1949-05-10-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;^ Sivu 4 Tiistaina, toukokuun 10 p. — Tuesday, May 10 « C f « $ f f f 3 » * « » > t t I T O R O N T O L A I S E T TANSSIT DON HAALILLA Joka lauantai^iltana Orkesterin soitolla nylcyajan ja vanhatunaan tapaan 957 Broadyievir Ave. Toronio, Oni. FARMARIEN PÄIVÄPALSTA Sitruunaviljelystä I pohjoisella alueella j M(>!-:<ovasta tiedoltetaan, että uusi : .sitruunalaji cn nyt kaupoissa pobjofs» ! Ura Iin kaupungejisa. Se on pobjoi-i f r :i ka.'v/itutklmusinstituutin kokeilu- : j-.M tuäoä, Vuosikamia jatkuneella i IVOlla ja tutkimuksilla on nyt vihdpln- I kin onnistuttu isaamaan sitruuna kyp- • Äimään pohjoisessa. Tämä "arktinen i 'itruuna" on samankokoinen kuin ete-i Iänkin sitruuna, mutta vitamllnlpltoi- 1 suu^ on vielä suurempi kuin vilme-i nijiliiittujen. Toronto. — Labor-Progrcsslve puolueen kansallinen joiitaja Tim Buck Julkaisi täällä viime perjantaina lausunnon missä tähdennetään, että Yhdysvaltain nykyisten vallanpitäjien keskuudessa on kehittymässä paniikkimieliala lähestyvän talouskriisin % Johdosta. Mr. Buck lausuu: ' *Kim Yhdysvaltain hallitus hyväksyi r ne ehdot, joiden perusteella Berlinin l"!^Z^}^i^enne8Ulku lopetetaan ja samaan aikaan sivuutti tehtävästään kenraali Luchip Clayn, niin siitä nähtiin kaksi varmaa merkkiä, että Yhdysvaltain vallanpitäjät ovat joutumassa paniikkimielialaan nopeasti lähestyvän talouskriisin takia. Ne voimapiirit, Jot-ka haluavat markkinoita Yhdysvaltain nopeasti kasaantuvalle ylijäämätavaralle, havaitsevat nyt, että aseistumi-rien ja "lentosilta'' on huono substituutti aktiivisille maailman markkinoille. Vaikutusvaltaiset piirit ovat Yhdys-valloissa tukeneet yritystä kylmän sodan Icaäntämiseksi ammunnaksi \scn oleltamulcsen perusteella, että mark-kinain menetys tulisi täten vain väliaikaiseksi tapahtumaksi. Ne pitivät sotaa keinona mikä aiheuttaa suurta kysyntää Yhdysvaltain teollisuustuotteille aseistettaessa muiden maidsn armeijoita ja ne olettivat, että lyhyen sodan Jälkeen Yhdysvaltain imperialismi hallitsee maailmaa. Niidtn suostuminen Berlinin llikennesulun lopettamiseen ja Neljän minLsterineuvos-ton kokoulcsen pitoon kuvaa toiveiden pettymystä. Kiinan kansa on näyttänyt niille, etteivät ne tule hallitsc-maari maailmaa. Lähestyvä talouskriisi mikä ilmaisee Jo itsensä miljco-nissa työttömissä, tavarain kerääntymisessä varastoihin, teräksen tuotannon laskemisessa ja osäkemarkkinain hermostuneisuudessa — on äkkiä ajanut ne toimenpiteisiin joiden pyrkimyksenä on pelastaa Yhdysvallat talousromahdukselta, jos se on mahdollista. f. Surren ilmoitamme että ALBERT MÄKI poistui Joukostamme kuoleman kautta. Hän kuoli Dinsmoren sairaalassa huhtikuun 22 p:nä 1949 Ja hatiäattiin huhtikuun 27 p:nä Buffalo Bayn hautausmaahan. Hän oli syntynyt syysknn 5 p:iiä 1868 Bantsllan pitäjäs.sä Oulun läänissä. Hänellä ei oUut täällä ketään sukulaisia. Joten me hänen entiset naapurinsa lähetämme tämän viime tervehdyksen hänen muistolleen. Beecfay Lepää rauhassa Albert! ENTISET NAAPURIT Saskatchevtran Kokenut farmari huomaa vian Kokenut kanafarmari, jos hänellä on tarkka huomiokyky, voi Jo etukäteen nähdä ne merkit. Jotka ennustavat