Vapaus, August 10, 1948

              irshuollolaki j^iuOMENnkUULUMISIA
a m i e h . a
yv_ valt!«i2i=-..- Ytsv
J J U a a ammariiaär
opuolfclla miViai
^^in halut J
luteen/järjesrelhiääji-'
1. mika v^_,.^
a ; a h i o n Mikaj.i..nia
l u i t a tu!a,. jr.gisen '
-n tuJee s^i^aj n <: ler-e-.]
i r j o m a u - . . . . n.n,ffl^„p
l a k a n l l r lo-.^ OP tu.;^ 2 ^ 1
l u n n e " l a . i . ^ . n . . , PI,R k a , J
an paik-:.u-u!u aila asuu u '
ladradmit i a . M - nan -.^7
maisfksi Un^m^u.m iaM'DS.
Järjestelmän ^ ^ S t i i n a t k i ti
•n- ^englain!laii.frn viikkotiii^-
taan 2 MI , n n.huolto-i
i k a n .suuiuud.su iMppumacj^l
an t\ot.i i^^j.,
u i u v a i m->o suun-arnaan'
ikkomaksun. • Miji-cu • ' •
m otiaa i^uoniiooh;: « l ä viikoajl
'taan nno^ J i i n u u v \ a k u u ' U £j
on uihan • 1, 2 jarj^^j
lutovat kuUen}:in niin huomi-i
lärkalliisin. maksuistaan huof
a on picai d ' . . i onriitun^ena
l i t e n k i i r •;iiäyuiui' l o p u i i J s H j ' -
rlesielma ^oninstui,ui_.',j^^^
ssaan; jo« •lienw; ^nioiiici.liiiir
. • j o t k a eimeininin •tui;,invöiv
uraav-at, c-.sjim-1'k;
iuoJiii-Äeura.)
DEN IBLIITI-KSEN
I ti
.;^li:ius-n«
U i ;e:'' o h l e i m a saatet-
^ rrT!« Mikon perjan-
33: p n a . , / ; - ' ' . •
, «nna aluksi p a r -
o e r i i ^ t a n s a . sanoen t u - ,
on päähuomio kohdistettava tuotan-non
kohottamiseen ia kustannusten;
alentamiseen rationalisoimis-jä m u i ­den
tarkoitusta vastaavien toimenpi­teiden
kautta. N i m iSään maatalöu- •
Argetitiinaiainen
voittanut Lontoon
maratoonijuoksun
Värien psykologinen
vaikutus ihmisiin
Lontoo.
a e l l i s en koe-, j a tutkimustoiminnan 1 l u i v a t . l a u a n t a i n a häpeään ölvmpia-seka
ammattikasvatuksen j a -neuvon-llaisklsöjen rata- ja kenttäurheilun
n a n .kehittämiseen on , kiinnitettävä i viimeisenä päivänä kun ärgentinalai-entista
enemmän huomiota Aloitettu nen D Gabrera, jota tuskin kukaan
maareformi on vietava loppuun s a -
~ire kuuluvaa t e h - t m a i l a huolehtien uusien t i l o j en Mlje- ! saapui \ o i i t a j a n a m a a l i i n t a i t a 42 k i -
ioikeiuksessa - ja- y h -
eduskunnan kans-
.-^a •edellisen - i i a l U t u k -
i v i i u t a m a t t a j a ^lähtö-
. nsenäisyys;-ja rjip-e
v a r h a l l i t u k s e n k e s -
i'- r i ' i a olemaan, maan
: i K - m a n , l u j i t t a m i n en
.-e-f yiidir.yheitteh
<.j-n*!*amiett- p e r i a a i t e i -
^ler j a Neuypstoliiton
j'.%iiä vhieist6iihihnas£
( " U i avunannosta s o l -
M-ir p o l i j a l l a ; H a l l i t us
u r i - u v a s t i , l u j i t t a m a an
h luottamuksellisia s i i h -
N t l . ' 0^n, ] ^ L ' ^ o n =eka samalla,
'laen'huoinio6ii S i i f j m e n 'asem
P o h j o l a n ' vapaana v a l l i -
l a i jn taloudelliset j a - s i -
cuiru^et m u i h i n mäihin
iiun. soisin:: l ii
•,'ji;s,py'!'k;va
stävä
lysedellytysten parantamisessa niiiv
;etta naista muodostuu mvös tulevai­suutta
, silmälläpitäen elinkelpo- s i a.
Ssirtovaen sijoittumista, uusille asuin­sijoilleen:
j a t u o t a n n o l l i s en elämän
palvelukseen on j a t K u v a s t i tuettava
Saannolhsta asutustoimintaa koske­v
a n lainsäännön uudistamista: on k i i ­rehdittävä.
. Myo.= k a l a t a l o u t t a j a k a - ! t a j i e n joukosta
l a s t a j a v a e . s t o n olosuhteita on k o h e i i - '
n e t t a v a . ' • • , • • •
V a n ; 011 tunne . tu j a n i i t a o n k a y -
K a i k k i ennu^ta^at j o u - 1 ^'^'^ > JO t u h a n - i a -.uo^u Mutta vas­t
a nyxyaikana on alettu kiinnittää
huomiot.1 siihen,; että väriaine 0x1
muutakin kuin iiykyaikaiselle •maäT
laustaiteelle. teollisuudelle ja .-• k i l y ^
t a n n o l l i i e l l e käsityölle tärkeä rÄakdr
aine. \'^arien c h h a v a i t t u vaikuttavan
oh .ennustanut k i l p a i l u n voittajaksi.
l o m e t r i n jä 200 m e t r i n 126 m a i l i a . 385 '-'•'U'"?^-'^^ ir.aarin. meidän sielunelä-jaardia
» taipaleelta, jonka hän suo-"^''»'?^"!?. Ne. v a i k u t t a v a t va-symyk-l
u t i kahdessa tunnissa, 35 m i n u u t i s s a -•^"'""''*<?^«'"^ j a . työhaluun, ne v o i ­j
a 51.6 .sekunnissa.olleii ainoastaan 16 ^ y . ^ t r a u n o i u a a t.ai v a i k u t t a a k i i h o j i t a -
sekuntia edellä B r i t a n n i a n Tonv R i - r v a s t i j a ar.syt.:ava?ti.- virkistää, e l v y i -
c h i . r d s i s t a . : . Korealaiset,- suomalaiset.! ^^'--^ inspiroida, veltastaa tahi p a -
canadalaiset y.m. jäivät täydelleen i t o i m i n t a a n . Niin,-nnta. voidaan
pois laman k i l p a i l u n pisteiden voit-. k a v t i a a lopa k i d u t t a m i s e e n k i n — ja
n n ; . a on K a v t c t t y k i n s i i h e n.
O n . n i m i t t ä i n s i e l u t i e t e e n k a u an
s i t t f i i V i i h v i s t a m a to.sia.'?ia. o t t a i n a a -
tannon elvyttäminen, j o l l om lahinna j S . Luyt: .saapui m a a l i i n kuiidehtena
A K I N A A
s r k i i n i i e s , K o n t s l n ja •iiiomarii
n s a a p u n u t ; Mukeläi'i Niilo-wat
a n u n l a i T o i s i a , . ' j n u i s t a ' p u !^
ä n . : . K i i t GK kiiynnistäiiiie!
V i e l a . j u h l a p ä i v ä n a.lmuna v
•at. R a n t a l a n - K u s t i : J a ; alanko
11. o l e v a n - kunnv)ssä?,,,muua
l a t h u o n i i b l v a ;.Ini])olan Eraie
i s i . : : k u i l e i i k i n :;ti(;dusteiii! .ka
i n . t i l a i i s ä s i a - a . i o h o i i Ltimmln
1 . r e h e l l i n e n ' v a s t a i l i :ijli,' että^s
i n y t e p i i i i i J o m i o s K a ja-kii
l a m a t t a 'lastako ••'.vsta 1
I t i j a Cl o l h i i k i i a i i liuomanpu'
ta.a'aririkoi§ia.jU;hiäpäiviä..tTO
; v e t t ä ja^vlilfyttäkin yhd^rkaobj
inumerok.si, -mikä •'.ei . kuitesfl
)tt.ahut- silkeä.lle iirhfeilöväeli
yleisÖUekäaii aivaii. voittaimi]
eitä,'.vaa.h-.koko'pitkä, iirheiluolj
. ,•; s t i . o n t e t t i i i j . ' l o p p u u n .'.vÄ
lite.s.sakiu. .: • .
