1950-09-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m m i l 'IS? l i i 'Myi mm ms i liiti" .(tiMUTV) Xndepezulent labor Ee,d Stakts^L EOdHltioere W 4^-^42^^ä n^d ;I MläaBiläusi^g adtltesS Boi 69. Sodbuiy, Ontarfo. ^^OCfiee '^»Bättment; Ottava^ FQI»^ B8be4 tluioe vreekly: T u e sd a jrs^ l!teimlasB axul Saturdays ti!7i Vapaus "lyatiJBlatUm ftee <0f d i a i ^ TltAUSHXNNAT: Canadassa: 1 TIC ex» 6 kk. 3J25 VhdysraUoIaitai 1 vk, 7-Ö^ 6 kk. 8^ Suomessar : 1 vk. TOQ e kk. 4^ Kuten lehtemhw uutfepsastoiy imutakin huoiT»ttavia W kirjoittaessa on jo lähes lOO.OOO suoma- _ ^. ^ . . issa.';:;;;-r:;^;';^\ Slit^iiÄ on sekä vi-että lyöty nyrkkiä pöytään jä sanottu, ettei sellainen jatkua. Esimerkkinä mainittakoon hallituspuolueen '«Maakansa", joka luki lakia vieFäpä soäderopuolueelle ja piti elo- Viftjieisina päivinä t j ^ • ^^ieÖ^n tdiolta ei onko palkkojen nostamiseen tosiasialUsia syitä ja edelly-yaän seurataan eräänlaista y i i i ^ k ^ pa-öttamaan wkeväinmän panee tuossa asiat kokonaan päälaelleen; Aina siitä Stk ätliyMSh^JjpJloin ''n^- '^^^^^^^•iS^iJX^:, sivuutettHn haffi^^ on vallinnut todeljyinen viidakkolaki, missä^suurpääoma on väkevämmän ' ' '^^^^ huonontanut sekä työläisten että pientalonpoi-elintasoa. Oikeistososialidemokraattisen Fagerholmin hurtat kaksi nujerre-hintoja, täytyy samalla kun suurporhojen voitto-osingot ovat ksi. työläisten tyytymättömyys jatkuvasti lisään: katkeruuden malja on kuohunut yli laito-näinen vaatii, että tähän asti toteutetun väke^^nunän oikeuden asemesta on toteutettava todellisjta oikeutta annettava ajan vaatimuksia vastaavat palkankorotukset ja järjestettä-yhteiskunnan vähempiosaisillekin taataan säädyl-jös työläisten oikeutettuja vaatimuksia ei , . tyy^yt^tä, jos valituksia ei oteta huomioon, jos vUdakkolain mukaan imttfiiAnxk poliisikapuhin muodossa kivi leivän asemesta, tai jos turvau-btkeistososialidemokraattisten jobtajäin petostemppuihin, niin ratkaisun tuonnemmaksi ja voi muodostaa poliittisen-i J h kriisin, minkä <kautta tulevat Suuremmatkin liudistukset ja paran- " mahdollisiksi. :in Iisi J5 „ P H ; p,:!v^ R j ^ -•«. Oikeisti^aisuudestaan ennestään tunnettu C p F : n parlamenttijäsen ^Sfy' i Ahgus Mäc^nnis (Vanwuver East piiristä) saavutti kuluneen viikon 'r"'l/s j äil(4na uuden ennätykstn. Hän sivuutti oik«stolaisessa jäykkäkou-f--'!\ ' . ^vski/hjlftuksessa vieEpäjPuqlueen,kansallisen johtajan mr.Cold-lifiiSilsI useimmiten mahdoton erottaa libferaali- ja tor3^u6lueen johtajien kannanotoista. Ä^t. i^gus Macl.i)m*s sanoi alahuoneen istunnossa pitämänsä sotai-stti^ puheen yhteydessä, että vaikkei hän haluakaan julkisesti arvostella odaän puolueensa paavia, niin hän katsoo kuitenkin, että mr. M . J . . CqUivftU oli esittänyt epäreatisen katsantokannan Formosan suhteen. '•?3^r. Coldwell oli C C F : n puoluejohtajan ominaisuudessa esittänyt si^ilaiseti hurskaan toivomuksen, että kenraali Chiahg Kai-shek pitäisi potkia pois Formosasta ja antaa Formosan väestölle tilaisuus valita <iij»ah hallituksensa. Mr. Coldwellin mielessä oli epäilemättä se, että jds Cliiäng Kai-shekin hallituskomentoa vähän siistittäisiin, niin se ai^taisi jonkinlaisen "oikeutuksen'^ sosialistien kannatukselle. 1 Miiita. tämä ei tyydyttänyt Vancouver Eastin kunnioitettavaa jä- ^ijtäjvo^eistpsosiaUdemokfaattista Angus Maclhnista. Mr. Maclnnis käsittää, että- Wall Streetin miehet vaativat tukemaan imperialistista ohjelniaansa kaikessa alastomuudessaan eivätkä suostu mihinkään sokerotmistemppuihin. Siksi hän päätti hypätä ilman muuta Wall ailf?etih pösöje^^ ja sanoi, että mr. Coldwell puhuu pöty* . Niin julkeata työväenliikkeen asian pettämistä kura ylläoleva onkin, kaikkein kummallisin on kuitenkin se "perustelu", millä mr. Maplnnis kantaansa puolusteli. Hän sanoi mr. Coldwellin kantaa epärealiseksl siksi että sinä hetkenä, jolloin Chiang Kai-shek potkais-t j ^ n ^ i s Förmosasta, kommunistit tulevat <ti]alle. ; J:4 kun on vain kaksi vaihtoehtoa, joko Chiang Kal<shekin johdolla järjestetty kapitalistien mätä diktatuurihallitus, tai konvmunistien johdolla järjestettävä progressiivinen kansanrintamahallitus, niin oi-k^ istososiaiidemojcraattinen johtomies, mr. Maclnnis tekee empimättä viUiQtaiisa. Hän omaksuu punastumatta itselleen suurpääoman miehistä muodostetun Chiank Kai-shekin mädän hallituksen. 