Vapaus, October 28, 1948

              2 Torstaina, lolkkuun 28 p. ~ Thursday, Oct 28
(UBEBTY) — Indepeodeot Lebor
Oisati of Fimilsb canartlanft. Btk
tablisbed Nov. 6tb iai7. AiitMortiaed
ae eecond dass mail b7 tbe Post
Office öepartjnent, Cttta*a. Pub-lisbed
thric© wecldy: Tuesda^Bf
TZmndaya and SaturdayB l^yapaus
Etu 8t W^ SodbTuy. Ont^ Canada.
Teltpbanea: Boaloea Offloe #>i28l.
Edltorlal Office 4-4289. Bbnttfler
ELfiuJcä. SiUtQrW;£klaiML Milttosr
sd(£res8 SOK &i Sastmnr» Ootaite.
Tränglattoo flree of cbatge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa:, l vK &00 6 kk. 3^
3 kk. 2X)0
YhdysyaUoIfisa:; l,vk.,7jOO 6= kk. aso
Suomessa: . 1 vk; 7ÄI eikk..4^
Onko Sudbury seuraava? .
^ Rengas näyttää Jtiertyvän Sudburyn yihpärillä.., IMe foivoisJm,
me olevamme tässä väärässä, mutta monet merkit viittaavat siihen,
\ että pikapuolin Sudbur>'5s.a yritetään suurta ryntäystä'Minfe^Mill and
^Smelter \Vorkers Union tuhoamiseksi, jotta voitaisiin palauttaa enti-
" set "h3rvät ajat" jolloin Inco voimielivalfajsesti erottaa kenen (ahtoi,
kieltää kaikki puhe- ja kokoontumisvapaudet sekä saattaa koko Sud-
'' buryn kaupungin taas tavallisen 'yhtiön kauppalan" asemaan missä-kuuluu
vain isännän ääni. * ' > • .
Yrityksiä kaivosmiesten mainehikkaan union murskaamiseksi
' on tehty täällä ennenkm. Tosiasiassa kaivosmiesten unio Joutui vuo-
, sikausia taistelemaan maanalaisena ja vainottuna järjestUiä. Vielä'
muutama viikko ennen suurta läpimurtoa union virasto tuhottiin ja
. j union-järjestäjät piestiin pahanpäiväisesti- Mutta kaikista vastuk-
• ^ sista, vaikeuksista ja vainoista-huolimatta unio'nousi pinnalle, voitti
suuria parannuksia'kaivosmiesten työolosuhteisiin ja toi demokraatti­set
kansalaisoikeudet myös Sudburyn kaupunkiin.
Taantumus ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan. Monta ker-f
. > to taantumuksen asiamiesten jav,
heidän liittolaisten,sa toimesta hyökkäyksiä kaivosmiesten rivien ha-
' 'joittamiseksi, jotta sitten voitaisiin ^'armon iskun" avulla tappaa koko
unio.. Mutta kaikissa näissä tapauksissa työläiset löivät päättävästi
hajoittajavoimat takaisin.
Tässä vaiheessa tapahtui ilmeinen taktiikan muutos. Taantu-
, musvoimat tunnustivat, että Sudburyssa he kärsivät tappion. Mutta
-toivoaan ja taistelutjymoaan ei taantumus menettänyt. Uusissa olo-suhtdssa
tartuttiin uuteen taktiikkaan. Kultakaivosalueella, missä
unio oli vielä suhteellisen heikko, suoritettiin hajoittajavoimien avulla
ensimmäinen rintaman murto. Timminsissä perustettiin hajoittajien
toimesta kilpaileva rikkuriunion osasto, Samassa yhteydessä karkoi-tfettiiti
YhdyÄvaltdihin kaivosmtesten union kyvykkäitä-järestäjiä ja
silloin havaittiin täällä Sudburyssa, että eilisistä väkivallan, harjpit-
V tajista on tullut lauhkeita lampaita. Xe^ jotka ennen sotaa vaativat
kaivosmiesten union järjestäjien "Moskovaan lähettämistä" ja; tekivät
kaikkensa heidän järjestäniistyönsä vaikeuttamiseksi tulivat, .äkkiä
kaivosmiesten union •ystäviksi", joiden hartaimpana toivomuksena on
union edistyminen ja voimistuminen, kunhan vain potkitaan? pellolle
ne miehet, jotka tämän union ovat rakentaneet ja tehneet sen kaivos­työläisten
voimakkaaksi tueksi.
^ ^-saartoliike" union heikoimpia kohtia vastaan..
Nyt viikon vaihteessa ilmoitettiin, että taantumusvoimat onnistuivat;
Port Golbornessailaittomissjivaaleissaj saamaan enemmistön eroa­mispäätöksen
taakse. Kuinka irvokasta! Kaksissa peräkkäisissä neu-votteluissa
Port Colbornen unio-osaston oikeistojohto pötki pakoon
"palkkataistelurintamalla ja teki 'sopimuksen" pienemmällä palkan­korotuksella,
minkä Sudburyn unio-os^sto heidän karkuruudes-taaii
huolimatta voitti — myös Port Colbornen työläisille. Mutta nyt
^.nämähajoittajavoimat aikovat huolehtia siitä, etteivät Port Golbornen
- työläiset enää saa lisää^^^^^ Ja he liittyvär epäilemättä
terästyöläisten unioon.
Mu nämä ''sivustahyökkäykset" johtavat ennemmin tai' myö-
. hemmin siihen, .että Sudburyssa, kaivosmiesten uniotoiminnan sydä-i
messä, tehdään Jopullinen suurrynnäkkö missä lopullisesti ratkaistaan
tämän mainion union ja kaikkien Ontarion kaivostyöläisten kohtalo.
Me uskomme, kuitenkin, että Sudburyn^kaivostyöläiset tietävät vel­vollisuutensa
ja täyttävät tehtävänsä, jos union johto on valveilla ja^
mobilisoi jäsen joukot aktiiviseen taisteluun union olemassa olon; puo-
V. lesta; Ja tärkein tehtävä tällä kertaa on. marraskuun alussa suori­tettava
yleisäänestysj missä jokaisen kaivosmiehen velvollisuus on
linjoittua tinkimättömästi unionsa oh.elman ja esitysten taakse.
