Vapaus, September 30, 1948

              mm.
m
yOttlöe;'l>^Mtin«i|r-Ott»WE.2^Pnb-
^IMied.^lixlee «eekly; T u e s d a y »;
annn«te9S and Satmdays by Vapaos
.SttUiiiiinc Gosnpaxxy Ud^at IftMOr
>«hn,8t. W , SuObmy, Ont. Canada.
lEdiurai^fiOlliolPläM^
:AdvertfflfiV7;fatei%i9C0,v>^ppn6MHBr'
Ttenslatton fcee o f d i t t i e ; V - '
sutatessa: 1 vk. 7500 kk; 42S
mm
mä
Silpi
iJ^i i ^ . / Ybaistyneideh lUnsojen järjestö; jonka tmminnasta |a tehok||
^ > k u t i d ^ riippuu maailman rauhan säflyminen, on tällä kertaa kovan||
' ^!paiiK)stuksea.ja kansainvälisen taantumuksen vehkeilyn kohteeij|p
'-myttaä* siltä kuin vissit voimat pitäisivät tätä järjestöä sotasuunni-teliniehsa
suurimpana esteenä ja siksi sitä'yritetään kaikin mahdoIU-
^'-'iin^keäoin saboteerata. ^ ^ ^ i ; , , . ^ Öttaka^me nyt harkinnan alaiseksi n.s. Beriinin kriisi, minkä t
johdosta-länsivallat Yhdysvaltain johdolla nostivat syytöksiä YIt:n |
, istunnossa Neuvostoliittoa vastaan. Tässä yhteydes^ on merkille-
^ ^ / l p^tavaa^ että Beriinin kriisistä käytyjä neuvotteluja-el keskeyttä-
'Vnyt Neuvostoliitto, vaan länsivallat. Yleisesti myös tunnustetaan,:
• jBttk Y K : n turvallisuusneuvosto ja YfC:n yleiskokous ei voi toteuttaa
: "f Z^'. suunniteltua Neuvostoliittovastaista päätöstä. Tosiasiassa Urkoitus
' -onkin vain puhua ja propagoida Neuvostoliittoa vastaan^ t.s. käyttää
' 'YK:n kokousta kansainvälisenä puhujalavana taantumuksen hyväk-
' siJ /Montreal Daily Star sanoi tässä yhteydessä toimituspaktallaan
- seuraavaa; " Y K : n peruskirja^ minkä käytännöllisyys riippuu Viiden
Stiiöen .yksimielisyydestä;'ei ole juuri-mrnkäänlainettase tällaisessa
' ^ tapauksessa . . . Sitä käytetään ainoastaan yleisenä puhujalavana
'yleisen mielipiteen voittamiseksi . . . "
* Kaiken tämän lisäksi tuli Britannian ulkoministeri Ernest Be^i-
' ain syyskuun-2.7 pnä YK:n istunnossa pitämä puhe,:jonka yhteydesrä
Msi sanoi, että Neuvostoliitto on syyllinen jos ihmiskunta joutuu
^ 'ätömiä)dan kauhuihin, vaikka meille jatkuvasti vakuutetaan, että
, -Neuvostoliitolla ei ole atomipommia eikä se voi sitä "takapajuisuu-
\ tensa" vuoksi vahnistaakaan. Vain Yhdysvalloilla pitäisi oUa se
kaikkivoipa atomipommi ja niin muodoin on täysin epäjohdonmukai-
, suutta' syyttää atomisodan vaarasta sellaista maata, jolla ei atömi-
, a^ita pitäisi olla!
Merkityksellisin kohta mr. Bevinin puheessa oli kuitenkin se
~ missä hän sanoi: "Jos emme voi jatkaa maailmanlaajuisessa «nit^-
kaavassa, kuten olemme toivoneet, meidän täytyy jatkaa, aluepohjal­la.
Meidän^täytyy- työskennellä niiden; kanssa; joiden kanssa voimme ,
toimia." Tämä lausunto kaiket'alastomuudessaan.* näyttää'viit­taavan
siihen, että tarkoituksena on YK:n murskaaminen ja' "yhden
^ttiaailnm" tilalle alueellisten'gotaliittojen-perustaminen. Alued|i||
sissa sopimuksissa sellaisenaan ei luonnollisestikaan ole mitään pahaa
silloin jos ne järjestetään YK:n peruskirjan puitteissa ja sen kor-
, keitten,päämäärien edistämisen hyväksi. Mutta yllämainitussa,pu-
/heessaän mr. Bevin viittasi selvästi johonkin vallan toiseen; Y K : n si­vuuttamiseen
ja ehkä sen tuhoamiseenkin.
; — V Mr. Bevinin yllämainittu lausunto on omiaan vahvistamaan sitä
syytöstä minkä Berlinin radion päätoimittaja Bruno •Goldammer
. ^«sitti sanoessaan:^ "Näyttää siltä, että ne piirit, jotka nykivät naruista
,',,Jäntisten sotilashallitusten takana, ovat päättäneet torpeedoida^Ber-
• Unin' kysymyksen asiallisen ratkaisun ja tahtovat nyt torpeedoida
Y K : n . " ' ^
. ' Tässä yhteydessä on mielefnkiintoista todeta, että esim. toron-
, toiainen Globe and Mail tulkitsee Bevinin atomisotaa käsittelevän
X puheen kohdan siten, elta ei Neuvostoliitto,, vaan länsivallat suun-
' uittelevat hyökkäystä, tietysti puolustuksen nimissä. Viime tystaina
'".'Globe and Mail kirjoitti johtavassa toimitiisartikkelissaan:. "Kun
'.Bevin puhui sodan mahdollisuudesta, hän epäilemättä tarkoitti, että
' länsi provosoidaan hyökkäämään omien vapauksien turvaamiseksi"
(west would be provokedto attack in defehse of itS own freedoms).
