Vapaus, June 15, 1948

              Sivu 8 Tiistaina, kesäkuun 15 p. —^ Tuesday, June 15
Iti
l hi)
S-KESÄINEN
TERVEHDYS
SUOMEEN!
Long Lake Ontario
(PostiosoTite: Rheault, via Sudbury, Ont.)
Hanna ja Matti Poutanen
Hanna ja Jussi Koski
Arnold, Annie ja Vilho
Vihuri
Tili ja Vie Hänninen
Anna ja Venni Viita
Alma ja John Pulkkinen
ja Edwin
Alma ja Lauri Karjalainen
Si/^rid ja Arthur Kangas
Arthur Hänninen
Ida ja Jussi Tuokko
Hilma Ritari
Anska Kukonlehto
Secilia ja Arvo Ranta
John Hoksel
Maria ja Walpas Hänninen
L. Jokimies
Erkki Suitsi
Helmi ja Reino Terävä
Anna Purola
iii' M
iliB
. i i i ÄÄfii
II
vpii Hifit
KESÄISET
TERVEHDYKSEMME
SUOMEEN!
1
TOIVOTAMME ONNEA JA
MENESTYSTÄ SUOMEN
KANSALLE!
AINO JA JUSSI MÄKILÄ
SAIMA JA JACK RINTA
JUSSI KAMPPI
ALLI JA EINO TOSSAVAINEN
EMIL OLKINUORA
ROBERT, HILJA JA NIILO KORHONEN
TEKLA JA VIC. SUOMELA JA PERHE
AIMO, OLGA JA ARVO SALO
Emil Salo
Oeraldton Ontario
pm
1 ^it^^ai.
1 I
TERVEHDIMME OMAISIAMME
JA TOVEREITAMME
SUOMESSA!
•Mr. ja mrs.VV; Jokimäki •
; ja perhe
•Elsa ja Jalmari Santala
,!Ludviki Närvä .
Tyyne j a Leo M a t son,
Red'Rock, Ont.
Yrjö Idman
.Erkki Idman
i;Martha ja Maikki Jalava
'Mary ja Jack Nevala
Sofia ja August Määttä
' Liina ja Antti Ross
"Mandi; ja John Mäki
Olga Haaronen
Sigrid. Martha ja Hj. Mäki
Dennis, Olga ja Eero
Rahkola
NIPIGON
Laimi ja Matti Maja .
-Yrjö Niemi ja perhe
Brian.Alma ja Willie
Raittinen
A r VO j a R u t h Myll y n ie m i
ja perhe
John Salo
Rita. Seliina ja Wm. Ross
Amalja ja John Nurkkala
Elli ja Piiti Asunmaa
Frank Ruoho ja perhe .
T. M. Halme ja perho
Mandi ja A. Kautto
Elina ja Riku
Linda. Hilma ja A. Autio
Aino ja Jack Kauto
CSJ-.n ediLstajakokons Torontossa v. 1934.
ONTARIO
tyk-set lll-tyivat kaikki v. 1911: perus­tettuun
Canada.n Suomalaiseen Jär­jestöön,
joka töimj scsiahdemokraat-tiscn
puolueen: kielijaostona. Tämän
järjestön toiminta oh alkuvuosina
jatkuvaa nousua, osastot ja jäsen­määrä
lisääntyivät ja sen toiminta
laajeni. Mutta 20:nen • vuosisadari
alussa voitti IWW:n nimellä Mn-dustnal
Workers of the World) toi­miva
.syndJkalistmen liikc huomat­tavaa
jalansijaa Yhdysvalloissa jä
levisi sieltä myöskin Canadaan,. ollen
voimakkaimmillaan taalla v. 1912—
15. Naina : vuo.sina kaytnn CSJ:ssä
periaatteellinen .suuntataistelu syn-dikalisti-
sen ja sosialidemokraattisen
liikkeen kcskc.i. Joissakin, tapauk-
..si.ssa lama: taistelu muodo.stui hyvin­kin
kiihkeäksi Ja onnistuivat syn^
dikalistit s?n yhtsydessa valtaamaah
CSJrltä ainakin yhden, toimintahuor
nelston (Port Arthurissa, Ont.) Mut­ta
ylei.scf.ti. voidaan sanoa CSJ:n sel­viytyneen
tasta cniimm-jisesta vaka­vammasta
periaatte.clli.scsla koke­muksestaan
sisäisesti entista ehe-ampana
ja vcimakkaampana. •
Taman nousun yhteydessä muo­dostut
Canadan suomalaisten kes­kuuteen
kuitenkin- :jolt.ain syndikaUs-tisia
ryhmiä, jotka toimivat IWW:n
rekryyttijarjestoina tai /"kannatus-renkaina",
kuten ne u.seammassa ta­pauksessa
tunnettiin. Nama ryhmät
toimivat alkuun joillakin palkoin
hyvinkin vilkkaasti, saavuttaen huo­mattavaa
. kannatusta -joukkojen
keskuudessa,esiintyessään "vallan-kumoukS2lli.
