1948-12-16-02 |
Previous | 2 of 66 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu, 2 Tiistaina, Joulukuun 14 p. —- Tuesday,,Dec. 14 ii-i i i (f^nnelltsita ^ittta liuotta I f e * . . . „....,.„.. ,....„-... ' l U B E B T X ) — Ixulepentlent I^bor OtJBäii ot FtnnUb^ Canadlax»/ Es- ;iä]U]sbe(l Nov. etu 1917. Authoxjzed .ilfi^^fieeoiui cla$8 tnail by th^ Post lOfllce Departxnent, Ottawa. Pub- ^Ittibed timce vreekly: T u e s d a j s^ ;4<9^ii»efdayB and SatiiTdays by^y^ :JPablIsi|!ng Company l i d , at 100-103 ^pbtu St. W^ Sudbuxy^ Ont., Canada. Telepbones: Biutnes OfQce 4-42U. Edltorial Office 4-42ffi». 'Manager E. suksi. Edltor W. Eklund. ISaSUBg addreaii-Box ^ , Sudbtcty. OiOiuio. Advenialng, ratea upon; apjdicatiaFu Transldtlon free of cbaige. ' TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3^23 . 3 k k . 2W Yhdysvalloissa: 'l-vk:/T.OO 6 kki.3Ä0. Suomessa: - ; 1 vfc< 7.50 § W?.-4a5. Joulutervehdys ^Sllfiehtemme toimitus Ja henkilökunta kokonaisuudessaan liittyy > i t l j^lm totutun tavan mukaan yleiseen juhlatunteeseen ja toivottaa ^<'i^ökaie maantniehillemme ja erikoisesti Vapauden iMkijakunnalle ja 'amoittajille hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta.^' Ji;V>4Ji' Satnalla kertaa haluamme esittää mitä sulimmat kiitokset siitä "j;^^^i^t»tyvästä kannatuksesta minkä lehtemme'on. kuluneen vuoden ;;:V^^a saanut kirjeenvaihtajiltaan, asiamiehiltään, koko lukijakun^ |'.'«iijtaan ja myös ilmoittajiltaan. Tuqreimpina esimerkkeinä hyvin ja SYNTYMÄPÄIVIÄ Huomenna' jculuk. 17 pnä täyttää lehtemme asiamiehenä iouninut Uno Savolainen 60 vuotta. Päivän sankari syntyi Impilahdella, jossa h ä n cli kirjoilla kapinaan saakka i a Joutui kapinan johdosta vanki-leiriUe, josta'hän karkasi /Sukevalta) seuraavassa syyskuussa ; päätyen ::!y>r puita Muurmannin Suomalaiseen Xer gionaan. ^ ''r,'' ': Hän on Canadassa' 'ollessaan tehnyt metsätöjtä e t u p ä ä ^ ' feijjn? seui' d«ilIa--,pdhJois-;Qptarto5sa, Jcuuluen-metsätyölälsten v miioon^ j a ; Canadan Suoin^iaiseeh Järjestöön miltei koka Canadassa.olcnsa ajan. ' Tolvotammehänelle. hyvää;^ terveyt^ tä Ja Jatkuvaa toimintatarmoa.« Kyspiy](siaia vastaiiksm iv.nft,^ 66-sivuinen joulunumero. Säilyköön ja kehittyköön tulevana- , (>'«ionna'täma toinen toistaan lähentyminen Canadan suomalaisten työ- •~ ",tB|^pie yhteiseksi hy.väk3i! .Tänä jouluna, kuten aina lähes 2,000 vuoden aikana, toistetaan \ •5t| m llisesti enkelten Bethlehemin paimenille antamaa sanomaa: aasia rauha ja- ihmisille hyvä tahto." V5!.v»?i Tästä kauniista raubansanomasta .huolimatta sodat ovat kuiten-jatkuvasti raadelleet, ihmiskuntaa ja erikoisemmin'sitä ihmiskun- V',iJ4ja osaa, mikä kantaa lipussaan kristinuskon tunnuksia. Ovatpa *t \ jDj|kut kristinuskon.edustajina esiintjivät henkilöt, kuten esimerMksi • ^'/'Jdrkin arkkipiispa tri C. F. Garbett menneet taas niin pitkälle, että ,Jvakivat ''tunnustamaan jotta sota ci ole kaikkein suurin pahe" (BUP ^J"'J;^aut^tie'to Lontoosta, lokak. 14 pnä 1948), Mainita myös täytyy, V ^^^täjesim. Englannin kirkko -'hyväksyi (atomi) pommien pudottami- -"^sotilaskohteisiin" {M^:n uutistieto Lontoosta marraskuun 10 pnä ' ^1948). 'Ei siis ole ihme, vaikka kirkot valittavatkin- kannatuksensa '7-pahenemista, sillä sodan ihailu ja atomipommien puolustaminen eivät '^itfenkä rauhansanoman kanssa. . Ihmis^ Runnan hyvinvoinnin ja nimeriomaanvrauhan kannalta^ kat^e^Ä^^^ ,Jansamvp)istä elämää, sillä ihminen ja yhteiskunta-paräntuva^^JkJuu ; X^^^istiivat vgorovaikutuksessa keskenään. ' T^^stä op^tult^n ristiriÄta 1} johtuu.se Ijirkkojen kannatuksen vahieneminen^ mis,tä<'n)iti tiseip^nyt y iuulethme pappiemme puhuvan. Krii§in polijimmajsena syynä on Raajojen joukkojen keskuudessa kehittynyt tietoinen lai vaistovarai- "J ' ien käsitys, mikä voidaan tulkita vuorisaarnan kehoituksella: Paran- .1 jaja paranna itsesi!' ^ ^ J Ylläkuvatussa tilanteessa on havaittavissa, että työväenliikkeen {' / ja kirkon virallisen johdon, erikoisesti roomalaiskatolisen kirkon Joh.- V *äon ja työväenliikkeen välillä"oleva juopa on syvenemässä. Ja kuiten- , ''tin on sanottava, että tämä on vain hetkellinen, kirkon johdon sairaa-foisuudesta johtuva ilmiö. > Jeesus iNTatsarealaisen opetukset ovat val- ^ (an muuta kuin mammonan ja sen sotien palvelemista. Rikkaalle ' ^iehelle hän neuvoit "Myy kaikki, mitä sinulla on ja anna vaivai- ;feille." Ja häp^huudahti: '-Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän äpij kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan." Omistuskysymys- 7~7 en perusteella^ alkukristillinen seurakunta oli kommunistinen luon-f leeltaan, mutta alkukristillisen kommunismin ja nykyisen tieteellisen fosialismin välillä oli seuraava suuri ero: Alkukristillinen kommu- %a;£v^ismi vaati koko omaisuuden yhteisyyttä mutta tieteellinen sosialismi Rajoittuu vain tuotantovälineiden yhteiskunnallistuttamiseen siten, "' ettei,mikään yksi ihminen voi riistää toisen työn tuloksia. Tieteellisen ' ' sosialismin teorian ideologiana ei ole uskonto, kuten oli alkukristilli-s m vaan tiede, mikä palvelee koko'yhteiskuntaa. . ' J, Varmuudella voidaan ylläolevan perusteella luottaa siihen, että ulevaisuudessa kirkkokansa lähestyy vastustamattomalla voimalla yöväenliikettä ja myös siihen, että kielteisellä asenteellaan työväen-riikeliä ja rauhan asiaa »kohtaan kirkon oikeistojohto vahingoittaa arkon ja sen seuraajien asiaa .Toisella puolen työväenliikkeen täy-yy. ennakkoluulottomasti pyrkiä yhteistoimintaan , kirkkokansan Kysymys: 1) Kuinka'naimaton nainen pääsee Canadan kansalaiseksi? 