Vapaus, August 7, 1948

              Bivu 2 Lauantaina, elokuun 7 p. — Saturday, Aug. 71
tUBEBTY) — Independent Mibor
Organ of Finnish Canadlftu. Es*
Ubllshed Nov. 6th 1917. Autborizcd
u second class mall by. the Post
Office Department, Ottowa. Pub-lisbed
thrice weekly: T u e s d a y s,
lliiirsdays and Saturdays by Vapaus
PubllBhlng Ckanpany Ltd., at 100-102
Blm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4-4204.
Editorlal Office 4-4285. Manager
E. SuJcsl. Editor W. Eklund. Ualllng
addrcsB Bo» 69. Sudbury, Ontaijo.
Advertising rates upon ai>plicatloD.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canaidassa: 1 vjc. 6.00 6 3ck. 3.25
• 3 • JiJi. 2 00
Yhdysvalloissa: r vk. 7.00 6 kk. 3Ä)
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4;225
Konventioni mikä ei päätä mitään
Torstaina Ottavvassa kokoontunut liberaalipuolueen kon­ventioni
saa epäilemättä paljon huomiota osakseen. Päivä-lehdet
julkaisevat .«Juurin otsikoin kuvauksia kokouksen me­nosta,
radiossa pauhataan samaa nuottia samalla kun ostetut
ja maksetut poliittiset komentäattont valavat kannuja siitä,
kuka tulee liberaalipuolueen uudeksi Moosekseksi..
• Todellisuudessa liberaalipuolueen konventioni on hyvin
ontto ja tyhjä. Virkapaikkoja kärkkyvät suurimmalta osalta
itsenimitetyt edustajat yrittävät poliittisen varjonyrkkeilyn
avulla kehittää keinotekoista innostusta. Hyvin koulutetun
puhetaitonsa avulla he tekevät "tikusta asian", unhoittavat
päivän kysymykset rauhasta ja kansan elintason suojaami­sesta
ja ovat silta itsekin inno-stuvinaan. Se kuuluu heidän
rooliinsa. He tietavat olevansa vain kulisseina. Todelliset
päätökset tehdään ilman mitään intoilua, kylmästi harkiten
jfi laskien — vallan muualla, eikä konventionipaikalla.-Liber
raalipuolueesta on tullut .suurpääoman vanki ja monopolipää-v
oman harvalukuiset edustajat päättävät jossakin rauhallisessa
hotellihuoneessa kenestä on tehtävä liberaalipuolueen uusi
johtaja ja minkälaista ohjelmaa puolueen tulee edistää.
Kuinka epädemokraattinen jaftavallisista ihmisistä täy­dellisesti
erillään oleva laitos liberaalipuoluekin on, se ilme­nee
mm. seuraavista kumoamattomista tosiasioista:.
1. Nyt kokoontunut liberaalipuolueen konventioni on en­simmäinen
sitten vuodesta 1919, jolloin valittiin puolueen ny-kyiiien
johtaja. Ajatellaanpa vain sitä, että puolue voi olla
29 vuotta konventionia pitämättä, vaikka tänä aikana oli
a) suuri boomikausi,b).sitä seurannut romahdus ja maailman­laajuinen
joukkotyöttömyys^ c) fasismin nousu Euroopassa,
d) miljoonia ihmishenkiä vaatinut maailmanlaajuinen sota ja
e) sitä seurannut rauhansopimusten aikakausi. Kaikki nämä
suurisuuntaiset kysymykset liberaalipuolueen johto on rat­kaissut
"itse", rivijäsentensä mielipidettä kysymättä! Todet­takoon
lopuksi, että tämä on vasta kolmas liberaalipuolueen
kansallinen konventioni liittovaltion perustamisen (v. 1867)
jälkeen!' Mallidomokratiaa, josta ei kannata ylpeillä!
2. Kokoonnuttuaan: nyt vihdoinkin 29 vuoden kuluttua;
liberaalipuolueen konventionin päätehtävänä ei ole ohjelman
laatiminen sellaisista elintärkeistä kysymyksistä kuin sodan .
ja rauhan asioista; hinnoista, palkoista ja sosiaalisista uudis­tuksista
— vaan ainoastaan uuden johtajan valitseminen!
Uuden johtajan valitseminen on pääasia. Siihen kiinnitetään
kaikki huomio ja siten, sivuutetaan todelliset kysymykset,
joiden ratkaisusta riippuu koko kansakunnan onni ja tule­vaisuus.
3. Liberaalipuolueen konventionin rinnalla Ottawassa ko­koontuu
TLG:n johdolla unionistien kokous, jonka tarkoituk­sena
on protesteerata liberaalipuolueen hallitusta vastaan
Canadan merimiesunion ja samalla koko työväenliikkeen oi­keuksien
puolesta laivayhtiöiden laittomuutta ja liittohalli­tuksen
kanssarikollisuutta vastaan. Nähtäväksi jää kuuleeko
liberaalipuolueen konventioni unionistien vaiko- isäntiensä
ääntä, mutta Canadan entinen suuri liberaalijohtaja sir Wil-frid
Laurier sanoi: "Vihattavia ovat ne miehet, joilla on valta
korjata vääryys, mutta kieltäytyvät kuuntelemasta."
Liberaalipuolueen konventioni päättänee toimintansa va­litsee
uuden johtajan— tänä iltana. Kenestä tulee se uusi
Mooses joka johtaa liberaalipuolueen pois korvesta, siitä ei
ole varmaa tietoa. Etukäteen pidetään melko varmana sitä,
että taantumuksellisuudestaan tunnettu korporatiolakimies,
ulkoministeri St.. Laurent — joka ei alunperin ole muka ha­lunnut
poliittiselle alalle antautua — tulee valituksi. Ehkä
asia ratkeaa näin, mutta se'on myös merkki siitä, että mono-polipääoma
on menettänyt toivonsa liberaalipuolueen vaali­voitosta
ja suunnittelee jonkinlaista vanhojen puolueiden
kokoomushallitusta. Mahdollisuuksien ulkopuolella ei kui­tenkaan
ole sekään, etta konventioni päättäisi muka vastoin
vanhan kaartin tahtoa ~ valita jonkun "progressiivisemmah"
johtajan ja laatia demagogisen :"vasemmistoliberaälien" oh­jelman
siinä.toivossa, etta liberaalipuolue tulisi valituksi seu­raavissa
vaaleissa. Miten kulissien takana nuoria vetävät
mpnopolipääoman pienilukuinen, mutta määräävä ja häikäile­mätön
ryhmä nämä> asiat päättää, se nähdään vielä tänään.