CilpailiiselosiUivset on;jbkaiM
i i i t , . j o t e n ; ' i i i i h i n : ' t ! i : ' tarviniie
uitua.••\ K u i t e n k i n oh" Iiiioma:
ii k o l e a s t a : siuisiä...l5uölimatts
s t i i n ennaty.sluettelqon.hyviä
u t o k s i a j a Alerts. haarasikin
i p u s s a . Betty Rumball.jaA.
i en e d i i s t i y a i . n u o r t a . k a a r t ia
i k e i b s a j a L Btaton Iks
Utöjen ;. r i k k o m i s e s t a ' : Huoli
a., e s t i ...häiicn ju6k.suaan. saa:
l a n .ajan n(^ljiiiu5esmai!'il!a kiiiil
v i r a l l i ne.h;.- en n'ät yskin; on.
j o n k i i i jiLtusteliia :itse....kil.Dai!
n ,j;ii.tetäai!.^ tubiinemm.aksi/Ki
p l i \ ' a tV öld.stihtoct' liuoiiiioideii
äni, yl.liVtlavan.-6iinistuneet.J3
•;että;ioarit.iihanliiieri yjeisöoli
i i n e n - i i ä k e m ä i i n s a ;^
o p u k s i - lailä^' k e r t a a :ha]uan-f-
an; k i i t t ä ä . J y m y n •jäsehiaäi
frilii.^esta, hiKjniavaisuudesta
i k i i v m o i d ä i y . kohdallemme;isl
b i v p n \ed &! l e en k i n : ta rriiokasta
: ; i i r h e i k i a s i a iV-'et eenpiiirivjeni
n Ipi 11 öm yyciiissii ä n:.; Vaasan 1'
i-f;;,iVp:-,.H, -ehtavanaan k a n -
fcarvaHäi=cn valtioiarjestyksemme l U '
' en -e'-.i ^^"-^ 1^^" pyrkimys-t^
rrnka' rn^ i - f ' l a i H i s e i t i v a l i t u i l ­la'
n a m t i t M l l e valtioelimille on
l:c a a f' 0'keuslaitoksen
i-poiirlättomin-is .-.on. säilytettävä, ja-
: B e l g i a l a i n e n E, G a i l l y , joka, o l i j o h ­t
a n u t suurimman o.san taipaleesta
SosiaalipohittLsella ,. a l a l l a hallitus : .«aapin m a a l i i n kolmantena j a l u h i s t u i J^atynr- . ^ t e e n - .«aavuttanut yhtännlT.
näkee erityisen laajakantoisena tehta-I-.->-iaahan k u n k i l p a i l u o l i päättvnyt j täinen fvv;sillinen tu-ska ei voi c n i la
v a n a a.sunto-olojen.parantami.sen. Sen iEtelä-afrikalainenJ- Coleman o l i n e l - ' tehostua, vaan jatkuu. •.samanValsena-aikomuksena
on viipymättä: s u u m i i - | las, t o i n en argentinalainen E G u i h e z i t a h i l a k k a a , iöta vastoin kivut :.sil-tell.
a j a toteuttaa asuntorakennustuo- ! «li-viides-ja toinen etelä-afrikaläineii Imissä t a h i äivoi.s.sa eivät kidutukses-
{•ta vähene, nnn. k a u a n kun- t am tl ei
t u l i n a ' hermosäikeitä. Henkistä k i d u -
tiista;., vastaan ' O l i . m i e l i p u o l i s i i i i s ; ai-.;
rioa;. mikä. aivoillemme on . t a r j p l l a . V
;' y äiien .vieluliliieii ;rii£torla ei ole o i -
ke;ii;s.elvä. koska .sitä: vasta! t u t k i t a a n ,'
M u t t i i :he h a r v a t luvut,, joita; asiasta
o i i ki r j o i teit u , ; ovat l i i v a t toiiiän k i i n -.
, i'Oisia; :. ' 'v ^ - \ .;:;;.,., '. '
K u n .kilpaihjat lahtiviu niatkaap
84,000 katsojan ollessa p a i k a l l a ' k l o 3 -".ColptVy''Re.f.e.jii^ieh;I'nstUji.t0.•• of-..Am'ei-a
i k a a n iltapiiiväliä• auringon päist.ars- i ^ a . , o'^. j o k a iLseina vuosina, oh
sa..kirkkaasti j a viileän tuulonhcnpon ••kooiinut. .ja sijoitellut, ^tuhaiisia t i e -
tulee kysymykseen kaummkien j a a s u - 1 M o n t i e a l i l a . n e n Llovd Evan= o s o i t -
t u ^ K e s k u s t e n asuntokmjuuden p o i s t a - tautu^parhääkiTcanadala-sfksi .saa­minen
seka maaseudun puutteellisten , p u e n m a a h i n 16 H a n s i v u u t t - siadio-asunto-
olojen korjaaminen V a k u u - , „ , i le saavuttuaan canaualaisten t o i -
t u s - j a avustustoiminnan avulla on | . « n G e r a r d Coten. joka s a a p u i m a a -
p v i i t t a v a poistamaan vhteiskunnal- ] „ „ 17 Kolmas c a n a d a L v i i c n \Valte.
Usta turvattomuutta j a t a l l o in ennen I p e d o n c k Hamiltonista s a a p u i p e i i l le
muuta huomioitava avuttomimmi.ssa 1 23 . ' ••
ÖCP.D3
i . p y s y t u
,j5tvksellise . , .
i i 'Molesta a n • ' o s g i 1 is t uma äri;. yhteis -
H i n t a a n 1"' m i n i ^ f r n ja l u o t l a m u k -
•^:,-en o'-'j'^iili;pic'e" lurvaami.seksi
l E i l m s s s s . ..: I asemassa olevat.; Tvolamsaädännöri:
S-iäDoliitiLsc-na a l a l l a hallitus n a - | t a r k i s t a m i s t a on tehokkaasti jatket­t
a v a ratkaisemalla, nopeasti monet
tärkeät m m . m a a - , metsä- j a uitto--;
työläisten- työaikaa' j a - työehtojiakos-;
kevät kysymyksist ja järjestämällä
lainsäädäTitötietä työmaaiuoftamii.s-miesten
; asema. ; A m m a t t i l a i n p i ­k
a i n e n uusirninen on n i i n ikään; tär-tehtävä.
Amniattikasvatukseh
edi.stämiseksi hallitu.s p y r k i i kehittä­mään
k b i i l u t u s - j a opetusoloja: •
Ktilttuiirielämiän elvyttämiselisi . on
kansätalbudeh.: kestokyvyn sallimissa:
puitteissa, käytettävä valtion varoja-
Tämä koskee .'niini hyvin korkeinta
hengenviljelystä k u i n opetusr j a ' k a n ­san
.sjvistystQimintaä.--iKöuluölojä. o
edelleeri k.ehitettäyä •;-ylei3ien sivisty.Sr
tason kohottamiseksi ja' ppeliistoimini-nastä
jatkettava .•kiihkokansallisten,
p i i r t e i d e n , poistamista;: Lahjakkaille
n u o r i l l e on v a r a t t a v a tilai.suus jatkaai
opintoja,; heidän, omista varalii.suus-ym.
suhteistaan; riippurnatta.- K a n ­s
a n terveyden ja, r j i u m i i r i k i i l t t u u r in
parantamiseitsi hallitus on .ryhtyvä
..kayteftävissä pleviin.;' toimeripiteisiin.
Kielellistä •vähemmistöä ,-k
oikeudet ön hoidettava/ perustuslaki-emme
takaamassa 'järjestyksessä.
Iusin p> yn 1 i QuebecisJ^j;,,
jcliee. — Q i t o t c n nu3Min kt|t'5' nykyi's;:s'sii
a.: h™ii^n.r!i;v^Htj: lokak/ 8
. t y y ' i p k a k . ' pnii,;ilmoi;ti^^^
a l : i s t u S ; i i i i i i S : t : e n o i i ; e d U J ;^
c ö n a i - P y y r i t u i k a ;en:;sana-l
a•-.nia.a.kuniiass^a. 'lukuuMV^:
ieneä;'iaweaä^^M<:'ntr^alin:«|
,-'josÄa^i5yy:T:i'v:UJ:i'?!ie^^
.siaakka'.;•-:''•••'; "'.;.•••'..•''
iiuäiiksöen, mitt^nkä^ir
• 5euraätf-iuj&pi^;:r: • •'"'f'-^^
•ukäi'iion-liih'^ttl: searaavaii.
sen eriiälit;KinsaBin;SäMii!
ii-herrasmiK;
i l k ä ä . h y y ä j i :
a : o n o i k e i n.
