Vapaus, September 13, 1949

              Sivu 4 ' Ttistaina/syyskuito'13 p; —T^es' 13
Canadan suomalaisista farmareista
viljelee 218 vuoi(ratuilla mailla
Otta.wa Canadan tilastollisen t o i - ! mäni>a maat täydelleen itse, sillämaa-miston
vuonna 1941 t o i m i t e t un väen-laskun
yhteydessä keräämien tietojen
mukaan o l i tässä maassa mainitun
vuoden kesäkuun 2 päivänä k a i k k i a an
3,229 suomalaisperuista farmaria, Jois­t
a 218 v i l j e l i vuokrattuja maita, pää­asiassa
a a v i k k o m ^ k u n n l s s a . Ainoas­t
a a n 83.68 prosenttia omisti viljele-l
a viljelleisiä o l i 292 o s i t t a in omistajia
t a i vuokraajia Ja 17 oli m u i d e n omis­tamien
farmien h o i u j i a.
Tämän maan suomalaisten farma­r
i e n omistussiihteet ilmenevät maa­k
u n n i t t a i n seuraavasta taulukosta,
jossa viimeisessä taulukossa m a i n i t a an
osaomistejian tai osavuokralaisten l u ­kumäärä.
Tjis«ä eräs Bass Laken, Ont, farmari raivaamassa maataan. Maakuntahalli-toksen
pääanalyseeraajaa tri A n ^ s Hill sanoo, ettei tätä paikkakuntaa olisi
koskaan pitänyt vallU maanviljelykseen.
1(iekonheiton uusin
A l v a n äskettäin k i r j o i t in tä.ssä l e h ­dessä
siltä, o n i o mahdollista rikkoa
kuulantyönnössä 18 m e t r i n raja. N y t
voimme puhua j a ennustella onko
mahdoIlLsta rikkoa kiekonheitossa 60
m e t r i n lumottu raja. Todella voim­me
uskoa että 60 m e t r i n raja" r i k o ­taan.
Siitä ei liene enää epäilystä­kään
k u n muistamme miten ahnaas­t
i jänkklen kiekkomlehet ahdLstavat
tätä rajaa.
Onhan tässä aivan tuoreessa muis­tissa
Fortune Gordicn Lissabonissa
heittämä uusi maailmanennätys, jota
e l k a i vielä k e r i t t y virallisesti hyväk-syäkään,
kun nyt tulee tieto koti­maastamme,
vanha.sta idyllisestä Hä­meenlinnasta,
että sama mies on
siellä parantanut omaa tulostaan u u _
della loistavalla maallmanennätyjcsel-lä
joka on nyt 56.97. Ei siis enää
puutu kuudestakympistä muuta k un
kolme metriä j a vaivaiset kolme sent­tiä.
J a että tämä tulos saavutetaan,
siihen uskon varmasti j a vakaasti.
K u n puhumme Irneidän .suomalais­ten
kiekkomiehistä,-niin täytyy sanoa
että kaukana hännillä tullaan tällä
hetke lä. K o t k a k s e n ennätys on muls.
taakseni 51.27. Nykyään ei enää ole
miestä, Joka olisi voinut rikkoa heille
Nuorten kukkojen
lihottaminen
Parhaana menetelmänä nuorten
kukkojen lihottamlsessa markkinoita
varten pidetään sitä, että n i i l l e edel­leenkin
annetaan kasvaville kanoille
valmistettua mäskiä j a runsaasti v i l ­jaa,
erikoisesti maissia. Maissia voi­daan
pitää n i i d e n edessä aina. Jos
on kuorittua maitoa v i l j a l t i , n i i n voi­daan
valmistaa kasteltua mäskiä
n i i n , että mäski tulee koldcareLseksi.
Sitä voidaan antaa k e r t a t a i kahdesti
pälvä-ssä. Yksistään vUJalle niitä ei
saisi Jättää, sillä kasvavat Icanat t a r ­vitsevat
jonkun määrän mäskiä.
Ontario ..
A l b e r t a ..
Sask.
B. C. . . ..
Manitoba
Quebec ..
N. B . . . ..
N. S
P. E. I.
Yhteensä
Yhteensä
. . . 1,708
. . . 650
,.. 401
. . 358
. . 93
. . 13
4
1
1
Omlst.
1,623
464
196
333
69
13
3
1
Hoit.
7
3
3
3
Vuokr.
22
79
92
11
13
Osa v i i j .
56
104
liö
11
•n
..3,229 2,702 17 218 292
Runsas sato Neuvostoliitossa ja
kansandemokratian maissa
suton englanninkielen Jä suomenkie­l
en Iltakoulu.
T i i s t a i n a , klo 7,30—9 i l l a l l a maksu­t
on englannin- Ja suomenkielen i l t a ­koulu
South FVjrcuplnen Old H i gh
School-rakemiuksessft.
K e s k i v i i k k o n a , k l o 4—5 i p . j a 5.30—
7.30 i l l a l l a , maksuton englanninkielen
i l t a k o u lu Pamour M i i i e s i n F i r s t A i d
luentosalissa, Pamoiu-, Ont.