2) Mikä on ulkomaalaisen naisen asema mennessään naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa? 3)' Onko ulko-ini^ Iainen; caoadalaisen: kaiussa naimisiin meimyt nainen Jtansaläinen, jos nahnlsiinmeno: t^pahtid ennen uuden Mnsalaislain^voims^nMoar eli ennen tammik. 1 päivää 1547? , I |Vasiaas: l)'"Natoatoift näfnen pääsee Canadan kansalaiseksi jalvanfamalla tavalla kuin mieskin.'',1^)^ Ulkomaalainen nainen, joka^ron, mennyt nai-; misiin; tässä . n^aassa ulkomaalaisen nilchen kanssa, voi ipäästä Canadan kansalaiseksi, vaikka mlfes pysyisikin ulkomaalaisena. Naisen tulee: tässä tapauksessa seiu-ata kansalaiseksi p ä ä - semisekseen aivan samaa menetelmää kuin naimattomien naisten ja tulee täyttää samat vaatimukset: 3) Nainen, Joka on mennyt naimislin'''enh!sn' tamm i k u u n ' l p : n ä v l 9 4 7 . voimaantullutta Canadan (Kansalalslakiä sellaisen miehen kanssa* Joka. olisi^pUut/kansa-lahien, Jos laki olisi ollut saloin voimassa, on Canadan kansalainen. Jos hänet> on laillisesti laskettu tähän mpiahan ja.'saahQtl: täällä, vakituisen; ä^npaikkaoikeudexi ennen Canadan kansalaislain voimaantuloa, eli. siis ;€riniBn itammlkvu^-1 päjivää IH'}-^ tC^, DSS.' • Hearstiii perukoilla' suljeflruselta mefs^kämppiä €SJ:n <Ksa$toii tanssit pidetään tk. 22 pnä JOearsL — Vielä tämä H^arst oni paikallaan j a edelleen me täällä asunir me vaikka täältä el ole paljon m i t ä än maailmalle huudeltulcaan. Meidän ('.auppalamme rakentaa^ veslr_.ja,: likar Yicmäriverkostoa, on tehnyt sitä ,jo: Irakd.vuotta Ja voi minkä sotkun m; p l i ä v ä t t u f a i . saven kanssa. Sitä ^ usko Joka ei ole itse nähnyt. On ihmei eR^r^im.ole silJ^Jeij^ hiilÄunut vaikka"rEaohakl; on j^^ hellä ollut, Nyt on taas Jonkun fcuii^-,; kauden parempi ktm tuli pakkanen< joka "peivasi" meidänkin katumme. Kun katselee tämän kauppalan.työ-järjestelmää tulee ajatus, millä me tuonvkatkki maksamme vaikka meilläf onkin uskomattoman korkeat verot. ' Metsämkäppiä täällä päin on paljon suljettu;; Jotkut komppaniat ovat .rajoittaneet ; f yöt • ainoastaan ::puitten= ajoon. Näin metsäteoUisuuskeskuk-sessa;^ tietää puutetta. suurimmalle csalle työläisistä sillä harva metsämies osaa säästää huonompaa aikaa varten. Olemme saane^ nauttia täällävoiV l'^in''kaunii8ta syksystä. Se on sääsr tönyt monen puupinoa. Nyt on juuri tuimt joku tuuma lunta ja vähänkylrr mempi sää. ' - Mintia • on pyydetty; ilmoittamaan^.' että meillä on CSJ:n täkäläisen osaston toimesta tanssit^ Juuri joul^n edellä, tk. 22 R:nä, Aune sanoi, että kaikki on Järjestetty, soitot Ja ravin-, tolat. Ja kuh se on niin lähellä Jöölua ia hyvä kulku on kämpille niin-odo-tanune slelä paljon miehiä ja naisia; tansseihin. Siellä polkan välillä '*11S tapaanune. — Kosti. §1111111111 / NevYorfe. — (ALNi — Niinsanottu Trumanin oppi. jonka plb tukahdut* tqa kommunismin vaikutus j a kansa* laisscta Kreikassa, on epäonnistunut iSmä iJmenee presidentin selo;tuk« 'sesta kuningas Paulin hallituksen Qvustamjsesta taistelussa kommuni^ tien johtamia Kreikan sissejä vastaani Tämä ssloctus ei paljasta ainoastaan £ltä, että sota on muuttunut kroonlUi* Siksi, vaan myöskin sen. että sissieh It^^ounäärä on lisääntynyt.'' 18- kuu-i^ autta i:tten,^olloln Yhdysvaltain sekaantuminen Kreikan kysymykseen alkoi, oli'KTeikassaI5;ö00 £issi§.ja nyt. .Yhdysvaltain virallisen arvion^mukaan heitä on'22.00p. m s ä on kalkki m l» 0:1 saaiu aikaan,^ kun $550,000,000 Y h ^ dysvaltain-veronmaksajlcn rääoja^on ttöjlattii Kreikassa. ' ' " ;Ehkä. kouraäntuntuvimman.' selostuksen täs^ä tilanteesta antoV vaikutusvaltainen konservatiivinen '^aik»-; kauslehö "U,S, News and WQrld tte-^ port" tkl 3 p:n numeronsa artikke-jlssa. Jossa käsiteltiin toista "SThdys-valtain ulkopolitiikan epäohnlsttimtetä' Kiinan Chiai^ Kai-shekin hallituksen uhkaavaa- kukistumista^ vefikkä Yhdysvallat on osallistunut tämän hallituksen pystyssäpitämlseen 6 biljoonalla dollarilla; Aikakausilehti; sanoi iVashingtonin- olevan > huolissaan ,tiitä, että vaikka Chiangllle .lähetet- ^anssa. Joulua odotta^essamnlcme niyiis toivomme,^ että.nämä juhlapäiyät menisivät nniinn., ettei Vapauden eikä., muiden lehtien tarvitsisijulkaista /htään ainoata uutistietoa maanmiehiämmc kohdanneista liikenneta-t YSTÄVISTÄSI SINUT . TUNNETAAN ; ^^Sosiaalista suunnittelua Ja talou-; d^psta kohttöllia ' yksitjis^^tteliäi- :syyden vastakohtana- hE^rästavat' sosialistit luottavat kuitenkin luj£us£i de-ntokraattiseen . p r o s e s s i i n - H e ovat Johdosta Eui^oqpaj^ l u j i m p i ^ Un- /n^kkeina kommunismia vastaan," — Yhdysvaltain valtiosihteerin vtraston lausunnostfi kongressille. LÄNSI-EUBOOPAI.LE MYÖS KIINAN KOHTALO? WashIn£:ton. — 'Slidysvallat — valmiina V tunnustamaan Kiinan miltei täydelliseksi tappioksi ^ keskittää nyt toimintansa turvatak^eeBTeirkpmmu-iiistisen Länsl-EurcxJpan.'