•Mutta.va^maa kuitenkin on se,'että tulkoon liberaalipuolueen
johtajaksi kuka tahansa, niin han on käsistä jaloista sftiöttu
monppolipääoman sota- ja nalkaohjelmaan, ts. hän on ensim­mäiseksi
ja viimeiseksi suurpääoman luotettu"mies, sillä vain
suurpääoman miehiä on nimitetty uuden Mooseksen ehdok­kaiksi.
Mitään vaihtoehtoa ei ole ja niinmuodoin voidaan
todeta, etta liberaalipuolueen konventioni ei loppujen lopuksi
päätä mitään.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Huomenna, i'/.. 8 p : n a tayttaa Trout
Lakella asuva nrjrs. Hilma Koivu
vuotta. Paivan sankari on a.sunut
Montrealissa' ja Geraldtonlssa ennen
tälle .seudulle tuJoaan monet vuodet
Ja osallistunut työväenliikkeen, toi-mmtaan.-
Lehtemmc yhtyy niihin; jotka tana
merkkipäivänä toivottavat, onnea Hil­malle!
Kuulumisia CSÄULin
liittokokouksesta
.Suomalais-Canadalaisen Amatööri-.joka,vuosi tai joka toinen v u o j i . K o -
UrheiluJiiton' vuotuinen JuttoKokous \ koukscn ylivoimainen mielipide kui-pidettiin
elokuun 2 paiva C S J : n K i r k - j tenkin oli. etta liittojuhlat jarjeste-länd
Laken osa.ston kesäleirillä Keno- j taan joka vuosi, joka toi.sen ; iiioden
eami Lakella. Kokou-s pidettiin heti
loi.stava.sti onnistuneen yhdek-sannen
Kannalla oli voimakkaammin vain yk­si
seura — TimmirLSin. "Comets.". Tä-
Yhtä ja toista
Sieltä ja taalta
olympiakisoista
Lontoo. — 50 metrin pistooliam-munnan
mestaruuden voitti perulai­nen
Va.squezCam 545 pisteellä mah­dollisesta
600. Yhdeksännen tilan
tassa kilpailu.ssa voitti Suomen E. A.
Saarnikko 527 pisteellä. Toisen tilan
voitti belgialainen, kolmannen ruotsa-lainen,
neljännen jankko viidennen
sveitsiläinen, kuudennen espanjalai­nen,
.seitsemännen unkarilainen ja
kahdeksannen belgialainen.-
Nykyaikaisen viisiottelun pistooli
ammunnassa tuli ensimmäiseksi sveit-^
siläinen luutnantti Bruno Reim, 20
osumaa jä 194 pLstettä. Tomen oli
<6veltsilälnen kapteeni Werner Schld,
20 osumaa ja 193 pistettä; kolmas
unkarilainen luutnantti F. Hegedues,
20 o.sumaa ja 193 pistettä, ja neljäs
suomalainen luutnantti,L. ,T. ViIkko,
20 osumaa ja 190 pistettä. Pistooli-ammunnan
jälkeen oli Suomen ma­juri
H, O. Larkas viidentenä mies­kohtaisessa
pistelaskussa.
Viiden kilometrin juoksussa saapui­vat
kuudennen jälkeen maaliin seu­raavat
juoksijat; jotka olivat mukana
loppukilpailussa: E. Nyberg, Ruotsi;
V. Koskela; Suomi; M. Van de Wat-tyne;
Belgia; W. L Mäkelä. Suomi;
Martin Stokken, Norja; H. A, Perala,
Suomi.
Kiekonheiton alkukilpailussa saa­vutti
Suomen K. V. K . Nykvist nel­jännen
tilan tuloksella 156 jalkaa'ja
puoli tuumaa, joka oli parempi kuin
hänen tuloksensa loppukilpailussa. 155
jalkaa ja 3.5 tuumaa (47.33 m.). Alku­kilpailussa
sijottui Suomen A. A. Huu-tonieml
kymmenenneksi tuloksella 146
Jalkaa ja 10.5 tuumaa..
Naisten 100 m. vapaauinnin voitti
tanskalainen G. M . Ajiderson, joka
ui matkan 66.3 sekunnissa. Muut si- '
jottuivat seuraavasti: Anne Curtis,
USA; Marie-LouiseVaessen. Hollanti;
K. M; Harup, Tanska; I. Prcden,
Ruotsi; L Schumacher; Hollanti.
liittojuhlan päätyttyä, .siis e r i t t ä i n m- j man ky.symyksen tärkeys onkin vam
nostuneen mielialan vallitc.s.va. K a i k - , siina, etta .se ci .siirtynyt talla paatök-kiaan
oli kokouk.scs.sa saapuvilla ir» ^.sclla pous päiväjärjestyksestä. Taman
iay.sivaltai.sta c-du.stajaa. 4 JiittotoimH /.okou;; kasittikixi ja .siksi asiaa kos-kunnan
jasenta ja 5 veije.sedustajaa.! kova paatos kuuluukin: " . . .joka
sekä joukko eri ricurojen innostuneita I-vuosi ainakin ^ toistai-seksi." .
jasenia .seuraamassa.