Vai d'Orissa Va^
paiiden kirjailfama
marrask.. M p:nä
HalJoween tanssit
tb. Sk päivänä
vai d'Orr — Tervehdyis Vapaudella
täältä Vai d'On6ta^ On ;PitJcä aika;
dtuJunut siltä; kun f tääJtä on viimekrf
näkynyt klrJoltultjJa Vapauden pals­toilla.
, Täällä kävi CSJ^npuhiiJ^ Aku Kor­honen
' pitämässä pubetilaisuuden.
Puhe tode 11 oli mielenkiintoinen
käsitellen: eri kyayroykaiä asiallisesti,
ni:n tämän maan kuin Suomankin
työläisten taloudellista Ja kulttuuri­elämää.
Puheesta oU pois kaikki tur.;
ha kiihkoilu; josta kiitoa puhujaUe; r
Sitten vähän tulevista tilaisuuksista.;
Osastommekokous onmäxrask; 7 pnä
*lo 2 ip; osaston haaUUa. Kalkki Jä­senet
kokoukseen Ja- uudetkin Jäsenet,
ovat tervetulleita; Viime kokoukses­sa
; saimmekin osastoon kaksi uutta
Jäsentä/jotka lausiilmmer tervetulleik­si!
HaaliUamme oh "Hallowe'en"-tans-sUf
sutmimtai-iltana, tk. 31 pnä. N l i -
denipitäisi olla oikein naamlaistanssit,
Joten koettakaa etsiä aihetta puvuil­lenne.
Parhaiten; naamioitu saa pai-
Käynti Hämeenliniian naisvsuikilassa 1942
ELVI SINERVO
kinnon.
Vapauden kirjalltama on marrask.
14 pnäL HarJ.oituksen^ alla on par-halUaan
pieni- näytelmä "Akkavalta
'Joka esitetään: mainittuna iltana 'Ja
kuulostaa olevan. muutakin ohjelmaa.
Joka neljäs, ovilippu voittaa arvok­kaan:
kirjapalklxmon) Joten saapukaa
Joukolla silloin haalillemme niin
oman kylän kuin naapurikylienkin
suomalaisst
Vapauden haasteryntäys on.saanut
täällä hyvän kannatuksen. Haasteita
on annettu Ja haasteet an myös mak­settu.
Jos, JoUakin. on- vielä fmaksa-matta
haasteita niin'> Anni Lundy ot­taa
vastaan haasteet Ja haasteen mak­sajat.
• «
"I^ösuhtelsta en odaa paljon kirjoit­taa
kun en: itse: ole "mainari" enkä
edes. '!malnarin akka", ja kaivostyöllä
täällä: useampi: elatuksensa hankkii:
Sen: tiedän, että suomalaiset täällä
ovat aina vähenemässä. Toisia on
meimyt aina BC:n asti; toivonkin
näille lähteneille otmea uusilla työ­mailla.
Ja uusiUä paikkakunnilla.
Viime kesän aikana kävi useampi
entinen vald'oralainea tervehtimässä
vanhaa kotikyläänsä. VUmeksL olivat
tääUäVälklt Torontosta- Monta on
myös ensL kerran käynyt tervehdys-.
käynnUlä täältä kultalaaksossa muun
munassa Paavo Mäen. ; veli .Yh-.
dysvallolsta. Veljekset eivät olleet
tavanneet toisiaan moniin kymme­niin,
vuosiin, joten oli. varmaan iloi­nen
Jälleermäkeminen. .;
Eipä siis' muuta. Toivon Vapauden
lukijoille kauniita syyspäiviä. —To-,
veritervelsin: Olga.
Algoma Elastih vaalit .
Kutien oli odotettavissakin ja lainkaan väheksymättä tapahtuman
merkitystä — ulkoministeriksi etukäteen nimitetty ammattidiplomaat­ti
Lester ^J. Pearson voitti viime maanantaina Algoma Eastin vaali-piirin
täytevaaleissa. Ulkoministeri Pearson sai tässä liberaalipuolueen
"varmassa" vaalipiirissä ensimmäisen paikan, CGF:n ehdokas Lorne
Gallahan toisen ja Social Creditin ehdokas John J . Fitzgerald kolman­nen
tilan.
Ministeri Pearsonin valinnan yhteydessä on muistettava ne eri­koisen'
edulliset olosuhteet mitkä vaikuttivat hänen hyväkseen. Al­goma
East on perusolemukseltaan maaseudun vaalipiiri, missä metsä-työläisten
union yhden alaosaston ja rautatietyöläisten erinäisten ryh­mien
lisäksi ei ole juuri nimeksikään työväenjärjestöjä ja vfim hyvin
vähän järjestettyä toimintaa farmarienkaan keskuudessa. Täten voi­daan
oikeutetusti sanoa, että .Algoma East on liberaalipuolueen"var-ma"
vaalialue varsinkin kun huomioidaan ne "herrasmiesten sopimuk­set"^
mitä kansan keskuudessa sanotaan tavallisesti "lehmäkaupoiksi",
joiden mukaan konservatiivipuolue tuki nyt mr. Pearsonin valintaa
siinä toivossa> että liberaalipuolue tukee myöhemmin konservatiivipuo­lueen
uuden johtajan, eversti Drevvn valintaa. .
'Mr. Pearsonin valinnan hyväksi vaikutti myös peloitteluaiheinen
propaganda minkä johtavana lankana oli, että kaikki mr. Pearsonin
vastustajat ovat muka epälojaalisia ja miltei maanpettureita, sekä väi­tös,
että Canadan vaikutusvalta muka kärsii suuresti, jos mr. Pearson
jää valitsematta. On turha kieltää etteikö tällaisella peloittelulla ja
painostuksella voida vallassaolijain toimesta vaikuttaa äänestäjiin.