sen'.', teollisuusunionismm
nimellä,:. Mutta .rWW:n ohjelma pe­rustui
• yksinomaan taloudelliseen
toimintaan. Se ; halveksi kaikkea
?'poliIlkkaa": ja .varsinkin .parla-menltaarista-.
toimintaa - työläisten ta­holta.
Ja koska, sen toiminta ta-loudelli.
sen- ; järjestäytymisen alalla­kin-
muodostui kilpailevaksi, kak-.
soisunionismiksi, avoimeksi taiste­luksi
kalkkia cntisia innoita ja mul-.J
ta työläisten järjestöjä vastaan; mm
Silla; Cl voinut .dia . tulevaisuutta.
Alussa osoittamastaan ,mihtantti§uu-desta
huolimatta alkoi se nopeasti
kuihtua- ja. menetti . merkityksensä
työläisten taistelu järjestönä.
Ensimmai-sta maailmansotaa seu­ranneessa
: työväestön -.vallankumouk­sellisten
: ja oppDrtunisiistcn voimien
jakautumisessa karsi rww lopullisen
periaatteellisen . vararikkorLsa, aset­tuen
kannattamaan, n. s. neljättä
(syndikalistista.) kansainvahsta. Ja
vallan- myöhemmin • C I O : n tultua
näyttämölle'. ja ryiityessa järjestä­mään
Yhdysvaltain ja Canadan pe-,
rusteollisuuksien. tyolaisia, menetti-rww
nopeasti sen vah-,-iisenkin 'mer­kityksen
mika silla ;uniona viela oh,
Mtitta-. mikään . järjestö, enempää
kuin kukaan yksilökään, ei halua va­paaehtoisesti
luopua- elämästään ja
niin pidetään IWW:takin viela kemo-tekoisesti
hengissä, vaikka se. jarjes-'
tona on jo aikoja sitten, menettanyt-mcrkityksensa.
Ontarion. j a . mahdol­lisesti
m.v,oskin :British. ODlumtoiari
metsakampilla on.: joitainv suomalai­sia
tyolaisia. jotka itsepintaisesti V1C-.
la pitävät kiinni IWW:n jasenkorlis
ta. Mutta- useimmat heistakmteke-'
vai sen vain siksi, että,voivat;.siten
kieltäytyä varsinaisen metsatyolais-ten
union jäsenyydestä ja toimimas­ta'
sima..-Ja aikoinaan niin militant-tiset
syndikalustiset .ryhmät Cana-;.
dan suomalai-sten keskuudessa ..ovat
lakanneet toimima.sta yhtä lukuun­ottamatta,
joka on pysytellyt:
toiminnassa CSJärjestoIta aikoi­naan'
valtaamansa toimin tahuoneisr^'
ton.turvis.sa. ollen-se nyt yksi taan-:
tiimuk.sen: - tukipylväitä ..paikkakun­nallaan.
.Suomalaisten • .varsinainen: jakau­tuminen
.toisilleen vastakkaisiin ryh­miin
.alkoi , Canadassa kuitenkin
vasta Suomen luokkasodan jälkeen.
Kun • siirtolaisuus - Ganadaan. .alkoi
uudelleen ensimmäisen, niaailmansor-dan;
jälkeen ja Suomestakin .alkoi'
virrata ;• Canadaan ;; siirtolaisia £;uu-'j
remmassa inaarässa, oiivat- mima uu- j
det- tulokkaat- hyvin kirjavaa- väkeä..!