.. — AP— BUP uutistieto jomuk. 13 pnä. . • * • "^--^^ TOISIN SANOEN LEHDET VALEHTELEVAT • . . Meidän lehdistömme antaa vaikutelman, e t t ä kaiklsm näissä erimie-llsyysksissävenälälset^ jovat väärässä. Pinnallisesti katsoen',asian^j;1^ siltä^ mutta Potsc[anUn''S<^imuksen.kan-naita he (venäläiset) oi>ät Viseimmis-sa tapauksissa öikeas^^.- — Charles Herbert Huestis, Tororjto Daily Star '''' S ' - ; / ; ^ ;-^:'-ir;^<i!-':- YKSILLE S O O P U . .. : Yhdistyneen Kirkon: 40 johtavaa maallikkoa kokobntui--eilenTorontos-(^ sa järjestääkseen > "alihpalkkataksan Yhdistyneen Kirkon paheille, äeidän määrittelemänsä 'summa on $2,100 vuodelle 1949, $2,200 Vuodelle 1950 Ja $2,500 vuodelle 1951... — Globe and Mail-lehden uutistieto jouluk. 14 pnä. rdsfe paturmista^t Siksi "hauskan joulun'' toi-f& sf VOtukseemme sisältyy ajatus, että juhlittaisiin "kohtuuden" puitleis- ^ |a riiin, ettei jälestäpäyi ole mitään katumiseq aihetta. . . . MUTTA TOISILLE EI Ottawa. — Canadan Tehtailijain BC:n tukjnkaataja toivoo opintokurssien onnistumista .- Elk Bay, B.C. — Eokarit valmista-': ievat Ja suiumittelevatjoulim vietto^' fan*. Viime vuosina ovat ureimmat kämpät' olleet käynhissä koko Joulum ajan. Menneinä vucfiina joulun edellä;; ^onet: metsämiehet keskustelivat: mt-^/ ten viettää joulua.<minkälaista viinaa; rstaa j n e . ' ' ' • > > • f .Mutta"-nyt kuuluu >toisenlaislapuKe lleita^ i Kaikkien kämppien \ sulkeinirt 'eesta'Jouluniajaksi: huhuillaan. NÖÄKC pä lÄmäkin kämppäi:jossa olen!työs;ti Jiennellyt; suljetaan kolmeksi fcuukau-i deksl, eikä paljon puhuta viinan ostos-itä,' vaan. nyt on .mielessä;' leipär ja, asut^huolet; . Nyt pufiutaan> miten, elää ensliruoteen saakka kunnes kämw, pät.pannaan käyntiin.- . \ ; Mutta kun nyt t u l e e / v ^ a t a aikaa, niin . on meillä lokareilla- hyvä Jbi^ llalsuus osallistua niille optntokursself-le, jotka GSJ:n toimesta 'järjestetään tammikuun aikana Vancouverissa. OI-' koon txmnussanamme: Kursseilla ta-, \ataan! — Logger. voi tylla vielä isompi Kreikka ' 'Tämä merkitsee tunnustusta, että vaikka Ylidysvallat on maailman voimakkain f valtio, ei se ole' voinut ^koht-xoUoidatapaustenkullEua pienessä 7. miljoona asukastavkäsittävä^^^:re|-j kassa, puhumattakaan Isosta Stiinasta, Jcssa on 450,000,000 asukasta.jSeosoit^ taa ettei kummassakaan tapauksessa o l i kysymys probleemin suuruudesta, ;vaan toisten maiden r > — . olivat^ ne sitten isoja tai pieniä kysymyksiin sekaantumisen väärästä ajatuksesta;^ Eräällä ystävälläni on,sananparsi, Vttä "kun olet hakannut päätäsi iklvi-sc:? iään jonldn aikaa, "niin on: »ika Kirj. Israel; Kpsteln Kiinassa Ja Krdkässa on siinä, eitef-v^ i niiden kansatHalua sellaisia balli-ttlksla kuin mltkäi^^asbli^ton yrittää p&kottaa näihin imaihinvraballa Ja a^elUa. Niillä sotilailla, jotka taistele, vat "Amerikan-puQJslla'*, el ole mitään, hyötyä ^seUai8lsta bamtMksl2^, Joten he eivät taistele kpvlnkaaxi tarr inokkaasti. NUt» henkilöltä ias9;JoiK Ia noista halUttikd^ti^ on h y ö ^ t >ku-t^ u kuningas Paul'j^timadame Chiang Kal-shek^ on byvto; vähän, eikä heiUä ktdtenkaan ;koskaan;Ole taiiana :^ais-tella omla/sotiaan^ Jokainen am^efflkajiainen. huomloitr ^^ja on sanonut^^ttf L Kreikan s i s s ^^ johduainöastaansUtä, että sen maan liallltus suosii ^ n t l s l ä -natsikollabor, raattoreita Ja sorjfitk^ niitä ihmisiä,' Jotka taistelivat: saksalaisia • vastaan^ vaan se johtuu my&kin siitä, että fcreikkalainen^maalais^^estä' on niin Io9yhää. Kaiki-'raporttefit tunnus-tayat yleisesti, et: ä^Krelkan maalais-väestö on' köyhempSä Ja' ^ t y m ä t t ö - riämpää nyt kuin ' i s k ä ä n ' alkalsemr ;^TaistelIessaan'paremman::Osan.puo-lesta, on 10.000 kreikkalaista isissiä tapettu yhdysvaltalaisina ammuksilla ja tämä on maksanut^Yhdysvalloille 300,- 000,000 dollaria."^'mlkg' spmma, on täJs&r vielä lisää apua, nih» "Klinäata. myönnetty Kreikää'ihJBllltukten^8otl-tutkia, niin pääsi kuin seiiiäkta'VSeiriä lastarpeisiln. : l^miplrahasuinma sensijaan, että sillä Olisl-tarvixmuttappaa ketään, olisi .para»(fanut'Kreikan' t i lannetta' maaseuduilla 'huomattavasti. Mutta m r . T n u n a i t ^ ^ t t ä ä -vain kaltaisiaan Kreikassa siitä, etteivät nämä tapa: sissejä: halvemmalla. Tutkikaa päänne, mr, Tnunan: -Raha, mlkä> on. jsäytetty. hiin ammuksiin kidn znuuhiniki^ v''apuun". on rqennyt ybdysvaltal^yisille asetehtailir joille tai Inieikkalaisille välittäjille. Jotka saavat ^ a n s a i "avustiistf^varols-ta", koska Yhdysvallat: el; usko. poliittisesti kenenkään jmiuhun; Joktdnen mtJrimlesaietäC;*ttä^melkeln kaJkeo