'Sivumennen, sanoen on mielenkiintoista todeta kuinka toivottomaan asemaan^ oikeistososialidemokraattiset johtajat ovat ajautuneet. li^iUe. ei tule, mieleenkään enää, että 'Ikolmas tie" on mahdollinen. 'Hsjiiyöntävät, että. heidän aatekumppaninsa ovat Formosassa, kuten »liuuaJlalun Kaukoidässä pelanneiet k hävinneet. He näkeväin vain kaksi vaihtoehtoa — joko suurpääoman diktatuuri tai so-siÄUstm,: ja he valitsevat. "omakseen" niinkin mädän diktatuurihalli-tuksen kuin on Chiang Kai-shekin k<^1akunta Formosassa! • Tämä sellaisenaan ei ole- mikään poikkeuksellinen ilmiö sosialide-nu^ raattisCen petturijohtajain keskuudessa. Tämä jäykkäkouristus-tauti; missä oikeistososialidemokraattiset johtajat pelkäävät omaa mtoneisjo/ltläähkii»!^^ omaksumaansa Marxin teo-riaav tääUä ja erinäisissä Euroopan maissa, suunnittelevat sosialistisista', periaatteista vapautettua uutta ohjehnaa kokonaan, kuten Cana-dassa). Se on kansainvälinen jäykkäkouristustauti mikä jäytää oi-kei& tososialidemokraat tisia johtajia kaikkialla siellä, missä ne vielä tekevät rengin, töitään suurpääoman hyväksi. Yleisenä tuntomerkkinä, tälle taudille on se, että se vaatii potilailtaan jyrkkää kommunis-tivastaista asennetta silloinkin kun "potilas" tietää ja käsittää, että kommunistit ovat oikeassa. Kirjailija Hagar Olsson on äskettäisessä artikkelissaan kuvannut tämän kurjan jäykkäkouristustaudin oireet Seuraavasti: • "V^aikuttaa muuten siltä, kuin koko yhteiskunta ja poliittinen elämä olisivat saaneet jäykkäkouristuksen vain pelosta tehdä jotakin, jota* myös kommunistien voidaan ajatella tukevan. Se on vaarallisimpia- satimiayonihin demokratia milloinkaan on joutunut. Siten se luopuu, vapaasta arvostetuoikeudestaan ja tuomitsee itsensä hedelmättö-inään ja valonarkaan puolustusasenteeseen, joka estää sitä vpittamas-faomia heikkouksiaan." ' Kuten ylläolevasta näkyy, tämä jäykkäkouristustauti on niin vaarallista, että sen puristettavalcsi joutuneet oikeistososialidemokraattiset johtajat hätääntyvät tukemaan läpeensä mätää Chiang Kai-shekin klilduä, jota vääristellen vielä sanotaan joksikin faallitiri;seksi. 4 SYNTYMÄPÄIVIÄ : Mn. Manda Vartiainen Sointula£t3, B. C. täyttää 75 vuotta 11 päivä syyskuuta. .• . ,. •• • • •• ^ Herman Alanen Port Arthurista täyttää 70 vuotta tänä päivänä. O n nittelumme päivän sankareille. Mitä nittut sanovat KAAPIII PAKSUINTA BAPAA POIS VAATTEISTAAN Havaittuaan Joutuneensa Siihen a - «emaan, että se on yksinään "oikeassa" ja koko tämän maan järjestynyt työväenliike "väärissä", Toronton Vapaa Sana yritti viime torstaina kaapia pois suurinta rapamää-rää, mikä sen riekaleisiin tarttui 'kie-murellessaan tuhkaläjässä' autatieyh-tlöiden j a niiden hyväksi toimivien politiikkojen edes.sä. Saaden ehkä ohkalsuä siitä kun uusi "työvoima-minlsteimme" sanoi työnpälvän-i, että autatletyöllästen lakko oli sittenkin "laillinen" Vapaa Sana sanoi nyt autatietyölälsten lakosta: " . . . Eivätkä tulokset olleet kokonaan vahingollisia, ei edes työväen kannalta (katsottuna . . . " Mutta porvarin palve-lemishalu vetää poikia vastustamattomalla voimalla puoleensa ja niin Vapaa Sana jättää kalkkein verisim-män syntinsä tunnustamatta, Sensijaan se Jatkoi St. Laiuentin h a l l i tuksen^ törkeiden toimenpiteiden kaunistelemista ja peittelemistä sanoen vastoin parempia tietojaan: " . . . Tärkeänä on pidettävä sitä, ettei parlamentti ryhtynyt sanelemaan mitään pakkomääräyksiä työläisten järjes-tymisolkeuden suhteen . . . " Tämä sittenkin, vaikka rautatletyöläiset määrättiin vissin ajan kuluessa lopettamaan lakkonsa ja palaamaan työnantajain ehdoilla takaisin työhön, kunnes halUtus antaa lopullisen määräyksen (jos sopimusta ei tehdä) millä ehdoilla rautatietyöläisten täytyy jäädä työhön! A S K E L ASKELEELTA KEPPOJEN : . . . Ensiksi cahadälaisia hävittäjiä Koreaan; sitten R C A F : n transportti-laivue; lupaus ettei maajoukkoja lähetetä. Sitten parlamentin tai kansan mielipidettä kysymättä hallitus päätti jänkkien painostuksesta järjestää erlkoisprikaatin missä on 5,000 miestä, nyt 9,000 . . . — Charles Sinis, Canadian Tribune lehdessä. SUOJELE PAHANTEKIJÄÄ . • • Lakis Success, N , Y . — Y K : n Turvallisuusneuvosto (kieltäytyi tänään tuomitsemasta Ylidysvaltain pommi-tusmeneteimää Koreassa. Se eväsi 'Neuvostoliiton vaatimuksen, että Y K sekaantuu asiaan j a lopettaa Yhdysvaltain pommitushyökkäykset pcfh-joiskorealaisia vastaan ... — Max Harrelson, AP:n kirjeenvaihtaja, syysk. 