Vapaus, September 28, 1948

              m
^ , »Ignfajtnigfitts - Ivalon Icsriästä
? l^lfUdMllan Jcftttto K o n P ^ p O p n^
• ^;;.1WgBgiiwne i^qhiojriinplett Inihöm IiJi
|Ktu>efbt(Qrilet ovat «rittftin 1tak«$a^;
, - Ijiaijn kmyiM» on UBetta ics^M;fJo|r;
4j|f>09^ I?a}oJoen' 'vorrella aijajtscvä
' Koppiekm, icylS. 'Kylässä Ja sen ^vä-asuluvBtcu.
JÄOtak Koppelon l l q i ^ i^
' 1 sipnnttdliista tiestä tulisi hyötjrm&äa
;;:^i:1fities^l^^
%l:%v*t*^3»» ,IvaIon 1 Jtyläatft Vlakkalan
' JiE9tttta s:oi>peIan kyl&fin ^untautuvaii
' 2i^li9i^letft varten eroitettlin Jo V. 1918
f-' isojaossa tarpeellinen tiepohja Ja nrar.
JT, rattiin < saranoUdqyalkat.. Tien a(-
TZ ^' Iraansaan^inen el irottenfcaan vielä ole >kf 7i^'^l^P««ft suunniteltua pitemmälle, valk-
' ^ "^ka vutiovallan taholtakin on tunnus­ti,.!"
''l'^i»B*tu tien rakentamisen Tälttftmät^ö-
Tien< välttämättömyyden käsittään
^ ' " "kba, kun huomioi, että kalkki ta-rarati
V ^ , , iicoko täUe knlii}j»lninnftllp,on kuljetet- hCCJ^''^ -^«»«^1» IvaKmJok^^n^öten/mip
' kä^^hoomattanrasti kohottaa kustan.i
VaociHirer,TSk^lähien tuomari
IV^i^iJBpiKent sanoi viime viikolla, että
Canadan; sabatin viettoa, vjedonly/ta-
'"v.„^,-„5:nidcsia'Ja-raikeuttaa erikoisesti keli-rflcon
aikana tavaran saantia. Var-m
^„^„^j'iinkin jäUeenrakennuksessa tien puu­te','
on tuqttuiut Ja tuottafi,^ suuria
•.valkeuksia.' Kun lisäksi l|läkäri, ap-
^^teekkaripiorni^^^altos ?J j{r^
libaiin: ibikbnlQrlä^
(Snärtää; minkäteista; h a i ^
j Ä / u £ l^ttumlnmAttmä^^ Johdpsta -tuol--^
i^V^-lrvu^. ''Ien jmute tuottaa haittoja, myös sai
n^tun alueen väestfille tuott^t^ensa'
,^^B»i?cklJMlmIs^ ' ^a valkettttäal^
ten hpyl^ Jo ennestään vaikeaa ase-i.'^
"nÄaxiaa:. Sfaäfcunnantalw^^
lanoja väestfipi^^^
^|S}lseksi^ olisi a&a! alkaai^saaminen
^;;>|Öttäm^tÄ ' ' > ' p
tiä Ja axpajäisia koskeva lainsäädäntd
on "vanhanakainen".
Babatin viettoa koskevan lain
tiukka:vndudattamlnen: saattaa ny­kyään
Johtaa : sellaiseen ttilanteeseen;
«ttär elämä'kauput^issa tulee "sietär
mättfimäksi^sanol^tu(»nari:Bän sa­noi/
että sabatin-viettoa koskeva laki
säädettiin vuonna 1906 ainoastaan sitä
fvarten, että sen kautta taattaisida työ-.
läisiUe kuuden päivän työviikko.
Tuomari SaiKcnt: ei kuitenkaan ehr
dottanut -«abatin viettoa koskevan
lain perusteellista- hylkäämistä rvaan
oUsitä mieltä, että olisi noudatetta­va
keskitietä. Joka sallisi nauttia ur-he^
usta Ja kulttuuritoiminnasta.
"Näyttää myöskin siltä, että suuri
^yleisö''katsoisir a^Jaisia^^'^-k^
'laln^dännön muuttamisen tervetul­leeksi";
sanoi tuomari,:Joka myöskin
hyökkäsi kilpa-aioJa-Ja vedonlyöntiä
koskevaa lainsäädäntöä vastaan. Lail­listettu
vedonlyönti olisi tulolähteenä
hallitukselle Ja vähentäisi poliisien
työtä. ^ •
Hän viittasi lausunnossaan erään
ihyvln; tuiinetuia täkäläisen kluhinar-pajaissyytökseenv
Jonka l^räjien vala-mfehis0,
yleisen omatunnon Ja.käsir
tykspnn^ukaisesti Julisti lailliseksi toir-minnaksi.
Pdiväpaläta
Perinnöllisyys munaAiolannossa
m...
AmerilAalainen
kunnianosoitus '
SibeliukselliS . '
HelsfnkL — (S-S) — Amerikkalai­sen
National ArtsiPoundation-säätlön
JohtaJal^CarietonSnäth: ilmoitti lähti-'
essään Helsingistä,'että Jean Sibelius
on kutsuttu säätiön neuvoa-antay
haUituksen Jäseneksi. Prof. Sibelius
on suostunut tähän kutsuun; "Tämä
on minuUe suuri kuimila;!^^
säätiö*^ tulee t e k e n^
taakseen taiteiUJolta'kalkkjalIa maa-;
ilmassa", lausui prof. Sll^^ius.
Vuosittainen munatuotanto on l i ­sääntynyt
paljon. Vijllkanat munivat
12-30 munaa vuodessa'mutta »)ft-;on;
kanoja Jotka mtmivat yli kolmekin
sataa munaa vuolessa; Keskinkertai-:
n^n siipikarjan/munatuotanto.ylittää.;
nyt usein 200 munaa kanaa kohti vud-^
dessa. - Tämäinunatuotannon: lisään-';
tyroinen johtuu osittain parantuneista;
ruokinta-- ja hoitomenetelmistä, mutta;
sen lisäksi on todettu, että munatuq-tantoa
voidaan lisätä myös siten, että,
valitaan'huolella ne-kanat ja kukot,
joiden jälkeläisistä kanoja kasvate­taan.
