Vapaus, August 19, 1950

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 19 p. Saturday, August 19
(UBEBTS) IiulepeiuleDt Lajior
Olgan of Finolsh jCaoadians. £s-tabllshed
Kov. 6th. .1917. Aiithorlzed
as secoBd cUuss mail by the Post
Office Department, Ottawa.' Pub-llsbe<
i thrlce weeUy: Tuesdays,
Tbursdayo and Baturdajns by Vapaus
Publishing Cknnpany Ltd., at 100-102
Ebn St. W., Sttdbu^, Onty Canada.
Telephones: Bttslness Office 4-4284.
Editorlal Office «'4285. Manaser
E. SuksL Edltor W. EUmidt MaSmg
address Box €&, Sndbury. Ontario.
Ädvertlsing rates upon applle^on.
Translatlon free of «harge.
TDLAUSHZNMAT:
Canadassa: 1 vlc eXM) 6 kk. 3.25
3 kk. UM
Tb^sralloifisa: 1 fk. 7JOO 6 JOC ^JBO
Suomessa: 1 vk. 7J00 6 kk. 4Si
^ulniaa hommaa
Tiedoittaessaan keskiviikkoaamuna siitä, että canadalainen hävit-tä/
ä Cayil^ga oli "menestyksellisesti pommittanut" erästä Etelä-Korean
satamaa, paikallinen radiojkuuluttaja sanoi innoissaan, että sen tehtä­vänä
oli "ampiia kaikkia mitkä liikkuivat".
Mainitun uutistiedon mukaan — ja tämä puoli asiasta on saanut
t4y<^en vatiyistiiksien — Cayu^ k.o, Etelä-Korean satamaa
aikansa ja lahti sittep pois. jKysymys ei siis ollut isotavpimien maihin
laskemisesta, eikä sotilaallisesti tärkeiden laitosten tuhoamisesta.
Cayuga oli ilmeisesti korkeamman tahon määräyksestä komennettu
summittaiseen pahaiitekooh — "ampumaan. kaikkea mikä liikkui" —
jtarkoittaen muun lisäksi puolustuskyvyttömiä ihmisiä, tatonpojan
mtiulirattaita, äitien työntämiä lastenvaunuja jne.
Tällä tavalla rae emme kansakuntana varmaankan voita ystäviä 30
miljoonan korealaisen ja satojen miljoonien muiden aasialaisten kes­kuudessa.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun muistetaan, että ko­realaiset
eivät ole millään tavalla canadalaisia loukanneet tai edes
uhanneetkaan loukata. Ja varniaa myös on, että meidän on kansa­kuntana
hyvin Vaikea tulevaisuudessa selittää, että vastuu kuuluu sil­le
amerikkalalseile ylipäällystöH joka aiitoi määräyksen k.o. korea­laisen
satamänreittaamjseen, sillä korealaiset käsittävät, ettei canada­laisia
voida liman tämän maan hallituksen lupaa viedä tuhansien mai­lien
päässä qlevälle Korean sotahäyttämölle.
^ilnjmstenmielistä ja tuomUtavaa ^k mikä liikkuu am­puminen"
onicin — mikäli se ön totta tässä yhteydessä on kuiten­kin
todettava, että se oli .vain pikkuosa suuremmasta terroriteosta.
KeskiMikkoha tiedoitettjin voitokkaasti; että Yhdysvaltain jättiläis-kokoiset
B-29' pommittajakoneet olivat edellisenä yönä pudottaneet
yli 850 tonnia pomm^^ alueelle Etelä-Koreassa. A P :n
uutisUedossa kerrottiin pommitussuunnitelmana olleen sen, että "B-29
pommittajat pudottavat 145 yleiseen tarkoitukseen valmistettua 50Ö-paunan
pommia jokaiselle neliömailille 26 neliömailin suuruisella alu­eella.
Tämä pommimäärä vastaa raskaan tykistön 30,000 kranaattia."
AP:n tiedonannon mukaan ei siis pommitettu rautatielaitoksia, ei
kasarmialueita, eikä sotateollisuustehtaita — vaan 145 500 paunan
pomAiia neliömailille, olkoon siellä sitten kohteena sairaala tai ruo-katarvetehdas,
vanhus tai lapsi. Niinpä monet päivälehdet, mukaan­lukien
paikallinen päiyälehti^ määrittelivät sen "satiiration" pommi­tukseksi.
"Saturation" pontmituksella tarkoitetaan, vaikkeivät siviili-
Ihmiset sitä ehlcä yleisesti käsitäkään, että tuhotaan joukkomitassa
kaikki mitä eteen sattuu. Hitler suoritti "saturation" pommituksen
Varsovassa, Rotterdamissa, Guernicässa, Coventryssa ja muissa Eu­roopan
kaupungeissa — ja sai siitä ikuiseksi ajaksi Ihmiskunnan vihat
Saksan militarismia vastaan.
MacArthurin alaisten ilmavoimien "saturation" pommitus jä "kai­ken
liikkuvaisen ampuminen^Moukkaa ihmisyyskäsitteiden kaikkia
rippeitäkin ja osoittaa^ kuinka epätoivoisiin tekoihin Wall Streetin
imperialismi turvautuu tuomit
nan velvollisuus on vaatia, että nämä julmuudet on lopetettava ja että
Korean sisäisiin asioihin sekaantumisesta on hetikohtaisesti luovut­tava.