;ai-^ottaa pois hiit£ii:w3?'''::
i l e h d e i i . toiiniK^Jalis-;';;^;.:'
.t$aa':pyyhkiei?a,-pe^eyty^
i ; ^ yuottiiMU' ni&!Vneöä,;|5j
.dssä:v,tukkaa;;:;<;i^fjf=^?:;-^
i ••seisoessa.'''.'- -.-• ;': •'"••:•'•;?
Huolimiitia-natsien rotut^
l a a v i i a i s f i kuu^m'"'! t'^:^
Poikamme
K a a r l o Salon
3 I U I S T O L L E
,li elokuun 10 P na 19f'
l a n tulee kuluneeksi 10
'"•^'"'•'••'•^ ""''iÄ^
VeL«'ai*''-'2 ^^^'•anvaltalsestl k e h i t - j ^ ^ ^
i i n i i l l ä huoieiiciitiava;''Siitä;.että k a i k ­en
i - a n ' ; a l ' ' ' s r e n oikeusturva tulee
, j [ » i - s i - .Virkamiehistön luotctta-j
. , f e n ' - - t i i ' ' 1' iltaisen valtion p a l -
e n a - n (n kiinnite tava critvLStu
ypioia n r o ^ i e t t a v n =aacia v i i k o i -
amirntillise.s!!. mahdollisimman
viii-'voimia..' Hallittis,: p y r k i i .myös
frlvfäin.äiin- vnka-mieslainsaadantoä
•hteiskunnnn tarpeita vastaavalla t a -
•alla:.";'. '::•.;•:•'vi;,. •.' ;.V'' ' •
Viouspjlnt i - t J a alalla h a l l i t u s n i i
oMdi-^fPtiava e r i t v i s t a huomiota i a -
riijdeliisc-n vakautumisen:: aikaansaa-ftn
inflaat.on pv~ahdvttamiseeii
:ä tvöraiihan ;vl!aiiitamiseen palk­kojen
la h m i o i e n oikeudenmukaisen
syhteen p o h j a l l a . K u n paremman
iM.-isasnn .«saavuttaminen on. mahdol-savam
lisuantvvan tuotannon avul--
la. halliiu.r.pvrkii tarkoituksenmukai-liinja
tervein keinoin tukemasin^ t u o -
;0n- kohottamista k a i k i l l a aloilla;
ifci.sta. tarviketilannetta maassa : on
parannettava', kotimaista tuotantoa
cehittamalhi ja.ulkomaankauppaa l i -
Isaamalia. Saannostelvjarjestelma on
aiteiitain purettava sita mukaa, k u in
pnnöst.ely ci jollakin'ala'llä- ösoittäu-;
d J t a j s " ! \ a i t L a n i a t t o m a k s i Edelleen
:rallitus pitaii välttämättömänä; etta
äloudeiii.5on e l a m a n kehitystä s u u n -;
riemalbcsti ohiataan j a etta tays-tToll!.
«\\s "-aihtPLaan Taman, samoin
:.;iin m a i a e u K i n .tamaiiluontoisten t a -
loudeiiistf?!! .itysvmV.Sten hoitamiseksj
Je:'tulefe pitämääiv-yllä' k i i n te
it.-tta tvomarkkmajarjestöihin. Edes-
[Sacilevai vaikeuctet j a k a n n e t t a v a n a m -
ni-o;e\ai '.^situk^-et on p y n t t a v a j a -
« a T i r a - i ta-^apuoli-rsti en k a n - a l a i s -
n h t i i t n kpskcn Valtion menoja v a -
' • ' r a T , a " a ja r]otu'-ta oikeudenmu-if^
stamalk,hallitus pyrkii helpotta-nnaen
kan.salaisten.. asemaa.
:^imma.5Ka:
olo';uh'teissa eläyät
i.oudel;i.se.ssa.purist-uk-
Vakiou.. .omaan .- t u o t a n t o - ;. ja
^ ' ' ^ t ^ . m i i \aa>i ^ h a l l i t u s tulee
-rtautumaan ennakkoluulottomasti
«^hhtämäKn- , näitä ^iitiirkoituk-
^m>.H^ u u t v a Mlmallapitaen sa-
"9 : a a j c n t a r n taia toimintaa m a h -
<:oi!.^i,ukMen n i a - . a a n uusille aloille,
^'1 o o' t-autuu maan kokonais-
' "-'^ '•^a^n-Ir,:; taipeplliseksi t a i v a l t -
tiinattömäksi.' '.' V ••'..•• ':.••';-•,
^''•»ataiGudeh P i a l l a on huomio k o h -
J / / " ' ^ T^ r ^ i j j P h ^ ^ a l t a i s u u t e e n jä
' ^ucn l u o n t a . M i n tuotantomah-:
^'-^tsm Taita pohjalta l a i i t i en
> ' i ' . i i i i i i i i i i i i i M n r M i i i i i i i ( r i l i i i i r i i i i i i i i i^
RUOTSALAISIA I
•«ostumatlomasta Stainless-leraksesta
valmistettuja
LV3[ " " ' S N i 9 3 7 < ,ö r
^''BARBIT"
PARTAKONEEN
T E R I Ä
3 teraa p a k e t i s sa
^« P a k e l h a k o r t i s sa
$ . 23
4.25
' JÖ: Sirut vrlä r.-iii'^'
^ ; a r e r r . p i a t^na halutes-1
^^ms Publishing I
COMPANY l i M i T F T » * i
Sadbury
t l . M l T PD
Box 89 I
Ontario |
.. ^ •••.••.,•.-.•. •:, ••: •••• ••••.=
'«=-.c-:.«ncir.-K„annnn:nmii:ni7anTOniunm!
SOSIALIDEMOKRAATTIEN .TA
KOMMUNISTIEN VÄLINEN
JUOPA JYRKKENEMÄSSÄ
H e t i sosiahdemokraattisen h a l l i t u k ­sen
tultua nimitetyk.si a n n e t t i i n . S K -
D L : n taholta julkisuuteen- lausuma.
• j o s s a . s e l i t e t t i i n . ^ e t t e i i S K D L i n v a a l i ­malle
entiselle valtiolliselle j a n i m e n ­omaan
ulkopoliittisele suuntautumalle,
nähty, olevan takeita •kansaedu.staja.
joht>.K.-A. F a g e r h o l m i n muodostaes:^,
sa hallitusta, muuten kuin. saamalla
maarattvja: avainasemia S K D L i n h a l ­t
u u n . . K u n t a h a n ei o l tu suostuttu, ei
S K D L ollut katsonut v o i v a n s a -mennä
mukaan hallitukseen. ; . •
. Sosialidemokraattiselta taholta taas.
puolueen puheenjohtaja,, mniisteri
E m i l Skog vume viikon perjantaina.
H e l s i n g i n työväentalossa järjestetyssä
tiedoitustilaisuudessa-.selosti, yksityis-kohtaisestr
halhtusneuvottelujen .kul­kua;
kuvaten, mitenkä S K D L t n a.set-tamat
vaatimukset olivat e p a a s i a l l L s e t -
j a kohtuuttomat ja; mitenkä .sosialide-_
m o k r a a t i t muutenkin olivat joutuneet
y k s i n muodostamaan hallituksen.
A s i a ei : k u i t e n k a a n ole päättynyt
tähän; Sillä Suomen Kommunistisen
Puolueen Puoluetoimikunta, S K P . j u l ­k
a i s i T y o k a a s a n S a n o m i s . s a . j a Var
paassa Sanassa t.k;: 1 p n a "työläisille.;
työtätekeville talonpojille; j a k a i k i l le
s u o m a l a i s i l l e " osoitetun vetoomuksen,,
jossa hälyyttävasti j a jyrkkasanai.sesti.
asetutaan muodostettua sosialidemor
. k r a a t t i s t a h a l h t u . v t a vastaan. Vetoo-mukse.
ssa sanotaan h e t i a l u k s i : -Maa­hamme
on; perustettu hallitus, jpnka
:tarkoituksena on. avata, tie vanhaan
taantumukselliseen .sisäpolitiikkaan ja
neuvastovastai.seen .ulkopolitiikkaan .
