Vapaus, June 27, 1950

              SECTION II
-ijljSSM, kesäkuun 27 fäiyänä — Tuesday. Jime 27
läveiiystaiteen k e h i t ys
ll^jeuvostoliitossa n'
naiden Neuvostoliiton s ä v e l t ä j i en
[luminen Stalin-paHunnoUla
iMiitsee neuvostoliittolaisen
|__jiaiikulttuunn suurta j u h l a a ..
nSoTtoliittolaisten säveltäjien
iBÖsä tapahtui vuonna 1949 r^^tkaise-
| „ käänne, sillä realistinen suuntaus
Lttl silloin ratkaisevasti myös mu-
1^ alalla- Niitä suuria t e h t ä v i ä , j o t -
fb kommunistisen puolueen Keskus-
1 komitea esitti vuoden 1948 h e l m i k u un
Lätöisessään V. Muradelin ooppe-
Ijasta "Suuri ystävyys" on a l e t t u me-
IsestytoeUisesti toteuttaa.
Sosialismin, maan s ä v e l t ä j i e n l i i o -
loistyön pääaiheeksi on muodostunut
iDeDvostoÄttolainen e l ä m ä , j a h e i d än
L ^ k s e n s ä ovat nyt e n t i s t ä syväl-
I Esemplä- Samanaikaisesti, s ä v e l t ä j ät
orat pyrkineet p ä ä s e m ä ä n korkeata­soiseen
yksinkertaisuuteen j a musiik-'
IkiBelen suurempaan kuvarikkauteen
jjddän tuotantoTisa saa y h ä enem-
[inän muodoltaan kansallista j a s i s ä l -
[löltään sosialistista h e n k e ä.
Ensiinmäisen asteen S t a i i n - p a l k i n -
Itoja saaneista sävellyksistä on ennen
kaikkea mainittava e r ä ä n Neuvosto­liiton
vanhimmista s ä v e l t ä j i s t ä , R e i n -
IMd Glierin baletti " V a s k i n e n rat-
I sastaja", joka on tehty P u s h k i n i n sa-jiiannimlsen
runoelman mukaan.
jEdnhoid Glier. joka on S. Tanajevin
j oppilas, on aina seurannut uskollises-
I ti venäläisen klassillisen n i u s i i k k i k c u -
IjDiunnan perinteitä. B a l e t i n '-'Vaski-
\m ratsastaja" musiikki oh kaunis-jtointuista.
tunnepitoista j a tavatto-
Inankuvarikastä.
Dmitri Shostakovitsh, joka on
Inijöskln saanut ensimmäisen asteen
I Stalin-palkinnon, on omistanut ora-jtflrionsa
"Laulu m e t s i s t ä " suurelle
II uonnonuudi s tussuunnltelmalle.
jaostakoyitshin uusj sävellys osoittaa,^
iätä tämä kyvykäs muusikko o n t ä s sä
I rapautunut niistä formalismin vaiku-jttiksista,
jotka olivat leimaa-antavia
jerälUe hänen aikaisemmille s ä v e l l y k -
jEilleen. Hänen musiikkinsa on tullut
[erittäin ..soinnukkaaksi ja kuvarik-
Iksaksi j a h ä n tulkitsee tuotannossaan
I väuuttavasti neuvostoliittolaista e l ä -
Imää. ; ,
Oratoriot ja kantaatit ovat saaneet
Nime aikoina neuvostoliittolaisten
JBäveltäjien tuotannossa h y v i n suuren
jdjstt Sensijaan, että t ä m ä n k a l t a i s et
|6äTCl)ykset vielä takavuosina, olivat
ihyvin harvinaisia, ovat nteuvostoliit-,
Itolaiset säveltäjät puolueen keskusko-
Imltean vuoden 1948 taidette. koske-
Ivan päätöksen jälkeen alkaneet ko-
|keilla_voimiaan erityisesti j u u r i n ä i l lä
I Stalin-palkintojen jako osoittaa, et-
Itä neuvostoliittolaiset s ä v e l t ä j ä t ovat
I tällä alalla menestyneet. Toisen as-
Jteen Stalin-palkintoja ovat saaneet
iiiirainalainen säveltäjä G. Zhukovski
1 kantaatistaan "Kunnia sinulle, is^än-
1 maani" ja moldaulainen s ä v e l t ä j ä S.
iNjada Neuvosto-Moldavian 25-vuotls.
Ipäivälle omistamastaan kantaatista.
IKolmannen asteen S t a l i n - p a l k i n n on
jorat saaneet säveltäjät V. behterev I* kantaatista "Venäjän maa" ja . A.
Manevitsh kantaatista " R a u h a n puo­lesta"
sekä nuori azerbeidzhanilainen
öveltäjä D. Dzangirov Einfoonisesta
ninoelmasta "Araksin tuolla puolen".
iKaikkien näiden sävellysten aiheena
jon nykjijyys. Niiden ' musikaalinen
iPeli on yksinkertaista, joten s i t ä ym-
Imu mitä laajin k u u l i j a k u n t a.