häiriötä ja tauteja. Hän havaitsee ne jo niin ajoissa, että voi ryhtyä toimenpiteisiin vaaran torjumiseksi. Me kaikki tiedämme, että ellntarmo Ja t.rveys on suurempia tekijöitä kanaparvessa ja että kanat luonnollisesti ovat terveitä. Hoitaja voi, jos hän huolellisesti seuraa hoidokkiensa hommia, nähdä tilanteen muuttimilscn siitä erttsta, joka tapahtuu kanojen tavoissa. Ssllaisia ovat munatuotannon laskeminen, vaikka mitään ilmeistä .syytä ci ole. Kanojen ruokahalu ja se tapa, millä ne ottavat ruokkijan vastaan kun hän saapuu säännölliselle retkelleen, ovat hyviä puntareita. Lannan tila, kanojen heltan väri, silmien ja nahan kuivuus, vatsan ohentuminen ja peräluun terävöityminen, kun sitä käsin koetellaan, kertovat oman tarinansa jotka kaikki saattavat olla merkkejä häiriön lähestymisestä. Uusi buUetilni kasvimaiden hoidosta ^ r m a r i t Jotka tuottavat Icasvllcsia kotikäyttöä tai markkinoita varten ovat kiintjmeitä IXHninion hallitukfen maatalousdepartmentin JuUcaisemaan uuteen kirjaseen •^Vegetebfe Gnmlng". Tämän kirjasen on valmistära» Ottawan keskuskoefarmin kasvlsjaoston edustaja W, Ferguson Ja siinä tehdään esityksiä tiseimpien Canadassa kasvatettavien kasviksien suhteen. Tavallisten kasvatus- ja kuUivointi-ohjelden lisäksi tässä kirjasessa annetaan neuvoja ansarien, kasvisten vuoroviljelyksen suhteen Jne. Kirjasen yhdessä luvussa on ohjeita erikoisesti kannutettavaksi sopivista kas-vislaaduista. Tämän kirjasen saa kirjoittamalla osoitteella Inormation Service, Dominion Department on Agricultiu'e. Pyytäkää lähettämään "Publication 816, Vegetable Growing". « 1 i i I t t t i } f * t ) I t t * t i » I t 9 * I I Kaihomielin ilmoitan, että ystäväni VIHTORI HAKALA kuoli Hearstin sairaalassa huhiikuun 27 p:nä 1949 ankaran sydäntaudin murtamana, 45 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Suomessa Ikaalisten pitäjässä, Kovelahden Hakalassa. Turun ja Porin läänissä. Vainala haudattiin Hearstissa huhtikuun 29 p:nä suuren ystävä-joukon saattamana. Häntä lähemmin muistavat yksS veli ja hänen tyttärensä tässä maassa sekä yksi veli ja kaksi siskoa perheineen Suomessa. Pitkän talven perästä kevät saapui, kuolo kutsui, kalleimpani mullan allo peitettiin. Olga. 22 maata käsittävä farmikonferenssi Canadassa tässä kuussa Guclph, ont. — Tämän kuim 31 p:nä alkaa täällä kansainvälinen farmikonferenssi ,jonka Järjestää International Federation of Agricultural Producens (Kansainvälinen maata-loussutottajien liitto). Konferenssissa käsitellään maailman maatalous- Ja ravlntoprobleeme-ja ja noin 100 edustajaa uskotaan o-sallistuvan konferenssiin noin 30 eri inaasta. Maailmassa on 22 maata, joiden farmljärjestöt ovat tämto kansainvälisen järjestön jäseniä. Nämä maat ovat Canada, Yhdysvallat, Britannia, Irlanti, Atistrallä, Uusi Seelanti, Ranska, Belgia, Luxemburg, Hollanti. Norja, Ruotsi, Suomi, Intia. Kiina, Burma, Tanska, ^telä- Rliodcsia, Kenya, Unkari, Länsi-Saksa ja Jamaica. KIITOS Sydämellisesti kiitän Hearstin ystäviä suuresta osanotosta suruuni. Kiitos kantajille ja laulajille sekä mr. ja mrs. Kokkiselle ravintolahuoneensa luovutuksesta sekä seppeleistä ja rahalahjasta kaikille. Kiitos pastori Smithille kauniista ja