Vapaus, June 15, 1948

              Sivu 12 Tiistaina, kesäkuun 15 p. - - Tuesday, June 15*
Style Shoppe
Furriers
o. 3 m i t h . omistaja
Luoteltava .
TURKKIEN
puhdistus-,
säilytys- ja
korjauspa! velus.
'luikun IvMtsoraaari rnei-fiän
liiitla ja täydellistä
lakkivara-itoa.: M e rnvön-nämriie
e f l u l l i s e u liyvityk-sitn
leiflän varifiasla takis­ta.
Soutakaa 1035 ja pyytä hää yksityhhohtaisia tie­toja
miädän '' hiyAtvay'' maksusuiinnitfdrnasta
12 Cedar St. N.
Timmins Ontario
Timmins
TEHVEHDYS!
TIMMINS S T E ÄM BATH
Puhelin 695
56 Algonquin Blvd. E.
Ontario
TERVEHDIMME
sukulaisia, tuttavia
t o v e r e i t a Suomessa!
SAIMI ja F R A N K LAAKSO
LILLIAN. L A A K SO
1&75 Fllrose Ave.
Windsor Ontario
• Tc.rvelidys Suomeen!
CITY BARBER
SHOP
N i i l o Aho, omistaja
56A Balsam St. N.
Timmins , Ontario
Tervehdys
A T T E JA MARTTA
KORKOSELLE
Jalasjärvellä .
ELSA JA ERKKI
NIEMISTÖ
18 AIdrr st. , Sudbury. Ont.
^. Canada • -
TERVEHDIMME
sukulaisia ja tovereita
Suomessa!
Aimo, Hilkka, Sirkka,
Ida jä Eino Muhonen
325 Juhn St.
Sault St«; Marie Ontario
Parhaimmat
TIIRVEHDYKSET
sukulaisille
ja tuttaville!
Taimi. Mamie, Olavi. Kalevi.
Alina ja Onni Sikala
Box 74 Rouyn, Que,
Canada
Tervehdykseni Suomen työläisille!
MR. EMIL HÄNNINEN
Box 69 Sudbury, Ontario. Canada.
TERVEHDYKSEMME
Suomen työläisille!
BRAUNS WELDING
SERVICE
Fi-ed B r a u n , Inkkeenhoitaja
S u o n i a l a i n o n edustaja: '
ARTHUR SUNDELIN
182 Sherman Ave. N.
HAMILTON. ONTARIO, CANADA
lIHe eiDDie UDohda Suo
h n-
' Port Arthur, Ont — K o s k a Vaipiaus-j
' i e h ; l julkai.see erikoLseh Suomen n u -
; .meren. l i l i n rnihäkih tervehdin tääl-
T:-tä uyäesta • k o i i m a a s t a : : • C a h a d a s t a
i / o m a i s i a r i i ' j a k a i k k i a ; niitä, j o t k a ,tä-
; rtiän k i r j e e n lukevat siellä rakkaasäa
I synnyinmaa.ssani. Siitä on jo: 41 vupt-
5 t a k u i r i saavuin Suö.mesia tänne Port
l Arthu.'^iin. i»aljon on tämäkin k a u -
i p u n k i m u u t t u n u i :;näiden vuosien a i -
! k a n a . N y i ovat komeat talot k a u -
:V ••' ' - • :• • .• • •,. ~" • • ^'. ^ .- v •' - ' n i i n e pihomeen. sementtikadut Ja k a .
rokseen-; s<jo;tt'tU}n ruokala, Tycrfcap- j t i y h d i s t y k s e : . c£0iit;vat haluttomuut- i lukäytävät niillä p a i k o i l l a , j o t k a Vie-
^.an pa.r.o, Ictomo ja W2mitus. Ne,' l a ohjelmansa muuttamiseen, n i i n .se, ^ s,iioin o i n a t synkkinä Ja r a i v a a -
k y i v i
C.SJ:n Toronton osaKton soittokunta v. 1931.
ajat olivat suomalaisten • tyol^Lst^n
nousun a i k a a n i i n t a a l l a Port ArVhu-rLssa
kuin :ymparl C a n a d a n k i n . • V .
. 1'JU pidettiin Port. . A r t h u r i s s a -suo­malaisten
työväenyhdistysten ensim-mainfin
edustajakokous, ,nils.sd päa-tfcilii.