Torstaina tai perjantaina seurakun­n
a n Ompeluseuran illanvietto kodeis­s
a tai pappilassa Suomen sota-orpo­jen,
- i n v a l l i d l en j a -leskien y.m. k o ­vaosaisten
hyväksi. Hyväntahtoisia
kahvikestien järjestämistarjouksia tä­hän
tarkoitukseen vastaanottaa pasto­r
i Heinonen Timmlnsissd. Schumache­rissa
j a S o u t h Porcupinessa. — A . I . H .
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WelllnKton Street,
Ottawa, Ontario.
PuheUn 6-2389
Suojapuita turmelevat-madot
Syksyllä puita turmelevat hyöntei­set
hiipivät maasta suojapuihin a i na
siihen asti k u n m a a a l k a a Jäätyä.
Siivetön naaras ilmestyy p u i h i n m u ­nineen.
Vakavaa vauriota voi t a p a h t u a k e ­väällä
jalavalle, (elm), tammelle Ja
muille suojapuille, Jos p u i t a turmeleva
hyönteinen o n saanut p u i h i n laske­tuksi
suuremman määrän mimlaan,
Joista sitten syntyy itoukkia.
Paras ehkäisykeino, mitä tiedetään,
on kääriä puun ympärille tavallista
knrpäspaperia, johon hyönteiset t a r t ­tuvat.
Paperi olisi pidettävä t a r t t u ­vassa
kunnossa kunnes maa o n jää­tynyt.
lumottua viidenkympin rajaa. S a ­moin
o n l a i t a kuulassa.
Keihäs o n todellinen suomalaislaji
Ja siinä n y t k i n ollaan tällä hetkellä
maailmahtilaston kärjessä, vaan u h ­kaavasti
lähestyvät jo monet maat
tämän hegemonian uhkaamisessa.
K u n tällä hetkellä katselemme kie­konheiton
kehitystä n i i n huomaa että
maailman parhaan kymmenen jouk­koon
sopii 7 amerikkalaista, kaksi
i t a l i a l a i s t a j a yksi saksalainen. Y l i ­voima
on siis valtava. Maailman
kymmenen parasta kiekkomiestä tällä
hetkel ä ovat: F. G o r d l e n . U S A , 56.97,
Adolfo Consolini. I t a l i a . 55.33 (1949),
Robert F i t c h . U S A 54.93 (1946>, G i u ­seppe
Tosi, I t a l i a 54.80 09481. Victor
Frank. U S A 54.23 il949t, Gordon
D u n n U S A 53.79 (1935 Archie H a r ­ris,
U S A 53.54 (1937). Hugh Canncn
U S A 53.29 (1943 >. Willie Schröder
Saksa, 53.10 (1933) j a K e n Carpenter
U S A 53.08 < 1936). Joko tänä s y k s j -
nä nähdään kuudenkympin heitto?
K a i k k i mahdollisuudet siihen kyllä­k
i n on. — Tekonimus.
M/S BATÖRY
Matkat S U O M E E N Ja S U O M E S T A Kööpenhaminan kautta
Suunnitelkaa syysmatkanne Suomeen nyt
Lähtien: 10. L O K A K U I T T A . Poikeaa HaHfaxlssa lokak. 12
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
Suuri henkilökohtaisesti johdettu jouluhnvimatka jouluk. 10
RUUANLAITToS|(ilNniNIU|||F||TUNNEL^^
PALVELU l H l f l W M m w m i , l l TARJOILU
Nopeat j a mukavat l a i v a - , r a u t a t i e - j a lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri p u o l i l l e Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadalcsenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE I N C .
205 Drummond B l g d L l l l? Ste-Catharintt St» W » MontrsaL
Ravinto parantunut,
hinnat alentuneet ja
vienti laajentunut
Neuvostoliitossa, kuten kaikissa
kansandemokraattisissa maissa, odo­tetaan
tähänastisten selostusten m u ­k
a a n mitä r u n s a i n t a satoa. S e o n p a ­rempi
k u i n m o i s i n v u o s i i n , erikoises­ti
odottavat Neuvostoliitto, Tsheltkb-slovakia.
U n k a r i , P u o l a j a R o m a n ia
ennätyksellistä satoa.
Neuvostpliiiton eteläisissä osissa o n
sadonkorjuu jo a l k a n u t . Voimalikaat
sateet kesäkuun toisella puoliskolla
ovat k a i k k i a l l a edistäneet v i l j a n k a s -
valmista. Jyvät ovat keädkokoisia.
K i r g i s i a , Moldovan tasavalta j a K u ­han
ovat ilmoittaneet hehtaarisadon
tulevan keskimääräistä suuremmfdcsi.
O h r a n sato tulee olemaan 160—180
puutaa (1 p u u t a = 16 k g ) heihtaaril-ta.
' •
Siperiassa, jossa Jo v i i m e vuonna
tuotettiin 8 miljoonaa puutaa viljaa
y l i valtion suunnitelman, valmistau­dutaan
runsaan sadon varalta.
K e r t s h i n niemimaalta tledoltetaan,
että tämänvuotinen sato ylittää v i i ­mevuotisen
huomattavasti.