I Huomattavia tuloksia on; s ä a v u t e t -
itu myöskin sinfoonisen n m s i i k i i i a l a l -
P- Nuoren säveltäjän A. M u i ^ v l e v in
iMfooninen runoelma •'Asovin vuosi",
I josta on annettu toisen asteen S t a l i n -
jpalkinto, kuvaa .sitä, kuinka Ihniinen
l"ittaa luonnonvoimat. T ä m ä sävel­l
y s oiT e r i t t ä i n rikas voimakkaista
musiikkikuvista, j a sen a i h e e n k ä s i t t e -
ly on h y v i n y h t e n ä i s t ä j a r y h d i k ä s t ä.
Myöskin kahdesta sinfoniasta on
annettu toisen asteen S t a l i n - p a l k i n ­not;
R u n s k i - K o r s a k c v i n e t e v ä n oppi­laan.
Eestin vanhimman s ä v e l t ä j än
A r t u r K a p p l n n e l j ä s sinfonra on omis­t
e t tu neuvostonuorisolle. Se c n tavat­toman
nuorekas Ja el-amäniloinen sä-veUys.
Latvialaisen s ä v e l t ä j ä n Jan
Ivanovin kuudennessa sinfoniassa
kerrotaan Neuvostq-Latvian kansan
m e n n e i s y y t t ä j a nykyisyj-ttä.
T o i s e n asteen StaUn-palkinnon on
saanut myöskin t a t a r l l a i n e n s ä v e l t ä -
j ä Nasib Zhuganov sinfonlaorkesteril-le
s ä v e l t ä m ä s t ä ä n Utarilaisaiheisesta
s v i i t i s t ä , joka on suurella lämmöllä
luotu p e h m e ä n l y y r i l l i n e n teos. Uk­r
a i n a l a i n e n sävelt^äjä A. Svetshikov
on saanut kolmannen asteen S t a l i n -
p a l k i n n o n sinfoonisesta runpe'masta
"Shjors", temperamentikkaasta sä­vellyksestä,
jossa t e k i j ä k ä y t t ä ä t a i t a ­vasti
u k r a i n a l a i s i a k a n s a n s ä v e l i ä.
S t a l i n - p a l k i n n o n ovat n i i n i k ä än
saaneet s ä v e l t ä j ä N . Mjaskovski. joka
on s ä v e l t ä n y t runollisen sonaatin s e i,
loUe j a pianolle, j a nuori gruusialai­nen
s ä v e l t ä j ä , Moskovan konservato­r
i o n oppilas S. Tsintsad?e jousrkvar-tetosta
ja kolmesta miniatyyrista,
" L a l e " . " I n d i m i n d i " . j a "Satshidao".
H y v ä n arvostelun ovat saaneet
myöskin neuvositoliittolaisten s ä v e l t ä ­j
i e n laulut. Toisen asteen S t a l i n - p a l ­k
i n t o on annettu V . M a k a r o l l e laulu­sarjasta
"Aurinkoinen tie" ja lauluis­t
a "Stalingradin laajat pellot" ja
"Rakas Sevastopoli". S ä v e l t ä j ä t Kats,
F. Maiborcda ja I. D z e r z h i n s k i ovat
saaneet lauluistaan kolmannen asteen
S t a l i n - p a l k i n n o t . Heidän laulunsa
ovat s y d ä m e l l i s i ä ja t y y l i l t ä ä n h y v in
e h y i t ä Ja vaikuttavia. •
Suurena saavutuksena on samoin
p i d e t t ä v ä s ä v e l t ä j i e n M . T s h u l a k i n Ja
V. So'otreyin uusia baletteja. M.
T s h u l a k i n "Nuoruus"-nimisen bale­t
i n aiheena on N i k o l a i Ostrovskin
tunnettu k i r j a " K u i n k a t e r ä s karais­tuu",
j a sen on e s i t t ä n y t Leningradin
P i e n i ö o p p g r i ä t e a t t e r i . V a l k o - V e n ä j än
ooppera- Ja balettiteatteri on e s i t t ä ­nyt
.erään Neuvostoliiton vanhimman
s ä v e l t ä j ä n , V. Solotarevin baletin
" R u h t l n a s j ä r v i " . jota on p i d e t t ä vä
e r ä ä r i ä n y k y p ä i v l e n a i h e i t a käsittiele-v
ä h baletti t a i t e en onnistuneimmista
teoksista.
N ä i d e n balettien siäveitäjät, n ä y t t ä -
m ö a s e t t a j a t Ja p ä ä o s i e n e s i t t ä j ä t ovat
saaneet teisen a s t 3 e n S t a l i n - p a l k i n ­not.
