n t o on
o l l u t k o l m e n eri yhtymän käsissä e n ­n
e n k u i n se s a a t i i n kehitetyksi t u o -
t a n t o k u n t o o n J a c k E . H a m m e l l i n j o h ­d
o l l a , joka on n y k y i s e n yhtiön p r e s i ­d
e n t t i . -: /:,- : - v.i-.S!-
tänne P o h j o l a a n ' ? ^
vat kesälomiltaan. S i T ?
k a aloittaa mvos kuor,^,
Olemme onnistuneet saaiJ
Vuonmaen edelleeaS^
sekakuoromme johtajavsl'
hui vähän siihen suun-J;
kuoroon saadaan tarpeev„
nun naiskuoronkin
taan uudelleen. •
Olemme nyt päättänee:
teisen kuoron kokouksen -v
vänä, siis e.asi smr~.m^
Timminsm osaston haaH=
keUo 7 Illalla. KokouL^
teilaan tulevan talven
otetaan vastaan uudet j - -
mikä on kaikkein tärkemtä
tetään; .laulujuhlien pido^a
kö niitä joka toinen tai i •
vuosi. Tähän äänestvksees
osallistua myöskin.kailäijiE
liittyvät-kuoroon täaä ko '
Ottakaa siis huomioon
cupinen ja Timminsm laula
muistatte saapua pyhäiltam
Riku kokeilee siellä äänet; e
täisiin selville missä äänila-kln
sopii laulaa. Voidaanp^,
lan ratoksi kaiuttaa joku hi
me./"
Olen melkein varma, erä
on; myö.skin. pannu kuums
kaikki...laulajat pyhäUtäna
Siellä tavataan!- - Kubfoi
Rolhkaisua natseille
:• Yksi syy,.minkä takia'na
linissä , järjestivät- äskeisen
jonka yhteydessä re\ittun K
liiton lippu .Brandenburgia
voi olla sekin, - kuri Espanjap-tettim
Berliniin radiötieto
uskollisille", :,'e't'ter menettää-taan,
silla "Espanjassa ole
salaisilla - on myöskin atomi-
.Radiolähetys'.oli: sak;
puhujan sanottiin olevan i
lerin - kuuluisimpia lentäjiä"
TORONTOLAISET
TANSSIT TARMOLASSA
Joka lauantai-iltana
Sauna avoinna keskiyiikkona, lauantaina ja sunniini
Hyvä ravintola aina.
Vaaraimet syksyllä
/ P u n a i s i a vaaraimia sopii Istuttaa
syksj^llä, jos m a a o n : t u o r e t t a , s e l l a i ­s
i l l a , a l u e i l l a . joissa tul.ee l u n t a suo­j
a a m a a n vaaraimen varret j a juuret,
v a a r a i m e t - o n paras istuttaa l o k a ­k
u u n puolivälissä tai loppupuolella,
k u n pakkanen o n j o vienyt lehdet.
Alfalfan kuihtuminen
A l f a l f a a n useasti tulee k u i h t u m i s -
t a u t i . .: O s i a / a l f a l f a p e l l o s t a . kuolee
tykkänään, j a tämän taudin b a s i l l it
pysyvät/ maassa.; M e l k e i n k a i k k i : a l -
f a l f a l a j i t ovat - a l t t i i t a - tälle taudille
ja m i t a - i n e i v o i d a tehdä sen.ehkäi­semiseksi.
Kaksi l a j i a o n j o t k a - o v a t
tdmän t a u d i n kestäviä; Ne o v a t R a n -
ger ,ja- L a d a k lajit.- .Näiden; l a j i en
siemenet/ ovat k a l l i i m p i a k u i n m u i ­den
lajien siemenet, mutta monin
p a i k o i n h y v i n k a n n a t t a a / m a k s a a tä­mä:.
e r o siementen hinnassa.-:
K a h t a k e m i a l l i s t a a i n e t t a o n j o i ta
käytetään heinäsirkkojen j a : m u i d en
t u l i o l a i s t e n :ihävittämiseen alfalfasta.
Nämä ovat " c h l o r d a n e " j a " t o x a p h e -
r e " . : Niiltä o n t a v a l l i s e s t i , saatavana
siemenkaupoissa j a useasti raucäkau-poissa
j a apteekeissa.
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
# Nyt . o n aika varata :paikkanne. jo» aijoJlc nialIiiiM.i.i rti«i. k.nii.inii tä>.Jif!ir.i a'
IiiaKc. v.illtyii pcltymykxiiita. • Ainoa»t.un mjolcttii in.iarii t'.iiklcoja on enäan-^iie*
: M e . jarjcMiimme. malkanne laivalla l a i . Irnlolf; ; cilii-tnmiiir! iiidtc o laiUa fej
Käsirahan maksaminen on vitltlämnton paikan saamia varlfri. . I'a!(iiiraatlunitc jjrjö
»atnoltcn. ATOstamme myös passinne, ja viiMiminni.. I)nrik.kim:«(:nsa..
: Halutussanne tuottaa jonkun henkilön Canailaati, aiiiumim; -Teille njitnhmaM
pia tietoja määräyksistä j a myymme ennakolta niaksottiija laiva, ja Icmol.ippujj...
TEmCAÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E NYT
Tiedot
Täydelliset
vSoitt 0. K. Johnson & Co^ EirjoittaH
51 Gerrard St. W . ( B a y ' n kulmassa), Toronto 2, O n t P n l LW
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I J U S TO
Talviomenain
poimiminen
:Älkää/poimiko omenia talvea var­t
en l i l a n a l k a i s i n . Omena sietää l i e ­vää
h a l l a a k i n . ' K u n omenat saavat
o l l a puissa ' n i i n k a u a n k u i n s u i n k in
m a h d o l l i s t a niissä / o n parempi väri
j a ne t u l e v a t säilymään /paremmin
k u i n / h y v i n / . a l k a i s i n p o i m i t u t . /•Sitä­paitsi,/.
myöhemmällä on/sällytyshuo-ne
r a i t t l l m p l.