Kreikan rikkauden omistayat laivojen «anistajat, jotka tekevät liikeltä Panaman /tai muiden maiden lippujen oHa • kulkevilla 300 aluk:ella. Nämä laivojen omistajat d v ä t j t s e asu Kreikassa, fa:^ he haluavat välttyä vero-; Jen maksusta ja he ansaitseva!; suun* nattomastl MarshalUn avun kuljetuksesta. - Yhdysvaltalaiset^ viranomaiset valittavat Uraksi, että is^ osa avustys-J tavaroista imenee palkkoina^ Kreikan jä^ineljan upseereille, jotka>eivät ha-; hia; voittaa sotaa pikaisesti,' vaikka, eähen olisi mahdoUisuuskin. koska rauhan tultua he j ontuisivat työttör ainika. El sils~ae ihme. vaikka Krei-i ;kah\tav9jlte6t-ihmiset eivät kunnioifK /enempää "yhdysvaltain {arkoitus-kuin aivovoimaakaan. Tutkikaa p ä ä ^ e . mr. Kansalainen ja Veron-makuja. .;Y*siväite;oh myöskin se,^ mikä pe-fustlÄi "Snhdysvalt^ jatkuvaan < avun fihettämiseen. Kreikkaan, että Kreikan Balkanin naapurimaat avustavat sissejä. :Aihoa konkreettinen; syytös. Jota ei kuitenkaan ole todistettu, on mr. Trumanin tekemä ja h ä n syyttää/ että' Albania (jonka asukasluku on 1.000,000 j a jonka päätuotteet ovat; tupakka, villa ja juusto) avustaa"ka-. pinallisia'' ^ kreikltalaisia antamalla hekiän levätä maansa alueella: taistelujen väliajoilla, 110,000 miestä käsittävä Kreikan hallituksen armeija, Jonka 1 apuna ovat Yhdysvaltain- mijr; Joonat dollarit, aseet Ja: suurivaltaiset kenraalit riTeuvonantajlnaan, ei yoi lyödä 25,000 sissiä, jotka ovat: (tai eivät ole) voimistaneet itseään albanialai-'' sella juustolla, levätessään; lyhyitä; aikoja Albaniassa. Tämä , ei suinkaan ole, mitään hsrvää Yhdysvaltain arvor vaiiaUe. Seinä'ei siis ole, mikään'-sellainen, jonka voi särkeä sellaisilla päillä, millä, sitä : yritetään särkeä, vaikka nämä päät olisivat paljasta luuta tai V metallia, kuten asia näyttää^olevan. M e emme ole saponeet sanaakaan .syddf^ mesta j a omastatunnosta, mitkä mah-dolUsesti auttaisivat pitämään arvossa^ toisten kansojen probleemeja. Toronton edistysmieliset kyken^evät voittamaan 1949 kunpallisvaa^^^ Kaikki torontolalset työhön ja toJmi]it9axi . • l^mithin, Fteediti. |a Sinisin valitsemiseksi . . . K I R J . VALTUUSMSES ' ' SUtaa ei rakenneta kanaalin, yli Lontoo..— Britannian trahsportti-mlnisteri on hyljännyt ehdotuksen sil-. lan rakentamisesta Englarmin kanaa- THTySr TTyötfäenpuolueea parlamenttiedustaja Peter Preeman" esitti, että Petettäisiin komitea tutkimaan s i l - -lanrakentamisen mahdolljfuutta, mutta transporttiministeri Alfred Barnes 'Sanoi. ettei hän ota.esitystä harkitak- •seen, koska se ei ole erittäin käytännöllinen. - . "Minua .klinnostava't paremminkin; sellaiset suunnitelmat, jotka tuottavat tuloksia ja sellaisiin meidän on kiinnitettävä •teknikkojemme huomio", sanoi hän. "Xhdistys ilriioitti tänään etteivät teollisuuslaitokset voi nyk3rls*stä, voitoistaan ;^ myöntää toista palkankorotus-, kierrosta... Vaikkapa voitot olisivat riittävän suurft; — mitkä ne eivät ole — korkeampien palkkojen maksaminen voitoista riistäisi Canadan teollisuuksilta .; i " — - CP'.n uutistieto, jou-luk. 14 pnä. CHARLES-8IMS ^ .Jokaista työväenluokan, perhettä Ja kaikkia; pienyrittäjiä: koskevat i suuret ky,«ymykset • ovat taistelun • kohteena Toronton-^jaykyjoessä kunnallisvaäli-tilstelussa,, ; . , >-< >, /: S t e r ä r t Smithhi,-vöimaljiäat;ra^ hyökkäykset ovat saartaneet nämä-kysymykset kaikkien tietoisuuteen; .Näitä kunnallisviaalikysyinyksiä on paljon. 1. Taissoituskysymys. 2. - Kahden :vuoden virkakausi.' • 3. Hydron asiat, 4.'Kansallisennäyttelyn? skandaalit Näiden lisäksi on mm..'kysymys kau-pungin työlUisten^ palkoista^ kys3«Qys TTCl:n 10 sentin kyytimaksuista, asuntojen rakentamisesta, maanalaisen ra-, kentamisesta, hiilen tarkastuksesta jne. , ' -.^Valtuusmies Norman Preed Itävl tarmokasta taistelua. Joka päättyi' voittoon kolmen pimennyksen .poistamiseen. Tämä oli huomattavan edullinen tulos työväenluokan perheille Ja pienyrittäjille; erikoisestlkln neulatyö-alalla. « , - . Taksoitukseen nähden on käynnissä kireä- taistelu, johon osallistuvat Smith, Freed, Ferguson ja äUekirJoit. rtanUt. Tässä suhteessa on vaatimuk- Fina: : 1.; Kotien .osittaisen verovapauden korottanainen viiteen tuhanteen dollariin. " ' 2. Suurten pankkien, ketjuliikkeiden ja- teollisuuslail^sten kuimalUsvero-tuksen korottaminen. Nämä vaatimifks^tj^pidaan tbteut- :taa käytännössä' tulevan vuoden aikana jos. työväWJa'"kaWä menee joukolla äänestämään. täihmikuun\'l'päivänä 'niitä ifilehlä, 'jotka t^telfevat heidän etujensä puoStkta.' ^ E ^ e r k i k s i Pf eedin Hydrb^Miumiftfelma tekee p i - mennyksettaxp^ttomlksl I94d^^-^^^^^^ se pannadn'kä^>9ntöfoi.'.