T e i s e n asteen S t a l i n - p a l k i n t o "on
annettu M . K r a s e v i l l e ; Joka on s ä v e l ­t
ä n y t lasten oopperan "Pakkas-ukko"
Ja monia lasten lauluja. ;
Myöskin elckuvamusiikin alalla
neuvpstoliittolaiset: säveltäjät ovat
p ä ä s s e e t h y v i i n tuloksiin. S t a l i n - p a l ­k
i n t o j a ovat saaneet D . Shostakovitsh
(musiikista elokuvaan " B e r l i i n i n ku­kistuminen"),
A. H a t s h a t u r j ä n (mu­s
i i k i s t a .elokuvaan " S t a l i n g r a d i n tais­telu")
Ja A. Skulte (musiikista elo­kuvaan
" J a n Rainis").
Neuvostohallitus Ja kommunistinen
puolue ovat k i i n n i t t ä n e e t suurta huo-m
i c t a Ja huolenpitoa neuvostoiiitto-l
a i s i i n s ä v e l t ä j i i n . Sosialistinen elämä
taas mucdostaa heidäri taiteensa eh­t
y m ä t t ö m ä n l ä h t e e n . Ne korkeat p a l ­kinnot,
j o i t a ' n e u v o s t o s ä v e l t ä j ä t ovat
saaneet, kannustavat h e i t ä ' l u o m a an
e n t i s t ä suurempaa musiikkia, joka
totuudenmukaisesti tulkitsee neuvos­tokansan
ajatuksia Ja tunteita. —
( S I B ) . .
OSUUSTOmiNTAMIES
Internatronal-osuusliikkeen johtaja E
J. Laakso tunnetaan e t u p ä ä s s ä ky­v
y k k ä ä n ä ja m!io!.tuneena osuustoi-mintaiuiehena
vaikka han on anta­nut
k y n t t i l ä n s ä loi taa monilla a l o i l ­la
tyovaenliikkec sa, Jos.a » - y s t ä h ä ­net
on v a l t t u C S J : n s e i t s e m ä n n en
l a u l u - ja sr^ittojuhian tervehdyspu­heen
p i t ä j ä k s i.
Ont. suoifislaisista
kolmasosa Thunder
piirissä
OtlaVva. — Canadan viimeisimmän,
vuonna •1941 toimitetun väenlaskun
mukaan asui Thunder B a y n pillissä
y l i kolmasosa (35.1 pros.) Ontarion
suomalaisesta väestöstä ja l ä h e s nel­j
ä s o s a (22.6 pros.) Canadan suoma­laisesta
v ä e s t ö s t ä , sillä m a i n i t t u v ä e n -
lasku osoitti Canadan suomalaisen
v ä e s t ö n l u k u m ä ä r ä k s i 41,683 h e n k e ä,
Ontarion 26,827 h e n k e ä Ja Thunder
Bayn alueen suomalaisen v ä e s t ö n l u ­k
u m ä ä r ä k s i 9,420. :
M a i n i t u n väenla.skun mukaan ovat
Canadan t ä r k e i m m ä t väestökeskuksst
siten .seuraavat suurkaupunkialueet Ja
p i i r i t :
Thunder B a y n piiri . . . . . . . . . . . . 9 , 4 20
Sadburyn p i i r i .4,704
York Ccunty (Toronto y . m ) ..,.3,467
Division No. 4, B. C . ( L o w e r Fraser
Valley ja Howo alueet) , .. .3,219
C o . h r a n e n p i i r i (Timmins, y.m.) 2,822
Algcman p i i r i (Soo y.m.) . . . . . . . . 1,995
Division No. 9, A l t a . (Red IJeer alue
ym.) .....1,376
T i m i s k a m i n g i n piiri ( K i r k l a n d Lake
y.m.> . . . . . . . . . 1 , 3 5 4
Suur-Montreal . . . . . . . . . . . . . ; . . , . . 1.376
Oafladan Sooiialaiien Järjestön
PORT
ARTHURISSA
Heinäkuun
1 ja 2 p:ni
tm
JUHLAVIERAITTEH VASTAANOTTO
Kesäkuun 30 p:nä CSJ:it FÖi:l{ Arthurin osaston talon
^alakerrassa .
< Kesäkuun 30 p:nä osaston juhlasalissa, 316 Bay St.
ENSIMMÄINEN JUHLAPÄIVÄ HEINÄKUUN 1 P.
YLEISET URHIL^
alkaöa kl0 11 a.p.
Suomalaisten luku-määrä
suurimmis­sa
Ottawa. — Canadan v i i m e i s i m m ä n,
vuonna 1941 toiniitetun väenlaskun
mukaan oli Canadan kaupungeissa Ja
kunnissa mainittuna vuonna suoma­laista
v ä e s t ö ä s s u r a ä v a s t i : . .
Port A r t h u r T . . . . . . . . . . 2,943
Toronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2,809
Vancouver : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 , 4 54
Sudbury . . . . . . . . . . 1 , 2 4 1
ISKUN PUISTOSSA LAUANTAINA HEINÄK. 1 P.
Alkaen kello 2 i.p.