lohduttavasta puheesta. Kiitän kaikkia ystäviä osanotostanne suruuni. Olga (Alanen) Hakala Nurmikkoa ei saisi nylkeä Nurmikkoa ei pidä katkaista liian tyyni. Monet ihmiset tekevät keväisin lakkaamatta työtä nurmellaan, panevat siihen pinta-apulantaa Ja jy-rää\' ät sitä, mutta pilaavat kaiken hyvän kesällä sillä että lakkaamatta katkaisevat ruohon liian lyhyeksi. M i tä lyhimmäksi nurmi katkaistaan, sitä tnemmän siihen vaikuttaa polttava auringon kuumuus, sitä enemmän tarvitaan lannokkeita ja vettä ja sitä helpompi on rikkaruohojen päästä pinnalle. Ruohon leikkaajan terää ei pitäisi milloinkaan laskea IVi—2 tuumaa lähemmäksi maata, paitsi "creeping b?nt" ruohoa leikatessa mitä aniharvoin käytetään nurmiheinänä^ Nurmi oli'3i leikattava usein, että katkaistu ruoho voidaan jättää murmelia, mistä nurmiheinä saa hyvää ravintoainetta. Jos rucho on kuitenkin päässyt kasvamaan liian pitkäksi, silloin on jätteet haravoitava pois, sillä niillä on taipumus pilata ruohon juiuia ja aiheuttaa kuolleita paikkoja nurmikkoon. Kastelu auttaa kuumina kesäpäivinä. Pcnisteellinen kastelu kerran viikos.';a on edullisempaa kuin pintapuolinen ripottelu joka toinen ilta. Kastelua olisi jatkettava niin kauan kerralla, että maa kostuu neljän tuuman syvyydeltä. Viiiiir3'päleen siitepölyistä Eräs henkilö haluaa tietää, mistä johtuu se, että hänen viinirypäleensä eivät kehity marjoiksi. KöyimÖksessä on runsaasti kukkia, mutta ne kuihtuvat ja kuolevat pois. Tämä mahdollisesti Johtuu seuraavista syistä: 1. Jotkut rypälelajit, varsinkin villit, tuottavat vain koiraspuo-lisia kukkia. Nämä valmistavat vain siitepölyä ja kukat putuoavat niftahun heti kukinnan jälkeen. Sellaiset köymiökset eivät milloinkaan tuota hedelmää eilcä niitä saada millään tuottamaan. 2. Jotkut lajit tuottavat huonoa siitepölyä ja ellei lähellä ole lly^•ää siitepölyä tuottavia köynnöksiä, niin marjoja tulee hyvin vähän. Jos siitepölj-ä tuottavia lajeja, sellaisia kuin Concord, Niagara, Predo-nia. Portland yon. istutetaan huono-siitepölyisten köynnö'«t«n läheiss^yteen. tulevat viimeksimainitut siitepölyte* tyksi silloin ktm ovat kukkakaudes* saan. Huoneessa kasvavat kukkaset Monet ihmiset ht^juavat kasvattaa sisäkuklcia niin paljon kuin tila Ja aika sallii. Varsinkin suurkaupunkien työläiskortteleissa, joissa ulkona tuskin näkee lähiympäristöllä mitään vihreää, ptihumattaKaan kukista, edes kesälläkään, on vähäinenkin vihreä tuoreus sisällä suiutoierkityksellinen kauneutta kaipaavalle silmälle. Mutta vaikka ei olisi mahdollisuutta mul-takasvitarhalle pieniskoossa astmnos-sa, niin on olemassa monia kukkia joita voidaan kasvattaa pelkästään vedessä kimnes kukkivat ja tietysti aittanaan kuolevat. Eräät juiulmuku-loista kasvavat kukat menestyvät vedessä yhtä hyvin kuin mullassakin. Esimerkiksi hyasintti. On olmiassa sellaisia erikoisia astioita tällaista Juurimukulaa varten, joissa vesi pysyy oikealla tasolla alaosassa. Kappale puuhiiltä pohjalla pitää veden puhtaana. Juuret kehittyvät kasviin kymmenen tai kahdentoista viikon kuluessa pimeässä ja viileässä paikassa. Kuti Juuret alkavat täyttää vesilasin ja ruohot)pilkut pistävät esiin latvasta, voidaan kasvi asteittain tuoda