^Selväi'joskin'tahtomatta annettu tunnustus.Neuvostoliiton jjauhan-
^ohj^linah lujuudesta! * - - '
' ^ YK:n hajoittamissuunnitelmista Globe and Mail < antaa ehkä
' vieläkin selvemmän linjan kirjoittamalla: " . . . Viime maalisk. 4 pnä
' tämä sanomalehti "Sanoi, että Neuvostoliitto pitäisi potkia pois YK:sta
> Seitsemän kuukauden kuluttua argumentti^ämän toimintalinjan
'^hyväksi on etistä voimakkaampi . . . (Neuvostoliiton) erottaminen
>^ ?rön menettelytapamuotojen v
' ."tyy antaa tietä maailman taistelun tarpeille . . . "
f Ja' nämä voimat sitten syyttävät Neuvostoliittoa sääntöjen ja
«kansainvälisten lakien rikkomisesta, vaikka itse vaativat vYK:n murs-
.Imaamista ja sen (YK:n) sääntöjen roskakoriin heittämistä!
, Tätä tietä kulkemalla ei hyvää seuraa, ^ahin puoli asiasta on
' Ivtelä, se; että meidän maamme Canada, ja muut länsivallat tulevat
/todennäköisesti vetämään lyhemmän tikun, jos tällä pohjalla sodan
^tielle lähdetään.' On aina muistettava, että .Neuvostoliitto erotettiin
K Äkerran aikaisemmin/^^p
avulla Kansainliitosta. Se ei johtanut, kuten toivottiin ja ehkä jois­takin
näyttikin, Neuvostoliiton kukistumiseen, vaan Kansainliiton
^kuolemaan ja sitä seuranneisiin Euroopan maiden nöyryyttäviin alis-jftamisiin
Hitlerin rautakoron alle.
s"^ Meidän maamme, kuten koko ihmiskunnankin edut vaativat
'^rauhan linjalle palaamista ja rauhanomaista politiikkaa sekä yhden -
'maailman ja sitä edustavan YK: n säilyttämistä. Jos Yhdysvallat so-
* le, lähteköön se yksinään, sillä siitä ei kunnian kukko laula. Canadan
onni ja suuri tulevaisuus on siinä, että osataan oHjata maamme ulko-
' ,tja sisäpolitiikka horjumattomalle rauhan tielle.
ybUblden^ vJUilUt vaioan topSmtmi
. Vactaos: E31 ö l e . ' XJnio y r i t t i «aada
Jos kätnp3U9.<m 5 i i MiieiA^ eSloin
tnutta' e i onnistunut « a a n ^ n 5ttft
yielä iSilS. kertaa Opi, Se o n k u i -
tenUh l e l l i n taTOits mShio imio täs­sä
yhteydessä nyt-pyridL
'kjtjmfii Haloaistn saada'tietäS
mikä on j»ra5 menettelymuoto v a n -
huudeneläXeftä toettaessa: Pttääkö
hakemus lähettää. j A f t u n •Iranomal-sen
kautta vai yöfto « n i ^ e Jätoettää
Ja mikä on osoite? Olen Canadan
kansa^ainenr — Nauvosta kiitollinen,
l^saurstr.Ont. ^ -
huudeneiSiceviraston' edustajaa, k u ­ten
uskomme, asian olevan, aiHoin on
parhain menetelmä, «ttä kirjoitatte
s u o r a ^ osoitteella: O l d Age F«nsions
Board, Parliament BuildUig. Toron-to,
Ontario. Sieltä saatte lähelsem-
Iva&t ohjeet siitä, miten on paras me­netellä.
Mutta malidoUista on, että
Joudutte k i e l i - j a asiantuntemuksen
vaatimuksen Johdosta' käyttämään
apunanne joko lakimiestä t a i j o t a ­kin
muuta, kykenevää henkilöä.
20 ^«^täiait^rmätr^Mraii^^
Mfnt^^MHigtrh, ettii iuUJ>t,»i9^tftisi-vät
tllalsonH^lii^meiu X9&
onjnerkkej^ että^tiilevien laiukaa^
So. PorcuJHoesia
on pei
m
•
mm
Bemadotteh esitys ja Canada
^' ' Vaikka kreivi Bernadotte ehdottaakin Yhdistyneille Kansoille
«^Israelin itsenäisyyden* tunnustamista, niin tämä raportti on kuiten-
/kin monilta tärkeiltä kohdiltaan Israelia vastaan kohdistuva asia-
,,kirja.
Merkillepantavaa on erikoisesti se, että'Yhdysvaltain valtiosih-
^teeri kenraali Marshall ja Britannian ulkoministeri £mest> Bevin
. 'löysivät yhtymäkohdan kreivi Bernadotten raportista. He molem-
-mat ilmoittivat kannattavansa sen hyväksymistä. Mutta Israelin
jäisen johtavat' kansalaiset ovat varauksitta tuominneet krei-fv~'/
V vi*Bernadotten raportin alueellisia kohtia käsittelevät kohdat.
ii^V"- ' '^.jff'^^'^^ Bernadotte ehdottaa, että Israelin muutenkin pieni alue
'^^trf - ^.raadeltaisiin ja pienermettäisiin. Hän esittää mm. sitä, että Jerusa-
'^'^IK <„-^en»io kaupunki riistettäisiin pois Israelilta ja että se annettaisiin
- ^ i ? ; . " v-^kan^unväliseen kontrolliin, mikä käytännöllisesti katsoen tarkoittaisi ^
Paljon väkeä siirty-niyt
metsätyömaille
Sovth P o r e i v t n i c j p n L \— Iftältä
etääpäästä,' kuuluu I h m ^ «tt|i
kesä jatkuu lämphnänä ja kauniina.
Nämä pohjoisen ihmiset pitävät sitä
4»della ihmeenä ja myhäflerät tyyty­väisinä.
^ • "
I k i v ä e s t ä xm siirtynyt hyvin m o ;
nllukuinen joukko jäUeen metÄtöi-hin.
Ovftt m t e n e e t sinne tuuletta­maan
keuhkojaan — j a arvelevat
siellä olevan paremmat aiudotkin.
Otmeksi olkoon pojat — aainoinkuhi
ukot j a heidän vaimonsidctn.
Jokapätvälseen Järjestöelämään
tulee suuria-vaikeuksia k u n JSsenem^
me Ja toimiitsijamme siirt^ät pois
k y ^ u a t a m m e ' !pUristS: m tahdo
saada aUeaan oikeastaan. mitääaxör'
maalisella tavailla. Ahia puuttuu t ai
kaivataan täältä: .poissa olevaa väkeä.