•Kuvate.ssaan-^ . m i t e n • •'amerikka­laiset
imperialistit, jotka . pyrkivät
maailmanherruuteen, ovat jo pitkän
a i k a a puuttuneet Euroopan maiden s i ­säisiin
a s i o i h i n ; j a pakottaneet monet
kansat .luopumaan demokraattisesta;
h a l l t t u s s u u n t a u k s e s t a ' — k u t e n Rans­kassa
j a I t a l i a s s a . . " S a m a n l a i s t a suun­nanmuutosta
. a m e n k a l a i s e t - t r u s t i h e r -
rat. ovat vaatineet Suomeltakin. •; Se
a m e r i k k a l a i n e n sotahysteriaa uhkaa­va
propaganda, joka- o n tunkeutunut:
v a r s i n k i n Ruotsin kautta Suomeen,
on p y r k i n y t huonontamaan Suomessa
Neuvostoliiton ystavj-ys-suhteita; eris--,
t a m a a n kommunistit j a muut k a n s a n ­demokraatit
Suomen . h a l l i t u s p o l i t i i ­k
a s t a j a : s a a t t a m a a n Suomen • t a l o u ­dellisesti;
poliittisesti j a sotilaallisesti
i m p e r i a l i s t i s e n - l a n s i b i o k i n : v a l t a p i i ­r
i i n " . . ' Suomes-sa- .taantumuksen johto­miehet,
sanotaan vetoomuksessa edel­leen;
tekevät tvo;a .käskettyä..:Pager-:
h o l m i n johtamat hallitusneuvottelut
o l i v a t t a h a l l i s t a . S K D L r n : .syrjäyttä­mistä.
Haneh t a k a n a a n o v a t Suomen
taantumusporvarit. ' jotka ... tahtovat
johtaa'. Suomen niin :taloudellises.sa.
k u i n . pohlttisessä .suhrees=;a;lansihiton
yhteyteen. ,• " K a n s a m m e .kaikki;- v o i - ,
mat taisteluun vahemmistohalhtusta
vastaan, uuden, kansan enemmistön
t a h t o o n nojaavan ^ ^::d
vallite-ssa, .asettui korealainen Yuii
C h i l C h o i johtamaan 40 j u o k s i j a a kä-
-sittanyt. joukkoa. Juostuaan lähes
p a n - k i e r r o s t a ; stadionilla lähtivät
juoksijat, toisen korealaisen. B o s t o n i n:
m a i a t o o n i n vnmevuotLsen . v o i t t a i j u r'
Y u n B o k S u h i n olles.sa. toiscn.a.: mäki­selle
j a laaksoiselle taipaleelleeh ;
donantoja väner. vaikutuksesta a j a -
tukyiiiiime ja tunteisiimme, tyoky-kvymme
la vlipaiin.s:i elämäämme, on
hankkinut .aintitlaatui.scn tutkimus-
.ame.s-.nn. • joka on ;^merikan j . i koko
maailman tekiukkoien • j a ammatti-p:;
vkok)'.iie!i: kavtettavi.s.sa. Sen m o n i -
VIvnhtercct. 1 lodonannot tulevat ^ Y h -
Suomen to:vo M i k k o H i e t a n e n juok- ,' '^''•"^ ii'o)on Canadan Englannin
SI taman m a i k a n 2 24 -r) v u i i t a t s s i a n I ' ' ^ '^euvonoliitoii psykolo-
EuroOpän mestaruuden Oslossa 1940 •<' g.i.'<ist.a--'ja -tieteellisistä laboratonoLs-
Y u n Bok S u h juoksi Bost()nis.sa mat- *<' kuvlannoll' e'-'i l-tt^oen ole
kan 2 2.5 39 j a oljmpialaisenn.itvk-^en ' ^'1^"" "'"'^ v h t a a i , v a u i a koskevaa ky-saavUtti
j a p a n i l a i n e n K i m Sun ajass.i ^>'"\''t-'i johon sieltä ei voisi saadn
2 29 19 2 B e i l i m s a a 1936 .'aslatJs'a
— - . : . - . _ : . _ ; , .1 T o i u n n Fere. kuului.sa l a a k i i n , ]okn
on ; yhtei.styö.s;=ä inäinitu^^^^^
kanssa j a ; o n . erityisesti:, t u t k i n u t , vä­r
i e n ; vaikulusLa liha.sVen loimiyaLs.uu-.
teen. on todeniiut.että; punainen- v i i -
lö. kiihöiitan .lihaksia :eniten, t a v a l l ir
nen, yalp; vähiiiiniän.; Näiden kahden
yiilillä; ovat ,sininen'. , v i i l r e ; i . . keMai-l
i e n . j.ä o!\ah.s.sj.'.TÖiiieiV t u t k i j a ; toh-l
o r i Prcssey. on todistanut, että myös­k
i n henkinen t o i m i n t a vj.a eriköise.s-.
Fanny on voittanut
myöskin naisten
200 m. juoksun
.Lontoo. ^ H o l l a n t i l a i n e n olvmpia-laiski.
sojen vanhin naispuolinen k i l - .
p a i i i j a , 30-vuotias Fanny B l a n k e . s - i ^ ' " ""^'^'^^ tyosken-,
:Koen, joka on k a h d e n lapsen äiti jn
olympialaiskisojen yleisöh parhain
suosikki, saavutti -perjantaina eniiä-tyksen
päästessään ensimmäiseksi
naiseksi, j o k a oir voittanut kolme k i l -;
pailua; olvmpialai.ski.soi.';.sa. - Hän t o ­d
i s t i , siten, : e t l a : n a m e i v o n -violii. 30
viioden ikai.scna p a r h a i m m i l l a a n , eikä
j a a varjoon 20^vuotiaiden: r i n n a l l a . • •
. F a n n y n tilillä oli entuudestaan kak­s
i - v o i t t o a ; 100 -metrin juoksussa j a 80
m e t i i n a i t a j u o k s u n s a kun h a n v o j t t i
200 metrin juok.sun.. jo.ssa hän saa-vtitti
myöskin-uuden maailmanoniiä-t
" : a j an 24 3 sekuntia V£.hciassa Hä­nen
loppukilpailu.ssa; saavuttamansa
aika oli 1 10 s e k u n t i a huonompi.;
: ; T a l l a . i i n a a i l m a n p a r h a i i k . s i .ju:i;ste-t
u l l a .nai.surheilijalla oli vielä tiedbs--
saan: nelja.ikm voittomahdolli.suu'-; —
korkeushypyssä;. . M u t t a . h a n ^ i l m o i t ti
luopuvansa t a m a n mclko v a i i n a n k u l ­t
a m i t a l i n tavoittelemisesta-. .v o i d a k ­seen
m e n e s t y k s e l l L s e m m - i n - .o.sfil]i.siua
samana pai v a n a : suoritettavaan nais­ten
400 -m. viestinjuoksuun H o l l a n n in
naisten joukkueessa j a a n t a a l L s e c n s i - :
ten joukkueen ja.senil!e enti.stä .suu­remman
mahdollisuuden" o.i^alliKfua
s i l t a .saatavaan . k u l t a m i t a l i i n -
20Q;: m; juoksussa -sijottuivat muut^
k i l p a i l i j a t .seuraavasti: A: D - W i l l i a m ­s
o n , . B r i t a n n i a ; .Audrev - Patler.-ion.:
U S A , S E S t r i c k l a n d Australia
maaLvamiseen 011 s a n n v a i k u t u : k i i : i;
JOS poistettiu-siin kuudes osa r a d i a a t -
toiista eli melkein 17; pro. ; e n t t u i . Ja<;
f u a vastoin vii.s;osamen - r a d i a a u on
maalataan vaaleak.si, nun .se o n . y h t i i
tchoka--. k u i i i tummaksi m a a l a t t u va--
r i -on .SIIS-polttoainetta ;saa.s:ava.
.-e ..».. .; a
On mvo.^ mahdoUistj ."janda aik. i a r.
v a n i i i u s i i k k u i • —- nuisiikik;v . siimalle;
Hrnsimmamen. joka vihjasi, etia vä­reillä
j a m u s i i k i l l a o n ; p a l j o n yhteistä
oli painolain keksijä Isak Nevvton
Han kcn; . t r u o i vanasteikon. j o k a vaSr
tasi inu.siik:n aanistoa. On. keksitty
upeita so;ttimiakin, jotka lahettiivai
varisomtuja aamenv csemast.i. Ja
englantilaisen pr.ofes.^orin. Rimii:f?io-n;
n järjestelmän avulla 011-todellakin
mahdollisia muuttaa Chopiinii Noc­turne
val-isoinnuiksi valai.-c:nalla vai-.-
kokangas valonheittäjät'.; luhettainm
vaihtelevin varem. Vanvaloflvvgelilla
a n i i e t U L s s a konscrteis.>a. olleet: pitavat:
t u o t a kokemustaan; hurmaavana. J a .
arvellaan ta.ssa olevan hvvia mahdol-lisuuk.
sia. j o t k a elokuvan pitäi.si ottaa
varteen j a toteuttaa.-^ollvvvoodin ker­rotaankin
kaike- s a hiljai.suudess.Tko.-
keilevan varieiv uusia mahdollKsuuk-s
i a . . - • •
, Tiede, joka; -..utkii värien psvkolo-gi.
sta : vaikutusta i h m i s i i n j a värien
meikilv.sta meidän jokapäiväisessä
elama.s-sammc,. k e h i i t v y nopeasti, ja
sen ansiosta .«aatta.a ehka tulevair
siiiide.s.sa meidänkin , olenia.ssaolommo
ja maailmamme muuttua hyvinkin
V ä r i k k ä ä k s i . Palkkat vohnneii.. H e l ­s
i n k i . " ; ' ' ' '.'-••..' ••.;,,,--'••-:"•••-• ••.••.