R e h u v i l j a n sato tulee ennaldioarvi-oiden
mukaan olemaan joka puolella
hyvä. Siten voidaan nopeasti kas­vavalle
karjakannalle antaa vankka
rehuperusta.
Fjmätyssadot ovat tulleet ennen­kaikkea
sen vuoksi m a h d o l l i s i k s i , että
kollektiivitalouksiUa o n ollut, vielä
paljon suuremmassa määrin k u i n v i i ­me
vuonna, käytössään kylvökoneita,
keinolannoitusaineita j a maatalous­koneita.
Yksin koUektlivltaloudet
ovat tänä vuonna laajentaneet vilje­lysmaitansa
monella m i l j o o n a l l a heh­t
a a r i l l a.
Edelläsanotusta seuraa, että Neu-vostoUitolla
tulee tänä vuonna ole­maan
mahdollisuus viedä ulkomaille
p a l j on enemmän viljaa k u i n viime
vuonna.
Tshekkoslövalda odottaa myös tä­nä
vuonna erinomaista satoa. Maan
eteläosissa on sadonkorjuu alkanut
heinäkuun puolivälissä. Erikoisen
hyväksi tulee leipä- Jä rehuviljasato,
Joka tulee täydellisesti pel/ttämäÄn a i ­n
a k i n oman maan tarpeen, minkä
k a u t U tähän asti välttämättömän
suiu-i 'tuonti tulee tarpeettomaksi.
Suuri rehuviljasato tekee mahdolli­seksi
karjakannan jatkuvan nopean
lisäämisen.
U n k a r i o n samoin Jp a l k a n u t s a ­donkorjuun.
Leipäviljasato tulee
merkittävästi ylittämään vUme vuo-deräcln
hyvän sadon. Perunasta Ja
maissista sekä sokerijuurikkaasta ja
riisistä, o n odotettavissa «nnätyssaito-
Ja. v i l j a n j a e l i n t a r v i k k e i d en vienti
tulee tänä vuonna olemaan suurempi
k u i n viime vuonna. Sokerijuurik­k
a i s t a tulee olemaan suuri ylijäämä,
j a riisiä v o i U n k a r i ensimmäisen k e r ­r
a n viedä ulkomaille.
Puolassa ovat sadonkorjuutyöt
täydessä käynnissä. Neljävuotlskyl-vösuiinriitelma
y l i t e t t i i n . Talvlohra
o n suurinunalta osaltaan j o l e i k a t t u,
n i k i l n k o r j im jo m o n i n paöcoln a l k a ­nut.
Odotetaan viljan, hedelmien,
vihannesten y j n . ennätyssatoa.
Romania selittää satotoiveiden ko­hoavan.
Joka puolelta maata tulee
tietoja, joiden mukaan tämänvuoti­nen
sato o n edellisen vuoden satoa
huomattavasti parempi. Romania
voi viedä ulkomaille vehnää, r u i s t a j a
maissia. * ,
V a i k k a B n l ^ a kärsiUn pitkäai­kaisesta
kuivuudesta, i l m o i t e t a an s a ­don
tulevan keskiidcertaista parem­m
a n Kylvösuuimitelma o n täytetty
y l i suunnitelmien j a karjanboitotilo-
Farmari käytti
autoa, pyssyä ja
kirvestä jahdissa
Y o r k t o n l l a i n e n (Sask.) f a r m a r i Pe­ter
B r o w n käytti uutta taktiikkaa
isojen petojen metsästyksessä. Hän
käytti sUnä. autoa, J22 k a l i b e r i n pys­syä,
Ja kirvestä — Ja s a i s a a l i i k s i 35P
paunaa painavan karhun.
K a r h u y r i t t i pakoon B r o w n i n aja­essa
sitä a u t o l l a takaa J a m e n i kolme
m a l l i a Y o r k t o n l n pohjoispuolella ole­valle
lentokentälle j a murskasi siellä
p a r i ikkunaakin hädissään. Brown
ampui 12 k e r t a a tätä k a r h u a mutta
Joutui antamaan k u o l i n i s k u n k i r v e e l ­lä.
75,000 vasikkaa
yhdestä lehmästä
New Castle, E n g l a n t i . — Brittiläi­nen
'tiedemies selosti äskettäin tääl­lä,
että yksi ainoa sukuluetteloltu
lehmä v o i joskus tulevaisuudessa s y n - .
nyttää n i i n k i n monta k u i n 75,000 s i -
n l n a u h a i s t a vasikkaa.
S i r John' Russell, tunnettu maata-l
o u s a s l a i n t u n t i j a j a brittiläisen tie­deseuran
presidentti sanoi lehmän
v o i v a n päästä tähän mielikuvi;tus-maiseen
vaslkkamääxään liman, että
se kertaakaan joutuisi kestämään
synnytystuskia.
K a l k k i nämä vasikat tulisivat o l e ­m
a a n rotusonnin j a y h d e n ainoan r o -
tulehmän Jälkeläisiä, Joiden sUttämi-nen
tapahtuu keinotekoisesti.