NÄYTELMÄ TUI^ÖSSA
iVilmidcsi pidetty: osastonmekokottt
valitsi komitean reilunlaisen s y y i -
juhikn järjestämistä varten. K o ­mitea
on Jouttmut työäcenteiemään
perin .vaikeissa olosuhteissa koska ^ien
Jäseniä (m siirtynyt töihin kylämme
ulkopuolelle. JäleUe Jääneet ovaV
kuitenkin yrittäneet parha^^iia'mu­kaan
j a ' e l l e i mitä&i odottamatonta
tapahdu, voi JäleQe jäänyt kansa
nauttia pikapuolin n ä y t ^ ä U l a s t a r -
ehkäpä lokak. 10 päivän tienoissa.
Siitä- tiedotetaan yksityiskohtaisem­min
myöhemmtn. ' .
Mutta jo ensi sunnuntaina, alkaen
kello ^7 illalla,, on haaiillamme ns.
perheiltama — illanvietto,f Jossa v o i ­daan
rupateUa yksistä.Ja toisista asir
oista koska mitään vh»lllsta oihjel-maa
ei ole. Mutta Jos objelman
esittäjiä ihnaantuu on se O K . Aina-i
kin edustajamme, joka oU viime k e ­sänä^
.Torontossa pidjjtyssä Järjes-^
tOmniie tpk:n laajennetussa kokouk­sessa,
antaa setoatuksen siellä teh­dyistä
tärkeimmistä päätöksistä.
KahvitarJpUu 'on kaikille vapaa.
Muista siis saapua haalilie vletUi-mään
hupaisa ilta lokak. 3 pnä.
V A P A V I ^ N H A A S T E R Y N T X T 5
Pitää lopuksi mainita ' Vapauden
haasteryntäyksestä;^^^
vat -täällä eteläpäässä osastomme v a ­litseman
komitean Jäsetnet Laiuri
Jtio-vi, Nick Ranta j a «erman liläki
aikana Imaaibnah hubmib kStntyy
JcfrkkaMsa vaTalfeiktHijm^ ^ " p g ^T
Kysymys 9k8inkertaisesQv<m8e;^etta
miljoonaiset :5lirtomakan3at,i;v>jo'.k3
ovat vuosikausia kärsfaiefetiimperh^
tlsiBsta'riistosta, pyrkivät^ltseniu^y^
4een Ja vapauteen. Jaimnin bäviön
Jälkeen vapausliäckeet,^mitkä<%iitoi-vat
liittolaisia "Japanin^ kuklstamiMs-sai
ryhtyivät, toimlmaan^^^i
teosä^hyväkal. ' r r<
Jädcsi jpftlvää'Japanin'antautUml8en
jälkeen <Juli8tottUn;I^^
vallan itsenäisyys. JKabden'jpftLvän
Jnduttua tästä Jndo-Kiinan demo­kraattinen
liittopuolue jxilisti. demo­kraattisen
Viet Namin tasavallan s y n -
tyneeksL - Burmassa, Malayassa Ja
Sllipplineillä tapahtui rsamansmmiai-
AenJcehitys. ^
Briftiläiset yrittivät riisua Bunnan
aseista mutta Qiäonnlstuivat., He
menivät . Amerikan vuokra- laina-avun
lurvissa riisumaan r indonesialai­sia
aseista,, osittain HOUannhi ihy-väksi;
m u t t a suurimmalta aisalta omien
etujensa' vuoksi, fiiellä oli huomat­tavan
paljon taisteluja, mutta L o n -
ioo Ja WasfaingtQn olivat sitä mieltä,
»s?
«i^^iii, _
'4Sikkn?at Jsäytäyissä,^
ntf0ft'^tai(dmtia<Mfirilli
ne «ivftt saaneetkaan ^honanHlaMa
kokkaan läysin^vakunttoneikdva^
niin ne SDOsittdhrat sotavohnilla vabi:
vistettiia .{ittiondsHIseo /pnrtöMuen
Ja alkuasvikasjobtajien labjomlso^Jelf.
On^myönnett&vft^-ettfrtfiinfecAjdm^^
on vississä määrin «uottanut: tuloksia
Knakkois-Atl ii1w'«fwr ^ V a i k k a 3urma.
sai teknllltsieniltaen^
litusoDkalkkca vmnuta;^nmtta;el^epä:^
ystäväffinen brittilain ^kapitalisteja^
kohtaan;-i^rBritanniallaonvsotilaskonr;
trolli Shigaporessa" j a Malayan huo­mattavilla
'.rannikkoalueilla
Banska)la on riit^vän smnri kon-i
trolli Indo-Klhiassa gamlsoonfa var>
ten Jotdcoillcfen^teAmerikan inukkdial-j
listiJat ovdt.määräävinä :Manila8sa^Jar
Indonesian lasavaltafonjaettu^erini-^
siksi valtioiksi. J<yhye8tiJsanoen,;hn-periaUsteilla
on vieUUdn Jalantila.en-iisissä.
siirtomaissaan.
Mutta on korostettava, ett& se Om-perialismi)
säilyttää tämän J a l a n t i -
lazuia'vain suuren iver^vDodatuksen
avulla J a yhtä kovilla sortotohnenpl-teillä
k u i n Japanllaisetlän. '
' Malayassa brittiläisillä on 20.000
taistelukuntolsta:sotilasta J a 120.000-
poUidlaitos-Ja-isea:
^enroQsps]aikritWan^ai^^
Är^t käytäneet lentoa
anqmmisessa; ^he ovat läbettanrot
ateatianisiisgcoiriaija pyak-paäkallo-metsistäjiä
kansaa vastaan. Yhdy^-
jialjän tankkeja, mitaanbeittäjiä j a
tykkejä on käytetty Indonesiassa.
