Vapaus, June 15, 1948

              O S A V
Tiistaina, kesäkuun 15 p. Tuesday, June 15
Havaintoja hintataistelurintamafta
Montreälilaisia lapsia CSJ:n Montrealin osaston kesäleiriUä Ville Lasallessa.
Naisten kerhotyöstä
Torontossa
Kirj. Aino Oksanen
Toronto. —Tcronto on yksi Cana­dan
suurimpia kaupunkeja, suuren
Ontario järven rannalla. .Se on
aamuvarhaisesta iltamyöhään kohi­seva,
vilka.-iiiikkeinen kaupunki, jon-;
Ica väkiluku-:, lasketaan . n y k y ä ä n.
• mi)joonaa UvoU-televaksi.
Tummia, keltaisia ja vaaleita, ym^.
päri joka pualclta maailmaa saapu­neita
Ifimisia havaitsee Toronton
aiukasten joukossa;
Suomalaisia. JO'.ka oyat tänne C a -
nadaan siirtyneet lienee Torontossa
tällä kertaa- nom vntisen. tuhatta
joskaan ei heiia nao. kuin murto-ix<
an yhtä aikaa, erinäisiin tilaisuuk-liinkokooiuunoina..
Suomalainen naisten kerho jonka
toimintaa ja pyrkimyksiä t ä ä l l ä , k a u ­kana
• uudo.s.sa kotimaassa tahtoisin
muutamin sanoin kuvata, astelee
t-äällä Torontossa vielä melkein lap­sen
kensissa. koska kerhomme.ei ole
r.elä täyttänyt neljaa ikävuottaan.
Eräänä lilana marraskuussa 1944
oli taalla GSJ:n. Toronton :osaston
haaliile kokoontunut: joukko naisia
Mffamaan niinsanottua naisten
omaa iluia, tehden käsitöitä ja kes­kustellen
aikaa ja tilannetta •koske-v>
5ta "kysymyksistä.,
Tana mainittuna iltana heräsi kes­kuudessamme
ky>symys naisten ker­hon
perustamisesta, ja sen -tarpeelli­suudesta
ja-aonkm aikaa asiaa.poh-tiit"
uamme puoleen ja toiseen • las-tkimme
yksimielisesti- .perustan nais-
;-:cn kernolle. valitsimme toimitsija-
[henkilöt ja koska toimintamme ta-
[pahtuu etupaa.s5a :SJ: n Toronton.
!osa.?ton kaui-.u.«£a huoneistossa, niin
[paatmimc Sukeutua osaston alajaos-stoksi
ku-on useat muutkin täällä toi-jinivatVyhmät,;
•', '' • : ; •
Kerhomme naiset, ovat jo äikai-ji?
mmmkin olleet tuviissa. aktiivisessa
|,toiminna.=.>a . Canadan Suomalaisen
[ Järjestön. r:v?issa. ollen • mukana
kaikenlai.^issa järjestötoimintaa • kos-,
kevis.sa tehtävissä, omaten •itselleen
|).a>dc;h.~cn edisty.=mielisen katsomus-.
|kannan. joka, n.vtkln on kerhomme
|per'inana ja tienviittana.
Nau-tnnkerhotyo on: muutamien
|Oiemacvsaokn.?a,-, vuosien aikana ja­lkautunut
\ ,• mita , moninaisimplen,
|fncmman ;ai vähemmän voimaa ky-
|e>vien t«nt'r.ien kesken.
Sotsvu jnna - naisten kerho työs-
['i^nteh Cir.adan-Punaisen Ristin hy-
^•.•aKsi,kut.can,.sukkia:, villapaitoja ja
,'•almuir;,;!-n , kaikenlaisia- . vaa.'ekap-
Ipaipita ,;.-jUia;i;c • ja- mvoskin siviili-,,
IvaeJli;;:::^- ; v ' • • •'•.V-:.,'-
Puna ~^vr. Ri^t.n rahankerayskam-panjain
Ti<ana ovat naistovcrimme
L^atopoj, ,p t.].j:;.t.a huolimatta kier-f-
inyi ja Kolkuttaneet ovelta övcl-Äprat-
n rahaa Canadan PunaiscJ-Ih
Ristille,- •,::•.;;.•';•:•;• v:':'l; ':,:v':^:'
^ .Canadan .Punaiocn, Ri.stin- - kotisai- • meitä : on .-jo- pisnen kylän:• väkiluku. (,
p---r.o:i,^.,'< kayrcita tovereita j Toisia on siirtynyt muille paikkakun-f
«rn^»a;mc. jasenÄ-i suiyl joukko •nille;: varsinkin nuorempi polvi . on
| ' 5 .",e f.-i;, huo:cnaan onkin ollut | siirtynyt paremmille tyomarkkinoil-i
^ i o ä i^airaaloi^fa tervehtimässä le,
i''"a paikkakunnilta tulleita:suo-! • Tällä seudulla- oli' hyv-ät.-metsät.
i:'3.a:5ia, p-Dtilaita- toimitella : heidän !jOis'.a,saatiin tarverähaa. , Maata on I
p:i'JcU:a.v'j,t3a.n-,13;-auttaa kieli- y.m.'-muokattu kuka enemmän kuka, var
aix.ejki.-j^ia,, . ; h e m m a n , .mutta- yleisemmmmaan-
-laan lepaamaan koska sodan- iälkei-nen
tasaantumaton kiihkeä aika tuo
esille yhä uusia j a uusia, tehtäviä.