T perustaa yhdistysten keskus-jarj
»'Sto Torontoon ja a.slain hoita-.
jak.si o : * i t ! i n • v a k i t u i s e l l a palkalla
oleva sihteeri- Samalla paatettSiri
j a n e s t o n a liittyä Ontanos.sa p&rus-,
t e t t u im .so.sialidemokraattiseen puo­lueeseen.
Järjestön äänenkannatta­jaksi
hyväksyttiin Tyokan.sa-lehti,
Joten leiiden- puolueväri ; t u l i s i l l o in
lähemmin mäaritellyk.sl j a . samalla
t u l i v a t kaikki .Järjestyneet Canadan
suomalaiset, lehden taloudelliseksi
tueksi.
Työkansa muutettuaan: osaston
huoneistoon, alkoi ilmestyä kolmasti
viiko.ssa. T e h t i i n laskelmia, että se
lyydy^Jtaa paremmin l u k i j a i n tarpei­ta
Ja samalla .se .saadaan itsen.sä
k a n n a t t a v a l l e pohjalle. • Luonnolll-^
sMtl .se tyydytti lukijoita, mutta kair
k i s t a vastuksi-sta h u o l i m a i t a .sen j u l ­kaiseminen
tuotti säännöllisesti tap­piota.
Myöhemmällä y . 1912 lehdelle
r a k e n n e t t i i n oma talo j a l e h t i : m u u ^
t e t t i i n paivälehdeksl. Numeromiehet
tekivät: taas laskelmia, että paivä-lehtena
Työkansa tyydyt'.aa entista
paremmin lukljamsa uutisnälkäa : j a
rupeaa kaymaan entistä isommas.sa
maartissa. Laskelmia tehtäessä ei
o t e t tu huomioon sitä, että päivaleh-tena
lehden kustannukset nousivat
myöskin puolella. Vuotuinen tappio
s i i s kasvoi vuosi vuodeli-a j a tulok­sena
oU lopulta se, että. l i i k e joutui
.sulkemaan ovensa v. 1915.
Lehden vararikkoon vaikutti osal­t
a a n myöskin s i l l o in käynnissä ollut
maailmansota ja- Y h d y s V a l t a i n puo­l
e l l a suomalaisten keskuudessa ta­pahtunut
hajaannus, joiden molem­p
i en mainingit Lnintuivat t a a l l a C a -
nadassakin. . T a h a n mennessä oli
P o r t A r t h u r i n ymparustoUe syntynyt
JO, useita S. S. osastoja, jotka k u u l u i ­vat
keskusjärjestöön. Sikäli kuin
suomalainen asutus leveni ympäris­tössä,
syntyi aina- uusia osastoja.
•Melkein poikkeuksetta . jokaisen
o.saston perustavana voimana olivat
Port- ' A r t h u r i n osastossa toimineet
ihmiset, joten mainittu . osasto oh
s i e m - n e n . kaksoisumonismin f-mattomina. Työläiset ovat kaiken
syntymiselle Tulok-sena oli, ett^ • lo-^ton j a rikkauden luoneet mm
Y h d y s v a l l o i s s a syntyi Industrial, ,.aalla kuin muissakin maLs.sa.
Worke.^s of the W o r l d (IWV/>, joka; suomalai-set miehet ovat myöskin
taisteli a l k u a l k o i n a a n monta ankaraa { o.saltaan työskennelleet taman k a u -
j a tulokselU-sta työtaistelua etupäas-, p^^g^^ rakentamisessa monia k y m -
.sa k a i v o s - J a mels-atyöaloiUa. K u t e n I
tunnettua, o l i m a m i t u n u n i o n o h j e l - , ^^^^^^^ viemäreitä,
ma; että tyolaLsten o n ' . t a i s t e l t a va
puhtaasti taloudellisella n n t a m a l la
ovat olleet
avaamas.sä uusia, k a t u j a , j o i t a on 15
. , „ . ., viimevuoden aikana p a l j o n paallys-ja.
t a i s t e l u l l a ei saa o l l a : mtiäan y h - ^gj^'
teytta p o l i t i i k a n kanssa. S" u o i h a l'a-•i -
set olivat Yhdy.svalk)i&sa .suurjlukui-sina
mukana .TWW:n toiminnassa;
M a i n i n g i t : : I W W : n toiminnassa ulot­tuivat
Port A r t h u r i i n k i n j a sen t u ­loksena
oli ensin osaston talon v a l -
tau.i j a koko toiminnan pirstoutumi­nen.
