Vapaus, June 27, 1950

              f: .1 • *H
1.^
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 27 p. — Tuesday, June 27
4
•fe^A •'Mia
(USSS&TVy ^Independent Labor
Orgän of nnnlab Canadians. Es»
tBblished NÖ7. Ötli: ldl7. Authotlzed
a« seeond dass mall by tlie Post
Office OeiKutnient. Ottawa. Pub*
llsbed fi^^ «eeldy: T u e « d A y 0 .
llnir^dfljrs and Saturdaya tty Vap&us
PubUf3iisflrCafnipanyi4d^ at 100-102
E lm SL Sudbuqr, Ont,^ Canada,
XeIephone$: Busines» Office 4-4264.
Bdltorial Office 4-42C5.. Manager
E . Sutol. Edltor W. Ekjund. Mälllng
address Sofx 69, Sudbuiy. Ontario.
Advertising rates npon appltcation;
Transiation free of charge.
T H A U S H I N N A T :
Canadassa: i vlc GiiO 4 klc 3.25
yhdysvalloissa:' l vk. 7J)0 C kk. 3;80
SuomcÄsa: 1 vk. 7:00 O kk. 455
fef
rl '
Vh
1*.
i
I'.
Vi
V f
III
Oli
^,
Sf»
'm li/,
tili)
I a' ^^''^
Kansan jtihla kan$aa V a i i^
, Viikon lopulla — ensi perjantaina, lauantdina j a sunnuntai —
vietetään Port .'\rthurissa Canadan Suomalaisen Järjestön seitsemät­tä
soitto-/laulu- ja urheilujuhlaa, mistä icaikkicn ennakkotietojen pe­rusteella
tulee suurin ja korkeampaa taiteellista tasoa oleva arvojuhla,
initä täkäläisillä maanmiehillamme on vielä tähän päivään mennessä
ollut. Siellä vietetään todella kansan juhlaa kansaa värien — ja j»h-liminenkin
yhdistetään kan&injoukkojen nykyhetken hartaimpaan
toivomukseen rauhan puolesta. Kuten CSj:n Musiikkikomitean ter­vehdyksessä
sanotaan "Meidän on valittava ja määriteltävä karitam-^
ihe, sillä tässä ei ole mitään välimuotoa , ; . Me seisomme rauhan
puolesta ja meidän juhlamme edistää omalla vaatiinattomalla taval­laan
rauhan asiaa . .
•Yleisestl-tnyö tiedetään, ettei ole CS]:n syy jos maanmiestemme
jivit on hajoitettu kaksilla laulujuhlilla. Kuten muislfitaan, kysymys
järjestömme laulujuhlien järjestämisestä herätettiin järjestömme toi­mesta
vtioden 1937 lopulla. Pyrkimyksenä oli musikaalisen toinvn-nan
elvyt^minen ja sen Iisaksi .sellaisen toimintamuodon kehittämi­nen,
että maanmiestemme kaikki järjestöt ja ryhmät voisivat liittää
yhteen voimansa kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisen ja
elvyttämisen hyväksi. Suuri yleisö tietaa myös, että maanmiestemme
syj^sä riveissä uinuu loppumaton kaipuu tällaisen edistyLsellisen yh­tenäisyyden
puolesta. Se tuli kumoamattomalla tavalla todetuksi
Suoihiavurt perustamisen ja sen toiminnan yhteydessä. Varmaa
myös on, että tällainen yhtenäisyys viela joskus saavutetaan. Mutta
edesvastuuttomat hajoittajat näkivät tällaisessa yhtenäisyydessä suu­ren
"vaaran" ja siksi he aloittivat omat juhlansa — eivät niinkään
paljon musikaalisen toiminnan edistämiseksi, vaan täkäläisten «maan-mlestemme
musikaalisten voimien hajoittanriiseksi.
Mutta totuus tulee itsepintaisella tavalla «siin! Taantumukselliset
järjestöt potevat kroonillista verenvähyyttä ja osoittavat yleistii van­huuden
heikkoutta. Yhtenäisyyden ja työkansan etujen yleisissä
merkeissä jätjestettävat .soitto- ja laulujuhlat sensijaan saavat jatku­vasti
lisääniyvässä määrässä joukkojen kannatusta ennenkaikkea
juuri siksi kun kaikki hyvaa tarkoittavat maanmiehemme —- heidän
poliittisista ja nskonnollisista mielipiteistä välittäniätfä — haluavat
laajaa yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä kulttuuriperinteidemme
vaalimisen hyväksi seka selvaa kannan määrittelyä elämän puolesta
sotaa ja kuolemaa vastaan.