Mu n a tuotannon perinnöllisyyden
tarkka muoto ei ole tiedossa mutta
genetiikot myöntävät, että monta pe­rinnöllistä
yksikköä on otettava h\A-mioon.
Hyvin munivan kanan huo-mattavimplna:
piirteinä tiedetään ole-r
van aikainen sukupuoUkehitys/kunkin
munasarjan'suuri .muriamäära,ei-hautovaisuus
Ja kyky munia myöhään
munatuotantovuoden loppuun asti.
Parannus munatuotaimofisaTrsaadaan
siis siten, että 2äsyatetaan,näitfeomi-naisuuksia'
omaavia :siipikarJoJa,'TaUt-semälla
sellaisia "vanhempia'* - jotka
täyttävät'nämä :vaatimukseti'^v
puolikehityksen yhteydessä-oiiikuiten-
Idn otettava' hucmlooju se;:-e|tä' liian
pian-kehittyneitä kanoja on^vältetta-vä,
sillä ne voivat jäädä melko pie­niksi
ja munivat pieniä muniavpitkan
aikair "^aluksi. Yleisesti katsotaan,
että valkoisten: leghom-kanojen pitäi­si
alkaa munia 170-180, päivän, van­hoina:
ja n.s. yleisen.tarkoituksen kar
nojen 190-200 päivän vanhoina.
Nykyaikainen Valinta tehdään t a ­vallisesti
jalkelalsperusteella ja huo­mioonottaen
koko toinaparvenr{ tuot­toisuus.
Suotuisampi i>erinnöllisyys
jatkuu kjanaparvista Joiden jäsenet
ovat yleensä: hyvälaatuislai H mleluimr
minkin kuin sellaisistavkanapatvistai
joiden v yksilöjäsenten tijbttolsuuden
välillä on suuri ero. ^
Miten? menestyksellmeii
puiden siirtäminen
voidaan suorittaa
mm
'm
i l
i be on enemmän ktttn Itike-
. iäiros... edistyksen voima
. . . THE VrORKERS'COOP.
Ystävällinen
arktiikka
•mm
M
'Mii
MATKAT EURPPPPAAN
; KEVÄÄUJL ld49 KESÄLLÄ
Av^vNrt .00: «ika^ymu-paikkanne,' Jo>U]o<teroil^^ emi kevääni.lUf; ketanS. Ja ha. .
liMtle«TaiUrä;;petlrmykai«t8.;. Ainoaltaan .nJplBttu
Mevjlrjeatämme .oiatkanoev laivalla' tai lentoite'lie;^ e
' Kialtabao. jaakiaminen > on valträmdlön' paikan «aantJa varten.
>olt«n.'> vAvuftamrae ; mjrSa. paiaimie Ja; viltuminne - hankkim
:.Halnteiaanne •laottaa Jonkan : henkilSnoCanadaan, annamme Teille.'mieltbjrvin. läheni'
I*a|^uDutkanne jarjeatämme
HraoltvAvuatamrae vmjrSa laiaimie ja viisuminne hankkimlaeMa; <
;-<;;:;-:.HaIateiaanne ioi . __ _
;.pU^li<fl^a JSilrajkfIfti:Ja'(myrmmr.;eiuako]la mVfcaettuJavlalra-:.j^
TEBKlUi, PAIKKATn.AVKSENNE NYT
Ä-0;KvJo^$on&Co,j:^^
tl Gerrard St.<w; (Bay'n kalmaasa). Toronto 2, Ont Puh. WA 1403
^ ' VAKUVTVS- JA MATRAILirrbmiSTO
\
M A T K U S T A J I L L E !
• • •
Jos olette suunnitelleet S U 0 M I M A T K A A ' 1 9 4 9 ja ha-
^luatte matkustaa ensi keväänä tai kesäkuukausien aika­na,
kehpi^mme Teitä tilaamaan laivapaikan ensi tilassani
sillä ensi keväänä ja kevätkesästä on matkailijoita tul­villaan,
joten laivapaikkojen saanti on silloin vaikeata.
' Henkilöt, jotka nyt tilaaavat paikan ja maksavat käsi-
; rahan laivalipusta, voivat olla varmoja, että he saavat
paikan laivaan silloin ^ i a haluavat.-'
• Toimikaa nyt ja ^tehkää varmaksi, että Teidän ensi
kevääksi suunnittelemanne SUOMIMATKA toteutuu.
Laivalippua tUatessanne pyydämme Teidän täytfäviään
aUaoleva kaavake ja lähettämään sen osoitteella:
VAPAU3 PUBLI3HING Co. Ltd.
/ < P. O. BOX 69 V
SUDBURY,
^E.-Saksl;'Valtnntettu asiamies
ONTARIO
i o a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a • • • • • • • « • • • « • • •
Toronto. — Liberaalinen Toronto
Daily Star Julkaisi Viime lauantaina
ylläolevalla otsikolla varustetun toi-mituskirjoltuksen:
näissä sanotaan:
Sir Hubert WiMnB, napaseudun ve-teraanltutklja,
on usein ylistänyt ark-tilican
kauneutta. Tällä vUkoUa hän
käsitteli käytännöllisiä seikkoja. Hän
sanoi nähneensä ? vilUpuuviUan kasva-;
van Point Barrowssa, Alaskassa ja
monta 'mehiläistä. KaukorPohjola ei
ole sen kylmempi kuin monet;Canar
dan Ja.YhdysvaltaIn kaupungit talveir
la, sanoo hän.
'Monilla matkoillaan pohjoiseen sir
Hubert on; seurannut -Neuvostoliiton
arktiikan. asuttamistoimintaa. Tällä
viikolla hän tiedoitti, että venäläiset
tuottavat monenlaistar viljaa, laidun­tavat
'. karja^, f. kasvattavat ;• miljoonia
mehiläisiäija valmistavat sokeria peur:
rajäkälästä napaseudulla.
