Vapaus, August 3, 1948

              >pa3dnclaa:
iästään/
|ev
fievmisUimoa: soOr
saaiTon xämäsxiättömyydtui
» seUaisiakiii, - ' muodollisesti
araiHSta^Ttoi nimettyjä pSA:n
xq'jneDpiteit& kuten esi-
"aran •: 'antiEralneh l i i i i s i -
maflle Marsball-suunnitcl-
.än sängÄ t ä r k i t : osa?; gj
yhd:s;yiieet •. KaBsaiunaiv
i 'jdJseimltioiden iteliiuis^
ivaksi väätuuh juidfeästei
irasta toiminiiäita,- • jtia^^tj^
lagandaa ja sl;«i riiioo
la päätöstä. : •••: •
stohiion Edustaja. A.
sanöi >lieiä'ioicoul:seii; istiii
'Vetoamista siihen- eKä"^
^sisä • järjesiyksessi; oUä:'i|
tisten periaatleSden louJatsi
eJ: voJda hyväksyä. Se
veruke, joka. jchtuuhilu^
,a iehdä- loppu selLaisesu
tä- ilmiöstä kuin solapro^
uluen kyynillLsesii ."detBo.
;en" oikeuteen kirjoivULaÄ
«^a seka " l e h d i s i ö n - Ja sanana
iXi", jalkaa sotapsykoila Jitt-ä
kiinnostuneiden käittlYci-
5JB poittciss». ,
j^imia. Sodanlietsojina on syytet-
' penkille asetettava provokatoo-jj
^utaesirjppu"-elokuvan/teki­jä
olij#ajat; jonka elokuvari-^tii^-
cna on synnj-ttää sotahyste-ja
vihaa Neuvostoliittoa kohtaan
ietsojiila on pääsy Amerikan
i, josta, hyvin usein kuullaan
' ten rikollisten -T- jotka; \ovat
aa* Itä-Euroopan demokraalti-
;niäl£ta kuten ^Jagy Perencz,;^-
i-Buzeti tai Matshck — piiUeita;
avoimesti kehoitetaän ' inter^
^^.a demokraattista Romaniaa,
^ r i a ; Jugoslaviaa, Bulgariaa,;:ja
klaavastaan. : •; ^ •v^^^B'':
On syytä huomauttaa, että — kut«j:
Week"in tapauksessakin —
en esiintjTnisteh välillisinä
Ittajina ovat eräiden USArssa
asemassa olevien henkilöl-kehoitukset
ja toiminta; !Esim.
äskettäin .tapahtui uusi esiih- Iien, jonka aiheena oli Neuvos-m
muka tavoittelema maallman-iis.--
• •••••• •• •
ne aikoina on ilmaantunut useir
ihoituskirjoituksia myös niiden
•il lehdistöön, jotka ovat alls-
; sisä. ja ulkopolitiikkansa ame-sisten
mahtikäskyyn. Sellainen
yös hollantilaisen "Het FreJe
lehden kirjoitus, jossa kehol-
— sen amerikkalaisten kump-
I antamaan esimerkin mukal-
_ rj'htymaan sotilaalliseen
iykseen Neuvc/istoliittoa vas-
Siinä tosiasiassa, että tällainen
IS on Ilmestynyt, minkä Joh-
Jeuvostoliiton hallitus on .niin-lahettanyt
nootin Hollannin
aelle — on. selvästi nähtävls-jus^
HoIlannin kasvavasta rlip-udesta
amerikkalaisista mo-loilyhtymlstä,
jotka varu&tavaft
lantilaisla Imperialisteja aselstiik-
(Da yhä uusia interventioseikkailujä
irien Indonesiassa. •
USA.-n edustajakamarissa käsitel-in
tulevaa vuotta, varten valtavaa
ibudjettia, jonka yhteissumma
iHäa 10 miljardia dollaria. Et voida
näkemättä tiettyä yhteyttä, tä--
USA;n historiassa cnnennäke-itföman
valtavan sotabudjetin ja
propagandakamppanjan välillä,
ffa amerikkalainen lehdistö, filmi ja
io harjoittaa yrititäessään "todls-olkeutetuksi"
Amerikan^^ kansan
Iissä ne., uudet verotaakat, jotka
lytetaan sen hartioille,tämän aseis--
itumuohjelman yhteydessä. •
Neuvostoliitto — yleisen Rai;han ja
)jen turvallisuuden uskollinen ja
riähtamaton puolustaja — on pal-
.'anut ja tulee paljastamaan uu-
Mdan lletsojicn rikolliset juonet,
puolella on kokp maailman de-
»b^attisten kar-salaisplirien, mii-'
!en Ja yha miljoonien tavallisten
Ien m\ofatunto, ihmisten, jotka
iuavat rauhan lujittumista, vlhaa-
Mtaa^a.hyökkäystä. pyrkivät elä-
"1, ystävyydessä kaikkien : Icahco
kanssa.
HaiYis()n;Dillaid vöi^^^^^
bippialalsissa
Jänkit voittaneet myöskin pituushypyn ja neljän
sadan metrin aitajuoksukilpailussa
i .käsittääkseen, että se ba
laista, jota-. Yhdistyneet- Ksi;^
,t-järjeston. (toisella- istubto-tehty
paatos tarkoittaa. Kir.i
•sa esitetään . kyynillisesti
ssuunnitelma Neuvostoliitta
• suunitelma- tuhota atöni-l
a avulla Neuvostoliiton sna-kaupungit.
-^Moskova, le-
Kiev. Harkov.. Odessa. !&•
•sa propagoidaan suunite
mukaan on luotava "lento-ien
mucdoätama .suljettu
läjän : ympärille, jotta US
L. voitaisiin; kiristää k
jmmm punstamalla sitä
venäläiset tukehtuvat"
stoluton Hallituksen n
i : "Neuvostohalhtus
^ttomanä kiinnittää
idysvaltam halhtuksen
edoUämaituttUUn ,
kirjoitukseen, ko-ka ta
Utusten julkaiseminen on
riidassa-uuden sodan pr
vastustavan paatoksen
a Yhdistyneet Kansak
1 jäsenvaltiot, niihin luet
5 Amerikan Yhdysvallat,
sti hyväksyivät"
uollaiset. uuden sodan lielso-ittömat
esiintymiset eivat
nen ilmiö amenkkal
?sä, siltä ovat osoituksena n*
iille tunnetut itosiaslat. U:
alaiset' taantumukselliset
i kirjoittelevat - nykyään
sta ja naLssä kirjallisissa lij:-|
sa tämä tuleva, sota. ku
i^an avoimestr ja ama Na­toa::-
vastaan . käytäväksi »
ossa ehdottomasti käyt-mmia.