Y l e i s p i i r t e i n katsoen ovat suoma­laiset
tällä alueella . ottaneet talou­d
e l l i s i i n k i n taisteluihin kiitettävästi
osaa ja t o i s i l l a a l o i l l a , k u t e n metsa-työalalla,
he ovat olleet johtava.ssa
a.semas.sa. Slita ovat todlstuk-sena
lukuLsat metsämiesten lakot, jotka
ovat vaatineet uhreikseen kahden
suomalaLsen metsatyolaisten Järjes-t
u j an heng«n.
LOPPUKATSAL'S
V i i m e vuosina ilmenneet tapaukset
y m p a n maailman, kuten Suomen
talvisota ja toinen maailmansota,
ovat hajottaneet tämänkin alueen
suomalaistan t o i m i n t a a entistä enem­män.
Hallituksen määräys, joka
a.setti munalukon S J : n o.sastojen
h a a l i en oviin, lamaannutti osasto­j
e n toiminnan melkein kokonaan 2
j a puolen vuoden aikana. . N y t k u i ­t
e n k i n t o i m i n t a on elpymässä kaik­k
i a l l a . : Yleisesti sanoen suomalais­ten
yhteispyrinnoissa taalla tana
Palvana voidaan todeta ' ilmenevan,
pienoiskoo.ssa kaikki ne suuntaukset,
mitkä ovat havaittavissa Suomessa­k
i n , , l i k o l l i l a i s i s t a a i n a edistysmieli­s
i i n vasemmistolaisiin saakka.
Höyry v a s a r a n keksi s k o t l a n t i l a i ­nen
James Nasmyth v. 1839.
. K u n viime maailmansota alkoi, o li
a i k a erittäin v i l k a s t a k a i k i l l a a l o i l l a,
k u t e n r a k e n n u s a l a l l a k i n j a sitä nä­kyy
vielä riittävän, kaska uusia talo­j
a nousee j o k a puolella kaupungissa
a i v a n k u i n sieniä sateella. Rakennus­a
l a l l a työskentelee paljon suomalai­s
i a J a täällä o n useita .suomalaisia r a ­k
e n n u s u r a k o i t s i j o i t a k i n . K a i k i l l a työ­a
l o i l l a tydskenfelee suomalaisia, mut­t
a s u u r i n osa metsätöissä; Monet suo­malaiset
perheet lähtevät -talveksi
metsakämpille, ' naiset ruoanlaitto-h
o m m i i n j a miehet metsätöihin. Ne,
j o i l l a on kouluiässä olevia lapsia, jät­tävät
lapsensa k a u p u n k i i n j o h o n k in
perheeseen täysihoitoon. :
H e t i sodan alettua k a i k k i nuoret
miehet joutuivat armeijan palveluk­seen
j a hionen suomalaisenkin poika
menetti henkensä t a i s t e l u r i n t a m i l l a.
S o d a n aikana työ.skenteli; l u k u i s ia
n u o r i a tyttöjä, n a i s i a j a miehiä sota­teollisuudessa,
osa suomalaisiakin.
U s e i l l a s u o m a l a i s i l l a on omat talonsa,
kesähuvilansa, saunoineen' . järvien
r a n n o i l l a j a autot, joilla ajellaan
s u n n u n t a i s i n j a l o m a - a i k o i n a huvi-,
l o i l l e . Lapset nauttivat suuresti pääs­tessään
kesän a i k a n a u i m a a n j a l e i k ­kimään
järvien r a n n o i l l a . K o u l u t täs­sä
maassa ovat maksuttomat, mutta
k o u l u k i r j a t ja muut kouluvälineet
t u l e e . v a n h e m p i e n kustantaa. Suoma
Iäisetkin ovat koettaneet kouluttaa
l a p s i a a n varojensa j a kykyjerisä . m u ­k
a a n . Vanhemmat teoUisuuskoulua ja
y l i o p i s t o a käyvät lapset menevät k e ­sälomansa
aikana töihin . ansaltse-verrannulliscsti
sanoen runko., jonkä
'ok.sat ulottuivat: k a i k k i i n ilmansuun­t
i i n .