..-Säännöllisesti pitää -kerhomme
kokouksensa, järjestää illanvietto­j
a , ompelee ja kutoo myyjäisiä yjn:
varten, keräten varoja vaalikampan-jain,
sairaiden, y.m. avustamista var­tan..
• •,
RrOhkeasti on naisten kerho lähet­tänyt
protestikirjelmansä Canadan
pääministerille elintarvikkeiden hui­man
nousun johdosta, sekä saman
asian. vuok.si : lähettänyt kahdesti
kaksi edustajaansa Canadan koti­naisten
. yhdist>'ksen mukana pää-'"
kaupunkiin protestimatkalle.
.Lukemattomat ovat. ne tehtävät,
joihin me naiset vojsimme osallistua,
mutta Toronton kaupunki on pinta-alaltaan
kovm laaja ja suomalainen
asutus hajallaan ympan joka puo­lella,
mikä vaikuttaa huomattavasti
myös kerhomme illoissa, ollen osan­otto
joskus hyvinkin runsas, joskus
taas -jaa hyvinkin niukaksi.
Kerhomme- naiset ovat melkein
poikkeuksetta perheen äiteja, joilla
on huolena kodin kunnossapito ja
lasten hoito. . Useimmat heistä vi^la
kaiken kukkuraksi; kayvat päivisin
työssä kodin ulkopuolella, siksipä
kerhokcmitea v o i k m ilolla katsaht^
siihsn yhteistyöhön j a saavutuksVin
min'ka kaikista vastuksista • huoli­matta
olemme naisten keriiona ai­kaan
saaneet.
Nyt kun jälleen on .saapunut kesä,
alamme me kuten tOLsetkin- toimivat
ryhmät viettää niin' sanottua kesa-:
lomaa. •
Toivotta vavsti ulkoilu aurinkoisilla
>jarvien. rannoilla, -kalastus ja • mar-jastusantaa
meille: uut;a voimaa ja-innostusta
siksi • kunnes . t a a s syksyn
tullen riennämme haalin: viihtyisien
seinien suojaan - a l k a m a a n talvLsen
aherruksemme.
Siispa parhainta; virkistävää ke­sää
kaikille työtätekeville naisille ja
taistclutarmoa pysy,vai.sen rauhan
ja demokratian puolesta;:.
CHoitnksena siitä. kninka
Canadankin u i s e i jontnTat tais-telrmaan
Jatknrasti aleneran d i n .
tasonsa Ukia. Julkaisemme allaole-
: ran itse. tähän taisteluun aktiivi-sesti
osallistaran entisen tampere-laisen
perheenäidin knvauksen.
Montreal.—Täällä on tullut tavaltsi
s^noa. että "kaikki muut nousevat
mutta. naisten hameiden helmat las­kevat
alemmaksi".— ja se on totta, ei
ole cnaä sukulaissuhteita palkan ja
elintason kanssa.: 'Elinkustannukset
ovat nousseet huimaavasti palkkoihin
verraten, j a jos suurilla taisteluilla,
saadaan hiukankin palkat nousemaan.^
nousee hinnat heti aivan kuin jTittaen
kilpajuoksussa pysyaedella. Tämä pa­haa
ennustava kilpajuoksu oh saanut
Canadan asukkaat tjTtymattÖmiksi.
Meillä rikkaassa, kauniissa maassa el~
ole. pelkoa pula-ajasta, jos todellakin
hinnat saata'.siin J946 tasolle ja takai-sin
säännöstelyn alaiseksi. Tämän
vaatimuksen kannustamana perustet­tiin
"kuluttajien": järjestö Montrealis­sakin.
Ensin siihen kuului vam per-heenemantia.
mutta nj't kun sen toi­minta
on muodostunut maan laajui-
, seksi kampanjaksii kuuluu siihen amr
matti järjestöjä, kirkkokuntia, opinto,
ryhmiä, vanhempien järjestöjä, työ­väen
järjestöjä, naisten kerhoja, ku-luttajfen
yhdistyksiä, perheenemäntiä
ja. paljon eri kansallisia ryhmiä, jotka
Kirj; Meri Tohmo
tuskastuneen näköinen .ia vilkaisi ch-timiseen
kelloon Ja lopetti västBahoton
ainoastaan . puolituntiseen, sillä i i äh
pelkäsi ettei kauempaa pystyisi p i t ä ­mään
puoliaan:- •
: Hikoilimme kuumassa täpösen täyn­nä
olevassa huoneessa: (Tästä eräs
ediistai^Ja huomauttikin. e t t ä tässä 'ta­lossa
ei tunnötiiltivihUlcri hintaa, kun
poltetaan sitä meidän kustannuksel-läinme.)'
, -
, Myöhemmässä kokouksessa teimme
seri yhteenvedon, että mr. Abbptt ;ei
kyennjt antamaan mitään meille
mutta me annoimme mr. Abböttille.
Kokouksessa päätimme jatkaa tais­telua
ja tulla takaisin suurernpanä ja
voimakkaampana joukkona ja silloin;
mr. Abböttih täytyy antaa meille a i ­kaa
näinkin kiaukäa tuUeideri edusta­jien
tärkeälle asialle. .;
Heti tämän edustajiston käynnin
Jälkeen alkoi ^miljoonan nimen keräys
rannasta rantaan jatkiiyaä hin­tojen
nousua Vastaan. 13 p i h ä h u h t ir
kuuta oli Mohtroalissä valmistava ko-kous;
uudelle •.•miijopna: nimen mars-silI''":
Ottäwaari, joka oli p ä ä t e t t y j ä r -
jesLää 15. '16, 17 p:riä huhtikuuta 1948.