' O Canada'
Tervehdyspuhe . . i-. . •. •• • . . . . . . . . . . . . . . . . . E , J . Laakso
S O I T T O K U N T A . ' •
Muistehnia Pasi J ä ä s k e l ä i s e n laiiliUsta ; . . . . . . . . W. Tuominen
Polona'se . . . . . . . . ,. . . . . . . . . . . . . . ^Oglnsky
Syysunelma, Valssi ; — . . . . . . . — •/ ?
S E K A K U O R O " K A I K U " . -
Hymni työlle . . ; ......,^Emil Kauppi
Orvon kyyneleet SQV. J . Paananen
V i e r a a l l a maalla —.... — . . K . Kangas
S E K A K U O R O "SÄVEL"
V i r t a v e n h e t t ä vie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivo K u u la
S y d ä m e n i laulu Jean Sibelius
M a a n t i e n varrella. K a n s a n l a u l u . . . . . . . . . . . . . . . . sov. H e i k k i K u i i s n i e i ni
F I N L A N D I A N M I E S L A U L A J AT
K u l k i j a i n marssi . . . . . . . . . . . . . . . . . i . . K. F . Tuhkanen
I l t a l a u l u ?
Harmaan h a l l a n . . . . . . . . — H . KJerulf
S E K A K U O R O " S O I N T U"
V i r t a soljuu, Slaavilainen kansanlaulu . . . . . . . . — sov. Knut Kangas
A l a t a l o n A n n i , kansanlaulun t y y l i i n . . . . . . . . . . . . . Helkki Klemetti
E r o kotitalosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . K , Tumpu
S E K A K U O R O " F I N L A N D I A"
L a u l u työn ?
N i i n monta kerta^ . . . — — K. K ö n nl
Volgan venemiehen l a u l u . . . . . . . \ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — . J. O. Mlckilä
Pohjoisen "kulla-alueen" laulajapoitila ja - t y t t ö j ä edustaa laulujuhlaa amme C S J : n South Porcaplnen Ja T i m .
minsin o.sastojeB yhteinen sekakuoro "Sointu". Edessä keskellä kuoron Johtaja Richard Vuorimäki.
.— N i i l i on 3,850 m a i l i a pitkä.
Montreal . . . . . . . . . . ..
F o r t W i l l ; ä m . . . . . . . . .^
Timmins . . . . . . . . . . . .,
Sault Ste. Marie ..
K i r k l a n d Lake rTeck)
Ccpper C l i ff
Geraldton . . . . . . . . . . ..
Burnaby ,
Rouyn ,
VVinnipeg . . . . . . . . . . . . .
H a m i l t o n . . . . . . . ..
W i n d i o r ..
New West.Tiin.ster . . ..
V a i d'Or
Calgary .. . . . . . . . ..
Y o r k Township
Larder Lake
N c r t h York . . . . . . . . . ..
Fort Frances . .
West Vancouver
Ladysmith
JEdmonton . . . . . . . . . . . .
Salmori A r m . . . . ..
East York
886
884
876
851
631
394
326
300
234
211
195
164
152
135
126
123
120
118
117
13
108
107
106
104
• JUHLAN MTELMÄ'
R Y K M E N T I N S O I T T A JA
N e l j ä n ä y t ä k f i i n e n laulunsekainen h n v l n ä y t e l i nä
K . r J . Frans Hedberg—JSuomennos Musiikin s ä v e l t ä n y t Slef/ent
• ESITETÄÄN
OSASTON HAALILLA, 316' Bay Street
HEINÄKUUN 1 P:NÄ KELLO 8 ILLALLA
Tapahtumapaikat: e n s i m m ä i n e n n ä y t ö s Helsingissä Ja seuraavat
B r ä n d ö ö n huvila kaupungissa.
Yleisoh}auB ja laulut oppetianut Jack Koski
Säestyksestä huolehtii Eva Mekkonen
JUHLAOHJfL^
ISKUN PUISTOSSA SUNNUNTAINA HEINÄK.
. Alkaen kello 1 i.p.
2 P.
W. Warvlkko
. . . . Ivanovisi
liS^!?"'' '^»•okuvaajan Hniistania näfcöpiiri fcaksfruo ta sitten Torontossa pidetjssa C S J : n « o l t t o . Ja l a d l o j a b -j
K t . ^ Poitorthnrilafcet toimeksi rteläldn kauniimpaa? i . . . • - ....
« « ^ s a n ä h d ä ä n kuoron ^ul^^Mj^Oit Saaren johdolla, sekä osa suuresta j u h l a y l e i s ö s t ä . >
O Canada
S O I T T O K U N T A
K o t i - i k ä v ä , marssi
Surut^ s ä v e l i s s ä , ö v e r t u r e — . .
Rumanis.:hes Liebenleben, valssi
S E K A K U O R O "SÄVEL"
K e v ä t m a r s s i , sekakuorolle söv. .... Carl Sundholm
Hehkui hiillos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sov. E. Mäki
One World . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . f . O H a ra
K A I U N M I E S L A U L A J AT
Pohjanmeri . . . . . — , . . . . . . . . . . . . - . . . . . . . .