Suunnitelma o n seuraava: K u n v a ­s
i k k a o n vielä pieni kudoserä heti
siittämisen jälkeen,, siirretään se r o -
tuemästään Ja i s t u t e t a an uudelleen
j o h o n k i n tavalliseen Itiunään. S i i ­hen
mennessä v a s i k k a o n saanut i t ­s
e e n i kaUcM rotulehmän piirteet.
T a v a l l i n e n lehmä synnyttää määrä­a
j a n sisällä l u o n n o l l i s e l l a tavalla» v a ­s
i k a n joka o n p e r i n y t sonni-Isältään
j a eiMltään k a i k k i rotulehmän o m i ­naisuudet
3,229 suomalaista
farmaria Caiiadassa
kesäkuussa 1941
Ottawa. — V u o n n a 1941 toimitetun
C a n a d an virallisen väenlaskun m u ­k
a a n o l i Canadassa m a i n i t u n vuoden
kesäkuun 2 pnä yhteensä 3,229 suoma­laisperuista
farmaria.-joista Suomessa
syntyneitä oli 2,557, j o t en Canadassa
Yhdysvalloissa Ja muualle syntyneitä
oU 672.
C a n a d an suomalalsperuiset farma­r
i t j a k a u t u i v a t m a a k u n n i t t a i n sieuraa-vastl
(sulkumerkeissä m a i n i t a a n Suo­messa
syntyneiden farmarien luku­määrä)
O n t a r i o .1,708 (1,548)
A l b e r t a 650 (360)
Sask. 401 (238)
B. C 358 (329)
M a n i t o b a 93 (69)-
Quebec 13 (10)
N. B . 4 (2)
N. S 1 (1)
P. E. I 1 (-)
Puolan unionisteilta
$25,000 Suomen lakko­laisten
avustamiseksi
Vafsmrm. — <ALN> — Poolan
Ammsttiiaiioidea keskuskomitea
on pUttinyt lainoittaa $25,000
Siumea hikkniatstm Ja heidän
perbeiUensi avnstaBilaelui "osoit-taakseen
ttten proletaarista soU-dacfsmittaaa
Snainen ty^isille,
Jotta taistelevat einitasoo laske­mista
Ja ititWft*nrr*^r**'' vastaan,
mllitanttisen ammattinnioyhtey-den,
paremman tnlevaJsanden Ja
fiytyvin dcnuAraattisen ranhan
puolesta".
Yhteensä 3,229 (2,557)
Samaan a i k a a n o l i C a n a d a n suoma­l
a i s en maaseutuväestön yhteinen l u ­kumäärä
24,186 asukasta: K a u p u n k i ­l
a i s t en lukumäärä o h 17,497 henkeä.
K i i n n o s t a v a n a seikkana o n tässä
yhteydessä todettava, että tämän
maan suomalaisten f a r m a r i e n enem­mistö
asui Ontarion maakunnassa,
k a i k k i a a n n o i n 53 prosenttia.
Heinänteko tulee
mekanisoiduksi
Asteettainen, mutta selvä muutos
on tapahtiunassa Itä-Ontarion h e i -
näntekomenetelmissä.
E n n e n sotaa m y y t i i n Itä-Ontarios­sa
n i i t t o k o n e i t a n o i n 6—7,00 kappa-l
e t t a vuodessa joista suuri enemmis­tö
hevosten vetämiä. Vuonna 1946
m y y t i i n 10,595 niittokonetta. Joista
8,980 o l i hevosten vetämiä, 93 t r a k -
t o r h i vetämiä j a 1,522 t r a k t o r i in
kiinnitettyjä.
Seuraavana vuonna (1947), j o l l o in
koneista o l i parempi v a l i n n a n mah­dollisuus,
m y y t i i n y l i 5 k e r t a a enem­män
t r a k t o r i n vetämiä niittokoneita
' k u in .V. 1946 j a t r a k t o r i i n k i i n n i t e t ­tyjen
niittokoneiden lidcumäörä p y ­syi
entisellään, m u t t a hevosten vetä­mien
niittokoneiden myynti väheni
16 prosentilla.
E n n e n sotaa käytettyjen nostetta-v
a l n lielnäharavain myynti o l i e n ­nen
sotaa 6 kertaa suureoipi k u in
k a i k k i e n muiden hara v a i n m^mti
yhteensä, m u t t a nyt tämä suhdelu­k
u o n enää vähän y l i 2—1. Heinän
lastaajakoneiden myynnit ovat l i ­sääntyneet.
M e k a n i s o i n n i n kehittymisen pää-syjmä
pidetään h a l u a nopeistuttaa j a
tehostaa heinäntekomenetelmlä. L i -
sävaikuttelna mainitaan t r a k t i ^ en
lukumäärän lisääntyminen, f a i m a -
rien talousaseman paraneminen ja
farmityövoiman puute.
Pitäkää naulaa
oikein kädessä
Naulatessakin voidaan käyttää
k a h t a menetelmää. Y k s i tapa jtÄi-t
a a usein peukalon miistumiseen.
T o i n e n tapa vaivattomaan naulaami­seen.
O i k e a tapa o n se, että pidetään
p e i & a l o l l a j a etusormella k i i n n i lä­heltä
n a u l a n k a n t a a . Jos n a i i l a l u i s ­kahtaa
pois. s l l l o h i vasaran päällä on
taipumusta työntää peukalon j a sor­men
sivulle suxiremmltta vaurioitta.