Tähiäh raärssin oli j ä r j e s t ä n y t f oron-'
ton perheehemäntien järjestö, johta­janaan
mrs. Rae Luckock.
Tässä Moritrealih 13 p:ri kokouk­sessa
oli mieliala yhteinen ja huomioir
ovat lähteneet tähän taisteluun kor- tavaa oli se. että ranskalaisia^ edusta-
Me suomalaiset
haemme vaikeasti
viljeltäviä maita
Mattawa. — . Tama; pa'.kkakunt3.
misija noin 30 -.suomalai.sta farmaria
asu.staa,- on MattaAva-nimi.sen: pikku­kaupungin
Ia.h2i.syyde.s5a.- Tavalli­sesti
on niin, cttammnc:yk.si suoma­lainen
ase.tuu asumaan, .seuraa sinne
pian useita tOLsIa.' ;
.Silta-on 33-vuotta; jolloin tänne tu­livat
ensimmäiset suomalai&et. Nyt
keita hintoja vastaan ja kohtuullisen
elintason puolesta, ilman poliittisia
mielipiteita.
Ensimmäinen lähetystö kävi halli­tuksen
puheilla viime kesänä, jolloin
se .sai kylmän vastaanoton, mutta
tasta se ei lannistunut vaan päätti
tehostaa taisteluaan, silla' olihan ky­symyksessa
lasten ja koko väestön tu­levaisuus.
Toinen protestiretki jar-:
jestettnn 12. 12. 47. Vaatimuksena
oli hintojen laskeminen 1946 tasolle,
avustusrahan uudelleen voimaan .saat­taminen
jauhoille, maidolle, polttoai­neille,
verotus ylettömille liikevoitoil­le
ja pitää edelleen voimassa vuokraa
kontrolli, seka myöntää: veteraaneille
ja sotaleskille parempi avustus.
"Hihan matkaan osallistui Montrea­lista
75 eri järie.stöä. Allekirjoittanut
edusTT .silloin SJ:n Montrealin o.saston
naisten kerhoa. Ottawan asemalla
meita oli vastassa Ottawan kulutta-jam
järjestön jäseniä Ja edustajia
Sudburysta; Torontosta ja Windsoris-ta.
Mr. Abbott • (rahaministeri)- oli
myöntänyt meille vastaanoton kello
1: Meitä oli silloin noin 100 edustajaa
parlamenttitalolla. Eivät Jehtiraport-terit
meitä enää nimittäneet "Joukoksi
-meluavia akkoJa.'',;-kuten edellisen" kBi"
sän edustajia, sillä nämä; edustajat
edustivat yli 400.000 Ihmistä. Mr.
Abbott ja useat muut parlamentin Jä.
senet kuuntelivat kuin Montrealin
kuluttajien - j ä r j e s t ö n puheenjohtaja
mrs.. Leigh luki vaatimuksemme: M u ­kana
oli paljon hyviä Ja selvän kat­santokannan
omaavia puhujia ja ky­selyjä
satoi mr. Abböttille, mutta hän
ei lupautunut suuriakaan tekemään
vaatimuksemme hyväksi. Hintojen
säännöstelyyn han vastasi, että "jos
hintasaannostely saatetaan voimaan
pitaa myöskin panna voimaan palkkaa
säännöstely mikä aiheuttaisi yleisen
taloudellisen .säännöstelyn ja olisi ai­van
kuin Venäjällä",; Hän oli :kovin
tui, rtuntuva vahinko sillä haali oli
vam 250,dollarin vakuutuksessa.
El muuta kuin taas alkaa ihan
alusta ja nostaa tuhkasta uusi talo.
-Uuden haalin paikasta tuli ankara
yhteenotto. Toiset kannattivat; van­haa
haalin paikkaa, toiset taas val­tatien
vartta. , Ss.; puoli, joka halu­si
haalin valtatien varteen, voitti,
mutta hävinneet oltvat siksi sLsukkal-ta,
etta paattiv-at rakentaa myöskin
haalin, ei tosin vanhalle palkalle ei­kä
myöskään valtatien , varteen mut­ta
siihen: keskivälille ja- niin valmis­tui
1935 paikkakuntamme suomalais­ten
ansiosta kaksi haalia., Keitettiin
miehille vam mOjakolta; .kalkki oli­vat
innokkaita ja nyt, 12 vuoden
ajan mita haalimme cn ollut on mell-jia
oli paljon mukana: Tahan kokouk­seen
ei oltu ijaatu viela vastausta ot­taako
pääministeri Mackcnzie K i n g tai
mr. Abbott meita vastaan mutta siltä
huolimatta päätimme lahtea perjan­taiaamuna
16 p:na matkalle.: K o ­kouksen
loputtua jokainen edustaja
lahjoitti 50 senttiä sahkasanomaan,
Joka Jokai.sen edustajan puole.sta lähe­tettiin
mr. Mackenzie Klngille. vaatien
vastaanottoa. «Kaikkiaan ^ noin 75
sähkösanomaa lahti .sina iltana).
Mr. Abbott oli parlamentin Istunnos­sa
pitänyt rajkcan punakauhupuheen
meitä vastaan, sanoen että han ei ota
' ikäänkuin se olLsi' polttanut ja sahoii
j ettei han alistu ollenkaan kaymaan
vcnnut Jänistämään ja han peruutti 1 -siihen käsiksi. Mrs. Luckock oli ky-vftstaanoton.
jsynyt. - että jos m r . A b t o t t ottaisi
Nyt sj'ntyi vilkas neuTOnpiio.- T O J - fvastaitn :aUekirjoitukset koska mr.