Täysin pemstelei»
lään itosiseikoilla vahvista)»!
vostoliiton kuvaaminen
on luonteenomainen .
näille kirjoituksille, Joifc
ksenat on •• puolustella
luksellisten sotilaspiirien
siä toimenpiteita McCorffiSJ
\llison-veljesten kaltaiset»
itimiehet en at ujostele
I/ontof». — Eboninvärisen Harrison
IIHllardUnjohdpl^ voittivat yMysyal-talaisten
olympialaisjoukot: täällä
lauantain- kisoissa kolme-ratat;;jä
kenttäurheilun Johtavaa kilpailua ja
saivat siten, ainakin toistaiseksi.-: kä­siinsä
johtavan aseman pistelaskussa;
Kaikki 83,000 katsojapalkliaa olivat
täynnä kun maailman par^ korkei­den
aitojen juoksija. 25-vuotias nee-;
keri, Harrison Dillard voitti sadan
metrin juoksun perin tiukassa kilpai­lussa
toista neekeriä, 30-vuotiasta
pennsylvanialaista V a 1 i m o työläistä,
Barney-Ewellia vastaan, juosten mat­kan
10.3 sekunnissa ja saavuttaen si­ten
sen saman olympialaisennätyksen,
lonka ovat entuudestaan ^saavutta­neet
kaksi rnuuta neekeriä, nimittäin
Ekldie Tolan 1932 kisoissa Los Angele­sissa
ja Jesse ,Öwens Berllnissä 1936.
Matkan maailmanennätys'^ 10.2 "se-kuntfa
— on Öwehsih ja Harold Davi-sin
nimissä. '
Dillard tuli kolmannelle tilalle
E v a n stonin olymplalaiskarsinnoissa
ja Ewell oli toinen. Kuudennella ra­dalla
juossut : Dillard sai lauantaina
lentävän lähdön pyssyn lauetessa ja
oli koko matkan edellä, vaikka Ewell
saavuttikin häntä maaliin tullessa sii^
nä määrin, että voittajan määrittele­mistä
varten oli tutkittava otettua va­lokuvaa,
joka osoitti Dlllardin olleen
Jonkun hiuskarvan verran edellä.
Ewell Juoksi toisella radalla.
X Vaikka Dillard tunnustetäänfcin
maaliman parhaaksi korkeiden aito­jen
Juoksijaksi sillä hänen nimissään
on epävirallinen maailmanennätys
neksi moukarinheitossa, .liämän k i l ­pailun
alkuottelu , suoritettiin kah
dessa erässä Ja-Tamminen tuli kuu­denneksi
toisessa eräsisä. Kilpailun
voltti-unkarilainen Irmy Nemeth tu­loksella
183 Jalkaa Ja II.5 tuumaa.
Toisen tilan voitti jugösiavialainen ir.
GuisiJa!;koImannen ja neljännen Jän
kit Bob, Bennett ja Sam Felton ja
kuudennen, Ruotsin Bo' Ericson.
. vRuotsin J. A. LJunggrcn voitti 50
icm. kävelyn neljässä 'tunnissa, ,41
min.. ja 52 sekunnissa.^^^ M
paikat jakautuivat seuraavasti: Godel,
Sveitsi, Johnson, Britannia; Bruun,
Norja; Eau, Britannia Ja BJurström,
Ruotsi.
400 M. AITAJUOKSU
Soutiiern • Galifoniia M Ilniyersityn
Roy Cochran voitti 400= m. aitajuok­sun
uudessa olympialalseniiätysajassa
51.1 sek., ollen neljä Jaardia edellä
seuraavastii miehestä; ceylohilaisesta
Duncan Whitesta. Muut pistetiiat:
Larssen, Ruotsi r A u l t , Yhdysvallat;
Cros, Ranska Ja Mlssoni, Italia.
-Seiväshypyn alkukilpailussa voitti
Suomen E. O. Kataja neljännen Ja V.
Ölehius kahdeksannen pälkäii, pääs­ten
siten loppukilpailuun. Voittaja
oli Jose Barbosa Puerto Ricosta, toi­nen
Kallers Ruotsista ja kolmas Kaas
Norjasta.
Z a t o p e k ^ ä l O
(13.6 sekuntia), ei hän päässyt Yhdys­valtain
^edustajaksi tällä erikoisalal­laan
koska hän kaatoi liian monta
aitaa Evanstonin karsinnoissa. Hä­nen
ajatuksissaan oli päästä Setä;
Samulin edustajaksi niin aitajuok­sussa
kuin 100 m. matkallakin, mutta
ilmeisestlicln hän yritti liian paljon
— niiri ainakin sanoi hänen .neuvo­jansa
Jesse Owens. Noin puolentoista
vuoden aikana Dillard voitti peräk­käin
kaikkiaan 82 eri kilpailua, Jota
pidetään myöskin maailmanennätyk­senä.
Yhdysvaltain yliopistojen -kilpai­luissa
mainetta, saavuttanut panama­lainen
neekeri Lloyd La Beach: oli
koinrias sadalla mctriliä,. joten täiinän
kilpailun kolme parasta oli neekereitär
Neljänneksi tuli brittiläinen - Alan
McCörquodale, viidenneksi california-lainen
Mel Patton, Jota on viime ai­koina
väitetty "maailman nopeim­maksi
:. ihmiseksi" Ja; kuudenneksi- Ja­maikalainen
neekeri MacDonald Bai-ley^
iJoka edusti Britannian värejä»'
mpialrhti on ikkuna uiko-mrnnnn.
Tilatkaa XHK VAPAUS.
VÄLITÄMME
TIUUKSIA
^rsVÄLTAlN PUOLELLA'
nJHESnviLLE SUOMA'
LAISILLE
Huomioikaa uudet
iilaushlnnat.