Tavallisten alkuvalmistelu i rn
Moskovan neuYottelujen tausta
Ky.symys seuraavan liittojuhlan
j a l - j paikasta aiheutti myöskin mclko.laa-keen
H-irkailijain ja komitcam valin- ! ],in keskustelun ja muodostui kokouk-ta,
jne;) esitti Liiton veteraanisihteerii.sen.ainoaksi .sellai.seksi kysymykseksi.
Paavo Vaurio liittotoimikunnan toi- joka oli ratkaistava äänestyksellä. 15
mintakcrtomuksen, joka osoitti Luton i aanolla 5 . vastaan päätettiin sitten
sen y jäsen­lukumäärän
: l i -
toimmnan laajentuneen,
maarän ja seurojen
saantyneen /kuluneena toimintakau^ .
tcna. Raha-stonhoitajan lilikertomus ;
osoitti Liiton vaurastuneen taloudelli- ;
sestikin jonkun verran kuluneena I
toimintakautena. Esitetyt toimintasc. <
lostuk.set- hyvak.syttiin- ilman mitaan;
.suurempia rokityksia.
Seurojen. edu.stajien, esittämät ra­portit
myaskm o.soittivat useimmissa
tapauksissa cdi.stysta .seurojen toi- ,
minnassa. Esitettyjen raporttien ja ;
niitä seuranneen keskustelun yhteen- i
vetona voidaan hyvällä syyllä sanoa, i
etta ne vaikeudet mita Luton toimin- i
nas.sa on kuluneena toimintakautena I
seuraava: liittojuhla pitaa Sudburyssa
ensi >. ucnna tavalli.seen aikaan.
Liiton ansiometalht tana vuonna
jaettiin seuraavasti: Ake Hunnakko.
•Yritys", Toronto; Wm. Eklund, Sud­bury;
J. Kratz, "Jehu", -Bcaver Lake,
Kokous käsitteli myo.skin. koko jou­kon
enemmän tai vähemmän teknil-
ILSI a laatua olevia kysymyksiä. Kuten
kysymvs yhteisen "liittopuvunV laitta-mise.
sta kaikille Luton voimistelijoille,
niin miehille kuin naisillekin. Sen
Britannian. Ranslian ja Yhdys-
. «rattain diplomaatit v i e r a iiivat
Mosiunrassa pääministeri SUlinin
Inona elokuun' 2 Ja 6 pnä. Krs-fcustelun
alaisena oli idän ja lan-
. nen Taliset suhteet sekä Berlinin
tilanne. : Tunnettu sanomalehti­mies
Israel Epstein kertoo näi­den
neuvottelujen taa.stalla olevis­ta
peruskysymyksistä ennen mai-
' nittujen neuvottelujen alkami.sta.
. Tehty esitys Neljän Suuren neuvot­telujen
aloittamiseksi Saksan ja Eu­roopan
tilanteessa, seka lännen ja
Idan kaupankäynnin uusimiseksi,
helttaa uuden valo.sateen "kylmän so­dan"
pilvien valissa. Tama chdotu.s
avaa oven, vaikka ei ole tieVoa kuinka
pitkaksL ajaksi, jota cn.slmmaiseksi
raoitti Yhdysvaltain ja Neuvostolii­ton
noottien vaihto vnme toukokuus­sa.'
••
Tama osoittaa, etta Henry \Valla-ce
ei loppujen lopuksi ollutkaan niin
hullu kun han ehdotti keskustelua
tappelun asemesta silla perusteella
mika nyt on käytännöllisessä elamas-
.sa t.ipahtumassa.
Berlinin koydcnveto, sensijaan etta
se aiheutti sotilaallisen yhteenoton,
johti j ä r k n n n y t t a v a a n arviointiin a.si.
anomai.sten puolien voimista ja ase­mista.
Pitkät "mita me teemme nyt"
konferenssit Washingtonissa, Lontoos-varien
ja malhn lopullinen harkinta . „ , ,
j ä t e t t i in liittotoimikunnalle. Samom i .^"J''""^ paljastivat niiden so-j
ä t e t t i in liittotoimikunnan toteutetta­vaksi
rata- ja kenttaurheilun mesta-kaan
kaantaa paalle tai pois — Was-hiJtigtonista.
Tniman ci vain pldattynjrt esittä­mästään
esimerkkejä Kremlin pahoja
t ö i t ä , vaan'nimitti nyt maailman suu­rimmaksi
vaaraksi — Yhdysvaltaiii'
mflationm. Talla han tarkoitti re­publikaaneja,
jotka vastustavat as-tcettain
kohoavaa verotusta ja h:nta-kontrollia.
Republikaaneilla ja suurilla korpo-rationeilla
on uusia lempiaihcita.
Epaonnistuttuaan säädyllisessä, voit­toa
tuottavassa sodassa, he suunnit­televat
talouskriisiä, mika hävittäisi
pikkuihmisia. Wall Streetin viikko­lehti
puhur heinäkuun 26 pna "mah­dollisen
romahduksen poliittisista ar­voista"
nyt pian verrattuna vuonna
1952 tulevaan romahdukseen, silla
Trumania ^y.vtettaisim pian tulevn.stn
kriisistä mutta; jälkimmäisessä ta­pauksessa
silta syytettäisiin Dcwcya.
JOS han tulee valituksi.
Kansainvälisellä arenalla on hioman
enemmän toivoa siita, etta to-^iasiat
paa.sevat oikeuksiinsa. Ehka, kuten
presidentti Roosevelt toivoi, kommu­nistiset
la kapitalistiset maat voivat
vielä elää rinnatusten ilman soinn
.sima mielessä, etta kunkin maan
omat kansat paattavat omista tuleva:-,
suudenkohtaloistaan. Tama on ama
ollut mahdollista; mutta vam siina ta-pauksessa,
etta sen hyväksi työsken­nellään.