Ulkomtaisteri JBevjn,,Hollannin u l ­koministeri
D i r ^ j U . - . S t l k k e r J a Y h ­dysvaltain
valtiödepärtmentti sanovat
kansanjoukkojen pitkäaikaisen vasr
tarintdliikkeai.;^jobtuvan kommunis-'
tien «ffllflhyrTffefSntto^TiHdpn käyttäessä-silrtomaakansojeri
kansallisia ' p y r k i - '
m j ^ ä hyväkseen. Mutta eräs r e ­hellinen
englantilainen : osoittaa j New
Satesman and m t i o n Julkaisussai et-^
tä samalla k u n ennen so'aa kulutet-
4ito keskimäärin 18,tmssia riisiä p p -
vässä; nykyinen annos on' :vain 6: unsr.
sia. .Kun .työ^ihen .ostaa loppiio^n
mustasta pörssistä,: n i i n siellä hiniiat
övat-fl/kertaa korkeammat kmn ennen:
sotaa. PalkatZqvat nousseet noin 25
sentistä 68 senttiin päivässä.~~
' K u a l a - l a u j « ) u r i s t a l^
drew, Roth ^ t o t ^ , ej;tä vähäverisyys
on laaJeUe levinnyt'vika, / ^ ä s t o i ­nen
klrjeenvaibtaja^puhuu Singapo-i
ressa-valUtseva^ta-häpeällisestä asun­totilanteesta,
kun • 1,000 ihmistä ; on
sullottu eekkerinalalle ja tuhannet
^liuonnollUestf: . ^.^^ ^ ^
^iärVMMayassa tyttyM^kks^ifkun An^J
'm(fe*roioMen|Mi^^
iaaal i f i d a y a n ^^einen^.^flyienttlttV
Julistettiin laittomaksL' Malnflussc
työväenliitorsa 0.1300.000 jäsenä-^n-^
donesiassa kommunistinen jmolne^Js:'
sobsi-uniot-ffiTOvat ^ i a te
Johtajat on y a n ^ t t u; päämajat Ja
lehdet ovat vaiiioitavöia.> , ' \i,
' Wair8^tinUa]ousedat K a a ^ i s ^
Aasiasöavjovat tärkeimpänä; J o h t o l^
kana tässä.Yhdysvallat aaa<^yIi.puo-;
kolkalta - Ja tuottaa ^ myös paljohttina-?
malmlavH.iOn m 3 ^ vkysymys ; str^^^^
^gisis'a'eduistai;>äManonet>Xaakkois^
Aasian .tuotteista iOvat^.tärteitäV^
hingtonin-:-" suunnlttelMnaDe^^^' s^
vikkeiden varastoimiseksi. ^ ,
: Valtiodepartmentin/äskettäiset: l a u -
simnota jaKvaroitiAsetVkommurilsti-f
toiminnan' nopeasta rllsääntymisestä'^
Kaakköis-Aasiassa, yhdistettynä tämä
B e r i nM samansuuntaisiin lausuntoi­hin
sekä Stikkerin:Washing!tonin:vie|
railuun viittaavat siihen, että uusi
Trumanln oppi^ Tyynenmerenalueita
varten on syntymässä. Kuten K r e i ­kassakin,
kansan; taistelu taantumus­p
a vastaan, kuvataan--Neuvostoliiton
laajentumiseksi ^ja vaaraksi Ameri­kan
kansaUiseduUle.., , ^
Sllikdtyöiäisten unio syyffaä
^U^puiäsfa Driini häliifittta
sekä Vapauden paUcallihen asiamies
E. Hankila Ja hänen apulaisensa
Frans Mäkelä. Joka on a i n s tavatta^
vissa osuusruokalassa.' K u n pistäy­dytte
kylässämme J a haluJitte-nu^
saa-haasteenne n i i n Jättäkää rahan­ne
huoletta Fi«ns Mäkelän huostaan:
Hän toimittaa ne takuulla perille.
Hän on' iloinen Jos Jätätte sen- hänen
tehtäväkseen. " > \ -
iBräästä asiasta haluaisin vifelä
mahilta. Se koskee kaikkia niitä
henkUöitä, Jotka haluavat, että l e h ­temme
olisi mahdollisixfaiman hyvä
valistus- j a kuIUuuriiaitos, eikä y k -
shi täällä pohjoisessa' vaan.kai]&ialla
Canadassa. Se on syy miksi'meidän
pitää ttäcea lehteämme j a miksi t ä ­mä
rafaoitiisryntäyson'Järjestetty. '
Tästä syystä ei. cfle tarpeelUsta
odottaa baasteoi saantia, ^ ^ o k a i s^
velvollisuus oIik^tehdä( lahjoituksen­sa
omasta alotteestaan j a Jouduttaa
iJnioii' militiuittinen >
otyehna tuottanut
fay^ tuloksia
Toronto. — .Sähkötyöläiaten union
aixnROfCVVA-OIQ) vaatii sähkön
«alistamisen-yhteydessä tiukasti: sitä,
että työläiset saavat vuorotyöstä
kuuluvan lisämaksimj jialkan mak­sullisista
.Juhlapäivistä' j a takeen
viikkopaUckojen entisellään pysymi­sestä.
iSähkötyöläisten unlolia oU
täällä viikon v a i h t e e n 3 päivää
kestänyt konvantloni Ja yllämainittu
•ohjelma ihyväksyttan yksimielisesti.
Säfakotyöläisten nnio~ tuomitsi
ankarasti Dxevn ' halUtiifcsen 'sii­tä,
että se on n a r k o i t a b s e l l l j ^ i
ehkäissyt sälikd(roimalaitosten^ ke­hittämisen".
Tässä yhteydessä
unio edtti nudelleen vaatimnk-sensa,
että-St. Laurentin vobna-'Ja
ialvareittimmnnitelBiaa ^'^^ p U i i sl
ryhtyä ^ viivyttelemättä . totenttar*
maan.
Kbnventioniin osallistui'1«4 edusta-
Jaa 18 paikkakuimalta Ontariosta- j a
Quebecista. He edustivat 24,4«3 työ­läistä
joilla on sähkötyölälsten unlon
ävuUa voitetut työehtosopimukset.
V Union Canadan presidentti C.
* \ S. Jackson TsUttiin nadelleen v i r -
^ kaansa, samoin varapresidentti
Mervin Chambers Ja rahastonhoi­taja
George Harris, sekä Järjesö-mlstyön
Johtaja Ross Bnissell.
Ross Russellhi esittämästä rapor­tista
ilmeni, että sähkötyölälsten p a l ­kankorotukset
viimeksikuluneen 3
vuoden aikana ovat "yli 41c tunnilta
Ja että 21,000 .työläistä C25.000:sta)
saavat palkan kahdeksasta juhlapäi­västä
vaikka eivät olekaan työssä.
TOssä teollisuudessa o n v a t a 185 sel­laista
\mion Jäsentä, jotka eivät saa
maksua virallisista Juhlapäivistä ja
vata 56 työskentelee y l i 45 tuntia v i i ­kossa.