; Tässä on se sosiaalinen kallioperusta miksi CSJ:n soitto- ja laulu-
• juhlat ovat jatkuvasti kasvaneet ja kehittyneet aina siinä määrin, et-
~ - i ä nyt pidettävään Port Atthurin juhlaan osallistuu 10 eri kuoroa, sekä
niistä yhteisesti muodostuva yhdestoista kuoro. Siellä esiintyy 4
sekakuoroa, 4 naiskuoroa ja 2 mieskuoroa, soittokunta ja suuri määrä
pifenfempiä yksikköjä ja yksilöitä.
Kehitys Järjestömme <musikaalisen toimmnan alallakaan ei ole ollut
suoteviivaista, vaan hyppäyksellistä, kuten edistys on muillakin elä­mänaloilla.
Mainittakoon joitakin tilastotietoja: 1938 Torontö.ssa
pidettyyn etisiramäiseen laulujuhlaan osallistui ainoai^taan 2 kuoroa
(Torontosta ja Sudburysta) seka 1 soittokunta. V, 1939 Torontossa
pidettyyn toiseen laulujuhlaan osallistui yllämainittujen lisäksi jo
Toronton naiskuorokin ja pääjuhlassa oli noin I »^OO henkeä.
Kolmas laulujuhla pidettiin sodan vuoksi vasta 1945 Torontossa,
eikä siihenkään osallistunut muuta kuin 2 kuoroa ja Toronton soitto-.
kunta. Tama pitkä väliaika ja musikaalisen toimintamme kehityksen
pysähdys on ktnnoamaton osoitus snta, ettei musikaalista toimintaa
vdida edistää sodan aikana, vaan elta sen perusedellytyksenä on rau­han
säilyminen.
Neljäs laulujuhla pidettiin 1946 Sudbury.ssa ja siellä nähtiin jo 4
kuoroyhdistelmaa, sekä 1,500 henkeä käsittävä juhlayleisö. Viides
laulujuhla pidettiin 1947 Timminsissa ja siellä oli 9 kuoroa, sekä noin
1,500 henkinen juhlayleisö. Kuudes laulujuhla pidettiin 1948 Toron­tossa
ja siellä esiintyi kahdeksan kuoroa, jos otetaan huomioon yhteisV
esitys, sekä Toronton soittokunta ja juhlaylei.söä oli lähes 3,000.
Ylläolevat tilastot osoittavat sen. ettu mu.sikaalisten voimiemme
suorittama paljon vaativa tyo on saanut jatkuvasti yhä paremman
tunnustuksen ja kannatuksen inaanmiehiltamme. Juuri tämä kasvii
ja yleisön kannatuksen lisääntyminen on rohkaissut laulajiamme ja
soittajiamme niin paljon, etta he rohkenivat ottaa tässä laulujuhlassa
esitettäväkseen niin vaikean ja paljon vaativan kantaatin kuin on
''Ihmisen polku",mistä varmaan muodostuu meidän oloissamme val­tava
ja kauan muistettava esitys.
Tämä menestys ja kasvu on perustana Järjestömme musikaalisten
voimien —niin soittajain kuin laulajain ja heidän johtajainsakin •—
vuoren lujalle tulevaisuuden uskolle. Soittajaimme ja laulajaimme
työ ei suinkaan ole helppoa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja miltei !0{)pu-mattoman
maarän itseuhrautuvaa työskentelyä. Kuorojen, soitto­kuntien
ja yksityisten taiteili jäimme esitysten nykyinen taso edustaa
vuosikausien tyota ja ponnistelua. Mutta luottamus työväen asian
oikeuteen, usko takalaisten maanmiestemme yhtenäisyyden tahtoon,
sekä kansojen välisen rauhan tarjx^ellisuuteen ja mahdollisuuteen, an­taa
musikaalisille voimillemme ja koko Järjestömme soitto- ja laulu-;
juhlalle valoisan ja luottamuksellisen elämänkatsomuksen. Tämä tu­levaisuudenusko
voidaan ehka parhaiten kuvata Kalevalasta otetulla
lainauksella. Kun Väinämöinen kylvaa peltons:i, hän on varma siitä,
että kasvu lisääntyy ja elama a\'artuu:
"Nouse, maa, makaamasta,
luojan nurmt, nukkumasta.
Fane korret karttumahan
sekä varret varttumahan. _
Tuhansin nenja nosta,
saoin haaroja hajota,
kvnnostam, k\lvostam,
varsm vatvatu naosta."
Lujasti asiansa oikeuteen luottaen ja rohkeasti onnellisempaan tu-ievaisuuteen
katsoen Järjestömme seitsemännessä laulujuhlassa soi­tetaan
ja lauletaan rauhan tahtoa; siellä ylistetään heimomme suuria
kulttuuriperinteitä seka työtätekevien korkeita tavotteita.
Siksi se on kansan juhla kansaa varten.