Suuret koUektiivitllat Neuvostoliiton
arktiikassa tuottavat monenlaista
yehnää,:ruista, kaiuraa? j a pellavaa se-ka^^
ohraa Ja sokerijuurikasta;'" Useiden
vuosien aikana, on Venäjän pohjois­osissa
kasvatettu uutta, lajia, tomaat­tia,
vesimeloonia ja kurkkuja. .Näillä
alueilla kokeillaan melko paljon hedel­mäpuiden
risteyttämistä. ;:Vuode]9il945
jälkeen on kehitetty yli 5,000 uutta la-:
jia. omena-, päärynä- J a luumupuuta
kauempana* Venäjän-pohjoisessa kuin
^missään.: canaäalaisella: l a r m i 11 a.
Alueteillä, mitä aikaisemmin pidettiin
autioina Ja; ^ maanviljelykselle iSopi-T
mättöminapaikkoina\J Neuvostoliiton
farmit tuottavat nyt kauppaperusteel-la
kaikenlaisia satoja varaten kasva­ville
kaivos- ja teollisuuspaikoille ;ruo-:
kaa mitä aikaisemmin oli tuotettava
etelästä.
• Vieläpä 67 leveysasteella^ nim kau-t
kana pohjoisessa kuin Babbin saarella,
+Trenälkiset ; farmarit; tuottavat kaalia^
perunaa, V keltajuurta; Ja multa ruoka-:
karpeita suurissa maarin; 64; leveysas-:
teellä,: mikä on:; verrattavissa • Great
Slave. Laken asumattomaan alueeseen
Canadassa, suuri koepuutarha ontoi-.:
minutnseita .vuosia; Siellä ikasvatet-.^
tilnvehnaa V. 1940. Vuonna 1944 Neur
vostoliiton pohjoisosasta korjattiin tu-pakkasato.
^
•Ennen sodan syttymistä Leningfa-dissamuodesttiin
erikoinen instituutti
tutkimaan "ikuisesti jaassa olevaa
maata.'' Tutkimustyolaiset' ovat kek­sineet
ja kehittäneet-menettelymuoto­ja
joiden avulla voidaan voittaa kau-i
kopohjolan maatalouden edessä olevat
vaarat; V Jäätyneen tundran suuria
alueita on.viijelyksellä.Ä Joitakin vuo­sia
sitten yllamalnittu-instituuttihaT.
vaitsi,etta Siperian: ja Yakutian Itäi­nen
ja kaukoitäinen alue pohjoisnapa-piirissä
x^oi tuottaa huomattavia sa-;
toja. Siperian uudisasukkaiden;:("ho-mesteettarien):
vakinaiseen>"ruokajär-.
jestelmään kuuluu nyt omenat ja sit-:
ruunahedelmät.: Kannutusteollisuus
kasvaa lukumäärällisesti "ikuisesti
jaatyiften maan" alueella.
Haluanmatkustaa Suomeen 1949 kuussa
Ja palata lakaisin ..kuussa 1949.
mmm
Nimi
Osoite
Kaasalainen ( ) Ei kansalainen ( )
S » ! i^^aaanaaaaaaBaaBaaaBaBa^aaaBaaBaBeaaBaaaaaaaBaBaaavaaaaaaaBBasvaaaBar.'^
y^j /':,Saatuamme nämä tiedot, lähetetään Teille virallinen paik-
\:f katilauskaavake ja kaikki muut matkaa koskevat ohjeet.
•H/ ^ Vapanden laivalippntoimlsto.
^ ^ ^ , P.O. Box 69, Sndbniy, Ontario.
1# I ^ mm f-mammmm nm
Vennair yfijaama
kaksinkertalsttinut
: Canadassa on tätiä yuoima^ kaksi
kertaa niin paljon vientivehnääkum
viime vuonna. Vieläpä liittohallituk­sen
varovainen - tilastotoimisto -: ( D B S )
arvioivCanadan tämän vuoden Vehnä­sadon
390 mlljibusheliksi; ja »se voi
nousta aina 400 mllj. busheliin;
Ottawasta-tulleiden arviointien .mu­kaan
Canadassa on 'nyt 90-100 milj.
bushelia ; vehnää ^ ulkomaille i vientiä
varten:'sen lisäksi: mitä .sopimuksen
muk?ian viedä,än Britanniaan; Viime
vuonna oli vain 40 mllj. bushelia
enemmän mitä tarvittiin Britannian
kanssa • tehdyn sopimuksen: täyttämi­seen.
'On mahdollista,: että farmarit saa­vat
vähän ; paremman hinnani tästä
toisen luokan vehnästä eli siitti mikä
voidaan myydä maailman " vapailla
markkinoilla, sillä|ma?ilmanvehnär
hinta on edelleenW; korkeammalla
kuin se, minkä Britatmia maksaa
tääUä ostamastaan vehnästä.
V Mutta samalla: on' mahdollista; se,
että maailman .markkinoilla vehnän
hinnat laskevat Yhdysvaltain ja eräit­ten
muiden maiden: hyvän vehnäsa­don
takia. ' _^ ^
Canadassa on vehnän icorjuu
edistynyt hyvin ja tuskin on enää
lainkaan vehnää kaatamatta.
Vasikat imevät toisiaan
Vasikat "hyvin tavallisesti imevät
toisiaan jos ne pidetään yhdessä kar-smassa:
Kun ne lopettavat juontinsa
ne ovat vielajonkunverran; nälissään
jajoisivat enemmän; ;Senr^
pian kun ne ovat maitonsa juoneet
ne alkavat imeä toisiaan.
Va-ikoitä ei saa tästä muuten lak­kaamaan:
kuin pitämällä ne:: enllään
juottamisen.alkana ja;vähän jälkeen.
