Vapaus, July 22, 1948

              c f i teki .selkoa Työväen
mnasta, joten hän täjiti
kuuntehjaui; ja juhlar
jmuksen Kina-; Hugo
ollut ammatiipuhe uanj
arvosMuj,
hvat hcidah puheittensa mclÄ
ssa-. pajas.sa sovitetut, ä l i
KÄSILATOJAN HARJOITTELUA
Vapauden latomoon halntaan 15>K vuotias, suomen- Ja englannin­kielen
taidonomaava poUta fcisUatoJan harjoitteUJalui. - Mainio tilai.
«jus nuorelle pojalle oppia hyvä ammattL
Tiedusteiliaa lähemmin Vapauden konttorisU henkilökohtaisesti
tai liirjeellä. ...... .
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Puhelin 4-4264
100 Elm St. We8t Sudbury. Ontario.
Espanjan murhenäytelmä
«t-;ä voimia, jotka ovat ahertaneet
tifein alalla, Sen jälkeen Sudbu-
'jjaickuoro esitti kaksi laulua. Soo-
[•j!ua esitn Alf. Saan,;Ruth Saa-
Eäestyksellä. Gunnar* Wikström
•a viulusoolon Armas Laakson sä-risellä
Wiksiröm soitti kaksi Jack
4eh säveltlmää kappaletta Kuo-
^ ratsastu-s ja: Poloneesi; Nämä
at samat kappaleet mitkä ,viime-
^ itihen julilakomitea : entisen herra
liulin' määräyksestä kielsi soitta-.
mesta lahTcn:.: joka \annj^ a heidärf konsertissaan. Eivät ne
mmilta .^an.anlaisen vastahÄij^j^.et ainakaan pahasti riko hie-iliajan
.jalkcon-Toronton «a opäakaan musikkikorvaa mitä
Pkunta. .coiui kolme kappjj ijujejiia vleensä . tapaa olla. . Sillä
i kahdesta \i!mc:sCitä w.r^ alla soitettuna kuin Wikström ja
ivat jonkunlaista arvosteli» , ^ esittivät, pitäisi sen, tyy-tää
korkeankin luokan,mi^iikkiä
evan vaatimuksia; kiitos väin
Wali Streetillä on
iso panos Japanin
teollisuudessa
Tokio. (ALN) — Nyt kun Y h -
kaan nain maallikon lcnÄ;)csestä. kyllä kelpaa toistenkin,
uneet,. pahalta., varsinkin tiij o„ useihin satoihin nousseen ylei-
kappale ci l()pu,ssa kuulaat Icin ajatus.
^ •iyhytnak9!.';elle ]oht«jal!lÄ^'Myrsky-yö säv. Jack Koski,
Kaiku-kuoro esitti
a tahtipuikko .jäi heilumaa
..TOittajia.: soittajat nählääj
nsa poraan karka.sivat- Huna
la csityk-seija' täydellisesti
t.
hla vieraiden.
mpia., Sahkosanomaonniij
3uryn Mieskuorolta, kirjefi
ihdys sairaalassa olevalta
Arthurin osaston ja Int
asuusliiKkeen johtokunnan
i Gust'Lehtiseltä. SUUHHJ
lyksia lausuivat mrs. Pontlö
sta. mr. Vilho Katainen W(
lersista-.sckä u.se,at,,muut
ä'en,, pllul.tilaisuudcssia
ni. •Jouko.ssa oli useita YI
iin tovereita, jotka lausuivat
yksensä paikallisten orka;
2Sta..Näihin kaikkiin vastaa
Arthurin osaston puolesti
•juhlakomiiean puolesta Ei
la.
rvchdyksion jälkeen sei
:u lauloi Pakka.scssai.sav. F,
Maantien varrella, sav. H.
li ja Kehtolaulusav. Arraai
Läpeensä korkeatasoinen
Dhjelma: paattyi ._urhell
lakoon.
hlakonsertti alkoi kello 8J0
m haalilla Port Arthunssa,
ai-iltana. Aluksi olkoon
haali oli kyllin•i.so.juhlayli
ni, mutta konserttisalina.se
elpo: Joukkocsityksien jäi;
1 lilan hankala ja eika
caan ollut kehuttavaa, eikä»
Hakaan." Haali on. tehty
;ejaf:ja nyrkkeilyä varteri.':,lfi
ikpmitefillaei ollut mähm
arempaa saada. Komitealta
iäiseksi' cvattun Työn T(
3äy St. •. Työväenliikettä. jMf
i-;Takenhettua. taloa\ ei :sii
a vuokraa vastaankaan käjt^
i juhlakonsertiri pitoa .ysJ
jkscna ;:öli,:;että.,kun haa|;f
lä:i^töisiaan;"plisr konsertti,
. • möicmmi.ssa paikoissa.,, •
'ttiin ..saada vuokrata,£ai
ercita niutiä .siinäkään a
[.. •Loppujcnlop#Vsainim^^
1 haalin, joten jos kuka d
tyytyväinen järjestelyyn 2
« a n bllin juhlakomiiean'
teko. • • • •••
ikyarvast;uksista^huo,lini|'
ijat-ja;ktiörcit"Giistafsoif
.aloittivat iiian ohjelman;'
-hvmn^liii;:V lonka- • jä?kee2:
; Joblm lausui juhlayleiM»
lcek.si. Samalla han esitti
•söittokunnjiii;';ja:kuorojen.