PCm n^t^ämie^ yhdistyvät
Noin kaksi vuotta sitten tapahtui British Columbian metsämiesten
. keskuudessa unionoikeistojohdon provosoima hajaannus, joka — jos
9e jatkuisi — muodostuisi tuhoisaksi inetsämiehillei
Nyt, elokuun 6 pnä, Nanaimpssa pidetty ^opdvvorkers Industrial
Union of Canadan (AVIUC) kansallisen neuvoston kokous omaksui
epäitsekkään ja todella avarakatseisen kannan, minkä perusteella py­ritään
yhdistämään BC:n metsämiesten rivit Internatipnal \ypod-workers
of American ((IVVA) riveissä. Nanaimon kokous antoi
WIUC: n jäsenille vetoomuksen, että he liittyisivät työläistovereihin-sa
ja unioveljiinsäIWA:n riveissä.
Mikäli me tehtyä päätöstä ymmärrämme oikein, se tarkoittaa sitä,
että WIUC:n yksityisjäsenet liittyvät yksilöinä IWA:n jäsenyyteen
ja WIUC: n osastot pyrkivät yhtymään järjestöllisesti. Samalla kun
tämä unioiden yhdistäminen pyritään tekemään ilman minkäänlaisia
ehtoja asettamatta, W1UC:n jäsenet tekevät kuitenkin viisaasti, jos
Jie säilyttävät operation loppuun asti oman järjestönsä, sillä metsä­miehet
itse tietävät paremmin kuin kukaan muu, että siten menetel­len
he voivat parhaiten puolustaa omia etujaan niitä oikeistojohtajia
vastaan, jotka hajaannuksesta kantavat päävastuun, ja jotka
vieläkin yrittävät lajitella jäseniä ensimmäisen ja toisen luokan jäse-
• niksi. ••••• ^ ; ' '
Metsämiesten Nanaimon kokous katsoi mielestämme oikein sen,
etta tämä yhdistämistormenpide on kahdesta syystä tehtäN^ viivytte­lemättä.
I. Tilanne on siihen erittäin edullinen, sillä kesäkuussa saa­vutettu
mainio työehtosopimus oli yhtenäisen voimanPsoituksen palk­kio
ja metsämiesten keskuudessa kehittyi sen johdosta entistä laaja­kantoisempi
solidaarisuus. Jäsenistö molemmissa unioissa käsittää,
että vain yhtenäisesti esiintyen ja yhtenäisesti toimien voidaan metsä­miesten
olosuhteita edelleen parantaa. 2. Metsämiehet, kuten muut­kin
työläiset, tuntevat jo luissaan, että nykyisen sotahysterian yhtenä
pohjimmaisena tarkoituksena on työväestön elintason huonontaminen.
Palkat aiotaan pitää nykyisellään samalla kuin voittoilevat sotakapi-talistit
aiheuttavat inflatoorisen hintojen kohoamisen kautta linjan.
Tassa tilanteessa metsätyöläiset tarvitsevat yhtenäisen ja mahdolli-
' simman voimakkaan unton turvaa kipeämmin kuin koskaan ennen.
Katsottakoon asiaa miltä puolen tahansa — jos pidetään B C : n
metsämiesten edut etualalla — niin Nanainiossa tehty yhtenäisyys-paatos
on ajankohtainen ja lämpimästi tervehdittävä toimenpide
B C : n metsämiesten etujen jä koko työväenliikkeen voimistuttamisen
hyväksi.
Perlliää kir jeeime
Port Arthurin
Vapauden liikkeestä
Port Arthur. — Täkäläisessä Vapau­den
haaraliikkeessä 316 Bay St. on
seuraavUle henkilöiUe kirjeitä:
John Paidan 14 kirjettä. Martti
Poikonen 4 kirjettä, Frans Lehto 2 ja
Eino Roukola 2. Seuraaville henkilöil­le
1 kirje: £. Salminen, Saimi Mlksa-la,
J . Kivipelto. Mr. ja tnrs. Jack Hei­no.
Isaac Sahala. Miss Helmi Mäki,
Tony Minkewich, mrs. S. Di. Lano.
Mikko Marjamaa, Sam Rautala. Jean
Idnschied, Mr. Ja mrs. R. Niemi, Lyy­dia
Tuomi. Mr. ja mrs. U. Korpinen,
Anne Allard, mr. ja mrs. Leo Sheare,
Matt Kontturi, E. Virtanen. Emil
Huhtala, Matti Pakka. E. Stahl. M i ­chael
H. Trosky, K. OUimäkl ja Elsa
Joki.
Ylempänä olevia henkilöitä pyyde­tään
perimään kirjeensä mahdolli­simman
pikaisesti.
Suomalainen synnytti
neloset
Helsiiiki. — 27-vuotias mrs. Olivia
Ritola Kristiinassa synnytti keskiviik­ko-
iltana ennenaikaisesti neloset.
Lääkäri sanoi, että neljä lasta, kaksi
poikaa Ja kaksi tyttöä, ovat terveitä
Ja voimakkaita ja että heillä on hyvä
mahdollisuus pysyä elossa.
Maanantaina, tk. 21 p:nä täyttää
65 vuotta Väinö B^ifcman Sudburys-ta.
Toivotamme jptaljon onnea i^vän
sankarille!
muut sanovat
JXNKKIVAUSTUSTA
Paul Gri«ith, USA :n puolustusmi­nisteriön
alivaltiosihteeri, on sanonut:
"^bdotin presidentti Ttumanille, että
pudotettaisiin jonnekin atomipommi
saadaksemme Neuvostoliiton ymmar-täinä^
n, että USA on päättänyt puo­lustaa
Vapautta. — Vapaa Sana, Hel­sinki...
