Vapaus, July 27, 1950

              m mm
luskauppalilb Spnicn
iväen ilseapujarjesföy
Kin.fL L. Kulo
I
fä
m
1.1
L
1»'
la.
TlO
I tt tevainto. että o?mistoIniintaUik-
I pfTustajina ja eteenpäinviejtaä
^ inaä'a ovat olleet tjöiälSfit
S"yUättlvä. mutta tärfeeä toteaa
5^ ie iyilä Ajatus lähteä ta»
ä yhteistoiminnan v avidla
^ ( a n oloihinsa iiereniQSt& ,Ja
-te sen avulla tulevafcuutei^
ain jo yli sata "vuotta sitten
i\j3in työläisten piirissä «sig-'
.) ja aiheellista on todeta hei-
. taniuisan ohjehnansa- voimai^as
nen sisältö. Osuudcauppa-tehtävää
eivät ^RocäJdalen
ajat liäsittänset vain pslkäS-aJJ^
itoiininnaksL Heille aloitta^
nja lifie merkitsi perusta<vaa. laa-olevaa
muutosta jihtelskunnalli-
\ oloissa, sen tehtävänä oU tmr-jäseniään
pa&analennuksia.
,ttä ja yhteiskunnaittsta cpä-denmukaisuutta
-vastaan ja olla;
äua talouselämän • vapauttami-
•yfcsltyiskapitallstlsssta yUyal-
^ MeiUä on syytä psuuskauppa-semine
50-vuotisjuhIalllsuuSsien
" erityisesti korostaa edellämai-ja
osuuiiauppaUlkikeen spslsiiis-i
puolta sillä monet maammo e-
^eliserdcin osuuskaiippaliik-j
johtomiehet haluavat nämä sei-i
kernaasti unohtaa' ja vain yas-tumiustavat,
että osuus-
„ kecmme pitäisi toimia
Uen uranuurtajaln määrittele-
^ pohjalla.
houkuttelevaa käydä tämän
siin puitteissa tarkastamaan
lausuntoja, joita ike^inälseia
lallun aikami ivarsinkm ns, e-elisen
sutmtaryhmän taholta
otettiin. Niistä käy selville, että
ji^tiyen ajan kuluessa oli, aBdipe;-
i periaatteista luovuttu ja että
maamme työväsnliikkeesiesh.
ammatilliseen työväenliik-
1 olivat muodostuneet kylmiksi,
än tyydyttäviksi. Siitä Joh-edistysmielisen
aiimtarySiäaän
glta eritettiin vaatimuksia, että
:auppaliikkeen on esiinnyttävä
mtySnantajana, sen on saatetta-rpalveluksessaan
olevien henkilöi-työolot
mallilkelpoisUtsi, osuxis-keen
on annettava etusija
ätUlisesti järjestyneille tyttläisU-,
ipääfitiinpä vielä v. 1913 SOKn e-ajakokouksessa
niin pitkälle, et-hyväksytj-
ssä päätöslauselmana
rttlln: "kurjissa olcsuhtelssa val-lettuja
ja työväkensä ikanssa ret-löivien
laitosten ja liikkeiden tuot-i
el pidetä kaupan",
Edistymilellsen osuaskauppaljik-
1^ määrätietoinen siirtymlniui
entiseltä aatteelliselta pohjältft bh
taninkin viime aikoina tallat yhä
^ setTemmäksi. Eri ybleyfisissä pi­detyistä
jahlapuhelsto hoollmätta
on moraan sanottava, että kanaksi
iaib
rio
M Y Y T Ä V Ä N Ä
UUSIA ja UUDISTETTUJA PIANOJA
Taattuja ja vuoden palvelus
llOO.Oa-5200.00 HYVITYSTÄ
vanhasta pianostanne, kim
vaihdatte sen uuteen
Tiedustelkaa suullisesti tai
kirjeellä:
MUSIC A U
48 EIgin St. Bossiaseman vier.
iPnh. 3-2697 ' Sndlmry
on niaamtae bsttfiBtoiblntaiiike
loitomrat Bothien annmnta.
periaattdsita Ja iodella eoäa.
listiseb työvSenlilUeen tokeiiilsen
asemasta valkattavat edistysmieD.:
sen osaasbaäppalitkkeenuBe |oh.
tomiehet volmallisesil sefcil anuna.
tinisen että poliittisien työväenliik.
keen kesyttämiseesi porVatistone
vaarattomaksi. -
Me kansandemokraatit emme suin­kaan
(kuvittele, että ösuustoimihtaUi-ke
toiminnallaan voisi luoda mitään
rauhallista hyvinvoinnin keidasta ktt.
pitalistisen talousjärjestehhäh sisälle.
Tiedämme myöskin erittähi hyvin ne
rajat, joiden puitteissa osuuskauppa-
Uineenkin palkkapolitiikan on kul­jettava.