MUUT LEHDET
ruuskilpailuohjelman uusiminen, vis­ollut
havaittavissa, ovat luonnollisia ; seillä kokouksen antamilla ohjeilla. Ja
kasvun vaikeuksia. j samaten järjestää Liiton yhtyminen
Liittotoimikunnan raporttiin .slsal- j Canadan Hiihtoliittoon, seka useita
tyneista esityksistä voidaan, pitaa tar-.l muita Luton sisäistä.toimintaa j a elä-kcimpana
esitystä kiertävän organi-seerajan
liikkeelle lahottamisesta ja
varojen keraamisesta tahan tarkoi­tukseen.
Monipuoli.sen keskustelun
tuloksena esitys hyväksyttiin ja lutto-toimikunta
velvoitettiin järjestämään
varojen keräys tarkoitusta varten en­simmäisessä
sopiva.ssa : tilaisuudessa,
joko haastekamppailuna tai jossain
muussa sopivassa muodossa.
Tärkeänä on myöskin pidettävä
paatosta Inttojuhlien ajasta. Kuten
tiedetaan on parissa aikai.semmassa-kln
liittokokouksessa ollut esillä. ky.sy-mys.
silta,. järjestetäänkö liittojuhla
{maa koskevia kysymyksiä. Kokous
hyvak.syi myös joitain periaatteellisia
päätöslauselmia, jotka tullaan aika­naan
erikseen julkaisemaan lehdissä.
Kokous paatti, p i t ä ä Vapaus-lehden
edelleen Luton ticdonantovalineenä ja
j äänenkannattajana,
j Kokous lähetti tervehdyssahkosano-i
man Canadan Amatoon Urheilulii-
I tolle ja Suomen Työväen Urheilulil-
; tolle.
Kokous alkoi kello 9 aamulla ja
paattyi kello 7.30 illalla. Yleensä voi­daan
kokousta pitaa rakentavana ja
onnistuneena..—G. S. . •
ff Puolueeton urheilu" on saanut oahan
iskun Englannin työväenhaliitukse ta
Tonavan konferenssi
Sanotaan, että "kun oikein kovalle ottaa niin koiraskin
poikii". Niinpä Yhdysvaltainkin hallituksesta ja sen vana­vedessä
juoksevista on äkkiä tullut kovettuja "kansainväli­syyden"
esitaistelijoita.
Uutistiedoissa:on kuluneen, viikon aikana: jatkuvasti pro­pagoitu
sellaista ajatusta, että Tonavan konferenssi ön me­nossa
kansalliselle hakotielle — että Tonava on kansainväh-
, selle liikenteelle tarkea kulkureitti ja niinmuodoin pitäisi olla
^kansainvälisen komissionin kontrollin alaisena; jotta Wall
; Streetin rahappsojen ääni: kuuluisi sielläkin kaikkein ylim­pänä.
- Tässä yhteydessä on mielenkiintoista kuitenkin todeta,
että Yhdysvaltamkaan hallitus oi ole vielä tähän mennessä
i ehdottanut sitä,; jotta Mississippi-joki otettaisiin pois • YhdyS-yaltain
kontrollista ja alistettaisiin kansainvälisen komissio-
;nin liallittavaksi. Ganadalaiset paivälehdet ovat myös intoil­leet
sen puolesta, etfa Tonava pitäisi alistaa kansainvälisen
komissionin kontrolliin koska muutkin kuin Tonavan varrella
olevat .maat.käyttävät sita liiketoimintansa kuikin
mutta mikään niistäkään ei ole esittänyt, että canadalainen
St. .Lawrence joki alistettaisiin kansainvälisen komissionin
kontrolloitavaksi, koska sitäkin käyttävät monet cui-ooppa-laiset
laivat, lukeutuen-niihin myös venäläisten kauppalaivat.,
Ylläolevat tosiasiat paljastavat sen tosiseikan, että "kan­sainvälisyyden"
puolesta nyt intoilevat Wall Streetin raha-
; miehet ja heidän, politiikkonsai ovat- läpeensä epär^^
väitöksissään. Selvää nimittäin on. että mikään itsenäinen
maa ei voi luopua omien jokiensa ja muiden liikenneväyliensä
Lopullinen sijoitus
oly mpialaiskisojen
vapaassa painissa
Lontoo. — Lopullinen palklntojar-jestysölympialaiskisojen
vapaan pai­nin
otteluissa on seuraavanlainen:
Karpa-ssarja:
1. V. L Viitala, Suomi; 2. Halat
Balamir, Turkki; 3. Thure Johans­son,
Ruotsi . , ,
Kaapiosarja:
1. Nassuh Akkar, Turkki; 2. Gerald
Leeman, USA; 3. Charles Kouyos,
Ranska.
Hoyhcnsarja: .
1. Gazanter Bilge, Turkki; 2. Ivar
Sjölin. Ruotsi; 3: Adolf MuIIer. Sveitsi.
••••Kevytsarja:-.
. 1. Celal Atik. Turkki; 2.. Gösta
Frandfors, Ruotsi; 3. Hermann Bau-man,
Sveitsi.
••;•• Välisarja:'.• •
1. Yasar DoRU, Turkki; 2; Richard
Garrard, Australia; 3. Leland Merrill,
USA.
Keskisarja:
.1; Glenn Brand* USA; 2. Adil Can-dcmir.
Turkki: 3i Eric Linden. Ruotsi.
Ra.ska.s keskisarja: ^ ^. .
1.. Henry Wittenberg, USA; 2: Fritz
Stoecklii. Sveitsi; 3,. Bengt Fahlkvist,
Ruotsi
Rajtkassarja:
1. George Bobis, Unkari; 2. Bertil
Antosson. Ruotsi; 3. James Armstrong.
Atistralia.