päivänvaloon Ja hyasintti kasvaa h i taasti kohtalaisessa valossa Ja lämmössä, joka ei saisi nousta kork^m-malle kuin 65 astetta. Kukin miikula kerlttyy katmiilcsi hjrvänhajuiseksi hyasinttikukaksi hoin neljän viikon kuluttua. Valkoinen narsissi on myös suosittu sisä kukka. Paras on ostaa niin suuria Juurimukuloita kuin saa —, mitä sutu^mpi mukula sitä enemmän kukkia. Aseta koristeellisen astian pohjalle tuuman paksuinen kerros pieniä vierukiviä. Aseta mukulat lähekkäin toisiaan mutta ei niin lähelle, että koskettavat toisiinsa. Pane lisää pikkukiviä astiaan kunnes ainoastaan mukulain kärjet ovat paljaana. L i sää vettä niin paljon, että se koskettaa mukulain alaosaan, mutta älä peitä umpeen vedellä. Pane astia viileään paikkaan ja anna juurien kehittyä kolmen viikon ajan pitämällä vesi aina alkuperäisellä tasolla. Anna sitten niiden olla viileässä paikassa ja kukkien pitäisi kehittyä kolmen viikon sisällä.-" Useita muunlaisia kukkien Juurimukuloita on saatavana kukkakaupoissa tai osastokaupoissa ja istuttamalla niitä veteen sarjottain noin parin viilton väliajoin, saadaan ktildcia huoneeseen pitkäksi aikaa. Yleensä enimmät. kasvit vaativat aurinkoa, ilmaa ja kostetitta. Vaihda ilma huoneessa usein Ja varaa jonkinlaista kosteutta, ellei muuten niin pidä astiassa vettä Icasvien. lähellä. Köynnöskasvit ovat myös hauskoja sisäkasveja. eivätkä vaadi paljon hoitoakaan. Joskin miu-attlköynnös on kaikista tavallisin, niin on toisiakin, kuten pholödehdron, pothos, grape-muratti ja kangarooköynnös, jotka ovat yhtä tukevia ja kestät^ k i ^ koristeellisiakin. Muratti kukoistaa pai-haiten kohtalaisen viileässä ympäristössä, ei enempää kuin 65 astetta, mikäli ilman kosteus varataan. Köynnös tulisi pest ä kerran viikossa laskemalla hanasta kylmää vettä päälle. Kaikki nämä kasvavat mullassa yhtä hyvin kuin vedessä. Vedessä kasvattaessa on p i dettävä puuhiiltä astian pohjalla jotta vesi pysyy puhtaana. Naisten ennätyksiä Lontoo. — Kansainvälinen urheiluliitto hyväksyi viime viikolla ranskalaisen Marcel Hansennen osalliseksi 1,000 m. maailmanennätykseen tuloksella 2.21.4. Jonka tuloksen on saavuttanut myöskin ruotsalainen G. Gustafsson. Naisten keihäänheiton maaihnan-e n n ä t y k s ^ hyväksyttiin itävaltalaisen H. Baumin tulos 48.63. naisten kuulantyönnössä neuvostoliitotlaisen T. Sevrukovan tulos 14.59 ja naisten kiekonheitossa neuvostoliittolaisen N . Dumbadzen tulos 53.25 m. — Viime tanunikntissa vietiin Intiasta USA: n 32,915 tonnia hamjq^ma. SCÄUL:n MJrj^- •aa jaii Soomalais-Canadalaisen AmatöM-urbeiluUiton toimesta lähetetään Untamo Iffikelä JärJestämianatkaUe. eii puoiUle Canadaa. Matkan alkupuolella hän vierailee setvaavilla jiaikka-kunniUa: Toukcdc 14 pnä Sämla 15 pnä Ht. Catbarines 17 pnä I^irucedale 19 pnä Montreal 21 pnä Kirklaiid Lake 22 pnä Soutb Pprcupfaie 23 pnä Ttmmins 25 pnä Oeraldton 27 pnä . . . . . . . . . North Branch 28 pnä Tarmola 29 pnä Port Arthur 30 pnä Kaminlstiquia 31 pnä Nolatu Kesäk. 