7 pnä. Parhaan osoituksen Canadan r a u - tatleiakkolaisten todellisesta mielialasta "antoi 1,500 C N R : n työläistä Sratfcrdfssa. kieltäytymällä '•• v^l&z- -masta työhön ennenkuin hallitukien pakollisen orjaiyö-ssvittelulain määräämä 48 timnm aika o2i kulunut loppuun. - "Me pysymms; lakossa paolijöhön saakka siitä yksinkertaisesta syystä, että lakkokömltea 'äähefti'siten", a-settl lakkckomltean puheenjohtaja Tom Flanagan a s i l n . "Hallitus antoi meille 48 tuntia aikaa työttön: palaamiseen j a me :tulemme käyttämään Oskar Reinikainen Port Arthur. — Oscar Reinikainen, Joka tunnetaan CSJ:n marssin säveltäjänä maanmiestemme keskuudessa kautta Canadan, kuol i odottamatta täkäläisessä sairäa-lassa lyhyen sairauden jälkeen v i i me lauantaina. Hautajaiset p i dettiin torstaina 299 Arthur Streetin varrella sijaitsevasta Chapelis-ta. Reinikainen haudattiin River-siden hautausmaahan. — H. Es-peland. sen kokonaan." "Ma emma pidä hallituksesta ja me emme myöskdän, pidä Toronton sa-: nomalehd!Etä", lausuivat lakkolaiset. Stratfordin C N B : n työläisten päätös heijastaa sitä, mitä i u u r i enemmistö rautatlelakkolaislsta. tunsi. He olivat valmiita ja innostuneita vastustamaan hallituksen pakollista so-vittelulakia ja seisomaan lalekovahti-linjalla siihen asti, k u n heidän vaatimuksensa olisi voitettu. ^ Mutta tämän sijasta voitto slep^tiln heidän I käsistään epävarmojen ja pelokkaitten Johtajien toimesta^ jotka, pettivät rivi jäsenistön yhdennellätcisia 'hetkellä. VOIMAKAS KANNATUS Rautatlelakkolaiset eivät olleet y k sin valmistautuneet osoittamaan todellista voimaansa. ; H s i h i n olisi y h tynyt enemmistö, jos • ei kaikki, järjestyneestä työväestöstä. Autotyöfäi-set, terastyöläiset. sähkötyöläiset, kaivosmiehet, merimiehet, pakkaamotyö-läiset ja yleensä kaikkien alojen rir vijäsenet odottivat signaalia nousta maanlaajuiseen mielenösoitutkseen hallituksen lakkojen särkemisaEetusta vastaan. Monissa pääkeskuksissa .o!i jo muodostettu TLC-CCL:n' yhteiset toiminnankomiteat. Kaikki mitä vielä tarvittiin oli alkamissignäali, Mutta Frank Hall jä A; R. Mosher eivät käyttäneet; heidän hallussaan olevaa voimaa, he eivät kutsuneet e-siin reserviarmeijaa joka olivaimilna. He antautuivat. Ilmoittivat (häpeällisesti, että he k u t s u i t , l a k k o l a j i t työhön jos hallituksen pakollinen» sovit-teiulaki hyväksytään. He tekivät pMtöksensä -täydellisM perääntymisestä aikana, jolloin työväenliikkeen mieliala o l i kiehumapislieessä — jolloin hallitus» olisi epäillyt poimia, jcs rautatieläisten johto ollsi^-^ttanut päättävän kannan. ' > - •au - • T A K A I S K U TYLÄISILLE Spnicedale. — Eräs tunnctuim-pi kansalaisemme, Oscar. Reinikainen kuoli äkkiä tk. 2 pnä Port Arthurissa, missä hän on viimeaikoina asunut. Kotoisin Viipurin läänistä, Reinikainen saapui tänne Sprucedaleeh noin 25 vuotta sitten. . Reinikainen oli erikoisesti tunnettu lahjakkaana musiikkimiehe. nä. Hilpeänä seuramiehenä hänellä oli laaja tuttavapiiri. Reinikaiselta Jäi vaimo ja tytär Elna .Port Arthuriin srftä sisar Elsle Sprucedaleen. — C . H. SNS:n valtuuskunta Neuvostoliittoon Helsinki. — Elok. 15 pnä lähti täältä SN-Seuran kaikkiaan 17 henkilöä käsittävän valtuuskunnan ensimmäinen osa Neuvostoliittoon ja toinen osa lähti pari päivää myöhemmin lentokoneella. Valtuuskunnan johtajana toimii SN-Seuran valtuuston varapuheenjohtaja kansanedustaja Paavo Leskinen. Aikaisemmin on Neuvostoliitto:n lähtenyt Suomesta naisten ja nuorten valtuuskunnat ja myöhemmin lähtee vielä ammattiyhdistysväen valtuuskunta, jonka jäsenet vahtaan työpalkoilta, yhteistoiminnassa S N - S:n ja S A K : n kanssa. Sirola-Opistoon 86 Helsinki. — Luku\-uodeksi 1950— 51 on Sirola-Oplstc on pyrkinyt kaikkiaan 114 opiskelijaa. Näistä hyväksyttiin oppilaiksi yhteensä 86. joista 24 on naisia. Lakkc loppui ilman että työläiset olisivat saaneet täydellistä voittoa-minkä saamiseen heillä oli mahdollisuus. Se myöskin merkitsi sitä, että koko Canadan työväenliike sai, vakavan takaiskun. Merkityksetöntä neljän sentin tuntipalkan nousua »^mahdollisesti sentti pari lisää sovintolautakunnassa.), tulevat corporatsiiohit käyttämään mittatikkuna tulevaisuudessa, kun yleinen palkkojen korotus-liike nousee. Suurbisneksen ja hallituksen provosoima lakko o l i sellaisenaan osa y - leisestä hyökkäyksestä työväestöä vastaan. 