Mutta vastoin osuuskauppa­liikkeen
todeUisla etuja on, että sUtä
tehdään kyhnille liikeperiaatteille ra­kentuva
kauppaliike ja ee asexmoi-tuu
taloudellisissa ky^myksissä työn-antajakapitalistien
puolelle. Tällais­ta
suimtausta me kansandemokraatit
emme hyväksy. Siltä johtuu taiste­lumme
osuuskauppaliikkeen^ johdat­tamiseksi
alkuperäisten periaatteiden
pohjalle. Sen toteuttamiseksi on
maamme kaikki työtäteiksvät saata­va
liittymään edistysmielisen o-suuskauppaliikkeen
jäsenjärjestöihin.
Edellämainittuun päämäärään täh­täävässä
toiminnassamme on meidän
aina muistettava, että osuuskauiqta-liike
ei ole vain kapitalistien synnyttä
mä ja niiden levittäminen tähtäävä
liike— sen kukoistus ja toiminnan
loistokausi tulee olemaan vasta sosia­listisessa
yhteisltunnaKsa. Mnatlmap
kaiikkiin maihih oh osuustoiminta
työntänyt vaikuti&sensa. Osuustol-minnalMsestl
jäilJestyneiden kansa­laisten
lufisumäärä kphOaa yli 100
miljoonaan ja tärkätä on huomata,
että yli puolet näistä on sosialismia
rakentavissa: maissa — siis Neuvos­toliitossa
ja uusissa kansandemokra­tioissa.
On totta, että emme ole tyytyväi­siä
edistysmielisen osuu^uppali^-
keemme nykyiseen suuntaukseen. Se
ei (kuitenkaan anna meille oikeutta sa
noa, että sellaisessa liikkeessä ci ole
oltava mukana, Päinva?toln meidän
on vakanrasti: ikehoitett^a (kaikkia
työläisiä ensinnäkin liittymään osuus
kauppojen jäseniksi ja toiseksi keskit­tämään
ostc&sensa mahdollisimman
tarkkaan edistysmielisen osuuskaup­paliikkeen
myymälöihin. TyöläisUlä
ei ole pienintäkään' aihetta: tukea yk­sityistä
liiketoimintaa. Sellaisen a-vustamtoen
koituu meille atoa: tappi­oksi.
Sysrtä on mainita; että maam­me
edistysmielisessä osuuskauppa­liikkeessä
jo nsrib on yli 30 osuuskaup­paa
ikansand^mokraattien hallinnas­sa
ja että KK:n jäsenistöstä lähes
42-pros. lukeutuu ikansandemokraat-teihin.
Otteemme edistysmielisessä
osuuskaupiialiikkeessä on siis melkoi­sen
luja ja kun koko yhteiskunnalli­nen
kehibys järkähtämättä kiilkee
meidän arvioimiemme suuntaviivojen
mukaan, niin erityisesti sitä silmällä­pitäen
on otottamme edistysmielisessä
osuuskauppaliikkeessä lujitettava Ja
sen ohessa heikennettävä yksityidka-pitalismin
vaikutusta tuotannon Ja
kaupan alalla. .
Edistysmielinen osuuskauppaliike
on tehtävä lujaksi työtätekeivien it-seapu
järjestöksi!
mm
mmmi
Suomen i^äkaopongla porosta, sestl ivastäavk i^AäuiUraTinto*
misesu tolee lana vnonna koin- ^Ita. niin nousisi nUden iv&a yU iU-ncdDsl400TBotta
—TaO(kaHelsW dentUhannoi.
bi on oltat pääkaopanUna rasst» Vuonna JlCK»'onnistui Ruotsin sU-vnodesta
1817 ;;lähtienl TSiqMn -i^jsen ".sunrliuäe^liullun kuniirfKäan
meitadvaoden Johdo^ m p:Mkil> Kus"to»-iV\MäoWn JäUecn Jhankkto
laaa luoda lyhyt katsaus )Belsin|kn jidöfel-Saomaie'sota VenäJäfi vas-varfaalsempUn
valhdsUn. > , - taän.\ Helshdd vaUattiin Jo^solatöl-tnletinlu^
sii.lta toukokuussa I8Q8 Via.
Helstogin perustamisen vuonna 1550 pMl'aintftutpi; venäläisille. Sotatolml-aiheutUvat
Kustaa Vaasan suutpplUC en yhteydösS «ättul Helsingissä tuU-tlset
summitelmat. Hfin tavoitteU pä»; jossa tuhoutui 77 taloa. Sen 6n-
Suomenlahden kaupan > valtaamista, siosta kdUpiingiUe vöitilrt Itioda es«
Ja sitä varten oli luotava kaiipunkl. teittä kuhholUnen aseihakaava, kun
Jolla olisi siihen tarvittavat mäantif!-
teelliset edeUytyikset. TttoU^ista piOk-kaa
h£^ettaeäsa pS&dytUbi' Helshigln
seutuun. Jossa sijaitsi vtmha kauppa­miesten
pysähdyspaikika^ pitkin.Uu­denmaan
rannll^qa kulkevan vätäian
meritien Ja sisämaasta rannikolle
JohtE^van hämäläisten eränkävijäiii
kulkurelUn leikkauspiste.