4 pnä . . . . . . . . . . . . . . . . Cambie, B.C. Järjestäjän lähettäminen eri paikkakunnille tehdään sUnä tarkoituksessa, että saataiäin suurenuxiat nuorisojoukot Liittomme toiminnan piiriin. Siellä missä Jo on olemassa seuroja toivotaan voitavan voimistuttaa niiden toimintaa ja missä vain sttln-kin on mahdollisuuksia, perustetaan uusia seitfoja. Kevoltamme kalkkia urbeUuUlk-keeseen klinnostimeita huolehtimaan kokoushuoneistoista Ja paikallisesta ilmoittamisesta. Olemme vakuuttuneita, että toimintamme tärkeys oivalletaan ja että asian onnistumista autetaan. SCAUL:n LUttotoimikunU. Untamo Mäkelän ylläoleva matka on järjestetty yhteistoiminnassa CS-J :n tpk:n kanssa. Matkan tarkoituksena on lurheiluliikkeen elvjrttäminen ja laajentaminen Canadan suomalais-peräisen nuorison keskuudessa. Mäkelän puheet ja työskentely kokonaan tällä matkalla tulee siis kohdistumaan ensikädessä nuorisoon. Mutta samalla hänen puhetilaisuutensa ovat myös yleisiä valistustilaisuuksia. Joihin vanhemmankin väestön kannattaa Ja tuleekin osallistua. Siksi kehoitamme-kin osastoja niillä paikltalcunnilla missä Mäkelä tulee tällä matkallaan vierailemaan, varaamaan huoneen puhetilaisuuksia varten, olemme apima paikallisessa ilmoittamisessa Ja yleensä työskentelemään matkan onnistumiseksi. Canadan Suomalaisen Järjestön Toimeenpaneva Komitea G. Sundqvist. ; meija Parlamentin jäsen-kannattaa lojaa-lisuustutkimuksia Ottawa. — Kauppaministeri Howen parlamenttiavustaja George McHralth sanoi täällä, että tutkimukset. Joita on suoritettu joihinkin liittohallituksen palkkalistalla oleviin henkilöihin nähden, ovat oUeet erittäin tärkeitä. Hän kielsi samalla, että ratsupoliisit olisivat käyttäneet "Inkvisitoori-maisia' menettelytapoja_ kuulusteluja suorittaessaan. Hän oli sitä mieltä, että hallituksen palkkalistalla oleviin henkilöthin nähden tulisi edelleen suorittaa ns. lojäalisuustutkimuksla. Työttömyysapua makset* tiin maalisk. aikana 239,826 henkilöUe pttawa. — Työttömyysvakuutus-komlssionin toimesta maksettiin viime maaliskuun aikana työttömyys-vakuutusapua kaikkiaan 239326 henkilöUe yhteensä $10,361,473. ilmoittaa tilastollinen toimisto täällä. EdelUsen kuukauden aikana olivat vastaavt^t luvut 210,681 henkeä ja $8,158,903 Ja huomattavasti paljon suiuremmat kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Koskaan ennen vakuutusjärjesteln^n voimassaolon aikana ei työttömyysapua ole maksettu niin runsaasti kuin maa-liskuim aikana. Lehmien laitumelle päästäminen Älkää päästäkö lehmiä laitumelle ensimmäisten vihreiden ruohonpiik-kien ilmestyttyä, jos teillä suinkin <m heiniä sisällä ruokkimiseen. Parempi on niin lehmille kuin laidunmaallekin, että lehmät pidetään sisällä niin kauan kun ruoho on päässyt hyvään kasvun vauhtiin. Sellainen laidtm, johon elukoita ei liian aikaisin päästetä, kestää tavallisesti enemmän aikaa. Päätön kukko kuoli lopulta Lazarus, päätön kukko ,on kuollut. Tämä huomiota osakseen saanut kukko tuupertui odottamatta Los Angelesin kaupuilgin tarkastajan edessä Joka oli tuomassa Lazariiksen omistajalle, mrs. Martha GreeniUe määräystä, että hänen täytyy tappaa tämä kukko 12 tunnin kuluessa. Mrs. Green sanoi, että "kukko laski äkkiä kaulansa alas Ja kuoIL Minä laskin polvilleni Ja rukoilin. Minä rukoilin Amerikan puolesta. Minä tiedän, että jumala iiani tämän kukon n^ngiimnj^n, ja e t tä se oli tarkoltusta varten. Minä rukoilin siitä mitä (dan-me