^'^^Seak vaJihto- CHARLES SIMS ehtona on. että täiiifiJikuussa saattaa olla 3,4, jopa vilsfklrfpim^ianystä. Hutiloiva V kontrollilautakunta on täydellisesti' Bay Ötreetin; ja George McCullaghin osaBtänolehtimonopolin peukalon,alla. ai^-johtuikin, että kodit-^jä*^ pienyritärlÖet: salVatr kärsiä pimeimyksistä' s a i ^ n aikaan kuin Bay Streetto.osäkjkauippiaat ja;keinotteli jat sekä muut . alakaupungin suurliikkeet Ja -miehet rypöivät kirkkaiden valojen kanäsa. Kenenkään ei pitäisi teh^ä sitä v i r hettä, että luulisivat Vuosien" kontrol-lilautalcunnan miesten olevan entistä parempia;. Jotkut niistä saavat McCullaghin kannatuksena joka puhuu omalla tavallaan. Jotkut ihmiset sanovaf, että "koska koptrollilautakunta on hutilc inut m p i - selia tavalla, on vannaa, että Ste\vart Smith. Preed ja Slms tulevat valituiksi! - Meidän ei tarvitsS murehtia misr •ään". Siihen nähden on todettava/ i'että tuharmet torontolaiset ovat todejlakin ky^ästyneet nykyiseen kunnan haliihj t<jön. Epäilemät ihaillaan laajois: takia Hydro-asiassa, taksoituksen suhr:.;^: teen ja asuntojen rakentamiseen näh.^' den jne. Se on totta. < -:«.. ^ - Mutta minä haluan kultenkta-f kOr. rostaa, että juuri siitä syystä Streetin miehet ovat ryhtj^eetvVoi^' makkaampaan ja julkeampaan^^yök-käykseen kuin • koskaan: eim^sh-v-Äe eivät pidäty mistään voidakseen pitää Stewart Smithin pois Vuoden •1948 kontrollilautakunnasta. NeljännesEä ja viidennessä äänestysalueessa, j o i s sa ovat ehdoklcaina myöskin Phiirps,: Chambers, Gould ja Frost, ovat k a i k ki Bay St. ehdokkaita, on p a n t u l i i k k e e l le runsaasti. rahaa, liberaalien j a t o r y - jen koneistot valtuusmies Preedin ja minun tappiolle saattamista varten ja Sam "^alshin pitämiseksi pois k o u l u - lautakimnasta. Mitkä johtopäätökset tästä kaikesta on tehtävä? t 1. Että jokaisen kmmallisen edistyk-sen ja kansan parhaan harrastajan on ryhdyttävä "työhön j a t o i m i n t a an Ja avustettava vaalityösäalueeUaan. Jos soitatte MI-9831 'olemme- iloiset voidessamme avustaa teitä tämän työn suorittamiseen nähden. Haluatteko cyustaa edistysmielisten äänestäjien lähettämiseksi vaalipaikoille? Ensi sunnuntaina pidetään Cpmejsin joulukonsi^itti Timmtnsln. naiset järjestävät myyjäiset ' Ttmmlns.--^. Sunnuntaina, tk, 19 pnä klo 7.30 nlkaa Cometsin jouliikon^tl.; -ICut-sn muistetaan, Cometsin ohjelma-iltamat ovat ^aina onnistuneet hyvin. VjimetVuonrjaipidetyt Iltamat; joulut konsertti ^ a kevätjuhla, olivat täysin onnistimeet, .V Tänä- vuonna on taas saatu emi luokkainen. chjehna. Siellä tulee olemasmii jöiilulaulujaii leikkeja|- Voimisteluesityksiä ?ja* paljon muuta. Joulupukki ei kyllä tule sillä on päätetty pi'ää-yhteiset juhlat ukraina- •lalsten- ja (Osuusliikkeen jäsenten lasten kanssa.;^., > ^ Cötn&ts^samalla • tervehtii kqtiin tul.- leita-rseuran ^koululaisiaTTorontosta ja Montrealista. Tervetuloa juhlaan Leon8rfa~£rdstrom,: kyllä' sinua on kaiv a t t u , samoin Bertha Heikkinen, Jack Murphy j a Ken Wagner! ^ Seiura /päätti, viime > kokouksessaan p a n n a kappaleen hommalcsi. Kappaleen'" nimi' on "Rikollinen". Siinä-esiintyy -nuoria ;Cometsin ^tyttöjä ja poikia,/: Muistakaa-silloin tulla haanne suurella joukolla; Esitysaika ei ole .vielä tied|Ossai muttav^iinä uuden vuq; den a i k a n a se esitetään. , Timminsin naisten iohjelmailtama • onnjstui hyvin, yleisöäkin oli tyydyt-tävasti; Ensii lauantaina. 18 p:nä, on meidän naisillamme myyjäiset. Siis .•hilloin haalille katsomaan m i t ä meidän naisemme ovat saaneet a i k a a n tänä •?5'fcsynä, Joka%eSkiviikkd on haalllla tanssit PI. Bielekin soitolla.' Haali on aina tupatentä^nnä mutta kyllä sinne aina j o k u -lisää"sopii' ja •torslaf-lltaisin voi kaivosmiesten unlota auttaa panemal- • Ia " B " alle. — Raportteri. Torontolaineh "Sepeteus" sanoo Toronto. — Täällä on työn alla hyvin tunnettu näyte&nä Nnmmi» suntant mikä esitetään Don-haa-lilla tk. 26 pnä klo 4 iUapäiväUä. Tämän näytelmän kyllä kalkki tuntevatkin, mutta sanottakoon kuitenkin, että roolien jaossa on onnistettu melko hyvin.« Varmastikaan / e i .aika tule; pitkäksi tätä näytel- ' 'mää - - katseltaessa, eikä kokaao/ murjota; -Nummisuutarin komedial. 'le:f< Eskon epäonnistnneessa nai* ;. 'teareisussa on sekä Ilon että opin ;_^hetla. 0b';snh, että tulkaa kaikki nuoret ja ittäSmithiä-ja F r e e d i ' ^ - D o n - h a a l i l l e viettä-ssa piireissä ti^ist^fiiiisa|5;^'Mää^^ atapäivä. - "Sepe- ^iE;4w^rd Ollikkala kuoUutJP. Arthurissa • POir^ vArthur. —._(Sähkösanoma) : r-i: ;Hyvfn^ttmiiiettn maanmiehemme ^ ^ mr.; Edward'QlUkkala kuoli täällä äkJda; main^tai-iltana. — Tyyne . Siilnuin. 2. Kalkkien työväen ja edistysmielisten kannattajien olisi tammikuun 1 pnä äänestettävä ainoastaan Smitti kontrollilautakuntaan, Freed valtuus-mieheksi neljänneltä alueelta ja Sims vjidenneltä alueelta. Olisi erehdys jos antaisitte yhdenkään äänen toryjen t.