. ,
RAKENNUKSET KALLUMPIA
KUIN IHMISET
Ranskassa ilmestyväasä "Kansalli­nen
puolustus"-nlmiBes6ä lehdessä
kirjoitti ranskalainen kenraali Chas-sln:
"Jos 360 pommittajaa pääsee
kohteisiinsa, niinmaassa, Johon hyök­käys
suuntautuisi, vähintään 36 mil­joonaa
ihmistä kuolisi . , . On mah­dollista
kuvitella, kuten kenraali Fm-ler,
Pariisi, Lontoo, New York, Mos­kova
ja Leningrad 13,000 metrin kor­kuisina
savupatsaina. Niin traagillisia
kuin ne ovatkin eivät ihmishenkien
menetykset ole sivistykselle raskaim­pia
menetyksiä, piisi siksi suunnatto­man
mlelenkimtoista keksiä sodan-käyntitapa,
joka surmaa väestön va­hingoittamatta
rakennuksia."
Koko marshallaitu Eurooppa on r a ­kennustoiminnassa.
Wall Streetfa
prppag8ndl8t£t eivät säästä voimlat^
^män ••rakexmustolminnan" yllstänil-
Monessa Canadan hanpungissa, katen tässä kuvassakin näkjry, on
rauhaa taiäteUJat ryhtyneet katujen kulmissa keräämään nimiä räu-banadressin
alle Ja saaneet hyviä tuloksia.
EDELLYTIDAEN. ETTÄ USA:N
HYÖKKÄÄVÄ IMPERIAUSMi SAA
SIELLÄ HYVIN SELKÄÄNSÄ
Rabbi pitää Koreaa rokotuksena
kolmatta maailmansotaa vastaan —
Clobe and Mailin otsikko uutisessa
missä kerrotaan mm. seiu-aavaa;
"Huntsville, elok. 16. — Rabbi Abra­ham
L. Peinberg, Holy Blössom
Templestä, Toroijtosta, sanoi täällä
tänään, että Korean sota voi olla
rokotus kolmatta
vastaan kuin sen
mieluimminkin
maailmansotaa
edeltäjä ."
YSTÄVISTÄSI SINUT
TUNNETAAN >
Kaikista muista seikoista välittä­mättä
yleisesti katsotaan, että Yhdys­valtain
ehdotettu $100,000,000 laina
Espanjalle alentaisi Yhdysvaltain ar­voa
demokraattien, sosialistien ja kes­kustalaisten
silmissä kaikkialla maail­massa
. . . Jos tämä laina annetaan,
kommunistit Kiinassa Ja Lounais-Aa­siassa,
jotka Jo syyttävät Yhdysvaltoja
imperialistiseksi, saavat lisää ammuk-keita
kampanjaansa. Propagandaso­ta
on Koreassa mennyt huonosti Y h ­dysvalloille
Ja YK:lle. Francon to­talitääriselle
hallitukselle annettava
latoa tekisi Yhdysvaltain Ja Y K : n
puhemiesten tehtävän vieläkin vaike­ammaksi
yritettäessä voittaa suuret
puolueettomat joukot Aasiassa ja
muualla ... — Toronto Daily Star.
• * * ' •
VAATII TYKINRUOKAA
Yhdysvallat vetosi Y K : n muihin Jä-senvaltoihin
tänään, että ne lähettäi­sivät
nopeammin Ja enemmän maa­joukkoja
Koreaan ... — Toronto Dai­ly
Starin uutistleto elok. 17 pnä.
SILMINNÄKIJÄN
OMA TODISTUS
"Minun sydämeni on kipeänä siitä,
mitä minun kansani tekee täällä" —
Korealaisten sotavangiksi Joutunut
amerikkalainen 63 :imen kenttätykki-pataljoonan
24:nnen Dlvlslonan ma­juri
Charles T. Barter.
Rauhanadressiiii tulee
kerätä aiKKia
Kirj. John Eleen
SyysjuhlaMskun
puistossa tk.
27 paivana
Fort Arthur. — Paikkakuntamme
CSJ:n osasto pitää syyskesän mahta­vat
juhlat v.- ja u.- seura Iskun puis­tossa
tk. 27 pnä. Siellä tulee ole­maan
monipuolista ajanvietettä hy­vän
ohjelman yhteydessä. ,.
Voimisteluseura Iskun toimeksi jäi
urheilupuolen järjestäminen. Alle 18
V. pojille on 3-ottelii, 60 m. juoksu,
klekonheittb ja korkeushyppy. Huo­mioikaa
yksi seikka, jos on naisia,
jotka haluavat osallistua urheiluun
niin tervetuloa vain — palkintolauta­kunta
huolehtii kyllä ottelun järjes­tämisestä
naisille. Alle 21-v. poilcaln,
yleisen sarjan ja ikämiesten ottelu on
on sama kullekin sarjalle; 60 m. juok­su,
keihäänheitto, korkeushyppy, kie­konheitto
ja 200 m. juoksu.
International-osuusliikkeen lahjoit­tamasta
pokaalista kilpaillaan ruotsa-laisvlestinä
800x400x200x100 m. Po­kaalista
kilpailee osuusliikkeen myy­mälöiden
väliset joukkueet. Pääliik­keen
Joukkue on jo valmis, siispä si­vumyymälät,
huolehtikaa siitä, että
viesttnjoukkuelta nähdään alun tois­ta
läjää kisaradalla.
Juoksujen yksityisiäjeina on 800 m.
juoksu ja 1,500 m. juoksu. Kilpailut
aletaan 800 m. juoksulla.