KIRJ. JORMA EEROLA
— E h k a olen erchtvnyt' — .sanbo piemlla näyttämöillämme
Suno Affleck Emo L e i n o n naytelmäs- ' hyvän vastakaiun.
Yhtä ja toista
olympiakisoista
Sieltä ja taalta
lyontoo.— Perjaniavna suoruetuu-s:':
1.600 metrin viestinjuok.sun alkukil-pailuis.
sa v o i t t i Suomen, joukkue k o i -
j u a n n c n alkuerän j a paasi lauantaina
suoritettavaan loppukilpailuun. Aika
oh 3,20.6. Ta.ssa enissa sijottui Ruot­si
toiseksi j a A r i j e n t i n a kolmanneksi
Ruotsi p a a M i i i v o s k i n n i i i k a a n loppu­k
i l p a i l u u n Naisten kerro.snvppvkil-p
a i l u n sukellukse-sa vo;'.ti .•US.^:n
mrs, "Victoria M a n a o l D r a v e s ti8.87 p i s ­teellä.
Toinen jankki, P a t r i c i a A n n
ELsener oh toinen 60.28 pisteellä.
Tanskatar Berte Christoffer.sen .sa 1
06.04 ia navnltahnnen A. Siuiidinger
64 .'i9 pistettä
Canadan 400 m..v)e.stinitiokkue paa­si
iierjaiUama suoritetuista nlkukil-pailui.
sta lauantain lopijukilpaihiun.
Canadan loukkuc: t u l i era.s.saan l.ol.sek-
,si. kuusi - j a a r d i a Jalcssu Hollri.^tnlii.
joukkueesta. Gaiiadan loukkueesocn
:kuuluivat Don M c F a i i a n e . ' L o n d o n.
Ont.; Jimmv O.Hrien. T o r o n t o : . Ted
Haggis, London j a D o n Pettie Calga- ,„.n kamp))ai!u.ian omaslxi pielustaan
Tiistaina, elokuun 10 *p. — Ttiesdäy, Äug. 10 ' Ä^^öJSg
Ihinisen ongelina HäyttäfflSlHI
ja elämässä mi
saaneen;
sa Simo Hurtta. \'ain kolme s a n a a,
j o i h i n .sLsaltvy: määräämättömän p a l ­lon
— K o k o n a i n e n tragedia ihmi. s e l a -
mastä, Saman navtelman loppukoh­tauksessa
sinkoaa k i r j u r i A r n k l l suus­t
a a n sanat: .•'Olen aina vihimnut . s i ­nua
Simo H u r t t a , ja t u l en aina v i h a a ­maan
.sinua.' Mika mharaton j u l ­muus
iioi.ssa sanoissa. : V i h a n . j a
erehtyvä isvvdeii — porasinantnmatlo-mmiden
la alistumisen valtataistelua
i h i n i s t e i i .sieluissa . . .
3'fiitl<'n()M aina-ollut. pnli.;m:.s.s;!
- i ' r i - aika ka lisien ihmisongolmat. ovat
parhaiten heijastuneet: Hamlet, R o -
mt.-u j ; i J u l i a ; Ele.^lra.-, Sana j n e .
M a a i l m a n diaamaklrjalh.suuden .sy­vimmät
ja pv.svvimmat tuotteet k u -
vailevtit jmiri ihmisen ongelmaa, har
- — Lanca.shiren. puuvillatehtaat ovat
tuottaneet kuluvana vuonna nnn pal--
jon,kangasta, eita nn.sta voisi valmi.v
taa 15 p a i t a a jokai.selle imiehelle" ja
pojalle Eng]anni.s.sa. -; . :
h a l l i t u k s e n muodostamiseksi'." ; . .
S K D L : n ; ; I n t t o n e u v o . s t o puolestaan
joka kokoontui Helsmgi.s.sa, eilen,-yh­t
y i ; v a i k k a k i n savseammin .sanoin,
merkitsemään', "oikeisto-sosiahdemok-raactisen"
hallituk-sen .sodan-jaikeisiin
o l o s u h t e L s i i n . , .soveltumattomani. : j a
kaasandemokraatit sf-a- muodo.9:e'.ta-e-
ssa epaasialli-scsti .sivuutetuik.si; l o -
ten tama hallitii-s oh kykenemätön t a - ;
kaamaan r a u h a n p o l i t i i k k a a ja, ystä­vällisten
..suhteiden- kehittämistä Neu­vostoliittoon-,
- o l l en s i t a .sns va.stustet-.
tava,. s a m a l l a :kum.;kansandemokräa.-
t l t kyllä .; a s i a l l i s e s t i : muodo.<3te.tussa.
hallituksessa m i e l e l a a n : o l i s i v a t : - m u ­kana
. Sosialidemokraattien ja "kommuni.s--
t i en V a l l i l a halliturskvsvmvksen l o n -
dosta;On muodostunut selvä;,ja jyrka.s-t
i k i n - s a r o i l e v a juopa. . — ; •'
neituessa ;punausen valon- vaikutuk-
.son - a l a i s e n a . - M u t t a on myöskin huo-m
i t t a v a ; ctta hermostuneen ja a i v an
Inan toimekkaan -henkilön;—-ja ehka
hieman haltioituneen -.— voi p u n a i n en
t e h d ä .hysteeriseksi. Sita vastom:;on
sininen, varei.sla k v l m i n , . . s i e l u l l i s e s ti
. r a u h o n t : i v a hermo.stuneiUe ja l i i k a -
ra.sTituneille -ihmisille.;; J a sita. o n k in
k ä y t e t t y mielisairaalol.s.sa - menestyk-sekkaasti
: r a i v o L s i e n potilaiden rau­hoittamiseen..
- M u t t a masentuneihin
j a oikukkaihm henkilöihin, .«inisella
on aivan. toKsenlainen vaikutus. Se
toKoe; heidät viela-masentuneemmak­si-.
• K e l t a i n e n , - ; nimittäin -sitruunan
keltainen, herättää päivänpaisteen ja
lammon tunnelman vihreän taas olr
le.ssa h y v i n : vahvistava; v a n . j o t a sen
vuoksi kavletaan • sairashuoneissa
k t i u t l a maailman.
: Värien psykologL,sta vaikutusta voi
todella- verrata lääkkeiden fyysilliseen
vaikuiuk.seen. j a ,siksi n i i t a o n k i n jafcl-
.;av.a söpivm annoksin,: k u t e n laakei­t
a k i n , jo.s h a l u t a a n saada- a i k a a n toi­v
o t t u - v a i k u t a s . •-, -
Colour Research Institute saa jo­k
a paiva ratkaistavakseen uusia teh­täviä.;
Eni-s, l i i k e , joka-lähetti- vienti­tavaroitaan
sUurLSsa m a s u k s i ; maa-
-latui.s.sa . l a a l i k o L S s a , joutui" pulaan,
koska; työläiset •; v a l i t t i v a t " tulevansa:
:kuolettavan ; va.svneitsi. raahates.saan
n o u a . r a s k a i t a l a a t i k o i t a kahdeksan
t u n t i a paiva.s.sa.: I n s t i t u u t i n . väria.si-.
a n t u n t i j a i n .neuvo.sta mustat laatiko;
m a a l a t t i i n vaalean vihreiksi;; N y t tyo-
:lais;ten mielestä t y a o l i huomattavasti
helpompaa.:vaikka laatikot olivat y h ­tä
ra.sk.aita- k u i n ennenkin.: He va-.;
k u u t t i v a t . .ettei. tyo:.-tuntunut enaa
puoleksikaan n i m ' r a s k a a l t a kuin e n ­n
e n ; -Eraa-ssa ;kenkatehtaa.ssa, : jo.ssa
t v o l a i . s e t - v a l i t t i v a t ; siimansa; r a s i t t u ­van,
r n a a l s t t im koneet punaisen ru.s-keikvi--
j a niiden: liikkuvat- ;0sat vin­keiksi
.Se auttoi
Suomalainen 2.,
5. ja 6. 300 m.
ammunnassa
Lontoo. — Suomalai.set P. A . J a n h o ­nen,
V. Le.skineii ja K . E l o sijottuivat
mainitu.ssa jarjcstykse.ssa loiseksi, v i i ­denneksi
la kuudcnnek.si Bi.sleyn k e n -
t a l l i i suorltetu.ssa olympialaiskisojen
300 m e t r i n ammunna.s.sa vapaakivää­rillä.