I t ä m a i l l e —
F r e d m a n n i n l a u l u — . . . . ... . • • • •
S O I N N U N N A I S L A U L A J AT
Tule tuulonen —....
K y l ä t a n s s i t
O r j a n k e v ä t t ä . . - •
Sooton l a u l a a Li l i i a n K o l a ri
KaUis kaupunki ^stalingradin p i i r i t y k s e s t ä ) . , . ,.
S E K A K U O R O " F I N L A N D I A"
Miljoonat nousevat
F i n l a n d i a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
T y ö l ä i s l a p s c n kehtolaulu —...
SÄVELEEN N A I S L A U L A J AT
Marssi t y ö l ä i s ä i d e i l le
Tule hiljaa ....
V e n o n l a i n e n veto, karjalainen kansanlaulu, , . ..
Sudenkorentojen l a u l u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
S E K A K U O R O " S O I N T U"
Merikuva . . . . . . . . . . . . . . . . . .
H a r v o i n ne t y t ö t , suom. kansanlaulu . . . . . . . . . .
Soolon laulaa Esko T e l k k i n en
T a i s t o j e n a i k a . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • • • . . C V . Mäk
— . V ä l i a i k a —.V'
K A N T A A T T I " I H M I S E N P O L K U " , kirj. H e l k k i Välisalmi
Säv. Armas Maasalo '
S O O L O T E S I T T Ä V Ä T:
" A I d i n k e h t o l a o l i i » " , fiopranosoolo. Thora N e i l j a A i n o Heikkinen, Flnlandi?
"Orpo", sopranosoolo. R a u h a Mäki, Sävel
•'Koneen oija''^ melodraama, K e r t t u Laakso, K a i ku
J U H L A P U H E . . . . . . . . . . . -
SÄVELEEN M I E S L A U L A J AT
T u o l i ' on mun k u l t a n i ; suom. kansanlaulu
LauIaJapoika. suom. kansanlaulu
Kaivantomiesten l a u lu
F L H L A N D I A N N A I S L A U L A J AT
H i l j a a soivat balalaikat
P i e n i ballaadi • •
M a r j a t a n kehtolaulu .,
; P a m e n on k o t i i n tulessa
S E K A K U O R O " K A I K U "
Luokse vuolaan v i r r an
T u l a t u l l a l l a a . . . . . . .
liTksln t i e l l ä —
K U O R O T J A S O I T T O K U N TA
CSJ: n MarBSi
Runous o n y h t ä vanhaa k u i n ihmis­suku.
T ä r k e i n ihmisen miiista elolli­sista
olioista erottava ominaisuus on
i n h i m i l l i n e n kieli, j o l l a yksilö i l m a i ­see
ajatuksensa yhtieisön toisille Jäse­n
i l l e . Runoutta sanan varsinaisessa
m e r k i t y k s e s s ä el ole k i e l e n k ä y t ö n u l -
kopuolelia. E p ä i l e m ä t t ä Jo kauan en­nen
niitä varhaisimpia aikoja, jolta
historiantutkimus on valaissut, on o i .
lut monenlaista suullisesti esitettyä
runoutta. : Ihminen on kertonut kor
kemiiksistaan ja kuvaillut tapahtu­mia
: hän cn myös e s i t t ä n y t oman
mielikuvituksensa tuotteita, omia se-p
i t e l m l ä ä n ; h ä n on luonut runoutta.
Hyvää kertojaa on k u u l t u mielellään,
h ä n e n e s i t y k s i ä ä n on toistettu Ja n i i ­den
pchjBlta on luotu uutta runout­ta.
Hyvien kertojien esitykset ovat
olleet " muinaistbh kansojen eepos.
Tiede ei ole vclnut vielä f e l v l t t ä ä . m i ­t
ä eri kansoja varhaisimpina mulnals-aikolna
pn ollut olemassa Ja m i t ä kie­liä
ne ovat puhuneet, Varmuutta ei ole
s i i t ä k ä ä n , onko l ä h t ö k o h t a n a p i d e t t ä ­vä
y h t ä kansaa vai kahta tai useam­paa,
/ { ä l l ä seikalla ei kuitenkaan ole
oleellista m e r k i t y s t ä , sillä Jo n.s. hls-toriantakaisena
aikana on ollut eri
k i e l i ä puhuvia kansoja Ja n i i l l ä suul-lisiestl
esitstty kertova runoutensa,
eepoksensa.
Muinalseepos oh ollut alituisessa
muuttumisen tilassa. Siltä on osia
unohtunut esityksiä toistettaessa Ja
s i i h e n on tullut r v^
leenrunollijaln e e p i t t ä m ä n ä uut;ta a i ­nesta:
se bu niyös seurannut kielen
k e h i t y s t ä . M i n k ä l a i s i a historiantakal-sen
ajan eepokset ovat olleet s i s ö l l j ^ -
s e l t ä ä n Ja muodoltaan Ja millä tavoin
ne ovat muuttuneet, e i tieteen n y k y i ­s
i n keinoin h ä y t ä o l e v a n s e l v i t e t t ä v i s ­sä.!