>.ct ohvai sita mieltä, että käytäm­me.;
pakkoa ja äkkir>-nnaköllä pako­tamme
mr. Abbottin keskusteluun.
;Puhe\-uoroi olivat rikkoa sen mainion
yhtenäisyyden ja: se kai oh ollut mr.
Abbottin tarkoituskin. Viime tin­gassa
mrs. Lelght "Roll .back: priccs-komitcasta"
pelasti tilanteen ja kc-hpitti
rauhallisuuteen ja p>'>'si et­temme
menettäisi toivoamme., vaan
rauhallisesti odottamalla voimme vie­lä
kello 6. mennessä saada mr: Ab-bctttn
myöntymään. .
Puheenvuorot ve;vat niin paljon
a i k a a , etta kulkuetta varten saapu­nee:
liikennepoliisit alkoivat hermos­tua
ja lähettivät ukaasin ylö.s. että
JOS ette nyt heti lähde: marssillenne,
niin ei sitten koskaan ja tama pani
msidat taasen liikekannalle j a yh-tenaisy.
vs oli saavutettu. Montrealin
kuUittnjajärje.sto oh tehnyt kymme­nin
tunnuksia. ; j o i t a riitti, melkein
joka kolmannelle. Edessä oli valjas­tettu
pieni poni pienten karr.vjcn
etoen, jctka kummatkin oli koristet­tu
valkeilla ja sinisillä paperikoris-
IsiUa. Karr.\1lla oli t y n n j T i , Jossa
750.000 nimikirjoitusta vietiin Juh­lallisesti
parlamenttitalolle. E:tunc-naan
olivat Toronton edustajat .si-jottautuneet
j a heidän viereensä mi­näkin
pistin olemattoman persoona­ni
tunnuksinenl, jonka eriis Ottawan
poika oh naulannut seipään nenään.
Jono 4—'5 rinnan ylettyi.' monta k a ­dun
mittaa. Siinä oli ainakin 500
henkeä.: Viimeisenä .seurasivat lap­sen
y,Tunut joissa eras ottawalainon
ai: 1 lykkäsi pientä lastaan. Onneksi
oli sade juuri ciksl.lakannut, mutta
kylmä tuuli oli .puhaltaa hatut ja
tunnu-stukset.. Ihmisiä oli keraanty-:
nyt katujen varsille Ja Ikkunoihin
huutaen meille kehoituksia Ja onnit-r
teluja. Parlamenttirakennuksien i k -
, Mackenzie Kmg oli sairaana. Tästä
kunniasta Mr. Abbott k u i t s n k i n o li
kleltayt.vnyt johon: mrs. Luckock
neuvottomana .sanoi: "Mlta me niille
sitten teemme?"
"Heittaka-A roskakoriin", oli mr.
Abbott . vas annui. Kuvitella, sinne
O i i s r mr. Abbott valmis viskaamaan
Canadan kansalaisten vaatimukset.
(Taman mrs. Luckock kertoi, myor
hcmmm kckouk.scssa.)
Talla valin me muut .seisoimme
parlamenttitalon pääkäytävän edus­talla
sateessa ja tuulessa kylmästä
varisten. Joka maakunnasta las-k
e f i i n yksi edustaja keskustelemaan
hintojen^ tutkijakomitean kanssa.
HeiUa oli tarkoitus, etta iMasislmmc
kaikki .sisiian erääseen suureen sa­l
i i n , jos .sattuisivat saamaan Jonkin
hennoista meidän puhuteltavnksem-me.
muf.a tämäkin meiltä klellet-^
Uin. Edustajistolle oh sanottu, etta
koskH olemme kommuni.steja niin sil­la
oikeudella .se kicllcUan Johon
eras edustaja oli vastannut, etta täs­s
ä hommassa ei ole |>olilttista puolta,
vaan inhimiUl.syyden pakotus., :
Siina odottaessamme tuli näkyviin
hyvin hieno kiiltävä auto, jonka
edes.sa punr,takkiset poliisit ajoivat
moottoripyörillä. Kchma kävi, jou­kossamme,
jotkut arvelivat mr. Ab­bottin
tulevan meita hicno.sti tapaa­maan,
toi.set arvelivat itse pääminis­terin
tulevan mufa punalakkinen
kaski meidän järjestymään kunnla-kujak.
si silla .sieltä .tuodaan Belgian
prins.slft.-- KalkkV . kohottivat tun­nustukset
korkealle ja .syvä: hiljai-
"suus vallitsi, kun prinssi suhahti
kiireellä ohi. Ei kukaan huutanut
elakoota eikä- pitkää Ikaä prinssille,
ovet avautuivat .sclko.sen selälleen ja
poliisit "loivat kantapnltnän" yhteen
ja niin me: canadalalset Jäimme vilr-
Monien farafruayhin matkustavien mennonilttlen
lasten Joukossa on Helen Hicbert.
J^lL$§.^<i!£XilUS>£'^^fi!^s'^. "Ison liaaIin" edustalla Fort Arthurissa» Ontariossa.
kommunisteja vastaan. Ajatus o li
tietysti tällä propagandalla pelotella
ihmisia. Jotta olusi saatu meidän jät­tämään
mar.s.simmeOttawaan. Mutta
edustajat: olivat sita mieltä, että j os
koskaan niin nyt menemme. Jos mei­dän
vaatimuksemme- leimataan kom­munistisiksi,
niin olemme ylpeitä .silla
nyt monen siimat avautuivat näke­mään
miten tata kommunisti-nimitys­tä
käytetään keppihevosena hajoitta­m
a a n Järjestöjä yhteistyasta hyvän ja
yhteisen asian e t e e n . Myöskin tässä
kokouksessa päätettiin tehdä tunnuk­sia
ja jokaisen edustajan o l i määrä
kantaa edustamansa järjestön nimca.