^ii liberkalieh ehdokkaille, sillä tavoin tehdään mitättömiksi oikeiUe edustajille annetut äänet. Josmedcaikkiyritämme parhaamme mukaan kunnallisen edistyksen, demokratian .:ja.rauhan puolesta ja. jos me, mobilisoimme työväen ja edistysmielisen liikkeen kaikki voimat vaaleihin, nlm vannaankin saavutamme huomattavan voiton kansalle tammikuun 1 päivänä. ' ^ Siinä on tehtävämme j a pyrlcimyk- «emme! PÄIVÄN PAKi^Ä Taantumukseit liyökkäys topffu 1^ Hauskaa joulua! l i »• m Häpeällistä väkivaltaisuutta Sudburyn asemalla heitettiin kananmunia Norman Nurembergin fiiskaan sunnuntaina. Mutta pahimmin tästä väkivallan työstä kärsi , rv liltenkin Sudburyn kaupungin maine/ja erikoisesti ne, jotka tämän ' ' {räkivallantyön järjestivät. '•sj;:>Ai^ ' Kuten lehtemme on kertonut, sunnuntai-iltana pidettiin Fronte- • . |iac-hotellissa nuorison rauhankokous, minkä puhujana esiintyi Eu- ' 1 roopan matkalta juuri palannut Norman Nuremberg. Tähän tilaisuu- ?tK'y teen osallistui noin sata henkilöä |a heidän joukossaan kourallinen s||g5=''hisistisia hulikaaneja, jotka ilmeisesti oli sinne mobilisoitu tekemään työn'- kulissien takana pysyttelevien kiihoittajien hyväksi. '. '*'.} f Fronlenac-hotellissa jäivät hulikaanien väkivallaptyöt onneksi ^/-'r. lekemättä, mutta Nurembergin pois lähtiessä asemallai kerrotaan ta-fv^ », j^ah^uneen räikeätä uhkailua ja munien viskomista. r/l' * l '^y^ O" ,kysyttävii, yttä kuka on väkivallan harjoittaja Sudbu- ||g*|Bäa||j;g^ v.''".': :; -;-;/':/-;"^:.- V V i 3ileidän (iedossamnie ei ole ainoatakaan tapausta, että työvä^n- ' liikkeen piinkään ^aaran toimesta olisi mobilisoitu' mihinkään sud- 'V'^','feUfylaiseen kokoukseen hulikaanijbukkoja rähjäämään." "Yhtään al- ; hoata taantumuksen apostolia ei täällä ole kananmunilla kivitetty. He ; , ovat työväenliikkeen tqimest^vsaaneet vapaasti jp pelkäämättä puhua c-ja kulkea,' 5Cliittä**'tbista friaata qvat-maalarin, housut". Ne jotka lyöväenliiketjä:syyttävät.epädemokraattiseksi ja väkivaltaiseksi voi-^ .: . ''^laksi, ösoihäutuivalkin siksi itse! ' : ; l 'Erikqip^n-pj^eksuttavj^a on fiidettävä'sitä tapaa^ "niUlä^aikäl- " ; linen Sudbury Daily 'Sfar tähän tajpahtumaan suhtautui. Ensil^i .sej .{eki .l^kenvpitaivansav niiden aviistamiseksi, jotka hai ; näitä hulikäanljoukkoja^ tähän nuorison' rauhankokoukseen. Sitten se parjasi ja np^stamM.asi; väkivallan ikohteeksijout^ nuorukaista, •jolla muun•'oTiella oh' kunniallinen palvelushistbria'Canadan ilmavoi-* : mien upseerina. Toiselta puolen mainittu lehti ylLsti,suurina sankareina niitä "oppilaita" jotka kananmunilla heittelivät Nurembergia asemalla. Ja loppujen lopuksi olemme saaneet tietää, että nämä Siid-bury Starin "oppilaat", (yhtä ainoata poikkeusta lukuunottamatta) olivat hiljan Euroopasta tuotettuja '^kodittomia" (DP:ta), jotka oli ilmeisesti yllytetty tekemään karkei^työn joidenkin sodanlietsojien hyväksi. / Fasistiset 'Väkivallan työt on lopetettava alkuunsa tai muussa tapauksessa ne hukuttavat kaupungimme häpeään ja sekasortoon. Viranomaisten velvollisuus on huolehtia siitä, että harhaajohdetut ja fa-^ sistimielisel "kodittomat'* eivät joudu paheellisten voimien vaikutuk- ; seslBi rikosten tielle tässä, kaupungissa. Ja sudburylaisten yleensä . t ä y t y y vaaliaj että fasistihdikanismin kiitäminen Ja kiihoitt^minen on t " lehticn'palstoilIaiopetettJiva." ^ • ' Kaivostyöläisten u n l o n O U M i i ^ ^) Sudburyn osasto on pitkän alkaa dilut taantumuHsellisten uniojohtajtfeii; pti. humattakaan Incon,siln^tikkima. E i kä ihme> sillä .onhan se Canadan uhior lokaaleista yksi ^suurin, joten fääntu-miispamput byajt toivoneet päSseväh$ä siinä isänhöiinään Ja" zehklmäto. I n - coh herrat ovatiuonholllsesti tyytyvöi-sJnä" katselleet t^tä taistelua .toivossa, että eUei t ä t ä osastoa'saa. hajalle, n£th olisi ainakin jiyv^,'Jos olisi taanttimus^ johtajat, jöidenlkaiissa olisi hyvl^ vehkeillä työläisiä v^ftaan. Niin pian kuin remman Jalax^Jan 3W aai 6UU-Canadiassa' on taantiuttos etsinjrt keinoja sen iniirs-kaämlseksi^ Varsinkin vUmeisen parin vuoden ajan on t ä t ä hajoitusyritystä ajettu avoimesti.ja tarmokkaasti. Vuor^ s i sitten HtehtilnSudbtnryssa yritys unlon koko korkeimman Järjestifto- D c i s t o n valtaamiseksi, mutta' < kalvös-jn sulattimotyöläiset torjuivat tämän yrityksenpä vain yksi hajoitta Ja pääsi johtokimtaan. Pohjols-Ontario^ on-lustuivat hajoittajat siinä mäkrin. ett ä Timmhisin osasto käytätmölllsestl sanoen hajosi... Siellä kaivostyöläiset tuntevat sen &un. tällainen Syntyä meni mjrtiyyiv' niin yritettiin toista Uetä. COt:n taäntumi»johtaJat arvelivat, että .ehkäpä johto onostettävissajb Jos siinä onnistutaan, nliiribdkb. käy suunni-teUnan mukaan.; NUnpäjII7MMSW:n ii piirin johtajan eteen pantiin syötti. l%xastyÖW«n-ii:^ra Johtaja Millard esitti kaiyostyöläf&teti Joti^Jälte Caf-^ liniUe,että nyt onparasliittailUim 8W terästyölälstea tmioon. EU^i h än ^ e n suosfu, niin Carlin ei pääse CCF:n elujliotdto^^ ment|n vaalässa^'Kuxf Carlin'et t ä hän suostunut Jo yksistä^, siitä syystä, että, h ä n oii' u ^ u i n e h jäsenilleen j a tmicmsa p e r i a a t t ^ e . n i l n hän ei päässyt (X3F:n ehdokkaaksi Ja lisäksi 1-Ähet erotettUnrtJCEtfJi-.jäfitenyydestä. 