Aluksi valittiin tmden kaupungin
sijaintipaikaksi nykyinen Santahäml.
na. Jossa Jo ehdittihi aloittaa raken-mtetyötkhi.
Mutta Santahaminan
yhteyksiä mantereeseen ei pidetty
riittävän hyvinä, ja uudella k ä ^ -
khrjeellä kesällä ISSCf^tiiää^ttii^ bxa,-.
punki rakennettt^äk^j-yaniaapjoep
suuhun, Forsbynt-kylfifln-HelMS^
kosken rannalle. SiJtä sai. kauptu^
TuotsinkieUnen nimensä - Helsingforä.'
Itsevaltiaana ala^ltBiJana, Kusliaa
Vaasa yritti ratkailta^uudehvk^ujpjixi-gin
asuttamlskysyinyksen m i i ^ ^ ^ -
malla tavalla, antdenv^mah.tik^^,
-ett^ Rauman. Ulvilan,' Tamml^|[r^
Ja Porvoon kaupungit^ oilih^idteitävä
Ja niiden väestön kokbnaisuudeman
muutettava Helsinkihi. Äpkäris^'^ jai
uudistetuista käskyistä huolimatta;
vaidiat kaupungit kuitenkin rj^i^^t':
eloon, eikä uuteen saatu väestöä väki-sin
kerääntymään. Sitäpaitsi havait­tiin
pian, että matalan Vänsankau-pungin
lahden pohjukasta Helsingille
valittu asemapaikka oli sopimaton ai­heuttaen
vaikeuksia lalvakululleTläen
vuoksi Helshiki v. 1640 muutettiinkih
Viranniemelle. nykyisen Kruunuhati>i
kaupunginosan alueelle. ~ •
Uusikaan paikka ei saanut kaupun-^
gin kasvuvauhtia lisääntymään.
Ruotsin käymät alituiset sodat köyh­dyttivät
myös Suomen Ja estivät sen
väestön lisääntymisen sekä taloudel-;
lisen vaurastumisen. Helsinki • Joutui
sotien ja niiden kmtereillä seuraa-den
kulkutautien hävityksen kohteeksi u»
seammln kuin kerran. Niinpä kun
kaiy>imgin vaikiluku oli v. 1710 kohon-nut
noin tuhanteenkahdeksansataan,
mainitaan Helsingis^ kahta ^ vuotta
myöhemmin, suuren ruton tuhojen
Jälkeen, ollen vain 15 porvaria. Ja
seuraavana vuonna, 1713, kaupunki
poltettihi poroiksi suomalais-ruotsa-lalsen
armeijan toimesta. '
. Vasta vuodesta 1749 lähtien. Jolloin
Helsingin edustalle ryhdyttiin .raken­tamaan
Viaporin linnoittista,-Helsin­ki
aikoi vähitellen kasvaa Ja saavut­taa
suurempaa merkitystä. .Kaupun­kiin
nousi: pieniä teollisuuslaitpkslä.
liikkeitä Ja kivitaloja, mutta ennen-r
kaikkea — kapakoita. Suurin teolli­suuslaitos
oli panimo, jonka tuotteita
esim. 1780-luvulla jakoi 64 olut- Ja
viina-anniskelua. Lisäksi oli 3 viini­kauppaa,
vaikka kaupungin väkiluku
oUkin vam 2,500 henkeä. Matti Kur­jensaari
huomauttaakin teoksessa
"Helshiki—Itämeren tytär", että jos
nykyisessä Helsingissä olisi suhteelll-tsäärf
Alektsähterl X käätykirjeeliaän
8 pnä huhtikuuta isnjmääräsi Heli-ringin
suomen päfikaupimglksl. Jonne
maainme hallituksen Ja virastojen oli
e m ä l t ä '"^pääkaupungista' - Turusta
liauutettava.
•Uuden pääkaupungin rakennusko<4^
mltean pidieehjöhtajätöi määr&Ulin
J, Ai Eiirenstrdin, ja^hSmn apulaisekr^
seen Tallinhasta maähart &ulsuitu'
sakmlainen aAikitehti C. h. GhgelJ
Suuret' rakennustyöt alkoivat nope­asti
U s ä t ^ v^äh^ vfikUukua. Joka'
oU Jo läSÖ^^ll ^11.000. Turun palob
jä^keeri:v.:feira'määrättiin' myös yU-;
6piSib ^inu^mtavakfil^ H^
raktonulcise^ . samohitaiin '
muutkin- -
muun..^ua^a, ovat arkkitehti Enge-;
Iin sinmn^aeiB^a luomuksia.