NEEKERI VOITTI MYÖS
PITUUSIIYFPYKILPAILUN
Lauantain toinen voitto neekereille
saatiin kun californialainen neekeri
.Willie 'Steele San Diegosta voitti pi­tuushypyn
25 Jaian ja 8 tuuman liy-pyliään.
Seuraavat kaksi tilaa voitti­vat
myöskin jänkit, Lorenzo Wright
Ja Herb Douglas ,australi alainen T.
Bruce oli neljäs,: puolalainen E.
Adamczyk viides ja brittiläinen alku-asukasruhtinas
A. F. Adedoyin. Nige­riasta
oli kuudes:
Itävalta, Unkari ja Ruotsi myös
kultamitalin kukin. Itävallan .H.
Baume voitti naisten keihäänheiton
saavuttaessaan uuden olympialaisen­nätyksen
tuloksella 45.57 m.
VIISI PISTETTÄ SUOMEEN
Toiseksi tuli Suomien K. V. Parvlai-neri,
Joka heitti keihään 43.79 m. etäi-syyteen,
kolmanneksi tanskalainen L.
M. L. Carlsstedt, 42.08 m. Muut pai­kat
voittivat Yhdysvallat Ja Hollanti.
Suomen Leo Tamminen voitti maa 1-
leen kaksi pistettä tuiiessaän vlidien-
5,000 M. ALKUERÄT
Viiden kilometrin kolmen alkuerän
neljä parasta pääsevät maanantaina
suoritettavaan loppukilpailuun, Johon
siten osallistuu kaikkiaan .12 Juoksijaa.
. I erä: Nyberg. Ruotsi; Koskela.
Suomi; Stonc,..Yhdysvallat ja Van de
Wattyne, Belgia. Voittajan aika 14.
58.2.
II erä:. Ahlden, Ruotsi; Zatopek,
Tshekkoslovakia; Mäkelä Suomi Ja'
Stokken, Norja. Aika 14.32.2. :
III erä: Willi Slljkhuls. Hollanti;
Reiff. Belgia; Albertson, Ruotsi Ja
Perälä; Suomi. Aika 15.6.8.
Siten osallistuu kolme suomalaista
loppukilpailuun.
JÄI POIS PELISTÄ
Suomen Margit Leskinen Jäi naisten
200 m. rintauinnin välierässään kuu­denneksi
Ja pois pelistä.
100 m. vapaauinnin voitti yhdys­valtalainen
WaIIy Ris ajassa 57.3 sek.
mikä on uusi olymplalalsennätys. En
tinen ennätys, 57.5 sek., saavutettiin
1936 Ja ; oli kahden Japanilaisen ni­missä.
Muut pistepaikat Jakaantui­vat
seuraavasti: Alan Ford, Yhdys­vallat;
Gcza Gadas, Uhltari;.: Keith
Carter, Yhdysvallat; Alex Jany, Rans­ka
Ja Per Olssen Ruotsi.
Mi es.ten ponnahduslautahypyissä
(sukellus) joutui kolme ensimmäistä
tilaa Jänkeille. neljäs oli meksikolai­nen,-
viides: ranskalainen ja kuudes
ruotsalainen ja yhdeksäs canadalai-nen.
Koripallossa Canadan Joukkue volt­ti
Britannian Joukkueen 44—24.
Lohfoon kisoläa
:: LOBUMIL . — v TBhekXoslovakialaineii
armeijan : toisen /luokan > luutnantti
Emil Zatopek voitu täällä perjantai'
na Wemt>ieyn stadionilla olympialais-kisojen
kymmenen kilometrin Juoksun
uudessa olj7nplaiaisehhätyi»Jassä/ - i29
minuuttia ja 59.6 sekuntia. Entisen
olympialaisenx^tyksen saavutti Jan
Kusocinski, Joka Juoksi matkan 30.11.4
vuonna 1932 Los Angelesissa. Tämän
matkan maailmanennätyksen saavutti
Viljo Heino 1944. Jolloin hän Juoksi
matkan 29 minuutissa Ja 33.4 sekun­n
i s s a . - ; - ' ' . ^ . . i ^ - ; : : - ':
Toiseksi 10 km. kilpailussa;tuli Rans­kan
edustaja Alain Mimoun-O-Kocha;
kolmanneksi ruotsalMnen B. Albertr
son. neljänneksi toinen ruotsalainen
S. Dennolf; viidenneksi norjalainen
Martin Stokken Ja kuudenneksi i>el-gialainen
R Rverart.
iieti kun Prahaan oli saapunut tie-;
to Zatopekin voitosta, ilmoitti Tshek-;
koslovakian puolustusministeri ken-'
raali LudvikSvoboda, että toisen luo­kan
luutnantti Zatopek on korotettu
kolmannen; luokan luutnantiksi, Joka
on: Tshekkoslovakiassa, korkein luut­nantin
arvoaste. Hallitus lähetti Za-topekille
myöskin onnittelun. Ken­raali
Svoboda sanoi korotuksen johtu­neen
"maan erinomaisesta edustuk­sesta
ulkomailla".
^ » 1
FACTS ABOUT FlNtAND
By AMEBICVS s '
Jänkit paljon edeUä
olympialaispisteissä
lauantai-iltana .
Lontoo. — Lauantat-lltana kun oli
suoritettu 1 i loppukilpailua, jaicaärip
tulvat olympialaispisteet seuraavasti:
Yhdysvallat . . . . . . . . . : . . v 101
Ranska . . . . . . . . . ; . ; .. 28
Ruotsi . . 2 5
A u s t r a l i a ^ 1 5
Unkari 14
Itävalta . . . . . . . . - . . 1 2
. Britannia ... . ; . . . . . 12
Tshekkoslovakia . . . . . . . . .10
Norja. 10
. Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Näiden lisäksi oli pisteitä 11 muul­la
maalla, mm. Canadalla 1 piste. En­sitilasta
lasketaan 10, loisesta 5, kol­mannesta
4 pistettä jne;
auttsi samanlainen j'a trio
issä vielä paljon ikävämpi;^
r&nxis^e suurimmassa /
lä. • Viime sota ei kai -Weiä t
tkahaäiv :^tava]lisille; i i '
ii kärsimyksiä eikä .kap
rjjeeksi voittoja, koska
ut huutavat suu
sodasta. Nykyinen
inen, että vallassaoiijaltj
an. kyin sota olisi
ätön. • niutta kukaan; ei l
i;puhu sanaakaan s&i,''
a- aikiaan; tavalliseiij-ic^'
esisa,; sen: kansanosaiikei
Dka .taistelee sodat Ja ~'
oputtua. niiden ku
arnme vielä lopuksi;
csestä'erään kuvarijse
anotaan samalla tavalls,,.
i monelle tämän """"
sanottu:.