V Nämä tilastot osoittavat eräisiin
muiden tmiolden; tilastoihin verraten,
että sähkötyölälsten unio on erittäin
menestyksellisesti toiminut Jäsenis­tönsä
hyväksi, iteimerfclkslite^
lälsten^imio. joka on myös Iso d O r r i
unio, ' 164. sopimuksenalaisesta (työ­maasta
on 60 senatsta työmaata mis­sä'
terästyöläiset eivät saa kahden v i i ­kon^
maksullista kesälomaa^ mutta
sähkötyölälsten uniossa <m vajaa 1
prosentti tässä hiokassa olevia jäse­niä.
iTeräJsteollisuudeasa on vain
si sellaista työehtosopimusta, jonka
penistedla- i y ö l ^^
virallisista Juhlapäivistä; mutta säh­kötyölälsten
unlolia on 62, tällaista
sopimusta. Montrealin osaston N o ;
» 5 ^ edustaja Art Stretch osoitti, että
t ^ ä ^ palkkataksojen kohoaminen :al^
leviivaa 'sen, että sähkötyölälsten
imion. militantttnen ohjäma on iA*,
kea Ja Edullinen ohjelma. , ^
: i'Union: konventionissa:vpuhui kaksi
veljesedustajaa, Mine,:Mill and tStiiel.^
•tefWorkers Unionin Sudburyn osäs-'
Uiti presidentti N d s Thibault Ja a a -
man imion' Canadan Johtaja: R ^
CarUn, Joka on juuri paJannut k a i ­vosmiesten
imton 'kansainvälisestä
konventlonlsta San Franciscosta.^ .
.. Koaventionin / kokoaloeaBa; kmil-tUn
selostas']l(BfSWl7:n ^elättämi­sestä
COL: n jäsenyydestä'ja sen
jälkeen sahkötyöiäisten nnl» pä&i^
ii esittää •CCI.:lle, eitä sen tulee
palauttaa kaivosmiesten uniolle
sen kaikki oikeudet Torontossa
kokoontuvassa 'r.konventioniaBaan.v
IHyM<äksyttyJen päätöslaifselmien
joukossaon.yksi, missä tuo
työväenjohtajat, jotka ovat ahfcautuL
neet Joko punakauhim lietsontaan tai
toisten unloldenvtyömaille,'^suoritet­tuihin
reittatdcsUni mitkä molemmat
heikehtävät tmiotohxdntaa.^':N
iuainiten>^;.t^^
uiUon'iCaniulan-johtaja-C^
Ja C O F m järjestäjä OUvjer Hodges,
Jotka yrittävät punakauhtm"; lietson-'
nan j a reittausten avulla vetää säh-kötyöläisiten
union Jäseniä terästyö-
Hlsten unloon.
Vaikka konventioni;^ esitettiin
erikoisexy terävää arvostelua C G F :n
joidenkin johtajien edesottamisista,
n i i n kaikesta huolimatta ipfiätetttin
txilevissa liitto vaaleissa tukea'työlälsr
ten j a farmarien Järjestöjen kannat­tamia
C C P : n ehdokkaita.
Säihkötyöläisten xmlo vastustaa
jyrkästi katuvaunujen matkusbushin-tojen;
korottamista'vToiontossariM^
omaksuu -kielteisen, k a m i a n r a u h a nr
aikaiseen armeijan pakko-ottoon
nähden; kannattaa ilsraeUn itsenäi­syyden
timnustamista j a . denu^ETaat-tisempaa
järjestelmää OOLm k o n -
v ^ t i o n i n - äänestysmenetehnässä;:.
SjiHiaajttiiiri Boucliard jättää
iiran
"1
siten ryntäyksen'loppuun saattamis­ta.
Paina siis mieleesi, arvoisa l u k i ­ja;
Ollitpa xolssä tahiansa: Tee väv<d-
Usuutesi j a lahjbiia mitään haasteita
odottamatta, sstä enemmän lahjoi­tamme,
sitä paremmat takeet saam­me
' l ^ t e m m e menestymiseen ja s i -
sältöÖn^nähden. — H . '-
Tshekkoslovakia ostaa
yehnää N.-liitosta
..Chomntov, Tsbti^oslovakia. — 171-
koäuisen kaupan ministeri A n t o i^
Gregor o n ilmoittanut! että Tshekko­slovakia
tuottaa 300.000 tonnia veh­nää
Neuvostoliitosta. Tshekkoslova­kia;
osti .viime';vuonna j a tämän) vuo­den
alussa 600.000 tonnia viljaa N e u ­vostoliitosta.
*
MontreaL — S e n a a i t o r r T . D. B o u -
chard, Le Clairon-lehden julkaisija,
on ilmoittanut^lopetftavansa sanonia-\
lehtitohnen sokeuden takia. M r . B o u -
cardhi lausunto^ julkaistiin mainitus­sa
lehdessä j a se päättää yhden huo­mattavan
cana'äalaisen 50 vuottakes-:
täneen • uran iQuebecm; - maakunnan
pomttisessa; sanomalehti- j a k u n n a l ­lispolitiikan
elämässä. ^
Artikkelissaan, jonka nimeksi hän
öUyallnnut VVIimeiset panokset", se--,
naattori Boiichard kertoo, kuinka hän
tuU'^sokeaksi. Hän sanoo:
"Blokuun 5 pnä Istuessani ikkunan
ääressä j a katsellen ihanaa näköalaa,
näin ikäänkuin verhojen (tulevan yht^
äkkiä ikkunan eteen. Tämä verho
peitti "valon. Minä olin tullut sokea-aksl."
Lääkärit ovat antaneet lausunnon,'
että senaattori Bouchard el enää t u ­le
näkeväksi,; Jcoska sokeuden on a i ­heuttanut
erinäisten .verisuonten r e ­peäminen.
Senaattori • Bouchaxd- on viime a i ­koina
ikeskittänyttoimintaiisa komi­tean
kehittämiseen.;: muistopatsaan
hankkimiseksi sir •WilfridLaurierille;
Y l i 50 vuoden ajan on senaattori
Boudhard vaikuttanut Quebechisyleir
seen elämään. Hän aloitti ensim­mäiseksi
toimintansa :<kimnalli£i:sa
asioissa St; Hyacinthessai: jossa h a n
ön:syntynytpä kasvanut;;ollen kaup­palan"'
valtuustonrahastonhoitajana
useita vuosia. .Hän o l i useita kerto­j
a valtuusmiehenä Ja^lopulta por­mestarina,
jossa' toimessa hän oli; y l i
25 vuotta.