Valko-"sankar.i". jotka saksalaisten]
-rinnalla oliv.-ii kunnostautuneet mus­tan:,
taantujaftisv.aiian;. pysty itämises­sä
•Suomeen.:: ja,. :;sitä:; ,;seuranneissa i
työläisten . teloituksissa, , saapuivat
tänne -:' joko :: paetakseen - rikollisen
;omantuntQnsa: soimauksia -cjQs heillä 1
sellaista oli) tai sitten .pak9tti. talou-.V
dellmen:' tilanne. hei;akin • etsimä.m
muualta -leveamp^iaieipaa:- :Kamari
oikeuksien puolesi?.;.:taisteiieista pu­nakaartilaisista
taasen monet jou- 1
tuivat pake.ne.maan- heihi» kotimaas- - j
sa kohdistettua vainoa'j"a toiset saa- i
täVämmän toi.meentulon itselleen ja
:.perh3illeen. ,- - •
, On selvää, etta nama ainskset.
jotka vasta äskettäin olivat seisoneet
ase kädessä vastakkaisilla puolilla,
eivät - .sopeutuneet mitenkään . toimi­maan
yhdessä samoissa järjestöissä-.
Eivätkä täällä aikaisemmin toimineet
Järjestöt, seurakuntia , lukuunotta­matta,,
hyväksyneetkään valkoisia
.sankareita ijäsenyyteensa, silla. Suo­men
luokkasota oli aiheuttanut j a ­kautumisen
myöskin taalla aikaisem­min
olleen suomalaisen väestön kesr
, kuudessa.. Punakaartilaiset ja työ­väenliikkeelle
myötämieliset tulok-
• kaat yleensä liittyivät - melkein; p>olk-keufc.
5e; ta CSJ:n ja työalansa unioi-dcn
Jäsenyyteen ija alkoivat itoimia
nlhssä. Monet. het'ita ovat vieläkin
a'-^tiivisia näiden Järjestöjen tolmin-
•na.ssa.
Valkoiset tulokkaat sensijaan huo­masivat
olon-sa taalla aluk.si tukalak­si,
.silla juuri kukaan ei heitä ha­lunnut
seuraansa, vaan heiti vie­roksuttiin
kaikkialla. Jotkut heistä
pyrkivät vaarilla nimillä ja todistuk­silla
OSJ:n ja.senyyteenkm. Näin
jouduttiin Suomesta hiljan saapunei­ta
tulokkaita kuulustelemaan, hei-;
dan pyrkiessään CSJ: n jäsenyyteen
ja osastojen yhteyteen muodostui n.
s. ."tutkijakcmlteat", joiden tarpeel­lisuudesta
tai. tarpee'. tomuudesta on
myöhemmin puhuttu paljon, joka­tapauksessa
nämä komiteat muodos­tuivat
ajan hengen vaatimuksesta ja
JOS ne kaikissa tapauksissa eivat ol­leetkaan
täysin tehtävänsä.:; tasolla,
niin se ei muuta Itse pääasiaa niiden
silloisesta tarpeellisuudesta. •
Vähitellen nämä .; valkoiset tulok­kaat
kuitenkm löysivät taalla aikai­semmin
olleiden keskuudevStakm joi­tain
itselleen myötämielisiä aineksia.
iHe keskittyivät omiin ryhmiinsä ja
heidän toimestaan syntyivät sitten
kansallLsseurat ja aseveljien hitot,-y.
m.- ;. samanlai.?et • järjestöt en osun
maata;', joita on vieläkin olemassa
useampia.: . -Tosin:-ainoastaan hyvin
harvat nusta ovat jatkuvasti toimin­nassa.
Useimmat niistä ovat vä­lillä
vuosikausia kokonaan toimetto­mina;,
mutta voivat jossakin erikois­tilanteessa
herätä uudelleen toimin­taan
jok.sikin aikaa, kuten .esimerkik­si
Suomen talvisodan aikana tapah­tui.
,Nama järjestöt ovat ama avolr
mesti taistelleet' CSJ:a ja kaikkea
edistysmielistä liikettä vastaan. : -
Kapitalismin kriisin kärjistyessä
ja taantumuksen nostaessa uhkaa­vana
paataan v.: 1930, jouduttiin
CSJissa kaymaan toinen huomatta­vampi
suuntataistelu, taistelu oikeis-tovaaraa,
fvastaan. • Vapaus-lehden.