Sitten tulee se kaikkein paras, ylei­sökin
lukuunottaen. nimittäin 200 m.
estejuoksu. Olisi E. Suksi nyt täällä
niin näkisi kuinka häviäisi allekirjoit­taneelle.
Niin tämä estejuoksu alkaa
vauhdittomalla pituushypyllä, toiseksi
40 m. juoksu, kolmanneksi takaperin
pituushyppy, neljänneksi 50 m. juoksu,
viidenneksi riukua pitkin kävely, kuu-
IVinnipeg. — (LNS) CNR:n vaunut
kulkivat tulikiyenkärystä mustuneit-ten
Sudburyn kaivostyöläisten asun­tojen
ja länsi-Ontarion metsätyöläis-ten
kämppien ohi. Kun istuin niin
ajattelin, että mitähän toiset matkus­tajat
ajattelivat kun lukevat sanoma­lehdistä
kirkuvia otsikoita Koreasta.
Truman pyysi teurastusta varten nel­jä
biljoonaa lisää; koko sivun ilmoi­tus,
jossa luvattiin "suuri tulevaisuus
univofmu£sa" kun jälleen seuraavas­sa
kohdassa pidättyvästi kerrottiin
kuinka "punaiset laumat" puskivat
amerikkalaisia yli-imisiä mereen. Toi­set
matkustajat näyttivät huolestu­neilta;
he yleensä puhuivat hyvin vä­hän.
Mahdollisesti he ihmettelivät
miksi St. Laurent lähetti sotalaivoja
ja lentokoneita Koreaan, taikka mikr
'si Canadan hallitus hyväksyy Tru-mannin
toimenpiteet niin suurella ha­lulla.
Mahdollisesti he ihmettelivät
miksi amerikkalaiset ovat ensinkään
Koreassa.
Minun ajatukseni kääntyivät kysy­mykseen:
"Mitä minä voisin tehdä
rauhan hyväksi tässä junassa ollessa­ni?"
Samalla minulle selveni, että
rauhan puolesta ei taistella, ainoas­taan
tehtaissa, katujen kulmissa ja
kouluissa, vaan kaikkialla olipa kysy­myksessä
pieninkin ihmisryhmä, jon­ka
kanssa pääsee kosketuksiin. Sa­moin
tässäkin vaikka junassa oli vain
tavallinen vaunu ja kaksi turistiluo­kan
vaunua, joissa oli ihmisiä mitä
erillaisimmilta aloilta.
Menin yhdeltä toiselle istiiimelle lä­pi
juijan ja keskustelin ihmisten
kanssa. Kailckl toiset allekirjoittivat
rauhanadressin paitsi eräs siirtolals-virkailija,
eräs rouva, joka ei ollut
varma jos hänen aviopuolisonsa hy­väksyy
sen ja muutamat armeijan
upseerit.
Keräsin 80 allekirjoitusta rauhan-adressin
alle, mutta minulle he mer­kitsivät
enemmän kuin 80 pelkkää n i ­meä.
Ne edustivat 80 ihmistä, jotka
rakastavat elämää, jotka haluavat
elää ja antavat toistenldn elää ja
jotka miljoonien toisten eanädalals-ten
kanssa haluavat rauhaa, jota val­heet
eivätkä munalukkoiait voi estää.
Viimeisessä tiu^istlvaunussa kohta­sin
siirtolälsyirkailijan. Hän istui ar­meijan
upseerien seurassa. Hän näyt­ti
minulle virkamerkkiään, takava­rikoi
rauhanadressillstan ja uhkasi
vangita minut. Pyysin konduktööriä
sekaantumaan asiaan, mutta en sit­tenkään
saanut listaani takaisin.
Seuraavalla asemalla kutsuttiin pai­kalle
maakuntapoliisi. Kun hän huo­masi,
että melkein kaikki olivat alle­kirjoittaneet
rauhanadressin ja -tifesi
ettei silrtolaisvirkailijalla ole rauta­tievaunussa
viran sUomaa oikeutta
hän määräsi palauttamaan listan m i ­nulle..
Tämä tapahtui yleisön edessä
ja matkustajat osoittivat mieltään
siirtolaisvirkailijaa kohtaan ja vaik­ka
viimeksimainittu yritti lietsoa pu-nakauhua,
niin ei yksikään allekir­joittajista
pyytänyt pyyhkäisemään
nimeään rauhanadressista pois: Hän
yritti saada minut pidätetyksi Win-nipeglsöä,
mutta epäonhistui koska en
ollut syyllistynyt mihinkään rikok­seen.
Matkustajat ja rautatieläiset olivat
erittäin ystävällisiä. Junailijat pu­huivat
tulevasta lakosta ja olivat tie­toisia,
että juuri sama ryhmä ihmisiä,
joka kieltää heidän vaatimuksensa
akiteeraa sodan' puolesta.
Tapasin indiaanin Naklnassa. jos­sa
juna pysähtyi 10 minuutiksi. -Hän
oli kirjoitustaidoton, mutta piirsi X : h
adressiin ja sanoi: "Miksi he eivät
kuluta rahaa kouluihin eikä pommei­hin?"
.
Eräs nainen, joka allekirjoitti, sa­noi:
"Menetin kaksi poikaani viime
sodassa." Toinen sanoi: 'Vain herrat
hyötyvät sodista." "Miksi eivät ame­rikkalaiset
jätä Korean kansaa rau­haan",
sanoi eräs. Eräs entinen so­taveteraani
sanoi: "He julistivat
myrkkykaasun laittomaksi ennen,
mikseivät pommia nyt?" Makkuu-yaunun
palveUja sanoi: "Korealaiset
antavat selkään amerikkalaisia koska
he eivät tahdo joutua samanlaisen
kohtelun alaiseksi kuin neekerit Ame­rikassa."