K i l p a i l u n v o i t t i s v e i t s i l ä i n en
Emil G r u n i g , l o k a ampui L120 pistettä
1;200 niahdolliS( ; s t a . .
Seuraavien pistemäärät olivat: :P-.
A. Janhonenv; 1,114: • W ; Ro.senljerg,
Norja; 1:112; K.: Johan.s.son, Ruotsi,
1,104;:.; V ; Le.skinen 1J03 ja": K . Elo
1.09.^) pLslettä. ;Tä.s.sä kilpJailu.ssa a n -
.saitsivat- suomalaiset maalleen kaik-r
k i a a n 8 pistettä, viisi t.oi.sc.sta-tilasta,
kaksi viidennestä ja- yk.si.kuudennesta
t i l a s t a . • • : .••;;•.-;.•.
K u n otetaan huomioon ainoastaan
miesten :ja: rafa.^ j a kenttäurheilun
pisteet, laskien kymmenen pistettä e n ­simmäisestä,
vusi .toisesta; neljä k o l ­mannesta
tila.stai jne., oli Suomi y h -
de.s.sä Ranskan kan.ssa;neljannella t i ­l
a l l a New Y o r k - T i m e s i n ' laskelmien
mukaan, kummallakin maalla .ollen
28 pistettä. ' T a m a i i ; la.skelman m u ­k
a a n o l i jänkelllä 189 pistettä; Ruot­s
i l l a 101. j a Englannllla.'33;-
USA VOITTI EUROOPAN
; - L a u a n t a i - i l t a n a ; järje.stett.iin .kan-
.samvahsen uintiliiton. hyväksi .seka-v
i e s t i u i n t i 300 m e t r in matkalla; viiden
maano.san valilla. .. A m e r i k a n puoles­t
a U i v a t Allen -Stack ..selkäuintia; Joe
V e r d u er r i n t a u i n t i a j a V a I! y Ri s v a -
p a a u i n t l a . Amerikan; joukkue - ^votttr.
ajassa 2.14..=j,.. Eurooppa - o l i täinen
j a A f r i k a kolma.s. . ... . '- ^
-Parhaista Euroopan. n a i s L s t a muor
d o s t e t tu 400 m e t r i n vapaauintrjoukkuo
v o i t t i Amerikan joukkueen nipin n a ­p
i n Au.=tralia oli kolmas Eu-oopin
joukkueen ankkuri. s , s a ( j l i tan.skalalnen
G r e t a ; Andersen;, - . J o u k k u e en
m e r k i t t i i n 4.32 3
rv
J a n k k i e n u i m a r i t j a hvjipaajut kor­jasivat
lauantaina loput u m n i n ja .su-k
e l t a m i s m i t a l e i s t a kun n-vuotlas
koululainen, J i m m v McLane Akronis-ta
voitti 1,.500 metrin vapiiainnnm,
p h i l a d e p h i a l a i n e n Joe Verdeur 200
metrin r i n t a u i n n i n j a A n n C u r t i s S an
FrancLscosta voltti n a i s t e n 400 met­r
i n vaijaäuinnm. iiude.vsa nlvmpialäis.
oiinatv.sajas.sa, Jankit saivat (alen
k a i k k i a a n . kahdek.san kUllanutalHa
vesiurheilu.ssa.
Miesten sadan m e t r i n seikaiiinnin
voitti : perjantaina - yhdvsvaltalameii
A l l e n S t a c k 66.4 .sekunni.ssu j a toi.sek-
.si tuli toinen jankki, Roijert Covvell
C0.r), kolmanneksi ran.skalamen; G .
V i i l l e r y - 67;8. neljänneksi argeiilinu-lainen
M. Chaves ja i n e k s i k o l a l i i en C.
M e j i a Oi»,0 ja kuudenneksi etcla-afn-k
. i l a i i H ' 1 1 J W i l d 6') 1
Ruotsi on saanut
kaksoisvoiton 10
kilom. kävelyssä
Lontoo, RuoLsalaiseC voittivat
kaksi; • eiisimtnaista . t i l a a l a u t i i i l a i na
suorltetu.ssa olvmpialaiski.sojen 10 k i ­lometrin
kavelykilpailu.ssa j a viisi e n ­siksi
mauliin stAininutta kilpailijaa
rikkoivat-SCjijiftttj»: vanhan olvmpia-laisennatyksen
tajfla.matkalla, jonkr.
saavutti vuoden /l912 ki.sol.ssa T u k -
a i i i en George G o u l -
) k m ; 4(5 mimiuti.s'-;a.
h o l m a s s a . C a n a da
ding käveltyään 1
28.4 .sekunni.ssa
Ensimmäisena: Ka;i.puivat maaliin
R u o t s i n kävelijät J . F.. Mikael.son : ja
IJ. T. I.: Johan.sson. sveitsiläinen F. E.
Sehv^'ah, brittiläiset J O; M o r r i s ja
JI. G . C h u r c h e r . . A i k a 4.'j i i n i i u u t t i a ja
13 2 sekuntia
N E E K E I t l T V T T O VOITTL
NAISTEN KORKEU.SHVPYN
; S o l a k k a georgialainen n.eekentyfto
A l i c e Goachmaii Albany.sta v o i t t i . l a i iT
a n t a i n a n a i s i e n korkeu.shypyn uudella
olymplalal.sennatyksellu. v i i s i j a l k a a j a
0'L. tuumaa.' Brittiläinen Dorothy n y -
ler hyppa.si samasta korkeudesta mut­ta
t u o m i t t i i n t o l s e l l e t i l a l J e koska han
oli epäonnistunut useamman kerran ! a i k a ; on myös .synnytlänyt- joukon
ja samalla suhdettaan aikakauteensa.
Voisipa s:iiMoa. otta iiavtelma, tolia
I)uutna.i tama perusta, ei e l ä k u in
hetken - - j o s s i t a k a a n . . I h m i n e n i t -
sessuair on siis se, j o k a luo it.se e l a -
maiv, jota; k u l l o i n k i n :cletaan. Näy­t
e l m ä , .todellinen navlelma on siis
v a i n se. j o k i i . h e i j n s t u a : tuota elämää.
. Mitenkä suhtautuu..Suomeivnavtta-;
i i i o i d en parna.s.so i n l l i i ; l i e l k e i la tahun
kv.svmvKsc( : n?
On kulunut vasta vaina kolmatta
vuotta silta, kun navttamoiaileemme
vapautui silta: purfstuskeha.sta, m i h in
se sodan aikana loutui. Sen ohjelmis-t
o l la o h s i l l o in muanittv. yksipuoli­nen
leimansa. Aate-oli iili.stettu t a i ­teen
palvelukseen. taid(> aatteen ja
idoologioitten välikappaleeksi. Nyt
.sanotaan..; että iiiivltämol at teemme
elaa voimakasta luovaa kauttaan. I k ­kunat
m u l l i i n m a l l i i n ovat sodan j a l -
k<'en aukaistut, i t i i d r r t l tiu lei pulia Da­vat
. .si.siiaii.. _j_^Merkillei)antavaa on
invoskni.: e l i a teattereitlemme luku
on .sodan jälkeen huunasti kasvanut
tvova(!iiiiuvttaiiioiden tivattua lalleen
Dvensa; - iiaytlamiSt, jotka, •; m o n e s t i
aieniman ovat; olleet o h j o l m i s t o o i L sa
i i i i h r i e i i eiinakkoluulottotnan rohkeita.