Hän oli myöskin maakunnan l a i n -
laatijakunnan;puheenjohtajana, mir
nisterinä Tashereaun; j a Godboutin
hallituksissa, Quebecin Hydron presi­denttinä:
Ja lopiata hänet nimitettiin
Canadan senaattihi.
HuoUmatta kaikista^ toimistaan, ei
senaattoriBouchard koskaan jättänyt
sanomalehtialaa; : J o varhaisessa nuo­ruudessaan
hän .perusti St. H y a c l n -
thessa sanomalehden;,"Le Claironin"
Ja myöhemmih siitä otettiin painos
myöskin/Montrealissa.': - Hän oh vank­ka
edistysmielinen; liberaali; joka nä-;
kyy selvästiniin^hänen toiminnassaan
sanomalehU- kuin kaikilla muilla­kin
aloilla. Hän'perusti aikoinaan
Canadan: Demokraattisen Instituutin;
jonka presidenttinä han vieläkin t o i ­mii.
Mr. Bouchard on myöskin vaikut­tanut
lukuisiin; muihin;;yhteiBkunnal-lisiln
ja llikejärjestdihin.
Artikkelissaan, jossa hän sanoo l o ­pettavansa
sanomalehtii^ansa, käy
mr; BouchardilyhyestI läpi huomattar-vimmat
kampanjat j a toimintansa,'
mihin hän : osallistui-elämänsä aika-,
na. Hän huomauttaa, että hän on
rpelottomastlkäynytjokaista kampan­j
a a : ilman omanvoitonpyyntiä, k un
h t n ' on nähnyt jossakin vääryyttä.
Hän lopettaa artikkelinsa^ seuraavin
sanoin:
" M l n a jätän taistelukentän ilman,
että olisin koskaan menettänyt kun­niaani
-tai laiminlyönyt tehtävääni.
Ampuessani; nämä viimeiset laukaukr
setiminrkeholitan;ystäviäni olemaan
vankkoina - periaatteissaan - aivan k u ­ten
eräs sanomalehtimies on tehnyt
50 vuoden ajan, mies, joka on syn­tynyt
pienessä St. Hyactnthen kaup­palassa;
keskuksessa;: mlkäv on tunte­nut
melkein- kaikki suuret; liberaalit
meidän kahdessa poUittisessa pääpuo­lueessamme
Ja-mikä timnetaan-maa-kuutamme
Intellektuaalisena keskuk-sena."
* * *
Kesäkuussa v. 1944 Quebecin pää-
, ministeri • Godbout ilmoitti, etlä se­naattori
Bouchard on "vapautettu"
toimestaan Quebecin Hydron puheen­johtajana;
Tämä erottaminen tapah­tui
kaksi päivää sen jälkeen kuin
senaattori Bouchard oli pitänyt e n ­simmäisen
:vpuheensas senaatissa, mis-:
sä' puheessaan hän paljasti: Jacques
Cartier-seuran salaiseksi järjestöksi;
•• Hän joutui tästä: atikaran painostuk­sen
johteeksi; mutta hän sanoi, etteJ
hän peruuta, sanaakaan senaatissa p i ­tämästään
puheesta; - ' " M i n u n ainoa
tarkoituksenlVisanol han ^*oli• auttaa
ranskaa sekä englantia puhuvia
maaiunlehiäni;* jotka- ovat' lojaalisia
canadalaisiUe; aatteille-ja r minä olen
vakuutettu; että minun- velvollisuute-:
ni oli ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin:
n i i n kauan k i i i n vielä oli aikaa estää
kansallinen katastroofi."
Senaattori Bouchard antoi tämän
lausunnon sen Jälkeen kuin quebeci-lahien
"L'Action Catholique-lehti o l i
varoittanut Godboutin hallitusta ja
es
lilaan Oh kulum^^^
pnä a l k a l i^
K i s a u s . Nyt voida
pien aiaan mennessä o
'raftahia i a k e s k i v i i k k c
f$469.00 r a h a a ; mita^iÄ
^lähdeh päivänsaiagä^
S n a saatu 623 lahjoi
fffiköisen mairiinnan?t^^
' ^ s n kaunis lahjoitus
it olevani edolleenlB
n talossa oIeya|$5.p(
iva m y l l y n k i v i j o n ka
fiinä heittää riiereh^syv
niin erinomaisen • hyvän
'lyi saapui lähjoituksM
Canadan Suomalaisen Jär J w
ki&rtava puhuja ja jarjesttji» I B ^ N E J A TAUNO H I .
railee en suomaiaisasutufciiia oXllren haasteeseen ja has
rion ja Quebecin maakunnissaÄllma ]a Arvi Tuumasi
raavassa järjestyksessä: ÄLerbysta, jatkamaan na
MAIJUJA JACKWAI
Rannan haasteeesenjj
Port Arthur ."Äre, A. Leikkaan Sudbui
Sprucedale ^, IMMR. J A M R S . ARNOLl
Mattawa m j^rg. A. Salon haaste
Cobait IKm (nuorempi), mr. ja ]
Kirkland Lake lÄerbysta, mr. ja inrs. h
Eby jKj Tyynelän Soosta, mr.
Timmins Ä ja mrs. Vainö Toikan J£
South Porcupine lÄiaan haastetta.
Connaught Station IJBAINO H E I K K I N E N L
Rouyn. Que 2» ja Nick Ylikylän Toroi
Vai d'Or imjaYrjoEricksoninTim
Montreal «Lockerbysta.