40 tunnin työvilfckcvaatimus ei ole uusi. Myöskään el ole salaisuus, että rautatieläisten palkat ovat olleet j a ovat edelleen, paljon alapuolella sen mitä maksetaan enemmistössä Canadan teollisuuksissa. Rautatieläiset ovat, Frank. H a l l in mukaan. 55 tilalla Canadan teollisuuksien palkkatilastossa. E I V Ä T H A L U A M U U T T A A S I V UA Mutta Canadan suurbisnes ei h a lua antaa 40 tunnin työviikkoa rautatieläisille. Jos 125,000 työläistä, olisi vdttanut tämän, olisi se voinut merkitä vaatimuksen tulemista yleiseksi, keko maatÄ käsittäväksi kamppailuko sl. Yksinkertaisesti, jos rautatieläiset olisi\-at voittaneet uudet vaatimuksensa täydellisesti, olisi se aiheuttanut yleisen' palkkojen korottamislllkkeen voittoilun johdosta tapahtunseri hintojen nousun aiheuttaman elintason alentumisen korjaamiseksi. Suurbisnes provosoi laken ja toivoi voivansa murskata sen täydellisesti. Mitä suurbisnes, hallitus (myös'Hall j a Mosher) eivät arvioineet oiketo, oli xautatietyölälsten milltanttinen tais-teluhalu ja laaja heidän vaatimuksi-ensa kannatusliike. Rautatieläisten mielialasta antaa hyvän kuvan esimerkiksi Ehoy Roljsonin selostiis T o ronton Labor CounciUn f CCL»: kokoukselle. Robscn, yksi rautatieläisten liiton pääkorlstuksJsta, sanoi kuinka "satoja puheluja ja telsgrammeja"; saapuu union jäseniltä, joissa protes-teerataan sen johdosta, että neuvot-telukcmitea on 'Ijerääntynytr liian paljon". Tämä silloin, kun ensimmäinen komppanioille esitetty kompromissiehdotus tuli julliiseksi. • , P A K O T T I H A L L I T U K S EN PER.*ANTYMÄ. 2 tN Myösldn hallitus itse oli hälyynty-nyt rautatielakkolaisten päättävän e-siintymisen ja heidän sa a mansa y l e i sen kannatuksen takia. Tämä pakot^ ti St. Laurentin viimeisillä minuuteilla perääntymään" alkuperäisestä salaisesta lakiestlyksestä, joka oli vai-, mistettu parlamentille eiittämis^ varten. Tätä lakiesitystä ei ole 'saatettu julkisuuteen, mutta ci voi olla Kirj. M d Colby epäilystä, etteikö se ollut paljcn j y r kempi kuin se mikä lopullisesti h y väksyttiin. Alkuperäisestä laki/esti-tyksestä luovuttiin sen jälkeen kun Trades and Labor Congre:s of Canar da. The Canadian Congress of Labor, the Canadian and atäolic Cönfederä-titin Labor. j a Joint Legislative Com-mittee ofthe Raihvay RuAölng T r a - des, yhlSelsesti protesteeraslvat sitä vastaan.; Tästä alkuperäisestä l a k i - ase-esityXsestä luopuminen osoittaa, että TOitio olisi voitu saavuttaa, jos union korkein johto ci olisi pettänyt rivijäsenlstöä. P A K O L L I S U U D E N AATE Laki joka lopullisesti hyväksyttiin, va:kka el ollutkaan n i i n ankara kuin alkuperäinen, oin perusteena pakolliselle sovittelulle j a sitä voidaan tule-vaisuudessa^ käyttääjckaisen suuremman lakon mtu-tamlseen, riippuen työläisvastaisena miekkana unioliik-keen yllä. Se on ensimmäinen huomattavampi lainlaadinnallinen uhka sen jälkeen, kun unlonismi tootlin "lailliseksi" v. 1872. Mitä rautatieläiset salvat? Laki jota käytettiin lakon rSkkomlsnuija-na, m-iarää pabollisen sovittelim, jos neuvotteluissa el ole päästy sovintoon 30 päivän aikana. Se antaa lakkolaisille neljän sentin tuntipalkkakoro-tuksen. Kaikki lisäkcrotukset ja p a rannukset on saatava neuvottelujen kautta (joka ei näytä mahdolliselta), tai hallituksen nimittämän sovintolautakunnan määräyksellä; MITKÄ OVAT TOIMINTA-MÄÄRÄYKSET?'' Laki edellyttää 40 tunnin työviikon viimeistään ennen syysk. l p . 