Perjantaiaamuna oli asemalle . k e ­r
ä ä n t y n y t .suun edustajajoukko. Siellä
oli lehtiraportlereita j a valokuvan o t ­tajia.
-Mkava e t t e i valokuvia kuitcnr
kaan missaan lehdis.sajulkai.stu».
Monella edustajalla o l i cdiLstamansa
järjestön nimikilpi; Mlna vasta ju­nassa
tekstasin pahville Finnish Or-ganizatlon,
Montreal. Naita tunnuk­sia
panimme vaunun I k k u n o i h i n , n i in
kunoissa oh ihmisia, .sieltä varmaan-j jottamaan kylml.ssammc oman par-i
kln seurasi mr. Abbotkln meid-an tu­loamme.
Tietysti oli kameramiehla
pitkin matkaa. ikava etten mistään
lehdestä löytänyt, kuviamme jul­kaistuna.
Lähestyessämme :iJäaiK)r-talta
vilisi, se taynna punatakki.sia
poliiseja kiiltavi.s.sä ; .saappai.ssaan.
Luulimme en.sini,.. ett-i olivat meita
varten juhla-asussaan, mutUi myö­hemmin
ilmeni, että he olivat,odot-
Umas-sa ylhaLsempiä : vjcralta. Niin
pian kuin kulkueen etunenässä aste­levat
olivat mcnna si.saan avonai.sis-,
ta ovista .suljettiin ne meidän edes­sämme
Ja meiltä kiclJettSin paa.sy si-
.säan..; ;
, Mrs. Luckock pääsi kuit<;nkln .si-
«•ään hakemaan mr. Abbottia,: Ja löy­s
i k i n - t ä m ä n ravintola huoneesta. Mr.
AbtjOtt lupautui ke.sku«telomaan mrs,
LUckcckin kanssa Canadan .kan.s;il;n-sena
mutu ei: Toronton "Perhecnr
emäntien'^ presidenttinä.:. Mr-..: Ab­bott
sanoi ettei hän halua: antautua
mihinkään keskusteluun- kornmunis-'
etta ulkopuolLsetkin huomasivat mikä , y,^ni.v^. mihin mrs Lu<!kock vas-erikoisvaunu
oli meille varattu. j ^^^^ Toront/m perhrencmannat
Verdunin kaupunki oli lahjoittanut i, .,„ott^i eika heita
Verdun.n kuluttajajärjestön edusta- ' ^^^^^ kommun.steik.si nimitetty
Jille matkakuluiksi .50 dollarin shekin, i icommunisti Mr. Ab-mutta
leh, tienV , a1l.o .i ttaman mr. Abbot- .b ott vast.a si. »ta hv ,a„n„ , ctt/i "ttre. Md^-*/ ', efhnv/.-,i!
t^i npunakauhuliel.s.o,n:n,a.n, ,t,a,k.ia: :h.a_ki,- iio l, e :,k ommun•t s•'t•i^.i . muttta; .\.it>eiitä'^: kaytc-vat,
kaupungin virkailijat shekkin.sä |' taan s„iih^e n ,t arki o^i tuk,se, cn .
POiS.,v, ,, " • • • •
lamcnttitalomme ulkorapjiusllle.
.Jo näkyi taas uusi loistoauto. Sa­ma
ovica .sclkosclällcen Icntä.mlncn,
kannusten kolahdus ja, Belgian paa-mini.
steri havisi lampöl.secn taloon,
Siina lämplmlksemme aioimme
paikalla: mar.s.sin ja joku aloitti lau­lun:
"Open the door Abbott, Abbott
why don't you «pcn that door?," Ja
"MK haluamme Abbottin: Me halu-me
Abbottin:^* Taa.scn värisimme
kylm.i.stä ja p ' J l l i s l t k i n lausuivat toi­vomuksen,:
että Jotain tur.aisiin te­kemään
meidän hyväksemme, koska
heilläkin on kylmä. .Joku aloitti
Canadan, kansallislaulun: --"0'Cana-d
a " Ja .SIta laulettiin hyvin 'hartaana
jon-ka ujan j>oIli:sicn p i t i .seisf^a hiljaa
Jisenno.s,'-:a. -:•' - ,,v
Siniä puolitoi.sta tuntia varjötel-lessamme
ja odotclh^ssa: mitä sisään
menneet edustajat saisivat,: aikaan,
olimme; kankeita kylmä.stä ja yleinen
mielipide; oli- -ve, eit.-i meita todcUa
oli koh'/'.'itu kuin:koiria,; eika-niinkuin
vf'rf;nmaksajiä,. jotka p(t;:ivät. parla-mcntiitalon
p.v'-ty.s\ä. .Jos mr. Ab­bott
olisi ollut: varm,'i .sli;ä;.että^olim-:.