,eka uc-eanipia paikallisia
lon esitti Kerttu Koski,: kuorolle
ttanut Ruth.Sauri, Syyslaulu, säv.
t Kangas, Sato, sato, säv.' Ernst
iltttolaulua esittivät Sudburyn
tervehdybiä roh jäsenet, johtaja: Rauha Mäki
Mary Coömbs, Pmlandia-melo-man,
säv; J. Sibelius, esitti K a i -
uoro. Illan kohokohdaksi: muo-ui
taas kuorojen ja soittokuhnan'
•isesitys .CSJ:n marssi; j a Työn
lu Tällä kertaa esitystä johti Ruth
Sitten astui ramppivailpon 'sel-n
ryhmä mistä useammalle ei
harmaatakaan aavistusta. ' K a i -
uoron miehet kai ovat jostain
antuneet.vaimovakeen joten he
ivat yleisölle näyttää, että he
läävät yksinkin laulussa,; lilutta
itpäs yksin vain tulleet toimeen,
eet päällä olevan .Ruthin täytyi
pitää tahtia matkalla.- Kaiun
uoro esitti Hentun,' Metsämie-laulu
ja Kansanlaulun, kyllä s i i -
yva tulee kun vain edelleeinkiri
;tte paalle. Soololaulua esitti
Maki; duettolaulua. A l f .Saari
to. Berglund. Pianosoolon esit-uth
Saarii Fantasia- säv. Frans
]a Fantasia säv. Chopin, Sqo-lua
esitti Kerttu Koski,-p i d ,Mari
ja: Kehtolaulu. Duettolauiua
Laakso ja" Eugeniij -Ttibmineri
itamokissa ja Dnjepriltä; • K a i k u -
esitti viimeisenä nunieronai K u -
lymnin. Siihen loppui mbni-iinen
arvokas ja mieliini painuva
onsertti.. Juhla kokonaan siirr
historian lehdille — ."Kosijat"
•etm toisintaan maanantai-iltaniEiL.
:isestl voidaan pitää juhla hyvin,
ituneena.Paljonhan niistä on
a kun ei ole joutunut pitkään
:n .suurempia - juhlia ^Järjestä-,
Tama oh harjoitusta vieläkin
empien, -juhlien järjestelylle,-. •:' \
- i ; A . - - - k .
Canadaan tuotettiin tarvikkeita
okuu.ssa kaikkiaan $225,100;000
:a \errattuna $240,300,000 v i i -
iiTioden toukokuussa. •
Kokousilmoitus
CSJ:n VANCOUVERIN OSAS-
•9^ KUUKALSIKOKOUKSET
tään joka kuukauden toinen
Uviikkona. kello 7.30 illälli.
ton-haalilla. 2605 East Pender;
Vancouver, B. C.
kuunnella Minkälaiset
lyt^öir-sitten :ylemmäl!a:^
ikaalhscjla komissioniUa »
äväkki:;:;Tayaffis^tltuoI!ag
ot nielevät ^aIn ^eronirst^
ia? mutw> ^niiden, typn
verraten'vähäiset. PaW
lan voida odottaa tältai^,
^ItävA-äikkasilläsanotaar^
•verraten \apaat kädet _
on. etra komission e5:t:a^
-a-^ci-^iialiltulisenole-pasig
uobn;eikä;i-yhtyä:mlhmp^
5,teisiin komiss-on ••lo}toi-__^
r>^Tämä^^Ä,iöäettu.^e=J^^
:käynriissäolev?^y
LakpöiSj^^v
tkomi5sionenttotesi-.at.g
iot o; a' syjUistynee:
dysvallat on sijoittanut miljardin doU
l a r i a maansa veronmaksajien varoja
Japanin jälleenrakentamiseksi ja
miehitysviranomaiset ovat tyrehdyt­täneet
työväen vaatimukset parem­man
elintason saamiseksi, alkaa yk­sityistä
pääomaa virrata Wall Stree-tiltä.
Japaniin. Työväen palkkataso
on keskimäärin $15 viikossa.
New Yorkin National City Bank,
Chase National Bank ja Bank of Am-erica,
seka J . Henry Schroieder & Co'
lainasivat hiljattain Japanille CO m i l ­joonaa
dollaria ja lainan välitti Y h ­dysvaltain,
hallituksen vienti-tuonti-pankki.
Laina käytetään amerikka­laisen
puuvillan ostamiseksi Japanin
tekstiilitehtaisiin. Yhdysvaltain: hal­lituksen
osanotto lamaan takaa sen,
e t t ä yksityiset pankit saavat takaisin
pääomansa- korkoinfeen, tapahtuipa
mitä tahansa. .
Yhdysvaltalaisten teöllisuuskonser-nien,
mm. -DuPontin, Chry.slerin ja
Kennecott Copper-yhtion ilmoitetaan
parhaillaan neuvottelevan haaraliik-keiden
avaamisesta Japaniin. Tämä
on sodanedellisen . menettelytavan
jatkamista, nukä: saattoi lukuisat ja­panilaiset
teollisuuslaitokset yhdys­valtalaisten
teollisuuslaitosten omis­tukseen:
. Useimmissa tapauksissa tä­mä
omistus kävi siten, etta amerik­kalaiset^
teollisuuslaitokset olivat l i i -,
ketovereina japanilaisten isojen trus­tien
kanssa. Nämä japanilaiset trus­tit
avustivat sotatoimia ensin ^fiinaa
j a sitten Yhdysvaltoja ja Britanniaa
vastaan. , • .•
. Suuret teollisuaslaltokset Japanis­sa
ovat sodan edellisistä ajoista saak­ka
olleiet Fordin j a General Motorsin
omaisuutta. The Standard-Vacuum
Oil Co:lla on siellä isoja laitoksia;
General Electric on omistanut 28
prosenttia japanilaisen Shibauran
sahkötarvemonopolista, jolla on työs­s
ä 45,000 työläistä. Yhdysvaltain mie­hityksen
aikana on t ä m ä monopoli
.saanut lukuisia. tuottoisia sotatarve-urakoita
j a kenraali MacÄrthur on
estänyt japanilaiset uniot järjestä­mästä
lakkoja tässä laitoksessa, kos­ka
lakot "vaikuttavat^ häiritsevästi
miehitykseen". .
Seuraavilla yhdysvaltalaisilla yhti­öillä
on välittömiä sijoituksia Japa­nissa:
DuPont, Republic Steel,-Wes-tinghouse,
Sperry Gyroscope, United
EngmeÄing & Foundry, Singer Sew-ing
Machine, Eastman Kodak ja St.
Regis Paper... .
Yhdysvaltalaisia pankkeja, joilla
on saatavia nykyiseltä tai sodanedel-lisiltä
japanilaisilta hallituksilta, ovat
J . P . Morgan, Kuhn, Loeb &. Go.;
National City Bank of N , Y ; , ' First
National Bank, Guaranty Trust, Ban-kers'
Trust, Brown Bros.,: Harriman
& Co., sekä Dillon, Read and Co.