SYNTTMÄ-
Huomenna, t ä . 28 p : n ä t ä y t t ä ä V i l ­ho
Ptttila L a k e Penagen t i s n varrelta
71 vuotta. Toivatimme p a l j o n onnea
p ä i v ä n s a n k a r i l l e !
Mitä ininit sanovat
"VIELÄPÄ VOITTAJAKIN
HÄVIÄÄ"
K c a s c r v a t i l v l h e n New Y c r k Times
riaporteerasi k e s ä k u u n 7 p n ä Y h d y s ­v
a l t a i n laivaston kommodori V i l l i am
T. Greenhalghin, Asevoimien T e o l l l -
r.uuKkollegJÖss^ " t a i o u s mobillsatio-kurs-
sllia" JJikemJeliille p i t ä m ä n pu-iicen.
" G r e o n h ä l g h analysoi Y h d y s v a l t a in
puolustu-shihtaa j a arvioi, e t t ä sodassa
Venäjää vastaan puolustuslaitoksen
menot nousivat $145,000,000,000 vuo-de£
j;3. T ä l l a i n e n sota, jos se k e s t ä i si
y h t ä kauan k u i n toinen maailmanso­ta,
h ä n s a n c i , t u l i s i maksamaan noin
$525.000,000.000 nostaen kansaUisve-l
ä n $000,000,000.000 j a aiheuttaen sen
e t t ä dollari on joko m i t ä t ö i t ä v ä tai
.sen arvo laskettava y h d e k s ä ä n sent­t
i i n , m i k ä olisi ainoa s ä l l y m l s e b t o s i i ­n
ä k i n tapauksessa vaiklsa s ö t a voitet-taLsiin",
t i e d ö i t t i Times.
" H ä n lainasi yhteisen esikunnan
puheenjohtajan kerttaali Omar B r a d -
leyri lausunnosta: ' M i n ä p e l k ä ä n , e t tä
jotkut n i i s t ä j o t k a taistelevat sodas­sa
y l i t y ö m a k s u i l l a j a h i n t a - y i m ä u r a ­k
o i l l a , ovat m e n e t t ä n e e t v ä h ä n pel­koaan
.sodan suhteen. Varallisuuden
j a sodan paheellinen kumppanuus
on voinut sokaista m e i t ä joitakin
n ä k e m ä s t ä , e t t ä k a i k l t i sodat ovat lop­p
u k ä d e s s ä tuhoamista."
"Vieläpä s l l l o i n k i h jos me voitamme
Eodan V e n ä j ä ä vastaan h ä n ennusti,
m e i d ä n t ä y t y y l i s ä t ä se maa (Venä­j
ä n ) niiden .maiden Joukkoon joita
nyt ä m s t a m m e j ä sen jatkuva hinta
on n i i n suunnattoman suuri, e t t ä k o n ­gressin
täytylki e h k ä h a r k i t a sotavel-kojemme
m i t ä t ö i m i s t ä k u t e n Venäjä
menetteli, j ä t t ä e n m e i d ä n budjetik­semme
normaalivuosina $10,000,000,000.
"Minä en usko, e t t ä t ä l l a i s t a s a l l i t ­t
a i s i in demokratian vallitessa", h än
sanoi, " m i i t t a hinnat voitaneen antaa
nousta vastaehtona velkojen m i t ä t ö i -
ttilÄelle Ja d o l l a r i h äfVon asiallinen
alentaminen huojentaisi taakkaa. N y ­kyinen
dollarinime, m i k ä on vajaan
60 sentin arvoinen sotaa e d e l t ä i i e i s i in
ostoksiin verraten, tulisi helposti 9
isentin dollariksi kolmannen maail­mansodan
j ä l k e e n . " — M i n e - M i l l i m i -
on lehti "The Union".
"PAKOITUS"
T ä k ä l ä i s i l l e itkijöille, jotka v a l i t t a ­vat
Suomen "kovaa k o h t a l o a " siltä
kun V e n ä j ä " p a k o i t t i " Suomen edisty­m
ä ä n , j a luonnonresurssejaan s ä ä s t ä -
v ä m m i n k ä y t t ä m ä ä n m e t a l l i - y. m.
teollisuuksien rakentamisen ja kehit­t
ä m i s e n muodossa, lainaamme Allied
Labor Newsin t u n n e t u n kirjeenvaihtar
j a n Israel Epsteinin kirjoituksesta
seuraavan, n a u l a n k a n t a a n osuvan to­teamuksen:
" K u n • p a k ö i t e t a a n ' naapuri raken­tamaan
ennen olematon, kotimaises-t
i omistettu teollisuus, m i k ä tekee sen
nyt jo voimakkaammaksi, ja paljon
rikkaammaksi vuoden 1952:n j ä l k e en
k u i n ennen sotaa, s i l lä ei ole paheelli­nen
vaikutus. Monet latinalaisen
Amerikan kansalaiset ehkä toivovat,
e t t ä naapuruus Y h d y s v a l t a i n kansSa
jotenkin k i i h d y t t ä i s i myös l i e i d ä n o-n
i a n teollisuutensa k e h i t y s t ä , sen s i ­j
a a n kun ulkomaalaiseL ostavat (heU-t
ä ) vain r a a k a - a i h e i t a ja kaivoksia."