Lisäksi on huomattava se, että samalla kun vanhojen puolueiden
toimesta järjestettiin yhteinen rintama '"kahden puolueen ulkof>oli-tiikan"
puolesta mr. Pearsonin hyväksi, opposition rivit hajaantuivat
CCF:n ja Social Grcditin kannattajien välillä.
Mutta yllämainitut seikat, niin tärkeitä kuin ne ovatkin, eivij^
yksinään selitä järjestyneen työväen yhtenäisen kannatuksen saaneen
CCF:.i ehdokkaan mr. Callahanin vaalitappiota: Jos työväki mielii
seuraavalla kerralla onnistua paremmin, silloin on avoimesti tunnus­tettava,
eO^a työväen vaalikampanjassa ilmeni suuria heikkouksia.
Meille on luotettavista lähteistä tiedoitettu, että esim; Tim Buckilta
kiellettiin oikeus sudburylaisien radipasemien välityksellä puhua Aih»
goma Eastin valitsijoille. Meille on kerrottu, myös melko luotetta­vista
lähteistä, että GCF:n kansallinen oikeistojohto ei ollut lainkaan
iloissaan siitä kun työläiset ja farmarit nimittivät mr. Callahänin
CCF:n ehdokkaaksi mr. Pearsonia vastaan. Saatujen tietojen mu­kaan
mr. Gallahan sai hyvin vähän jos lainkaan apua onian puolueen­sa
kansalliselta johdolta, CGF:n Sudburyn kaupunkijärjestö avusti
mr.Callahania sillä,* että julkaisi yhden laajahkon lentolehtisen, mb-sä
puhuttiin Saskatchevvanista ja joistakin sisäpoliittisista asioista sil­loin
kun vaahtaistelun keskeisimpänä kysymyksenä oli ulkoministerin
edustama ulkopolitiikka. Tällaisen lentolentisen tehottomuus on ver­rattavissa
vain siihen, jos on kaksi väittelijää, joista yksi puhuu tä­män
matoisen maailman sotavalmisteluista ja toinen "vastustaa" sitä
Eckki Koski kuoUut
Tiniminsissä
Tiininlns.'-*Eärkkl Koski, tämän
paikkakunnan vanhimpia suomalaisia
kuoli St. &Cary'6-sairaalassa tk; 19 pnä
sairastettuäan sillcosista pitkän ajan.
Hän oli":työskennellyt kaivoksissa y h ­dysvalloissa
sekä -viimeiset kaksikym-mentäifeljä
vuotta täkäläisessä Hol-linger-
kuUakaiv&nnossa. V i i m e iset
muutamat vuodet hän oli työhön, ky­kenemätön.
-
Hänen vaimonsa ja lapsensa asuvat
Nivalassa, Suomessa.*Vainaja oli tun­nettu
paikkakunnalla hiljaisena, rau­haa
rakastavana miehenä; ^
Vapi^it Viralliseksi
juhlaksi Suomessa
BelsinkL — Tasavallan presidentti
on. päättänyt antaa eduskunnalle esi­tyksen
laiksi itsenäisyyspäivästä ja
vapunpäivästä. Lakiesityksen mu­kaan
itsenäisyys- Ja vapunpäivästä
annetut säätmökset tulevat samansi­sältöisiksi,
joten ne nyt sisällytetään
samaan lakiin, jokai korvaa aikaisem­mat
erilliset lait.
Lakiesityksen mukaan itsenäisyys-
Ja vapunpäivänä on työt virastoissa,
tuomioistuimissa ja kouluissa sekä
valtion, kuntien ja yksityisten laitok­sissa,
yrityksissä ja työmailla keskey­tettävä.
Töitä, Jotka yleemä suorite-
On lolHtavan«koreavärinen lokakinm
alun sunnuntai. Kun saavim kiireel­lisesti
kulkien Hämeenlinnan rauta­tieasemalta
vankilan pDrtille, on siel­lä
jo neljä odottajaa ennen minua.
Jälkeeni: tules toisia samalla asialla
olevia. Eräiden kasvoista näkyy; että
he ovat pitkän matkan tehneitä; yön­sä
junassa viettäneitä, sillä naisvan-kilaan
kootaan rangaistustaan kärsi­viä
kautta koko Suomen. Kello on
vielä runsaasti vajaa kahden, Jolloin
vierailujen pitäisi alkaa, mutta en­simmäisistä
tapaamisvuoroista kamp­paillaan
hermostuneesti sen vuoksi,
että,pikajunat pohjoiseen ja etelääJi
.lähtevät Hämeenlinnan asemalta heti
kolmen Jälkeen, eikä meillä kellään
taida olla muuta asiaa tähän pikku­kaupunkiin:
Jcuin saada kymmenen
minuutin keskusteluhetki v a n g in
kanssa. Minulla ei ole tällä kertaa
kiirettä pikajunalle, sensijaan auto-bt^
sille. koska olen luvannut puhua i l ­lalla
. eräässä lähipitäjän työväenta­lossa.
Seisomme kaikki Jurotellen Ja toi­siamme
vferastellen. Ja koetamme ar­vailla,
ketä, kukin tapaa Ja minkä
vuoksi hänen omaisensa on tässä kol­kossa
talossa. On suuri ^te-ero, jos
on sikiönlähdettäjän omaiiien, tai var­kaan
ja irtolaisen, murhaajasta puhu­mattakaan.
Sitäpaitsi poliittisilla Ja
tavallisilla kriminaaleilla on oma
eronsa. Poliittisten omaiset eivät hä-p=
ile omaistensa rangaistuksen syytä,
mutta ovat näinä aikoina tottuneet,
vaikenemaan. Kaikille meille on: yh­teistä
onnettomuus, että rakas lähei­nen
on vankilassa; , .