Silloin kuin japanilaiset, hyökkäsi­vät
Pearl Harboriin, oli Japanin hal­lituksella
velkaa mainituille laitoksil­le
152 mijoflnaa dollaria, joka summa
luomiollisesti oh käytetty sota valmis­tuksiin
Yhdysvaltoja vastaan.
— Britannian terästuotanto viime
kuussa oli niin suuri; että jos se olisi
samanlainen joka kuukausi; olisi
maan.vuosituotanto 15,444,000 tonnia.
i:julkeam
Sten lakossa
us ei
j^pauden tilaajien ja asiamiestä huömlogh
Vapauden korotetut tilaushinnat
- tulevat voimaan elokuun 1 p:^tä iaijkaeh
J?Ȋiiiaushintojen.korotus ei koske nytiyoim^
olevia tilauksAa.
Uii<Äii^r/^^^^^ Vapaus kustannusyhtiön osakkeenomistajien
ölte4T"''"^?' Vapauden tilaushintaa korotetaan 50. •sentillä vuo-ttttt'"
>i.!'--H^^ kohti - j ä lyhemplaikaiset tilaukset samassa suh-
_rama merkitseenbin 9% korotusta. ; . :^
ttamisee" ja nvt « ''"V" 1 P:nä 1946 maksoi sanomalehtipaperi $64.00 tonni
nip '-korvaansa S ^ * » '• ma<saa $92.00 tonni vaunulastittain ostettuna. Jos pape-
^ t!>a^ ^ l " ^ ^ " Pienemmissä erissä, niin maksaa se $126.36 tonni myyn-
Uomusteth hinn^^^ metallin ja pai-fcro^
frV - ' ^ ^ J ' ^ " nousu / tekee välttämättömäksi tilaushintojen;
•-«imisen, Korotetut tilaushinnat tulevat yöiinäari; elokiiuri r
!hai^ioittäpli5?e?l muttÄ,
'lluusten - tarkoitamme
en kapitahstihalUtus^^,
.•htioiden edut o^a'__
xavat suuresti kättecS-: t" J-» ovat ne seuraavat.•'
;n työläisten ^"isia.
läy.vaikkä;ai:äva_£XH-^
siakin Ihmisia, jotiu^^
avat.Nulta^oicaa'!^^
•;^äRiväitää:;^ja-SGn<^.^^^
^«niäinitsem?5safflP^^;
^ossa Muenmuuj^
eiväthän ^^P-^^^^t^^
e kansan halii:uts:^^_..y'
sticn hallituksia
„ h.vväksi - 'A-ald^-
i»oosikerta . .
J kuukautta
'•"ulcautu
S 6.00
3.25
2.00
YHDYSVALTOIHIN: -
1 vuosikerta I 7.00
6 kuukautta 3.80
SUOMEEN:
l vuosikerta $7.50
6 kuukautta 4.25
TAPAUS PUBLISHING COMPANY
L I M I T E D
Johtokunta.
Kirj. Ilja Ehrenburg
Me olemme nähneet paljon,.mutta
sana "Espanja" saattaa veren nouse­maan
päähän. Espanja ensimmäisek­si
kärsi kahden fasisuvallan hyök­käykset.
Vain Neuvostoliitto tuki Es­panjan
tasavallan hallitusta.
: Se kesti melkein kolmeAiiotta. mut­ta
kukistui epätasaisessa taistelussa^
Kun saksalaiset lopettivat Madridin
ja Barcelonan pommituksen he kään­sivät
huomionsa Pariisiin ja Lontoo-
•seen.
Sotavuosina englantilaiset, amerik­kalaiset
ja.ranskalaiset,vannoivat ku­kistavansa
fasismin kaikkialla maail­massa.
Sota paattyi. Mussolini on
kadonnut. Kuitenkin Franco edelleen
istuu Madridissa ja gestapon miehet
raakkaavat espanjalaisia patriootteja.
Äskettäin Leon Blumm lehti Popu-laire
julkaisi raportin Espanjan plina-luolista
V. 1947. Siitä me saampie tie­tää,
e t t ä vangittuja r ä ä k ä t ä ä n näissä
piinaluolissa, heidät ripustetaan j a ­loista
kukkumaan, heidän ruumiitaan
poltetaan ja Populairen mukaan "tut-:
kimuksia suorittavat saksalaiiset, j o i l ­le
annetaan kalkki todistusainehis-to
käännettynä ja saksalaiset mää­räävät
miten tutkimukset toimite­taan".
Lähes kolme vuotta Hitlerin Sak­san
kukistumisen jälkeen hitleriläi-set
rääkkäävät Espanjan kaupungeis-:
sa kansaa ja. ranskalaiset' sosialistit.
Joiden pitäisi olla tästä s^uUtuksissa,
avaavat Espanjan rajan ja kiirehti­vät
Francon avuksi.
Eikö tämä ole pilkkaa?
He sanovat, etta Espanjas.sa oli
vain kansalaissota. Mutta ranska­laisten
sissien taistelua Lavalla vas­taan
voidaan myöskin sanoa kansa­laissodaksi.
Norjalaisten sissien tais­telua
Quislingia vastaan voidaaii
myokin sanoa kansalaissodaksi. Es­panjassa
oli kansa ja sen pettäjät,
valtio ja viides kolonna, tasavalta ja
ulkomaalaisten rengit.
: Espanjaa vastaan hyökkäsivät Sak­sa
ja Italia. Uuden Itailan kanssa oh
allekirjoitettu rauhansopimus. Sak­san
kanssa tehtävästä rauhasta pu­hutaan.
Mutta anglosaksilaiset rau­hantekijät
ovat jättäneet Espanjaan
liberialaisen lavalilais-quisllngilälsen
Francon. Ei ole hyvä olla olevinaan
laillisuuden kannattaja ja rauhanra-kastaja.
Ne ovat Espanjan kaftsan
verellä tahritut. .
Näin sak.salaisten pommien räjäh­televän
Madridin, Barcelonan ja V a ­lencian
kapeilla kaduilla, lapsia täyn­nä
olevilla kapeilla kaduilla. Espan­jan
lasten veri oli ensimmäiseksi to­distamassa-
Hitleriä vastaan. Onko
Britannia unohtanut kuinka Junker-it,
Heinkelit ja -Messerchmidit tu­hosivat
Espanjan kaupunkeja ennen­kuin
ne pommittivat Lontoota. • Me
muistamme Coventryn. Mutta en­nen
Coventrya oh Guernica.