Kenties uudet k i r j a l l i s t en muisto­merkkien
löydöt ja e r ä i d e n t ä h än
saakka s e l v i t t ä m ä t t ö m i n ä pysyneiden
tekstien oikeat tulkinnat s l i r t i v ät
varhaisimmat' ajanjaksot peittävää
l ä p ä i s e m ä t ö n t ä verhoa j o n k i n verran
kauemmaksi, mutta se tuskin on pois­tettavissa.
E r i kansojen varhaisimmat k i r j a l l i ­set
muisbon^erkit ovat niiden taipa­l
e e l l a suhteeiiisen m y ö h ä i s e l t ä ajan­kohdalta.
Ne valaisevat monin tavoin
kansan elämän eri puolla ja e r ä ät
n i i s t ä oVat tulkittavi&.5a runoudeksi.
Varhaisimmat yksinäiset muistiinpa­not
n ä y t t ä v ä t vain Jonkin yksityls-
Kirj. toh. Väinö Kaukonen
kohdan sen ajan eepillisestä runou­desta
n i i n k u i n pimeään huoneeseen
osuva valonsäde valaisee v ä h ä i s en
osan suuresta kokonaisuudesta. M u i s ­tiinpanojen
karttuessa tiedot kansan
k u l l o i n k i n l ä u l a m a s l a e e p i l l i s e s t ä ru­noudesta
-vastaavasti l i s ä ä n t y v ä t . V i i .
me vuosisatojen ajalta ne ovat h y v in
runsaat.
Pohjols-Europpan j ä r v i - j a metsä-seudut
maamme s i s ä v e s i s t ö i s t ä V e n ä ­j
ä n kolUiaosan suuriin j o k i i n saakka
— n y k y i s i n Karjalais-suomalalsen So.
siallstisen Neuvostotasavallan alue
keskuskohtana — tulivat viime vuosi­sadalla
yleiseen tietoisuuteen erikois­laatuisena
kansanrunouden maana.
Karjalassa vaeltaneet suomalaiset
tiedemleivet kertoivat kansanmiesten
- j a -naisten siellä laulavan sankarlru*
n o j a , Joiden vertaisia he eivät olleet
etinen m i s s ä ä n ikuuileet. He k i r j o i t t i ­vat
muistiin ninojeii tekstit n i i n hy­v
i n / k u i n saattoivat senaikaisilla väli­n
e i l l ä ja matkakertomuksissaan ku­vailivat
n ä k e m ä ä n s ä j a kuulemaansa.
V e n ä l ä i s e t tutkijat " l ö y s i v ä t " k i e l i r a ­j
a n toiselta puolelta y l l ä t t ä v ä n rik­kaan
v e n ä l ä i s e n sankarirunouden ja
teikivät s i l t ä mahdollisimman tarkko­j
a muistiinpanoja. Kymmenenttu-hannet
muistiinpanot viime vuosisa­dalta
kertovat h y v i n yksityiskohtai­sesti;
m l n k ä l a i n e t t kansan eepos ja
muii k a n s a t i r ^^
me v u O s i s a d a i i B i ? j ä oVat
korvaamattoman kallis aarre. Ilman
n i i t ä tietomme olisivat y h t ä niukkoja
k u i n kaukaisilta muinaisajoilta.
M u t t a : muistiinpanot e i v ä t s i n ä n sä
ole kansaneepos, vaan sen h y v i n puut­teellinen
kuva. Muistiinpanon Ja r u ­non
suhde on verrattavissa tavallisen
valokuvan ja sen todellisuuden väli­seen
suhteeseen m i t ä se e s i t t ä ä , mut­t
a muistiinpano on e p ä t ä y d e l l l s e m p i.
T e k n i i k a n Icehltys on tuonut muka­naan
uasla, parempia kansanrunou­den
t a l l e t t a m l s m e n e t e l m i ä . Ä ä n l e s l -
tys voidaan ottaa talteen vaharullaan,
levyyn, nauhaan tai t e r ä s l a n k a a n Ja
toistaa melkein a l k u p e r ä i s e n kaltaise­na.
Ä ä n i t y s m e n e t e l m ä on otettu k ä y ­t
ä n t ö ö n kaifkissa maissa kansanruno-esitysten
tallettamiseksi j a »en mer­kitys
on e n t t i c s t ä ä n »uurenema.S8a.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkiston y h t e y d e s s ä on
myös ä ä n i l e v y a r k l s t o , j o k a kertoo v l l .
me aikojen runonlaulusta paljon.
e n e m m ä n , k u i n parhalmmatkaan le­vyjä
. vastaavat muistiinpanot voisivat
kertoa.