Miten lämpöiseltä tuntuikann astua
tilavia käytäviä myöden, vaikka Ja­lat
aivan toksahteJlväti kun olivat
niin kohmettuneet. Menin ; jonon
mukana tietämättä cnsin-mlnne mei­dät
nyt loppujen loiniksl .sallituin
mennä. Petyin hiukan kun huoma­sin,
että matka päättyi istunio.salin
vlcrasparvckkcelle. .Sii.s el ollut mi­t
ä ä n . toivoa ke.sku.stelun aloitlaml-
.sesta sen asian hyväksi, jota varten
olimme matkaan lahetct.vt. Eihän
siellä saanut edes nojatn eteenpäin
kaslpuullc, ihcti 'ixjlii.si nyhja.sl. Olim­me
hyvin hiljaa ja rauhallisia, kun
alhaalla muutama paVlamcnttiJa.scn
kävi kc.skust,elua. F.nhan edes :))y.s-tynyt
sitäkään, seuraamaan, .silla
mielessäni parveili .satoja asioita.
Joista halusin tehdä yhteenvedon.
Puoli: tuntia kesti i.stunto ja me
painuimme ulo.s. Käytitva.s.sa meita
odotti Verdunin parlamr?nltija.s<in.
Hän halusi antautua keskusteluun
vain Verdunin Ja- Ville La Salien
edu.stajlch kans.sa. Kuuluin - Jälki-:
mäLslin kcsk^i a.sun .siellä. Hänen
va.staukscnsa ky.selyihlmme oli ennes-.
t ä ä n tuttu: Hän v.^llfl, että valtion
ottama kanta on ainoa keino pitaä
pula-ajan loitolla, ctUl kun: hinnat
ovat korkealla e.stä.,t .se ihmisia
ylenmäärin tuhlaamasta ja .slltoin
meillä, on tilaisuus ,i;ilir;tLiiii ylijäämä
yli meren: Me (aa.sttn • olimme. ,sitä
mieltä, , e t t ä Jos. hinnat ,>,aatal.silii
alemmaksi, olisi k a i m ostokykyincn
ja:.se;pitäl.si::tchtaat ja tyomaatkayn-,
nissä. - Mitä se hyödytt-.ul jos hyllyt
ovat: täynnä tavaraa; ja hinnat niin
korkeat- ettei v ä t i l i m l.s!?t py.sty n il Ui
ostamaan? Sinä tulin; sc-is-ahdus.
• Minä puolesiaiu .sanoni; etta, olen
kyllä' Euroopan ;iuttamiseii.,,kannalla
mi^tta -jos int; autfimmc Euroo])paa
kuten Argentina auttoi SuomV-a myyr
raporttimme, eikä uskomaan lehti-niportterten
kirjoituksiin kosit»/.;':',
eräskin lehtlrapcrtterl siellä odotta- .
vassa joukossa oU hihkunut heittä-mään
ammattiosastot yli laidan tästä ::::?;;
h mta taistelusta. Toinen puhuja
painosti sitä. että meidän kauttam­me
tänään Ihmiset kautta maan op- ''
pivat tietämään, että tässä maa«sa 'f
emme pää-se minnekään Uman tala-;.;, •
telua. Meidän on johdettava täniA
lilhtelu siihen pisteeseen, että se vie- ,
l.i täilsyttaä koko nuiata. Muista- '
kaiimmo kaikin seuraavissa vaaleissa
tämä matka ja miten meidän paria-inenltijäsenemme
meitä kohteUvat..: i
Kokoukseen oli saapunut paljon
rohkaisiisähkösanomla ympäri maa­ta
Ihmiset olivat radiosta kuuUeet
miti-n meidit oli btcttu vastaan ja
mone' Järjestöt Olivat myöÄln prOr : :••;
tr^stolncet mr. Abbottin suJhtautumla-v::;
t l meita kehtaan.
Eiäskin rouva.shertkllö pyysi an-tcck.":!.
ettei han ollut marssimassa,
mutta han oli koko ajan ollut puheli­messa
ja .soitcHut Jokaiselle parla-inenl'lja.
sciicllc, vaatien meille vas­taanottoa.
Kokous lopetettiin klo II Ulalla la ^
päätimme kokoontua seuraavalla'a*-;'"'
muna klo 9. .' ' -
Lauantaiaamuna alkoi konfereiissl,^;::;^^^
Jov>=a luoliin iK»hJa uudcUe JärjestÖl- •
le, Joka tunnetaan nimellä "Tiie
Houhewivcs and .Consumers Federa­tion
oi Canada". Valittiin vlrkafll- '
Jat ja tyojarjcsty.s. Presidentiksi
v a l i i l l in mrs. Luckock Ja tätä kalkki
tcsrvehllvät nousemalla kunnlolt-: ;';^
ta"n ;^fiiOmaan. Olimme todella
k a i k k i kiitollisia hänelle hänen suu-rf-
r^nr lsc:-ta uhi autuvalsesta työs-
Lä-m.
Myo.km kuultiin mrs. Luckockln
'=iln;,'u->, miten edustajat olivat vie­mällä
Mllc k^rkf-ma hlnna.M.i viljaa | nr-f-t vuokia-autolla 750.000 allekir-
Joka :oM t/imun Ja rottien -.saaÄlutt;*-
maa, niin sitd. en hyväksyi ,.