Keltaiset koivunlehdet putoilevat
hiljakseen tyynessä ilmassa' pakka.»*
yön jälkeen Birger Jaarlin linnan
käytävälle; ja Vanajavesi välkkyy.si­nisenä
ja kirkkaana. Meitä.on seitse­män
naista. Ja kolme miestä, edelli-.
sistä lienee kakäi äitiä, mqut sisaria
tai läheisiä naissukulalsia. Kaksi.nuo-,
rehkoa miestä on sotilaspiivussa. Van­han
miehei* työläiskädet. vapisevat
hiljaa hanan seisoessaan suljettua
porttia katsellen. Kun olen luonteel­tani
sekä avoin että puhelias, en jaksa
enää sietää hiljaisuutta, ,"Sitäpaitsi
olen katkera edellisellä kerralla osak-/'
seni tulleesta tylystä kohtelusta. Kun
eräs kolkkoa harmaata virkapukuaan
tärkeästi kantava naisvartija on äys-käissyt
jotakin, että tiedättehän te
ettei vastaanotto ala ennenkuin kah­delta,
miksi siis jo odottaa, sanon toi­mille:
"Miksi meitä kohdellaan näin
huonosti, emmehän me ole tehneet
mitään rikollista. Sitäpaitsi Helsin­gissä
ja Turussa ei olla niin tylyjä
kuin täällä Hämeenlinnassa". Nuori
sotilas, .takanani hymähti: "He pitä­v
ä meitä roistoväkenä, kun olemme
vankien omaisia". Sitten alamme vali­tella
tapaamisen lyhyyttä ja ^ilmaista
persoonallisia ' h u o 1 estmnisiamme.
Nuorin meistä, vielä miltei lapsi a i ­kuisista
eleistään huolimatta; on le­vottomin.
Hän ei ole nähnyt siskoaan
puoleen vuoteen ja pelkää jostain
syystä tämän olevan sairaan. Hän ei
seiso hetkeäkään hiljaa. Toinen, nuo­ri
hänkin, on myöskin ensi kertaa tällä
matkalla. Hän kyselee: "Ovatko he
Ensi ioulukuiut alussa kokoontuu Unkarin pääkaupun»
gissa BudajifstlaQa Naisien Demokraattisgti. ^Maallmaiililton
t o i i^ kongriesiBt,|ohon osallistuu edistysmielisiä naisia kai-kili^
ninailnian eri kulmilta.^ KongressinednstaSien joukos-
TjsäronTSuomatiula^Fnaisiä^^^f^ sodan aikana olivat
kes^tysl^iroilla. vanldli^aBä, maanpakolaisina ym» joiden^
ainoana ''rikoksena"onoUutsodan la fasismin vastustamia^
nen-: Suomen rauhaa rakastavat demokraattiset naiset jou­tuivat
myöskin sodan aikana vainotuiksi jasaivat: virua vuo­sia
'surulliseni kuuluisassa Hämeenlinnan '/naisvanldlassa.
Jossa poliittisten Jnäisväi^en epäinhimillinen kohtelu on
herättänyt vieläpä vapaamieläsissä porvarillisissakin piireis­sä
yleista paheksumista. Julkaisemme tässä Sylvi-Kyllikki
Kilven kuvajiksen, joka on kirjoitettu v. 1942, muita vasta
^keitain julkaisti^ Suomen lehdissä.
tninulle ilmoitettu, ettsl/SSllairta saa
kysyä, ja-nyt koetan, väittää perunoir
den ja leipäpaJast^ ajattelemista.
Kuitenkin ns tuntuvat p ä ä a d a l t a i ^ i
ön^l^htä hermostunuir.' Edellisellä ker^
raHä hän oU klrjcittanuj. paperille,
mitä hän kysyl-I minulta, mutta pa--
psri oU ctettu pois. E i mitään kirjal­lisia
kysymyksiä- Elvi on: aina ollut
h>*v{n- hajamielinen. "Kaiken unohr
taa heti kim cn nähnyt jonkin omai­sen";-
valittelee Hän. "Olet kalpea, on­ko
Kalevilta ja Yrjöltä tullut kirjein
tä?" -Ne ovat rintamalla:olevia.poiki-anl,
ja Elvi tietää Jäytävimmän pelko­ni.
Minäkin t:edäi> hänen kipeimmän
levottonfiiutensalja saifon. vaikka en
ele asiasta varma; että olen kuullut:-
että Mauri, hänen miehensä,^voi hy­vin.
Elvi jiostaa sormeaan jä hymyi-.
4es katkerasti. "Sidoin sormeeni kol­me
eriväristä lankaa kolniea, asiaa
varten, mutta nyt en muistakaan nii­tä".
' Vanginvartija herkistyy. Kuka
kovin laihoja?— Tekeekö vangin nä­keminen-
pahaa?" Meillä on kalkilla
nykyisin'nälkä, mutta pahinta on van­kien
kohdalta. Heidän elintarvikean-r
noksiaan on pari kertaa alennettu, ei­kä
heillä ole mahdollisuutta hamstra­ta
tai ostaa sellaista ,Joka ei ole kort-titavaraa.
Me, jotka emme ole ensir
kertalaisia,,: hymähdämme = neitosen
pelolle. Että tekeekö pahaa? Miten
asian ottaa. Kaikkeen kuitenkin tot­tuu:
Sitäpaitsi nälkäiset vangit pöhöt­tyvät
eivätkä laihdu. Kaikki vilkas­tuvat^
keskustelemaan, kun«tulee puhe
ruoasta; Sehän on yleisin keskuste­luaihe
kaikkialla; hienoissa helsinki­läisissä
diplomaattlkutsuissakin, mik­sei
siis täällä!
Kirj. Sylvi-Kyllikki Kilpi
taisäarenkatu oh.;
taan suimuntaina, on kuitenkin lupa
tehdä myös Itsenäisyys- ja vapunpäi­vänä.
tröiden keskeyttämisestä huolimatta
on työntekijälle maksettava Itsenäi­syys-
ja vapunpäivältä, jos-se muuten
olisi oUut hänellä työpäivä, tätä työ­päivää
vastaava palkka.' -
Työnantajan on suoritettava työn­tekijälle,
joka on työssä itsenäisyys- ja
vapunpäivinä, häneUe tältä päivältä
tuleva palkka kaksinkertaisena.
Vihdoin lyö kello kaksi, kaupun­gintalolla
tai kirkossa, mutta saanune
odottaa vielä- muutamia pitkän pit­kiä
minuutteja, ennenkuin portti ava­taan
ja marssimme sisäpihaa myöten
toiselle, varsinaiselle naisvankilan por­tille.