1951, iiiutta ei. inäärittele edellyttääkö se 5- päivälstä viikkoa jota rautatlemiset halusivat, ei/myöskäan määrittele samaa palkkaa 4Ö-tunhin viikolta. Yksi voitto, .jonka lakkolaiset m i - lltanttisella; esiintymisellään ; salvat lakita, on hotepi j a laivojen työläisten sisällyttäminen kaikkiin sopimuksiin jotka tehdään. Tämä kohtasi kcmp-t a n i o l ^ r i kovan vastuksen. •Neuvoteltavana ön 'vielä komppanioiden vaatimus uusista lilkenhöi-mlsasetuksista, jotka: voidaan kääntää sahoiksi työnkiihoitus ja työstä-poistaminen. Ellei rivi jäsenistön onnistu torjua tätä, n i i n tulee: 40 t u n nin, .tsöviikpsta: saatu hyöty, poisiptjyhr käistyksi.' ,'•;";•; V ; . ; ^ ' ; «Olevansa työläisten ''poliittinan käsi» V2r£i". e i tehnyt mitään mobilisoidak*^ secn lakkoZaisills kannatu:ta. M; J ; CoIdvveU, *aati parlamenhi erIKoias-i-tuntoa,- mutta kun se tuli n i i n kohd'sti hSn tulen, erhallitusta ja lakanrikkr-mialakia "vastaan, mutta Donald Gordoniin. Coldwell tiesi, ett-i rautatieläiset ei%'ät tykkää Gordonista, ja siksi hun pelasi 'työläisten ^onpatialla' voidakseen^ paeta taistelusta lakon-t rikkomisläkla vastaan. Kun lopullinen äänestys laista tuli, äänestivät C C F : n jäsenet 'hallituksen!mukana. . CONROY P U O L U S T I L A K I A Samaan aikaan kun jotkut johtavat C C F : n jäsenet..kuten Murray Cotte-r i l l . Toronton Labor CounciUn (CCL), nimitti:. lain r ? ' lakonrikk:mishenkeä "fantastiseksi;* ja kun . H . Millard puhui välttämättömyydestä' hylätä lakiesitys, C C F : n jäsen Pat Conroy, C C L : n sihteeri-rahastonhoitaja, antoi e^ityksellfslkaimatuksen varauksitta.. • .:- . ^ • • . . "Minä luulen, että pääministeri oli oikeassa kun hän sanoi, että se ei ols pakkca', sanoi Conroy; "Hän kääitteli sitä yksinkertaiselta näkökannalta. Se onkin ainoa, olkea tapa katsoa sitä." COF:n parlamenttijäsenet eivät kuulleet johtavien unionlstijäsenlansä ääntä, eivätkä myöskään ottaneet v a kavasti Mr. Millardin sanoja, mutta yhtyivät Conroyfein. poliisi estettävä ahdistama ' äTff ronto;-: Ontlv Sfeäi' Emu-in; e d n ^ tajisto mikä milloinkaan on vieraillut Toronton kaupunginvaltuuston 'ickoushuoneessa esitti t-lällä kaupungin pormestarille Ja ^ontrollilauta•^ kunnan jäsenille Jyrkän protestin Sam Micbnickin pieksämisen Ja. y - •ieensä raubanv adressin"allekirjoitusten kerää jien bäiritsemisen 'Johdosta. K u t e n aikais:mmin en kerrottu pie&SiTätv poliisit SamMlcknickin, J c^ ka on KanEallken t^'61äiBnuort€n: Jär-' jestön järjestäjä, hänen ollessaan keräämässä nimiä rauhan pressiin. •Mrs. Rae Luckcck luki lautakuh-, nalle Canadan Bauhan Congrte^ laatiman memorandumin, JOsSa hun r-SITÄ= EILUOTOOA . Pcmmari. loka oU assttanm, tIeaEemana-ojenfi kät-hsä ( •velevälle hyvin puetulle helle. ' O l e n pahoillani, mutta nyt kiire, annan teille joteZI mtnnav sanoi herra Bis ' E i , ei se sovi', sanci ';Ette Totkäfiittää kuinka ^aa minä. menetän tavoin iiiottoa." antamalla] J Ä S E N I S T Ö N M I E L TÄ E I K Y S Y T T Y ' Rlk&urlsopimus, Jpka saattoi M c s - herin ja H a l l i n "tanssimaan ilosta", oli — hotelli ja steamship>työlälsiä koskevaa kohtaa lukuunottamatta — täydellisesti sama kuin rautatieyhtiöiden alkuperähxen ehdotus. K u i t e n kin Hall ja Mosher hyväksyivät lain ja vaivautumatta ed.es kysymään jäsenistön mielipidettä ;kutsuivat 'työläiset takaisin työhön. Päinvastoin kuin John L . Levvis, joka torjui hyökkäyksen silloin kun Taft Hartlöy laki Yhdysvalloissai uhkasi mainarelta, Mosher j a Hall vastaansanomatta hyväksyivät lakonrikkcmislain Cana-dassa. ; .••.',' C C F : N R O O L I H Ä P E Ä L L I N EN Koko lakon ajan näytteli C C F häpeällistä roolia. Puolue, joka sanoo EI SOTAMIELIALAA Yksi lako» nälköaloista on ec, että se ei ainoastaan jjyyhkäissyt Korean sotaa pois sanomalehtien pääotsikoista, mutta myöskhi osoitti selvästi ettei Canadan työläisten enemmistö ole kiintynyt sotaan siihen osallistumisen merkei^ä. ^Rautatieläiset eivä.t käsittäneet asiaa siten, että heidän lak-ikonsa olisi "epälojaalisuuden" osoitus, mikäli Korean sota on kysymyksessä. He osoittivat, että heidän päätarkoituksensa on taloudellin3n. Tämän oli käsittänyt myöskin hallitus ja uniol-den korkeat oikeistolaiset johtajat, sillä el yksikään puhuja kummaltakaan puolelta maininnut Koreaa syyksi miksi.rautatieläisten tulee palata työhön. , MITÄ ON TEHTÄVÄ osoitettiin pormestarin - luvanneen e-delliseUe edustajistolle, että poliisien lekaantumista rauhan adressin a!Ie-kirjoitusten keräämiseen tullaan tutkimaan. "Tällä kertaa", sanoi Mrs. Luckock.' "ine emme ole tulleet pyytämään vaan vaatimaan". Hän esitti vaatimuksen Julkisen kuulustelun järjestämisestä tällaisen laittomuur den estämiseksi. ; Pormestari, myönnettyään että e n nemminkin on tapahtunut raakamai-suuksia poliisien taholta, Eanoi, etlel poliisikomission Iniulustelua • voida pitää ennenkuin vastasyytös Michnic* kia vastaan on käsitelty oiSceudessa. Jos todistudiset osoittavat poliiseja vastaan tehdjrt syytökset oikeiksi t u l laan kuulustelu pitämään. • Kontrolleri Lamport o l i sitä nueltä, että poliisikomissioni oli määrättävä suorittamaan tutkimulcsen, k<)ska mahdollisesti todistukset poliisien raakamäisuudesta eivät tule esille oir keudessa.