'Hyökkäykseen^IfO&IBXSVtf, Vastaan rytyi tämän Jälkeen- liJttohaUitus. Kaikki l U M l & S ^ r H amerikkalaiset ja saatiinkin paras sopimus mitä koskaan on.itä-Canadan Icaivoksissa s a a tu. Sellamen <^li vain mahdollista kun seisottiin' ykshnielisenä vaatimusten takana. Terästyölälsten johtaja Millard el antanut perään ja siksi hän lähetti Sudbiuyn alueelle viime kesänä J im Russelhi, joka oli aikoinaan JUMMSVV: järjestäjä Sudburyssa. Sensijaan, että Russell olisi yrittänyt järjestää liiitä muutamia terästyöläisiä^ joita^ ehkä löytyy Sudburyn ympäristöltä^ hän ryhtyi Järjestäinään union sisällä olemia tyytymättömiä vanhoillisia ainek-i: ia yleiseen •rym^^köön uiiion joh^toa •V4staan- Tämä ryntäys- järiestettiin miln perinpohjaisesti, että siihen saa^ •f4in mukaan vieläpä osa katolisista papeista, Joipeni toimesta, 'julkaistiin alaisilleen kaivo;Äydiälsille paimenkirje, jossa kehoitettiin äänestämään nykyistä Johtoa vastaan/ Patataantn- :iiifuksellisestl Sudbufy Däil>'; Starista ;tuli J im Russelin ja hänen känkinsä äänenkannattaja, joka syöksi lokaa union edistysmielisen jäsenistön silmille. edustajat karkoitettiin rajan iääkse. Rautaeshippu* slkäU kuin ]tJMMSW^ oli kysymyksessä; 'piitaoiettiin rajalle. Canadalaiset tmion .edustajat eivät päässeet myöskäa^ . . 1^ Kummankin maä|£;J^pltalistlj^ hal-lItlikset, ryht7iVSt'^emaiui vanhoUli. ala uniojohtajik.''^* . 'Itaivofliyaiaiset ovat s i l e ä ä väkeä.'" ttaskaa kova työ on' tehnyt heistä t.lipumatonta.väk^.! Byhdjrtiiin tali^ tfeluun "tmdesta" tyS^tosoplmuksesta ' Patav.uihoillinen Vapaa Sanakin, Jonka monet lukijat ovat rehellisiä tmlon Jäsemä, osallistui taantiunuk-sen ristiretkeen.' Joulukuun.4 päivän numerossa se Julkaisi kh-joituksen, lonka otsikko oli "Sudburyn kommu- .i?istit hyökkäävät" Ja alaotsikko "Törkeitä hyökkäyksiä kaivosmiesten uni-' OfiS^'. ossa". Vanhaankin kun kaivostyöläiset lukivat kirjoituksen he päästivät tibrdnaunm. . Siinä mm. Eanottiip setnaavasti: - . .. "Kommunistien toimesta on levitetty vieläpä lentolehtisiäkhi kaivosmlcsr ten keskuuteen, joissa; oman union jäseniä, niitä;: jotka eivät tanssi koni-: munlstien pillin mukaan, solvataan kaikella lavaUa; ollen yksi syytös pam. James Russellrnimistä ehdokasta vastaan . . Vai olL James Russell ehdokas. Sitä ei kaivosmiehet täällä SudburynjT»- päristöUä tietäneet,' kaikkein vÖiiffl-män näkivät hänen nhneään äänes-^ tysllstalla. Ui^ort sääntöjen mukaisesti hm ei oUut edes kelvollinen eb-dokkaakfi ja sUtä syystä ei tlctysU siihen pyrkinytkään, ' Mutta eihän; •kaivostyiöläiset voi; sUle ^m.itään j« Vapaa Sana.^ettl hänet omaksi ch- .dokkaaksgpn. ' Mutta Joka tietää .Vapaan Sanan kannan unloihln n ä h d e ^ , jei pdottar kaan sUtä totuutta tässä enemi*» kuin-mulssäkaarii työläisten asioissa. Vaalit ovat olleöt Ja menneet, PäSJ-tävämmln kuin koskaan aikalsemg, jäyhät nikkelhi kaivajat ja sulattsjj* torjuivat iiaantumuksenhaJoittByri-, lyksenV Kun saa saappaan kuvan kapuoleensaV.nihi eihän se ole m i iw raiellyttävä Joululahja taäntumukscBr sille. Mutta-niiUe miehille. JoItW> Vlytyy epäterveellisissä oloifsa Ja f kaalia työllä hankklÄ itseljecfa'ia P*' heilieen niukan' leivän 'oU se iloniffl joiUulahja.. Kunnia Sudburyn ytm'' Tistön kaivos- ja sulatthnotyöläisffl^ jotka,eivät ole vain osoittaneet jumatonta . taistelutarmoa, " m»^ myöskin poUitUsta valveutuneisuutM- . Hauskaa Joulua kaikille lukijoillenJr, mel—UotL ' ' m"
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 16, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481216 |
Description
Title | 1948-12-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu, 2 Tiistaina, Joulukuun 14 p. —- Tuesday,,Dec. 14
ii-i
i i
(f^nnelltsita ^ittta liuotta
I f e * . . . „....,.„.. ,....„-...
' l U B E B T X ) — Ixulepentlent I^bor
OtJBäii ot FtnnUb^ Canadlax»/ Es-
;iä]U]sbe(l Nov. etu 1917. Authoxjzed
.ilfi^^fieeoiui cla$8 tnail by th^ Post
lOfllce Departxnent, Ottawa. Pub-
^Ittibed timce vreekly: T u e s d a j s^
;4<9^ii»efdayB and SatiiTdays by^y^
:JPablIsi|!ng Company l i d , at 100-103
^pbtu St. W^ Sudbuxy^ Ont., Canada.
Telepbones: Biutnes OfQce 4-42U.
Edltorial Office 4-42ffi». 'Manager
E. suksi. Edltor W. Eklund. ISaSUBg
addreaii-Box ^ , Sudbtcty. OiOiuio.
Advenialng, ratea upon; apjdicatiaFu
Transldtlon free of cbaige. '
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3^23
. 3 k k . 2W
Yhdysvalloissa: 'l-vk:/T.OO 6 kki.3Ä0.
Suomessa: - ; 1 vfc< 7.50 § W?.-4a5.
Joulutervehdys
^Sllfiehtemme toimitus Ja henkilökunta kokonaisuudessaan liittyy
> i t l j^lm totutun tavan mukaan yleiseen juhlatunteeseen ja toivottaa
^<'i^ökaie maantniehillemme ja erikoisesti Vapauden iMkijakunnalle ja
'amoittajille hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta.^'
Ji;V>4Ji' Satnalla kertaa haluamme esittää mitä sulimmat kiitokset siitä
"j;^^^i^t»tyvästä kannatuksesta minkä lehtemme'on. kuluneen vuoden
;;:V^^a saanut kirjeenvaihtajiltaan, asiamiehiltään, koko lukijakun^
|'.'«iijtaan ja myös ilmoittajiltaan. Tuqreimpina esimerkkeinä hyvin ja
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Huomenna' jculuk. 17 pnä täyttää
lehtemme asiamiehenä iouninut Uno
Savolainen 60 vuotta.