•-'I a l l a hetkellä . m i k i n havaittavissa,
(Hta - j u i i r i muaseutiiiiiiytlamöt ovat
vastaa iiot l a vaisemplii iiuhtautumlses-saan
.svvallisoen i h i i i l s e l j i m i n i kuvauk­seen
. k m i i . u s e i i i i i i i a t , lumekkuaiiult-
•'ammattitoverinsu". [»olkkeuksena on
k u i t e n k i n Tampen^cn ,'Iyovaeii teat-t(;
ri, joka. on aina-ollut ennakkoluulo­t
o n uuden .suuiinaiiiiiiyl-taja,. ja.myös-k
»n H(;]siiiRin:K;in.sanl:(>a t i e n , jonka
ohjelmisto (jn viinu; vuonna- ollut V l -
h i l t a v a i i svvallinen jir rikas. :,
.- Kan.sa, j o k a on kar/iinyt raskaan
.sodan . k a i k k i n e Rfii kaulnilneen • j t i;
kar.slmvkslnoen. ei tyvdv enää sievls-^
l e l t v l e i i la .silolelliijen • valhekuvien
k if l e m i - ( r II |i . u i e i l|.iv,ill,i .Se vais­toaa-
heti. mika f)ii v a i i n i a ja mikä
aitoa; Sr; haluaa tunki-utua -kaiken
-olevaisuiiden ylim(.i(.'ii.-— ehdottomaan
l o l i i u d e l l l s u u l e e i i . nnn.vihmi.seen kuin
elämäänkin nähden. Mutta niinpä
o v a l km näyttämömme tamäii: aivan
oik<nii vaistonneet; Jo.skin viifla naicee
e.sitett.a van . jfaljon al.'i-ai'volsla tuo-l
e t t . i Soi i on «-iis t u n n u i lulle.ss.ian
totuuden tarpeen na ylt amolle. ..Sota •
yrityksissään Entisen »nndtyksm, "j
Viisi kultamitalia
painissa Ruotsiin,
ei yhtään Suomeen
j a l k a a j a ."jlV tuuman.- .saavuttiv.atyh-dvsvaltalaiset.
Jean Shirley; ja: Jijab».-:
Didrick.son Aiigelsesi n ki.sblJ:sa
1932.; Korkeu.shvpyn maailmanniil.y.s
on .hollantilaisen Fanny .Biankers-
K o e n i n nimissä tulok.sella 1.71; in.;
lonka hän saavutti 194.'}. F a h i i y ei
o.saJJlstunul tahan k i l p a i l u u n v o i d u K -
ajak.sl I seen viedä'hollantilaisten naisten 400
' m : viestijoukkueen voittoon;
Korkeu.shyjjy.ssa ..sijottuivat muut;
k i l p a i l i j a t .seuraavftsti: M ; O. M . . Ös-:
termeyer. Rans;kä;. V.-' R, Beckrytt, • Ja.;^'
f m a l k a . : Doreen Dredge. Canada ja B-;
d i : a i 3 m a t i i o L t e i t a i Jo!.s.s;i j j y r i t a a i i esit-tamatin
, i l i m i i i e n totuuden satllimat-tornasfa
valfikehas»!!. Mainiltakoon
e.simi.TKUi vuoksi j;eHai.set . navtelnuit
k u i n amerikkalaisen. .CJoldvefhii T u -
l i a x k a t i e ; . jonka voittokulku -jatkuu,
y lm uK/nilla jjieriiHäkin . näyttämöil­lä
nunf-..samoin Steinbeckin H u n a ja
fhmisia. k u i n myöskinviiaytelmii Maan
jumala; joi.ss.a. kaiki-ssa ihminen- elaa
l o d ' ! l i s t , i rl.ima.i
-Mutta Cl aino,a.staan nvkyaika tar­joa
kat.sojall'.' Iata eiavaa ;.teatteria;
MyoK vanhat: unohfluksiin -painuneet,
draa ma tuotteet ovat uude-itaanloylä-
Ciowther, B n t a n n i , i - Kolme vlinif ksi { ni 11 nm. . i navltomoidi mme p a l -
m a i n i t t u a hyppäsivät sarndsfa k o i - j k n l l e ' Sfli.iisi.i ovat C H U H r k i k si
keude.sta; mutta .s'ai!katchev,'anilaln(;n.i>3haKe.sp('ariii draainat, rufitsalalsen
pieni koulutyttö t u o m i t t i i n viideriiir 11( ftTindbi i«i!i a v i o i i i i t o u a vK Im-il, j o t -
tilälle kfiskä. hun . oli .'epäonnistunut! ka. vtimeksimaniilut ovat kuin todis-
ALOITE VAALILAIN
MUUTTAMISEKSI
• E d u s k u n n a n : .kansliaan:' ;on;jatett.v.
ruotgalai.sen - kansanpuolueen/, edus­kuntaryhmän
aloite:-vaalilain muutta-misek.=
i Aloitteessa f>hdotetaan etta
h a l l i t u s ;tekisi mahdollisimman /pian-v
a a l i l a i n muuttamiseksi sellaisen esir-tyksen,;
että, k u k i n •puolue .sai.si. edus­k
u n t a a n n i i n ; m o n t a edustajaa,.kuin
puolueen: koko i maansa saama aanir
jnaarä edellyttää.
• V a r e i l i a : ja. l a m m o l l a on myo.skin::
seka vahlliscsti etta välittömästi p a i - •
j on te-cernista tOL^tensa kanssa
1 Eraa.s.sa New Y o r k i n tehtaa.s.sa' an-: i
n e t t i i n •; tyolai-^en' - ruokailuhuqne :
maalata SIni.seksi. -Heti. sen jälkeen i
tvolaiset alkoivat valittaa - huonetta •
nun kyl.maksi. e t t e i siellä- voinut- ruo- f
i^ailläTpilamatt-a päällystakkia yllaan:.,;
Keska^^immitiyksen h o i t a j a l i e r i . ; : e*- !
.t-ei. ruokailuhuoneensa ollut kylmem- :
pi kuin muuallakaan huoneistos^a
Lampornaara:; ; t a r k a . s t e t : i i n : -: S i t t e n :
.sema^.-.maalattiin: oranssin värlslk-st.
J a ; vaikka,, huoneen; lämpömäärä o i : ;
sama - k u m : e n n e n k i n , , n u n k u k a a n e; '
enaa välittänyt .-sita kylmäk.?h
; - M u s t a :imee itseeasa lampöa, ja- s i i - :
f^en on A m e r i c a n ; startdardi.soirmstoi-:)-
m i . s t o : k i i n n - t t a n y t huomiota sota-ai- i
kana h i i l i t i l a n t e e n .ollessa-u.sein:^ t u - !
k a l a . Toimisto -huomautti, l e n t o k i r j a -i
se.s,sa. Joka lähetettiin kaikkialle:., i n - i pähtöni. I t a l ia
s i n o d r e i l l e ; - ; a r k k i t e h d e i l l e : . j a lämpo::!
t e k n i k o i l l e , etta tummien metallivä-r
i en •; käyttämisellä - lämpöpatterien
Lontoo.: — Suomen painimaine karsi
ennenkuulumattoman k o l a u k s e r t l ^ j n -.
toon olympialaiski.sojen kreikkalais-roomalai.
sessa painissa, silla- kahdf;k-sasta
sarjasta jou*ui Ruotsiin vil<^i
k u l t a m i t a l i a , e i ainoatakaan Suomeen,-
jonne s a a t i i n ainoa,s.taanyk;-ii- toinen
j a yksi kolmas- palkinto;.
E n sarjol.ssa jakaantuivat^ - p a l k i n ­not
seuraava'-li
Karpa-ssarja: 1 P i f r o Lo.moardi
I t a l i a , 2 K Olrav, T u r k u i j a i R K .
K a n g a - m a k i .Suomi
Kääpu>sarja: K. A . Peterson. Ruot-u.
seamrni.ssa- yrltykjl.s.saun. k-uin }•'-
Tämän vuoden parhaat
urheilutulokset
New York. r ^ - - A A L r ; n a a n e n k s n n a l -
tajan^ Amatepr Athleteii- keiaa.mlen
tietojen rnuka.an .sja/uitivat yndj -
vallalai.set ; u r h e i l i j a t --taman vuoden
ctikana icfsak 20 p menne.^.i M - U I A . -
, , i t pa.^-h-iat t J l o k c k e i h a a i i h t i t o A -
237 a '
' 223 4 '
' 2173 '
i 213 8 '
| 2 1 2 5 l . '
•21 J-.6-"i--
|211 -
209'
205 2 ,*
Si, 2 Mahmoud Hassen A l i . E g y p t i Ja , g-g j
.3. H a l l i K a y a , Tur^cki
H o y h e n s a r j * - M Octav, ' f u r k k i 2
O l l e Anderberg, Ruotsi j a 3 F Toth
U n k a r i
K e v y t s a r j a : G. F r e i j . R u o t K i : 2, A,
E r l k s e n , Norja ja 3 K Fcrcn/,, U n k an
Vaksarja: Gösta Anderson. Ruotsi
2 M S/.i!vaa.ssy, Unkari j a 3 C H
Hansen, Tah-ska
K e s k i s a r j a : Axel Grönberg, .Ruotisi;:
2 MuhlL, Rayfur, T u r k k i ja 3. Ercole
G a l l e g a t i , Italia
Ra,skas kfskisarja: K a r l Nilsf.on
R u o t s i , 2 K Gröndahl, Suomi j a 3
I b r a h im Orabi, Egypti
Ra*,ka.ssarja: Ahmet K I r r f c i , Turk­k
i . ; 2 T o r Nils-son. Ruotsi ja 3 G
—Seymour, Lo^ An^elf-
~ B i l e \ O l y m p l ' fJub t
--.Sali^-bury, A A F
— L i k i n ^ , San Jo-e
— H e l d , Stanfo.-d
—Tnmble, H d r , , i rd
-Guts->, Texa',
- \ L s . f e i d t , Mllvvaukee, C J I »
- P ' i ' n - e n b a c ^ , Calif
- - M i l l e r , Aii/ona
Tilatk.aa VAPAUS.