Sipilä alkaa uusi: jonottami­nen,
nyt 'entistä tarkemmin, kukin
vuorostaan kiinni pitäen. Katselen le­vottomana
tikittävää rannekelloani.
Ja: viivästyn, luovunko tapaamisesta
vai lltamapuheesta, autobussi lähtee
15.15.
Vuorotellen pääsemme ilmoittautu­maan
toimistossa istuvall^ apulaisjoh­tajalle.
: E n pidä tästä paksunaa-maisesta,
satakiloisestsp mlehep köri­läästä,
eikä hänkään ole koskaan
osoittanut iloa minun tapaamisestani.
— Kuka te olette?
Olen käynyt miltei joka kuukausi
tammikuun alusta lähtien.. Hän tietää
hyvin kuka olen, mutta nauttii saa­dessaan
kohdella kansanedustajaa oi­kein
vankllatyyllln. 4
Nimeni on Sylvi-Kyllikki Kilpi
Ja tulen ' tapaamaan sisartani Elvi
Sinervo-Ryömää, . »
— Osoite?
— Siltasaarenkatu 6.
— Missä kaupungissa?
Kysymys on tarkoitettu ärsyttä­mään
tiedän sen Tuo'3uddhan kuva
Siltasaarelaiset on
sitäpaitsi poliittinen termi:
Vastaan jotain ärsyttävää omassa­kin
äänessäni:
— Siltasaarenkatu 6, porras A; ovi
12, Helsingin kaupungissa ja puhelin­numero
on 72109, — Tiedän, että pu­helinnumeron
mainitseminen ei kuu­lu
asiaan.
"Täällä ei Ilveillä", sanoo paksunaa-ma
tylysti; ja minä koetan hillitä i t ­seäni.
Ajattelen, että vangin omaisella:
ei ole: oikeutta. vaatia kohteliaisuutta:
Kello tikittää rahteessaijjs: ja vuoro­tellen
meidät *taas käsketään portin
ulkopuolelle. Mitä tehdä; jos aika ku-':
luu tähän odottaEQlseen? Puhe ilta-
J massa ei ole kuin välttämätön paha
tanrsinhaluiselle yleisölle, mutta sisko
tuolla sisällä on odottanut tapaamis­ta
kuukauden jos on odottanut.
Mutta yksityisasia on vain yksityis­asia,
: puoluevelvollisuus tärkeämpi.
Kello tikittää, ja hermoni - eivät ole
mistään hyvästä aineesta J tehdyt.
Kun naisvartija, avaa oven uudelle
ilmoittajalle, uskallan sanoa hänelle
että minulla on kiire, täytyisi erään
puhetilaisuuden; vuoksi ermättää autO-bussiin.
Mieli hiukan keventyy, kim
lian lupaa toimittaa asian. Kerran ke­vättalvella
ei sellaista pyyntöä otettu
huomioon. Kun sitten ihmeeksem saan
kutsun tapaamiseen, porttien seuraa­valla
kerralla: avautuessa, tunnen kii­tollisuutta.
Ajatella, että he ottivat
kiireeni sentään huomioon! ^
tietää hyvin, m i s s ä kaupungissa S i l -
Kaksl vankia pöydän toisella puo­lella,
pöytä on pantu oviaukkoon. Ja
kaksi omaista pöydän tällä puolen.
Tuskallista, että :bn kaksi tapaamista
yhfaikaa!. Vankien takana istuu var­tija,
ja meidän vieressämme penkillä
istuu vartija kuuntelemassa. Kaikkien
neljän täytyy puhua äänekkäästi. Se­kä
Elvi että miniä kyselemme kiih­keästi
ja tunnemme, ettemme muista­kaan,
mitä piti toiselta tiedustella. K o ­ko
ajan on kielelleni kyssmiys ruoka­tilanteesta,
mutta.kun edellisellä ker­ralla
olin tiedustellut, miten monta pe­runaa
vanglUe päivässä annetaan, oli ^Käännyn tämän puoleen ja ojennan
tietää, mitä salakieltä nuo värilliset
langat ovat. Elvin surullinen avut­tomuus
hämää vuorostaan minua.' V
"Tulen hulluksi", sanoo hän äkkiä,
"Meidän täytyy asua täällä n i i n ah­taasti,
nytkin kolme vankia pienessä
scllis-ä. Iloksi, te lähetätte tänne niin
palJon?V ,Te-sana tulee erikoisesti pai­nostettuna.
Otan vastaan iskun.: Tie­dän,
tiedän, olen yksi niistä, joka on
vastuussa, mitä maassa tapahtuu.
Mutta yhä vähemmän vastuussa, kos-i
ka olen alkanut kansanedustajana ja
sosdem. puoli^etoimikunnan'jäsenenä­kin
joutua näiden omaisteni vuoksi
epäluotettavien, kirjoihin. Sitä ei sis­ko
taas tiedä. Yh£'äkkiä tuntuu siltä
kuin emme osaisikaan sanoa toisil­lemme
mitään, ja,silloin kuulen mitä
toinen tapaaja vieressäni puhuu. Kuri
toinen vanki valittaa yöpaidan puutet­ta,
sanoen Elville, että minäkin yritin
lähettää yöpaitaa hänelle mutta sitä
ei otettu vastaan kun se oli silkkitri-koota
ja vaaleansiriineii "Silkkitri-kobta'',
ynähtää Elvi ? halveksivasti,
"^tehän olette ottanut meiltä oikeuden
saada pumpulialusvaatteitakln". Taas
hän sanoi te ja taas muutan keskusr-telua."
En tahdo' poliittista keskuste-:
lua, en tahdo itseni vuolcsl enkä var­tioidenkaan
vuoksi. Heistä on niin
mielenkiintoista, että toinen: sisarista
on kommunisti Ja. toinen, sosialidemo­kraatti.
He aivan jännittyvät uteliai­suudesta,
kun puhe saa»väittelynluon-!
teen.