- , Dr. J . G . Bndlcott, Canadan- f(|aiu-han Congressin puheenjohtaja,, vaati poliisia määrättäväksi palauttamaan kaikki sen kaappaamat ratihan adres-silistat. Pormestari McCallum myönsi, ettei psliisilla ole oikeutta ratäian adressiin nimilistojen takavarikoimiseen eilcä lupaa häiritä nimlenkerää-jiä. Hän e i sanonut voivansa ymniär-tää kuinka sellaista on ;|roinut t a pahtua. Kontrolleri Lamport sanoi, että sen kannan.' mikäU hän on kysymyksessä, n i i n hän ei kannata nimien kerääjien hät^yyt- .1 tumista ja kehoittl erästä edustajis- OLI HALVEMPAA Kafei vanhaa taimaria yhteisistä ystävistään. : Toinen sanoi simiUisesu* "fia nl paran elämä näyttää olevaJ ohitse." > ' Toinen vastasi heti: «Mutta ei, sehän tulee paljcn ha OLI SEKAISIN Smith heräsi Ikeskeliä yötä kuuluvaan kauheaan räminään.! hän.lMtsoi ikkunasta näki hän f han katuvaunun «eisovah edustalla. "Mikä hätänä, kaveri;, YmÄ konduktotrllle. ''No nUnä koetan saada tätä trolUa takailin johdon päälle' Iitti konduktööri. '•Weil", vastasi Smith, "mutta^ tä pääkadulla, tällä kadulla katuvaunutietä." .< .• • • • . . . .• • . TULI LOPULTA LHAN K Eräässä englanUIaisessa saa de^sä julkaistiin seuraava ilmi Myytävänä lieipomoillke; kevaeitoi suuri leivinuuni; cmlstaja ollut siinä seitsemän TU hyvä syy poistumiseen; ODOTTAVAISM .Nuoret rakastavaiset kuluttiva kaansa. aamuhämjssä. Poika äkkiä: : •'Rakkaani, ovatko vanhemjjjj S u . Toii suostuneet, avioliittoomme?" "Eivät vielä", vastasi tyttö tyen lähemmäksi pojan olkap. ^'Isä e l ole sanonut mitään ja odottaa voidakseen sanoa vasi Mitä tapahtuu nyt? Rautatieläisten union rivijäsenet, jotka eivät ole saaneet palkarikbrotustä kahteen vuo-^ teen, eivät vei hyväksyä neljän sentin • tarjousta.' !opulliseiksI.::iViimeiset hintojen nousut ovat jo pyhlUneefc pois tämän pienen nousun. Myöskään he eivät voi, hyväksyä uutta Ulken-nölmlssimnnitelmaa, joka merkitsee työnluihoitustai Heidän täytyy vaatia, että johtajat taistelevat 5-päiväi-sen j a 40-tuntisen työviikon puolesta nyt, eikä-.iv.t 1951. Yhdeisä muldsn Canadan .järjestyneiden' työläisten kanssa rautatieläisten cn taisteltava päättävästi' St/-Laurentin.lakonrlkko-mislain romuttamiseksi. Tämän kuun aikana pidettävissä C C L : n ja T L C : n konventsioneissa t u lee edustajien nousta vastustamaan johtajien hyväksymää lakia ja vaatimaan, että (konventsionien tulee e-sittää hallltukäelle malnltim lain k u moamista.'-'^- v**^, DEMOKRATIA SÄILYTETTÄVÄ ton Jäsentä, Jota myös äökettäln oU tutkittu, kääntymään hänen puoleensa jo» sellaista vielä tapahtuu. Myösldn Demokraattisten Oikeuksien LiUto ja Toronton: Civil Bights Union esittivät protestit samasta siasta. Rautatieläisten unioiden sisällä k3T)syy aika, suurille mutitoksille. •Rautatieläiset dkävat havaita enem- nlstön yhtöistolminta kalkissa osas-johtajansa ovat pettäneet- heidät. Frank Hall, joka Järjesti «iyökS&yk- «en Candlan SeamsnsUhiota'vastaan, tulee havaituksi, yhdessä Moshferln kanssa niiksi, jotka "nousivat alta" kun kriisi tUIl j a auttoivat hallitusta lakon lopettamisessa. Rautatieläisillä on paljon työtä huoneensa puhdistamisessa.: Hädän täytyy palauttaa uniclttensa fdsäinen demokratia, heidän täytyy palauttaa unlonsa jäsenistölle. Kaikki tämä voidaan tehdä, mutta taistelun täytyy lähteä pohjalta. RlvijäsenlstÖ on Jo osoittanut todellista mllitanttistä taH^ toä pikettilainien Järjestämisessä ja toiminnassa palauttaakseen .liinlönsa takaisin kokeneitten byrokfäattleh isekä hallitiiksen yes-miesten käsistä. Se voidaan tehdä — Inmnvijäse-mäh j a enen että heidän pää- • toissa nousee— Ja tehdä nyt. EI EDES PXAPUSSIA Vieraat Jä perhe istuivat jo pöydässä kun talsn emäntä h tärkeän puuttellisuuden. :taän sanoi nuhdellen pikkui •^'mlksi ihmeessä et pannut haarukflcaa mr. TVhiten laui .;,;"En luullut hänen tarvitsevaa tä",, sanoi Betty puolustellen, isä. sanoi hänen syövän kuin nen." Kysymyksiä ja ?astaak$k • s n n i L i A v i o L n T ro Kysymys: Onko Ontariossa dollista solmita sivilUavlollltto? : Vastaus: Maakunnan lalnlaaf kunnan viime istuntokaudella: symä laki siviiliavioliitoista tulee] maan / lokak. 