toimitukseen ja. joihinkin muihin
CSJ :n järtjestoorgaaneihein oli vuo­sien
kuluessa päässyt sijoittautumaan
joitain opportunistisia aineksia,. hen­kilöltä,
jotka jo aikaisemmalla toi­minnallaan
Suomessa olivat osoit­tautuneet
oikeisto-opportunisteiksi,
jotka olivat kulkeutuneet vasemmisj
toliikkeeseen väin. ajan virtauksen
!-mukana ja joidenkin; teknillisten
i avujensa perusteella oliyat päässeet
' a.semiinsa. Nämä ainekset vastus-
! tivat sitä käänteentekoa.. mitä silloi-i
nen tilanne vaati kaikilta .työläisten
'järjestöiltä, joukkojen vetämiseksi
I välittömästi ja tarmokkaasti taiste-i
luun uhkaavaa taantumusta vastaan
I ja työtätekevien elinehtojen puoles-
; ta. Mutta kun tilanne perusteelli-
1 sen keskustelun tuloksena selvisi jä-
I senistölle.,niin koko CSJtn jäsenistö
; .lousl päättäväkin • taisteluun näitä
I opportunistisia aineksia vastaan : ja
vapautti järjestön heistä.. Kuten
myöhemmin selvisi ei näiden oppor-i
tuni.stlen tarkoituksena ollut; vair
i järjestön toiminnan jarruttamlneri.
j vaan koko järjestön ja sen sanoma-
Mehden valtaaminen.-,,-
i Jäsenistön päättävällä toiminnalla
CSJ vapautui näist/i opportimisteis-;
i -tä. Joita sellaisenaan ei ;ollut montaa,
i rhutta näiden kellokkaiden mukana
I meni myöskin jonkunyerran . järjes-
1 tön horjuvampaa. rivijäsenlstöä ja
i keräämällä ympärilleen llsaä joukko-i
ja vähemmän ; luokkatletpislsta p l l -
i feis'ä onnistuivat he mucdostamaan
! useampia johtonsa, alaisia ryhmiä eri
f puolille .maata ja perustamaan, leh-
! den ("Vapaa Sana"), joka. eläd ki-
I tuuttaa vieläkin. -Ja tämä- repeämä
i ei rajoittunut yksinomaan OSJtöön,
! vaan ulottui se myöskin: suomalaisten
I osuustoimintaan. Tässä taistelussa
i onnistuivat nämä' oikeistolaiset .val­taamaan
yhden . osuusliikkeen (Budr
buryssa, Ont.)v joka- kuitenkin:: ajau­tui
vararikkoon pian heidän käsiin­sä
jouduttuaan, vaikka se aikaisem­min
oli veiTättaln hyväUä pohjalla.
Kahdella • muulla .paikkakunnalla
rTimmin-sLssä ja myöhemmin Port
Arthurissa) he perustivat kilpailevat
o.^uusliikkeet. jotka ovat toiminnas-
.sa- vieläkin rinnan edistysmielisten
osuUslilKkeiden :kanssa..;
Tultuaan heitetyksi ulos OSJ: std
väittivät nämä -renegaatit: aluksi
olevansa ainoita oikeita kommunisr
teja : Canadan, suomalaisten keskuu­dessa.
Mutta he ovat: sen jälkeen
monasti nämä väitteensä,- haikeasti
katuneet, pjTtaen moneen kertaan
lehdessään anteeksi sitä syntiään, et­tä
he kerran elämässään, hairahtui-;
Vat kommunistisen puolueen jäse-nyyt;
een. Tällä, kertaa he; sanovat
kannattavansa CCPtää. (Co-operati-ve
eommonwealth Federation, jpnkä
ohjelma vastaa suunnilleen Britan­nian
Työväenpuolueen ohjelmaa),
mutta ei sekään, ole heille aina ol­lut
riittävän taantumuksellinen;
Heidän- suoranaisessa kontrollis^:
saan olevien ryhmien toiminnalla ei
sellaisenaan ole suurtakaan ;järjes­töllistä
merkitystä, sillä niitä ei:.;ole
montaa ja nekin ovat useimmat hy­vin
heikkoja.. Mutta heillä on irral-
TERVEHDYKSEMME
entisten kotipaikkojemme^
kaikille demokratian ystäville!
Hilma ja Henry Kulmala;.
Kalle Pellinen
Johan Saarimäki
Siiri ja Emil Autiomäki
Vilma ja Väinö Niskanen
Roy. Anni ja M. AViitasalo.