Jos vasikoille annetaan viljaa syötä­väksi
sen jälkeen kun ne ovat mai­tonsa
juoneet ne eivät ole mm alt­tiita
imemaan toisiaaS:
Kun vasikka on kerran tottunut
toista \ imemään: sitä von ^(Vaikea saada
siitä lakkaamaan. Jos,vasikat pide­tään:^
eriUään^toisista^nuutamanv.vil^
kon niiden ssmt^misen jälkeen, j a jos
sittenne>pldetaän erillään.toisistaan
Vaaraimien varsien
karsiminen syksyllä
Vaaraln on varsin ylemen hyöty­kasvi.
-Sita tavataan kaikkialla-; lauh-:
keassa vyöhykkeessä seka Jalostettuna
etta villinä, t Viime vuosina on yhä
llsäant^assä määrässä ryhdytty-Yh-dysvaltalzSi:
pohjoisissa keskivaltioissa
viljelemään jalostettua vaaramta se-:
ka kotitarvetta että .markkinoita var­ten.
Tulokset eivab ole j olleet huo-noimpiakaan.
• Vaaraimesta saadaan
useinkin:: parempia satoja kum s.eslm;
mansikasta sen vuoksi, etta: edellinen
ei ole varsin niin arka keväthalloille
kum jälkimäinen.
;: Mutta ivaarainkin vaatii määrättyä
hoitoa; Ja mitä tehokkaampaa- tämä
hoito on,vsitä- parempia tuloksia•fvoii'
daan odottaa; ^ Tässä emme kuiten*
kaan ryhdy yksitsriskohtaisemmin^ ser
lostamaan-' vaaraimen. viljelemistä;
mutta:sen sijaan mainitsemme Min­nesotan:'
valtion julkaiseman bulleti-;
nin perusteella vaaraimen varsien
syyshoidosta ja erikoisesti nlidenkar-simlsesta
/
Siihen • nähden, pitäisikö vaaraimen
varret syksyllä karsia pois, hävittää,'
vai olisiko niiden annettava ofla yli
talven, on ollut montakin eri; mieli-;
pidettä. 'Ne kokemukset mitä onisaa-;
tuuseidenkin: valtioiden koefanneilla'
j a yksitjnsissakin: hedelmätarhoissa:
osoittavat,-ettäronedullisempaaikat-:
koa varret pois syksyllä heti kim sato
on korjattu. 'Jos karsiminen —. se­kä
vanhojen varsien poistammen.:et-:
ta uusien tulokkaiden harventaminen
-^tehdään järkiperäisesti, vaarainaes-;
ta;voidaan odottaa:liyviä-satoja Msean^
•vuoden ajan. ' '
VESOJEN HARVENTAMINEN
Puhumme ensiksi nuorien Wsojen
harventamisesta. Jökamen vaarai-,
men kasvattaja on vaxmaaxikinshuo-":
mannut, että noin .kolmen vuoden ;ku-ri
luttua;:olkoon: tvaarain. alkuperin;; istu­tettu:;
riveihin: tai • puskiin; alkuperäis-,
ten kasvien? ympäriUe: on»
lukuisia uusia, nuoria vesoja,.- Joista,
ainakin osa on poistettava, joSr mieli­tään
seuraavank keväänä saada ,eJiri-j
voimaisia varsia jotka tuottavat he-,
delmiä. Vastoin yleistä käsitystä, sa-.
juottamisen-aikana ja edes'tunnin^
juottamisen jälkeen, niin ne elyät t o|
tu imemääii. Mitään muuta käytän-f
nollista k^osk tämän .tavan^ehJsHser
naiseksi ..el ole.: » >, . -t^'
onnlstimeensa yrittäessään ^irtää
puita? ja .-pensaita .vanhoilta ^pelloilta
pihamaalle j a saada ^neshinejuurtu-i
maan. Monta kaunista seetripuuta
kiskottiin-ylös ja istutettiin piha­maalle,
mutta aina ne kuolivat.
Naapurissa asui eräs ranskala&ien,
joka samoin siirsi: puita j a pensaina
ja sai ne kasvamaan. Häneltä kysyi
epäoniiistimut:? henkilö syytäepäon­nistumiseensa;:
c "Onko V teillä ivihreä
sormi tai jotain sellaista?;^ kysyttiin
ranskalaiselta. Tämä vastasi nau­raen:
:• '.^1 minulla ole mitään:vihreätä sor^
mfk. Mutta minulla on Joku oma
menetelmäni. Kuten tiedätte, puut
silloin kun ne kasvavat villissä tilassa
luonnossa, useinkin» huonossa; maassa,
levittävät - juurensa: kaikkiin: suuntiin;
saadakseen ravintoa.; Joskus pienellän
kin puulla on juurisysteemi, Jokamlot-:
tuu useiden Jalkojen päähän eri sutm-r
tiin. Kun te nyt, yfitätte-siirtää sel­laista
puuta, 2ilin se tavallisesti me­nettää
puolet Juuristaan, ja teidän' on
vastaavassa OMlärässä karsittava piiun
yläosa,; joka seikka'tekee sen rumaksi
useiksi vuosiksi. ^
"Mitä minä tässä tapauksessa teen,
on tämä. Päätän, mita puita aion
siirtää jonakin: päivänä; - olkoon ne
suuria täi pieniä. Sitten kaivan'nii­den-
ympärillä: ikäänkuin . aikoisin; ne
heti siirtää. TavbUisesti teen sen
loppukasälla;'mutta en: häiritse; puita
ollenkaan, enkä' irroita; niitä maasta.