Tarmolan haalilla
tanssitaan heinäk.
Ipäivän iltana
Port Arthur, Ont. — Laulu- ja
soittojuhlakansalla on tilaisuus
tanssia lauantal-iltana heinäk. 1
pnä CSJ:n Tännolan osaston
liaalUla. Tanssimusiikista huoleh­tii
Ramblers-orkesteri, joka on vii­me
talvena soittanut mm. ruotsa­laisen
osuustoimintaklubin tans­seissa
Port Arthurissa. Tämä or­kesteri
tulee tästii l ä h t i e n soitta-maan
Fort Arthurin ympäristön
haaleilla Kivikoskella. Lapissa ja
Tarmolassa vuorottain joka lau-antai-
ilta pidettävissä, tansseissa.
tsäntäosaston, C S J : n Fort Aithnrin osaston sekatoioro Kaiun Jäseniä. Keskellä e d e s s ä kuoron johtaja Buthe Saari.
Isäntäosaston kuoron Jäsenet lausuvat mmttkniM-ot Ja ohjelman e s i t t ä j ä t s e k ä suuren, j u h l a y l e i s ön lämpimästi ter-yetnUeeksiCSJ:
n seitsemänteen soitto, ja lauloinhlaan.
•—_ ^ •• •• •- ' ——. " ' . •/ ' • . . .. ———— • . — : •
— Y k s i hevosvoima r i i t t ä i s i p i t ä ­m
ä ä n k ä y n n i s s ä noin 270 miljoonaa
taskukelloa v ä i t t ä ä e r ä s asiaa tutkinut
laskumles. V K u i n k a h a n lienee?
Metsämies,, h e i t ä hetkeksi saha ja
kirves k ä d e s t ä s i . . . Maanmies, k i r v o l.
t a k ä t e s i a u r a n k u r j e s t a . . . K a i v a n t o -
mles, nouse ylös m a a n uumenien i k u i ­sesta
y ö s t ä . . . Raikennusten perustuk­sien
itaivajat, rakentajat, teiden telci.
j ä t , kalpeat k o n t t o r i t y ö l ä i s e t , k o t i ­lieden
ä ä r e s s ä h y ö r i v ä t perheeiiemun-h
ä t , o p i n t e i l l ä ^ ahertavat neidot ja
nuorukaiset, kaikki hyödyllisen työn
ä ä r e s s ä a h e r t a j a t . . . Heittiikää het­keksi
t y ö n t a h t i j a tulkaa ikUulemaan
s ä v e l t e n sointua, nauttimaan kesäi­sen
luonnon kauneudesta. '
" L a u l u s t a me voimaa saamme,
L a u l u syömraet a u k a i s e ? . . . " Nyt, jos
koskaan, tarvitsee jokainen;;kohdal­t
a a n /voimaa, tarvitsee s y d ä m i i n au-kenemisen
taikaa, cppia y h t ä ^ J f i l k aa
marssimisen tahdin itselleen.
M i n k ä t ä h d e n ? Siksi kun kom-alli-nen
sotahuliuja raharuhtinaita va­rustautuvat
kuumeisella kiireellä t u ­hoamaan
koko maailman v ä h ä v ä k i ­sen
rahvaan. He ovat m ä ä r ä n n e e t j a
pakottavat tieteen suunnittelemaan
j a valmistamaan atomi- j a vetypom­meja.
Jotkut k e h i t t ä v ä t j a paranta­vat
kulkuyälineitä, toisiet hyörivät
muiden ihmisen t a p p o v ä l i n e i d e n ke­h
i t t ä m i s e k s i e n t i s t ä tuhoisamriiaksi.
S a n o m a l e h t i e n s ä , radioittansa, k i r k.
kojensa ja kappeliensa ikautta ovat
raharuhtinaiden palkkarengit alka­neet
h ä i k ä i l e m ä t t ö m ä n vainon ta­vallisen
ihmisen puhs-, kokcontumls.
j a jopa ajatusyapaudenkin tuhoami­seksi.
K a i k k i tuo lokaryöppy, y k s i l ön
j a joukkojen sorto, on verhottu kom­munismin
vaaran valheyerhoon...
Kommunismi, valheiden kylväjien
mukaan, tuhoaa yksilöllisen vapau­den,
polkee jalkoihin-sa k a i k k i . y k s i ­l
ö n pyrkimykset jne.