K a n s a n suullisesti e s i t t ä m ä kerto­va
runous on " K a l e v a l a n " perusta.";
Aikaisemmin julkaistut- runomulstUn':.'.
panot ja Vienan laulajien esitykset
t e k i v ä t E l i a s L ö n n r o t t h i i n n l l n valta'-)
van vaikutuksen, e t t ä h ä n kirjoitti;^
suuren'runoelmansa, j o k a on suoma- /:
laisen kirjallisuuden perustavia teok-;'
sla. Ontrel Malinen, Vaassila K i c l e*
vainen, Arhlppa Perttunen j a muut
runontaltajat, jotka ovat laulaneet'
"Kalevalaan", ovat Jo ammoin k u o l -.
leet. H e i d ä n majansa ovat — e r ä l tä
poikkeuksia lukuunottamatta — la-r'
honneet e i k ä aina voida osoittaa tt^r-'
k o i n paikkaa, m i s s ä ne ovat s i j a i n ­neet.
H e i d ä n ulkonaisesta olemukses­taan
ja e l ä m ä n v a i h e i s t a a n on v ^ l n;
n i u k a s t i tietoja n i i n k u i n myös n l t e tä
varhaisemmista kertovien runojen .e^^t-t
y k s l s t ä , jotka ovat h e i h i n vaikutta­neet.
M u t t a Elias L ö n n r o t h i n j a mui-r;'
den r u n o n k e r ä ä j i e n mulstlinpaÄoM
Suomalaisen Kirjallisuuden Seurana
Kansanrun(^usarkIsto38a antavat v i - :.
vahdusrikKaan, yk8itylskohtai«cnT<Ja;
luotettavan k u v a n " K a l e v a l a n " yältf;
t ä m ä t t ö m ä s t ä edellytyksestd, korkcal.;.
Ie k e h i t t y n e e s t ä kansan eepillisestä
runoudesta. '
F . U . Rcisislger
. . . . . . . . . . R. J a l t in
. . . . . . . . . . . . H. Lagt
. . . . . . . . . . Wm. Stein
Hoyse
. . . . . . . Antti Palen
N . Bogoslausky
K . Rautio
— J e a n Silielius
. . . . . . . . . . W. V i r k ki
. . Werner A. B i r ch
. . sov. G. Gustafson
sov. L . J . G . Strahle
V i l h o Siukonen
. . . . . . Knut Kangas
. . . . . sov. Leo Härkö
Edw:n Suksi
«jv, R. Faltin
Pasi J ä ä s k e l ä i n en
. . , , , , . . . Toivo K a rk
E l i s Palander
, . , . P. J . Hannikainen
P. J , Hannikainen
. , A. V , Popov
Ernest Linko (vanh.»
A. Novlkov
O. Reinikainen
Sanat M . V u o r i , »ov. O . Gustafson, Johtaa R d n o Öhman
Oikeus ohjelman muuttamiseen pidätetään
JUHLAKONSERTTI
SUNNUNTAINA HEINÄK. 2 P:NÄ
alkaa kello 8 illalla
PARAMOUNT TEATTERISSA
• . O H J E L M A . ':'
O Canada
Tervehdyssanat
S O I T T O K U N T A
P e t i » PierrotB, Marssi
Lustspiel OVerture Keler Belo
Nord'Eka Polkvisor, Potpourrl
H O O L O L A U L U A j Rauha Mäki
R i s t i l u k k i •; ... i: — . . . . . . . Jean Sibelius
S i n i k a n laulu , Toivo Kuula
S E K A K V A R T E T T I , A i n o Heikkinen, Helvi Vuori, B e i n o Ö h m a n , George Salmi
Mah Lindy L o u • • • • • • > • L i l y S t n c k l a nd
J o k a ' a i n o a hetki ;. ^ . . . . . . . . . . / — . . — — ?
Singing in the Tree TopH , —.. Armenialainen kansanlaulu
l A N U R I S O O L O , Leo Niemi
F i n l a n d i a , Jean Sibelius
M Ala Ouena . . . . . . . . . . . . . . Ernesto L«ecuona
f u M L A R U N O , Wm. Falls
^ÖOfyOLAULUA, L a u r a Kuisma
Mamman lellipoika . . . . . . . ; - Alf. Tanner
Talkoovalssi , Alf. Tanner
— V ä l i a i k a— ; ,
A L E R T S I N " TYTTÖKUORO
When Day i» Done Katchcr—Lawrence
W i t h a Song i n M y Heart Rodgcr»
Äidin laulu Aapo Tuomi
Now is the Hour . . . . . , • . •. - • • - • • - • - • . K a i h a n , Scott, 8tewart
OUETTO, ^ l l l l a m Berglund Ja Alfred Saari
Tukinkaatajan laulu sov. Eino Suni
K u l t t u u r i marssi • . . . . Sanat Geo, Salvo säv, ?