Yksinkertaisesti katkaisen:; leikkurin:
saksilla kalkki juuret, jotka ulottuvat
määrättyä rajaa kauemmaksi, sitä ra?,
jaa,' jonka olen piirtänyt lapiolla;; Sit­ten
huolellisesti lapioin mullan takair
sin ja annan: puim toipua ja ^muodos-taa
lyhyemmän juurisysteemin; aivan
samoin: kuin puui^asvattajat tekevät
puille,.joita te ostatte juuret säkkeihin
sidottuna; = Joskus olen jättänyt .täten
juuritun pjuun vuodeksi Ja kahdeksi
entjseen paikkaansa; .;;;Kun'tulee aika
siirtää puu — Ja sen tavallisesti teen
keväällä —• on juiuisysteemi,hyvässä
kunnossa ja: puu > tuskin huomaakaan;
etta se on siirretty."
, SIKOJEN HOITAMISESTA
Oljet ovat paljon parempia sikojen
kuivikkeeksi kuin heinä; Ja sikahuone
tulee puhdistaa hyvin ^sein -r- tavaili-;
sesti joka toinen päivä.
Puhtaampaa ja terveellisempää on
syöttää vilja sioille ruuhesta kuin
sikahuoneen lattialta vaikka kon­kreettinen
lattia pidettäisiin puhtaa-:
nakin. <
:Jotkut sikojen kasvattajat-kyliä r i - ;
pistelevät •vähän :viljaa; sikahuoneen
; lattialle,:: saadakseen ;: nuoreti porsaat
tottumaan viljaa syömään.
canadan^puöli^Jta; r
J^^Oa va^,^"elvätkä kansainväliset;
uniot "voi > olla sokeita sille — ^ettäi
kauan käytännössä ollut avohi raja
kansainvälisten uEdoiden- vhrkailijoil-le'tulee
poistetuksi. "Unionismhi v i ­holliset
tervehtisivät sitä. T5r5väen-liikkeen
se osa.-mikä vastustaa kan-satovälUtä,
u^(>nls|pIa, voi tervehtiä
sltäi Muti^kokonaism^^
selieikentäisi paljon unionistista lli^;
kettä. ' . ' "
" E l Qle mikään,esteitä, mitkä estäi­sivät
' työnantajien jmiot Ja suuret
köipöi^tlot hjfötymästä rajanyliulot-tuvista"
^liittoutumista. Työläisten;
kansainvälfeVen unioiden tiellä ei saa;
olla mitäänjesteita." — Toronto Daily
Star. ' " \-
- • *
GJiOBELLEKINXIIAN MUSTA
l ^ K O \
Toronton <?lobe 'MalJ-leb» jantap
riviensä välisti ymmärfÄä, että tory-lehtenä
se kannattaisi harkittua ^dls-;
krlminohif^']i^distysmieUsimpl& :unio^
nisteja 'VMt^^t mutta tuomitsee kui-,
tenkin ,:^d^|yaltsdn nykyisen "ky-seehaläibh>?
iÄiJelman" seuraavin sa­noin':
"Canadaps unionistien ilmpisestt oi­kullista
.pysähdyttämistä Yhdysval­tain
rajalla ei Voida puolustaa aimet-i
tujen selostusten, perusteella . . . E i
voida^suvaita s l t ^ t t ä säädyllisiä, l a -
lda;-kuniiioittavia;;canadalalsia,; Jotka
on valittu /hyvässä; maineessa. olevien
yhdysvaltalaisten unioiden: virkoihin,
halvennetaaai tällaisella ylimielisellä
tavalla . On annettu ymmärtää,;
että (Yhdypvaltolhin) pääsykielto on
tehty vain siinä mielessä, että.heidÄn
henkilöllisysrttään voidaan -tutkia . . .
Jos tällaista'ohjelmaa toteutetaan nyt
unioiden virkallljgain nähden, silloin
voidaan öiJceUtefiitl kysyä^ "Joutuvat­ko
muut kansalaiset odottamaan (sa­manlaisia)
valkeu^ia. E i mitään h:^-
vää ole nähtävissä ^ältä puolen r a -
^ n tällaisesta. epäoikeutetwrt;a ja^ky-seenalaisesta
ohjehnasta .
Mwrshftl1-.«OTplmiiksessft qtetaan Icäy-täntdön
Jotakin tähSn as»' ^^nkua-lumetonta
valtioiden välisissä'talou­dellisissa
soplmukdss&^^^.Ituots^
ttis^sitoutuu: nindttäin'
Ruptsissa'prppagahdaa^^
hyväksi väUttömästi Ja välillisesti vai-kuttamaUa%^
iihinldn% p
miin/Jotkaeivato^eisen valvonnassa
to on' parempi V silloin kun TraTsia' on
vähemmän ja ne elinvoimaisia .kuin
siin^; tapauksessa että rivissä tai pus-:
kassa on;paljon varsia mutta; heikko-,
ja. Maassa ei? riitä ravintoa -kalkiHe
varsille, silloin ^ nimittäin kuin niitä
on liikaa. Vaaraimen heikkoutena
yleensä on se että se tuottaa liian
paljon nuoria 'vesoja, mutta tämä
heikkous on poistettavissa siten, että
syksyllä, heti kun sato on korjattu,
hävitetään^ ainakin-puolet musista ve­soista.
On selvää, että heikommat
ja sellaiset, jotka ovat edempänä var­sinaisesta
rivistä tai puskasta ovat
hävitettävät ensimmäiseksi.
VANHOJEN VARSIEN
POISTAMINEN
Vaaraln on kasvi, jolla on moni-,
vuotinen juuri mutta yksivuotinen
varsi: Kunkin sadon jälkeen ovat var­ret
hävitettävä, sillä seuraava sato
tulee kokonaan uusista varsista. Se­kä
vaiihöjen. varsien hävittäminen., etr;
•tä uusien "nousukkaiden" karsiminen
voi monesta näyttää tuhlaukselta,
mutta sitä ei se ole. Tulee muistaa
että maa voi kunnolla varustaa r a ­vintoa
vain määrälylle varsimSäräl-le;
ja;l£Uten;Jb. edellä; :Banottiin,:yyär:
hemmästä määrästä varsia jotka ovat Hel^nkL — (S.S.) — Tilastollisen
elinvoimaisia, tulee itseasiassa enem- paätoimistoii laatiman henkikirjoitus-män-
marjoja-kuin suuremmasta vaTr —wji~v«i~.s»»v,.,i,,,i,rt«w.-^
simäärästa-jotka ova^kxiitenkiniheik-koja.