Päivän sankari syntyi Impilahdella,
jossa h ä n cli kirjoilla kapinaan saakka
i a Joutui kapinan johdosta vanki-leiriUe,
josta'hän karkasi /Sukevalta)
seuraavassa syyskuussa ; päätyen ::!y>r
puita Muurmannin Suomalaiseen Xer
gionaan. ^ ''r,''
': Hän on Canadassa' 'ollessaan tehnyt
metsätöjtä e t u p ä ä ^ ' feijjn? seui'
d«ilIa--,pdhJois-;Qptarto5sa, Jcuuluen-metsätyölälsten
v miioon^ j a ; Canadan
Suoin^iaiseeh Järjestöön miltei koka
Canadassa.olcnsa ajan. '
Tolvotammehänelle. hyvää;^ terveyt^
tä Ja Jatkuvaa toimintatarmoa.«
Kyspiy](siaia
vastaiiksm
iv.nft,^ 66-sivuinen joulunumero. Säilyköön ja kehittyköön tulevana-
, (>'«ionna'täma toinen toistaan lähentyminen Canadan suomalaisten työ-
•~ ",tB|^pie yhteiseksi hy.väk3i!
.Tänä jouluna, kuten aina lähes 2,000 vuoden aikana, toistetaan
\ •5t|
m
llisesti enkelten Bethlehemin paimenille antamaa sanomaa:
aasia rauha ja- ihmisille hyvä tahto."
V5!.v»?i Tästä kauniista raubansanomasta .huolimatta sodat ovat kuiten-jatkuvasti
raadelleet, ihmiskuntaa ja erikoisemmin'sitä ihmiskun-
V',iJ4ja osaa, mikä kantaa lipussaan kristinuskon tunnuksia. Ovatpa
*t \ jDj|kut kristinuskon.edustajina esiintjivät henkilöt, kuten esimerMksi •
^'/'Jdrkin arkkipiispa tri C. F. Garbett menneet taas niin pitkälle, että
,Jvakivat ''tunnustamaan jotta sota ci ole kaikkein suurin pahe" (BUP
^J"'J;^aut^tie'to Lontoosta, lokak. 14 pnä 1948), Mainita myös täytyy,
V ^^^täjesim. Englannin kirkko -'hyväksyi (atomi) pommien pudottami-
-"^sotilaskohteisiin" {M^:n uutistieto Lontoosta marraskuun 10 pnä
' ^1948). 'Ei siis ole ihme, vaikka kirkot valittavatkin- kannatuksensa
'7-pahenemista, sillä sodan ihailu ja atomipommien puolustaminen eivät
'^itfenkä rauhansanoman kanssa. . Ihmis^
Runnan hyvinvoinnin ja nimeriomaanvrauhan kannalta^ kat^e^Ä^^^
,Jansamvp)istä elämää, sillä ihminen ja yhteiskunta-paräntuva^^JkJuu
; X^^^istiivat vgorovaikutuksessa keskenään. ' T^^stä op^tult^n ristiriÄta
1} johtuu.se Ijirkkojen kannatuksen vahieneminen^ mis,tä<'n)iti tiseip^nyt
y iuulethme pappiemme puhuvan. Krii§in polijimmajsena syynä on
Raajojen joukkojen keskuudessa kehittynyt tietoinen lai vaistovarai-
"J ' ien käsitys, mikä voidaan tulkita vuorisaarnan kehoituksella: Paran-
.1 jaja paranna itsesi!' ^ ^
J Ylläkuvatussa tilanteessa on havaittavissa, että työväenliikkeen
{' / ja kirkon virallisen johdon, erikoisesti roomalaiskatolisen kirkon Joh.-
V *äon ja työväenliikkeen välillä"oleva juopa on syvenemässä. Ja kuiten-
, ''tin on sanottava, että tämä on vain hetkellinen, kirkon johdon sairaa-foisuudesta
johtuva ilmiö. > Jeesus iNTatsarealaisen opetukset ovat val-
^ (an muuta kuin mammonan ja sen sotien palvelemista. Rikkaalle
' ^iehelle hän neuvoit "Myy kaikki, mitä sinulla on ja anna vaivai-
;feille." Ja häp^huudahti: '-Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän
äpij kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan." Omistuskysymys-
7~7 en perusteella^ alkukristillinen seurakunta oli kommunistinen luon-f
leeltaan, mutta alkukristillisen kommunismin ja nykyisen tieteellisen
fosialismin välillä oli seuraava suuri ero: Alkukristillinen kommu-
%a;£v^ismi vaati koko omaisuuden yhteisyyttä mutta tieteellinen sosialismi
Rajoittuu vain tuotantovälineiden yhteiskunnallistuttamiseen siten,
"' ettei,mikään yksi ihminen voi riistää toisen työn tuloksia. Tieteellisen
' ' sosialismin teorian ideologiana ei ole uskonto, kuten oli alkukristilli-s
m vaan tiede, mikä palvelee koko'yhteiskuntaa.
. ' J, Varmuudella voidaan ylläolevan perusteella luottaa siihen, että
ulevaisuudessa kirkkokansa lähestyy vastustamattomalla voimalla
yöväenliikettä ja myös siihen, että kielteisellä asenteellaan työväen-riikeliä
ja rauhan asiaa »kohtaan kirkon oikeistojohto vahingoittaa
arkon ja sen seuraajien asiaa .Toisella puolen työväenliikkeen täy-yy.
ennakkoluulottomasti pyrkiä yhteistoimintaan , kirkkokansan
Kysymys: 1) Kuinka'naimaton nainen
pääsee Canadan kansalaiseksi?
2) Mikä on ulkomaalaisen naisen asema
mennessään naimisiin ulkomaalaisen
miehen kanssa? 3)' Onko ulko-ini^
Iainen; caoadalaisen: kaiussa naimisiin
meimyt nainen Jtansaläinen, jos
nahnlsiinmeno: t^pahtid ennen uuden
Mnsalaislain^voims^nMoar eli ennen
tammik. 1 päivää 1547? ,
I |Vasiaas: l)'"Natoatoift näfnen pääsee
Canadan kansalaiseksi jalvanfamalla
tavalla kuin mieskin.'',1^)^ Ulkomaalainen
nainen, joka^ron, mennyt nai-;
misiin; tässä . n^aassa ulkomaalaisen
nilchen kanssa, voi ipäästä Canadan
kansalaiseksi, vaikka mlfes pysyisikin
ulkomaalaisena. Naisen tulee: tässä
tapauksessa seiu-ata kansalaiseksi p ä ä -
semisekseen aivan samaa menetelmää
kuin naimattomien naisten ja tulee
täyttää samat vaatimukset: 3) Nainen,
Joka on mennyt naimislin'''enh!sn' tamm
i k u u n ' l p : n ä v l 9 4 7 . voimaantullutta
Canadan (Kansalalslakiä sellaisen
miehen kanssa* Joka. olisi^pUut/kansa-lahien,
Jos laki olisi ollut saloin voimassa,
on Canadan kansalainen. Jos
hänet> on laillisesti laskettu tähän
mpiahan ja.'saahQtl: täällä, vakituisen;
ä^npaikkaoikeudexi ennen Canadan
kansalaislain voimaantuloa, eli. siis
;€riniBn itammlkvu^-1 päjivää IH'}-^
tC^, DSS.' •
Hearstiii perukoilla'
suljeflruselta
mefs^kämppiä
€SJ:n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-16-02