Kolmelta suomalaiselta on kielletty viisumi
matkaa varten Lontoon olympialaiskisoihin
—, KIWI-nimisella uu.s.seelantilaisel-la
linnulla ei ole ensinkään siipia.;'
Lontoo. — (Postitieto) —-Suomen
olympialai-sjoukkueen toiseksi- johta­jaksi
valitulta insinööri Yrjö Enteeltä,
karpassarjan painikilpailuun valitulta
Reino. Kangasmäeltä ja radioselosta-j
a U . Miettiseltä on kielletty Englan­n
i n työväenhallituksen toimesta vii­sumin
saanti matkaa varten täkäläi­siin
olympialaiskisoihin. ilmoitettiin
taalla heinäkuun lopulla. Lontoossa
olevan Suomen olympialaisjoukkueen
johto on toiminut taman viisumikiel-lon
kumoamiseksi, mutta tata kirjoi­tettaessa
ei ole saatu mitaan muutos­ta
tahan paatokseen..
Suomen painijoukkueen johto on
ryhtynyt kiireellisiin toimcnpilOLSiin
saadakseen Suomesta Kangasmäen t i ­lalle
Aukusti Hakolan.
TYÖKANSAN SANOMAT
K I R J O I T T A A ASIASTA
Helsinki, Vältetyn olympialais-soihdun
matkaan lahdon ehkäisemi­sen
ja Englannista saapuneen viisu-mikiellon
johdosta kirjoittaa täkäläi­nen
Työkansan Sanomat etusivullaan
seuraavaan tapaan:
: "Jokunen paiva sitten sytytettiin
olympiasoihdu Kreika.ssa. Ajan kuva
painoi leimansa.tuohonkin historialli­seen
hetkeen.:- Porvarilliset tietotoi­mistot
tiedoittivat kautta maailman,
e t t ä Kreikan partisaanit koettivat es­t
ä ä soihdun liikkeelle lahtoa. Jälleen
.syötettiin kansalle, urheilun avulla po­litiikka
olympialaisten yhteydessä.
Kreikan partisaanit ci vat ole yrittä­neet
estaa soihdun kuljettamista,
mutta he taistelevat sen vapauden
puolesta, joka ainoastaan voi taata
vapaan olympian mahdollisuuden sen
synnyinmaassa.
"Ajan kuvaan voisi viela lisata .sen,
e t t ä soihtua kuljettavat ' a.seistetut
joukot niin Kreikassa kuin Italiassa,
juuri niissä maissa, Joissa kapitalis­tiseen
järjestelmän riistopolitiikan
mukaisesti pidetään kansaa asevoi­milla
vailla oikeuksia. Kommunistit
ovat aina todistaneet, etta urheilu ka­pitalismin
vallitessa palvelee määrä­tyn
luokan etua ja silta ei tee poik­keusta
olympialaisetkaan; Natsi-Sak­san
järjestämät olympialaiset olivat
fasismin hengen läpitunkemat ja nyt
toisen maailman sodan päättymisen
jälkeen joudumme jälleen tekemisiin
poliittisten olympialaisten kanssa. Y h ­tyneet
kansakunnat taistelivat Hitle­r
in maailman herruuteen pyrkimyksiä
vastaan ja sitoutuivat kehittämään,
demokratiaa. V; 1948 demokratian
puolesta taistelleelta Suomen olympi­an
joukkueen yhdeltä johtajalta ja
yleisradion selostajalta samat anglo­amerikkalaiset
maat estävät paasyn
joukkueen mukana suorittamaan nlita
luottamustehtäviä, joita Suomen ur­heileva
kansa on heille uskonut ja j o i ­hin
he': ovat täysin: päteviä. Hyvät
porvarilliset ja sosdem-urheilunikka-r
i t, miten nyt selvitetään järjestyneen
urheilutoiminnan p u o lueettomuus?
Lehtitiedot tietavat kertoa, etta suo­malaiset
eivat ole ainoat; joilta on sul­jettu
ovet. Se osoittaa entista sel­vemmin,
että Lontoon olympiakisoja
J tllasjohtajien ajatusten onttouden,
jotka katsovat, - etta Venaja voidaan
ilman muuta työntää sivuun.
Näissä konferensseissa tuh myös
selväksi, ettei Neuvostoliiton armeija
aio ketään työntää .sivuun ja samalla
sc; että se voi ottaa haltuunsa koko
Euroopan, jos sita vastaan hyökätään.
I Ilmavoimapojat havaitsivat • yhden
epäkohdan. Yhdysvaltainmonen j u l ­kaisun
julkaisema ilmapommitusym-r
pyra osoitti, etta.Yhdysvaltain lento­koneet
voivat helposti pommittaa
Moskovaa Euroopasta, mutta sanaan-
Iäiset Neuvostohiton pommittajat ei­vät
voi pommittaa;Yhdysvaltain alu­eita
paitsi Alaskaa.
Tassa j ä t e t t i i n mitaan merkitykset­tömänä
huomioon ottamatta se, että
Neuvostoliitto voi sekä pommittaa etta
valloittaa ne Euroopan maat. jotka oli
merkitty Yhdy.svaltain lentotukiase-miksi.:.
Mutta eurooppalaiset, jotka
pitävät omaa maataan vielakm pa­rempana
kuin Yhdysvaltoja, sanoivat
tahan "ei, kiitos".
Samalla kun tavalliset ihmiset eivat
tykkaa sodasta siksi kun se • tappaa
Ihmisiä sodänhetsojia peloitti se, etta
sota ei nyt kannata. Republikaanitkin
k ä s i t t ä v ä t taman. Heidän pääkirjoit­tajansa
Walter Lippmann ja David
Lawrence, palauttavat mieliin, etta
riyt on vaaliaika, j a syyttävät koko t i ­lanteesta
.Trumania; United States
Newsissaan Lawrence sanoi heina-nakuun
30 p : n ä : "Sodan vaaraa.
ei ole siina, etta Venaja järjestää
yhtäkkiä 'selkkauksen'... vaan mic-luimmmkm
slina, etta Trumanin hal­litus
tekee kykenemättömyydellään ja
väärinhällmnallaan sodan kiertämät­tömäksi."