Ja mikä on tärkeintä, elinvoi-maisenunati^
sarret; tuottavat jlaadulr:
taan parempia marjoja; ne ovat suu-rempiä.^
mehukkaampiaja^voivat'kes­tää
kasvitauteja ja tuhohyönteisiä p a -
•xemmin kuin heikot marjat, y '
Vaarainten kasvattamisen ykd iÄr-keimpiä
tehtäviä on osata karsia o i ­kealla
ajalla ja"^ oikealla^valla. M i ­käli
vuoden ,vanhat varret ja niiden
poistaminen ^ on ??kysymyksessä; :se. on
yksinkertaisempi'tehtävä; sillä sadon
jälkeen ne pitäisi poistaa heti, mutta
sen sijaan tulee vaarainviljelijän har­joittaa
harkintaa yusienyesojen kar-simisesKi.
' - •
$o$ö^. MHlttls on
tyhtyn^l palkkojen;
poikeÄfiien'
Helsinki.^— Sosialiminlsteriö antoi
dok. 26 pnä, panoksen, joUa se hy­väksyi
työnantajain esityksen paperi-teoUisuustyblälsten
palkkojen alenta-mises£
a 5—8'*prosentilla.
^ Kuten muistetaan astui v. 1947 voi­maan
uusi chjepalkkapäätös. Tämän
toimenpiteen^ tarkoituksena ei suin-kaari
bliut tyaälsten palkkojen alen-,
taminen/ vaan 'korottamtaen, Puu-tav3räkapitp:
jÖsteUla ja sosialidemok­raattisella
hallituksella tuntuu asi­asta
kuiteriiri'olevan aivan päinvas
täinen käsitys. NUnpä -Puujalostus-teollisuuden
^Työnantajaliiton talaoU
ta esitettiin vihne syksynärettä pape-
'ritsollIsuu4en työpalkkoja olisi alen­nettava,
5 - ^ prosentilla, jota työläis­ten
puolelta, ei tietenkään voitu hy­väksyä.
^'Aslajoutui ennen 'hallituk­sen
päätöstä kolmeen kertaan hinta-ja
palkkaneuvoston käsiteltäväksi Ja
jokaisella kerralla on cipuvosto ollut
asiassa työnfintajain kanssa samaa
mieltä. ' .
Kun asia joutui eräässä vaihees­saan;
neuvostossa äänestykseen aset­tuivat
S K E O J : ! ! edustajat työläisten
taakse, mutta' sosdem. Rinne aänes-;
ti porvarien mukana rja työnantajain
esitys** t^alkkojen alentamiseksi hy­väksyttiin.
"Nyt on sosdem. hallitus
lopuUisesti hyväksynyt: työnantajai^^^^
e s i t y k ^ paperityöläisten palkkojen
alentamisesta 5—8'prosentilla.. _
.Fagerholmin hallitus on tällä toi­menpiteellään
jfvarsin iouraantun-tuvastl
todistanut tämän maan työ-:
vaestbUe kenen hyväksi ja ketä vas­taan
se hallitsee.
. iMABJAPENSAAT. .
.Vaaraimet tulee kar^a.-se on van-;
hat varret leikata pois niin pian kuitf
"marjat.on,Jcorjafetw, mutta nuoret vac
'ret;on;:]paMis' lyhMitää 'attaisä;fcev«a
Suomen väkiluku'
yhdistelmän: ::mukaan ;en :;maamme
väkiluku 7,'921,076 henkeä^eU 72,836
:henkeäenemmän>kuin; vuoniia::1947i
Blaupuiigeissar'asuu: 989,076,.ikauppar;
loissa 215,9653ja'muuallamaaseudulr;
la 2,716,892 henkeä. Erikoisesti on
kaupalain/^väestö: suurentunut, .:^mikä^
johtuu ;kolmen= uuden; kauppalan,;?nir.
mittäinrlmatnini Paraisten j a Aföntän
perustamisesta.
Bvotsin sitoumukset sophnuksä tässä
kohdassa on koottu sen VII artiklaani-J^täynnä ihastusta, onhUJai
Jonka otsikkona on ''Julkaisutolmln-f
ta". Se kuuhm: ^
1. Ruotshx Ja Yhdysvaltain hallituk­set
ovat vakuuttuneet sUtä, et^, nii­den
molempien etujen mukaista :;on
antaa t^sin^JuUdsesti Metp(m yhtei­sen
Europpan JäUeenrakenniissuupxii-teUnan
päämäärä Ja/edlstysaskdeet
sekä ne toimenpiteet. Jotka tiUitäävät
tämän ohJelnran'ediBtämiseen.Neovat
tietoisia siit|, että laaja, tietojen'le­vittäminen
ohjelman edistymisestä on
toivottavaa,: Jotta^kehltettäisiln:halua
yhteisiin poimlstukslln ja molemmin­puoliseen
avunantoon. Jotka ovat
oleellisen; tärkeitä.vohjelmanv^tarkoi-tuksen.
toteuttamiseksi.
- ,2.; Yhdysvaltain'Ijiallitus^^t^
tämään .tällaisten tietojen levitystä Ja
voidakseen^ iradeta;
;vas^'sopimuksesta;-'
innokkaatf Marshäll-^a^ti
ka, aikaisemmin pomidH
Sforshall-suunnitelmui-hyväntekeväisyyttä--
temean lukijoitten tietoni
sisällön. Sensijaan näemineli
tärvaietaan sitkeästi Jäi '
Dagens Nyheter, joka
Mikron syynä tähän? Via c
; El Salvador pääsi itsenäisek^'
Espanjan herruudesta v. 1821.