tehneet" Mrs. Green osti tämän kokon "marketista'* huhtiicuun t'^ilf<»^m päivänä mutta hämmästyi kovasti Inm bavait-si. että päätön kukko seisoi jaloiUaan. Pelastusarmeijan Timmtossa 538 Jarvis-kadtiUa sijaitseva päämaja läe-dUBtdee aUamainittuja suomalaisia hoikOöitä. Mainitkaa vastauksessanne kunkin nisiien p e r ä s i oleva numero: iuOeAetan, Ftans Verner, syntynyt Halikosita v. 1888. Ollut Vancouverissa. VeU aedMsteleö. — M7873. Kärkinen Väinö, i ^ t y n y t Bäisäläs-sä y. 1906. Vanhemmat Varpu Ja Matti ic^r^\nm: Oleskellut nun. Ottavassa. Sisar ja vanlu äiti tiahiavat tietoja. — BÄ092. lavi^ t«i La^palaiMn. Toivo, syn-tynyt ;raäskessä v. 1900. Sukulaiset tieduMelevat. — M8182. Mattils, Arvo Johannes, syntynyt Merijärvellä v. 1902. Vanhemmat Maija ja Juho Mattila. OUut Port Arthurissa, hcytäx kyselee. — 79^. / BfeKinium, mrs. Tyke (Keittu). omaa sukua Mevalaiiien. Noin 44- vuotias. i^uhut Murilloesa Ont. Alti on liyvln sairas. — W3944. S t n l , Atigust Valentin, syntynyt Helsingissä: v. 1886. VeU tiedustelee. — M8077. Valuutta iilkomaanmat-koja varten on tiukassa Suomessa BdaliUd.--^ (S-S) — Valuutta-anomukset oviat suuresti lisääntyneet viime vuodesta. T^hän ovat luultavasti vaikuttaneet ne pienet helpotukset, joita Suom^n^ankld on viime aikoina myöntänyt valuutan maannissa: 10,- 000 mkti vaihto-oikeus kotimaisia Amsterdamin lento- ja Antwerpenln laivayhteyksiä .käyttävUle myönnetty mahdollisuits. lunastaa matkaUppu Pariisiin ja, Lontooseen Suomen rahassa matkatoiinistojen väUtyksellä tarvittamatta anoa lisenssiä Suomen PankUta. Suomen. lankissa kturostettUn/ kuitenkin erikoisesti, ettei ulkomaUle matkusta vlUe myönnetä valuuttaa helpommin/kuin ennenkään näistä pienistä helpotuksista huolimatta, joiden avuUa ei vielä uUcomalUa pitkäUe- Icään potki. 10,000 markasta on Tvk-holmassa saatti vain 130 ja Tanskassa 250 kruunua. Turistimatkoihin suhtaudutaan edeUeen yhtä armottoman jyrkästi, ja Uike- Ja opintomatkojenkin välttämättömyys punnitaan tarkasti, ennenkuin niUiln myöimetään valuuttaa. ,. Kuulimme edeUeen, että lUkomaiUe aikovien päw^ääränä on jatkuvasti valtaosalta iiuötsi, mutta tänä keväänä sumv(l^i^%n kuitenkin huomattavasti eneminän pitempiä, matkoja kuin älicaisemmin.: Näyttää siltä, että monet ovat viime vuosina päässeet käymään Ruotsissa ja haluaisivat nyt suunnata matkansa kauemmaksi. Englantiin Ja Keski-Eiu-oopan maihin. Mutta kuten sanottu on valuutan saaminen täliaiifeia matkoja varten edelleenkin JoiEse4^n toivotonta. Finnuurkisi^i eikä Kamiss» Port ArUiur. — (Sähkösanoma) — CSJ:h Kaministiqnian liasIiUa olevien häiden takia elokuva Nym. bergin oikensjat/tu esitetäänkin FInmarMn luMlilla snnnnntaina, tonkoknim 15 pnä Uo 1.30 ip, eikä Kamissa fcnten on aikslsenunin U-moitettn. A. T. HilL Huomattava suomalainen keksintö Su(Hnen Vapaassa Sanassa julkaistiin äskettäin seuraava uutinen: Kuopiossa on valmistunut johtaja E. Piirosen Ja teknikko P. Kuhmusen kahden vuoden sitkeän työn tuloksena lankamagnetootti, jollaisia Amerikassa on käytetty jo muutaman vuoden ajan. Kesknön ääntä taUettava-na materiaäliiia tolmU 4/1000 tuiunan eU stiunnllleeh hiuskarvan paksuinen ruostiunaton teräslanka. Tähän