Lippmann sanoi New York Herald
Tribunessa. heinäkuun 26 pna etta
"kunniallisen, rauhan hinta on se, et­t
ä me luovumme asemasta johon
Olemme sitoutuneet", lanti-sen Saksan
perustamisesta. Han ehdottaa nyt
nopeata Saksan rauhan sopimusta
ja kannatta» yhfaikaista Yhdysval­tain
ja Neuvostoliiton sotajoukkojen
pöis kuljettamista, mika kauhistutti
kaikkia silloin kun Stalin ja Wallace
ehdottivat sitä; • • . .
Truman osaltaan ei maininnut mi­t
ä ä n "Neuvostoliiton vaarasta" ter-.
vehdyksessaan kongressin ylimääräi­selle
istunnolle, Tama viittaa.: etta
kuukausia rummutettu ^'vaara" on
sellainen, e t t ä sö voidaan tahdon mu-vietetaan
demokratian puolesta tais­televia
vastaan kohdistuvina poliitti-;
sma olympiakisoina."-
Kaksi jamaikalaista
ensimmäiseksi 400
metrin juoksussa
Lontoo, r - K a k s i jamaikalaista nee­keria
rikkoivat taalla torstaina sen
yksinoikeuden yhdysvaltalaisten voit­toon
olympialaiskisojen 400 metrin
juoksussa, jota jankit ovat ylläpitä­neet
sitten, vuoden 1928 kisojen, kun
pitka ja irtoluinen kahvinvärincn nee­keri,
Arthur Wint saapui loppukilpai­lussa
maaliin 46.2 sekunnissa, joka on
sama kum William Garrin v. 1932 k i ­soissa
saavuttama olympialaisennatys.
Toisena saapui maalhn Wintin enti­nen
koulutoveri Herb McKenley, joka
on juossut Wintln kanssa samas.sa
koulujoukkueessa. McKenley oh. kak^
si jaardia Jalessä maaliin tullessa,
vaikka hänellä oli ollut kuuden jaar­din
etumatka loppusuoralle tullessa.
Yhdysvaltalaisten toivo* kolmas nee­keri,
kersantti Malvin Whitfield, tuh
maaliin kolmantena. Hänen toivot­tiin;
800 metrin voiton jälkeen, voit­tavan-
Yhdysvalloille kultamitalin täl­läkin
matkalla; McKenleyn ajaksi
merkittiin 4SA , ja Whitfierdin 46.9
sek; Yhdysvaltalainen David Bolen
oli neljäs, 47.2; australialainen. Mor­ris
eurotta viides,; 47.9; ja USA:n
George Guida kuudes, 50.2 sek; .
Torstaina oh Wembleyn Empire
stadionilla kolmantena peräkkäisenä
päivänä katsomossa yli 80,000 hen­keä,
joten Wembleyssa rikottiin kaik­ki
edelliset yleisöennätykset, joita • on
saavutettu; entisissä olympialaiski-soissa.
Uintikilpailuja seuraamaan
pyrki enemmän väkeä kuin mita Em­pire
Poolin paikoille : mahtui, jonka
johdosta- poliisi: kutsuttiin rauhoitta­maan
nuta satoja ihmisia, jotka osoit­tivat
mieltään uintikilpailupaikan ul­kopuolella.
Glympialaiskomitea antoi
virallisen lausunnon, ; etta "kaikki
olympialaisten yleisöennätykset on r i ­kottu
Wembleyssa".
Kaikkiaan noin 450,000 henkeä on
t ä h ä n mennessä maksanut sisäänpää­symaksun
yksistään stadionille, puhu­mattakaan
muista /kilpailupaikoista.
K u n kisat ovat päättyneet, otaksu^
taan siihen, mennessä miljoonan si­säänpääsymaksua
kerätyn stadionilla
j a umtlkilpailupaikalla..
Ivaunotar vakoUijana
Viime pa:v:nä cr
kuura paljon ^ aalcavm^tst-"""^
tarcsta joka cn tchnjt E r r - l ' ^
sia ••palja-uk...a vaLr^;;;;. :j
tas.<:a maassa Vaikka luo-...,;
het. kuten Lauchhn Cum^ ra
gomeryf ovat ^ala'h^c-~ti - i . ; ' '
tämän Ehzabcth B r n - ' r -n
sicn- olevan tu-ulc-a x^rm^^
ruja. ja \aikka ncin B - J I : K « ^
senaan rrtikuuluv.piu.^a ^-^i
ole oikein jarko'.. .^^^ ^
"tunteellinen- ,ata hulinaa'».v»
taan Silla on tarkri-uk3en.-a
On muistctia-.a ta. a
etta kun na- t paait.na kaapaj
lan Sak.sas.sa he I - \ a t Van a
Lubbc-nmiLscn\Hh.^ur\nrn pkj.
nusti, etta "komnuin-.srit l-ä--kiYä.'
nen polttaa Reichtas-ia' cnna^ \
ko maailma mi ciaa ',pika sJl
\%iltiopaivat aion polujvat •
Taman rn.nan laaiia-miisvcimat
löytäneet :'-vaalcavcrisriv vakniBi;
Han on vuf-d^n rj n r-or
tohallitukscn SauiV.u rl.i-inanoo.,
Han oli. oletetusti saanut "kip:Ä&
sen" tarkcita mvn.siiinp.inoja
oitis lahctoiinn Ncuvo-to-iiioM"
ta han ci .i'.se f.cnnvt mitä va-t.
naita.tietoja kcraitun.Tiedoiolp^j
tusti tulivat korkeiUa Rocsevcltinh!
htuksen virkailijoilta; kuten Curre!
ja Montgomerylia. Mutta nämä
kevät miehetkaan eivat tienneet
hankituilla tiedoilla tehtiin Ties
kuitenkin . menivät •Neuvostolii'/'
jonkun: .tuntemattoman Silverir^
nimisen kommunistin kautta Tied
kyllä olivat vain sellaisia; että ne
voinut saada kuka: hvvänsä facE
lehtiraportteri. • Ha.ssuja lörpöttely
mutta nusta kuitenkin tehdään s
satiomaisia juttuja;.