V I U L U S O O L O , Henry Pykälä
Gypsy Airs Pablo Sarasatc
Hejoze K a t i Jeno Hubay
Hot Canary Paul Nero
D U E T T O , L l l l l a n Niemi Ja Toivo Niemi
Oat «iskoscin, oot volkko»ein . . . . . Arvo Vehviläinen
Kuuletko ,. . - . . . . . . . . . . . . . . A n t t i Palen
l U H L A K U P L E T t i , esitt: Wni, Berglund. Kaiku, B i l l Salo. Sävel. Emil
H a n k i l a , Sointu Ja M a r t t i Vuori, F i n l a n d ia
»SOOLOLAULUA, Elizabeth Barber
B r c a k OT>3y W, Sanderson
C l o r n d a "B. Orlando Morgan
K A K S O I S - T R I O , I r j a Korhonen, K a i j a Hohter, Irja K i v i n e n,
L a i l a Vauhkonen, Senja Suksi Ja Irene V u o r i , i
On suurin «un autius ...sov. L . J . G , Strahle
Rukkaset sov, L . J . O, Strahle
Oikeus ohjelman muuttamiseen pidätetään
Port ÄrrtiurDn
Canadan suurin '
suomalaiskeskus
O l t a i ^ a . — Port A r t h u r i n kaupun- \
gissa on e n e m m ä n suomalaisia asuk^'^
k a i t a k u i n m i s s ä ä n muussa Canadan^n
kaupungissa ilmenee vuonna 1941 t o i - |
mitetun Canadan v i i m e i s i m m ä n väen« ^
laskun tiedoista.
N ä i d e n tietojen / n u k a a n oli Port
A r t h u r i n kaupungissa s i l l o i n k a i k k i -^
aan 2,943 suomalaista asukasta,-ver- :
r a t t u n a Toronton kaupungin 2,809
suomalaiseen asukkaaseen. T o r o n t o n;
suurkaupunkialueella, johon luetaan,
kaupungin y m p ä r i s t ö n l ä h e i s e t k u n - ;'
nat, on kyllä 3,282 asukasta, mutt%!
siten laskettuna p i t ä ä m y ö s k i n laskcsvv
Fort W i l l a m i n 884 asukasta yhteen
Port A r t h u r i n suomalaisen väestön:
kanssa, joten saadaan n ä i d e n kah­den
kaupungin asukasluvuksi k a l k k i - -
aan 3,827 suomalaista asukasta jslla:?
1445 h e n k e ä e n e m m ä n k u i n Suur-Tow
rontossa.
Port A r t h u r i n suomalaisesta väf-^-v-;
t ö s t ä oli 1,541 m i e h i ä j a 1,402 naisia.
Fort W i l l i a m h i vastaavat luvut oUr-vat
475 j a 409.
Koska Port Arthurissa oli v. 19il^;
a l l e 25,000 asukasta, e l sen väestötilaa!-;':,
tot anna n i i n yksityiskohtaisia tietoja >
suomalaisesta v ä e s t ö s t ä k u i n »uurem--;
mtesa kaupungelssaja s i l t ä s y y s t ä p i ­t
ä ä rajoittua toteamaan, e t t ä Port:
A r t h u r , eikä Toronto, on Canadan ;
muurin suomalaLskaupunkl. :
K O K K A S I O N N I S T U N E E S TI
K c k i t , vanslnkln mestarikokit, ovat
luonteeltaan k i i v a i t a ihmisiä, oikeita;
klukkufläkkejä. Mutta nauruunpa,
oli mennyt mestarikokki rouva S m a r:
f i e l d i n £UU, k u n h ä n e n k ä t e e n s ä pal3*
k a t t i i n saooo d o l l a r i n maksuosoltUÄ ;
yhden ainoan herkkuleivoksen rat-r
mlstamltesta ankaran kovassa kok­kien
kilpailussa. K i l p a i l u n cli j ä r -;
J e s t ä n y t PilLsburyn Myllyt-niminen
y h t i ö «aadak«.een sen a n d l » taakseen
maan mainioimmat leivonnaisten re-.
septit. Niinpä Waldorf Astoria-hOf ,
t e l i in suureen tanssisaliin olf asennet­t
u 100 s ä h k ö h e l l a a j a niiden ä ä r e s s ä:
touhusi 97 naista j a 3 m i e s t ä s i l m ä -
m ä ä r ä n ä ä n 50,000 d o l l a r i n suuruinen
ensi palkinto- Sen sai. kuten sanot-;
tu, rouva Smafield leivonnaisellaan, i
jonka reseptin i i a n oli a i k o i n a a n saa­nut
ä i d i l t ä ä n Ja t ä m ä taas neljannes-vuo.?
J«ata sitten joltakulta tuttavaK;
t a a n Wisconsinlsta. Miehet s i i n ä k i l .
pailussa hävisivät ihan ptihtaastl;!
N i i s t ä kolmesta mukana olleesta cl;;,
y k s i k ä ä n ollut luotu herkkujen teki-
J ä k s l .
— 66 prosenttia Montrealin asuk-.;
kaista on ranskalaista s i t k t i p e r ä ä ; .r
•ij!!: : j i f ^ 3 l l ! ; ; * f ä ^ i ^ ^ .'¥'i^0: ' •••••;•„ • 'mm
«1 T ^ I i vi 1 ^1 I [i t nrlM Mj ' rl ' I l