Raharuhtinaat j a palatseissa mäs­s
ä ä j ä t ovat, alkaneet h i l l i t t ö m än
kamppailun v ä h ä y ä k i s t e n joukkojen
kiihottamiseksi toisiaan vastaan. He
ovat ostaneet tai pakott.ineet t y ö v ä ­e
s t ö n johtajat tappelemaan j ä r j e s t y ­n
e i t ä työläisiä vastaan. I s ä n t i e n sä
m ä ä r ä y k s e s t ä he tekevät kallöcensa
työviien j ä r j e s t ö j e n hajoittamiseksi.
He myyvät omat joukkonsa Juudak­sen
hopeapenningeistii isännllieen.
K a i k k i t ä m ä h i l l i t ö n kiihko j a ha-j
o i t u s t y ö on k ä y n n i s s ä ainoastaan sen
t ä h d e n , e t t ä nyt vallassa oleva har­vojen
valta säilyisi vielä j o n k im a i ­kaa.
Kuinka p i t k ä n ajan . . .?
I d ä n kansanvaltaiset maat, kuu­dennen
osan maapallosta omistava
sosialistisen Neuvostoliitto j ä moni-satamlljoonainen
K i i n a n kansanval­ta
ovat uhkana koko maailman r a h a.
v a l l a n h ä v i ä m i s e l l e . Nämä maat p i ­t
ä i s i tuhota, keinoista v ä l i t t ä m ä t t ä.
Sen asian toteuttamiseksi pakottavat
W a l l Streetin rahakuninkaat Yhdys­v
a l t a i n hallituksen uhraamaan mie­l
i k u v i t u k s e l l i s i a summia kansalta
kiskottuja dollareita. Edelleen he
pakottavat torppareikseen alistaman.
s a . E u r c p a n hallitukset, aina B e ^ l n in
t y ö v ä e n h a l l i t u s t a myöten, varaamaan
tappokarjaa uhkaavaa sotaa varten.
I k ä ä n k u i n kaiken sinetllcsl huuta­vat
k a i k k i rahavallan t l e d o n a n t o l ä h -
teet; jatkuvasti päivästä p ä i v ä ä n:
"Sota on k i e r t ä m ä t ö n ! Neuvostoliit­to
uhkaa maailman r a u h a a - " T ä s sä
k i i h k e ä s s ä sodanlietsohnassa kuvas­t
u u k a p i t a l i s t i e n sosialismin pelko.
P e l o n s y n n y t t ä j ä n ä ei ole yksino­maan
r a u h a n t y ö s s ä h y ö r i v ä n Neuvos,
t ö k a n s a n voima, v a a n suurimman pe­l
o n s y n n y t t ä ä maailman v ä h ä v ä k i s ­ten
ihmisten rauhankaipuu, rauhan
s ä i l j r t t ä m l n e n . Koko m a a i l m a n työ­t
ä t e k e v ä v ä e s t ö j a p i m i s y y t t ä puolta­va
oppineisto ovat. alkaneet p ä ä t t ä ­v
ä n t y ö n znaaihnan rauhan säilymi­seksi.
He e i v ä t e n ä ä h a l u a olla teu­raskarjana
muutamien harvojen val­l
a n s ä i l y t t ä m i s e k s i , vaan haluavat
r a u h a n t y ö s s ä parantaa entisten so­t
i en haavoja, kohottaa elintasoaan ja
k e h i t t ä ä henkisiä saavutuksia yhä
korkeammalle. Tämä rauhanarmeii
j a n kasvava voima on p ä ä t e k i j ä nä
k a i k k i e n maiden sotahuhujen pel­koon.
Olkcon juhliemme ajankohtaisena
johtolankana ja tunnuksena: E i e n ä ä
sotia vaan p y s y v ä r a u h a k a i k i l l e maa­i
l m a n kansoille — Antaikaamme lau­l
u n kaikua j a soiton raikua rauhan
puolesta.
Ainoastaan rauha takaa meillekin,
p i k k u r y h m ä n ä , kulttuuripyrkimys-temme
y h ä korkeammalle k e h i t t ä m i ­sen.
Ainoastaan rauhan turvin me
voimme toimia taloudellisten elineh-tojemme
parantamiseksi ja lopullisen
p ä ä m ä ä r ä n , paremman, lucikattoman
j ä r j e s t e l m ä n luomiseksi.
L i i t t y k ä ä m m e siis j o k a i i i e n k o h d a l -
tamirie maailman rauhanarmeijan r i .
veihin, t e h k ä ä m m e y k s i l ö i n ä voita­vamme
rauhan hyväksi. Pieninkin
työ, p i e n i n k i n uhraus on t y ö t ä omien
poikiemme ja t y t t ä r i e m m e hengen
puolesta. M o n i k i n e h k ä ajattelee, et­t
ä niinä en saa suuriakaan aikaan.
P i t ä ä ottaa h u o m i o o n , ; e t t ä vesipisa­r
o i s t a on muodostunut valtameret.