Sellaisten '-todisiuksiDn" perusteel
yritetään, ei ainoastaan -teljetä b:
munistipuolueen johtajat vankiloih'
mutta samojen toai.stciden pcrusteei
vainotaan niita.miehia. kuten tri Cc
donia. jotka ovat jalella hallitusteLti
vissa Roosevelun ajoilta; Samo
"paljastuksien" kautta yritetään h
taa varjoa Progrcssive-puolueen p
le. Lorut, murhapoltot ja murhat
taantumuksen välikappaleita. -
mios: •,•,•,,. ;. •
— Pääskysiä on noin 80 en lajia.
Hitlerin Mannerheimille
rakennuttama auto
Yhdysvalloissa
- Ncw.York. —. ViheliyskuoroJ
Adolf Hitlerin autoakun:se muut
päivia sitten tuotiin esille New Y-
•..sa. ••
••Nykyinen omistajav Christopher
Janus, Eximport Associstes Inc.
mlitusjöhtaja,: seisoi laiturilla ott
seen vastaan uuden autonsa ja
sen kotikaupunkiinsa; Chicagoon,
selitti, että hän oli. etsinyt 18•
kautta: - itselleen sopivaa a
USA:sta. mutta,ctla lianelta oli:
nyt.ainoastaan yhden kuukauden a
ostaa: ja päästä Hitler-auton o
jaksi. Janus on .saanut autonpa
tavära-na: .kuulalaakereita yaf
mutta han kiclta\tM ilmoittama!
mak.samiensa kuulalaakcreiderl.
taa. .••
Auto. jonka Hitler.itse oh pnni»'
nut oli lahja marsalkka .Mann,,
mille, mutta nli lahotcttj Tu
maan, kun \cnalaistcn h^o'i.\i^i
koi.,; •• •
Sotaveteraanien farmit
• Winnipcff. —:AVinnipcgin puri^
3;035 sotavcteraama : farmareina
teraänlen maalain mu.kaan. • >ö
ba on kolmanneksi:: suurin:, alue fc
maassa, mihin veteraanit ovat
neet färmaamaan;. Jokaisella, f"
rivetei-aanilla on keskimäärin 2J0.
keua maata, eli \htcen5a 730,ö00
keria
• Saskatchewani.?.sa on -sot-a.^e
neillä 1,130.000 ^e:ckkcria, maata li •
bertas.sa 899.000 eekkeriä. ; ,
Eräs tärkeä puolue, leliti ja johtaja
kontrollista ja vielä vähemmän itsenäinen maa voi luopua
sotilasstrategisesti niin. tärkeän joen kuin Tonavan kontrollis-tav
ja luovuttaa sitä tuhansien mailienpäässäolevillesotaisille
'politikoitsijoille: Nimenom.aan Tonavasta puhuen on ilman\
muuta; selvää, että Tonavan varrella ja -yhteydessä oleville
maille kuuluu yhteisesti Tonavan kontrolli, eikä tätä oman
alueensa itsehallintaoikeutta voida niiltä riistää. Juuri naiden:
asianomaisten maiden, sisäinen asiaon se, miten ja millä ta-:
valla ne yhdenmukaistuttavat,tämänmonen:maanlapi kulke­van
tärkeän liikenneväylän kontrollin ja hallinnan.
: Tunnettu tosiasia rnyös on, että nykyinen huuto ''kansain­välisen''
kontrollin palauttamisen hyväksi ei: ole mitään uutta;
Tonava on viimeksikuluneet sata vuotta ollut kahden ''kan­sainvälisen''
komissionin kontrollissa ja kuten Lontoon Gbser-ver-
lehdenkirjeenvaihtaja Sebastian Haffner äskettäin sanoi:
"Tämän pienemmän komissionin pääasiallinen tarkoitus oli
strateginen ja oli. jossakin-määrin kohdistettu Venajaava
taan,, Tosiasiassa se oli perua: Krimin sodasta; -Varsinainen:
7i<ansainvälinen komissioni' muodostettiin uudelleen ensim­mäisen
-maailmansodan jälkeen ja se ikuvasti silloin muodös-:
tettua vallan tasapainoa."
Itsestään selvää on, että enää ei voida palauttaa sotien
välistä: olotilaa, missä Balkanin maita pidettiin Eurqo^^
ruutitynnjTiin verratta\ina suurvaltain pelinappuloina — ja
Tonavan kysymys on erottamaton osa tästä.
Ennen sotia ja nyt: sodan jälkeen
olemme Suomen lehdistä saaneet lu-
^ kea uutisia jostain Ernest Hentusesta.
Meillä ei. ole sattunut olemaan t i l a i ­suutta
tutustua lähemmin miekkosen
hommiin ennenkuin saimme kasiimr
me hänen toimittamansa ''Totuuden
torven". Otsikon alla sanotaan:
"Radikaalisen kansanpuolueen ää­nenkannattaja."
Ennenkuin ryhdyim­me
tutustumaan • "Radikaalisen kanr
sanpuolueen aanenkannattajaan"; hup
masimme muutakin ihmeellistä otsi-'
kon alla. Siinä sanotaan: ''Näkee;
tietää, kuulee kaikki.'' Kun tämän
lisäksi olemme saanfeet kuulla, että
toimittaja Hentunen on professorr Ja;
han kantaa kaikenlaisia arvonimiä;
joista ei •tavallisella ;:maallikolla ole
vähäisintäkään kasistysta/ mm ryh­dyimme
tutustumaan kaiken näki­jään;
tietäjään: ja kuulijaan.' .