M u u t a m a vuosi Työkansan v a r a r i ­kon
jälkeen.: j o u t u i . o s a s t o k i n lähte­mään
rakantamastaan. Työn Temp-^
pelistä.., , T a l o n . rakennuksesta . oh
t u l l u i , raskas velkataakka kannettav
vak.si. : Sitoumuksia ei voitu saan-,
•nöli!sc5ti- i i u o n t t a a . silla : Tj-okan.san
avustus, l u e l r tuntuvia summia p a i ­k
a l l i s e n o.saston varoista ja tätä,
avustusta . p i d e t t . in tärkeämpänä'
kuin- t o i m i t a l o n si-oumukslen suorit­tamista.
. Suurena valkeutena olivat
myöskin: huippuunsa .kehittyneet
suuntariidat suomalaisten, keskuu-.
dessa. Nama samat, r i i d a t ovat kur
koistaneet tahan puivaan saakka ja
uuden loppu on tuntemattomassa
tulevaisuudessa.'
K a i k e s t a ; huolimatta edistysmie­l
i s t en :£uomalaist?n toiminta tällä'
a l u e o l i a oli vilkast-i aina vuoteeri"
1932 : saakka.- sutakuv. ; h u o l i m a t t a,
v a i k k a toiminta olikin: .pirstou.'\inut
useampun karsinoiliin. Bennettin,
nälkävuosien; vaikutukiiet ja .tapah--,
tumat Neuvostoliitossa saivat a i k a a ni
sen. etta. täältäkin.: a l k o i s i i r t y n etu­päässä.
: a k t i i v i s t a , . boimitsijavo.imaa
NtMv.asto-vKarjalan •., ; ^rakettiustyö-j
hon., m i k a luonnollisesti vaikutti l a -
•maannutt^vasti. paikalliseen toimin­taan-.
, - Huomattavana: paikallisena
hajotust.vontekijana- on myoskii; o l ­lut
;.v.:. 1915 perustettu :t-aantumukseW
Unen suomalainen-viikkolehti ••Cana-:
dan Uuti.?etv... j o k a e l i n a i k a n a a n on-vaihtanut
useita kertoja omistajaa^
Nykyisen omistajan : . j a : toimittajan
a i k a n a sc on- t a n a k a s t r ajanut, enti-'
sen konsulin ; g r a n i r - , t i m u u r in raken­tamista
suomalaisten Ja suomalaisten
y a h l l e ja, v i i m e aikoina se on ottanut
lisaurak.aks?en kommunismin- hävit­tämisen
maailmasta.;-
SUOMALAISTEN OS.ALLISTUMI^
NEN TALOUDELLISIIN
KYSYMYKSIIN
• K u t e n - j a edellä : m a i n i t s i n , • h a r r a s ­t
i v a t suomalaiset. a l k u a i k o i n a pääa­siassa
k u l t t u u r i t o i m i n t a a : .-.iMutta : s i -
kvili . k u i n kehittyvän .kapitalismin,
n i s t o - terävöityi maan- varsinaisen^
väestön :;;:keskuudessa: työläisten ja-lyonnntajien-:
valmen raja' selveni ja
se. veti - niukaai-Läa myöskin suomalai­set
työläiset ,taiselemaan.-järjesty­neinä
taloudellisten V oikeuksiensa'
puolesta.; Maan -varsinaisen - väestön
keskuudessa' toimivat . myöskin a m -
m a t t i u n i o t . - j o t k a jossain määrin.vai-;
kiittivät, ammattitaitoisten; työläisten
elintason, nostamiseenv mutta suuret
sekatyöläisten joukot elivät edelleen
työnanutjien .armoilla: K u n ämmätr
Port Arthurin
naisten tervehdys
Kirj. Tyyne Siilman
Port Arthur. — Canadan L a n s i -
O n t a r i o n p i i r i n työläisnaiset terveh­tivät;
S N D L n v j a . k a i k k i a työläLsnai-
. s i a .seka tyolaisia; entisessä kotimaas­samme
Suomessa. :
. Samalla,,: h a l u a n mainita naisten
varhaisemmista- ja- nykyisistäkin toi­minnoista
t a a l l a C a n a d a n Ontariossa
s i l l a ni?n,a:suomalaisia on täällä C a -
n a d a s s a , k a i k i l l a kolkilla. . Meillä
o n k i n , oma purimme siksi; että edes
itse tiedämme, t a a l l a ; suuressa m a a i l -
,mas.sa. mihin, kolkkaan kuulumme. '
.Aikaisempina vuosina eli n o i n kak­sikymmentä,
vuotta Sitten; -oli rtieil-
•ia .suomalaisilla naisilla täällä- v i l ­kasta
naistenluton toimintaa ja t o i ­mintamme
ulottui y l i tämän - O n t a -
non, p u n n kuuluen sen yhteyteen 17
naisten o.sastoa,, .jotka^-kaikki toimi-
.vat yhde.ssa. siten, 'etta meillä o li
t a a l l a Port A r t h u r i s s a ahiesilueeri j a
-sihteeristö; - j o t k a - ohjasivat- n.iisten
osastojen toimintaa. • .. A l k u a i k o i n a
toimi sihteerinä Sanna Kannasto
sittemmin M a r t h a -Böhm.; O l g a Ala^.