.r^elitDg^-ate&a maan pääkaupun­kina'^
ohl;/? seA iis^atkuvaan kas vu^^^^^
Ste^l«a.hit%i^'^e kultertktai aluksi tä£
|^(il>-niln^että vielä vuonna 1870
Heisihän J väklh&u oU vahi 32,113
Itiei^esr:. kolmen
vufö^Ikyhtoiäi^n kuluessa väestö Jo'
k«'ij(öytisnafJstul. öll^^ v. 1900 yli 93,-
^ ' T T l i l e f ^ l : Vuonna 1910 olt väki-i
liMi 1 ^ ^ , : Ja nyt. kut&h tiedetään;!
Jo neljänsadantuhannen seutuvilla. :
' Valtavasti^ stturin; osa Helshigistä
on'lopultakih rakehhettu' viimeisen
puolen vuosisädati'kuluessa'. Ja kau-pimgin
väkiluku ei suirtkaan ole kas­vanut
/ luonnolli&en väestönlisäyksen;
vaan m^mme kaikilta kulmilta Hel-änkiin
suuntautuneen muuttoli&keen
ahMosta,.' - Kaikki: maäkunnalb ovat
"siis olle^ ja yhä ovat mukana Hel­sinkiä
rakentamassa.
Tämän päivän Helsinki on muodos-
^nut mqni^ahpisel^i kqkonaUuudek.
si. Se 'op ipaamme <• (hallinnon^ lain-laadhman.
poliiitisel) elämän, urhei­lu-
Ja ? sivistystoiminnan sekä talou­dellisen
> elämän keskuspaikka. Mutt^
;)äe.onm]^s rakentajain Ja tehtaiden
kauptmkl, • jossa kymmenet tiUiannet
työteliäät ihmiset ahertavat.
Juuri he ja 6nnen heitä eläneet työ.
tätekevät Ihmiset ovat rakentaneet Ja
kunnostaneet . Helsingm sellaiseksi
kuin-se'on; ''Vuonna' lOOS he rakenai-vat
^ilt^arelle työväentalon uljaan
graanittilinnan nousevan tietoisuu-tensfija
voiman;>a j^booliksl. Vuon­na
1919 he rakensivat uudelleen sen
tornin, - jonka täkäläisen omistavan
luokan kutsusta Suomea Saksan siir­tomaaksi
.'«Valloittamaan saapimeet
Wi]ihehnin sotajoukot. ampuivat tu­leen.
l^nia mmtd suuria ja kohtalokkai­ta
tapahtumia on Helsinki kokenut
sen Jälkeen^ kim Suomen työväert-luokan
herääminen tapahtui Ja
maamme työväenliike syntyi. Se qn
nähnyt Viaporin kapinan, suurlakon
Ja vallankumousvuoden 1917 mahtf^-
vat mieleno^itukse^, vuoden 1918
kansahrall^ ja sen kukistumista
Canadan suuriminat liikeyritykset
Varojen mittarien mukaaii punnittuna
Torstia, fteinäfe; 27 p. Thva^yj Jiay.87^,yfflvu f.
Toronto Daily Stalin kirjoittaja Al­lan
Teates on Julkaissut allaolevan
taulukon <»madan 23 «uurimmastalit-
Ic^tyksesta: niiden varojen perus­tella
mitattuna. Kysymyksesi el ole
niiden puhdas omaisuus vaan kalkki
qmaisuudet velkoineen i^ivineen. En-
6imml^sessä sarekkeessa ^mainitaan
ky^^ymyksessä lolevan iUlkke^nvV^
viime.vuodeniopuUa!^ Toisessa sarek^
kecssa mainitaan niiden varat kyni­minen
.vuotta aikaisemmin ja kol­mannessa.
nniiten paljon niiden'varat
ova( lisääntyneet prosenteissa lasket­tuna
kymmenen vuoden aikana.
1949
Canadian National Itellway8........ 12.478,083,586
Royal Bank of Canada 2,334,985,354
Bank of Montreal 2.139,88184263
Canadian Pacific Railway 1,713.565,416
Canadian Bank of Commerce . i ; . . . 1.646,320,246
Sun Life Assurance 1.527.515,784
Bank of Nova Scotia . . . . . . . . 8 0 6 , 3 0 8 , 7 01
Aldminium Ltd 612,215,616
BrazUian Tyaction Light and l ^ . . . . . '57U84.343
Imperial Bank o* Canada . . . . . . , . ; . 510.040,570
B^U Telephone Co. of Canada . . 488.673.057
B ^ ^ of Toronto 459.388,337
Nbtional Canadian Bank .«v 430,120.124
Ciomlnion Bank , 428.637.083
Afianufactuters Life ItlStlrance 378,313,849
Canada Life Assurance . \ . . . . . . . . . .370,297.664
Great-West Life Ateuranfce 357.621,351
XMstiUers Corp,-SeaBram: . . . , ; . 866,956,605
Imperial OU 349.024,928
Mutual Life A s s u r a n c e . . . . . . . . . . . 315,203.359
bOndon Ufe Insurance 320,505.151
Shawinigan Water and Pow6r , . . . . . 359..346,249
1939
$2,076,261,721
1,014.703.343
1,025,508,368
1,384,852.854
754,650.745
914,767,311
343,491317
98,158,412
442,730.884
187.059.829
223.U4,J«
168,339.469
162,704,839
163.939.106
177.808.634
268,046.607
167.456,203
77.448.798
164,181.233
187.636,580
135.454,923
182,995.326
^Inc.