Täytyy heti aluksi tunnustaa et­temme
f ole olleet tietoisia siitä, että
"Totuuden torvi!^i on sellainen maa-;
iImanlehti;.jota voi verrata esim. L o n .
don Timesiin. •New York Timesiin,
Pravdaan• jne.^iLehti kirjoittaa mm.
seuraavaa:"Jotkut ovat t i e t y m ä t t ö ­miä
sen johdosta, että edellisessä nur;
merossa oli muka liian paljon eng­lanninkielistä
tekstiä; •Selitettäköön;
Tarkoitus on; laajakantoinen Suomel­le...
Siinä oli englannin kielellä Stali­nille
lähetetty kirje ja Suomen sano-malehtimiehia
koskeva kirjoitus; Kos­ka
painos levisi ympäri maailmaa,
n i in jokainen saattoi tutustua lehden
laajuuteen ja sisältöön suoraan . •; ."
" • J ä " koska SIIS Suomessa ei käsitetä
kuinka tarkeaa osaa Hentusen "To­tuuden
torvi" näyttelee kansainvali-sessa
elämässä, riiin ei ole ihme vaik­ka
professori kiukuissaan syyttää lu­kijoitaan
huudahtamalla:; "Lukijat
eivat huomanneet tata suurpiirteistä
ja: laajalle kantavaa toimenpidettä.
Kirjoitus, edelleenkin antoi kuvan r aJ
dikaalien sisäisestä voimasta ulospäin,
vaikka ulkomailla onkin olkea käsitys
tästä: uudesta ja: voimakkaasta puo­lueesta
. . ."
Kuten lukijamme, huomaavat, on
suomalainen.:.sisukas .eika kuuntele:
kaikkinäkevaä, kaikkitietävää j a kaik-klkuulevaa^.
Hentusta. joka - n ä y t t e l ee
nun tärkeää osaa kansainvälisessä po­litiikassa
^eidän.edukseen.
Kirjoituksista päätimme, että lehti
on tämän suuren "Radikaaliisen kan­sanpuolueen"
vaalipropagandaa täyn­nä.
; K u n . on. suuri niin suuret pitää
olla vaatimuksetkin.:.Eräässä kirjoi-tuksessa
sy>-tetään Suomen valitsijoi­ta
siitä, että he olivat valinneet cdu.s-kuntaan
sellaisia h e n k i l ö t ä , " j o t ka
olivat Väillä sivistystä ja itse olivat
valLstuksen tarpeessa"; Tasta jphtuu'
•ettei yksikään vanhan eduskunnan
jäsen ole kelvollinen silla "Radikaali­nen
kansanpuolue" on jokaisen pun­ninnut
ja keveaksi havainnut. "Kom­munistinen
puolue on tehnyt itsemur­han",
"Kokoomuspuolue on. tuomittu
häviätnään näyttämöltä'', ''Maalais-liittopuolueen
älytön toiminta" jne.
ovat kaikkitietävän, kaikkmakevan jä
kaikkikuulevan Hentusen tiedoituksia
valitsijoille.
Nyt kun Suomen vaalit ovat päät­tyneet,
niin emme ole sattuneet huo­maamaan,
vaikka "Radikaalinen puo­lue"
näytteleekin ratkaisevaa osaa
maailmanpolitiikassa; onko .Hentusta
tai hentuslaisia,: jos sellaisia sattuisi'
Suomeissa ' olemaan, valittu eduskun­taan.
Melkein kaikissa kirjoituksissa sa­notaan
tiedettävän jotain hyvin tär­keää,
joka pian paljastetaan. Siis JPT
tain > uutta saanemme kuulla-. - Suor
mesta.
. K u i t e n k i n meidän täytyy tunnus­taa,
että miden monien kansalle tuiki
tärkeiden tekojen Iisaksi on Hentusen
"Radikaalinen; kansanpuolue" tehnyt
e r ä ä n hyvin jalomielisen teon. Suo­rastaan
liikuttavan; ja Suomen koh­talolle,
ratkaisevan tempauksen; Se
ilmenee "Maammelaulua" käsittävän
kirjoituksen lopussa; Siinä sanotaan:
" R a d i k a a l i e n tunnus /käy ilmi siitä­kin,
että kansallinen musiikki ja laulu
kuuluvat kansan henkiseen elämään,
ja sen .vuoksi :puolue onkin ensim-mäisgnä
ryhtynyt pelastamaan, kante­letta
kuolemalta. Kantele, kansalli­nen
soittokapine oli kuolemaisillaan.
mutta puolue osti kanteleet ja
koulutuk.scnkin haJuaulic Me
joitimme taman ^outo^ahneenr..._
SI muutaman kirjoituksen ja
alkoivat valmistaa kanteleita
on nyt kaupassa ja kchoitetaan^
siä hankkimaan kantele Ser. -
säveieet;vievat-;soittajatesi::?!|_.
kiseen maailmaan josta on a
netta^a siviEt\k.^en historiaL^^f
maa-ja. oikeutta/' ^
S I IS kanteleen \oimal.a a
niaari siyjstykseh historiaIlist^,|
ja oikeutta' , •
Eras tunnettu tjo^aeniehden,
mittaja oli asettanut "Ra
puolueen" johtajan Hentusen
tilan kevjeen sarjaan josta '
nosti kunnialoukkausiutun ,
sellaisen henkilön jan^f;''^";
taa kyseenalaiseni. JoHa <^
taan yli-inhimmilhnen
nahda ja tietaa kaikki Tos«.
viisas on sanonut etta tietao
kaa kun tietaa ettei t i ^
Miten se pitänee P^^^-^^.
seen nähden, emme ^ol v
' T a t t a k o s i c a "Radikaalin^
puolue" najttelee nun to^^,
kansamvalisessa elamas»
sen "Totuuden tovn' on
lehtiä maailmassa ja . ff
tunnettu 'kansainvälinen
niin uskomme k a n s a i m a l^
kaa seuratessamme naKj^^^
t ä jatkuvasti uutisia. 1^
etta saamme ^^^^""..Z:,^
tärkeän tiedon ^^^J°^'^.
ehka tietävät tästä hr^"
limatta siitä että o n ^ - •
maailmaa roulH-^tavat^