te-räslanlcaan ^adaan ääni tartttmiaan sälikömagneet^timenetelmää hyväksi käyttäen. Piirettaessa ääni toistuu kirkkaana ja häirlövapaana selvemmin kuin radion kovaäänisestä. Teräslankavahvistaja on kotimainen kaikilta osUtäan pätsi teräslangan suhteen, jota valmistetaan Amerikassa, mutta keksijät ovat sitä mieltä, että Suomessa voitaisiin mainitimlaista lankaa valmistaa aivan yhtä hjrvin. jos langalle avautuisi Suomessa sitä edellyttävä Ttulutus. Värähtelyt, jotka lankaan tarttuvat vahvistetaan uIos ottaessa noin miljoona kertaa. Langasta lähtevä jännite on 1/1000000 sU. tä Jännitteestä, Joka kulkee tavaUista puhelinlinjaa myöten sUle puhuttaessa. - Kuopiolaiset keksijät ovat smmnl-teUeet laltte'e2isa aivan oman päänsä mukaan. Johtaja Piironen on tunnetta radiomies ja 31-vuoden ikäinen. Teknikko Kuhmonen on 24-vuotias Ja toimU Yleisradion Kuopion studion studiöpäälHkkfeä. Hän on osoittanut työvaiheen kestäessä ibni&näistä kek-seliäisyyttiL XQnen ansiotaan osaksi <»i. että kone törkyisellään vastaa täy-deUisesti t ^ ^ d e n toivomuksia. Ny-kyisdlään kone painaa kaksitoista k i loa ja laittetiDa voidaan ottaa langalle neljä tuntia kestävä putie ilman langan vailitaa. TavalUsesti k<meen rullassa <devan teräslangan idtuns «m 3J5 km.' Erää6 lax^olalsefe kuorot ovat Jo tiedast^e<!t konetta harjoimksi-silnsa samoin eräät laasojat ja laulajat. Hamletin ja Laertdcsen välinen miekkailukohtaus siinä filmissä, jota esitetään tämän viikon aikana Sudburyn Park-lc rissa. Laerteksen miekka on myrkytetty ja kummatkin kuolemi myrkyn johdosta. Fagerholm liittää Suomen maantiet "kansainvälisiin" maanteihin Moskova. — Novoja Vremja kirjoitt i viime kuussa erään artiklcelin, jossa otsikkona oli -Epäilyttäviä tieasi-aln mestareita" ja kirjoitus kuuluu seuraavasti: ^ampturin radio ilmoitti äsken, että 14 Euroopan maan edustajat Genevessä Pitämässään konferenssissa te-klyät sopimulcsen Euroopan maiden välisen kiertotieverkoston muodostamisesta, joka ulottuisi Skotlannista Neuvostoliiton rajoille ja Norjasta Italian etelärannikolle. Ulkomaiden lehdistön tiedonannossa näkyy, ettei Euroopan taloudellisen komission ktiljetusasiainkomitea on viime aikoina ollut erikoisesti kiinnostunut autoteiden kuntoisuuteen, var-sinkln niiden teiden, jotka johtavat NeuvcstoUiton ja kansandemokratian maiden rajoille. Tämän komitean muutamat toimihenkilöt ovat jo yli puoli vuotta tarmokkaasti puuhailleet karttojen valmistamiseksi Euroopan autoteistä, joita voitaisiin käyttää "kansainvälisinä pääyhteyssiteinä". Tietysti näitä tutkimuksia tehdään selittäen, että tarkoituksena on helpottaa tavarain kuljetusta, laajentaa taloudeUisia yhteyksiä ja tehdä paljon muuta hyvää, mutta kun tarkasteUaan noita tiekarttoja, niin ne eivät näytä aivan peräti viattomilta. Viime vuonna k a t o i h i n merkittiin Tshekkoslovakian maantiet. Nyt komitea on jostakin syystä erikoisesti kiiimostimut Puolan maanteihin ja ennenkaikkea niihin, jotka johtavat LeninErradiin, Mosicovaan ja Kieviin. Amerikkalaiset edustajat puolestaan osoittavat erikoista kiinnostusta Suomen tieverkostoon kuntoon ja tUaan.' Kuljetusasiainkomitean t o d e 1 liset tarkoitukset tulevat ymmärrettäviksi. Jos otetaan