Väärä tapa o n se k t m pidetään
k i i n n i läheltä n a u l a n kärkeä puuta
vasten. Tämä aiheuttaa useimmiten
loukkaantumisen sillä naulaa k i i n ­ni
pitävät sormet ovat l l i k k u m a t t o -
mastl naulattavaa pintaa vasten. Jäs
n a u l a luiskahtaa, vasara iskee täl­laisessa
tapauksessa suoraan s o n n i l ­le.
j en määrä on suurentunut 84 % : l l a -
L i h a n tuotanto tulee tänä vuonna
olemaan kaksi k e r t a a n i i n s u u r i ' k u ln
vHme vuonna. Meijerituotteita tulee
olemaan 70 % enemmän väestön käy­tössä.
Nämä erinomaise*^ sadot Joita
Neuvostoliitossa j a kansandemokraftl-olssa
odotetaan, antavat mahdollisuu­den
väestön elintason jatkuvaan k o ­hoamiseen.
N y t Tjiidytääu voimaperäisiin v a l ­m
i s t e l u i h i n toisaalta TavintcRUan-teen
Jatkuvaksi parantamiselcsi ja
toisaalta taas hintsjen alentamiselcsL
Jakoavain putkityössä
J o s ei ole p u t k i a v a h i t a (plpe
Tvrench) käytettävissä metaUlputkea
kiristettäessä t a i pois otettaessa, j a ­k
o a v a i n j a k a r k e a villa täyttävät t e h ­tävän.
V i l l a pannaan Jakoavaimen l i U i k u -
m a t o n t a letikaa vasten j a jakoavain
s u l j e t a an putkea vasten siten, että
v i i l a j a l i i k k u v a l e u k a tarttuvat put­k
e e n Kääntövipuslmena voidaan
käyttää siekä jaloavatnta että v i i l aa
k i m h a n huolehditaan ettei v i i l a k a t ­kea.
Tämä yhdistelmä o n erikoisen
sopiva ahtaassa paikassa missä p u t k i -
avaimen käjrttö o n h a n k a l a a .
VÄLIAIKAINEN P U T K EN
KORJAUS . •
• Jos vesiputki rupeaa vuotamaan
eikä korjausmiestä ole h e t i m i t e n saa­tavissa,
veden t i p p u m i n e n voidaan l o ­pettaa
väliaikaisesti siten, että vuo-t
o p a i k a n päälle pannaan kumiput-kesta
(hose) h a l k a i s t u p a l a mikä k i ­ristetään
l u j a s t i p a l k a l l e e n tavallisen
p u r i s t i m e n (hose clamp) avulla.
Suomalaisia sanomalehti-miehiä
USA:n
HdsinkL — (S-S) — Syyskuun 2
pnä lähti Suomesta neljä sanomaleh-timiestä
Tukholmaan osallistuakseen
suuren am,erikkalaisen lentoyhtiön
A m e r i c a n Overseas A i r l i n e s i n järjes­tämään,
k a k s i v i i k k o a kestävään A m e -
Suomen urheilurin­taman
kuulumisia
iSooml-Seuran lähettämä arheUu-katsaus.)
S y y s k u im 1 pnä järjesti Kouvolan
a r h e l l l j a t jo perinteelliseksi tulleen
' K o u v o l a n k y m p i n " , j o s t a tänä vuon­i
a muodcfitui tuloksiltaan erinomal-l
e n . Viljo Heino on h i l j a k s e en k o -
lentanut kuntoaan juoksemalla r a n ­gan
sarjan k i l p a i l u j a , j o t k a muille
)lisivat olleet Jo l i i k a a . Karhulassa
liän kotiyleisön s i l m i e n «dessä r i k k oi
— ensi k e r r a n tänä vuonna — r e i ­l
u s t i puolen t t i n n i n r a j a n , joka pani
uumoilemaan hyvissä olpsuhteissa j o .
p a uutta maailmanennätystä. Sen-<
hän Zatopek o l i v i e n y t meiltä tänä
kesänä. J a tosiaan K o u v o l a n kym­mentuhantinen
yleisöjoukko s a i näh­dä
uuden ennätyksen, j o k a o l i tasan
yhtä sektmtia parempi k u i n Zatope-k
i n Juoksema. Hyvänä vetäjänä t o i ­mi
Koskela, j o k a Juoksi m a t k a n ensi
k e r r a n elämässään Hän jäi suun­n
i l l e e n kierroksen Heinosta, mutta
hän veti kaksi viimeistä kierrostaan
n i i n lujaa, että Heino saa kiittää
K o s k e l a a ennätyksensä synnystä. A j at
H e h i o 29.27,2 Ja K o s k e l a 30.41,4 K u n
Heino Juoksee ainoastaan ksrmpin
Tukholmassa, jossa stadionin r a t a on
tunnetusti nopea, n i i n o n m a h d o l l i ­suuksien
rajoissa, että uusi ennätys
noteerataan n. 29.20 -f- edelljrttäen
l u o n n o l l i s e s t i , , että sääsuhteet ovat
oivalliset. Syyskuun 10 pnä t u o k in
j o tiedetään. Heinon seurassa juok­sevat
Suomen Ukkonen, Joka S M - k l l -
pailuissa t u l i toiseksi j a N o r j a n Stok.