Sadoista miljoonista y k s i l ö i s t ä muo­dostunut
rauhan armeija on sellai­nen
voima, j o t a ei voi murskata m i ­k
ä ä n mahti maailmassa. Sen voiman
e d e s s ä haihtuvat atoomeiksi truma-n
i t . bevinit ja Wall Streethi kulta-kuninkaat
k u l t a l ä j i n e e n . — A ; K .
Enempi miehiä kuin
naisia Irlannissa
D u b l i n , I r l a n t i . — Sensusvirasto i l ­m
o i t t i h i l j a t t a i n , e t t ä jokaiselle i r ­lantilaiselle
miöieille ei olisi naista
k u i n vasta^v. 2000.
V i i m e i s e m m ä t sensuksen numerot
n ä y t t ä v ä t , e t t ä I r l a n n i n väkiluiiu on
2,955.107. Jokaista 1,000 m i e s t ä k o h -.
den on vain 977 naista ja v ä k i l u k u -
ekspertit sanovat, e t t ä numerot o l i s i ­vat
yhdenlaisia vasta v. 2000.
Mitalin töinen puoli
Television l e v i ä m i n e n c n kuulem­ma
saanut A m e r i k a n turkistuottajat
huclesturieilBil;'' M i k ä o n k a a n j l ä h i t u -
levaisuudessa hienojen t u r k k i e n ikoh-talo?
Ihmiset ovat n i m i t t ä i n aE<anset
olla epäillyttävän paljon kotonaan,
e i v ä t e n ä ä juokse ravintoloiiSa j a y ö ­kerhoissa
kuten ennen eik-ä naisten
tarvitse e n ä ä ostaa uusia t u r k i k s i a.
Lieneekö tuo nyt pslicastaan televi­sion
s y y t ä ?
Y k s i h y v ä pucli o l i m e i d ä n lopet-tajaisiltami5.
sa. K u n me o l t i i n vahan
vaikeita m e n e m ä ä n n ä j r t t ä m ö l l e . jo-,
ku sanoi, e t t ä m e n k ä ä v ä i n ettei ku­kaan
t e i t ä s i e l l ä huomaa k u n ne k a i k ­k
i kataovat vain mr. H y m a n d e r i i n.
S i t t e n k ä y t i i n n i i n rohkeaksi e t t ä s i e l.
!ä n ä y t t ä m ö l l ä o l t i i n ohjelmailtana.
S i t t e n k i n kurssit loppuivat l i i a n pian
siksi, e t t ä ne olivat h y v ä ä oppia ja
samalla hauskaa.
Dynamon bingopaartit ovat tk. 28
p ä i v ä n ä Steelton h a a l i l l a ja sitten
h e i n ä k . 9 p ä i v ä n ä on S a a r i j ä r v e l lä
(Island Lake) p i k n i k k i . S i e l l ä o n v ä ­h
ä n urheilua, pelejä j a p a l j o n syö­m
i s t ä . T u l k a a toikin.
Nyt jo a l k a a tuo selkä puutua n i in
n ä h d ä ä n t e i d ä t Steelton h a a l i l l a : ja
taas S a a r i j ä r v e l l ä . — - E l v i .
Ainoastaan t ä t e n keholtamme k a i k ­k
i a Suomalals-Ganadalaisen Amatöiö-r
i - U r h e i l u l l i t o n seuroja ja j ä s e n iä
o s ä l l i s t u n i a a n r a t a . j a k e n t t ä u r h e i l u -
k i l p a i l u i h i n . j o t k a p i d e t ä ä n suimun-t
a i n a h e i n ä k . 9 p n ä , a l k a e n klo 1 ip.
A l e r t s i n k e n t ä l l ä Trout L a k e l l a , noin
kolmen mailin e t ä i s y y d e s s ä Sudbu-rysta.
Sudbury, Ont. kesäk. 26 p n ä 1950.
V . . ja U.-seura Alerts
M a r t i n Sutinen, J. P a l o m ä k i,
puheenjohtaja. sihteeri.
K i l p a i l u o h j e l m a : Yleisen sarjan v i i ­siottelu,
j o k a k ä s i t t ä ä 200 m . juoksun,
pituushypyn, seiväshypyn, kuulan­t
y ö n n ö n ja kiekonheiton. Yleuien
1,500 m. juoksu.
N a i s i l l e 60 m . Juoksu j a pituushyp­py,
samoin alle 15-v. p o j i l l e.
A l l e 12-v, tytöille j a pojille on
myöskin k i l p a i l u j a.
K u s s a k i n sarjasisa jaetaan kolme
p a l k i n t o a p a r h a i l l e k i l p a i l i j o i l l e . .