En myd-^ääii hyväk.sy .sll-i. eita
kun plenlilf.'. avuttomille .FJuroop.-m,
maille :annctaan luottoa, kuten ,; Y h -
Jy.svall^t t::kl suomelle,: niin .suurin
osa oli otoitta va tavarana joka -, uU
käyfökclvotontu, se on. rlstlrllda.ssH
ihmisyyden ja oikean avunannon
kä.sltleidcn kajVi-a "Ihailen Suo-mzii,
se on u;lir.-i, ;na.i, rnutta poik-
Kcamme nsfiisla", :sun'ii prjr-litmenti:-
Jäsen "Jos t- ni:' Gfjyte nli-nr: hiu
mieltä, etta Eijr'>'i[)pa;i pnaa ••iitiaji
rne- v r i ä r ä l l ä -a?.^!!» j a ' Jos han olisi v niin' e i k ö mcKiai» ,:r)-SVai.si ensin . k u i -
ollut' varma if- s c s t ä ä n py.styaksecn..; tonkin katf::a. ;<;lta;OmKrn kan.saial^-
s-n meille . s e l i t t ä m ä ä n , olisi hän icmmc Ja cu-nsvi la.st •mmf f r v o y,
myoskin-; ottanut, meidät - vastaan, olisi turvattu", sanoi uras -nucri so-mutta-
näin; ollen ,7yiiättellmme pain­ia
ve tcra a n 1 n - vai m o nuorin
OtUwan asemalla meita olivat tul- Mrs. Luckw:k sanoi, että mr. Ab-i valtaista JH tulimme kyt-nissä vAri<i- liipillhSilr^HU
lä 3 000 dollarm arvoinen velav,n ' P ^ * ^ a " « ^"^"^ ' v;.r.TiemmHksi että vaa-1 ldr».'namme <-i ole viHä mitMari ha-haah
vaikka hallituksen herrat va-' P""*^^^ ^ ^ " ^ l ^ ^ ^ ^ ^ " Kantamasta-' män
lylyn kohtelun .siuraavi-jsa f.muk'-mme on oik^uif-tlua ' '-äa". vastasi .'ni Goyte Kro-jjnni"
n i m i k i l v e s t a " m u u t s u o m a l a i s e t v a a l e i s o a , joh-on t a m a v a s t a s i , etta < purjii k u u d e n a i k a a n i h m c - k . s c m m c j '.asta h';r.'-H-m.(Mf'>t^, j o n k a olimm»-
i . j u - , . i i , „ a » « » o f V f » (o , r , „ M , ^ f r,!', "nimikilvesta" muut suomalaiset v ^ d i u i i o , » , x u - . i . r . . . ^ . . , n ^ r . ^ . . . . . -...v,
•^Tlf^ll^^^^^Jl mi r I «^clusujat minut.heti tr^ivottlvat ter- han haluaLsikui palata t.kaisin v a n - ; , , , , , „ , , 3 , j . m"itä kcholtettiin
*^ca-'t:i riarsi.maan •joutuneiden viljelys on ollut vain^ sivuhomma: sa-,}
J"ii^en ,a;u,-., amisessa : on: naisten/ moin -kuin karjanhoitokin. Kermaa |
Ne.-.,omfr,^ o-lut. myös- mukana. • Lu-1 on - lähetelty me:jere:hin,' maidolla i
'^•.^'"'•-T-pi:. 'vatkin ne kerrat. "jol-i:kasvitettu sikoja jav-asik-oita, mitka]
?rit/-e->-i O > V . : I P lähettämistä var-
5i>ur;a,-vo,-.mparia
;S,>^si^styö;-.'.-U
tyon-a ker-mamittakoon
:m,om• kuin muidenkin - tyo teiden, :
, Kunnan .asiain,: hoidossa , on meita ,1
sucmalaisia-oUut: useita -tassa:kylas-sa..:;
Kouluja - ei o;e -talia - k e r u a muuta i
I: ku:n yksi, jonne -apsst ajetaan koulu-,'
Suab'_,--.s5j 30T-3I paivä maalis-; autolla' pitkien matkojen; takaa. -••, i
3&-if5 pid^tvisä suuressa koko- | Olemme yleen.sa eaisiysmislista va- ,
rjn.<ä t a r k o i t u k s e n a oh kei CSJ:n o.sas:o penisiettim v.
"'f'"^ ^'"'-^alaisten yhdistäminen.- 1921 ja -se on ollu- sula ^aakka t o i -'
«•no-lan.-ne myös mukana kaksi! minna.^sa. Jasen.mäara on joskus o i - '
•-*^;- — sitten myoheminin -ker- 1 lut ylr 40. josku.s;taas: a
^ •"'-'-s-eroi ite3n6a erillisenä j mainen haalimme valmistui -.. IS"-*
f^a-r-,n.T.&na valmistaen vaat- ja sen työ tehtiin suu.-immalu osal-'
13 lahjoituksira. Sen 5 3 i n i e n sisalla ;
-osasto, urheiluseura ja metsätyolais-1
-valmistaen -: • va at-:
l^ huomaiuvan sum-
" •a.-iaa Suomea varten. " Sota-
.}}. Suomen avustustyön pää-n<
iL^t«n kerho ole voinut,
nalunr.utkaan jäada i a a k ^ e i l -
ten unio. V. 1934 haalmime paloi
tuntemattomalla :t-avalla,. Siltä koi- |
ku summasta haalimme: kunnan vir­kailijoille.