1 me tulemme; suunkä'^.
ne paijon rahaa eikä
sitten enää koskaan;!!
v-pNäin ovat monet; poJ«J•
tihkyen luvanneet
uten OH käynyt? Tus^
irtuttuaan.: heidän rODi/Ä^
t e a s o t a ä n : ja .kuinka;"^
änee:t;^ s i l t ä'•nMtk^
;.Toiset,ovat tulleet:""
iina,;työkyvyttöminä
..S;i^ Annammeko- .tämän ^
.idit, turvatkaamme
iittymällä rauhaD:"'
ime . pys3^ä oiiei
eiskunta kotlemme.«upi?*f j
ame suurimman osan
"ETEENPÄIl^"
TILAUSHINNAT:
$8.50
nk.: 4 50
2.50
"NAISTEN VIIRI"
TILAUSHINNAT:
ngikerta.... $3.25
1.65-
"TYÖMIES"
ru^. '^^'^^'^'NAT:
'•gikerta
ki.
$7.50
4.00
2.25
maankiaa
a näille -lehdille-: ottaa;
an Vapaus ••• kustannusyhtiön =
liehet;; ja: sivuliikkeet.: ; Jos:
r«^kunnaUanhe el ole lilkkeem-
V»si«niestä; niiiv lähettäkää ;tt-;
*'*^nt:;- suoraan.'^ liikkeemme^
,;,;;-v.r«-,,-»..;;«:-;^'-:;^-;:-^:;:v;;- mmmmk
iLlSHING CO. LTD.
"t-SUDBURY; ONTARIO
ILTAMIEN JÄ^
J U H L I E N
JÄRJESTÄJÄT
RUltÄTlKETTIÄ
Niitä voi käyttää ravintola-ja
sisäänpääsylippuina. ;
Varastossa seuraavan hintaisia:
"Admit One" . . . . . . . . . . 75c;
5c, 10c Ja ISc 7Sg rulla
Z5c. 35c, 50c Ja 7Sc ^Sc
Jokaisessa rullassa on 2,000 lippua;
Postin kautta lähetettynä on lähe-tyskulut
Ontariossa seuraavat: >
1 rulla 16c
2 rullaa 21c
3 rullaa 26c
4 rullaa 31c
5 rullaa
6 rullaa
7; rullaa
8 rullaa:
36c
46c
51c
56c
T i l a t k a a o s o i t t e e l l a:
Vapaus Publishing
Sadbur?'.
COMPANY LIMITED
BOX 69
Ontario
4.31 M. SEIPÄÄLLÄ ....
Oslo. — Tanskan ja Norjan maa •
ottelussa täällä saavutti Erllng Kaas
uuden Euroopan ja- Norjan ennätyk­sen
seiväshypyssä tuloksella 4.31 <.u
Uudet Norjan ennätykset saavu*ebtiln
myöskin kiekonheitossa ja 800 m.
juoksussa.
Britannia menetti
merien herruuden
Yhdysvälloiile
Yhdysvaltain laivastokorpission te­kemien
laskelmien mukaan öli maa­ilman
tonnisto viime vuoden lopulla
lähes: 18 milj. tonnia suurempi kuiri
vuonna 1939. ollen kokonalstonnisto v.
1947 98,700,000 tonnia. Se Jakautui eri
maiden kohdalta,seuraavasti: . .:
1947 , 1939
Yhdysväilat . . . . 44,200,000 11.700,000
Britt; vältak. .. 23,20l>^000 24,100.000
Ranska -:.....:... 2,500,000 3,000,000
Kreikka . . . . . . . . LOOO.OOO 2.800,000
Italia . . . . . . . . . . 1,900,000 3,900,000
Hollanti . . ; . . . . 2.900.000 3.400,000
Norja . . . . . . . . . . 5,200.000 6,900,000
P a n a m a 2 , 9 0 0 , 0 0 0 -1,100,000
Espanja ..; 1,300,000 1,100,000
Ruotsi . . . . . . . . . 2,400,000 • 2,000,000
Neuvostoliitto ..1,800,000 1,600,000
Muut,Maat ... 8,500.000 19.000.000
Yhdysvaltain .tonniston Jättilälsr
mainen kasvu Johtuu sodanalka Isesta
suurentuneesta - laivanrakennusteolli­suudesta.-
-•• •:
SKDL:n julisfus faanfumuksen vaali-voifon
jobdösfa Suomen vaaleissa
l i
fSAN PUOLUSTAJA...
^ ^ o n enemmän kuin liike'
ieistä ajattelevan
i.iWaldemar.
ftitlO edistyksen vöim^
THE WORKERS' CO-OP.
Helsinki; — Heti äsken suoritettujen
Suomen eduskuntavaalien . Jälkeen
antoi;;SKDL seuraavan Julistuksen,
mikä on osoitettu Suomen työtäteke­välle
kansalle:
Taantumus saavutti -vaalivoiton.
Porvaripuolueiden j ä • olkeistososlall-demokraaittien
yhtynyt vaaitrintama
onnistui - mobilisoimaan ^reservinsä
kansandemokraatteja vastaani. SKD-L:
n: äänimäärä tosin väheni väin n•
7 proser.tilla; mutta vastusitajien esiin-
:mar.ssi aiheutti paljon' tsuuremman
edustajamäärän menetyksen. Sosia-lldemokraatitlen
edustuksen lisäänty­minen
el voinut estää työväestön yh­teisen
edustuksen vähenemistä, puhu-maittakaan:
siltä, että työväen etujen
luotettavien ajajien parlamentaarinen
määrävahvuus näin heikkeni.; ;•
, Suuntauksemme on; ollut oikea.- Se
on ainoa mahdollinen, Jos ; Suomen
kansa tahtoo vaalia onneaan Ja me­nestystään
Itsenäisenä:; kansakunta -
na.vTämänsuuntaiiksen voitto ^vol
vaikeutua, mutta sitä ei voida syr­jäyttää
syrjäyttämättä samalla. Suo­men
kansan; oleellisia oikeuksia - Ja
sen:; oikeutettua: taistelua leveämmär
leivän Ja turvallisemman: rauhan puo­l
e s i , v^:^-^:;.";::.;•^^;•:;:;;;^^;^.^.;;7^
Taistelua- meitä ivastaan on kjiyty
kymmenkertaisella ; aineellisella-; yli­voimalla.