2 pnä, jonka kIrkoUisten avioliittojen lisäksi daanscimia siviillaviollittoja kaij tuomarien, piirituom^ien tai tuomarien toimesta. Ensimmäinen vaunulasti miä;.lähetettiin British Columbia kanag^hValleystä vuonna 19(B. Kesälomalla ollessamme vallitsi kylmä, sateinen, amingöton j a k a l a ton sää. Siitä syystä jouduimme lukemaan ajan kuluksi mm. kapitalistien suurlehtiä ja havaitsimme niistä uutisen, että Uudessa Seelannissa on t a - pahttmut pienoinen reformi, sillä siellä on pantu parlamentin ylähuone, senaatti, pois päiviltä. Tapausta pidettiin taantumuksellisten piirissä miir-heellisena Ilmiönä. Koska Canädassakin puhutaan a i nakin vaalien aikana, jopa muulloinkin, Senaatin tarpeettomuudesta ja tappamisesta, n i i n herätti tapaus vähän- iiuomiot a täälläkin. Viime aikoina on kysymys senaatin poistamisesta tai ainakin sen ''uudistamisesta" tullut tämän tästä tapeetllle siltä varsin yksinkertaisesta syystä, että senaatissa on m i l t e i ykslncmaan llbe-raalihallituksen nimittämiä jäserUä koska liberaalihaUitus on ollut vallassa pitkän aikaa. Aina kun joku k o n - servatiivmeh senaatin jäsen on kuollut on hänen tilalleen nimitetty tähän eiäkevaarlen klubiin joku ansioitunut liberaali, k u n tätä menoa jatkim vietä mieltä, että tämä esihistoriallinen laitos olisi ?ferta kaikkiaan taipeeton j a että se olisi siitä sy:^stä tapettava r-r päästettävä p«ls päiviltä mahdollisimman kivuttomalla tavalla. Silloin kuin liberaalit olivat vastusttispuolu-eena ja väheminlstönä parlamentissa, puhuivat liberaalit varsin Jyrkästi senaatin pöistamasesta. Niiri, sanoimme mainitun Uuden Seelannin tatpauksen herättäneen huomiota täälläkin. Ainakin senaatin libeffaalineh 67-vuotias jäsen, Norman Patterson,^ antoi sen johdosta lausunnon Carladian Pressille: " E n «sko tällä tapauksella olevan mitään vaikutusta ajatteluun Can-adassa. Senaatilla on Canadassa o l lut varsin vakava vaikutus. Uskon suuren yleisön käsittävän sen", sanoi tämä senaattori Fort Willlamis- • ta. ^ Se on varsin piyöreä lausunto; Tosiasia kuitenkta on, että Jos asiasta ää-nestettäisim Järvienpäässä. olisi valtava enenunistö senaatta tappamisen kannalla ja sama mieliala vallitsee suiu-ln piirtein kaikkialla maassa. S i l - palö, timosl se nim. Canadan liittovaltion piai-lamenttirakennukseh.. Koska alahuöiieien Ja ylähuoneenkin piti saada pikaisesti kokoontumispaikat hiin päätti hallitus sijoittaa ne silloiseen kansalliseen museoon.: Tiässä mUseoh tyhjentämishpnamassa touhuttiin luonnollisestikin tulisella kiiz<eellä. Lieneekö se johtunut tästä kihreestä vai oliko jo slllota vhdeskoionnaläisla tässä pyhätössä, kaikessa .tapauks^sa jäi museon eri huoneiden oville niiden .entisiä ntolkUpiäivlifefedolllsesti Joku tyhncielMi^^ '4ttä Jos huariöldfeii oviUe Jätetääh lUmlkUvet n i in parlamentin jäsenet löytävät paremmin pyrkhnäänsä paikkaan. Nilhpärsitten väitetään tapahtuneen, että senaatin kokoushuoneen arvelle oU Jäänyt äinil-kilpi, johon oli hyvta kauniisti j a t a i teellisesti maalattu saiiat: "t^dhlnto-rialljset eläbaet". Lieneekö ' se pUut njs. kohtalon sormi, joka oli saanut aikaah tämän hyvin asiallisen mutta senaatin arvoa kolhivan sattunian? Siitä ei ole ainakaan tähän päivään mennessä päästy selville vaikka asian johdosta suoritettiin laajat Ja perusi teelliset tutkimukset. Monet canadalaiset arvelivat j ö s i l loin, että ''esihistortauiset eläimet" on hyvin sattuva Ja kuvaava «näärl-tehnä senaatista. Olemme varinat, että lä jonkun vuoden, ei senaattim jää jä senaatiUa on oUut Canadassa var-amoatakaan konservatiivista jäsentä vaan on se tykkänään Uberaalleh miehittämä. Tästä seikasta Johtuukin/että konservatiivit -vaativat senaatta "^udistamista" tavaUa tai toisella. Konservatiivit eivät yleensä mene n i in pitkälle, että vaatisivat tämän eläke-vaarien klubta poistamista, mutta kansan keskuudessa ollaan yleensä s l - sta huöhp vaikutus j a "suuri yleisö käsittää sen" tarpeettomaksi. •I^ä^4Sp5|^ttia koskeva asia johti mieleemine e i ^ n kuvaavan tosikertomuksen, senaatissa. S* on seuraavan tapainen: ' Kun <:>ttawassa