En koskaan unohda en.simmäi.stä
tapaamaani fasistista. ilmailijaa;
Hanta kutsuttiin yliluutnantti Kauf-maniksi.
Kun häneltä kysyttiin mik­si
han pommitti Puerto Llanon pien­t
ä kaupunkia,;Jo.ssa ei ollut: sotilai­ta,
el tehtaita eika varastoja, niin
han vastasi: "Me* kokeilimme pom­meja,
joita pudotettiin en korkeuksis-ta"
En ensinkään hämmästynyt
kun tapasin Kaufmanin Valko-Venä­jällä
viisl vuotta myöhemmin. Han
käyttäytyi samalla tavalla.
, Mutta mita me voimme sanoa niis­tä
ihmisistä, jotka, ensiksi kuiskasi­vat
Kauf manin korvaan:- "Olkaa, hy-ivä
ja pommittakaa, me emme sekaan­nu",
sitten kirosivat häntä Lontoon
j a Pariisin pommisuojissa ja nyt kun
tuhannet oberlieutnantit : piinaavat
Espanjan kansaa, puhuvat jälleen se­kaantumattomuuden
.hyödyllisyydes­ta?
Onko tama kevytmielisyyttä? E i,
se on kylmää laskelmoimista. He
eivät pelkää Kaufmaniai Nyt he pel­käävät-
Espanjan kansaa.
Sodan aikana Franco palveli mes-tareitaan
hyvin; -Espanja ei. liitty­nyt
virallisesti akselivaltojen puolella
sotaan, mutta- oli • todelh.suudes.sa
Saksan satelliittivaltio. Hirttäjistä
ja seikkailijoista .Franco muodosti
"SmLsen divisionan" j a lähetti sen
itärintamalle. Me tiedämme ettei Es­panjan
kansa ole va.stuussa falangls-tien
rikoksista, mutta Lontoo ja Wa­shington
ovat. Ne olivat nlita, jotka
pelastivat ne rikollLset, jotka hirtti­vät
venäläisiä tyttöjä, jotka saartoi­vat
Leningradia, hävittävät Pushki-non
palatsin.
Siina:, ei ole mitään, hamma-stytta-väa,
etta: fasisti Franco tuki fasisti
Hitleriä. Mutta siina on ihmeteltä--
vaa kun ns. "demokraatit" j a "sosia-iLstit"
puolustavat häntä. Todella­kin
se on enemmän kuin- hämmästyt -
tavaä. Se on Inhottavaa.-
Espanjan kansan käyttäytyminen
Espanjan tasavallan sotilaita puolustamassa maataan saksalaisten jä
italialaisten maahanhyökkäystä vastaan^
kansa ole syylhnen ja kaksi vuotta
myöhemmin ei ollut ainoatakaan
maqulsiin. kuuluvaa joukko-osastoa,
jossa . ei ollut espanjalaista taistele­massa
ranskalaisten rinnalla.
Monet espanjalaiset, erikoisesti lap­set
j a nuoret naivat suojan meidän
maassamme. Kun saksalaiset hyök­käsivät
meitä vastaan niin/monet
n ä i s t ä nuorista- olivat varttuneet
nuoriksi miehiksi. Niiden sissien jou­kossa,
jotka palkittiin ansiomerkeillä
huomasin Josen, Juanin, Rodrigon,
Pablon sekaisin venalaLsten nimien
kanssa. Ei ole pelkästään kysymys
siitä sotilaallisesta avusta mitä he
antoivat meille; mitä tarkeaa o.saa
voi kourallinen miehiä merkitä jät-tiläistalstelussa?
Mutta on olemassa
muutakin laskutapaa kuin aritmetiik­ka.
On olemassa ihmisen sydämen
arvostelu.
. Espanja, jota pidetään vanhoilli­sena,
kieltäytyy aina kulkemasta ta­kaisin
pain historian vaunu.s.sa. Es­panjalaiset
tunnetaan epaitselfkyy-destä,
sankaruudesta ja ihmiskunnan
kulttuurin, ritareina. Kaikkein taka-pajuisinkin
ja lukutaidoton Castllen
tai Aragonln talonpoika on p o l i i t t i ­sesti
paljon tietoisempi kuin umenk-kulainen
farmari. Barcelonan tai
Sevillan työläistä ei petetä Marshal­lin
seremonioilla.
. Kun matkustaa yli Pyreneltten niin
näkee toisen maaliman; Matkustaja
heti huomaa E.spanjan historiallisen
kehityksen erikoisuuden, feodalismin
jäännökset; fanaattisen kirkon ikeen,
hallitsevan' luokan j a ulkolaisen ka­pitalismin
keskinäiset suhteet, kan­san
syvän demokraattisen käsityksen,
kansallisen itsenäisyyden ja yhteis­kunnallisen
vapauden kietoutumisen
toisiinsa.: •
Brittiläinen sanomalehtimies, k u ­vatessaan-
Madridia, kirjoitti ettei
missään Euroopassa nykyään n äe
niin loisteliaita moottoriajoneuvoja ja
niin. räasyisiä ja nälkäisiä Ihmisiä.
Kolme vuoden sodan aiheuttamat
rauniot, uudet vankilat, kymmen la­keijaa
kutakin caballeroa kohti, tu­hannen
kapinaili-sta kutukin lakeijaa
kohti — sellainen on nykypäivien Es­panja.
:.TietaeE.saan Espanjan kartsan
sydämissä palavan; vihan tulen, ang­losaksilaiset
ovat neuvotelleet Bour­bonien:
kruununperillLsen kan.s.sa,
G i l Roblesin kanssa, kenraalien Ja
piispojen kanssa, viekkaan Prlcton
on * ollut kokonaan toisenlaista. Pe­tollisten
ystävien hylkäamanS, ulfto-laisten
j a kotona kasvatettujen ges-tapomiesten
kalpeuttamanä .se on
kaikki n ä m ä vuodet taistellut fasis­mia
vastaan.