Yrjö Wiitasalo
Hilda ja Charles Heino
Hanna ja J. A. Heinonen
Aino Nieminen
Alma ja Alexanteri Ojala
Ida ja Eino Muhonen
Ida ja Alex Milling
Hanna ja Evert Perälä
SAULT STE mRIE
Aili ja Emil Rakkola
John Konka
Alvin, Jenny ja Eino Mäki
Alfred, Hilja ja Lauri ..-
E. Wuori
Annija Armas Lindberg .
Hilja ja Evert Erkkilä
Eila. Aino ja Jack Mäki
Onni. Hilda ja William
Rajala
Elli ja Oiva Inberg •
Ilona ja Unto Torttila
Sofia ja Anton Ranta
Jenny j a \Yiiliam Kangas
ONTARIO
lisiä kannattajia eri puolilla,: jotka
tilaavat heidän lehteäan ja antavat
heille kannatuksensa. Heidän kor­keimpana
; elämänkutsumuksenaan
on taistelu CSJ:a, "kommunismia",
Neuvostoliittoa -ja yleensä kaikkea
edistysmielistä liikettä. vastaan ja
. yhdessä muiden taantumuksellisten
ryhmien kanssa he muodostavat
melkoisen jarrun edistysmieliselle
Järjestötoiminnalle Canadan suo­malaisten
kes-kuudessa.
Taistelussa CSJ:a vastaan he ovat
valmiit yhteistoimintaan kenen kans
sa tahansa. Suomen talvisodan aikana
he onnistuivatkin Canadan valtaluo-kan;
päivälehdistön ja radion myö­tävaikutuksella
rakentamaan CSJta
vastaan yhteusrintaman, johon kuu­luivat
kalkkr suomalaiset • järjestöt,
r3'hmat^ seurakunnat ja lahkot joi­den
tarkDitukseria' oh GSJrn val­taaminen
taantumuksen käsiin. Mut-:
ta kaikesta siit^ä parjaus- ja likatul-vasta
huolimatta, jonka hs syytivät
CSJ:ä vastaan, epäonnistuivat ,he
tässä yrityksessään, paitsi, että hei­dän
hyökkäyksensä todennäköisesti
osaltaan. . vaikuiu siihen, että CSJ-vähan
myöhemmin julistettiin halli­tuksen
toimesta/" laittomaksi järjes­töksi
ja sai toimintaoikeutensa uu­delleen
vasta neljättä vuotta jatku­neen
kamppailun jälkeen. ;
Taman talvisodan t aikaisen menes­tyksen
innoittamina ovat nämä rene­gaatit
useampaan kertaan jTittäneet
rakentaa yhtenäistä kommunismia:
vastaista järjestöä talstelemann en­sikädessä
CSJ: ä vastaan, kuitenkaan
sima tahan; mennessä onnistumat­ta.
Tosin heillä-,on tälläkin kertaa
"KansanvalJan Lutto", jonka he sa­novat
-edustavan, sosialidemokraatti­sia
periaatteita Jä ihanteita. Tämä
"LiittoV on importserattu viimeista
"i":n pilkkua myöten: Yhdysvalloista
ja siitä ei. ole- täällä todellisuudessa,
olemassa muuta kuin: nimi paperilla.
Tuleeko se tilla. kertaa kasvamaan,
sen tulevaisuus osoittaa.- Jokatapauk­sessa
CSJ on kestänyt kaikki taantu­muksen
tähänastiset hyökkäykset ja
Canadan .suomalaisten ;vanhimpana
ja ainoana todella maatakäslttävänä
järjestönä sillä ;on mahdollisuudet
olla: myöskin, viimeinen järjestö mitä
suomalaiset Canadassa tarvitsevat .
Suomalainen väestö
vähenee Canadassa
vuosi vuodelta
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimiston vaenlaskujen yhteydessä
•keräämät tiedot osoittavat tämän
maan suomalaisperuisen väestön vä­hentyneen
vuosien loai ja 194;! väli­senä
aikana kaikkiaan 2,302 hengellä.
Syjma tahan suomalaisperuisen va-,
eston vähenemiseen on se siirtolai­suuden
keskeytyminen mika johti
edellisen vuosikymmenen aikana Ca­nadan
suomalaisen väestön lukumaa-ran
kaksinkertaistumiseen kun se
kohosi 21,494 hengestä vuoden 1921
vaenlaskun aikana 43,885 . henkeen
vuonna 1931 räenlaskussa. .