oli 1916 suuri tuli-tämä mlellpldfe oh 8«tt jälkeen tUUut entistä yleisemmäksi koska s^aatti on joutunut entistä enemmto epäsuö-J ^naatin jäsen 23 vuotta, slobn kansan keskuudessa tatpeetto^ ^ — .. timnkflia ja mkknja vastaan", donaldnäki tarpeelliseksi i kaiJorttilaltoksen, Joka saattaisi dö -mitättömäksi kaiken sen i alahuone olisi mahdollisesti pako t u - myöntämään kansan vaat Johdosta, sellaisen elimen, joka « taisi "tarkistaa" alahuoneen tyon| "tarpeeii vaatiessa" hyljätä sen. | lainen laitos, ylähuone (senaatti)J täisi-i muodostaa "vanhemmista i mfthlstä". Jotka hallitus nimitti kuten sen jälkeen on tapahti"' ! Asiä^ oUehon i tista muodostunut vallassaoleran ^ iuttsn eläkcväarien klubi, johon rotetaan" kalkki "ansioituneet" iuiben miehet kuudentuhannen irtJöslpalkalle ynnä muffle! suuksllie. Jos esim. Joku pud' mies Jää uUdeUeen valitsematta huoneeseen, voidaan tämä tejl faylkääinä mies nimittää "ansloide johdosta koko eUnkaudekieen • t i h jäseneksi. E t & ky^myksessä on tod<n feläkevaarien idubi sitä todistaa-että siUoto harvohi kuin J tuu7, saattaa istunnon aika niinkta lyhyeen aikaan kuin nuuttlin. kuten tapahtul^ojft talvena. E i sitaä Istunnot k ^ ^ kauan kun on runsaasti hiä kuta oUeshn. 102 vuodOTi kudUut senaattori George mana ja taantumukselUsoia laitoksena.- K u n Canadan nykyistä liittovaltiota InuodostettUn jia tehoin suUniiitel-mia pjb-lanienttastiaiteen; sanoi s i l ^ nen päämtalsteri John A . Mecdonald. että parlamentta pitää^muodinstua kahde.<;tä kamarista, a l a - ja ylähuoneesta.' Hän vaati senaatin muodos^ Jemaansa saakka, eikä puteJ»"*] naatta Istunnoissa sinä aikana I käan. kaiken lisäksi ei a r w ^ paättordlla ole mitään s y ^ , tuä istiinnoihta koska ^ ilpaikkansa Jos ovat e d ^ ^ a ^i tuhtokauden aikana saapuriJ». Senaatti on siis toikesa, esihistoriallisten e l ä J « " ^ ritä parempi mitä P * » " ^ , tnmista suojelukseksi frosbavaen Tsa-(etäan t i ^ s ä^ OY-IOO V Vi u 07-251 E M Li Dr.261 B M Li DY.262 H K LI 535 T R LI IM 8i A L 713 T Vni, Li IM El n L B 2093 I li 81.101 B m Sj
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-09-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500909 |
Description
Title | 1950-09-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m m i l
'IS? l i i 'Myi
mm ms i
liiti"
.(tiMUTV) Xndepezulent labor
Ee,d Stakts^L EOdHltioere W 4^-^42^^ä n^d ;I MläaBiläusi^g
adtltesS Boi 69. Sodbuiy, Ontarfo.
^^OCfiee '^»Bättment; Ottava^ FQI»^ B8be4 tluioe vreekly: T u e sd a jrs^
l!teimlasB axul Saturdays ti!7i Vapaus
"lyatiJBlatUm ftee <0f d i a i ^
TltAUSHXNNAT: Canadassa: 1 TIC ex» 6 kk. 3J25
VhdysraUoIaitai 1 vk, 7-Ö^ 6 kk. 8^ Suomessar : 1 vk. TOQ e kk. 4^
Kuten lehtemhw uutfepsastoiy
imutakin huoiT»ttavia W
kirjoittaessa on jo lähes lOO.OOO suoma-
_ ^. ^ . . issa.';:;;;-r:;^;';^\
Slit^iiÄ on sekä vi-että
lyöty nyrkkiä pöytään jä sanottu, ettei sellainen
jatkua. Esimerkkinä mainittakoon hallituspuolueen
'«Maakansa", joka luki lakia vieFäpä soäderopuolueelle ja piti elo-
Viftjieisina päivinä t j ^ •
^^ieÖ^n tdiolta ei
onko palkkojen nostamiseen tosiasialUsia syitä ja edelly-yaän
seurataan eräänlaista y i i i ^ k ^ pa-öttamaan
wkeväinmän
panee tuossa asiat kokonaan päälaelleen; Aina siitä
Stk ätliyMSh^JjpJloin ''n^-
'^^^^^^^•iS^iJX^:, sivuutettHn haffi^^ on
vallinnut todeljyinen viidakkolaki, missä^suurpääoma on väkevämmän
' ' '^^^^ huonontanut sekä työläisten että pientalonpoi-elintasoa.
Oikeistososialidemokraattisen Fagerholmin hurtat
kaksi
nujerre-hintoja,
täytyy
samalla kun suurporhojen voitto-osingot ovat
ksi.
työläisten tyytymättömyys jatkuvasti lisään:
katkeruuden malja on kuohunut yli laito-näinen
vaatii, että tähän asti toteutetun
väke^^nunän oikeuden asemesta on toteutettava todellisjta oikeutta
annettava ajan vaatimuksia vastaavat palkankorotukset ja järjestettä-yhteiskunnan
vähempiosaisillekin taataan säädyl-jös
työläisten oikeutettuja vaatimuksia ei
, . tyy^yt^tä, jos valituksia ei oteta huomioon, jos vUdakkolain mukaan
imttfiiAnxk poliisikapuhin muodossa kivi leivän asemesta, tai jos turvau-btkeistososialidemokraattisten
jobtajäin petostemppuihin, niin
ratkaisun tuonnemmaksi ja voi muodostaa poliittisen-i
J h kriisin, minkä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-09-09-02