K i l p a i l u i h i n ilmoittautumisen p i t ää
tapahtua puoli t u n t i a ennen k i l p a i l un
alkamista.
lUikäli tieäammc on Port
p i d e t t ä v ä ä n CSJ-n 'e'!
s o i l t o . ja laulujuhlaan
p i t k ä m a t k a i s t e n iuijlavieraidri
kossa mycs Jarjeitömnie m o J
nen kansalbnen siiitieri G. SuaS
r-SJTÄ=
TODISTUS SEKK
— Tarjoilija, pöytäliina on i J
-r Mahdotonta, hyvä hem!^
k ä y t t ä n y t kymmenen vierasta L
t e i t ä j a te olette ensimmäinea|
vahtatte.
EI KESTÄNYT SUOMALAIS
SAUNAA •
Toisen maailmansodan pulij(
i n t e r n o i t i i n Intiassa kaikki vit
maalaiset, joiden mukana oli mj
muutamia suomalaisia. Vangi*
mukana oli myöskin eräs japanil
sirkustaiteilija, jonka ammattiE
tulikuumien rautojen päällä B
minen.
Suomalaiset rakensivat sotavac
riHe Saiman j a kylpyjä ottamaan
pui myöskin kysymyksessä olev
panilainen. Vaikka hän oli toi
k ä v e l e m ä ä n tulikuumien rai
p ä ä l l ä , nihi hänen ihonsa kuitl,
paloi suomalaisessa saunassa.
L A S T E N SUUSTA
Seitsenvuotias Lasse Iivari o;
t i n s ä mukana vieraisilla Ki
toha. Lasse Iivari kävelee la
s i l m ä i l e e isoa kirjahyllyä, jolloin
t i t ä t i Kettula sanoo:
— Varniaankaan teillä ei ole
ha n ä i n paljon kirjoja?
— E i toki meillä ole riäiii pit
Äidillä on tapana vieda lainaan
k i r j a t aina takaisin.
V.-
Uusi laululava Iskun Puistossa, Port Arthurissa. Nyt t ä m ä lava n ä y t t ä ä batsojalle uutuuden viehätyst^un. ij
CSJ:n seitsemännen soitto- ja laulujidilan alkaessa t ä y t t y y ofajelman e s i t t ä j i s t ä ja ympäristö juhlayleisosai
jon ovat arthuriiaiset tehneet t y ö t ä juhliemme onnistumisekiii
ista ja muusta
Joki, jonka rannalla on CS^:n Port Arthurin osaston kenttä missä vii­kon
vaihteessa alkava lanlujnhla pidetään. Joen rannalla näkyy hnvl-larabennoksla
Ja: osaston samuk. Kova on otetta v. 1948.
K u l u v a n viikon vaihteessa Cana­d
a n suomalainen v ä e s t ö e l ä ä musii-i
d n merkeissä. C S J : n 7. l a u l u - ja
m u s i i k k i j u h l a p i d e t ä ä n Port A r t h u ­rissa.
Samaan aikaan Timminsissa
p i d e t ä ä n laulu-, u r h e i l u - , osuustoi­m
i n t a - ym. j u h l a a j a v i e l ä p ä T o r o n ­t
o n Vapaa S a n a muistutti aikoinaan
p ä ä t e t y s s ä Canadan suomalaisten
k u l t t i i u r i l i i t o n perustamiskokcukssn.
p i t ä m i s e s t ä j a ehdotti sellaisen pidet­t
ä v ä k s i samaan aikaan. Mahdollises­t
i jotain muuta on lisälcsi Uitetty
n ä i d e n j u h l i e n yhteyteen.
Mikäli K i v i p e r ä n P e k a n manaami­sista
voi p ä ä t t ä ä on h ä n e l l ä aikomus
muuttaa Timminsin l a u l u - , soitto-,
u r h e i l u - ja osuustcimlntajuhlat nyr.
k i n p u m t i t a l k o i k s i Neuvostoliittoa ja
kaikkea e d i s t y s m i e l i s t ä vastaan. H än
n ä k y y uskovan sellaista " k u l t t u u r i ­t
y ö k s i " , mutta toivottavasti sumin
osa Timminsin j u h l i i n osallistujista
h a l u a a harrastaa latdua, soittoa Ja
siis k u l u t t a a aikansa j ä r k e v ä m m i n ja
h y ö d y l l i s e m m i n . Toivotaan hyvää
s ä ä t ä !
C S J : n 7. l a u l u - j a soittojuhla vie­t
e t ä ä n musiikkitaiteen ja rauhan
merkeissä, Rauhan merkeissä? k y ­synee
joku. Eikö se ele kcmmunis-t
i s ta propagandaa?
Kommunistit kannattavat rauhaa
j a se on erinomainen asia, mutta
r a u h a n asian ajaminen ef ole m i n ­k
ä ä n poliittisen puolueen monopoli.