19
130
109
24
121
67
135
524
29
176
123
173
164
160
112
«38
114
364
113
84
137
42
Canadan pääministeri ja ulkoministeri
lyydefly hyväksymään raulianvetoomus
(danadan Rauhankdti^ressin sihteeH on lähettänyt
lieille asiaa koskevkn kiirjeln^än
Toronto. ~ Canadan. Rauhankott-e
r i ^ l on maaliman rauhanliikkeen eri
ttUUden jaostojen eslmeridtlä aeurateh
lähettänyt Canadan pääministerille
ia.: ulkoministerille seuraavanlaisen
kirjeen:
."Kuten muistatte esitti Canadan
Rauhankongrcssi kuluneen toukok. 5
pnä ulkoministeri Lester i9. Peärsonille
200,000 canadalaisen allekirjoittaman
vaatimuksen atomiaseiden iaittomlksi
Julistamisesta.
"Maailman Jokaisen maan miljooni­en
asukkaiden toiminnan mukaisesti
ailckh-joittavat canadalaiset parhail­laan
maailmanlaajuisia rauhanvetoo-muksia.
joka liitetään tämän mukaan,
lupailematta olette tietoinen siitä, että
Maailman Rauhankomitealle on Ilmoi­tettu
tähän: vetoomukseen saadun Jo
120 miljoonaa allekirjoitusta Ja että
niihin lukeutuu Suomen pääministerin
Ja Ranskan prokuraattorin sekä moni-
^n^mu'.den maiden huomattavien val­tiomiesten
allekirjoitukset,
^'Varmaankin tiedätte myöskin, että
Kinsainvl^linen Punainen Risti on pu­hunut
atomipommin laittomaksi Ju-
KASVATTAKAA ISOMPIA
TERVEEMPIÄ TUOTTAVAMPIA
'ja
P.
Voitte ansaita enempi rahaa tulevista munivista ka­noistanne
ja silti vähentää nuorien kanojen .
kasvatuskustannuksia
NEUVOJA MIT^N VOITTE SUORITTAA TAMAN
I. K Ä Y T T Ä K Ä Ä V Ä H E M M Ä N M Ä S K IÄ
Xaatuabieet Ful-O-Pepissä tekee mahdolliseksi ruokkia vähemmän
ja enemmän Jyviä, Siipikarja voi paremmhi käyttää ruohoa
K A S V A T T A K A A TEBVEEBim K A N O J A
P"l-0-Pep kasvatusmäskiESäsavat kananne niitä rikkaita ravtato-
^"«'If mitä ne tarvitsevat hyvälle kasvuUe ja kehitykseUe — erikoi-
««iKin kaikkein tärkeimpänä kaisvuailcana.
E N E M M Ä N M U N I A
h,. Tarkka huolto suurien Ja hyväluustoisten nuorien kanojen- kasva-
"«scisa korvaa teidät monen kertaisesti llsäöntyvässä munatuotan-nossa
myöhemmin.
inn 10 vuoden ajan virallisissa munimiskilpalluissa ovat Pel-O-Pe-ro^
kasvatetut Ifeanat keaUmSärln munineet 14—46 enempi munia
keskimääräisesti toisilla rehuilla kasvatetut kanat.
*• V Ä L T T Ä K Ä Ä MimiVIEN SANOJEN MENETlfKSIÄ
-,,^°s'sa Ful-O-Pep menettely kehittää vofanakkaimpia, terveempiä
teiT^ kanoja JoiDa on vahva luusto, hyvä koko, roteva terveys Ja
f^ion virkeyttä kohlaatte vähemmän kuolevaisuutta kanoissanne.
PAATTAKAA seurata Canadan johtayinta nuorien kanojen
kasvalussuunnltelniaa tänä tmonna/jrften 11^ tuo­tantoa
Ja tuloja.