Olin Espanjan-Ranskan rajalla kun
tasavaltalauset peräytyivät. Niiden
tulo Ranskaan oli kauhea; Daladie-n
n hallitus oli asettanut senegahlai-sia
sotilaita rajalle, eivätkä ihe kä­sittäneet
minkälaisia; ihmisia on: hei­dän
edessääri. Sankareita, jotka: oli­vat
voitettuja mutta- taipumattomia,
kohdeltiin ; kuin rikollisia ja heidät
heitettiin keskitysleireille;: joilla . oli
hyvin vähän eroa verrattuna saksa­laisiin
keskitysleireihin. Mutta es­panjalaiset
tiesivät .; ettei Ranskan
kanssa; He ovat erittäin halukkaita
saamaan savyisammän Johtajan raa'-
an Francon tilalle, mutta pelkäävät
sytyttävänsä tulen.::
Kun menin Espanjaan, ensimmäi­sen
kerran f 16 vuotta sitten) kirjoi­t
i n:
"Espanja ei ole; Carmen, tai torea-door,
el myöskään kuningas Alfon-
.so, ei Lerrouxin diplomaatti tai Blasr
CO Ibanezin novelli.: Espanjan ei ole
ulkoa tuotettu, jota esitetään puh-^
taasti espanjalaisena, yhdessä argen­tiinalaisten
tanssijattarien kera, jot­ka
matkivat Malagaa. El! Espanja
on kafcjikymmentämiljoonaa : rääsyis­tä
Don- Quixotea; se on paljas kal­lio,
joka suree vääryydestä, jonka lau- f
lut ovat niin surullisia kuin kahisevat
kuivat olivlpuun lehdet; se on luja
kuin lakkolaiset, joiden Joukoissa ei
ole mustajalkoja; se on hyVä, y.staväl-llnen
j a säälivä. Suuri maa, joka oh
kyennyt säilyttämään nuoruuden t u -
len.sa huolimatta inkvisiittoreista; pa­rasiiteistä
ja bourlxinelsta."
Nain myöhemmin E.spanJan kauhea
a.ssa; ;koettelemuk.se<>Ra. Näin hyva-luonteisen
talonpojan marssivan met-satyspyssyn
kanssa tankkeja va.staani
Näin nuorukaisten j a nuorten tyttö­jen
.sarikaruutta kun^ he puolustivat
Madridia. Nam; ihmisiä, .jotka sa-;
noivat "No Pasaran" Ja kuolivat pe­rääntymättä.
!
. Olin läsnä kun Rspanjan Cor'tft.sillä j
oli viimeinen istuntonsa. Se: pidet­tiin
Flguerasln vanhan .linnan kellä- f;
ri.->sa, , jota..fasistit .pommittivat päi­vin
>ja öisin. Vanha pieni :mie,<; toi
-maton palasen kellariin;* h ä n halu.si
osoittaa vapauden karsiinyksiii. Pom­mi,
tappoi hänet.
011e.s.s3nr Esp.anjas.sa ei yksikään
talonjioika ottanut niimilla . mak-sua
•hedelmistä, juustosta tai viinistä.
Eräs. .sanoi minulle: "Hymy ön kai-liimin
kuiii peseta." Tuskin Wall
Streetin miehet käsittävät tätä, tai
ymmärtävät: vapauteen pvrkivia Ih-;
misia, jotka kunnioittavat ihmistä
rehelliseinnnn j a .syvemmin kuin r a ­haa.
: - -
E.spunja on antanut paljon l-hinis-kunnalle.
Sen kirjallisuus on kuo­lematon.
Ei tarviUso. mainita muita
kuin Cervaiito.sin ja Lcjpe de Vegun',
Quevadon Ja Caldfrouui, Velnscjue-!
zln, Zurbaraii, El Grecon ja Goyjiuln
voidukschime mitata sen nntnmaa
lahjaa. . Cordovan, Tolcdoii, Segovlan,
Salamancaii, Granadan jn Sevillan
arkkitehtuuri, on .saanut riiiiu ulko­maalaiset
ihailemaan sila. Kuinka
voivat ihmi.set, jotka ovut luoneet:
sellai.sen taiteen kannattaa Francoa
saksalai-sine rosvoineoii ja amerikka­laisina
pankkiiicineen?
Don Quixotcn mainio kirjallisuus­arvostelija
: Miguel Unamuno el pit­kään
aikaan loytanvt •poliittista tie­t
ä ä n ; hänen, naiviutensa pohtllkas-sa
lähenteli .sokeutta; Kuitenkin en­nen
kuoleinaan.su ; han alnguuttl fiir
slsteja pam kasvoja seuraavat mair
niot sanat: "Te voitt«; valloittaa,mut­ta
te ette .saa uskomaan!"
Fasistit murhasivat ; lahjakkaan
nuoren runoilijan Garcia Loican.
Suun vanha runoilija Antonio Ma-chado-
n)ar.s.sl t.a.savallaii puolu.staJain
4fan.s.sa -. karsimyk.sen tien ja kuoli
Ranskan rajalla. Nyt elaa maanpa­ossa
runoilija Rafael Albertini ja kir-j.
nilija Jo.se Beiffamlii . .seka monta
muuta. Sodan aikana. Palilo Pica.sso
loi •"Guernican rauniot,": "Fantasian",
ja "Francon valheen''..
Francolla ei ole runoilijoita eika
taidemaalareita: lianen f raasejaan
laulavat .Londoir Daily Maihn kirjoit-,
tajat ja hancn .silinlaan ilostuttivat.
Washlngtonin vihreät .setelit;
. Nykyään Espanja rjn suljettu maa­ilmalta-.
Mf;kuuleinme kaukaa hei-ko:
sli partisaanien: .loloiilajien yhteis.-:,
laukauksien kaiun. Mutta me. tun­nemme
taman kansan; nic tiedäinmo
että s<?n luomisen tulta eivoida sam­muttaa.-
Espanja ei ole meille pelk-'
ka- museo, el vain.maa, Jos,sa on meil­le
jilln monta raka.sta hautaa.: - Se on
maa• jo.ssa. on paljon lapsia; jossa vie­läpä
nytkin kasvaa tuU;valsuuden ne­roja.