Kun jätin junan Wiimipegissä, niin
tapasin ilmavoimien kadetteja BC:stä.
Ryhdyin keskusteluun heidän kans­saan
ja kaikki alleklrjolttiavt rau­hanadressin.
. (He olivat kaikki ali­upseereita.)
He ottivat muUtamia
rauhanadressin listoja ystäviään var­ten
allekirjoitettavaksi. Eräs heistä
sanoi: "Lentokoneessa me mahdolli­sesti
olemme turvassa, hiutta meidän
sisaremme, veljemme ja yanhempam-,
me poltetaan atomipommilla, jos uu­si
maailmansota alkaa."
Matka; oli kaikin puolin hyvä. A l ­lekirjoituksia
rauhanadressiin voi ke­rätä
missä tahansa. Saan monta l i ­sää
ennenkuin palaan Torontoon.
Olen tullut myöskin huomaamaan, et­tä
huolimatta kauheasta propaganda-tulvasta
ihmiset käsittävät mistä on
kysymys. He tietävät ketä avat so­danlietsojat.
— Ei ainoastaanfmaksa rahaa os­taa
ruokaa, myös maksaa heittää se
menemään. maksatte jokainen
vuosi noin $1 polttaakseen kaupungin
jätteitä.
SeksL Ovatito ne aodan vauriolmia jta-ioja.
joita korjataa^ Vai rakenne­taanko
maatalouskoneita. Kohote­taanko
papeii-^ taikka kenkätehtaita?
£:i tällaista rakennustoimintaa ei löy­detä
marshalloidussa Euroopassa.
Siellä rakennetaan sotajKhtaita,
lentokeattlä/ stpate^^ teitä Ja lai­vastotukikohtia,
fcasamejta. luurjo^
kenttiä ja ampumaratoja, sekä armei­jaa
lisätään. Toimintakuumetta
myöskm on havaittavissa sotilasliitto­jen
Ja -blokien sitomisessa sille sa­malle
perustalle kuin kaksi vuotta sit­ten
laskettiin, mutta.Jonka mätä p.e-rtista
on alkanut murtumaan Jja hal­keilemaan.
Ar^kkitehdit — todelliset
sodanlietsojat — kiiruhtavat Haagista
Fontainebleauniin, Fouhtainebleausta
Lontooseen ja. sieltä pysähtymästä
Washingtoniin. WaU Streetille on
tärkeää alkaa £Ota Ja päästä tappa­maan,
tappanuuin loppumattomiin.
Jotta Dupontit ja Rockefellerit teki­sivät
bUjooneja dollareita sodasta.
Strasbourgin cläiijtarhästa kuuluu:
nyt korvia särkevä ulvonta samasta
syystä. Sieltä kuuluu tämä ulvonta
kerran vuodessa ja erikoisesti shiä a i ­kana
kun"yhdistyneet ja hampaisiin
saakka aseistetut" marshalloldun Eu­roopan
rakentajat oisolttavat erikois­ta
aktiivisuutta. Niin oli asianlaita
viime vuonna ja sama pitää paikkan­sa
tähäkm vuonna. Diplomaattien kie­lellä
tätä elähitarhaa sanotaan "Eu­roopan
Neuvoston toiseksi istunnok­s
i " Ja siinä on tharshalloitujen mai­den
ulkoministereistä muod<»tettu
komitea sekä "neuvotteleva yleisko­kous'',
joka avattiin Strasbourgissa
elokuun 7 päivänä Ja on \1eläkin ää­nessään.
"Euroopan neuvosto" muodostettiin
1949 sellaisten konmiunlsmin Ja demo
kratian leppymättömien yihamjesten
kuin Churchilim, Paul Renaudin,
Spaakln sekä toisten heidän kaltais­tensa,
toimesta. Heidän tarkoituksen­sa
oli yhdistää, "Euroopan Uiton" ver­hon
suojassa, kaikki USA:sta liippu-
Vien maiden taantumuksellisten voi­mat.
Tämä "Euroopan neuvosto" on
Pohjois-Atlantln sopimuksen pcdlitti-nen
Jatko Ja sotilaallinen laitos. To­distuksena
tästä on se. että Stras­bourgissa
keskusteltiin "Schumanin
suurmltelmasta" — uuden sodan val­mistamisen
taloudellisesta sniuhnltel-masta.
• ' '
Strasbourgm eläintarhassa imperia­listiset
blisönthärät, ^ t e n Churchill,
hieroo turpaa' pikeistososiäiistlsea
Guy Molletin ja Attlcen tjT^piisten
rakkikoirien kanssa. Spaak oh heittä­nyt
"kuningaskysymyksen" sivuun ja
nauttii täydellisesti katolisten päntte-reiden
suosiosta. JUles iMochit - - pel-kiirimaiset,
mutta raa'at; loiseläimet,
rakastelevat länsi-Saksan sotliaällls-ten
susien — Adenauereitten kanssa,
jotka heidän amerikkalaiset kesyttä­jänsä
ovat kuljettaneet "Strasbourgin
areenalle".
Ja koko tämä konkkarolkka huutaa
"Yhdistyneestä Euroopasta".