Kääntykää paikalliseaFul-:p'Pep>väU^
4 PERUSSÄÄNTÖÄ NUORIEN KANOJEN
RUOKINNASSA
L SEURATKAA RAJOITETTUA^ RVOSfilTAOBJkLMAA' :
Se pitää kanat paremmassa Itunnossa,'kontrolloi iän kOska ne saa­vuttavat
kehityksen Ja SÄÄSTÄÄ RUOKAA. Aloittakaa rajoitettu
ruokinta kananpoilcasiUe^ viikon lirisenä. : :
2. KÄYTTÄKÄÄ KAUROJA PÄÄJYVINÄ
Parhaimpien tietojemme mukaan ei mikään muu vilja voi ottaa
kaurojen sijaa luuston kasvatuksessa, vaivojen välttämisessä, sekä hyvän
lihan Ja höyhenien kehityksessä. Kaura on lihä«^ kehittävä ruokaa.
Se kehittää enempi lihaa rintaan. Kauroilla kasvatetut kanat kärsivät
paljon vähemmän sulatushäiriöltä Ja elävät vanhemmaksi.
3. RUOKKIKAA HirVÄÄ KASVATUSMÄ8KIÄ
Siinä pitäisi olla valikohna eläin-, kasvis- ja kalaproteinia sekä
lisäksi tärkeitä mineraaleja Ja vitamiineja . . . se kasvattaa suuria,
rotevia nuoria kanoja alhaisilla kustannuksilla.
C RUOKKIKAA SULAMATONTA GRANIITTI.ROUHETTA
Vaikka kanat olisivat kuinka hyvin ruokitulta, ilman Inmnollista
rouhetta eivät ne voi ktmnollisesti käyttää ruokaansa. Rouhe auttaa
niitä kasvattamaan vahvalihaksiset-kuvut ettS ne voivat käyttää paljon
ruohoa Ja kuitua.
SERVINC THE NORmpOR SIXTY YEARS
seuranneen valkoisen terrorin, lapiia-latsvuosien
muilutukiset Ja pamp^tuk.
set,..vuoden 1940 sodanlietsojain pl-nonpolttoprovokatiat.
Se on l&okenut
pommituksia Ja nähnyt maamme val-loissotaan
Hitlerin rinnalla syöfseiden
sotarikollisten kukistumisen Ja tuo­mion
pitivät; Ja se on myös nähnyt
kuinka sotarikolliset on Jälleen pääs­tetty
vapauteen Ja nostettu kunniaan.
Nykyisensä Helsmgi£sä on paljon
kaunista ulkokuorta, jota kehtaa
näyttää ja Jota näytetään sekä koti-maisille
että ulkolaisille matkailijoille.
Mutta siinä on myös muuta, työläis-kaupunginosia,
joita esim. Matti Kur­jensaari
kuvaa edellämainitussa teok­sessaan
seuraavaan tapaan:;
"Keinotteluun perustuva asunnon-tuotanto
on se, iloton käsi, joka on
täällä päin Helsinkia tai-allista enem-män
piirtänet kaupunkikuvaa. AlOksls
Kiven katukin cn kohdittain surulU-ncn
kuin TUnoilijan elämä ilman
Charlotta Lönnqvistiä. Sitä paitsi ne
acemakaavaherrat, jotka joskus alu­eiden
Järjestelyä, ovat unohtaneet eli­mistöstä
keuhkot pois; Kallio, Sör»
näbien > ja Vallila ovat käytännölli­sesti
(katsoen puistoltomla. Haapa­niemen
kenttä. Viidennen Unjan
puisb^olmia graniittisina kailiui-neen,
Brahenkentän laitapuut, Mäke-lankadun
lehmukset eivät riitä alu­eille,
missä vllsikeiTokslset kivitalot
, Ja asfalttikadut peittävät hehtaarin
hehtaarin jälkeen."
Ja mitä on sitten noiden kivimuu­rien
sisällä, on asia erikseen. Siellä
elää ihmisiä. Joiden ahkeran työn tu­loksista
saalistajat rikastuvat, ihmi­siä,
joiden on pakko asua usein sie»
tämattömässä ahtaudessa ja eivät ai­na
voi hankkia Itselleen edes riittä­vää
ravintoa ja vaatetusta, muista
elämän ^ mukavuuksista puhumatta­kaan.
Vanhempia, Joiden on pakko
mennä.päivltt^een raadantaan jät­täen
pienet lapsensa oman onnensa
nojaan kaduille ja asfalttipihoille
leikkimään, koska elanto on hankit­tava.
Ja koäka lasteixkoteja ei ole.
Siellä on vanhuksia sairaita Ja inva-liideja.
Joista kapitalistien yhteis-fcunu
ei riittävästi huolehdi heidän
työkyvyttömiicsi Jouduttuaan, siellä
on nuorisoa, Jolta puuttuu fculttuurl-ja
keiOiotaloJa, tilaisuuksia kehittä­vään
harrasteluun ja toimhitaan.