.•; •
Kenraali Franco polkua.: Hän tie­tää
etta hauen; paivan.su ovat luetut.
Hänen lävtyy va.stat,a kaikesta, Madr
ridin raunioista, "Sini.sen . divi.sionan"
vuodattamasta lasten vere.sta;; Mjth-dolJKSCStr
an(;losak5illai.s<:!t ovat . anta­neet,
anteeksi hauen .syntiri.sa.; mutta;
Espanjan kansa, ei olC; :unohtanut
häntä,
Vanha.ssa -cspanjalaise-ssa .; eepilli-
.se.sr>a kertomuksessa kerrotaan kunin­gas:
Rödrigo.sta,. joka menetti: Espanr;
Jan j a kierteli yrnpari-maita. Juma^;
lan nime-ssa han joutui vainotuk.si- ja
hänen täytyi elävänä maata hauda.s-^
saan käärme rintansa paalia. H&n
odotti kuolemaansa kolrne paiyaa . ja
Sudburyn naiskuo­ron
Port Arthurin
matkasta
Sudbur>-. — Jo aikai.sin keväällä
saimme tietää, etta meidän ; pitäisi
osallistua Port Arthurissa pidettäf
vaan ; Laulu-, soitto-, urheilu- 'ja
osuustoimmtajuhlaan. Asiaan suh­tauduttiin
varovasti, epäillen; mUtta
sitä mukaa .kmn aika läheni, tieto
varmistui ja Toronton laulujuhlasta
palattua alkoi kiireinen valmistelu
matkaa vasten.
Vihdoin valkeni lähtöaamu, jolloin
keräydyttiin asemalle. Jossa meihin
liittyivät Toronton toverit. Koko
matka oli kuin konserititilnisuus, sillä
Ake ja kumppanit pitivät huolta mu­siikista
ja olipa seuraan liittynyt nuo­ri
Allan-poikakin, joka myös yleisön
vaatlmuk.sesta .soitteli "pelillään".
Niin kului palva j a läheni matkan
paamaara, joka aiheutti jännitystä ja
iloa. Olihan: monella ensimmäineii
kerta .kun olivat matkal}ä Port Art­huriin.
Enslpimaisena siimaan «sul
Toivo, joka auliina palvelemaan tar-'
josi apuaan. Suurella joukolla vas­taan
.saapuneet ystävämme Ja isän­tämme
johdattivat meidät: haalin
yläkertaan,, jonne oli järjestetty kau­nis
kahvipöytä antimineen myohul-
.sesta ajasta: huolimatta ja jo.s.sa
myaskln järjestettiin majoitus.
Lauantain aamupäivä kului entistit
kotikaupunkia kat.sellevS.sa Jo puolisen
aikaan oli aika lähtea katselemaiin
pUasyu Puniiiseen Puistoon: Se kuviT
kln helposti, silla eras ystävällinen
nuorimies tarjosi kyytiä autossaan,
Sateen vähän snikyteltyä alkoi ohjelr
mau,suoritus.. Jossa kuultiin-o.suus-toimuUaa
ko.skova. englanninkielinen
puhe, samoin osuustoimintaraiheinen
Tyyne-rouvan e.sittämä runo (piilvä
olikin tarkoitettu o.suustolniinta- ju
urheilupäiväksi),: Toronton asuston
torvisoittokunnan, Kuycu-kuoron Ju
nieldun kuoromme e.sityk.set. Jolloin
siirryttiin .vieres.sä olevalle kentälle,
nil.s.su alkoivat urheilukilpailut. Alle­kirjoittaneen
urheiluhuirastu.s on vä­hän
niin ja näin, Joteir en osaa sanoa
kilpailuista mitään.
Illalla keräydyimme "plkkuhaalllle"
jälleen, tällä kertaa kat.somaan " K o -
sijaf-operetin e,slty.stä. Siina näim­me
edustettuina vanhoja veteraaneja
ja myöskin ensikertalaisia, Esitys .su­jui
mielestäni palkoin hyvinkin vauh­dikkaasti,
josta kiitos eslttäjllhf. Nuo­rille
haluaisin .sanoa, etta hyvää jat­koa!,
, - • ,
Sunnuntai oli tarkoitettu juhlan
hulpiiukohduksl. joka myo.skin muo­dostui
Älksl. Aamupäivällä pidetyt
soittokunnan Jft. kuorojen . yhlelshar-joituk.
set jo saivat osak.seen kuulija­kunnan
suasionosoltukset. Yleisöä oli
keräytynyt run.snastl:Jo ennen puol­tapäivää
ja juhlan alkamisaikaa talsi
autojen paikannuyttäjalla olla pula;
mihin .saisi mahtumaan .sen. automää­r
ä n mi ka oh tulo.s.sa.
; Nautittuamme juhlakomltean tar-.
joaman herkullisen päivällisen alolm-me
valmistua ohjelman esitykseen;;
Tuma paivä oli nimitetty kulttuuri­päiväksi
ja ohjelma alkoi Toronton
osaston .torvisoittokunnan Ja kuoror
jen'yhtei.sesltyk.sellä.;; Esitykset otet­tiin
vastaan vilkkain Kuoslono.soltuk-
.sin; Avauspuheen jälkeen kuultiin
Kalku-kuor«ui esityksiä, jotka mieles­täni
.sointuivat paljon paremmin kuin
edellisenä pälvana» Jolloin käytettiin
kovaäänistä. Kuultiin myöskin Port
Arthurin kaupungin pormestarin ter­vehdys,
jos.sa han laasuivferaat ter­vetulleiksi
kaupunkiin. Naiskuorom­me
esityk.sen jälkeen seurasi rajan
eteläpuolella toimivan toveri Hugo
Paasikiven m a i n i o juhlapuhe, jossa
han antoi kuulijoilleen ajatlelcmlKta
ja evasta vielä: kotiinkin vietäväksi;
Ikava kyllä,, el, tullut slfta otetuksi
muistiinpanoja,
: Lyhyen väliajan jälkeen aloitettiin
ohjelma .soittokunnan esityksillä, jat-
;;kuen kuorojen yhteisillä esityksilläi
jonka jälkeen kuorolaisten seisoessa
paikoillaan pormestari .Cox jakoi
Kaiku-kuoron ostamat kauniit lahjat
kalkille .Johtajille, ,G. Gustaf.sonlllc,
Rauha Mäelle ja Ruthe Saarelle ylei^
.son osojtlacssa myr.skylsa.stl suosio­taan.