ken. Mielenkiintoista o n nähdä myös
'Ukkosen juoksu k u u l u j a tekijjöi(tä
vastaan. Ukkonen o n 25-vuotias t u r ­k
u l a i n e n T U L : n poika, jolla tule­vaisuus
o n edessään. K o ^ e l a l l e k y m .
p l o n toistaiseksi I l l an pitkä j a hän
k e s k i t t y y k i n vain 5.000 metrillä seu­r
a n a a n Salonen j a Mäkelä. Tässä
ottelussa lopullisesti todistetaan, o n ­ko
keskipitkien juoksujen hegemonia
palautettu Suomeen. Rohkenemme
n i i n uskoa.
Suomalaisia on pistäytynyt myös
ulkomaille. Siellä he ovat saavutta­neet
voittoja Ja hyviä tuloksia. H y y ­tiäinen
voitti Oslossa Järjestetyissä
Jenkkien jäähyväiskUpailulssa kei­hään
tuloksella 70,26,Salonen 5,000 m .
14.27,8, Dennis Johansson oli t o i n en
1,500 m:llä 3.49,6 j a T a i p a l e 3:s 3.51,2.
V o i t t a j a n a oli r a n s k a l a i n e n Vermie
3.49,4 Molemmat meikäläiset voivat
venyä Tukholmassa alle 3.50, jopa
uuteen Suomen ennätykseen. Mäkelä
on k i l p a i l l u t Ruotsissa j a voittanut
siellä reUusti parhaat tekijät 5,000
m:llä. Hänen parhain aikansa o li
14,20^
K o t i m a a s s a on myös k i l p a i l t u Ja
muutamissa lajeissa on saavutettu k o ­ko
hyviä tuloksia. K a l n l a u r i Juoksi
Kouvolassa 3,000:n esteet 9,16,6, joka
- n kesän kärkitulos. Honkonen on
hypännyt korkeutta 195, N i c k l e n 194
j a Lipasti 191. Moukarissa o h K u i ­vamäki
saanut k i i n n i kunnostaan Ja
tulos o l i 62,02. Kuxilaa on Lehtilä
pukannut 15,55, j o k a o n toiseksi paras
tulos maassamme. Lisäksi on 3,000
- ^ , 0 0 0 m : n juoksuissa lukuisasti u u ­s
i a tulokkaita jotka ovat nousseet
mestari- t a i A - l u o k k a a n .
T u k h o l m a n , ottelun jälkeen. Johon
suomalaisia osallistuu 29 sekä lisäksi
kolme 10-ottelijaa j a 5 maratoonaria,
on Helsingissä syyskuun 17—18 pnä
yleisurheiluottelu R a n s k a - Suomi. Se
voltettanee rellmnmln k u i n Tshek­koslovakiaa
vastaan, v a i k k a lajeja on
p a r i a vähemmän. Sensijaan ottelu
R u o t s i a vastaan, jää tältä vuodelta.
M u t t a jääköön, sillä R u o t s i on meille
toistaiseksi l i i a n kova pturtava. S en
saamaa etumatkaa olemme tuntu­vasti
lyhentäneet ja. T u k h o l m a n o t ­telussa
voimme puntaroida niahdölli-suuksiamme
p a p e r i l l a k i n . M u t t a ensi
vuonna saattaa o l l a j o u u s i ääni k e l ­lossa.
Odotellaan kärsivällisesti.
Helsingissä, syyskuim 7 pnä 1949.
Paavo J . Pitkänen.
Suomen rautateillä poltetaan noin
puolet vuoden
HelsinkL — Kuluneen kesän aikana
arvellaan Suomessa s a a d u n nostetuksi
n o i n -210,000 t o i m i a koneturvetta e l i
n o i n 20.000 tonnia vähemmän k u in
edellisen vuoden aikana.
Vuosi sitten o l i 85 turve^ömaata
toiminnassa eri p u o l i l l a Suomea ja
niistä 45 sellaista. Jotka pääasiassa
tuottivat turvetta myyntitarkoituk­seen,
k u n taas 40:11a työmaalla —
etupäässä teollisuuslaitosten j a r a u -
tatielaitoksen omistamia yrityksiä —
nostettiin polttoturvetta omaan tar­peeseen.
Tänä kesänä o n työmaiden
lukumäärä jonkin verran alentimut,
sillä 6—7 pienempää yritystä o n j o u -
unut lopettamaan toimintansa varo­j
en puutteen vuoksi.
Koneturvetuotannon ^cannattavai-äuuden
takaa valtio, joka v. 1945
hyväksytyn l a i n perusteella edelleen
myöntää h i n t a - j a m e n e k l t a k u u n k o -
neturvetuotantoa harjoittaville y h ­tiöille.
Takuu myönnettiin 7 : k s i vuo­deksi
yhtiön penistamisesta lukien.