Kun siis esitämme onnittelumme
400-vuotiaalIe Helsingille, niin on
myös lausuttava toivomus^ että pää­kaupunkimme
tulevien vuosien kulu-e-^
sa paremmin huolehtisi kaikkien a-sukkaittensa
viihtyisyydestä Ja elln-f
ehdoista. Tämä toivomus saadaan
täyttymään vain siten, että työt&te-kevä
kanxa ottaa itse käsiinpä sekä
kunnallisen , että valtiollisen vallan
niin Ilelsingteä kuin koko Suomaraa-kin,
Itstamisch puolesta ja että kirkkojen
maailmanneuvoston toimeenpaneva
komitea on kchoittanut krlstlkansaa
yhtymään 'jätUldismäiscen ristiret­keen
rauhan puolesta'. .
'VIilaailman. Rauhankonutcan -Tuk­holmassa
alkuun paneman Rauhanve-toomuksen
julkaisemisen yhteydessä
annetussa lausunnossa, on mm. seu­raavat
merkille pantavat sanat:
*1hmlsbnonan. kohtalo on vaaka­laudalla;.'
Jokaiselle elossa olevalle
Ihmiselle on tarjolla kaksi tietä;
Tukholman-; vetoomus sallii hänen
astua rauhan tielle;..
"Ja edelleen:
. VTalstelu rauhan puolesta on
Joutunut ratkaisevaan valheeseen.
, Kukaan el voi Jäädä pnotueeUo-maksl
slUä se merkitsee toiminnan
; vapautin sodan Uetsojlllc.
"Pyytäcssämmc teitä allekirjoitta­maan
maailman rauhanvctoomukscn,
emme odota emmekä pyydä' t^itä si­ten
kannattamaan Canadan Rauhan-kongressia
(niin tervetullut kuin: se
orsikin). Maailman rauhanvctoomu?
ei kuulu millekään järjestölle tai nii­den
ryhmälle. Sen hyväksyminen el
edellytä mitään muita sitoumuksia.
Teidän allcklrioituksenne vctoomuk-ee9sa
on maailmalle todistuksena vil­pittömyydestänne
rauhaan nähden. Se
asettaa teiddt kaikkien niiden kansal­lisuuksien,
uskonnollisten kösitystcn ja
poliittisten mielipiteiden rinnalle; Jot­ka
ovat siten julistaneet päättäväises­ti,
että sota ei saa syttyä.
"Me uskomme teidän, Canadan
kansan johtajana, näinä vaikeina air
koina, käyttävän hyväksenne tätä ti­laisuutta
liittyä julkisesti moniin mil­jooniin
rauhaan johtavalla tiellä,"
Kirjeen on allekirjoittanut Canadan
Rauhankongrc£8in puolesta sen sihtee-
Quebecin lehdet Mstävät
sofaseikkailuiin sekaänMistä
Montreal. ^uä)echi lehdistön
vississiä ojassa on kehittymässä pro-testliiike
(hallitusta vastaan Korean
taisteluihin osallistumien Johdosta,
korean seikkailunVtuomitsemisen^ 11^
saksi kehittyy tunnelma, että Jota-km
oUsi.' t^tänra uhkaan sodan
vasaran lorJumisekBi.
Kansallismielisen Le Oevolr lehden
toimittaja Andre Laurcndeau kysyy
heinäkuun'? :pn numerossa: "Voiko
länsi antaa apua kaikille niille kan­natuksensa
'menettäneille hallitee-ville
piireille Jotka ovat nyt meidän
liittolaisiamme: Eikö se ole kummal­lista
rolhkeutta. Jos on mentävä maa­ilman
ympäri, Jotta voitaisiin pelas­taa
se mädännäisyys, mikä sanoo it­seään
demokratiaks],
"Canada ci ole mitenkään edes­vastuussa
tästä inhoittavastatöher-rysohjclmasta,
eikä sen pitäisi < sitä
tukea eotjlaaiUsestl,; Töihän mcnnes-
6-1 mc olenano Jähcttäncet kolme hk-vittäjUä,>
Sodan Jatkuessa Koreassa
Ja sen kuluttaessa miehiä Ja materi­aaleja,
meidän osuiittammo ön ilsät-täivä
Ja meidän riskiksemme tulee to­taalinen
sota. Vapauttakaamme It-
Sudan-ruohon laidun
•ABiantunUJat varoittavat, että elu­koita
ci olisi päästettävä sudan-ruo-hon
laitumelle ennenkuin heinä on
vähintäinkin 18 tuuman mittainen:
Jos sudan-ruoho cn kovin nuorta
karja;: v<Di/8iiada siitä prtissich^ppo-myrkytyksen.,
ri Mary Jchnlson.