nen ja viimeisimpina vuosina Tyyne
SI i l ma n.
- Toimintamme :, etupäässä • o l i e r i - '
naisten työväen .taistelujen: j a kämp-;
pailujen rahoittamista ja avustamis­ta.
;:Sairaaiakomiteat työskentelivät
säännöllisesti käyden vierailulla- s a i ­raaloissa
j a tavalla tai toisella a n ­taen
s a i r a i l l e maanmiehiUemme apua
etenkin - m o n i l l e , maan' kielen : t a i t a -
.mat.omiile ..joiden: oli: vaikea -puut­teistaan.
valittaa; - Toimintamme
j a t k u i : h y v i n ripeana ; siihen- saakka
:kunnes,:: a l k o i ,vumeinen; verileikki
.ollom ; t a u l l a kaikki : C S J : n häälit
p a n t im k i i n n i . K u n e i o l l u t toimin--
tap.aikkaa. n i i n lopettivat naistenkin
järjestöt' toimintansa Ja koska: t o i -
.'nintamme - •;oli • i k a a j i k u i n • yhtenä
osana . G S J t s t a - n i i n - pitivät naispt
l u o n n o l l i s e n a , ; etta heidänkin ..yllään
väikkyi; s o r r on miekka joka - työläTs-
-ten- ylia-siUä kertaa; j a etenkin. S u o ­men
ja Venäjän . ••;alvisodan^^ ^aika-
;ia todella oh. Se. oh aikaa.:Jonka ei
h-^ihiJJisl enää uudistuvan : sillä oman
heimon ihmiset suorastaanuhkasivat
toisten :.henkei ja talsivatpa n e j o i ­t
a k i n Jo m i i i l u t t a a k i n - ^ a i n a k i n n i in
t a a l l a Port Arthurissa tapahtui.
'.•Talvisodan" jälkeen; sodan ' l u o n n e:
m u u t t u i j a t a r v i t t i i n . k a i k k i en naisten'
j a ; miesten .yhteistä -toimintaa sen
•.xiittamiseksi. ^, T o i m i n t a m m e elpyi
uudelleen.-61;;yksin:naisten: t o i m i n t a ­na
.vaan kaikki yhdessä. Kerättiin
avustusta Punaiselle R i s t i l l e , kudot­tiin,:,
o m m e l t i i n , m y y t i i n .sotälainoja,
ty.öskennelt i i n .-; sotateollisuuksissa
koska miehet ohvat armeijassa jia
r i n t a m i l l a . Naiset: eivät hävenneet
mennä katuvaunuun likaiset Vover-h
a a l i t " paallaan. He olivat puettui­n
a kuten tyomiehetkin karkeaan
työpuseroon j a h o u s u i h i n . ;Jokaisella
oh sama päämäärä ^ sodan voittar,
m i n e n ja H i t l e r i n joukkojen: tuhoa-mmen.
•
i ^ u n v i h d o i n tuli r a u l i a , sitä ter­v
e h d i t t i i n i l o l l a j a samoin sita,- että
S u o m i , solmi rauhan Neuvostoliiton
kanssa. Oh : s u l o i s t a taas monien
p i t k i e n : vuosien takaa päästä yhtey­teen
Suo.mess.aonjaisiinsa,-joista el
o l l u t moniin vuosiin kuullut mitaäh.