Pitkas'1: on matkaa tehty.: : Moni
paa on siina' harmaantunut, monta
vas-j-nytt-a on, jäänyt sivuun lepää­mään
mutta on sellaisiakin,, jotka
raskaan päivätyönsä Jälkeen jaksa­vat
kuukausi kuukaudelta,; vuosi
vuodelta ponnistsUa:- Ja • juurr ; he
muod<3Stavat ' ikäänkuin • .selkäi-angan
toiminnalle.mme..; Toinen haali, on
ollut vuosia ilman et ä sita olisi käy­tetty
mihinkään tarkoitukseen. .Se
on. ainoasta a n -muistomerkkinä • hy­vä
jt/3 suomalaisesta sisusta;:; :
Vapautta, .työväen sanomalehteä
on paikkakunnallemme. aina ^tullut
run.saastt. jo.skus 100-prosent-Lsesti-kin
mutta: ha j33nnuk=>en jälkeen
ioysi Tcronton Vapaa - ^ r S a n a t ä n n^
tie.i£a ja on sillä muutamia kannatr
taju, mutta suurin osa: väestöistä, on
myot-ituntoista . tyovasnlilkkeelle , ja,
lukee edlstysmichs: ä lehdistöä.
Taman seudun maasto on- suurelta
oialia epätasaista mutta;;: t ä y l l ä , , on
iaajoja ' tasaisiakin peltcmaita mutta
ms .suomalaiset ylc3n.sa haemme vai­keasti
v-Jjeitäviä malta ja- siksi kai
me suomalaiset: 'olemme:asettuneet
asumaan Mattivanymparistolle.;; —
Mummu.
vetulleeksi selvällä suomerikielellä. .::haan,; rauhalliseen ja /jiiri,eili;se«n |' Ä J s ä ä n i . ' m u tta v 'il nia.h': V\n r.vksia.;Jpr
Oli todella hauska tavata muiukin pcrhc-eldmaänsa i k s i i n c n vaivalla maalattu -unnas pi-suomalai-
sia edustajia. Siellä oli S.J:n , Mrs. Luckock oli tarjonnut meidän j n j a t t a ä pääportaiden eteen. Tuntui
Sudburyn osasto edustettuna samoin painetun vaatlmuk.scmme mr Ab- ' hiukan nololta, aivan k u n meiltä o l i -
SJ:n,Toron'x)n,osasto Ja naisten kerho, j bottiUe, Jonka uma en.sin otti va.v a-Jeet. Siihen ne oli Ja-
Sil.s tästä tekee sen huomion, etta ' u a n , mutta sitvm hei tl sen luotaan, ^ i - t ' a v < i k u n min teki mieli sU/ian
BJ. tai-stelee nyt, kuten ennenkin
kdyhemman väestön oikeuksien p u o - -
Justamiseksi.
; vA,semalla heti kuulimme, että mr ;
Abbott oli lupautunut ottamaan lähe- I
tystomme vastaan klo 4 i p . Tämä oli ;
todella ilahduttava uutinen; :
. Kun tulimme asemalta: ulos^saf)! >
taivaan täydeltä johon Joku huomaut, ;
ci, etta mr; Abbott itkee Jo surkeuttaan
K u n - täytyi myöntää meille vastaan-:i
oton: . L i t t l e E l g m teatteri oli vuok­rattu
meitä varten;: ^Teatterin vuok­raan
piti Jokaisen edustajan antaa
5f2.) TaäKä mukavissa tuoieiE^a tar­jottiin
meille maksua vastaan kahvia
Ja . voileipiä. ::Odottelimme ;edustajia.
parlamenttitalolta takaisin Ja aikaa
kulutettiin laulamalla. Mr; Abbott ölt
lupautunut ottamaan vastaan ;6-hen>
kisen lähetystön,.joka on valittu pcj-liittisten
Järjestöjen ulkopuolelta
Meillä, oli aikomus klo 3.1.5 lähteä
marssimaan parlamenttitaloa kohden
mutta ennen kolmea tuh tieto, että
mr. Abbottia olikin viime tingassa ru-iLsrv:
vallnnert - meidän a,--i;oi amme
hoitamaani-hyvin -katkerana. ,
Tilalla kokcuk<-a-Sii leim.ov- yht''.<'n-vctojavpalvan
, ' t : » p a u k s i 5 l a . . Joku ke-hoittl
' puheenvuoros.saän, ,edusta^ia
niin usein kuin mahdollista, .selosta­maan
ihm!<iil!f' meidän omatak'.-lne."i
joitiista mr. Mackcnzie Kingin: ovel-;
Jr'; Krtk^i miestä oli kantanut niitä i
suurissa laatikoissa pääministeriä
ovlk*. painanut- ovikelloa ja kun^
o.eHe t u l fm vastaamaan sanoivat
lähettiläät, elia heillä on lähetys
paaml.alstvnllc. Hellä keholtettlltt
lakaoy-ellK ja .siitä kautta vietiin mei­d
ä n suuren työmme tulokset sairas-•
l'iv;in pä-iminlstcrin ajan kuluksi.
Konlen-nssl kcs'l klo 3. Ilman
ruok-i-aikaa. Tä:ioin oli monlea
i"lu-txj:en kiiruhdettava Junille.
Mutta: vaikka emme saaneetkaan-;
mr. Abootti-i yl^Jiscon "keskusteluun
u l i n sittenkin oUmmo sitä mieltä, et-;,
tii mat:k;tmmc: ci mennyt ^hukkaan,:
iliä me olimme saaneet pääkirjoi-
•vuk-^et leh-im ympäri Canadan, mi­kä
oli omiaan-herattamaan-tletämät-:
tomifnki.n ihmisten mielenkiinnon
jjj iViUimaan aiheen : valtiomiehille
f-pailyk f-M. e t u emme ole tyytyväl-
.si;i i's;),jan. millä 7ie:valvovat kansan
para^-ta.
:--;- Canadan vapaaehtoiset avtifitus»
jaijsstot: lähettävät vuosittain noin
miljoonan dollarin edestä ruoka- ja
muuta avustusta,ulkomaille.-: