Vapaus, February 16, 1950

              llätor^^ Feb.: 16
l&bed llaiee TOäQ^ ^Tnesdi^ii;'
'i Buomeimaftäjrt^ Koski
«im Hesrstisrtia'' 70 vxioiXA. Onnitte-
'lumme 43^1^ sankarille'!
Dupfefisis lukitsee:kiilttuu^
y "":t5jen Ja yksityisten kansalaisten ovia, seka vangitsee Jehovan todis-
'fli-ätajia j a lakkoon ajettuja työläisiä, e i ole enää kukaan turvassa. Tämä
puuk-vastaän
jjOTfetä^niiiip^ että munalukkolaki laatijoineen
i j ^ k S i s f ään historian romukasaan.
Viinieisin ^^saavutus" Quebecissa ön sie, että pupkssisin poliisit
veronmaksajaun yhdisly jä-ä
mainittu järjestö on " v ä l i k ä ä n epäi- •Äf ^ilii#''i-;-Äätt^ ja ^toiseksi, että pidätetyt-henki-
Jöt o\
11' Tässä maassa ihmisiimpikeiis kuulua ^^^^m^^
v:^^^ >3i kuulumatta mihinkään, mutta Quebe-um
perusteella sellainen tilanne, että "väärien aja-i
i i
iöt jakoivat ovelta ovelle kirjallisia mainosteita ilman lupaa.
, .• Täissä määssa pitäisi olla
seen teitiiii iäliiavat täi olla
^0i^§;-^i})ilfxX5SA ; -, , —
i t j M ^ bn ihuka lainvastaista. Tässä
i ' ^ ' "-maassa pitäisi vallita iänikuinen britliläihish traditio, ett
i;f ''!' öite' q^yllhieh ennenkum oikeuslaitos on hänet syylliseksi tuominnut,
ilman muuta, että Montrealin itä-
;^ ;..iwän veronmaksajain yhdistys on 'sj^^rllistynyt" kömmtinistisuuteen
fV eikä tässä tarvita mitään oikieuskuujustelu^^^ A '-7""- Eikä tässä kaikki. Kuten lehtemme^^u
?p [ '''Stm^^ punajahtipoliisit pidättivät myös kuusi muuta kansalaista
•Jl. 'heidän tultuaan ulos työttömien järjestön päätnajasta. Kuinka h a -
'f< tarillaperusteilla tämä pidätys tapahtui se näkyy iritn. siitaketta po-i
l - , ' 3iisivirandmaiset puolustivat tekoaan selittämällä, eUaÄä^^^:i^
tulivat tunnetun kommunistin Harry Binderiii toimistosta, vaikka
i^lll^l^^f'iisia on kuten sanottu, että he tulivat työttömien kokouksesta, työttö-
;?f«iK^?j*|PiÄM^^iC^^^J -päämajasta, :Mutta ^kun.,munaliikko--
.rf.ki?.rlt«j -man helpoin seikka oh sen jälkeen julistaa valtiovallan poliisilaitoksen
^ktoriteetillä^ «ttä työttötn vert)nmäksajmn y h ­distyksenkin)
jäsenet ovafkommunjsteja", jotka voidaan ilman muu-
'pidättäajä julistaa * ' s j ^
Jä^ rniiiliSlalsta ''^ Montrealissa pidätetyt työttömät
hänastavatf^^ t^^
- r - vaarallista ja subversiivista kommunistikirjallisuuttä — missä
Montrealin työttömiä kehisitetaankokbö ensi tprsfaina ja
^^^0^M^'i''Tämän-^TOaarirj^^ mukaan''.'kaikilla kansalaisilla"on' .
Sf tiliifeiteMi* o i ^ ^ valituksiaan, ehdotuksiaan j a vaatimuksiaan valituille
eduslajiileen' Quebecin maa-iiiriiiässa"
öh sekin tiäköaän "rikollista kömriiUnistisuuttä" minkä
ifi
I 4 U
riehuessa Que-myllyyn
lamalla «i' kansalaisten demokraattisten oikeuksien säilyttä-virkansa
edellyttäisi,
aksi.
kouraantuntuvalla tavalla, että
maassa siihen, että
kaikki, jotka us­kaltavat
puolella sanallakaan arvostella vallassaolevaa puoluetta ja
A^Haluokkaa. Sen lisäksi on muistettava että tällaiset epädempkraat-tiset
toiniehpiteet —' kaikkine noitajahteineen j a vakoilijahysterioi-ireen
— antavat Canadalle pahan mustan silmän ulkomailla. Euroo­passa
tunnetaan fasistinen suvaitsemattomuus ja "kommunistivakoi-l
u " väärentämättömänä fasismina, eikä mikään määrä tekopyhää pro­pagandaa
voi sitä siellä muuksi muuttaa. Euroopan kansanjoukot
ovat nimittäin kulkeneet fasistisen koulun läpi ja tulleet näkemään
ininkälaisilla valheilla fasistisia tekoja kaunistellaan. Tässä tilan-teessa,
jos Canada mielii säilyä demokraattisen maan kirjoissa Euroo­passa
ja Aasiassa, meidän pitää kansakuntana lyödä alas J3"hävittää
fasistinen "ajatusten kontrolli" kaikkine seuraamuksineen.
«dtuuvgi JJrjoUujalg nleUpiteJa. K»)e«t
pim$i nfoiiUM, io»m»h4o]U*u,.200 itntfa. Tibia
oMatooa UbeteUjU kirjeitl ei fZJiattt;
B E A V E R L A X E L A I N EN
PUOLUSTAA SEUDUN
BIIHTÖSfAINETTA
. Lehtemme t.k. 7 p. numerossa jul­kaistun.
nimimerkki K ;n kijpailuse-
Icstuksen Johdosta on. eräs beaverla-kelalnen
lähettänyt lehtemme Julkais­tavaksi
seuraavan lausunnon, Joka pu­huu
itse puolestaan:
Täällä on herättänyt huomiota se
kun toissa sunnuntaina pidettyjen
Alertsin . hiihtokilpailujen selostuk­sessa
asetetaan Jehun hiihtomaine ky­seenalaiseksi.
Kyllä asia on niin, että kukaan yk­silö
eikä seura voi sitä asiallisesti teh­dä,
siksi arvokasta, uraa uiutavaa ja
Jatkuvaa on Jehun toiminta ollut ali­tuisesti,
varsinkin hiihtourheilun alal­la.
Mahdollisesti joskus voidaan kir­joittaa
Jehun johtoaseman menettä­misestä
kilpailullisessa suhteessa. Mut­ta
tämän talven ja nyt kyseessä ole­van
kilpailun tulokset eivät anna sii­hen
mitään perustusta. Olihan en­simmäinen
ja toissn jotikkueen väli­nen
aikaero yli minuutin. Sen lisäk­si
Jehu kykeni asettamaan toisenkin
Joukkueen kilpailuun.
On oikein, että autetaan Ja innoste­taan
nuorta seuraa (Echo, joka on pe­rustettu
viime syksynä) mutta älköön
sitä tehtäkö yrittämällä lyödä ja hal­ventaa
toista asiattomasti. Se el ole
työväen urheiluliikkeen periaatteen
mukaista. — S . .
Toimitus käsittää, että kirjoittajan
tarkoitus ei ole ollut millään tavoin
väheksyä Jehun hiihtomainetta. Jonka
kaikki käsittävät täUä hetkellä olevan
entistä kirkkaamman, mutta K : n tar­koitus
on ollut korostaa sitä tosiasiaa,
että Echdn poikien ensimmäinen vie­railu
täällä pii varsin lupaava koska
kirjoittaja väitti Echon poikien har­joitelleen
lumessa kun Jehulalset ovat
saaneet täällä vallinneen lumen puut­teen
takia harjoitella jääkeUllä.
• /
Toronton Vapaa Sana on kahdessa
numerossaan julkaissut Arvo Tuomi­sen
"Onko nykyään
Viime tiistaina, jolloin tällä palstalla kiinnitettiin huomiota sii­hen
teollisuuden, maatalouden, kaupan ja väestön ostovoiman suureen
käsvuiih mikä on Neuvostoliitossa tapahtunut, julkaisi torontolainen
Glöbe and Mail-niminen torylehti katsauksen Euroopan marshalloi-tujen
maiden talouteen. Niitä kirjoituksia kannattaa vertailla toi­siinsa.
Kuten muistettaneen, Neuvostoliiton ekonomia, teollisuus- ja
maatalousttiptahto, ön sivuuttanut jo lähes SO-prosentilla sotaa edel­täneen
vuoden 1940 tason. Mutta paras mitä Clobe and M a i l voi
sanoa Euroopan marshalloitujen maiden ekonomian kehityksestä on se,
että "koko kaupankäynti on nyt miltei sotaa edeltäneellä tasolla.
Mutia niin paijori sodan hävityksiä vielä ollessa korjaamatta ja väes-tölisääiitymisen
vuoksi, sekä huomioonottafti väestön elintason pa-rantamiseh
tarpeellisuus vakautumisen takaamiseksi, sotaa edeltänyt
kauppatase ei ole riittävän hyvä.*'
Erikoisen pöyristyttäviksi tulevat Globe and Mailin tiedot kun
se syventyy yksityiskohtaisesti käsittelemään länsi-Euroopan maiden
taloustilannetta. Se toteaa, että Marshallin apiiä saadenkin länsi-Eu-roopah
maiden dollaripuute on noin neljä miljaardia dollaria' vuodessa.
Ja kun Marshallin apu loppuu, niin tehtyjen arviointien mukaan dol-larivajaus
velkaantuminen Yhdysvalloille — nousee noin 2.25 mil-jaardiin
vuodessa. "Nämä tilastot edustavat Euroopan ostovoiman
kulumista -—dollarimaista tuonnin ylivoimaisuutta dollarimaihin vien­tiin
verraten" toteaa Globe and Mail ja sanoo: "Tämä on kovin
huono perusta terveellisen, itsekannattavan kaupan järjestämiselle
lahtisten demokratioiden vä
j /Marshalloitujen maiden talous on siis kaikkea muuta paitsi loh-
'j'^. . t dulUnen, sUlä sen edessä on jatkuva velkaanlurainen ja entistä suu-l^
i ^empi riippuvaisuus dollarista eli \Vall Streetin rahamiehislä. Ja
ä|ijft«i*|«i|..?i:r;^:v^• lärivaj
iiiliii-4'':;"j^^^^
l^V** ' Globe and Maililla, kuten porvareilla yleensä, on ainoastaan yksi eh-
; dotus tilanteen korjaamiseksi. Yhdysvaltain (ja Canadan) pitäisi os­taa.'
enemmän tavaraa länsi-Euroopan maista, että marshälloidut maat
saisivat ulkomaakauppansa jotenkin tasapainoon. Mutta tässä on
^ vain yksi vika, nimittäin se, että Marshallin avun tarkoitus onkin
• - muiden maiden kansanjoukko-
1imvW^' I tustahriiifesellä, eikä se niinollen voi tuottaa marshalloiduille mail-
• l le mitään muuta kuin lisää velkaantumista ja lisää kurjuutta. E i -
7'-i ) väthän amerikkalaiset ja canadalaiset kapitalistit halua tuottaa tänne
M . < Eurooppalaisia tavaroita aikana, jolloin omat tehtaamme tuottavat
|( ^ eriemmäh niitä alipalkatut työläiset ja pienituloiset farmarit voivat
ll^.: V ^ kulutliaal 6n'väin itsemme pettämistä jos uskoletaan itsellemine, että
esim. Massey Harris rupeaa tuottamaan maatalouskoneita Euroopasta
S Y Y T E T Y T SYYTTÄJINÄ
Helsingin raastuvanoikeudessa oli­vat
eilen vastakkain toisaalta "Paasi­kiven
linja" Ja oikeusministeri Suon-tausta
— toisaalta Suomen Kommu­nistinen
Puolue ja Työkansan Sano­mat.
Syytettyinä olivat muodollisesti
kansanedustajat Ville Pessi, Aimo
Aaltonen, Mauri Ryömä ja Eino Tai­nio,
Ja syytteen muodollisena aiheena
34 Työkansan Sanomissa julkaistua
Kemin tapahtumia ikoskevaa kirjoitus­t
a . ' '
Muodollinen syyttäjäpuoli vältti
syytettyjen kirjoituksillaan saattaneen
sisäministeri Simosen ja Fagerholmin
hallituksen sekä joukon poliisivirano­maisia
yleisen halveksumisen alaisiksi
ja vaati lielUe rangaituta lapualals-lan
nojalla.
Syyttäjien Ja syytettyjen suhde oli
tällainen ku|tehkln vain muodollisesti.
Asiallisesti se oli päinvastainen: To­dellisina
syyttäjinä olivat neljä sjrytet-tyä
sekä heidän mukanaan maamme
valveutunut työväki ja koko rauhan­tahtoinen
kansa, jorika etuja ja pyr­kimyksiä
Työkansan Sanomat tulkit­see.
Nämä todelliset syyttäjät syyttävät
ja syyttivät eilenkin "Paasikiven lin­jaa"
ja sen täytähtöönpanijoita K e ­missä
tapahtuneesta terrorista, tjö-väen
elintason polkeinisesta, kansan
demokraattisten perusoikeuksien k a ­ventamisesta
Ja uuden sodan valmiste­luista.
He syyttivät mahodllista syyt­täjäpuolta
pyrkimyksestä kansande-niokraattiseii
liikkeen diskriminoiml-seen,
sen lehdistön kapuloimlseen Ja
. ratihansopimuksen tahalliseen louk.
kaamlseen.
"Valtokomentö, jonka pönkittämi­seksi
tarvitaan sellaisia väklvallante-kcja
työläisiä vastaan, kuin mitä K e ­missä
on tapahtunut, merkitsee kan­sanvallan
ja rauhan jatkuvaa uhkaa.
Me kommunistit tiedämme, että rau­han
ja kansojen vapauden llppiia kan­tavat
nykyaikana työläisjoukot."
Työkansari Sanomat, tammlk. 15 pnä.
"PUNAINEN J O U L U " '
CHENGTUSSA
Canadan Yhdistyneen Kirkon
ChengtUÄsa Hlänsl-Kilnassa) olevan
mhctystyön tekijän L. E. Wlllmotlin
päiväkirjassa joulukuussa kuvataan
Chiangln viimeisten joukkojen poistu­mista
Kiinasta. Joulukuun 25 päivään
asti päiväkirjasta huokuu paniikki Ja
sekasorto tappioon Joutuneiden soti­laiden
(keskuudesta: kadut ovat tyh­jät
ja kaupat ryöstetty puhtaiksi: so.
kommnntonln nimellä esiintyvä liike
työväenliikettä?" Kirjoituksen Icpus.
ta päättäen tämä Juttu päättyi t^hän.
Tuleeko lieää artikkeleita tältä työ­väen
petturilta, sen aika näyttää.
Vapaa Sana on tämän lisäksi pan­nut
kirjoltuluenalaotsikoks!: ' K i r -
Jolttänut'Ai^o entlr
nen pääsiht^ieri .Ja Somminieniin ja
sen presidiumin entinen jäeen".
Vapaa Sana on laskenut
kuria. Arvo Tuominen ei di^Jioiäcaan
ollut SKPrn i^äslbteeri. Hän oli
Suomen 8 o s i ^ ^ Työväeiipuolu-een
i^i&siMeeH,
ole ollut Kominternin pr^ddlumln Jä­sen,
vaan Kommlntemin Tpk:n vara­jäsen.
•
T^mä on vain osoitus kuinka Va-piaan
Sanan taholta yritetäaiko^^
taa tämän i>eiturin axvoval^^koike-amibaJle
Imin mitä se todellisuudessa
on oilut Ja täten saada Tuomisen k i r -
Jolttdcslin ehexrunän uskottavuutta.
Arvo> Tuominen nousi to
dsin jälkeefa polUttlselle näyttämölle.
ISän oli tarmokas eikä häneltä suin-
Isaan lahjojakaan puuttunut; Hänet
valittiin V. 1920 Suomen Sosialistisen
Työväenpuolueen sihteeriksi ja hän
oli tä£Sä tehtävässään y. 1922 asti, jol­loin
hänet vangittiin Bai^anjtäistuk-sen
johdosta. T^män kirjoitta^ is­tui
^(lessäT^
asiasta Tammisaaressa iiilehpäitä l u -
!kemassa.;.v .'
T i ^ n hovioikeus tupmi^ Mnet 4
vuodeksi pakkotyöhön m
ta, ^ Raiihanjulistukam^^^^
tamlBesta, johon lisättiin hänelle po­liittisista
syistä annetut vänkeiistuo-hiibt.
Joten hänen tuomionsa lopulli­sesti
oli 5 vuotta pakkotyötä.
Hän vapautui Tammisaaren kuri­tushuoneesta
v. 1926 lopulla taikka v.
1927 aitissa.
Hänet vangittiin uudelleen • y. 1929
Ja tuÖodittUnuseiaksi vuodeksi kuri­tushuoneeseen
valtiopetoksesta;.
Palveltuaan vain osan 'tästä tuomi­ostaan
laskettiin hänet vapaalle Ja­lalle
Ja plän vapautumisensa' Jälkeen
häh siirtyi Neuvostoliittoon. Stiomen
työVä^n piireissä uiskotaah. että hänen
aikainen väjiautumlsenisä johtui siitä,
että hkn ähtauttii Suomen-^ranan
'palvelukseen. ' •.,••'
N^eiivostollltossa hän ehti olla muu­taman
vUöden ja siellä hän osallistui
poliittiseen toimintaan Ja hänet valit­tiin,
kuten edellä malnltslmmlg^^Kom.
mlntemin Tpk:n värajäseiieksT.'''