Monet olivat ehtineet näiden vuo­s
i e n aikana poistua elämästä ja
e t e n k i n ; s i i n a mielettömässä taiste­lussa
jota kuytiin, missa u h r a t t i in
monen a i d i n pojat ,ja monen lapsen
isät.
N y t meille ;taaskin ; a u k e n i ;uusia
tehtäviä, kuten avustuksen ; keräys
Suomen hätääkärsiville i h m i s i l l e se­k
a kaikkien muidenkin: maiden o r ­v
o i l l e ja puutteen; a l a i s i l l e . ; P a k e t ti
p a k e t i n ; jälkeen lähti taalta elossa
o l e v i l l e omaisille. Ehka ne paketit
eivat siellä k a i k k i e n mielestä ole o i -,
leet k y l l i n a r v o k k a i l a , mutta niitä
o v a t lähettäneet to*öläismiehet ja
työläisnaiset joiden.:, täällä n i i n sano­tussa
l a m i e n ; k u l t a l a s s a täytyy elää
v a m ankaralla kättensä tyolla.. M o ­net
. v a r m a s t i ; olisivat .kipeästi itse-,
k m tarvinneet l-ihetetyn paketin s i ­sällön,
m u t t a sydämessä lämmin, t u n ­ne,
omaisiaan ja ystäviään, k o h t a an
k u i s k a a ; etta lähetä, voithan sitten
itse o l l a vähemmällä j a näm olemme
k a i k i n kaäittäneet sen k o v a n elaman
l a i n - Joka- o n - j o i d e n k i n hullujen; v a l ­l
a n h a l u s t a , t u l l u t osaksenne- j a n i i n ­pä
me olemniekln antaneet auttavan
käte.mme paketteina ; j a :; yhteisenä
apuna heimomme kovan kohtalon
murjomille.. Me toivomme, että. S>TI-syinmaamme
kansan valoisati-päivät
k o i t t a i s i v a t , etteivät mustat. taantUr
musjoukot enää •kotimaatamme joh-;
d a t a sodan ja;hävityksen teille, \ ^ an
että sen kansa s a i s i rauhassa raken­t
a a . m a a n s a ehtistÄ ehommaksi ja
kaunnmmaksi, jossa: h y v i n v o i n t i ja;
r a u h a asiistaisi.
O l e n ollut pc is synnyinmaastani Jo
p a l j o n ;yli;:kolmek5TOmentä:vuotia;
m u t t a . k a i p a u s ; o n . s i t t e n k i n päästä;
sinne J o s k u s katsomaan miten tuhat-
•järvisen: syntymämaan: työläisnais­t
e n ja -miesten yhteisillä voimiU;i
k o h o t e t a a n sellaiseksi mistä puute bn
a i n i a a k s i poistunut.
maan tarverahoja itselleen.
; Täällä työskentelee suomalaUten
i a p s : a mo.nilla en. a m m a t t i a l o i l l a suu­r
i n osa e h k a konttoreissa j a kauppa^
p a l v e l i j o i n a , myö.skin pankeissa, s a i ­r
a a n h o i t a j i n a , koulu- ja m a s i i k i n -
opettajma, lakimiehina, hammaslää­käreinä,
perhepalvelijoina tarjoilijoi-:
na Ja m o n i l l a m u i l l a a l o i l l a : Meneepä
n u o r i a tyttöjä j a p o i k i a t a l v i s i n met-sakampiUekin
tytöt keittiöihin j a po­j
a t metsahommiin Ja .sanovat metsä­töissä
säästävän enemmän rahaa, sil­lä
metsis.sa el ole h u v i t t e l u p a i k k o ja
k u t e n kaupungissa.
T a a l l a on s u o m a l a i s i l l a useita eri
seuroja j a yhdistyksiä, kuten k i r k k o -
seuroja, kansallLSseura ja työväen
järjestSjä, j o i l l a on kaksr työväenta­loa.
Työväenliikkeen mukana kulkee
k u i t e n k i n suurempi o-sa suomalaisista.