Lehmä niellyt kääfmeen
. .Alavetelissä sattui, o m i t u i n e n tapaus
l a i t u m e l l a . Maanviljelijä A . A s t r a n -
d l n lehniä: s a i r a s t u i äkkiä j a eläinlää­käri
k u t s u t t i i n p a i k a l l e . Tän>ä a n t oi
lehmälle lääkettä; j o l l o i n lehniä y l e n -
antoi s u u r e n kyykäärmeen. Lehmä e i
o l l u t . : ' s a n o t t a v a s t i p u r e k s i n u t ' käär­mettä,
v a a n oli- nieHyt sen- k o k o n a i ­sena,
viliehmä; e i kuitenkaan/, p a r a n -
t u n u t ' j a se o h lopuksi lopetettava.
k u i n yleensä k e l l a r i r j a kuoppasäily-tyksessä.
• uaci
nBATMB«T
^TOMACa
H M k U O T
M '
M I Z A B H f
S i
1
Ä l k ä ä pitäkö väisa-> peräpukaniar, nwksa-v
i r i s a r a k k o v i k o j a :
Käyttäkää R U S C I T R E A T R I E N T T.^TSALÄ^KEffl
Lääke huojentaa, umpitaudin, ruuansulatushäirion,^n
sun, vatsakaasukivut, r i n n a n alla tuntuvan patoostam
p o i s t a a epänormaalisen vlrtsahapon munuaisista ja vii
t a , hapot, päähklvun j a -huimauksen, peräpukama- P
v i a t ; vätsaViän -. a i h e u t t a m a t peräpukamat, katkeraii_^
m a n m a u n suusta, r i n t a l u i d e n a l l a o l e v an
t a i . o i k e a l l a puolen vatsaa olevan kivun. Sadat^ihim^
:—tämä o n piarasta lääkettä mitä olen; koskaan kajt^^-
lääke, o h h y v i n t u n n e t t u a miljoonille kautta:Canadan j?
' p a n m a i s s a . : H i n t a $5.50 pullo.
M i k s i kärsitte r e u m a a t t i s t a , nivielrcumatismin tai liiiaskipnja ja
Käyttäkää M I Z A R H SALVAA
:iSelkäkipuä, Mpeisiih: päkottaviiii o i k a p «
( l u i h i n , k i p e i s i i n / käsiin, .kyynarpailim,; rant:-
ipeään r i n t a a n , lonkkasärkyyn,.^ luu^^^^^^
(kangistuneisiin, ajettuneisiin tai M^^^
n i l k k o i h i n t a i jäseniin, kylmim jalkmT^ J»^,
tunteeseen k u i n muiirähaiset ka^jl^v^tg:
h a n väUssä.; Käyttäkää : M l Z A B H s a m ^
s i i n , k e r r a n seitse5#sä.,p«>:^.."JgS.
M I Z A B H oh västaärsytysta :a.>heuttava^'^
märkää' s i s ä l t ä v ä t - n ä p p y l ä t : i l m j g ^
rsieius mhaeatti t i seinas i:nkulpnuäijsäe-ny/j.ak ä..yptooltnte^i.t.aJ^a,^t tea|g^
j M I Z A R H salvaa päähän,.:ka£V?il^.;Wi_K^
JCp ialnh apdaalskskäo;i hYihhd.y: sHvailnlotais Ssa^,:- 5jE0i,Et<ur^o^o^pa-^fa^^ '
ÄDksi kärsitte yskästä j a kjIS^"?®^'
Käyttäkää DIANA-TIPP0J.4 ^^^^^
; E u r o o p p a l a l n e n parannusmenetelmä, R^"-^ ^ .5
sokeripalassa: t a i pienessä määrässä kuumaa / ' ^ " v . . j ^
j o h t a m a a n yskää, kylmettymistä, "^^^-'^^f^^^^öäS;
g e n a h d i s t u s t a J a h e n k i t o r v e n : tulehdusta. ^^^^ . - g ^ ;
v e l l a . Pitäkää a i n a pullo DIANA-tippoja kotona,
käytännöllinen olemassa. Hinta $100 pullo-
M i k s i kätsitte reumaattista, nivelrenmatisinto J»
-- kipua j a poltetta.
Käyttäkää L U S O O E ^ S B H E U M A T I C P A I N R I B ^ ' ' . ^ ^ ^
L i n j a m e n t t l auttaa tuottamaan nopean K u^
kipuun, lieventäen kipeitä pa^cottavia o l k ^ - j g ; j^
kipeätä, k a n k e a t a n i s k a a , särkeviä ^^f^'^^Liiltsc!^
t a i sormien niveliä, kipeätä "ntaa t a i j e ^ ^ ^
l u u v a l o a , kyhnän veden vedon tai *^°fjfSta^t^^^
pua lanteissa, kipeätä, kankeata, ^J^^^^^^m^.
bolvea, n i l k k a a tai-niveliä. Tämä h n j M B ^ . - ^^
• väUe i h o o n , s i t e n tuottaen hy%'ia f^Sn blikio^Ö,-
^ a i k u i s e t j a lapset. Hierokaa f^
> päivässä. H i n t a $L00 pullo, tai 3 pulloa ^
K a i k k i a näitä lääkkeitä myydään paikallisessa^ rohdoskaupfss»- ^
sekatavarakaupoissa Canadassa. Niitä valmistaa:
LUSCOE PRODUCTS ^
859 Q U E ^ S T R E E T W E S T ' TORONTO 3, 0-.^^