Voi Elvi-parkaa! Kerta kerralta nuo
tummat samettisilmät, joita joskus,;
vuoslä^sitten, olen isona siskona kat­sellut
kehdossa, olen katsellut luona­ni
vierailevassa ko^autytössä. sitten
nuoressa, lupaavassa ylioppilaassa^
käyvät yhä katkerimmlksi ja koviksi.
Joslcus hän kys3?y; "Miksi oikeastaan
olen täällä?" Joskus minä kysyn mi­nistereiltä,
valtiollisen poliisin paaliin
köiltä tai ystäviltäni,, joiden pitäisi
tietää:: "Miksi'Elvl oikeastaan~on van­kilassa?"
Mutta ei h ä n enkä minä
koskaan saa mitään vakuuttavaa ja
uskottavaa vastausta. Ja ^ oikeuden
pöytäkirjoja en koskaan ole ymmär­tänyt".
Alan jutella nojjeasti siitä pienestä
pojasta jonka voinnista oikeastaan
olen tullut kertomaan ja joka meillä
kotona dn suurena ilon aiheena. "Ilk­ka
se vain miehistyy". Mutta kesken
lausetta sanoo vartija: "Nyt tämä saa,
loppua". Vilkaisen kelloa, viisitoista
minuuttia autobussin lähtöön, kiireis­säni
en huomaa kunnollisesti hyväs-tellä.
- Eräs asia on toimittamatta. Olin l u -
varmut Elville Uitan, hänen poikansa
valckuvan^Ja : saippuapalan. Ruokaa
hän ei saa'ottaa vastaan. Saippuan
hankkimisessa on ollut vaivaa. Tämä
ei ole mitään huonoa korvikesaip-puaä,
vaan puhdasta, keltaista ilman
mitään hajuaineita, koska hajusaip-puaa
ei vanki saisi ottaa vastaan. Tä­mä
on saatu Tukholmasta. Ojennan
naisvartijalle valokuvan ja paperiin
käärityn saippuapalan.
— Tahtoisin antaa nämä sisarelle­ni.
— En minä, voi ottaa niitä vastaan,
sanoo hän j a vilkaisee toimistossa jat­kuvasti
istuvaan ; apulaisjohtajaan.
Kirjäiltama Poit
Arthurissa mana!,
kuun 10 päivänä
Port Arthur,-Monis:aer;^^j»
on Vapauden klrjaiita^iiatjiL^
JO lokakumi aikana ja n l i a i ^ f ^
tään täälläkin, vaikka niitäri
järjestää ennenkuin
Tämä arvokas tllaisuao'"^o*n^ s^f*ls* „'''
marraskuun lo pnä csJ:n pJ
thurin osaston haaliiia. t w
saativana osastomme m,rmii
pautien konttorista, m a k s a ^ .
tiä kappale ja oikeuttaen haatj
dntäviln tanssiaisiin ja mahSjiJ
arvokkaaseen kirjapalkintoa^
on runsaasli. Kehoitamm» J
kaista -hankkimaan itseJls^
lipun kun niitä tarjotaan an^ttS
-Pitäkää siis mielessänae, e t l
kirjallisuustamsit pidetään
kuun 10 pnä kuten Vapaudessa ia^
kissakin myöhemmin ilmoitetii^
Mefcsäkämpillä olEvat pojat ytssM
ehkä myöskin tehdä jotakin jm
kirjailtamien suhte:n. Sen johds
ehdotamme, että tämän luettuy
kirjoitatte nimenna ja osoittesna.,
periin, panette sen kirjz-kuorea
lähetätte sen Tyynelle s-:n K
on mainittava miten monta L-^
haluatte . näihin kirjallisuusatas
Saatta ; olla varmat, . että kirjees
itulse varmasti huomioon otetiM
mä on tärkeätä siksi, että tät2nnH_„
teUen on tilaisuus päästä osUhä
kirjojen arvontaan, ja voittaa itseä
arvokasta lukemista pitkien talvi-is
Jen. kuluksi mstsäkämpillä.— m
kuvaa ja pientä paksttiarii.
• — Kuvaan on kirjoitettava kea
se lähetetään, ketä se esittää ja
sen lähettää.
: —Hyvä on, sanon ja teen eiea'
taakseni pöydältä kynän.
Johtajakin tekee eleen. Kyuäaa
kosketa. Se on hänen pöydälläii
hänen kynänsä. Huomaan olleeni
rastaan röyhkeä.
— Lähettäkää kuva postissa,
hän.
Hyvä on, sanon taas, "m )arhaansa.
kuvan postissa'', ja ajattelen; että
sinkertaisempaa olisi kuitenkin ait
S2 näin. Mutta sitten muistan ai LJA JA A R V O S A L O I<
puapalan. Elvi oli sanonut, että b
kausiin hän: ei ollut saanut
pestä itseään saippualla. Saippua
t m
ipaDia 18
Isemän viik/>n tuloksen
oden haasterahastoon
Ineksikuluneen kahden
läiiin jälleen-89 lahjoili
tava määrä uusia haast
saatu 1.861 lahjoi!
n ennätys jonkalaista c
Ijka viime torstaina m
niin kaikesta huolimal
CSJmHearstin osastoi
ätyisiä lahjoituksia ja l
TTI MÄÄTTÄ Kormal
haastaa kaikki sella
iemään samoin. : .
;0 WATAJA Windso
auriseri haasteeseen $5
Dsta, sekä Ansu Haavan
KKKO TÄHTI Ebysta
V Baskin ja Antti Pii
RANTALA Tarzwellist
aa mr. ja mrs. Anton I
en Vili Pekkolan ja:H
iEino Riskulan Wanup]
JRI KOSKI Cochranes
BE KUJALA Torontosi
LIJAWM.HONKANE
haasteisiin $2.
MPI JA WALTER M
isa haasteisiin $5 ja mui
elä maksamatta, että vt
S. J. SAIMIJÄRVI St
irven haasteen ja haast
lahjoitusten summan
ST! LATVALA Ganm
laasteen $5, haastaen ka
01 $2 ja haastavat Ka
a, Ida ja Alex .Salon se
ia.
on tärkeä; Ojennan pyytävästi 8|||^UHA ISRAELSON Ke
;en haasteen $1, haastaei
(entinen kellylakelaine
a Kaarlo Johnsonin Jr.