U s e i l l a suomalaisilla on omia kaup­paliikkeitä
j a myöskin meillä on k a k s i
osuuskauppaa, j o i l l a molemmilla on
h a a r a l i i k k e i t u ympäristön maaseu­d
u i l l a .
M e olemme lähteneet Suomesta tä­hän
maahan saadaksemme parem­man
elämän . jä taloudeHiset olot.
O l e m m e k i n jossain määrin onnistu­neet,
k u n töitä'.on saatavana. Ehkä
j o t k u t , ovat onnistuneet yli toiveit-tensakin,
m u t t a r a s k a i m m a n työn te­kijäin
elämä on täälläkin huonom­m
a l l a puolella s i l t i k i n , v a i k k a töitä
on nykyään ollut saatavissa j a p a l ­k
a t k i n ovat j o n k i n verran .nous.seet,
m u t t a eivät k u i t e n k a a n n i i n paljon
k u m elinkustannukset.
M u t t a v a i k k a ehkä olemmekin; tääl
lä p a r e m m a l l a puolella ; elämässä ja
tähän uuteen: kotimaahamme kiinni
kasvaneet, h i l u s i l t i ei. s y n n y i n m a an
k a i p u u h a i h d u pois mielistämme. Me
muistelemme kaipauksella omaisiam­me
j a lapsuutemme leikki tantereita,
nuoruusvuosiemme iloja ja: Suomen
v a l o i s i a kesäöitä. S i k s i olemme koetta
neet m u i s t a a omaisiamme lukematto­m
i l l a l a h j a p a k e t e i l l a j a yleisillä ke­räyksillä,
sillä tiedämme teidän ole­van,
siellä avun tarpeessa. Toivomme,
että r a u h a v a l l i t s i s i maailmassa ja
että saisimme olla yhteydessä edes
k i r j e e n v a i h d o n avulla omaistemme
kanssa. ;.;
T o i v o n rauhaa j a parempaa alkaa
sinne synnyinmaahan,, sekä .hyvää
kesää k a i k i l l e . — Olga A l a n e n . :.
Tervehdys Suomen
työläisille!
Emmi, Aino; Hanna; Henry,
Jenny ja Matti Hänninen
Gardiner ; Ontario;
Canada
Tervehdin Suomen
työläistovereita!
Mr. Emil Palander
Gardiner Ontario
Canada
Tervehdys
työläis! overeille
Suomessa!
Bertha ja Kaarlo Toikka
Niilo Toikka
Rheault. P.O.
Ontario Canada
CSJ:N
HAMILTONIN
OSASTO
tervehtii
kaikkia
työläistover&ta
SUOMESSA
. Hamilton; Ontario
Canada
TERVEHDYKSEMME
Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
jäsenille ja kaikille
todellisille demokratian ystäville!
Canadan Suomalaisen Järjestön
Tarmolan Osasto
Stepstone
Postiosoite:
Ontario Canidt
TERVEHDYKSEMME
omaisille^ tovereille ja
ystäville Suomessa!
L. Kyyny
Sam Taivainen
Mr; ja Mrs. Holsa,
Port Arthur, Ont. .
June. Hilda ja O. Kainulainen
Hilda ja Selim Wäyrynen
John Lilja •
Mr. ja Mrs. Paalckanen
328 Ogden St.,
Port WllHam, Ont.
EMIL KETO
Fort William
H e l k k i K u l ha
r J}llen,: E v a , Hanna ja - John
Mekkonen
E v e l y n Haney
M r s . I d a Samanen
M r ; ja Mrs. E . Klemola
A n n i e j a Väinö Savela
Donald, Edla j a .^nton Sala
H u l d a ja Alf. Saari
F. Wood
H e n r y j a Elmi Anttila
E m i l Hautala
Ontario
TERYEHDYKSBMMB
synnyinmaamme Suomen Demo­kraattiselle
kansalle!
*
CANADAN SUOMALAISEN
JÄRJESTÖN OSASTO NO. 94
Vai D'Or,Qiie. Canada
Lämmin tervehdyksemme
synnyinmaamme työtätekevälle väes-
" «tölle ja kaikille rauhan ja demo­kratian
vstäville.
CANADAN SUOMALAISEN
SPRUCEDALEN
OSASTO NO. 30
Sprucedale
;;;.;;-;.;t/;.v.i^