Vierailljain tervehdysten Jal-
Torstaina, heinäk. 22 p. — Thursday, July 22 Sivftv?
Timminsiläisten liit­tojuhlaan
lähtevien
henkilöiden huomioon
Timmbu. — Kaikkia niitä ben-kiiöita,
jotka aikovat matknstaa
täältä linja-autossa urheiluväen
KirkUnd Laken Ulttojuhlaan. ke-lioitetaan
viipymättä Ilmoittautu­maan
mrs. Aino Korkolalle. 101
Algunquin Boulevard West. puhe-
:lin 3020 J. Tämä on välttämätön­tä.
. että voidaan m ä ä r i t e l l ä miten
monta bussia on vuokrattava tä­hän
tarkoitukseen. Bussit lähtevät
haalin edestä sunnuntaiaamuna
kello 7 Ja lähtevät takaisin ohjel-niailtaman
päätyttyä;
Jos Jo lauantaiaamuna lähtevil­lä
autoilijoilla on tyhjää tilaa, pyy­detään
heitäkin Ilmoittamaan asi­asta
samalle henkilölle. •— Voiniisr
telu- ja urheiluseura Comets.
m
A. KARI
KELLOSEPPÄ
PUHELIN MARINE 3917
•i V
187 E. IlasUncs St. ' i
Vancouver Br. Colunlili^
p:fÄfe
;/;',i'siS«5ti
itibi aloittaa
paperipuiden ka^
kaisun elokuussa
SaultSte. Marie. Ont. — Abitlbi
Power and Paper Cö. tarvitsee noin
1.500 miestä t ä ä l t ä pohjoiseen sijalt-
.sevllhi metsäalueillaan tuleva.ss:v
kuussa aloitettavaa paperipuiden kat­kaisua
varten, Ilmoitti tuulla yhtiön
mctsatyou.saston johtaja Donald J;
Munro viime tiistaina.
. Yhtiön tarkoituksena on .saada pa­peripuiden
•tekijöitä farmareista, me-rimlehlstä,
elonkorjuutyölulslstä ja
nllslii rakennustyöläisistä, jotka ovat
käytettävlisd .sen Jälkeen kun heidän
kesiityönsä ovat tulleet .suoritelulk.sl
Abltlbl-yhtlöllätulee olemaan tulevan
.sesongin nlknna kolme ke.skusj)alkr
kaa, suurin Reganissa, noin 20 mailia
länteen" Whitc R l v e r i l t ä C P R : n vnr-rellfl.
toinen Minnepuka.ssa, 18 mailla
länteen Obasta CNR:n varrella Ja
kolmas, kumppä no; 132 A C R : n vnr-lella.
MeUsätyÖlälsIä edastaa A F L : n kuj-luva
Lumber and Sawmlll Workcrs
U-ilon. Jonka kanssa yhtiö on tehnyt
työtehtosoplmukscn palkoista Ja ityos-kentelysuhteist.
T. Unio on llDioitLanut
työnunt.ijllle, että .se vaatii palkkojen
korottamista y.m. parannuksia kun
tiykylsen työehtasoplmuk.scn tllal|c
laaditaan uusi sopimus. Nyt ;Volmas-
.sa olevan .soplmuk.sen vaikutus päät­tyy
elokuun lopulla j a uudesta työeh­tosopimuksesta
ryhdytään neuvottele­maan
Torontos.sa elokuun 19 päivänä,
kuten aikaisemmin on jo ilmoiteltu.
KOKOUSKUTSU
Farmers & Workers Co'
Operative Stores of; Wanup
Ltd:n sääntömääräinen
P uoli vuosikokous
pidetään elokuun 10 päivä*
nä CSJ:n Wanupin haalilla
alkaen kello 10 a.p.
Kaikkien j äsenlen' läsnäolo
on välttämätön.
FARMERS & WORKERS
CO-OP STORES OF
WANUP LTD.
Johtokunta
Silliä puutavaran ja
paperin maksamiseksi
Helsinki. — Heinäk. 1 p. lähtien .on:
I.slannln j a Suomen välillä ollut voi­massa
kaujipasoplmus, mikä edellyt-
Uiä Suonien lähettävän I.slantlin puu­tavaraa,
paperituotteita j a kuitulevy­j
ä j a .saavan niitä vastaan silliä, ka-lajauiioja,
suolattuja lampaannahko­ja
ja kalanmaksaöljyä; Yhteenlasket­tu
kauppavaihto kohoaa noin kolmeen
miljoonaan dollariin vuodas.sa.
H Y O K A i( . . .
S H A W ' S
U A V I T S r V AA
L E I P Ä Ä
Kaakkuja : Ja leivoksia .
PIJIIKLIN mv\ TAI N577
Port Arthur OnUrlo
Rrittiläisiä vakoojia
kiinni Guatemalassa
Guatemala city. -^Paikalliset leh­det
ovat julkals,s«et uutisen, että
kahdeksan brittiläistä vakoojaa on
pidätetty Petenin alueella, lähellä
brittiläisen Hondura.sln: rajaa." .
Uutisissa sanotaan, että pidätetyt
brittiläiset: ovat olleet olevinaan
chlclen ka.svattajla j ä e t t ä heiltä on
tavattu asiapapereita; jotka ovat ai­heuttaneen
heidän hetikohtalsen pi­dättämisensä.
Pidätettyjen nimiä el olo annettu
julkisuuteen,
J ED. OLIilKKALA — M. KIURU
iPALLOSALI
• 318 Uay St., Port Arthur, OnUrio
LähettJlkäii ^llminne
, valmistettavaksi
W. J. MÄELLE
Kuuden tai kahdeksan kuvan i i l -
mhi valmistus maksaa 25^
Lisäkuvat 3d kappale
O.solte:
W. J. MAKI
P.O, Kox 476, Port Arthur, Ont.