Neuvostoliitosta :hän poisti^ .^alai­sesti
ja Supmen-^Weuvostoifi^9 »'talvi­sodan
alkamispäivinä hän ^ilmestyi
laisten^ Ja kaikenlaisten uzkkijolilen
keskus. Näillä fakiiJmlellsiMseQcäl-.J
Iljoilla on Tukholmassa valhq»jat,|
Josta Neuvostovastaista propaganttea
levitetään ympäri koko maailmaa:^
Provokaattori Tucmlselle sellainen
palkka sopii erikoisen hyvin likaista
työtä varten.
Julkisesti on Tttominen esiintynyt
Tiädiolmassa ^omeii::. aslantuntijama
Ruotsin sos^em-puä^ i&atkin
sosdeioLi^luie^ inilfeirftfri ideltäs^
tämän, sillä se ei olehalunnut^pData
mainettaan sillä, että y l e l ^ ^ tun­nettu
Saksan: ^tiAäpoa : Ja .Sutmien
ohranan kätyri olisi sen kanssa y h ­teyksissä.
Viimeaikoina on Arvo Turaninen.
fasistien rahöittamahä jäirfestänyt
Jonkinlaisen "tledonanb^lveittitscn"
Tukholmassa. Tämän kautta on las­kettu
maailmalle' Suomen -vasenunis.
tptyöväenliiket^ Ja kcacp Suomea'
loukkaat aivan päiättöinli mörkö-juttuja;
y . - ' •.••''•'';'•••'. • ;'•'•''
Vapaa Sänian Julkaisema^ Axrö Tuo­misen
kirjoitus csölttaa, että tästä
välhispajasta ön alettu laakea liik­keelle
kaiisainväiisiä piiilttiäa^ k^
mj*siä kiäsitteieviä artliSKleita.
Eiiofe sattuima, että xmU
kusti äskettäin Titon Jugoslaviaan.
Täällä hän tapasi oikein suUren Uu-^
dän samaiilaiäfe jttovokaattorä
kuin hän itsekin on. Sieltä hän yar-maankin
sai runsaasti innostusta a l ­haiseen
työhönsä.
Emme halua laajemmin käsitellä
kysymyksessä olevaa artlKkella, sillä
se on alusta loppuuni valhetta, rr^-
'vuflsia ennen toisen roaallmanfiodan
^Ikamisbatrva^oitti uhkaavasta natsi-
:^ftaää:äsiiSixast!iiä käytti-ka&ea
voimansa saadakseen länsimaat tdl-taJtäpltei^
Sii^J^iäsiain leviämi£en'xa-
Joittamisdai.;r
TuonHsen^^^ulkeutta kuvaa seuraava
väite: •«Iteif^tätä vuosien 1 9 3 »^
useasti niin toivottomalta näyttävää
antifaslstlen käymää taistelua^ olisi
äiäyty niin tuskiiQia.. myö^
kaan olisi tuUut'£^aUägttadinkua^
kasta taistelua Ja mUita vv. I943:-45
leäytyjä taisteluita, Jcissa natsismi
lopiiuisesti lystiin. Lopputaistelujen
ja voiton edellytykset lUotiin niillä
taistelulla.: Jq|ta käytiin natsihyökr
käyksiä'^vastaan jo alusta - alkaen Ja
kmmia siitä^^t lankea kpmmlntemin
eikä sen alajs;^ kommunlstipuoluei-
Porfarthurilaiset
Tukholmäai^ '.'-^v ^ ; • . • ' » j^^-.jvi
Juuri silloin kUh Uskoillisia^:^^
liikkeen miehiä Ja naisia vangittiin ja
toeltettiin vankiloihin Tuominen oli
henkilö, joka työskenteU käsi-kädes-eä
Suomen ohranan kanssa. Hän toi­mi
ilmiantajana Suomen ohranalle Ja
täten saattoi lukemattomia entisiä,
tovereitaan vuosiksi vankeuteeh. Hä­nestä
oli tullut provckaattarf."" '
Kuten näkyy, Arvo Tuomisen toi­minta
Suomen vasemmistotyöväen-lliikkeessä
alkujaan näyttää moitteet­tomalta.
Tässä yOiteydessä on ehkä
palkallaan mainita, että Suomen va­semmistoliikkeessä
oii jo^htaviilä pal-kQiUa
henkilöitä. Jotka eivät aina
luottaneet Tuomiseen. Yksi Suomen
vasemmistolaisen nuorisoliikkeen tuli­sieluinen
taistelija Väinö Vuorio, joka
kuoli vaiikeudessa lapuanlilkkeen a l -
kupälvmä, oli saada aikaan skandaalin
kun hän eräässä toverijoukcssa Oli
sanonut uskovansa "Poika" Tiiomi-sen
olevan provokaattorin jä siitä
syystä keholttanut varovaisuuteen.
Väinö Vuorio oU kymmenen vuotta
haudassa ennenkuin Arvo Tuominen
plaljasti Itsensä ja osoittautui provo­kaattoriksi,
aivan kuten Vuorio oU
sanonut.
;/ Arvo Tuominen bn asunut Tukhol­massa
noin kymmenen vuotta. Ruot­sista
on tullut laslstimielisten pako-talaki
Ja murhat aiheuttavat terrorin,
kaikki kuunteliirat tykkien atotaun-taa
ja kysyivät: "Missä ovat kommu-nlsUt?
Miksi he eivät jo tule?" Jou­lukuun
21 pnä mr. 'Willmott, tapasi
yliopiston toimistossa toisen lähety's-työn
tekijän, joka sanoi: tpietko
kuullut viimeisimmän laulun 'Minä
imeksin punaisesta Joulusta'!",—
James G. EntUcott* Canadian Far
Eastern Newsletter.
CANADAA JÄ S EN
LnXTOLAISTA VASTAAN
T A I S T E L L E E T JUHLIVAT!
Viime perjantal-lliaksl olivat Cana-dassa
olevat eestiläiset jalkaväklryk-sentti
200:n pojat järjestäneet ryk­mentin
kuudennen vuosijuhlan Fin­nish
Social Clubin haalillc. Läsnä t i ­laisuudessa
oli entisiä rykmentin up­seereja
ja sotilaita useita kymmeniä
vieraineen ja lisäksi kutsuvieraana
muutamia Torontossa olevia suomalai-sia(!).
Jotka aikoinaan olivat,osallis­tuneet
Eestin vapaussotaan (!) vapaa­ehtoisina.
Jalkaväkirykmentti ; 200
taisteli Viime sodan aikana Suomen
rintamilla venäläisiä vastaan... To­ronton
Vapaa Sana, helmik. 14 p. 1950.
dymme vain muutämlln^caikkein kär-kelmpUn
väIhelsilh,jotkiEk ovat niin
ilmeisiä, että vähäisenkin kaiiäainvä.
Iistä politiikkaa seturannut ihmettelee
valehtelemisen julkeutta:
Viitaten, riiötsalalsten rene^aiattleh
Anätbl Rennih^in Tiiöininen läiziaa
ensimainittua:
"Kansainvälisenä, kesktistaha
dettuna veljeskimiähä «e luiiltav^ti-tulee
Jatkamaan toimintaansa Ja
hankkimaan kannattajia luokastaan
pois joutuneitten intellektuellien kes­kuudesta.
Mutta työyäenilildteen h a ­jaannus
sellaisenaan; eiköoleselvi^ä^^
mässä kommunististen työläisten .p3rr-klessä
takaisin scsialidemokratiah '11-:
pun alle? . . . Eikö voida" ajätcilakob^^^
muhisinin takäisiiipäiniiäeno, ioiai nyt
ön näkyvissä, saa o^^
mittoja — vaj-sliikin jos, sosialidemo­kratia
käyttää tilaisuutta: m
toiseen, läpeensä harkittuun ja ener­giseen
offensiiviin . . ."
Näin toisen suun kautta oiiTl^uoihi.
xicrtttaiut siihen tuloÄe^
munismi on l^rsinyt tappioita. ' \:
; Kumpi ; on
Kommunistinen publiie vai. I*on ]Biu-min
Sosialistlpuolue? 'Viime&imaihi-tun
puolueen rappeutumista csoittaa
se tosiasia, että heidän ^ä^-ääiien-kannättajänsa
meni 'kbhkUrssiin kan­natuksen
puutteessa.
Italian kommunistipuolueen vaiiku-tusvalta
ja vaalivoitto, huoliiniatta s
tä. että vaaUt. suoritettiin' apiiexikkä.
laisten tykihsulden alla, oli sUmUn-pistäyä
Ja puölueeia. jäsehinäärä ön
Jatlniyaisti kiasvanut;^ ^kä'" stiinkaan
intellektuaallen kiistax^ui^äla: - S a .
maa voidaan sanoa kaiMsta katisande-mökratlamaiden
kömmtmisUslitä^^-p
luelsta, puhumaittakaan Kiiiian kom­munistipuolueen
Valtavasta kasvulta.
Mutta eihän g^estäpoh jä. ohranan
kätyri tätä näe. tai ei halua nähdä.
•Sitten hän syytt^^ NeuvostoUlttöa
toisen maallniahsodan alkamisesta Ja
natsien auttamisesta; kuka teki
Mynchenin sopimuksen Ja ava^ oyiet
hatsiarmeijalle? Eli suinkaan Neuvos­toliitto.
Kiika kannatti veristä Fran­coa?
Neuvostoliitto' auttoi Espanjan
perustuslain mukaan valittua tasaval­taa
kuin taas Hitler ja. Miisisollni
Francoa ja läntiset deinbki^äattlmaat
auttoivat Espanjan Tasavallan kukis­tamista
tyrehdyttämällä sen puuttu-mattomuussopimuksella.
den Johtal
Mikäli ttJlMf kysymykseen sodan
alussa k^d^trtaisfelut niin 1^
juuri käyt7 ensinkään. Ranska, Tans­ka,
NOT^i^j^^/Llarifcömaat joutuivat
natsi-Sakätt'.^^ä]siin melkein talste-löiita'
Ja Uittölalstäi johtajat ovat
tnoneen'-kertaan myöntäneet, että
näiden maide» valloitusten kautta
i^tsi-S^ksa^ laitti a » n ^ ^ kaikis­sa
suhteissa. Siis juuri päinvastoin
(kulli'l^iiomlhe -
Tuomisen kysymyfcsesisä oleva ar-tfkkeU
el ole ien^inkään taltaVasti ku-
"äöttu aslbidm'väarin esit^ Se
on erittäin köÄapelö tekele, jota vä­hänkin
tietoinen lukija varmaankin
ihmettelee.
Ei ole ensinkään: ihme, että Suo-:
men; Ja Rubtslii iMs^^^
ole Tuonosen nimellä varattuja hä-väistjsartikkelelta
kolaan Jupissut.
Sillä taholla.ollaan sen venrah älyk-i
käitä, etteivät ne julkaise tunnetun'
gestapon Ja Suomen ohranan kätyrin
kirjoitiJksia: Ja siten ^päise itseään.
Mut^täkäiätaMi Vapaa Saha'^n^^
see . kaiken tämän liain. mielihyvin..
Eihän se ole. Ihme, sillä onhan sen
•kautta ennenkin gestapon asiamie­het
saaheirt äänensä kiniluvine.---U^^
fl
; ;Saiilt Ste. Marie. /Kmä on vii­meinen
!äuomautus tulevista perhe-jtihlista.
Tämä tilaisuus pidetään tk,
22 pnä ja se alkaa kello 8 illalla. Siis
>pitäkää| tämä mielissänne ja saapu­kaa
Stecltonhaalllle.. -
. Ohjelma tulee olemaan inonipuoli-
: nen Jä ykaityiskobtalseQuiiln voi s l l -
hOT^utustuaypalkamsista-i^^^
ta; Kuuleman miikaari näytö^
lekin on sellainen nauruhermoja ku­tittava,
että Jse antaa voitelua arki­elämän
jfksltoikkolsuuteen, sillä naiu-u
on terveenistä Ja bixorentaa, vanhat
eikä tee huorillekaah pahaa.
V Siispä sieUä tavataan. Kyllä siellä
kinttusuonet notkistuvat jä varpaista
lähtee "koornlt". a tsurvitke mitään
muuta lääkettä , honunata kunhan
yain sa^inni tähän tilaiWuteeh. Näin
kertoivat . 1 ^ Siellä
saa repäisevän hanurinsoiton tahdissa
pistää polkat j a valssit eikä tule kal­liiksi,
sillä tilaiaius on kalkille va­paa.
— Se yksi.
M Bralchissi
Port Artiior. — V> Ja u.-setna Is.i.
kun tSnoän talven ensimmäiset harjoi-tuskilpailut
hiihdossa suoritettiin sun­nuntaina
t.k. 5 pnä, alkaen klo 2 ip.
Vaik<ka sää oli mitä kaunein Ja kelikin
kohtalaisen hyvä. oli osanotto'kovin
heikko. Näyttää sUtäfaiinafthurilai
sia ei jenää lainkaan kinnbstaisi vanha
isuomäainen talviurheilu. / koiska ei
edes penkkiurheilijoitakaan, saapunut'
seuraamaan näitä kisoja.'"
• kilpailtiissa eaavutettiin seuraavat
ajat: -
AUe 21-T. 2 km: E . Kankkunen II.-
29.2 ja^B. lempiälä 11.34.8.
AUe 17-v. 2 km: D.ÖJa 12.28.4.
Ane äS-v. 1 Imi Oi Ristonen 6.3.3 ja
R. Kai^fekunen Cf.75. .
AUe 10-T. p o i ^ bilom: E. Matson
3.15J5 ja P, Lcmpiälä 4.29.
Naisia ei ollut saapunut ketMn mui­ta
kuin äiti I^tnpiälä. Joten hänellä
ei ollut lainkaan vastustajaa Isä
Kankkunen yritti saada ikämiehiä l a ­dulle,
mutta turhaan. Niinpä hän­kään
ei yksinään lähtenyt hiihtämään
vanhan kaartin puolesta, v
•Näitä harjoitushilhtoja on taricoltus
-järjestää joka sunnuntaiksi. Ensim­mäiset
oli tarkoitus pitää tammlk. 29
pnä. mutta ne jouduttiin siirtämään
kylmän sään takia. Kun nyt oh mul­ta
yhteensattumia, pidetään seiuraavat
hiihdot vasta t.k. 26 pnä North Branc-hln
haalin luoha. SieUä kuuluu ole­van
mainiot maastot murtcmaahiihtba
varteh; Maikat ovat mtilstaäfc^ehi
seuraavaii: Yleinen sarja ja alle 21-
vuotiaat hiihtävät v l i ^ kilometriä, a l ­le
18-v. kolme kilometriä, naiset Ja
alle 15-v. pojat 2 km. ja vielä lyhem-mät
matkat nuorelle väelle, iän mu­kaan.;.'
^ .
Hiihdot alkavat klo 2 ip. Port Art-
Tiiufiri hiihtäjät kokoontuvat CSJ :n o-saston
haalille. 316 Bay St,, eimen kel­lo
irhtäl sillä lähtö tapahtuu täsinäl-leenkello
yksi.
Hiihtäjille varataan vapaa kyyti
edestakaisin.
Muistakaa siis, että kaikkien hiihtä­jien
pitää sonnustautua simnuhtaiha
t.k. 26 pnä North Branchln-haallUe
klo 2 lp. — J .
i-SITÄ
OLIKOiL&N TUKESI
^»ÖIÄRTÄNYI
Ohjaaja-antoi lopullisia ohfe^I
dakkokuvaelmaa vartsn, käSSI
puolisen esittäjän puoleen j a ^
- T e lähdette aeltä ja ^
kuin piisi Hengenmeno k y s j^
Tuo tiikeri seuraa teidän jäij^
mutta c i enempää kuin tääuS
metriä. Olettekö ymmä^ i j^
—Kyllä, flldi ymmärtänyt ]'
tiäyttehjä, mutta onko
märtänyt?
TUPAKÖianNEN
Oletteko sattuneet kraanaan]
miehestä, jonka puhelinanai^l
sangen läheistä "sukua" ^ f
laalah puhehnnumerolle. ,ES^
tana soi hänen puhelimensa.
-. Mbavn piti ryypätä yksi J
täysi .hetkinen sitten. Mutta
vaimoni-on säUyttänyt bensiiaäl
lossa. ja minulle tuli täydelliijeif
Sotkea koirai vahtii
Brighton; EnglaiitL Jeremy, so­kea
Dalmatibn koira, on kolmevuoti­aan
Mixineviapydln erPttamaton ys­tävä.'
Äe o^^täliia yhdes^^^
K i i n MtLiömf^pli vielä sylilapsi äitin­sä
Jätti hänet-iastehvaimuuh meren­rannalle
ja jererily piti vahtia. • Se
el koskaan Jättknyt •vartiopaikkaansa,
"Pian Maxinen syntymisen jälkeen
Jeremy-;^öi,,tulla sokeaksi", sanoi
lapsen äiti. "Nyt se" on aivan sokea
suomalailta
toimii jääkiekon
pelituömareina
Tplinitukselle saapuneessa Uorthem
Ontario Hbckey Assoclätiohln vuosien
1949 ja 1950 .vuosikirjassa mainitaan
pelitubmarien luettelossa mm. kaksii
saiÖÄJ^aissyntj^t^^ nlm. Öeprge
NUiäiiiaa j i Ray JRimt»n, kunipikiiir
kirkland liakelta:
yUoäikIrJaW cn NOHA:n luettelo
vhkailijoista, lyhyt NOHAin histo­ria,
luettelo mes^reista. liittymiseh­dot,
katsaus edellisen sesongin toi­mintaan,
säähnöti kilpailusäännöt
yriis, ;:..'
Mr. Nummela on ollut Kirkland
Laken Jymyn jäsen ja mr. Milton on
kotoisin Port Arthurista, kummatkin
toimivat pelituömareina North Bayn
Ja Timminslh välisellä alueella, Rouyn
ja Noranda mufcaah laskettuina.
mutta niin. kauan kun fi^xine on sen
Eikö se ollut NbUvostpliittb, joka kansM se pnp
1,400 entistä juoppoa
-—ei yhtään "krapulaa
Toronio. — 1,400 entistä Juoppoa ko­koontua
täällä alkuviikolta Ja niiden
joukossa ei ollut yhtäkään "krapulaa.".
He bUyat AlehPholics • Anohymous
(faittiusseurän) fäsiBniä ja'he olivat
kokoontuneet keskustelemaan nalsal-kbhbUsteista,
kuinka smmnltella ja
johtaa kokousta — ja vaihtaa vitsejä
viinasta.
. Puheen johtaja, jonka tunnetaan
väin nimellä "Mac" koska kaikki tä:-
man maailmanlaajuisen järjestön jä­senet
ovat nimettömiä, sanoi jäsenille,
että "tämä joukko voisi aiheuttaa a i ­ka
mellakan Jos me kaikki päättäisim­me
tulla jubviikslin".
dys.
— Kuinka paljon bensiiniä
vatsaanne kysyi mies.
Mies piti parin minuutin a
tauon ja pinnisti ajatusvoiniaS
rinunlll^en. Slteh hän sanoi:
— Mlnmi neuvoni on tämä:
täkää kaikin mpkomin
tia parin päivän ajan.
• • ., • . ••
E I VOINUT
Opettaja: " K u k a teistä
auttaa äitiänne taloustyössä?"
kalkki ncstivät kätensä, paitj
tyttö.
Opettaja: ''Maria, ettekö te
tlänne koskäain?"
Maria: "Eh, sillä minulla ä
äitiä."
• : • . •
L A k i ONNUNEUIN 8E
. . : • ':LUETAAN •
Brysselissä poliisi vangitsi n-iM
aan pojan siitä syystä, että poih m
vattiiri liimasta kanavassa. Tea
kysyi poliisilta:
"Näittekö omin silmin tämän pj
nbusevati kanavasta rannalle?"
"Kyllä", sanoi poliisi.
"Näittiekö te kun hän meni b^J
vaäh uimaan?" kysyi tuomari. ^
"En", vastasi poliisi.
"Siinä tapauksessa", sanoi
"vapautan pojan syytteestä, •siS
tuksessa sanotaan, etta keneuli
ei ole oikeutta mennä kanavm'
Kalastus dllui käyn­nissä
oin ja päivin
pakkasista huolimatta
. ; Meadpvf; R)r^ge, Man. - Vi
:iukijakunta on saattanut
tämän paikkakunnan pois
koska täältä ei ole kuukausiin
nyt kerrassaan mitään lehtemraji
tpilla. Tähän hiljaisuuteen on
tanut vaikuttaa sekin, että täiS;
oltu.yhtä mittaa seitsemän räH
jäässä. Nyt vasta on ollut mutrtsii
viime päivien aikoina vähän nra
mät säät. Umoista se hiljaisais^
Johtunut.
Huonoista 'ilmoista huolimato;
näillä main kalastettu yötä päiTläJ
on cllut ansion mahdollisuublj.;
Naismton jäsenillä oli kokousl:
Vesan asunnolla helmik. 5 pni 1
kbi;^ksessa keskusteltiin monista j
asioista. Luettiin myöskin jäij^
keskukseista saapunut kirje, jolca b
suomalaisen filmin eslttämisnahili
suuksiä. Olisimme kovin hald*
ikemään sen. Koska meillä ai
säTiköä niin päätimme puhua
Rorketonln tovereille, että jos B B J?
tu fihnl voitaisiin esittää siellä is
aikana — sitten kun tiet ovat fco
neet.'että pääsee kulkemaan.
TavaUisten tahrisairäuksien
on näUlä seuduin liikkunut eiäÖ
nen kurkkutauti koko talven tp^.
IKitäkin huhutaan olevan tnld
Liekö sänä perää, sitä en maiti
kaarnaan. — Akka.
ovat
Vapauden 'toiödbitiiksellji, ph se etu,
että sen takana Jähikeiiaöb poUtt^^^
sestivaiyeutimutta väkeä, mikä höj^-
tää ajatuksiaan tayäUisestl naulan
kantaan osuvalla huumbrillaan.
Niinpä, kim Torontossa ihnestyvä
Vapaa Sana. jbnka ^rdiimenasiana
tuntuu olevan hiihkumlneh porvarien
puolesta työväenliikettä ja, erikoisesti
sen, vasenta siipeä ja kommunisteja
vastaan, eräs sudburylalnen hoksaut-ti:
^Tcrbntra Vapaa Sar^
kUuIcma Aryo Tuomisen mustamaa-lausklrjoitusta
otsikolla 'Onko nykyr
ään kommiinlsniin nimellä esiintyvä
liike työväenliikettä;?',
I^män "tärkeän" asian Johdosta,
mikä siviuneiuien mainiten meinasi
aikana jolloin sillä on itsellään enemmän näitä koneita myytävänä
mitä täällä käy kaupaksi — ja muilta aloilta saadaan ahan saman­laisia
esimerkkejä.
Kaikki ylläoleva tarkoittaa yksinkcrlaiscsti sitä, että Marshallin
avun ohjelma on täydellisesti epäonnistunut, mikäli on puhe-länsi-
Euroopan maiden kansojen jaloilleetf nostamisesta. Se on "onnisltr-nut"
vara sikäli, mikäli sen todellinen tarkoitus onkin Yhdysvaltain
suurporvaricn rikastuttaminen.
mennä aivan huomaamatta niin suuri
lurjus kuin "i>oika" 'Tubmlnen kuuluu-khi
olevan, kertojamme huomautti:
^ /Tanmpi pUsi ludketi k y ^ onko Ar­vo
Tnominen työmi^ vsdlu» kansain­välinen
selläLaiU|a,^^^^j ahtauta-nnt
suuren rahan paBtkasotoriksi?^
Ja kun 'suuren rahan ostamat. Ja
maksamat lehdet sekä nUden kinte­reillä
Juoksevat i>{kkupisMt.^ huaj-taneeib
äänensä .Kahräksi. Britannian
labor-halllttiksen käsissä olevasta suu­resta
"rakoiluju^tsta". niin eräs täkä­läinen
"Vapauden lukija puki Ihmette-lyxisä
suoznakiislsta lähteistä saa­maansa
faokemlstcön:
"ICupparin^ <m kumma latu,
kmnmempi Iniin muilla:
imee'Verta ihmisistä
Ä n i t o ^ ^
Täinan sanbttuaa hok-sauttaa,
että tuo hoettava tuli hänen
^deensä siltä, kun brittiläisen (ja
amerikkalaisen) maallnaainkatsc muk-.
sen. perusteella ihniisen pitäisi olla
syyttömän, i^enastl^ktmnes oikeus
jvtotaa häneijar?!!!^ mutta " a -
ton^vaiuallija'; Klaus Fubhs an täM-lälsten
iehtim täy­sin
"syylliseksi" ennen tuomiota. J u ­listaessaan
ainakin teknillisesti syyt­tömän
inlkhen'"syyllls^" nämä ylei­sen
mielipiteen muokkaajat
"imee .verta demokratiasta
fasistien luilla"
saiMo tämä Xapäuden lukija.
"1 J a eräs aikaansa seuraa;va torcnto-lalnm
Vapauden lukija -tiittaa myös
pe^cKmakJbrJeessään. _klau.'!_. Eniil
f\ichsin Juttuun sanoen.^ "tässä tm
ehkä kjBqmyfcsessä eräänlainrn
nimumts '^ifklilcpäivätalpn^ .poltosta.
"On merkkejä. Jotka viittaavat Jo-honUn
sellaiseen. Ensinnäkin Fuchs.
in 'tunnustiikisessa' ilmenee paljon ta­vallisen
provokaattorin merkkejä; hän
on tullut huomaamaan erehdyksensä
Ja tehnyt •parannuksen'. Hän sanoo
olevansa jonkinlainen kaksoisolento ja
tiänen piersocmassaankin on jotakin
mystiUistä. Kaiken lisäksi häntä k u ­vataan
varakkaaksi m i e h ^ i . Jolla on
loistava xu-a J a tulevaisutis edessään,
mutta kuitenkin hän antautuu vakbi-
UJäksi vaivaisen $300 hinnasta."
'MerkiUepantavaa onkin, että vaikka
syytettynä. On brittiläinen tlledeniles,
nihi pääsyyttäjänä esUrityy yhdysVal-talaisen
F B I : n päämies J . Edgar Hoo­ver
— Ja tämän mantjireen kommer-salisoitn
lehdistö. _
Nihi pitkälle on tässä valtameren
yli suoritettavassa syytöshommassa
menty, että suurten päivälehtien pals­toilla
n^yy jo kysymyksiä ja vaati­muksia,
että Puchs pitäisi tuoda Y h -
dysvalteihin tuomittavaksi, sillä B r i ­tannian
yleistä mielipidettä ei ole mu­ka
tarpeeksi kiflioitettu tämän Jutim
lavastusta varten.
Muuten näyttää siltä — ja lainkaan
etukäteen päättämättä onko Fuchs
syyllinen tai — että tämä vakoilujuttu
tuli kteivln aikaan, ikäänkuin FBI:n
päämajasta tilattuna.
Muistetaanpa vain. että Britamnian
ja Canadan hallitus ovat entistä tiu­kemmin
vaatiixeetYhdysvaUoUU ato-mipoinmisalaisuuttä.
Yleinen mieli­pide
pn epäilemättä ollut t ä ^
voin»kkaastr Britannian ja Canadan
publeUa. Mutta kun tiämä "liittolai­set"
ovat idin ;;cPäluot€ttavia", että
niiden miehet inyyvät polkuhinnasta
"atomlsalaisuuksia" — Jotka asialli­sesti
eivät mitään salaisuuksia 1
kaan — niin eikö se puhu'
tohtä kieltä sUtä, ettei
voikaan antaa atomisalaisn^
Britannian Ja Canadan käytettäi^|
Että tällainen voimakas aiBiO^
tulee FBI :n oman katsantoöj
tueksi, se on tietysti pelkkä satttsi
mutte sittenMn mieluinen sattffi!^
Yhdysvalloissa on myös!
pommin, tai H-pcmmin eli 1
poinmln. suurista etuisuuksista'
hanaiikäiseen" atomipommiin
fen. mutta ktin isamaan ailoaBj
tieto, että NeuvostoUitoUa on^
pomminkin salaisuus, niin
tarvittihi jonkinlaista "sä
Luonnollisestikaan ei ole totta."
Neuvostoliiton Uedemiehet ToiT«i|
mitään keksiä ja siksi he
rikkaita atomitiedemiehiä jotöj
taiituvat vakoilijoiksi poppij
jäätelöannoksen hinnasta!
Kuteii sanottu, me emme hahftl
raeka rehellisenä ihmisenä
etukätieen julistaa Klaus Fuclis»3
paremmin syylliseksi kuin
sikään. Me emme tiedä edes^|
ohkö tar^tus lavastaa joÖ»'
"valtiöpäivätalon" poltto tai .ei-^
vain ihmetyttää se Into Ja k i a ^
lä FBI ja smnen rahan
Ut Ja hiiden piskit yrittävät
Puchsista "syyllisen" hänen laP
Usten "tunnustustensa" perast»?|
ennen bifceuslaitofcsen päätöstä'^
. SamaUa k€artaa me nostamoej
kiamme aikaab» setiraavilte-Ve^
den iiiyoUle, jotka muista«lj
ttista ajarikbhtalsiila Ja röie
silla kirjeillään- — BSnsäSoo* ^
100 E
im
mm
mm