huomioon, että kaikille näUle teille annetaan erikoinen teknillinen luonns. Lisäksi komitea lähettää kaiklUt a.o. hallituksille yksityiskohtaiset ja vastaavalla tavalla laaditut kyselykirjeet. Näistä kyselykirjeistä voidaan erehtymättä päätellä, että noiden asiapaperien tekijää kiinnostavat ennenkaikkea tiedot, joilla on sotilaaUista ja strateegista merkitystä. Viime aikoina on kuljetosasialn-komitea kiinnittänyt erikoista huomiota kysymykseen n.s. "kansainvälisten" teiden kunnostamisesta. Ojentaen kätensä valtamerentakaisille puuIiallijoUle, kiiruhti Fagerholmin halUtns ilmoittamaan suos- Suomi voitti Tanskani nyrkkeilyssä 5—3 Helsinki. — Hiih-:k. 20 päj läis=Esä Messuhil-issa sus nyrkkeilyn maaottsluisa voitli Tanskan, tuloksella 5—3. .\ä| henkeä oli seuraa.niti.s.s^ kilpaE malaisten .1oukkuee;ta pmiti kykymiestä siliä Olavi Oari: juuri siirtynyt ammaUlaiseksj] .mu Kuusela oli Icukannut jHlij Vierumäen leirillä, eikä TL-E kyenneet korvar;niaa;i heiti haaksi suomalai.ck.=i npie arvosteltiin Leo LindberJ, ioh Pyttykerhon lahjoitiaraan kinnon. Lindberg on va5:a23-Ti Hän voitti 1944 alokasraestai tänä vuonna kevyensarjaE \ mestaruuden. Yksijalkaisten cmiätvs] 50 metrillä 9 seliuiitial Zurich. — Sak.sas.^a on ir":! heilu .saavuttanut iuoraiiaan; mittasuhteet. Järj?.Ms!mäl!i£'il; lutojmintaä on mi!!.ei kaikilla i voimistelussa, uinnissa ja luEsa, pyöräilr.s.sä. rauastuls hiihdossa. Tä^.TnuIhsirnmät on saanut ampiticiUiijen, yisi tai yksijalkai.slen u;;h'.iiu.. ^1;= lussa ovat yk.siraajai.^51 .easn vallan, uskomattomia tulolisa juoksussa on yksij&lkaistsn i sekunttia, pituuf;liypy.s=ä yli s« ja korkeushypy.';.sä 160 cm-työnnettiin yli 8 mtiriä. Suomen lähetystön cscixi LEGATION OF FII CHATEAU LAURINI Ott3wa Kaksi hyvää kirjaa A L E N N U K S E L L A VOITTAMATON KANSA K i r j . Vasili Grossman .Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivasto. tai5lel!^| sodan voittaneista miehistä. Si(L 248 siTua Hinta MYRSKYN SYNNYTTÄMÄI • k | r j . Nikolai Ostrovski Tämä teos. Jonka piU ilmestyä kolmiosaisena, muti-n Jän kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensnr-ma^ei mansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANI. Sid. 228 sivua Hinia! VAPAUS PUBLISHING CO. Li Box 69 Sudbury. Isvn tOVansa liittämään Scoooi tiet tärkeiden "kar maanteiden" joukkooa 1W teydessä on huomaat«ttaaj näistä teislä johtaa toinen pohjoiseen Ne rajalle. Koko tämä puuha näyttää ( kuin epäilyttävältä etenkin päämäärien valosra. joita 25 sen Atlantin-scpimuLsen oszi asettavat itsellsen. lausuu puksi.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 10, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490510 |
Description
Title | 1949-05-10-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
;^ Sivu 4 Tiistaina, toukokuun 10 p. — Tuesday, May 10
«
C
f
«
$ f
f
f
3
»
*
«
»
>
t
t
I
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT
DON HAALILLA
Joka lauantai^iltana
Orkesterin soitolla nylcyajan ja vanhatunaan tapaan
957 Broadyievir Ave. Toronio, Oni.
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Sitruunaviljelystä
I pohjoisella alueella
j M(>!-: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-10-04