JMMU JA P A P P A JO:
laapalan haasteeseen $2
rpder T\vp:sta, Aarne i
Haaviston Garsonista.
YLIJA W M . O J A Crei
auton -haasteisiin. $5.
INI JA JOHN LIINAM.
A. Backin haasteen $2, h
!ta vointinsa mukaant •
CK MÄNNISTÖ Sudbu
laasteet $5 • ja haastaa; A
osta. • ••V:.^'--'•::••••,..::-V.-
fYLI JA TOIVO LiTM
nsä haasteisiin $3.
3KK0 ELLMEN St. Cat
eseen S5 ja kehoittaa k
laasteisiinsa.
LEHTO St. Catharinesis
itaa E. Tervon- Stamford
LITMAN St-Gatharinc
J N O VIRTAVA St. Gaty
$3. V : • : • • • • • • • . , • • • : • • : ; • • ; . • • ; , : : - -^
ITT! PIIRAINEN Ebyst
staa kaikki vanhatpojat.
BACK Ebysta vastaa H
ielttusen Ebysta. :
LI AHO Port Arthurists
: N N U PETERSON Kiv
Ylijoen haasteen. $5 ja
n Kivi koskelta, -JoKn Pi
samalla summalla.
:ORGE NUMMELA lal
Port Arthurista, sekä EU
nista. • • '.•
ATTI SUUTARI Port ^
en $2 ja haastaa Ohrii]
Styffen "lootauskängin'
Kas niin, muista vain, että olet
omainen, hokee varoittava ääni ssi
säni. Saan kuulia, että käärepä
ei ole asetusten mukainen ja
avulias, puoleksi vastaliakolnen
vartija, etsii minulla paperia,
apulaisjohtaja -sanoo; "Ei rneiK
velvollisuutta antaa teille paperia".j
Silloin minussa äkkiä tapalituu
tain. Hermostunsesti hillitty m\
mukseni. purkautuu sisäisistä
tuksista huolimatta. 3111a, hetkeE
enää väiltäkään, vaikka en enää
tava'ta Elviä tai ketään muu'
läheistä tässä -talossa, kunhan,
saan sanoa, mitä talon komei
ajattelen.
— Ei teillä luonnollisestikaan
velvollisuutta antaa paperia,
ettekö tiedä, että ihmiset ovat
Icen ystävällisiä ja kohteliaita?
— Teillekö ystävällinen, joka
joitatte meistä sopimattomia lehi
sanoo hän. "Menkää heti ulos", hi
taa hän. En ole kirjoittanut
lehtiin, mutta eräät sanomi
ovat selostaneet eduskunta
jossa koskettelin epäkohtia va:
sa.; Hänen kehoituksensa '
heti ulos", kajahtaa toisen
luultavasti juuri sillä äänellä,
hän on tottunut komentamaan
vartijoita että vankeja.
Ääntäni korottaen sanon, että
talosta voisi kirjoittaa vaikka
naisia teoksia ja että vankilan
jat ovm. öhohtaneet minkälaisia
ihmiset. .Lupaan vieläkin kirjor.
PÄIVÄN PAKINA
Sisäministeri Simosen ampumaseurat
-9
väittelemällä, onko Marstähdessä elollisia olioita! Onhan nimittäin
selvääj että'sisäpoliittisia parannuksia on mahdoton saada, jos maan
•ulkopolitiikan kohteena on sotavalmistelu ja sota, mitkä nielevät
kansakunnan varat! '
-Vaikka mr. Gallahan henkilökohtaisesti tekikin ihailtavalla uut­teruudella
vaalityötä kulkemalla miltei ''apostolin kyydillä-' suuren .
alueensa laidasta toiseen, niin häuj-joutui tavallaan kantamaan CC-F:
n pikeistojohdon turmiollisen ulkopolitiikan taakkaa ja siten vasem­malla
käddlääiThävittämään sen mitä oikealla kädellä rakensi. Tämä
oli samsUä jo töinen kerta niuutaman kuukauden aikana, jolloin
CCF:n johto jätti Algoma Eastin vaalipiirissä oman ehdokkaansa
miltei oman onnensa nojaan. Kun tätä verrataan siihen suureen
auttamishaiuun, mitä on osoitettu esim. GCF.rt ehdokasta kohtaan
Sudburyn piirissä mr.Carlinia vastaan; kun otetaan huomioon GCF: h
oikeistojohdoh skandaalimainen esiintyminen GGL:n konventionissa .
; Torontossa ja sen "marshallisoitu' 'ulkopolitiikka, niin emme lainkaan '
ihmettele yaikka yhä iiseammat Vapaudenkin lukijat kysyvä, että
voidaanko GGF: n ehdokkaiden yleisien kannatuksig^n avulla tosiasiassa.
• enää työväenliikettä aut^taa? Joka tapauksessa on todettava, että
Algoma Eastissa GCF:n johdolla nyt käyty vaalitaistelu jättää paljon
toivomisen varaa ja «vallinneiden epäkohtien takia vanhat puolueet
saivat helpommin miehensä valituksi.
Laihian suojeluskunnan toimintaan
herättäminen-ampiunaseiuojen har­joitusten
varjossa ^ herättänyt huo­miota
kaikkialla Suomessa Ja erittäin
kiusallista, huomiota, se on herattansa
Fagerholmin hallituksen sisäministeri
Simosessa. *
Jutun Johdosta on sisäministeri S i ­monen
ryhtynyt voimakkaasti suoje­lemaan'
suojeluskuntal^lnftlntaa. Joka
on rai^nsoplmukseri vastaista. Neuj
vbstohallituksen taholta on asiaan
kiinnitetty myöskin huomiota jä neu-vostolähettiläs
Savonenkov bn käynjrt
ulkoministeri! Enckellin puheilla Hel­singissä.;.