Pääoma - heitti: tiileen: koko
vaHavan :s propagandakoneistonsa. ;Se
cl kaihtanut mitään kelnoJai:ToslasIai
vääristelUin.; ja suoranaista: valhetta
käytti f taantumus taistelussa ennen
turitemattomassa. laajuudessa.'-'-:: .::
•Kaikesta; > tuosta ;huolimatta; ;py.syj;
kan."5andemokraattlen:_ idntajna: eheä
nä ;Ja säilytimme varsinaiset kannat-,
tajaimne,:v Jotka / aktiivisella ;.toimln^-.
nallaan: r j a .;esimerkillisellä ; uhrautur:
vaisuudellaan ennen-vvaalejaiaDtolvat
p.-inok.scma K yhtekcn €a.sian' hyrälöi;-
Kansandemokraattinen rintama psoit-tautujl
voimatekijäksi. Jonka toimlntar
ja taisteluvalmlus ei ole jäänjrt vas­tapuolenakaan
huomioiniatta.
Nyt on: entistä selvempääi että. työ­väestö
voi saartruttaa todellisia tulok­sia
vain yhteistoiminnan avulla. Kol­me
vuotta kansamme etslkoaikaa on
jätetty tehokkaasti käyttämättä, kos­ka
taistelua, meitä vastaan on oikels-tososialldemokra-
attien taholta; pidet­ty
tärkeämpänä kuin taloudellisen Ja
yhteLskunnalllsen kansanvallan . to­teuttamista.
Jos Suomen työtätekevä
kan.5a nyt oppii käsittämään, ebtä
yksimielisyydessä • on:, sen .voima. el
ämä porvariston voiton antama ope­tus
ole mennyt hukka an. v
SUOMEN TYÖTÄTEKEVÄ KANSA!
;Me vaadimme edelleenkin, että st
suunta; Joka, sisä- Ja ulkopoliittisesti
h ahmoltcltll n ns. kolmen suuren so­pimuksessa;
pidetään voimassa.; O-temme
valmiit 'yhteistoimintaan : sen
-suuntauksen pohjalla.: Mutta; tulem­me
-taistelemaankaikin kansanvaltai­sin
keinoin niitä: vastaan; Jotka nyt
vasfedes, yrittävät; suunnanmuutos­ta,
tapahtukoon se millaisin veruk-kein.
tahansa .....
Työtätekevän kansan asiaa .voidaan
viedä eteenpäin;vain,yhteisin ponnis­tuksin.
Tämän 'totuuden pohjalla toir
mien ne; voiinmc Ja mc • ta
vain; torjumaan taantumuksen pjnrkl.-
mykset:;vaan myöskin: käymään- volt-tolsaatalstelua.
uuden,- ehomman kan^
S8ndemokraatti^; Suomen;vpuolesta^
Oppikaamme -vastoinkäymisistä; ja
viekäämme;; asiamme;: pysyvään voit­t
o o n . ' • " • '
Helsingissä; heinäkuun ^^9 päivänä
i'1948;,X';;'i;g;i"Sf«r:iSr-i:Sö;as
SUOMEN KANSAN
DEMOKRAATTINEN LIITTO ry
K. L. Kulo ' T y y ne
Finland, as polntedout in:8-.pre«
vioiu column, i8> a,' democra«y,:,pr: t^^
SG-called •• westem" type* or In poll-tical
phraseolog}'. H is a .bourgeols-democracy.
The country i? govemed by a cons-titution
and thte constltutional fonh
of govefnment iis exercised very much
the samc as in these tiriit<ri Stat^
-The constitution govcms ali activitles
of the göverriment and tÄe Diet <Par-liament).
The Constitution can be
amended only by a twoTthirds major-ity
vote bt the Dlet (Parllament). :
lUstorical Dates
Among the more important datcs
of constltutional law, we can clte the
folIowing:
The law göverning the present form
of government WBS promulgated July
17. 1919.
The law governlng the ässembjy
and the activitles of the* Dlet (Parlta-meht)
was passed January' 13,1928/;' •
The law authorizlng the Diet tb rer
view the constitutionality of decisions
of the Cabinet, Its minlsterles and the
Judlclaryvas passed November 25.
>1922.- "v.^^';,-.:-';.--'.
;: The law governlng the courts of
the land wäs passed November 25,
-1922. .. : ,^
A law granting s?lf-government
under the Finnish Constitution to the
people of the Aland Islahds was pas­sed
on May 6., 1920. and • another: law
guarantceing the rlghts of the people
of the Aland Islands under the Fin­nish
Constitution wes passed on Aug.
11.1922. .
Significant Dlfference;
There Is one very significant dlf-ference
m the Finnish Constitution in
comparlson to the U.S. Constitution.
This dlfference is found in that in
Finland certaln upper xlafs . groups
are endowed certaln special privileges
guarantced by the Constitution.
Finnish cltizens supposedly are ali
equals,- the law pro.vidlng "equarv Se­curity
of life;: honour, personal free-dom
and property rlghts., However,
the execution of thcsc "rlghts" of alJ
cltizens durlng such periodsof recent
Finnish hlstory as the. VLapua Days"
and durlng the fatefui years of the
.vWintcr-' war and the "Second" war
providcs us with a very clear plcture
^of total Inequallty for those not In
fayor of the rullng cliquc. But thls
inequälity is a fundamental law of.
bburgcois-democracy in Finland, just1
as It is in the United States and in
all-othcr w&stcrn-type democracles,' In
1930 the progrcssivcR öf Pinlahd werc
houndcd, jailed and robbcd of thelr
citizenshlp; rlghts In very much the
same fashlon that progressivcs: are
being pcrsccutcd. jallcd and roisbed
of their rlghts herc In our own count­ry;
in Canada and. scorcs of othcr
countrles;- .