/ ^ Muinaiset ''roomalaiset. pitivät
esivanhempiensa naamioita huomat^
tavilla paikoilla kodeissaan. , . ' ^
m ennenkuin kasvu on alkanut. Nuo^:
ret^anetitidee^läkata; k o^
Jäämja.^uqiän?'jalkaan;pltuudeltaan|
riippuCT^^sitti^!ij«iko!i^^vairet^on;sidottu
seil^aJsiii^tai.ristikbUle. 'l7uozieii.w-slen':^
tyoJ^^*^ tale lei^^ \
saattamaan ne jylelsen uutisvälityksen
käyttöön. ' \
3. Ruotsin halUtus tulee'sekä' väUt-tömästij;
että !v yhteistyössä ! Eiu-oopan
taloudellisen yhteistyöjärjestön kans­sa
vaikuttamaan sen hyväksi, että •täl­laisia;
tietoja^evItetään.Se;tulee saat­tamaan'
näitä tietoja Julkisuuteen
yleisen uutisvälityksen elinten kautta
Ja ryhtymään kaikkiin mahdollisiin
toimenpiteisiin tiuvatakseen sen; että
tarkoituksenmukaiset''laitteet:'Ja .väli­neet
sellaiseen uutisvälitykseen; ovat
saatavissa. Se tulee edelleen toimitta^
maan muille osanc^ttajamaille sekä
Euroopan taloudelliselle yhtelstyÖJär-
JesöUe täydelliset tiedot -talpudölllseni
Jälleenrakennusohjelman edistymiks-:
tä.
4. Ruotsin hallitus tulee Julkaise­maan
vuosineljänneksittäln Ruotsissa
täydellisen" seloetuksentolmenplteisr^^
ta tämän sopimuksen mukaisesti; mm;
tiedot vastaanotettujen välineiden^ t a ­varoiden
Ja palvelusten käytöst^.
Se, että Yhdysvaltain halUfcus bn i n ­nokas
: * harjoittamaan^; propagandaa;
Marshall-suunnitelman puolesta, qn
itsestään selkää. Mutta ettäRuotsin
hallitus on yhtä Innokas; dh Vaikeasti
tajuttaviissa:; Siitä huolimatta se on
sitoutunut VäUttömästi Ja välillisesti
harjoittamaan propagandaa;; Yhdys-'
vartain hyväk^.
Mitä voi haUitus tehdä väUttömästi?
Ensikädessä se voi tietysti pitää sel­vänä
sitä, että valtioneuvosto julklses-;
sa esUntymisessään kUttää Ja ylistää
MarshaU-suunnitelmaa;; sen luulotell
tuja; tarkoitusperiä. Ja sen; alkuunpa-niJoita^^
ida;an odottaa anbrU&alais.^
ten ehdctttavan, että; halutukien oh-jelnia
sopivassa .määrin sisältää;; pr^
pagandaa Yhdysvaltain h]rvä^i;H^l?;
Utus voi tietyki edei)|^ebb:i>erustaa eri-,
laisia-lehtiä Ja: propagandatoimistoja
varustamaan stmomalehdet; jä: radion-propagandamateriaaHlla:
:;-;Kun/se ::Ur
saksi määrää maan paperintuotan­nosta;,
on; mahdoUIsta, että; MarshaU-:
ystäväUlsiUe lehdlUe jaetaan yUmää-räistävpeperia
entistä laajempaa pror
pagandaa: varten. ;;;:Kolmannessavmor^
mentissa^/olevan^i^^
puhutaan kaikkiin mahdolUsUn toi­menpiteisiin:
j^htsmaisestft; tarkoitus
senmukalsten laitteiden:: ja :>vfilind^^^
tuiraainiseksi täytynee, suoraan ;vuW
tä siihen, että sanomalehdU^
kaisiiiUe;nJotka- tekevätvpropagandaa
MttfshaU-suunnitelman ;;hyväksi;H tur4
vataiän: rajoittamaton paperin >saantL^
HalUtus voi - tietysti myös myöntää
maahantuontioikeuden;;y'Ulk o mallia
painetimie - lehdiUe, jotka' sietävät
propagandaa;USA:n Ja sen poiitilkän;
hyväksi.
Vä^misUn toimenpiteisUn kuuluu
vaikuttaminen lehdistöön ja;radioon,
mikä tapahtuu monilla^ eri tavoilla.'
Muistamme ;sotavuceUta;miteiL.ha]UT.:
tuseri tavoin volvalkuttaa lehdistöön
vaikka se siUoin tapahtuikin, enim-
;makseen;; negatiiviseen ;;suuntaan;:'S.Oi
halhtiis ;.paiU; lehdistön;rvaikenemaan
tietyistä,~Saksan natseiUe epämielui­sista
asioista. T%llä kertaa se tulee
taivuttamaan vlelMlistöagjiilkalsemaan
mä ärätl7ä;;;<;v; propagandamateriaalia;^
meimpki p^arilUsia" Jaf sosialidemor
kraattisia lehtiä ei,, UenekääUj vaikea
saada t{4vutetuiksL Pahimmassa t a - '
paukses^ halUtus taas ,vol valtlon-kaasaa
kustannuksella; saada propa-,
gandansa Julkisuuteen'ilmoitustiet&.''^
,Ne yelvoitukset. Jotka hallitas kat^'
soo EUiotski täytyvin ottaa ^kaataak-seen:
voidaksem iharjoittaa^prcqpi^^
daa.MarshaU-poUtiikan hyvg]csi,;bvae
hw3m^telu»ättäviUlä;tä ,zlsäu^
dassa «oi^TOivannaSn kans» jota I d i - ,
distö Jä halUtiiseUmet.dvatj • • ^ ' ' •
rikkalainen: "Jalomielisyy^^
mistyttänyt; heidät; että 1»
dottaneet puhelahjansa?
on haUituksen laita? Jpi
määrättyihhi velvoituksiin
4an'harjoittamisesta
nitelman.: hyväksi, eikö-diWJ
että harjoitetaan
Itsesoplmuksesta? TT-Ifi
maq.