Kymmenktmta vanhimpaa yritystä
t o i m i i nyt viimeistä vuotta valtion
myöntämän t a k u im turvin, mutta
suurimmalla osalla o n m e n d d d tiu"-
v a t t u viqlä pariksi — kolmeksi, jopa
neljäksikin vuodeksi eteenpäta.
N o i n 90,000 t o n n i i n arvellaan s en
koneturvemäärän nousevan, minkä
markkinoimisesta TalöonVi^
tulee huolehtimaaa.
määrästä menee raiuateM-,
j a loppuerä k ä y i ^ i^
neeksi valtion sairaaS
vaxddloissa jne. Raat«bt-n
€0 turvekäyiiöista v t t^
liikennöivät etupäässä
o s i l l a , joiden läheisyydet
VR: n turvetyömaat T.-
pitää jatkuvasti maiaitto
t u r e i t a turvekäyttöisiM
biUen käyttö politoaiaeeni
k l n verran halvemmaksi te,'
turve. Rautatielaitokfidfe "
kitsee siis rahallista tappw
koska pidetään tarpeeUisa
käytettävissä määräiynaia^
mainen polttoainereservi m-että
ulkomaisessa hinT
voisi sattua häiriöitä, on
t o s k in omalta osaltaan
läpltänyt kotimaisu
tantoa.
Koneturvetyömaat tarjoiij
kautena työtilaisuuksia
suurelle maaseudun
le. Parhaillaan on
4,500 työntekijää, joista
puolet o n naisia ja i ^ y
ikäisiä p o i k i a j a tyttöjä, jo^i
mäkseen suorittavat M
kevyempää työtä.
Neuvostoliitossa paljon varoja ja
aikaa urheilutoiminnan edistämiseei
rikan "l^rtölentoretkeen.", johon ottaa
osaa kaikkiaan 50 etirooppalaista leh-timiestä.
Suomen lehdistöä edustavat
Uuden Suomen toimittaja Kiut U n -
derfoorg. -* Helsingin Sanomien Arva
XSxi. Hufvudstadsbladetin K a i Bru­nila
säcä Suomm Sosialidemokraatin
Laari Sihyo.
Halutaan tietoja
Kalle Kielisen
sukulaisista
V i i m e h u h t i k u u n 24 pnä kuoli F o rt
WllHamissa KaHe E^elinen-nimi-nen
henkilö, j o k a o l i a i k a n a a n k u u l u ­nut
C S J : n osastoihin Sudburyssa, F o rt
WIlliamissa j a Vancouverissa. Onta­r
i o n maaktuman ylehien kuolinpesäin
h o i t a j a haluaa saada tietoja hänen
omaisistaan, mikäli niitä hänellä o n
K o s k a tähän mennfs.sä e i ole s a a tu
mitään tietoja, kehoitetaan henkilöltä.
Jotka tietävät hänen omaisistaan i l ­moittamaan
asiasta joko C S J : n s i h ­teerille
osoitteella: O. Sundqvist, 957
Broadview Avenue. Toronto 6. Ont. t a i
osoitteella: The P u b l i c Trustee. Os-goode
H a l l . Toronto I, O n t .
NeuvostoIUton a m m a t t i l i i t ot
käyttivät viime vuonna fyysillisen
k u l t t u u r i n kehittämiseen 265 m i l ­joonaa
ruplaa omia Ja vapaaeh­toisten
urheiluyhdis^tysten varoja.
Tämän lisäksi u r h e i l u t a r k o i t u k s i in
käytettiin 30T.6 mUiJoonaa r u p l aa
v a l t i on sosiaalivakuutuksen budje­tista.
K o k o maan lu-heiluliikettä johtaa
Neuvostoliiton m i n i s terineuvoston
alainen f3fysillisen k u l t t u u r i n j a u r ­h
e i l u a l a n komitea. ^ K o m i t e a a n kuu­l
u u p a r h a i t a valmentajia, fysiologe­j
a j a pedagogeja.
U r h e i l u n kehittäminen vaatii m o ­n
e n l a i s i a työntekijöitä: valmentajia,
ohjaajia, tuomareita jne. Näiden
työntekijäin kouluttamista v a r t e n on
Neuvostoliitossa 10 korkeakoulua ja
404 fyysillisen k u l t t u i u i n opistoa.
Sodanjälkeisen viisivuotissuunnitel­man
päättyessä o n Neuvostoliitossa 30
tällaista korkeakoulua j a 110 opistoa.
Neuvostoliitossa on e r i k o i n en fyy­s
i l l i s en kasvatuksen j{b'jestelmä. J o ­hon
sisältjry ns. " V a l m i s työhön ja
puoliistukS8en"-merkin vaatimusten
täyttäminen. Nämä vaatimukset
täyttänyt ixrheillja saa G T O - m e r k h i ,
Jonka vaatimusten suorittaminen on
a i v a n yleistä Neuvostoliiton työtäte­kevien
j a v a l l a n k i n nuorison keskuu­dessa.
Monet miljoonat neuvostoih­miset
ovat j o täyttäneet tämän mer­k
i n vaatimuksft. Yksistään viime
vuonna nämä vaatimukset täytti 800,_
OOO u r h e i l i j a a.