; Battiatilaiheb pyyntö on esitetty prc-
BldcntUTrumanlllOi, vaUioslhtcerl Ac-hcsonUIoJa
Warren AusUntllo, joka on
USA:n Johtava edustaja YKissa.. Se
on esitelty VhdysvaUolssa toimivan
Työväen Kansallisen Rauhankonfe­renssin
tohnesta. Tämä konferenssi
on Yhdysvaltain unioitten järjestämä
rauhan hyväksi toimiva järjestön,
semme
lemme';
Le Devolrin tolmittalafle «»pitetiu^.' :/•"
sa kiijesEssft iBeaf "co'ulll|«ä''WrJölt-^^^,'-:
taa: "Mikal Canada lähctt&jt lefit»-',
koneita Ja laivojaK0ttäöi»f-*Elk8;«MI-^,- %
st paljon. j(A'tfonmui«|lseiBmaa^^
sen sijaan ^ kim sekfänÄ|mmö'" 1/
tehiun raiÄan'niminä,-JärjcstäteJm^^'"''^
me rauhan neuvotteinja?'Canadan'/>'
itsenäinen ohjelma-ei,'oikeuta. Mtä^, / "
että Canadasta tulee' pelkkä kaÖt\i/v>^
Joll^iin «mrvallatlie.' Ötttä, m^iapt\ •}
maa työntää sormensa Kor^n-pii-'
rakkaan, ^tä lähemmäkslstuIejMmf
maailmans^otaa. Me emme «^kaapk*' '^--Kreikan asioihin. .Meillä^ ei plb. '
mitään asiaa Korcaasa." ' - ^\ f
Coulllardl lopettaa hiUomautukseh- ' , f'
sa Korean suhteen tseuraavaan' Tre-•
toomukseen: "Miksi eivät katoliaet ,
Järjestöt . pane llikieeUe " ficllaist».' ^
rauhanadrcsslaTmUÄ IcvitetUto^C^i ^
nadan .R^uhankcngressin toimesta? |
Kirjoittaen nemfikuun^ ^ V.iiä,Le"'J
Dcvoh--lchdC5£ä otsikolla "Skandaali^' ;
Condlde vuttaj^ Canadan Rayhap-kongressin
levittämään TliklholroaA
vctoomuIc;een ja «soittaa, että..-mo- ^1
nct Quehccln kunnat ovat' alleklr- '
joittaneet sen. "Miksi ne aUektrJoltr '
tavat Tukholman manifesUn>' Sik^ '
kun mitään muuta,eJ olö\ti^Joltu '
manlimtin'rauhan'pnolustämisea^.'.". >
Ovatko hallitsijat tietoisia siltä por '
liittisesta Järjestelmät^, mikä. on a i - '
na suosinut isotaa;.i meidän.«des-sUmmc
on tämä fikandaallr Qttebec-issa
on''rauhanliike;'mitä, ^Dblö?^-
kuun pantu kristiUisyyteep u^vlen^ l
toimesta.*' " - ^. - - - ^
imERGfiixi
Olal 8.84lSi Fn^ilttd.
LUkelaitoksUle, Järjestöille Ja
yksityisille
Kirjapainossamme tehdään ensi­luokan
painotöitä nbpeasti ja koh­tuullisella
hinnalla.
Tarvltcssanno
KIRJELOMAKKEITA
KIRJEKUORIA ,
LASKULOMAKKEITA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA '
OVILIPPOJA
MAINOjSILMOITUKSIA >
JUHLAOHJELMIA
KUTSUKORTTEJA
li;(»KUTSUJA Y,M.
lähettäkää tilauksenne; -
VAPAUS PUBLISHIKO
COMPANY LIMITED
Box 60 Sudbuty, Ont.
KESTO.
KIHAHPIPEM
KESKtJS
UnsHuokhaimn
palvelus-',.
, Baltnfiral
Kampaamo'
; Sigrid l^ctola, ondi^Ja
8 Eim St. E.. Puh.'^8-15SD Sudbuqr
Kellarikerroksessa
MOTORS & EaU9>JHp[f
6S Lareh S l . Sudbtir^
PtthoUmo» @.83<S4
PAi;.V£LLUT flUpMAJE^
siAYM 35 vtjom
0 FORt» A aiONABCIIIieoklie*
autoja , . ' ,
® FORD ICUOBMA-AVTOM J%
' traktoreita
NEW 19/18
^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^'.PLAYS ANYVVHERt ON IfS
[ OWN BATTERY OR PLUCS-(f>/'
PHILCO
on kuulu laaduslaan
kauflB maailman
ilman paiteroUa
Tässäseonf'Uusi saavutus kuljetettavien
radioitten arvo««a kuululfil$ta Pliilco-labora-toorio!
6ta( Ihmeellisen aliialsella hinnalla:
Philco 411 tuo'tcnic laadun ja toiminnan, Jo-im
tavallisesti on vain kallilmmlBäa radiols,5a.>
Tulette ihmettelemään sen tobnintaa sisällä
tai ulkona . . . A.O„ D.C. tai patterilla toimi­va.
Helppo kantaa kuten matkalaukku. Ja-lokivlmäisessä
kehyksessä «e on todella''kulje­tettavista
radioista valittu." Valitkaa teidän
nyt!
SAATAVMSA HELPOILLA MAKSUEHDOILLA
PUHELIN :M^55