Kilvalla kielletään demokraattiset
oikeudet, työväenliikettä tukahdute­taan,
eri kansojen kansallinen suvere-nisuus
hävitetään ja niistä tehdään
siirtomaaorJla imperialistisille mono­poleille,
erikoisesti UsA:n monopo­leille
Ja aatteellisesti valmistutaan a l ­kamaan
sota Neuvostoliittoa ja kan-sahdemokraatteja
vastaan. He yrittä­vät
luoda sellaisen Eiuroopan, Jokai yk­sityiskohtia
myöten muistultaisl Hit­lerin
"uutta Eurooppaa".
Strasbourgin eläintarhasta karju­taan,
että se edustaa "Eurot5)päa".
Mutta Jokainen koululapsi tietää Eu­roopan
rajat. Vain tietämättömät
Spaakit Ja ChurchiUit eivät. Mahdol­lisesti
he edustavat Ranskan, Britan­nian
ja Italian kansoja? Mutta näi­den
maidet kansat balqavat rauhaa,
kun taas Strasbomi^ JPo^bnis räatii
sotaa. Se luotiin aita tt^clmiitasta.Tar-tios.
että saata!sUn JL^lD^ mlr
ressiivineh Fdhjbis-Ätiantih bloki p i ­tää
kokoustaan. Jotta liinslrSaksasta
voitaisi tehdä JS^iroopan' uuden sod^
ansari.
KUn Strasbourgin eläintaziia uhroo
"Euroopan ybteoäisyydestä". niin $e ei
jBsikytä ihiroopan^ k
j c r i ^ ^istäi^vat jtaJiind^^
säilyttämiseksi ja sodan välE^mlsek-si.
Euroioj^n^ t ^^ yhtenäisiä
ei ole luo^ {»taobjefai^
vaan kaikkien'hyvää talitovieh ihmis­ten
yhteiselle pää^ttäväisyydeUe estää
sodanyahnistajat Ja voittaa luja Jä
kestävä rauihä Euroopassa..;
•SITÄ
VALTIOSALAISUUS VAUistr.
Amerikkalainen työläinentS^
paudenpats^ juurena l^^'
plehd^täolsikkqa:%eS. Pradley selittää, että USAV
Itelnp rauhan suojelemlsekd' on
kätä heti Neuvostoliiton
CSJ:n Toronton os.
kokous hyväksynyt
Tiikholnian yeti^miiksen
.Toronto, O n t . - - C S J : n paikallisen
osaston kokouksessa eldc. •- 14 päivä
muiden Juoksevien asiain ohella järr
jesteltiin myöskin Vapauden tulevaa
häastekamppailua. yrttiin 5-hehkl-nen
komitea huolehtimaan kamppai­lusta.
Jota asiamiehet avittavat. O-saston
puolesta tehtiin >^hän tat^oi-tukseen
myöski|^ lahjoitus Ja manat­tiin
Sudburyn osasto ainakin yhtä
suiu-ella sinnmalla! Tässä taisi kuiten-km
käydä niin, että sudburylaiset en­nättivät
ennen : meitä, koska heillä
oli kokous edellisenä päivänä, mutta
veliäpä tuolla.
Palkallisille Vapauden ystäville Ja
kannattajille voih tl^sä yhteydessä
kuitenkin jo huomauttaa, että haas­teita
'Torontossa o.ttävat vastaan itnrs.
Alho Gustafsön, A. Tervola, tt. Tai-palus,
M . Rasmus Ja Ö. Sundqvist se­kä
kaikki Vapauden asiamiehet.
Osastoon liittyi muuttokprtilla
Montrealin osiastosta katei Jäsentä Ja
Vai d'Örin osastosta kaksi jäsentä,
Jotica lauisutUin tervetiiileiksi.
Kokoiis hyväksyi osaston puolesta
Tukholman vetoomuksen atomiaseen
pamiaah Julistamisek^si Ja sen halli­tuksen
sotarlkollls^i asettamteeksi,
Joka sitä ensinnä käyttää. Samas­sa
yhteydessä keskiisteltlln 'kamjppal-lun
ediststhisestälyksity^ '
joitusten keri^xniseksi tähän -.vetoo­mukseen
ja koimite^. Johon osasto on
jo aikaisemmin valinnut Joltain Jäse­niä,
velvpitettliri toimimaan kamppai­lun
tehpstamiseksi.
Tarmplan kesäleirUtä päätettihi vä­hentää
työvoimaa koska todettiin, et­tä
liike siellä näin syyspuoleen vä­henee
huomattavasti.!
Tiedoitettilh, että lauahtai-iUan
tanssit Don-haalllla alkavat taasen
syyskuun 9 päivä saman klubin toi­mesta
joka niitä järjesti viime kevää­näkin..^;'
Don-haalin varshiäinen syystoimin-ta
aletaan a.rvdkkadlla ohjelmätilai-suudella,
jblca järjestetään osaston ja
Yrltykseh yhteisillä vphhilla. Tämä
tilaisuus tulee olemaan siinä Jsyyskuun
puolivälin valheille,. riippuen kesätoi­minnan
Jatkumisesta "Tannblassa Jä
tiedotetaan siitä läh^nmin aiicahaan.
' Osanotto kokoukseen ei ollut niin
runsas kuin olisi suotavaa, joka kai
joiitui osaksi kesäisestä saastakin.
•'••—g.