The Finnish; Cbn-stltution supposed­ly
guärantccs rcliglous frcedom, free-dom
of spccch, prcss and assembly
and the sahctity of the home. But
again, this guarantce is only as broad
and Just as in any othcr bourgcois-dcmocracy.
The Finnish and Swedish languages
are the, offlclal languages of the
country. ,, :.•.-:-;.-.;.;: ,.-;-;:;;..;•;-';;•
In the last two Installments of this.
series. we have dwelt at length wlth
Finland aa a "democracy" of; the ;wes-tcrn-
type and- we might add that. the
results of the Dlet electlons f July 1-2,
1948) gavc no promlse pf a rapld tran-sltlon
into a true democracy of the
people.
Finland as a "democracy" has been
tiie suliject of such gross misrepresen.
iatlons,, especialiy ; slnce the f ali of
1939. that we feel the need for a more
basic coverage. o r this subject.;c The
readcr: surely remembers the unpar-aljelled
propaganda of recent years,
whlch rested on the baslc assurriptlori
that Finland ,was a democracy de-fendlng
itself from assault upon Its
independence and democratlc institu•
"tions. So far as a greatmany people
knoTv eventoday,; the Finnish Gov­ernment
wafi and Is not only a democ­racy
but a democracy; of a hlghly;
superlor order.
In order to bring the rccord intc
true perspectlve, It is helpful to make
a further study of the social andpoli-;
tical:structure of Finland in; Its his-,
torlcal settlngs;
; Betireen Two. Fl^eMiireK .
Ethnologically the Finns bclong to
the Finno-Ugrian group of people and
arerclated to the Karellans. MordvI-nians
and Kalmucks. Magyars. V Esto­niana
and.,: other peoplcs. fromi the
European and Asiatic, Arctic and sub-
Arctlc: regionsi Thei^
Included:-in: the Uralo-Altaic group
and ;the related :Karclian tribes^ wcrc
very; early subjectcd to - two prcssurcs!
from opposltedircctions:;; From 6we-den;
whlch converted the; tribcs whom
thcy i into; Ror
man;;Catholics; and Luthcrans; ;and
from Russian Colonista from Novgo­rod
.;who- converted; the tribes whom
theyi conquered into Oreek: Catholics.
' The Swedo-Finnisb Ari/itoeracy:^ :^
; Thevwe8tem: Finns, in; what is :now
Finland;', remained under: Swedish do-mlnationifrom
1154 untll' 1809,; whe^
it - fell; under the: tsars.: ^The; SwediRh
army;;?:,of;,: oocupationinter-marrled
with«PInns;' devcloping: a ?;8wedishr
speaking ,J9wedo-Finn ' a r i s t ocracy
from'the P^mish masses as a » c e -
distinct,aa - well' a« an' economiailiy
prlvUeged class. ^: Itiis' situätlon iräs'
nöt'meekly;acceded to. There;^wer^
Finnish.,: pea«ant • uprlsings 'against
thelr oppressors of which'the most^
extensive wa8 the so-called Club Wifir
of'1586:-'' ' ' - : ^ ^ : ; v ; , ; i - f i,::,';vK5
In the latter liäU bf the I9th cen-tury
a national Finnish revlval, re-seiribling;
the Oaelic Revlvälin Ire-land,
svept die Finnish pieople and
flowered In än important Finnish
llterary: school.; It recelved unexpect--
ed atd: from: the Ttartst government
«hich encouraged It as an::öffset to;
possible 8wedo-Finn moves for re-tirilbn
with Sweden.: • Under Tsar/Nic­holas
First however, at the-tum of
the cientury; there was an atitenipt t ö
Russlfy ;the: Finnish people.- "
8wedo-Finn Intrignes
Curiousiy ehough. tliie Swedb..Finn
aristocracy intrigued: to transfer Fin­land
from Swedish to Tsarlst hege-.
mony, Sweden had become to libertar
rl an for thelr t aste. The pattern of
the Tsarist provinces on the fiouthem
shores of, the Gulf of Finland, where
a Baltlc-German aristocracy: had a
free hand over the Estonian and Lat­vian
-peasantry. appealed : to them.
The historian J. Hampden ;Jackson
writes:
"When the Rmsiah troopsentered
Tarfca. the eapitd, they' were mei
with a elTle rteeption;- 8weden's 'can-
«e f n Finland had been betrayed by
the Swedo-PinnIsh gentry.?
Thelr powcr reduced by the Finnish
National Revival,: the ' Swedo-Finn8
formed a separate polltical party to
protest thelr intercsts.; This party
waa conservattvc, in conformity wlth
its sociai and econömic status. In the
1905 revolutlon It < aligned itself with
the Tsar: i t wa8 the growlrig Sociai-
Democratlc;Party whlch. atlhat time;
fought for indepcdence, for a dcmoc-ratically
elected tMet and for social
reforms. A paralyzing general strlke
in whlch even tihie pollce' Jolned, BUC?
ceeded in winnlng autonomy, democ
ratic: rights and social reforms. Ih
the first democratic Diet of Finland
the Soclal-Democrats won 80; out of
200 seats. Most- of: these gains were
lost in the post—1905 rcaction but In
another democratic upsurge in 1916
the Social-Democrats won 103 seats
out of 200, the first country in the
World to retum a.Socialist majority in
an clection. ,.--:^ ;• -,./.'•,;:•:,•••;'.•,.
When the Tsarist government was
ovcrthrown. neither the Lvov nor: the
Kcrensky government gave; Finland
its independence. The Bolsheviks at-tacked
these govcmments for wlth-holding
independence from ; Finland^
and when they. came into power they
formally : recognizcd Finland'8 inde­pendence,
even thotigh the intemal
sltuation in Finland was then in tur-irioil.
SuomaUit-ttkraliialalatoa kaulaili
i i i i» , JohlapvhvJ» J.& 8AI.SBERO. VBSiV, ^ - i,
Pekii — Urhdhm ~ VlnrokkeiU — UlkoUouuyöinlncit.
Yleisöä kuljetetaan kehtäUe 20 Mit, Joy Street -.^kelloflZ^^Lp. S^t,
mm
m
Suomen merimiesten jarjeijyiielsyys
ntiinen
Tarmo A.C. Formed
in Tarmola
Grectingfi felIow athletes and • sports f
This is the Tarmo A.C. Teporting.