; ' Italiassa Venetsiassa
Blötkensäteet!
teollisuudessat
MetaUilalttelden sisällä 1
en;'Vikojen havaltsemlsekdi
ttot ovat ainoa apukdno.
r NeuvostoUltossa
menetelmää käytetään;
; naisten-sUtojen ja rakemut
sa kysyiyyksessa
;/ NeuvostoUitossa
instltuutis^ on rakennettal
-vaunulaboratorio,: Jota vo
tää 'kalkissil; kenttaolosubtda^l
rakentaessa, ja joka helpotta»*
ti tarkastuslyötÄ. ^it
LenhigradUaiset tiedem^l
kentelevät 7 nyt tarmokkaiäa;!
taakseen ; menetelmiä, jok
yksinkertaistettaisiin-käyttöä
nUn, että; tSMn
nienetehnään voitaisiin \
'tä laajimmissa -mittasuhteiBai
Canadan turkisjSfito
. Ottawa. —Kesäk. 30 pni'
tyneen vuoden aikaua sMfn |
dän metsistä ja farmeata
$26,350,000 turklssato,
tolUnen toimisto, josta
le lankesi $7,006,000 ja
le $3,914,000. Edellisen
kissatoon verrattuna osoita;
to noin 40 prosentin
Jalmar W2
muistolle
:.::::KJ:^':;'::.; :•;;;•-^'-^f^ii^.
Kuoli 28 p. syyskoal»'
Vuotta kaksion siitä'
kun viimeisen kerran
ummistit.
Mutta muistosi säUyy
Siis nuku, nuku siellä
rauhaisaa, Jallu hyvä.
Syvällä suruUa ita«)lt»gl^
laisille ja tuttavUl^ «R^,
vaimoni ja
Elviira Linil
^ (OS. Vecknia«>V?
U l i ^ Moniroctö».^^-
«vntynyt Suomessa,»»?^
Vaasan b ^ j j
Ott knoUessaan 61 v- ».^
p^vän ikätaen. ^
Vainaja haudatUin Og^
han. ,w
Kauan'olit ^"^^""^^^^
Nyt on silmäsi k i l i i iP
5 ^ siellä r a u h ^ . . ^ , ,
jäÄ rauhaan u i n u ^ . H
mt jo kohta aamun kö., ,\
ffin ajan au«^i^
jaä hyvästi amlaate»;^
oudolle kuului uutto^^
tom katkes' elos aiv»"^
SMauiiksitna nk vaiiepläa. uJk^d^nSniitgd^»^*
Nuku unta leppoisaa!^:
SSSaamMais ' esluoist'a U KtJa^^Ä^g.'^-J"^»''
tuUsUmat
Muistelen aina sini?*^
Sundia jäanune|;
^ ^ ^ ^
I D E M O K E A T I A N AOiiiTO
|«K01MAS T I E "
Puhuessaan Suomen Sosit
ättlsen Puolueen :sIsäpol
lidemokratiari tien": teki
y;kansanvallan horjumat
Ihimat^jaksi.^; Ä
B^vjos :Sosialidemp^^
JMe olisi todella kansanvaltaii
jnateöiä, sillä paitsi sitä, et
|laeen|ninii viittaa;siihen;;sosj^
jbaattisetpuölueet- bvat^;kaikisi
la syntyneet demokraattisina ]
Ina;;; Ottaen huomioon; sen; et
liialla Siionien SosiaUdern^
lÄolueella oli suuria; ansioita
liassa subniah
llestai;; iv^inö;: teskisen'ipuolue
Itoettaakih. antaa nykj^^
jtaan sellaisen kuvan kuin :se:
jV;Kuusisen jä^inuideii^
Ijelflsten sosialistien johtama
Ifiosdem. Puolueen perinteiden
:rSuomen.;S o s i al;i demokra
iPnolue — sanotaan ; yUäma
jkirjasessa — on; aina asettm
Imdkratian tinkimättömäksi' t
Ijf kannattajaksi. Se on nähn
[oiivallassa —, oikein toteuteti
jäyösön päämäärän eikä vain'
IS; Joitä käytetään liyväksi; ku
limalle ryhmälle tai; puolueeU
IBstä,:ja heitetään; syrjään; k
iluullaan: oltavan vallan:peräJ
JDemökratiasta kiinnipitämisen
luettaa vaatimukseksi: muille,
jomenkaikkea itselleen. Vall
jbnsanvallan luomisessa ja t
jfehittämisessä sosiäUdemokar
lliike onkin maassamme suoi
Ituurtyön. Se vaikutti ratka
Itävällä vuoden 1908 äänioikei
i l
t U B C I
.«roMAca
UUtMDt.
• V'.•;:.••;: ••^:;•,••:•';;^/^l..^'^',i>•.\
Käyttäkää'Rl
lääke huojentaa t
sun, vatsakaasukivi
poistaa epänormää
ta, hapot, päänkivt
viat, vatsaviän aihi
man maun .suustäi^
tai oikeaUa pubien
— tämä on; parasta
[lääke onhyvihitiini
pan maissa. Hinta
Miksi kärsitte reumaattista, n
^ Käyttäk
. Selkäkip
'iluihih, k
ipeää,hi?r
I kangistu
nilkkoihl
tunteese»
han väli!
isiin;-ker
MIZÄ^t
märkää
sUäshetfi
reuniaatt
iMlZAiBE
'piin paik
Oaiiadäs!
Miksi käi
.: .Eurboijpälaineh; pä
"^sokeripalassa tai.pi
jentam^an yskää, k
genahdistustaja^he
vella Pitäkää
käytännöiiinW;''oi(et
Miksi-- kärsitte re
ää LTJSCOE^S BHf
«sÄ/::. ;;ijnjamentti5sm^
s«r kipuun; iievehtä,en
. kipeätä; kaiiköata-
J«:BBi-^ tai sbrmied hiveU
luuväloäV: kylinäni'
PuaAlahteissa,^ldp
;polvea; nilkkaa^ta
8 A L VS
»:...
•m