Saamartn tylsämielinen
työläinen. •
^I^ellä seisova pQiiisi ^
typJaisen huomautuksen. Patnkk.
fettvajmUna hän Ijyökkisj
I t i o ^ huutaen:
-r- Mitä te sanoitte? Toisteha
: - r Sanoin, että Bradley ^
mleimen. Kaikkihan sen tietävä'
- r Ollette pidäte^^^^^^
— Pidätetty? Miksi? ^
tio-sSaliaklssuit,i deetntä. olette paljastama
HUONOSSA MAAPERÄggg
KASVANUT
Kaupunkilainen Ja farmari ki
vät kaduUa. Heitä vastaan tuU
joka oli juuri tuUut kähenyslilkked
tä Ja jonka tukka oU kiharoltajj
net ja huulet maalattu ver^un3
ja kasvot puuteroitu. \
— Mitä arvelette tästä neltosötj
kysyi kaupunldlainen,
— Bän oli varmaankin imtJ
huonossa maaperässä, koska tantä
tupllaJsen käherryksen ja maalauiS
ennenkuhi kelpaa katseitavaksL
Kysymys: Miten pääsee eron n
rahaisista? — H. A.
Vastaus: Rauta- ja roijdoskaupoJ
ta öh saatavissa ns. Ant-ttaps, jois|
oh piemä myrkkypaloja, joita nmiml
haiset kantavat pesään ja siten hi|
vittävät koko pesäkunnan.
syysjuliia 27 pnä
— Jos missään on sellaista maata
missä el näe metsää puilta niin se
pn Suomi, sillä Suomi on metsäishi
niaa maailniassa. Kaksikolmannesta
sen pinta-alasta on metsää.
Port Arthur. — Lyhyt maininta
lä niistä Port Arthurin osaston
lista jotka vietetään Isicun puist
(Punainen puisto) elokuun 27
nä .että el kukaan jäisi silloin
tulematta, sillä siellä on ikaikenli
hauska:a ajanvietettä, ohj^inua,
tkvää, ja urheilua! Mikäli url
on kysymys olen: kuullut; että
kilpalilaän myöskin klerti
Joten: urheilijat ottakaa huomioon
saapukaa näyttämään kuntoanne
penkkiurheilijat mukaan luj
Varmasti silloin tulee vielä oi
Jhana ilmakm sillä onhan tämä
viimeisiä kesäpäiviä. Sitten tm
kaa syksyn koleat ilmat, joUoin
kellastuvat ja kaildci luonnon iui
muuttuu joten sitten on taas to;
muutettava semien suojiin.
Siis Juhlat alkaa.kello 1 pii'
urheilulla Ja henkinen ohjelma
päivällä.
Bussi lähtee haalin edestä i2iO
puoli yksi, että jokainen varaa
sä siihen mennessä valmiiksi —W
ne. ,
Mies oli liian
ahkera lukemaan
Detroit. — Mrs. Elizabeth B«'.ia^
avioeron mieheltään sillä perust'
että tämä yletti kaikki aikansa
gyssään lukiessaan "fonikirjoja
Eräs naapuri, mrs. Glendowe W
todisti, että Scott vaihtoi hänra
tensa kanssa tämän tätsä "f(
I ja".
denneksi kolmen aidan yli juoksu yh­teensä
36 ml. seitsemänneksi yhdellä
jalalla hyppiminen 10 m„ kahdeksan­neksi
2'i tuuman naulan lyönti puun
sisälle, yhdeksänneksi 30 m. juolcsu,
kymmenenneksi vauhditon kolmiloik­ka
ja lopuksi loppukiri. Tämä se oh
urheilukilpailu, joka vaatii vain hy­vää
"nörviä", että tähän voisi vallckä
isä Lempiä lä osallistua.
Tässähän ne olivatkin mitä siellä
Isku järjestää, jotta siellä tavataan.
Allekirjoittaneelle annettiin seu­ramme
kokouksessa niinsanottu an-siomitalli
pitkäaikaisesta osallistumi­sesta
voimistelu- ja urheilutyöhön.
joten lausun parhaimmat kiitokset
minua kohtaan tapahtuneesta huo­maavaisuudesta.
P>Tin edelleenkin
tekemään voitavani voim:stelu- ja ur­heiluväen
keskuudessa. Tervehtien:
George Saivo,
Jänkit ovat julkeudessaan tehneet
sellaisia tökeryyksiä, että se on Ko­rean
tilanteeseen nähden havaittu
kelpaamattomaksi itse torontolalselle
Globe and Mallillekin. Tästäpä syys­tä
kysymyksessä olevan lehden viime
torstain toimituskirjoituksessa neuvo­taan
jänkkejä antamaan kaikenlaisia
lupauksia korealaisille sekä muille aa­sialaisille
kansoUle. jotta tällaisilla
puipulikelnoUle voisivat pestä tahra­tun
nimensä.
Mutta jänkkimäisyyis, siis se röyh­keys
ja koppavaisuus, mitä on saatu
Isketyksi sotaisten amerikkalaisten
päihin, on senlaatuista tautia, ettei
sitä vain pelkillä neuvoilla paranne­ta.
Se tukkii Itsepäisesti seuraamaan
amerikkalaisia, varsinkin heidän joh-tomiehiään
mihin heitä suurempi
joukko menee.
Monet lukijamme tietävät, että ku­luvana
kesänä on eri puolilla Euroop­paa,
mm. Suomessa .esiintynyt ame­rikkalaisia
urheilijoita. Muutemien
amerikkalaisten urheilijoiden Jänkki-inäinen
esimtyminen Norjassa on he­rättänyt
hyvin pahaa verta eri puo­lella
Eurooppaa. Antaa norjalaisten
itse kertoa näiden Jänkkiurheilljoiden
käyttäjrtymisestä. Sosialidemokraat­tisen
puolueen piirilehti'"Sörlaridet"
kirjoittaa mm. seuraavaa:
"Amerikkalainen yleisurheilujouk­kue
matkusti Arendal-nimlseen kau-punklm
Sarpsborgissa. Arendalin
asemalla oli joukkuetta vastassa pal­kallisen
urheiluseuran puheenjohtaja,
joka toivotti joukkueen tervetulleeksi.