Durlng; the. course of the summer, a
group of us have been pilaying basket-ball'
every now and then, at-the Tar­mola
hali. Besides playing basketball
we' decldied to :begin particlpating in
track and flftb* V At a; meeting at the
Tarmola Hall on July 25th we organ-
Ized a, new athletic Club. Wc, have
some equipmeht left over by the Vä­kevä
A.Ciwhichwas fuhctiorilngac-tlyely
here ;betwden 1930 and: 1936, and
we have also ordered some more. : •
When we were discussing a suitable
name for our club someone suggested
Haiseva iMit for some reason everyone
seemed to f avour the nameTarmo.
rm afraid you won't find us a threat
In the •aiittojuhlas'v f o r a long time
although wc hope to provide some
competltlon forthe locallsku and the
-Elb-A.C. :,:^::.---v:;,---./:Vr:- ^..Jv^
Weil, thats ali for now! —- E. K.
Hebinki. ^ Jokin aika sitten pidet­tiin
erään^ maamme voimakkaimman
ammaibtiliiton, Suomen -Merimies-Uni
oniri toinen sodan jfrliceirienedustajar
kokous. Kokouksessa; käsiteltiin alan
tärkeitä kysymyksiä. Joista Työkansan
Sanomain edustaja on saanut tietoja
Merimiesunionin asiamieheltä toveri
Arne Ahdilta.
—r Edustajakokouksessamme tarkls
tettlin Ja arvioitiin päättynyt ;3-vuo
tiskausi;'Joka sääntöjen mukaan on
Unionin edustäjakokbustch väliiieri
aika; sekä vedettiin suuntaviivat seu
raavaa' toimikautta varten; - ':
Lilttonune toimintaa koskevassa
Vtilinpäätök6essä'^ voitiin t^
kolmen vuoden savautukset ovat SUUT
remmat kuin Unionin toiminnan koko
aikaisemman äjan tulokset yhteensä.
Että täilainen on ollut tnahdottista
Johtuu erinWkaikkea siitä, että meri­miehet
ovat ulkomaanliikenteessä 100
pros.: Järjestyneitä, vieläpä useita
päällystöön kuuluviakin on Unionin
Jäsenenä.
Rannikko. Ja sisävesiliikenteessä
emme vielä ole päässeet näin hyviin
tuloksiin, sillä miehistö sekä päällyst-tö
siihen luettuna on vasta^99 pros,:
Järjestyriyttä,' jbten icokoriaistä yksi
prosentti on vielä Järjestön ulkopuo­lella.
;•' SajavjutuHsja , arvioitaessa..; el
myöskään i.volda^u^^
sodan. Jäikeep on maassamme vallin­nut
todcillnen demokratia Ja vapaus
työläisillekin hoilaa asioitaan:
— Suuren ammattiliiton 3-yuotls-kauteen
slsällyy tietysti 'paljonkin ar^
vokkia^ta ^ saavutuiiBiar; m
niistä-ollalttierklttävihtä?
— Ensinnä haluaisin mainita, että
y. 1947 keväällä saavutimme;8 tunnin
työajan rannikko- Ja sisä vesiliiken­teessä
palvelevilic.: Saavutus, jota mo.^
ni piti aivan mahdottomana tavoittaa,
koska clählmmlssä naapurimaissakaan
ei silhen.oltu päästy, varsinkin;,:kun
määräyi^ Itbsiiee myös
kuntaa; UlkomaanUlkenteessft el vie­lä
ole .onnistuttu pääsemäänriäln
pitkälle.; sillä siinä ei 8 tunnin^ ra
nainen työaika ole l&hcskään. yleinen,
mutta siinäkin - sentään, olemme sa­malla;
tasolla muitten pohjoismaitten
kanssa.
; Erittäin . merkittävänä saavutukse­na
on myös: pidettävä, lomalain voi­maan
saattaminen. Se edellyttää nle-;
rimichille palkallista lomaa 1 vuoden
palveluksesta 18 työpäivää, 5. vuoden
palveluksen Jälkeen 26 työpäivää se­kä
lyhyemmistä palvelussuhteista
puolltolstavtyöpäivää jokaista täyttä
palveluskuukautta kohden.
Käytännössä tömä siis merkitsee
mcrimiehiUe 3: viikon tai kuuicauden
ibrhaa'täydellä päikalia.r>^T^
vutus: on sitäkin arvokkaampi, koska
missään : muussa: maassa koko maali-,
massa ei mcrimlehlllä silloin ollut täl-
- esim.' 55-
-lm
täysi .
laista ; lomaoikrätta. : N
norjalaiset - merlmiestoverimme;.; saa­vuttivat
avlikon lomaoikeuden fvästa
•'tamäri"~vudden'aiuMai''"•^
Vähäiseksi cl myöskään voida arUi^fi>s||ge
olda': pyhätyön- korvausta : koskeva^j^^SJi
säänntetä. Jpto tuli voimaan yllme J , "^^^^^^^
helmikuussa Ja Jonka mukaamkalkkrj^fe^^
pyhäpäivinä tehty työ on korvattava-^'^r>'
Joko ;veintamalla; .va8taaiy8urtt;;,!yapB^^
sätariiässa täi llsäämäilä tällaisen \iei^'^'^^
paa-ajan varsinaiseen : vuosilomaat! :^:;:^;^
telkka suorittamalla siitä korvausta^ -ft^
kuten vuosilomasta, nimittäin
palkka Ja korvaus ruoasta Ja asunnos4r^
ta.; Tönkänkin saavutuksen ; arvon;.
ymmärtää kun huomiol.cttä vain US-';»,;
Am Ja Australian merimlehillä on o i - ; ;
lut tällainen etu ennen meitä;
— - T ä m ä n ajan saavutuksiin kai
myöskin kuuluu se täysjäsenlstöllll"''
syys. t.8.i että kaikki ammatissa työs-»*
kentelevät kuuluvat alansa; ammattir-?,*-;?
liittoon? Tuo päämäärä. Johon kalkki.