Se on k a i k k i e n i h m i s t e n asia. T ä m ä n
todistamiseksi r i i t t ä n e e k u n muistaa,
e t t ä Suomen nykyisen hallituksen j ä ­senet
ovat a l l e k i r j ö i t t - m e e t T u k h o l ­man
vetoomuksen, samoin Ranskan
katolisen kirkon ylimmät johtajat,
monet tunnetut vapaamieliset taitei­l
i j a t sekä maailman kuuluisat tiede­miehet.
K u l t t u u r i n k e h i t t ä m i n e n vaatii
rauhaa. Sota h ä v i t t ä ä k u l t t u u r in
keskuksia, korvaamattomia Uidsteak-s
l a j a sen taloudelltien perustan m i l ­le
kulttuuri on luotu. Siitä s y y s tä
k u l t t u u r i n näkyvimmät edustajat
ovat rauhantaistelun ikärkijoukossa.
T S s t ä syystä m y ö s k i n taide- j a k u l t ­tuurikeskuksissa
on etutUalla rauhan­kysymyksen
e d i s t ä m i n e n . N ä i n myös­k
i n parhaiten j u h l i t a a n Canadan i t ­s
e n ä i s y y s p ä i v ä ä h e i n ä k u u n 1 p ä i v ä ­n
ä : - ; • „ / ••
P a i t s i n ä i t ä y l e m p ä n ä mainitsemia
j u h l i a on vielä k o l m a s k i n j u h l a , nim.
Canadan slaavilaisten j u h l a T o r o n ­tossa
samaan aikaan. J o slaavilaisten
lukuisuuden vuoksi t ä s t ä j u h l a s t a t u ­lee
suuri ja uskotaan n o i n 20,000
osallistuvan n ä i h i n j u h l a l l i s u u k s i i n.
T ä h ä n j u h l a a n saapuu e r i s l a a v i l a i s ­ten
maiden edustajia. Samassa t i l a i ­suudessa
l a u l a a y l i 300 h e n k i l ö ä k ä ­s
i t t ä v ä yhteinen slaavilaisten kuoro.
S i i s voidaan todeta, e t t ä Canadassa
on j u h l i a v i i k o n vaihteessa.
C S J : n 7. l a i d u - j a soittojuhlan us­kotaan
voittavan k a i k k i edelliset j u h ­lat.
Siihen o n olemassa k a l k k i edel­lytykset.
A i n a k i n taiteellinen taso t u ­lee
korkeammaksi j a yleisöä yoidaan
odottaa e n n ä t y s m ä ä r ä .
T ä s s ä y h t e y d e s s ä o n todettava, e t tä
portarthxnilaiset ovat suorittaneet
j ä t t i l ä i s t y ö n juhlan valmistamisessa.
Y l i •OOO vapaaehtoista tyqtuntla pu­h
u u itse puolestaan. Se osoittaa j a k a ­matonta
kannatusta j ä r j e s t ö m me
k u l t t n u r l p y r i n t ö j e n e t e e n p ä i n vien­n
i s s ä l ä n s i - O n t a r l a K a .
V a l i t e t t a v a s t i maamme laajinis on
s y y n ä siihen, e t t ä t ä h ä n J u h l a a»
kaukana l ä n n e l l ä asuvat e i v ä t voi
joukkona osaUistua. VancouTi
t e n kuoron esityksiä väUtetäänj
t e n k i n gramofonin rälitykseJ^-J
ä ä r i m m ä i n e n länsi on
myöskin edustettuna.:
l a u l u - ja musli^J'
myöskin eräs tärkeä piirre. Ni-muodostunut
kulttuurijärje^
t y ö n kehityksen tason tarK
suuksia. Kukin juhla on ato'
tanut edistymisen merkkejä ? l
o l l e n voidaan todeta, että tj"
mennyt hukkaan. Sainal^j
j u h l im on kokoontunut jar]fc*
j a sen kannattajien aktiirisnj
j ä t ä l l ä kanssakäymisellä on
r l s t ä v ä vaikutus koko jarje
kulttuuritoimintaan, ' ' ^ . . ^j
t y ö j a harjoitukset.
Uen vahnistamiseksi on taSOv
t ä i s i i n yhteen. nUn sutä BEJ
ä ä r e t ö n työmäärä. M ^ t ^ ^ /
a i k a a n ilman vaivoja. Eisa
edistysmielinen ihminen toö^*
raamasta aikaansa ja «roj j
h a n vahi ovat vakuutetmja^-i
työ myöskin Jg'.;^!
Arthurissa pidettävä
j a musUkkijuhla tulee
e t t ä Siemen ei ole PUQcnnn.
vaan hedehnäUlseen maalian/»j
t a a myöskin hyvän sadcn.
Toivomme
mule. j o t k a ovat v a l ^ ^ ,
samoinkuin j u b l a y l e l ^»
The
T
B.1J