31^
TED'S TAXI
Puhelin N. 1630
TED NAKVÄNEN. OmisUja
318 Bay St, Port Arthur. Ontario
Saatavana pikaista
lähetystä varten
• Inlerlor Trim
• Insul-Bric Siding
• Plyvvood
• Maronite
• Asphalt Shingles
• Flbre Glass Insulation ,
MILTON FRANCIS
LUMBKR CO, LTD.
' Puhplimcl: N. 1!)01 — N, 999 '
99 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
kolme yötä ja lopuksi han .sanoi hei- l keen f jotka tervehdyk.set .saisivat olla
potuksesta huoahtaen: ".Minua on vahan harkitumpia^ .v-urasl vl.-fä
W. H. LAVERTY • Insurance Agcnt
3ulte 105, Cuthberston Block Fort William, Ont.
(Nova Scotla Pankin yläkerras.sa)
PALO-JA AUTOVAKUUTUKSIA « K a h o i l t k k a a Teidän seuraava
autonne tai trokinne meidän antamalla lainalla Ja skä.stakää rabaxu ; -•
P u h e l i m e t : konttoriin S, 1673 — kotiin S. 2925. ,
kaarme-suudellut!' Kaiun e.<5ityk.siä ja vieläkin: :^x>i kor-
Kenraah Franco ei puhu mitaan, . vis.sanl Kehtolaulun kaunis, hivelevä
muita hanta onrnyo;skin • .suudellut;!'"»'-""lU-; , ; : , -^^
— f-i tavallinen kaiirme, vaan ,amf- ' Juhlaa voidaan pitää ylr-ensa i.uu-
Matti Piesasen
MUrSTOLLE
Kuoli heinäkuun 22 p. 1944
Kadotettu, vaan ei unhoitettu
Kaivaten muistelemme
HELGA JA LAPSET
nk,<alainen kultainen kyy Espanja 1 renrmjljx-na Kuulin Port Arthurin
ei AH olemassa '-iiaa Francoa varten ' toverien sanovan, etta onnistui yli
Sf on uu.si an8lo.saksilainf.n siirtomaa ' heidän odotusten.sa IltakorL<,erti.s.va
Voidaan hyvin sanoa, «.ttä Espanja ; r><--Kionari haalilla kuultiin vielä pal­oi,
.muutettu Gibraliurik.-.! varastet- i JO" hyvää ohjelmaa, joka eslu-ttiin,
tuna anglo-amerikkalaivlla Kusivul- j - " " ' ! " taylei.selle kuulijakunnan*-,
la ja skotlantilaiseen kankaaseeni Omastani ja kuorotfjveneni puoles-:
pu'-.ullla .saksalaLsilla myrskyjoukoil- ' k a u n i i t kiitokset teille toverit hM-j
Ia. Toivomme, etta joskus voisimme
.MJtta Rspanjan kan.sa n ole alis- j kestitä U-lta yhta suurenmolv-.,!.! kuin-vor/
ut heidän varlioitavakseen. Tais- , te meitä siellä. Emme unohda ikinä
'e!u jatkuu, > käyntiämme Port Arthurissa. Kil­lu
iatkuu • ' ^ • ' ^ ' ' • ' ' ' ' ' i ^ rnuifelaen — S, P.
E' panjalalsen kr-rtomuk-f-n mukaan !
parutiisi.s.sa puhutuin J-olmea ki.-lta . - Valmiik.si tehtyjen vaattHden al-
Kar^rme vietteli F:evan italiankiMella, j rnahdolli.<-.e,sti juontaa enti.s-
Jur.oala ajoi ihmi-sen po:--- e-spanjan- ' « J ^ " menmiehi.stä. jotka halu.sivat
kiei-llä ja Katami py:.si jumalalla • »kkla asada uudK, vaatteet, palat-an':'.-
ek.si. hipnolla: ran/;kanKielelIa.
F--rjanJalalset eivät nyt u-ko kaar- ?
me*;-een vaikkapa se sattu;si puhu-tuaan
pukilla merimatkoilta.
tule tekemään sitä korikaan . n e u -
rnaart englanninkieUa He eivai tarvit- vo^tokan.sa.
I .se myöskään ran.skankielta. jolla B l u - ; Asturlan vuoristos.va marssivat sissit
tmn fco.siali.siit yrittävät saada maa- ! ja laulavat vanhaa laulua: "Mina
llrr.aita .anteeksi kun he tukevat [ Ihailen asettain, rninun leponi on
Francoa. E.spanjalai->et heittävät ' talslelu.s.>a, minun vuoteeni on kova
Francon ulos e.spanjaksi;: Kspanjalai-j: kivi: j une-cet
'.letävat varma.oti, etta on olernas- , n i . " . *
sa kanj.a, joka luottaa heihin, joka | Me vastaamme: "Salud y victo-ei
C'!e koskaan pettaöyt heita, e i k ä f r i a ! Eläköön voitto!"
Ostakaa vaatteenne
International osuusliikkeestä!
Kesä on ihanin vuoden aika. Erittäinkin silloin, kun.
vietämme kesälomaamme jo.ssakin järvien rannoilla tai
mel.si.ssä, nauttien auringon kylvyi:ilä ja uinnista.
• .Sovittakaa myö.s teidän, vaatetuksenne sen mukaisestiv
että pukeutumisenne on: kunkin vuodenajan mukainen. 3
Meiltä .saatte kaikille vuoden ajoille sopivaa vaate-tusta.
_
Kesä vaaletusta varastossa:
• Miesten uimahou.suJa
• Miesten lyhkäisik alushousuja Ja -paitoja
• Urheilupaitoja
• . Ulkoiluhousuja Ja -paitoja
• Viileitä olkihattuja, Miamin Ja IIawaiin mallisia.
• Salmioita ja sunnuntaipaitoja, kaikkia värejä.
• Jalkineita, aina hienoista pyhäkengistä raskaisiin metsä-~v
miesten työkenkiin asti.
• Valmiita pukuja.
• Täysi varasto työvaatteita, useampia eri lajeja ja laatuja.:;/^
Tarvltessanne yllämainittuja vaatetusta; voitte saada^^.)
ne meiltä kohtuullisilla hinnoilla.
INTERNATIONAL CO-OP TRADING
COMPANY LIMITED
176 S. Algoma St. Port Arthur, Ont:-;..;}
mm