Koska siirtolaisuus .Suomesta on
yhä edelleenkin keskeykystilassa, jat­kuu
tämän maan suomalaisperuisen
väestön Vähentyminen yha edelleen­kin
. sillä vanhempaa väestöäkuolee
nopeammassa ; /tahdissa ; kuin; uutta
£.yntyy tilalle."' .Toisaalla; voidaan to--
deta, että kaiken todennäköisyyden
mukaan menettää Canada suomalais-peraiisia
asukkaitaan, myöskin :sen
takia, ;cttä täältä; ;;silrtyy-- hiukan
; enemmän suomalaisia Suomeen
kuin Suomesta saadaan ;Canadaan
täällä ; olevien- sukulaisia - ja muita
poikkeiosasemassa olevia henkilöiä.
Tärkeänä seikkana Canadan suo­malaisperuisen
; :väestön vähentymi-,
seen nähden -pidetään. sitä tosiasiaa,
että, tämän riiaan suomalaisen •väes­tön
miesten '.eriemmyyden johdosta
oli noin viisituhatta miestä - tuomittu
(vuoden '1941 vaenlaskun perusteella)
elämään yksinäisinä; ja kun he kuo­levat:
ei heidän kohdaltaan:.jää. peril­lisiä,
jatkamaan ja lisäämään: Cana­dan
; suomalaisperuista :väestöä; , •;:
.., Canadassa • oli suomalaista väestöä
eri vaenlaskujen aikoina seuraavasti:
1901 ; 2.502 henkeä,
1911 15,497
.1931 21,494
1931 43,885 i.
1941 ...41583
V Suomalaisiksi on. laskettu; ne-maan
asukkaat, joiden Isä tai äiti ovat suo­malaisia.
kesäinen tervehdys Suomeen!
Olga ja John Lievonen
Saima ja Gideon Norman
Hilja ja John Rajala ja
Pentti
Maiachewan
TERVEHDYKSEMME
sakalaiatte, ystämlle ja tovereille
SUOMESSA!
John Niemisen iierhe :
Box 715, Rouyn, Que.
Mr. ja Mrs. J. Nissilä
Georgie ja Hilda Pajan
Mari Korhonen
Oiva Salosen: perhe
Sulo Konnu
Vilma ja V. Koivu
Mr. ja Mrs. A. Rajala
Gunnar Tammi
Emil Salosen perhe .
Mary Karppi
T. Salminen ja lapset
William Takala
Vili Mäntynen ;
O. Sikalan perhe
Tertt» ja Yrjö
Harma Väänänen
Isac Ketola
ROUYN QUEBE
TERVEHDYKSEMME
kaikille demokratian ystäville
Suomessa!
Tyynö' ja Toivo Järvi
Eini ja Olavi Tuomi; ja lapset
Antti Pitkänen
. Senja ja Ivar.Salminen ja ;
Raymond
Esko, Aili ja N. Saranpää
Li S. O., I., ja I. Väänänen .
Ivar Koski -
Mrs. Ulla Pursiainen .
•Mr. ja Mrs. Vämö Pasanen
Mrs. Hilma :Vaananen
Aino ja Ville Kainulainen ja
•perhe
Matti Sammalisto
Aarne Suni
Veikko Pursiainen .;
E; Haara ja perhe
Mr. ja Mrs.. Helkki Frii
Peter Pitkänen ja perhe
Mr. - Hjalmar! Väänänen
K. Taskinen ja perhe ;
Aino ia J . Jäntti
A. Nyby
V. Husu
Onni Mäkelä
W. Pakka
Anne, Hilma ja N. Hietapakka
Allan; Venla ja A. Hietapakka
TARMOLA JA PIKE LAKE
Postiosoite: Stepstone, P.O.. Ont.. Canada
* * * * *
TERVEHDIMME
kaikkia^ p^^
demokraattisemman Suomen
rakentajia
VÄINÖ LINDQVIST
EMIL MÄNTYLÄ'
ULJAS JACK
T. JA W. KIMPISALO
ARVI RINTA
August Pajala
Sam Mattila
Matti Koivula
Yrjö Koskela
K. Mäki
Emil Hänninen
Arvi Pakkala
ARVI UKKONEN ,
Kusti Erikoinen
John Varis
TANEL PARTANEN
Nestor Koski
CAMP 14 HANSEN,
* * * * *