Mieliala oli korkealla ja kaikki va­kuuttivat
olevansa mielissään kun
pääsevät tutustumaan Arendallin Ja
kilpailemaan siellä. Tällöin lupasivat
amerikkalaiset myös tehdä parastaan
kilpailuissa useiden uusien rataennä-tysten
muodossa.
"Wilbur Cunningham, joka oli jouk­kueen
nuorin mies, oli melkein heti
saapumisestaan lähtien kiinnostunut
vam sUtä. mitä kilpailuissa tulisi-ole-maän
palkintoina. Sama koski myös
400 metrin juoksijaa Mal Whitfieldiä
ja korkeushyppääjää Dave Albritonia.
Kun nämä saivat tietää, että kilpai­luissa
ei tultaisi jakamaan mitään
erikoisia palkintoja, vaan muistoksi
osaanotosta kauniit tuhkakupit. Joissa
järjestävän seuran merkki Ja kirjoi­tus
'Arendal 1950', tuli ääneen heti
toinen nuotti — Cunningham, Whit-field
Ja Albriton tekivät listan mitkä
palkinnot sopisivat heille, mutta pai­kallisen
seuran puheenjohtaja täytyi
vaUttaa, ettei niiden ostoon ollut mah­dollisuuksia,
koska seura oli köyhä ja
amerikkalaisten kustantaminen palk-kakunnalle
oli tullut hyvhi kalliik­si
. . ."
Mahdollisesti Arendalin urheiluseu-.
ran puheenjohtaja ja toisetkin aren-dalilaiset
ajattelivat, että pitihän
amerikkalaisten urheilijoidenkin tie­tää,
että norjalaiset ovat yleensä köy­hiä
Ja varsinkin köyhtyivät natsien
miehitysaikana Ja ollaanhan yhtei­sessä
"Atlantin sopimuksessakin", jo­ten
pitäisi sitä kohtuuteen tyytyä.
Mlutta nämä kolme j^nkkiurheilijaa
olivat kovia päätöksessään. ja täynnä
aloitekykyä kun oii .omasta' edusta
kysymys. He menivät kaupungin.erää­seen
kultasepänliikkeeseen ja valitsi­vat
itselleen haluamansa "palkinnot".
Albriton valitsi itselleen suuren mal­jan
ja llköörikaraffin Ja khrjoitti jär­jestävän
seuran puheenjohtajalle seu-raavasisältöisen
kirjeen:
"Dear Sir: Nämä ovat miellyttäviä
ja tarpeellisia palkintoja. Minä an­nan
arvoa sille, että annatte minulle
nämä. KUtoksla paljon. Ja te an­natte
varmaan minulle luvan laittaa
maljaan seuranne merkin, jotta voin
muistaa Arendalia. — Dave Albriton."
Albritonnhi valitsema liköörikarah-vi
yksistään maksoi yli 200 Norjan
kruunua. Whltfield ja Cunningham
valitsivat myöskin itselleen palkinnot
ilmoittivat niistä kh-JeeUIsesti seuran
puheenjohtajalle.
Nämä kolme Jänkkiurhellijaa eivät
saaneet kuitenkaan tarkoitustaan pe­rille
Ja Jäivät ilman v^tsemlaan
"palkhitoja". Kuinka hävyttömäatl
he maksoivat sen takaisin norjalai­sille
selvenee aikaisemmin mainitse­mamme
lehden selostuksesta, - Josta
lahiaamme seuraavan kohdan:
"Järjestäjäf saivat kilpailuidffl
kat^a nähdä minkälaisia miehiä
oUyat saaneet kilpaUuJhlnsä.
sestl Cunningham 'teki kaiick
soittaakseen mieltään järjestäjiä
taan ja Whlt«eldin huono aik»
ilmeisesti myös mielenilmaisu ...
"Jäähyväisjuhla kilpailujen Jä
oli mj'ös vähemmän onnistunut.
ka kohne edellämainittua 'her»**
kivat kaikkensa telidäkseen -
desta mahdollisimman ef
vän. Erikoisesti Whitfield esiintyi^
vyttömästl. Hän ei säästänyt *
kumasanojä ja hänen parJausU
taan eivät säästyneet en
Jestäjät, kilpailut kuin itseen
kaupunkikaan. Samalla nämä
vannoivat, että se oli viimemeö*
kun he astuvat jalallaan tähän r
kaan . . ."
Nähi antoivat nämä kolme
urheilijaa norjalaisille esim^'^
kalaisten kanssa heidät on sldon»"
toon "länshnaiden kulttuurin
tamiseksi idän "sivistyroätt.
kansojen keskuuteen.
On kultenkm todetuva, ettaj^
kilpailuissa oli myöskin muö»
nen Amerikka, jota «iestivät
rin juoksija Jim Gehrdes Ja 3 ^
rta juoksua Curt^^ Stone. W ^
si urheUiJaa olivat k l l p a i n ^
heUijan tavalla ja saivat iDy«Ky.
helUsten norjalaisten
osakseen, jonka toteaa ©yösBn
landet" kh-Joituksessaan. ^
NUn poliittisella kuin OJ*»"
heUurintamalla ovat
osakseen monien kansojenjj*";
hanl Sen he ovat ansamneeiuj^