Neuvostoliitossa lasketaan tätä n y ­kyä,
olevan 22,950 ammattiliittojen
a l a i s t a urheiluseuraa. Jokaisella u r -
heiluyhdistyksellä on c m a s t a d i o n i n ­sa,
soutuasemansa Ja muut u r h e i l u ­paikkansa.
Ammattiliittojen urhei-luyhdlstykslllä
o n y l i 4,000 stadionia,
urheilukenttää, soutuasemaa, uima­h
a l l i a ym. urheilupaikkaa. NUhln
kuuluu mm. "Neuvostojen s l l v e t " - n i -
misen urheiluyhdistyksen loistava
voimistelu-. Ja u r h e i l u p a l a t s l Mosko­vassa,
Dnjepropetrovskin stadloni
" M e t a l l u r g " , Leningradin uimahalli
ym.
Tehtaiden, virastojen j a koulujen
seurat ovat urheiluyhdistysten perus­järjestöjä.
Seuraan voi k u u l u a j o ­kainen
urheilua harrastava henki­lö.
Seuraa Johtaa seuran neuvosto.
Joka v a l i t a a n seuran jäsenten y l e i ­sessä
kokouksessa. Seuran neuvos­ton
Jokainen jäsen j o h t a a seurassaan
määrättyä voimistelun- tai u r h e i l u n -
alaa. Tyydyttääkseen työtätekevien
eri urheilualojen harrastukset seuran
yhteyteen perustetaan erilaisia Jaos­toja.
Neuvostoliiton monilla tuotantolai­t
o k s i l l a o n omat urheilukenttänsä, j a
s u u r i m m i l l a niistä on omat stadio­ninsa,
'urheiluklubinsa ja
l i n s a . Niinpä esim. Lenf
r o v i n tehtaan urheilijoilla
suuri stadioninsa ja
binsa.
Työlaitosten urheilu
oma työkalenterinsa.
Jen periaatteen mukaisesti
yritetään saada mukaan
simman suuria joukkoja, koäi
l u on eräs tärkeimmistä
keinoista Ja kohottaa kasa
m i i l u s t a kimtoa.
Urhellumestaruuden
koituksissa neuvostohallitus
tänyt urheilijoita varten,
vonimiä. Niinpä erikoisen
l o k s l h i päässeet urheilijat:
aicfltuneen nrheilumestarin ji
l u m e s t a r i n arvon.
Neuvostoliitossa on suuri
kiinnostautuneita urh
j o t k a ovat saavuttaneet
ennätyksiä. Yksistään
tojen urheiluyhdistysten
ovat saavuttaneet 119 N"
ennätystä eri urheilulajeissi.
J o k a vuosi vietetään N
tossa tu-heilupäivää, jolloin
u r h e i l i j a t järjestävät urh"
j a j a - k i l p a i l u j a .
Kaksi pyöräennätysti
HelsinlO. — T U L : n pyö
K a s i i n saavutti täällä elÄ
pidetyissä ennätyskoeajoissa
Stiomen ennätystä 500 m.
Hän suoritti lentävälähtöisen
32 sekunnissa Ja seisov
k a n 37 sekunnissa. Kununa'
myös T U L : n ennätyksiä.:
toisen 200 m. matkalla hän
T U L : n ennätysajan 11.9 sei
Tiedustellaan
Toronto. — Pelastusarmeija
Iäisen päämajan, 538 JarvlsSt,
t a ovat sukulaiset ja muut
set Suomesta tiedustelleet
henkilöltä:
Bengs tai Johanson, Johfl
syntynyt Suomessa y . 1900.
H a c k l i n , Johan Gustaf,
Suomessa v. 1891,
Korhonen, Aino Johanna,
Paltamossa 1910.
Roisko, Matti, syntynyt
V. 1900. Ollut Montrealissa.
Stolzenbach (mrs) Vuotto'
(O.S. Herranen). Syntynyt i
OU V. 1946 Kh-kland Lakella,
v h i sairaana. Veli haluaii
y h t e y k s i i n omalsuusasioista.
V i r t a n e n , (nirs) Aino '
Helenius). Syntynyt v.
tilassa. Ollut Vancouverissi
— On monta lajia haikaloja, jotka
eivät tayttkää ihmisten kiixmpuun.
KIITOS
Sydämellinen kiitos äidille j a U u n o l l e siitä syntymäpäiräji
j o n k a oUtte järjestäneet minulle kotonanne syyskuun 4 p:n
Myös kaunis kiitos T e i l l e ystäwlt, j o t k a tulitte viettämään
kanssani Ja niistä kauniista l a h j o i s t a j o t k a TeUtä sain.
Säilyköön ystävyytemme edelleenkin!
Sudbury
EINO SIREN
KIITOS
Vastaan ottakaa monet sydämelliset kiitoksem­me
kaikista kauniista iahjoista, sähkösanomaonn^-
teinistä ja kaikesta hyvyydestä, jota olette num
tehneet avioliittomme johdosta. ''
KittoIlisuudeUa Teitä kaikkia muistaen,
MINERVA JA DOUGLAS HOGAN
LARDER LAKE ONTARIO