_AILI TERÄVÄINEN £
Korhonen saapui hiljan lähes « t e r Koiviston haasteesee
den kestäneeltä vierailulta SuonnBjjjjjjjjg^g Paula Woodley
-joten hänellä on mielenkiintoista kKQQj^Qgta, /
rottavaa siel'a. Samalla hän E V ) I R . J Ä MRS. ANTTI
taa yleista tilannetta ja JarjestSnÄiena Perämäen haastesefi
tehtäviä yleensä. • Juho Kallion ja Nick 1
.Osastoja niillä paikkakunniUaiÄö';^^^
sä hän vierailes pyj'detaan vaiÄightonista.
maan kokoushuoneet sekä;hiioIelBrsELMA J A OTTO NIE
maan-paikalllsesta UmoittamlsestaHEUen ja Kalle Saaren hs
muista puhetilaisuuksien JarjestäfflÄighton Minelta, Victor
t-a koskevista seikoista. _ B m Halmeen Mattavvasta
Canadan Suomalaisen Järjes«Ä?EMIL RAKKOLA SoOS
Toimeenpaneva :KomitÄt!jBlioinäen haasteisiin ja ha
Emo' Saliinin Rankin I
;^3P^AÄl U-TU.lliil:fonnn ••a sbtHaoIsviLastMta^ ARO unJut,t A-a AjUaG JUaSlmT a ti.iiecd;uovniiaantttiO.vijaa ^•m tjmy^saj^ mPuAkAaaJnA. NEN So(
Liittotoimikunta haluaa .täten-moittaa
kaikille liiton seuroille,
•klubeille • • sekä • myöskin muille,;
joutuvat kirjeenvaihtoon -liittoh
kunnan kanssa, etta liiton sihtf
uUsi osoite on tästa lahtien seum^
Paavo Vaurio, 89 St. Patrick
Toronto, Ont. *'
K a i k k i ^ i i t o l l e tarkoitettu kirje
vaihto on siis .lähetettävä yli
tulla osoitteella, jonka seikan
dämme kaikkia asianomaisia 1
maan.
Työläisterveisin
SCAU-liiton liittotoii
Paavo Vaurio, sihteeri,
89 St. Patrick Street,
' "EROAA JOHTAJAN \\_
' Tänään alkoi Ottavraasa «
konsmratuvien ^pnolnekotoos.»
taAemipana tehtävänä o n ^
onden johtajan valitsemin^
Brackemn tilaUe, joka o^Ji
eroavansa johtajan virasta
lisien syiden tähden. «~
ennen konservatiivien j o h u^
litsemistaan monet vuodet'
•pääministerinä:
Aku Korhoneii'
-Toronto, Ontario
liberaalipuoluetta yleensä, että
"kuolee amaaksi ellei se sanoudu i
seUaäsesta miehestä kummr.
%liarä'ön ja tuomitse häntä ju
ja täydellisesti 24 tunnin
Senaattori Bouchard on yksi 1
harvoista tämän • maan; ranskala
porvareista, jotka näkevät edisty
Ilsen toiminnan eika taanti
olevan kansan turvan.
PÄIVÄN PAKINA
Tarina "faifeilija" Ilse Kocbista
K u n NeuvDstoUitto :Qrytti natseja
turvattomia ihmisiä kohtaani^jiaxjoit-:
Uunista eMHnie31isist&' JulmnUksfeta,
n i i n täällä'sanottiin s e i l a a b o l ^ .
viUcien pröpagandaksL Sivät myds-liSStt^
amerikkalaifiet: joukot iuskoneet
natsien jutouuteen?ennei)lcuin näki­vät
sen omin i^lmtai vaBoittaessaan
BuchenwaIdln?vkeiäcitysIeIrln;^?:^K^
muistetaan £ sen ^ ajan': sanomalehdissä
oU kirjoituksia amexiUfftaisten Goti-laitten
mielialasta. ''"Me toivomme^
sanoi ^eräddn ftmerikänUalnea soti­las
BuchenwaldiS8a; *%titä venäläi­set
valtaisivat'Saksan. ^ Be^ainoas-jSita^^
i^ettäVimperialistisille valloille jäi
^salliselle alueelle. f „ ,
(•fJS\%^^'^^l\,,,^Bernaaotte ehdottaa^ että Negev, minkä Israelin hallitus toivoo
V.i^,\M'"ivpivansa keinotekoisen kastelun avulla saada iiedelmäUiseksi," riis­ta--
j-r ' r f i . <i 1 . 1 • . '
liömailin asemesta.' Tämä^ selittää sen, miksi' herrat Marshall j a^
Bevin kannattavat Bernadotten raportin hyväksymistä, mutta Israelin^'
hallitus vastustaa sitä' jyfkasti."
Tämän kdkea perusteella tuntuisi johdonmukaiselta ja ennen-J.
kaikkea oikeudenmukaiselta se^^. että-Canadan edustajbto'YK:n is->^
tunnossa asettuisi^ nuoren Isrädin puolelle ja antaisi esimerkkiä toi-f
suosittdemlaHa liittohallitukselle' Israelin r hetikohtaista
taan tietävät m i t o i kohdella noita
natsiäpärlä>^ . . , f
. Afonet viimeatfcalset \ itapaukset
^osoittavat kuiidcä'^<^ol]teassa amerik-kalaisöt
sotilaat olivat .^Viimeinen
sellainen tapaus o n l l s e ^ K o c i i i n tuo|:
mipn lievennys. . . !" |
^f.llse" K o c h <di;Bu(äienwaldln k e s |
kltyslebln'' |kcune3>d^mtin>ai^ M n
^oU'itse„ lo^nksi leirin'komendantti!'
Natsien ]Ec^tysileix^bin''-^suIJedu^
itisÄisteT^p;-
S!
^'i^aiEit^-^näts&a;^
: näissä ,;kesikltysleireissä nautihtorik--
kaimmat hetkensä.
' Use Koch;ikuului saksalaiseen nat-siylimystöön.
_ '^Sen herraskansan
kaildjeln korkeimpaan hiearkiaan,
joista meidänkin taantmnukselllset
suomenkielisetplehtemme - ovat yrit­täneet
tehdä pyhimyksiä. Ol^nme
monta3kertaa;.^saan«et ämulla kuinka
n a t s i t , harrastivat ^fnyoskin eri t a l -
dehaaroja. Sen^ todistaa Göringin
taideaarteiden varkaudet. Ilse K o ih
harrasti inyösldn taidetta. Hän piti
aistikkaista huonekailuista, erikoi­sesti
iaiteellisesti kuvitetuista lam­pun
»varjostimista;
Hän riisutti vankeja alasti J a suo­r
i t t i heissä ihotarkastuksen. Hienon
•taidevaistonsarohjaamana'hän^^^ "^^
huonoihoiset.^ ' ,
V a i n terveÄoiset kelpasivat Iiselte.