— U u ' i k i v i h i i l e n loiih\^t'k'n»
o i e t t i in a kftttäin kaytjnt^xm Neu-
1 o 'oi,1-0 sa DonbasLs.sa .Se louhii
j a kuJje-taa k i v i h i i l e n Noimaah-olois^
a ]") mie>'a voi .'.en avulla, lo i -
h i a j a k u l j e f a a . 120 t o n n i a k i v i h i i l k
p a i v a l l a . Jonka maaran tuottaml=een
entisiä tjo'apoja käyttäen t a i v j -m
3 j - 40 kaivcstyolai. ta
lu.skappaleita ihini.s.s'ieiun • ongelmi-sla.
Mutta- mv.o.skni oman K:insaHi5; " n nav-leIma'-'
ir)}tlhsuuUinme ' vV.tluoi.iuk-
.sia ihmi.selamaan on j a l l e e i i tjilut n a h -
lavi.s.su. teattereidemme ohjelmisto.ssa
— <-"ll'usia k u m a l u s s i m a i n u l u Eino
Leinon .Simo H u r t t a , mis.sa paahenkir
lon ristiriitainen sielunelämä- voisi
f 11a viirnfi^inä sidavuosuia * lettya
•Samoin narcv^vat M i n n a C a n t h i n nay-i>
elina,t'; A n iia-Lu.sa i j a ; SvI vi --monilla
M u t t a ihmiselämä ei ole ainoastaan;
kamppailua sielun pimeitä .voimia :
vastaan. Ihminen on myöskin elä--;
män voittaja — i h m i n e n ei ainoastaan.;:
Itke, h a n myoskm nauraa Ja n a u t t i i ; :
elaman tuomista aarteista. Yksipud- •
Unen olisi nunollen nayttamölaide/v;
jos se pelkästään tyytyisi kuvailemaan •
" i t k u a j a hammastenkiristystä". Elä­mää,
jota. eletään, on myöskin v a - ; ;
loitettava toiselta puolen.
Komedia on dramalajl Joka tusein-k
i n • v a l i l l o m i m mm vaikuttaa katso-;
jaan. Maailman dsaamakirjalllsuus ;
011 .synnyttänyt komedioita. Joiden
nauru kantaa yli vuosi.salojen; A j a - ,
teltakoon sellaisia tuotteita kuin ve-nalai.
sen Gogolin Naimajuuhat Ja
Reviisori, Mollcren klasslllLset n a y - ;
leimat, Shakespearen Kesäyön u n e l -;
ma, jotka Jälleen meidänkin näyttä­möillämme
kokoavat laysia katsomoi­ta..
Ne k a i k k i edastavat komedian-parhainta
lajia. Niiden näytelmien;
vasama on suunnattuna lhmi.sen h e i -
koimjiaan kohtaan — hänen: i t s e t u n ­toonsa.
Nii.ssä nousee Ja la.skee kuin
merenkäynti it.se ihmiselämä kdlkessav
sen naiviiides.sa. avu£tomuudes.sa h l - ;
iiiois.su j a ;i5yytei.s.sa.' Me nauramme
niiden henkilöiden edesottamuksillo
unohtaen ii.scinkin että Juuri .sellaisia
me olemme itse kukin omassa elamä.s-sämmekin.
Mutta kukapa osaisi näh-da,
arvo.stella j a p u n n i t a omia heik-kouksiaan,
kompastuksiaan Ja h a l u -
Jaan. ; Nävttamdlld komediassa; ne
Juuri heijastuvat meille kuin omasta:
itsestämme Lihteiiclnu. Sikslpii k o ­media
onkin pohjimmaltaan mitä v a ­k
a v i n t a ihmiselämän ongelmien: k u - :
vaustn Ja sen kasvattava merkitys
niin. ollen suuriarvoinen. Hyvää k o ­mediaa
kannattaa siis nayttiimölia
aina viljellä. Omasta kansallisesta
d r a a m a kirjallisuudestamme' löytyy
verrattomia komedioita, jolta el a j an
hammas ole vanhentanut:. Aleksis K i ­ven
komediat. • .
; A ja lelles-samme siis k e r t a k a i k k i a an
näyttämön suhdetta elävään elämään
huomaamme; että; ne ovat mitä kiin--
teimmln toisiin.sa. sidotut: Siihen.:
mitä me etsimme elamasla, voimme
usein löytää vastauksen näyttämön
lavalta. Jos näyttämötaiteemme sHs
yhä - edelleen p y r k i i tähän .suuntaan;
olipa k.v.symys sitten pienestä m a a -
(icudun teatterista tahi. suurempien
teattereiden pnrnn.ssosta, on .sen mer­kitys;
taidelajina .saava suuret: m l t t a -
suhlcet Ja .samalla .sen merkity.s hen­kisena
herättäjänä; j a kasvuttajftna
i n i l a kauaskantoisin; • .
Suomi oii kuudes
lauahtai-iltana
pistelaskussa
Lontoo. .— Olympialaiskisojen - y h ­deksäntenä
paivana kun r a t a - J a ;
kenttdurheilu oli päättynyt viime l a l i -
a n t a i r i l t a n a , o l i Suomi;pää.ssyt k i p u a ­maan
pistclaskul.via kuudennelle t i l a l ­le,
ollen sen u l i l l a , ; ammunnat, umnit
ym.s. mukaan laskettuna, k a i k k i a an
84.7's,. pj.stettä. Muiden maiden p l s -
k e t jakautuivat .seuraavasti-
6
Y h d y s v a l l a t
Ruotsi
Ranska . . ..
Tui,{ki
H o l l a n t i . .
Suomi
457
241
126.1/10
90 1/3
89
84 7/12
7, B r i t a n n i a 75
I t a l i a 75
9 Au.stralla 71
10 Tanska . . . . 60
Sveitsin tilillä oli 413/5 pistettä.
Norjan 36::-i. Itävallan 36, A r g e n t i n an
33". Belgian 31, J a m a i k a n 29, Tshek­koslovakian.
24,.Canadan 18 3/5, Egyp-:
Iin 10'^. P e r u n 10 Etelä-Afrikan 10,
Jugoslavian 10, -Meksikon : ; 9 ' . i . , P a n a - ;
man;8, Puolan 6, I r a n i n 5 3/5; Ceylo-r
n l n 5, B r a s i l i a n : 5 , Lebaponin 3 W , I n ­t
i a n j a E s p a n j a n 1, K o r e a n . 3/5 Ja:
K r e i k a n 1/3 pistettä
—Sanovialehtl on määräajoin Hr
mcstvvd painotuote, jonka^ tarkat-tukscr.
a on xiulisitn julkaiseminen
a cnnaistm tapahtumien arvoste­leva
käsitteleminen.' Sen takia:se•:•
m valttdmdton kaikille ihmisiUe;
t;<:ntoteitse Nc'w Yorkistailelsinkiin $453.00. edestakaJBJn $815,40
SUOMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — BUOT8IIN Y . M .
; m Tct/k«« jj»ikl.iaiukK;nii».-;nrt mjChiirt» »jttji J« »;• 1948 «rten. —.. Myrninia MaU-;;
ir»u ru«l»lluj< lit<pui«, jo. fa.luaLte; laatu* •ukuUiMuo. -Ctcudua. Htnkimm* ptMtt Jt
•rlliuojii. . f j j t i l L a » Ulietopu uri.oji-. . : . ; . - . . ; . : , . - - . • ; . . . - . . ;.:v.;;--
rälitammy kiikrnlaiiU V A K U U-T U 'K S I A : Tai-*»! Oedot prfitltituMi
O. K . J O H N S O N & CO. Vakuutu». J» matkallntolmteto
51 G e r r a r d St W (Bay'n lähellä. 'WA. 1403 Toronto 2. Ont.
N i t r o g l y s e r i i n i n keksi- Sobero;
1846.
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT TARMOLASSA
:;::'••. '••.':''--C': •:'•' •:;:'::::.-.....-;." y-:'--'-'--r:':'y-:'-''.-^'''!-'-}'^
Joka lauantai-iltana
Sauna avoinna keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina.^^
Hyvä ravintola aina. .
m
• : - 5 i # «» 1
: M
Ml
i