ammattiliitot pyrkivät, mutta vjonkaff;
tähän mennessä vain merimiehet ovatv^v
kyenneet käyt ännössä toteuttamaEui.^^ ®
— Alvan. Ilmoitus siitä, että Unib-* -
nirt Jäsenet eivät työskentele v. 1945 A;:^'
syyskuusta lähtien; laivassa;, vjonka^i^,
inlehlstössä on Unioniin kuulumattö.j;f.:v
h»la tehtiin laivanvarustajille sama-' -s',:
na vuonna pidetyn edustajakokouksen-^ f
Jälkeen. Päätös toteutui käytännössä :U
Hankauksetta, sillä laivanvarustajat te
eivät esittäneet edes muistutusta;filtä:;,\;
vastaan. Parannusta .JärJestclmään s;
s ^ U i n aikaan V/1946 keväällä; Jolloin ' r
laivanvaniatajain kanssa .tehtiin :80-;
plmus siitä, että kalkki miehistö ulkol:'^
maanlilkenteen laivoihin on otettava; -;
Julkisten merimicsvälitystolmlstojen
kautta vuorojärjestystä noudattaen.;
Tämän Järjestelmän vahvisti; valtio-valta
saman vuoden lokakuussa;.;:;;:
; Sen Jälkeen onkin Jokainen |ulko-:'!:
maille menevä laiva miehitetty vain Hi
Unionin Jäsenillä, eikä Järjestymättö-;:^
millä ole sijaa niissä, sillä vuorojärjes- ?
telmä on täydellisesti Unionin' koiit^::&;
rollin alainen.
- -4-Kun eräät määrätyt piilrit yrittää :;;
vät väittää, että tällainen JärJcstelmiC ^ ;
on vastoin; demokraattisia pcriaattci-i::/.;
ta; koska kuka hyvänsä ci pääse lai­vaan
eikä..laivanvarustaja saa valita : ;'
palvelukseensa ketä tahansa, Jotense . ,.
heidän välttcidensä; mukaan kieltää;;
työpalkan valltscmlsvapauden. niin;.:
mitä Sinä asiantuntijana siltä ajatte- ;;?
ict? •• - . • • - .....^.-.-....-..--^
>— Tuollainen väite Johtuu Joko pa^ ,:
hansuopalsuudesta tai asian väärästä > :
asettelusta, sillä Järjestelmähän pe- v;
rustuu siihen, ettei: Unionin- Jäseniä
voida pakottaa - työskentelemään Jär•7;;
Jestymättömien kanssa Ja sitä he el- ; -
vät myöskään tee. Ymmärtävät lal- X
vanvarustajat ja; laivapäälliköt kyllä: "
myöntävät; että järjestelmä on hyvä l S; ^
Ja edullinen sekä työnantajille e t tä ko-:'^^ : -
Lentotelise New Yorkista HeblnVlln $453.00, edestakaisin S815.40
SUOMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — RUOTSIIN T. M.
• T < M » pfJUulilMkMBM Bft mfMM »rktrl )• |94« Tntm. - Mrrmaa »IDU.
X 5 J ^ n f t Ä U « Ä " - » • W M . . . - C . . < « . . tUMaun, p.«l, J.
W« Ml»mm* ktlktnMil, V A K U U T U K S I A Ty*^ tUdM prrd,tti,nl!
O. K. J O H N S O N & CO. VakautiM. Ja matkallotolnilsto
51 Oerrard St. W. (Bayn lähellä. WA. i m Toronto 2. Ont.
Sarnia:Sparks'Was •
Unable to Attend
"liittojuhla"
:; Sarnia Sparks reporting! To ^our
great sorrow none of our club memr
bers were able to take part in this
year'8 "liittojuhla"; but a: few.years
from now, if we are lucky,: you may
sec some of us Sparks there. v i
, On Sunday, July 25th a picnic wa8
held--:at::Kuu«ela's farm.;^ Members
took part In dlfferent;sport8 and;prl-zes;
were Bwarded for the bcst threc:
contestants, both boys and glrls.
Prizes were ,-awa-ded as follow8: Ist;
prize "Wlmpy" Hakala. 2nd Paul Iso­mäki:
and ; 3rd Majtin Kuusela; For
the girls Ist prize went to Bertha K a i ­ja,
2nd to Anja Lehtonen and third
to Ella; Kuosmanen. lAter;an^,i
esting gameof :croquettc-was played;
by-interesting. Iimean that: very-few
knew anythlng about the game. :•;:::;:.
Before closing I'd like to say that
. Z hope a l i theother clubs' had; a good
time at the "liittojuhla" as they un-
•dbubtedly: äidliTr-B:^;Kmmi^'^?mm'
A. JEWEL OF WISDON'
ryne Tuommrn | 'f^Jch for a long time held Itself aloof | pretty weU.
There is no wholly satisfactory
«ubstltute .for:brains; but silence doefi
KIRJ.
Arvo Turtiainen
421 sivua^
AlannusmYYntililnla
$1.70
. .Omistettu rinnaltamme
kaatuneille
KATRI VALALLE
K, H. WUKILLE
• ARVO TURTIAINEN, otoisÄmme harvinaisen määrätietoinen .
runollljapcrsoonalllsuus: osoittautuu tässä suorasanals^ teokses­saan.
Joka sisältää päiväkirjan muodossa vankilamuistelmla ja -ko­kemuksia,
erittäin urkaksi havainnoitsijaksi Ja psykologiksi. Se
synkkä todellisuus jota teos kuvaa — vankilan karu Ilmapiiri Ja sen
Jurot, bmäläatulTCtlhnaiset-- on syvällisen pe
käsityksen valaisemaV^ mikä: antaa; teokselle:;erikoisen;- otnaperäisen;j;;
ärvori.Väpaudienä ja IhmlsyydenfiVolmakkaanao Julista
TIAINEN puhuu kielellä. Joka on vapaa:teennäisyydestä ja:turhasta
ihärttyyriudesta:; hän säilyttää^ tässäkin teoksessaan^ ed
västl Sosiaalisen :peruslaatunsa;^^^^
tbtlMh-ehdottomuutensa; Joka onvhänen; r u n o i l i ja
Siksi näitä rehellisen miehen päiväkirjanlehtiä lukee mlelelläa^^^ ^
niiden sisällöstä ottaa omakseen i^^^^ !. , . ,
• • •
it Tilatkaa joko kirjakaupastamme (ai paikkakuntanne ,
. asiamiehemme kautta. s''t;, V