Kun;toänilöyslsterve3hoiseninuorukäi-sen,
niinVliän antoi ita-tuolda uhrin
ihon, taidemakuaan ~ tyydyttävillä?' fca-vioillSL
a i n ' tatuointi o l i suoritettu
Ja Jäia parantanut, niin sitten hän'
otatösranghi'^ hengiltä' j a nyletyttl
nahii^V v,N5Istä^ J h m i m a h a ^ hän
kehitteU tämä sadisti natsikulttuuria
:;ja herras&ansa • sai; nauttia Ilsen suu­rista
•taideharrastuksista.
Lienee tarpeellista muistuttaa, et­ta
kertonms . -Use K o c h i n ' ihmisna-hasta:
^valmistetuista : lampun rvarj os-timlsta;
ei vole-kommunistipropag
daa. Buchewaldin keskitysleirin v a l ­loittaneet
amerikkalaiset olivat niitä,
jotka totesivat Use K o c h i n "taidehar­rastukset".
Oikeudessa myöskin t o ­dettiin
tämä todella tapahtuneeksi
tosiasiaksi. ^
Ilse Kochin juttu" oU äskettäin l i i t ­tolaisten
oike&laitoksen käsiteltävä­nä
j a ^hänet tupmittiin kuolemaan.
Sittemuim tuomio mimtettiin elin­kautiseksi
koska hän o l i r.askaana.
Mutta Ilse Kochilla oli ystäviä
liittolaisten johtavien henkilöiden
keskuudessa. - Hänen tuomiötaaii^
"pyydettiin edelleen alentamaan, joka
tapahtuikin.' ^EHiikautlnen tuomii»
alramefitiin neljään vlKiteen, josta^
syytetty oli jo'käxsinyt'^olme vifot4
ta. Tämän tuomion Vahvisti USAiri;
Saksassa oleva icomentaja. kenraali
Lucius D, C l a y . f V u o dm kuluttua tä-,
mä natsisadisti;on-'jälIeeni^>vapasaia jai
odottaa jäUeeii tilaisuutta omalaatui-l
sen "taideharrastuksensa" kehittä-,
miseen. , ,, ^ "^-S
K i m 'IISA:n Benaattori Raymond
E. Baldwm tiedusteOi syytä' miksi 'tä­mä
natsisadisti s a / n ä i n lieväia tuo­mion,
n i i n USA:n_ aimeijab' sihteeri
,KennÄh.Roy^,iImditti'|jtodl^"€ttä
|Valmistutti-lampim'^^varjostimi^ Si-ä^^i^^S^^^MSM^^mM^
tarkoin harkittu eika sita tulla 1
tamaan.
E l ole kauan siita kum HiUerffli
ha-asiain tuntija Hjalmar
vapautettiin ja monta muuta wij
rikollista.
K u n ns. Berliinin kriisi on ie
nyt -vakavaksi mm on hjvä
nämä natsirikolliset. Tamä!i!;:j
myksen yhteydessä puhutaan,
nm saarrosta, en Inttolaistea^j
tysalueista, mielenosoituksista
Kaikki nama ovat poluttisen c
ulkonaisia helposti havaittavia )
öitä. Todellmsn kjsj-mys on su»
teutetaanko Teheranin, 1
Potsdamin sopmiukset fasis^
vittamisesta ja maailmanrauha».'
vaamisesta. , „
Ese K c c hm lievä tuomio ja »
toisten natsinkoliisten vapar"
nen , lansivaitam miebit;
osoittaa, etta JJempänä
sopimuksia ei noudateta, v .
jos Neuvostoliitossa ja
demokratian maissa seur^°
rella huolella sita mita tapabtou.'
si-Saksassa.
Mifri ^ o v a t ne canadaia»».
uskoen iEurpopan ^^^JjrTi
viimeisessä scdassa?
että sellaiset 10^^'^°^^™* tfl
kuin'mitä Use Koch oh
kerran^'ruveta iiarra£tamaan
t u l i t a ' ^ d e t t a a n " ^f^^^^
JOBsä'rääkättäisiin n l i t a . , " »^
,deii kiffkdmpi^
WM. KOSKI Soosta vas
; ANNI SALO Timminsij
[1 ja haastaa mrs. Alma O
Iin Timminsista.
[,SAIMI JA K. HEINÄM
hosen haasteeseen Ja ha
en,; mrs. Miina ViitasE
kurin Timminsista sek
bja ja Jani Migleenin Toi
'elleen.
E. E. NIKKOLA Timmi
1 ja haastaa Heikki Alik
HELMI JA JUSSI MJi
Iga Rissasen haasteeseen j ;
Ilja Frank Granlundin On1
nm työmaalta Moor Lak
frkland Lakelta.
HELGA PIESANEN K i
äEdla Möttösen ia Wilma
[aters-kunnasta, Ont. seki
Hcolan Tarzwellista.
sHupm! Vapauden tilaaje
la vastaanottavat Helga I
feoituksenne ja haasteenni
y}% niin he antavat Teili
•me.>i
EMIL ERVING kämppä
^"Ifsen haasteeseen ja ha?
RISTO VIITALA Swast
en ja haastaa Kusti Rai
l,jaJ. Lindrosin Tarzw€
EMIL KANGAS Swast
^teeseen ja haastaa Niil
"seUm Hearstista Ont. ia'
MRS. HILMA LUNDY
JACOB LUNDY Swasti
•«en ja haastaa Antti 7^
»an Malarticista Que. ia-
JÄINÖ HÄMÄLÄINEN
haasteeseen ja haas
Mamrs ja mrs. H . Häc
^fen Ville LaSallesta Qu
Montrealilaiset Huom! "\
^naasteita vastaan John I
'rokosta.
ft^NNA JA ONNI S AL
b,;:r??^°^"^vat $5 ja haa
Fen, Victor Märrin ia Jus
kämpältä No. 16. Koel
aontarkea.
'AIMA JA SAKARI KEI
^JO isj?Joittavat $5 ja haa
g ° ja Jussi Mäen Driftwo
^ ömisalon Lac Ste^Ther
^Hearstista Önt., \der
lilt^^^, PUSKALA kän
' *|artikaisen haasteesee
'uan ja Esa Ruuskan
5 I G N E JA TOIVO WÄ
^ ja Tomi Viiasen^haast
">,Wanupista,,Hiljai
^ ^ j a John Hakalani
j^AUNEJAJOHNISOMi
^Äitarm haasteisiin Hl
iJs ''^^kkolan HearstistsE
T„Penikoilla ja Lauri.A^