'•- •,:,^
Sisäministeri Simonen on antanut
iaiisunnon, missä hän "toteaa," että
mistään suojeluskimtahbmmasta ei
jutussa ole kyssmiys, vaan/'viattonils-ta"
• ampumaharjoituksista, joiisa
palkkakimtalaisten kertoman mukaan
oh maalitatilulna käjrtetty Ihmisehku-vla.
sils"ryssän kuvia", jolta käjrtet-tlin
eimen sotaa Ja sotien aikana.
Simosen määräyksestä on asiasta
suoritettu tutkimuksia, mutta näiden
tutkimustenkin suorittaminen antaa
aihetta ajatukseen, että siinäkin on
menetelty hyvin simosmaisesti, Vaa­san
läänin poliisitarkastaja on suorit­tanut
tutkimuicsiaan Laihialla siten,
että hän on kuulustellut useita demo­kraattisten
järjestöjen jäseniä ja tol-mlhenkilötä,
mutta ainoatakaan ta­pausta
ei tiedetä, että hän, poliisitar­kastaja
Heikki Seppä oUsi kiiiiluste-liilhlh
kutsunut pyssyseurojen jäseniä
tai toimihenkilöitä.
Kuuluisteiut, menivät siis aivan
päinvastoin: kuin' mitä. niiden olisi pi­tänyt
mennä ei vain henkilöiden, mut­ta
myöskin kysymysten suhteen.
Eräältäkin kutilusteltavaltaan demo­kraattisen
järjestön jäseneltä poliisi­tarkastaja
Seppä,oli .äedfiistellut:
.1) Kuka, bU läliettänyt uutisen Lai­hian.
suojeluskiinnah heiikiiiiherättä-misestä
Kansan häneen?:
2) Onko kuulusteltava nähnyt pidet­tävän
Jalkaväkifiai-joituksla? :
3) Mitä häh tietää autokuljetuk­sista?.
'
4) Mikä on kuulusteltavan puolue­kanta?.
..
.5) Mitä vasemmiston taholta ajatel­laan
ampumatcimlimasta?
6) Onko kuulusteltava kiinnittänyt
mitään huomiota ampumisen urhei­lulliseen
puoleen?
Kuten .kuulustelusta llmenee.olivat
tarkastaja Sepällä joko ylemmiltään
saadut valmiit kysymykset, tai Sitten
hän ei ole tehtäviensä - tasolla, eikä
kelvollinen kuulusteluja suorittamaan.
Jokainen käsittää, että hänen o l i^
luoimollisestl pitänyt pyrkiä ottamaan
selvää, oliko Kanaan Äänen väite Lai­hian
suojeluskuntien henkiinherättä­misestä
oikea vaiko väärä ja siinä mie­lessä
tutkia, ovatko Laihian ja mui­den
pitäjien pyssyseurat suojeluskun­nan,
työn jatkajia.
Muistamme, että tutkimukset lapua­laisvuosina
kulkivat aivan_samaa la­tua,
siis kokonaan asian vierestä.
Emme ollenkaan epäile, etteikö näi­den
ampumaseurojen toiminta olisi
täydellisesti suo Jeluskuntahommaa,
sillä 'sitähän todistaa' Jo sekin, että
he ovat tunnettujen entisten suoje­luskuntalaisten.
Ja ilkolllen johtamia.
Ja eikä riitä, vielä se. että niiden joh­dossa
on näitä rikollisia, mutta noilla
pyssyseuroilla on vielä keskusjohtokin,
nimittäin Pohjamnaan Ampumapiiri,
Jonka korkeimpana Johtajana on entl-,
nen suojeluskuntamäjurl Arvo M .
Vuoristo, Tämä mies tunnetaan eri­koisen
kiihkomielisenä neuvostovihaa-
Jana Ja fanaattisena suojeluskunta-mlehenä.
Lupaan- valittaa kaikista epä
vankeinhoitohallitukseen ja ties .v.^vcxuio«.c.iifiiii
hinkä. Lupaan huutaa maailinaileg| J L ^ J J A E M I L KUUSI
an pienistä leipäpaloista, mädistä l | | haasteen $2 ja haastj
a Tom Alexonin Port A
WI IKONENi Port Arth
(Jatkuu 3. sivulla)
Kun seuraa juttua Suomen työr:
lehdistä, niin ei jää epäilyksen:
täkään, etteivätkö suojeluskunuatj
kaisi rikollista toimintaansa
ro jen nimillä, joilla on oma
johtönsäkin. Mutta siitä huoli
sisäministeri Simosella on otsaa'
tää, ettei pyssyseurojen toirontei
mitään vaaraUista ja etta el «
abiakaan mitään suojeluskun»
maa. :;:•• -. ,
Öikeistososialidemokraattlna _
selia enempää kuin Suomen ny»
"työväenhaUituksellakaan" ei uc
lisesti ole mitään suojeluskuntia^
mintaa vastaan, sillä ovathan
fagerholmit ja suojeluskim^
aseveijlä oikein erikoisen sosdei^^
don sodan aikana antaman .pa»^
kh-jeen mukaan. SanotaanhM_
ettei korppi kprpin silmää p u ö ^
incsl paha vika Simosen IfliKMBp
kuitenkin on ja se on se, etta
uskoo voivansa kiertää tai
sanoa suojella rauhaiuopiinuste^
taan tähtäävää rikollista toir
niin. sUtä el seuraa ^T-'^^^
itselleen eikä myöskään Suofflö g
salle. Rauhanehdot ovat:
että ne pitäväf kuunsa
siitä, mitä Simonen ja koW
nykyinen "työväenhallitus 8
Olemme varmoja siltä, etta
pitää huolen .rauhai
kirjaimellisesta noudattamises* ^
tääkö hallitus siitä tai ei. - •
KARJAN"M A A Sicamc
haasteisiin.
CSJ:n Timnxin^in ös. 'v
jai
OSASTOh
Sunnuntaffi
alkaen 1
-k Arvokas ja monipi
yksityiseöltylcsl
Huom! Samassa tilat
kirjaili am
Saapukaa joukolla iäl
lila
mar.