Vapaus, May 10, 1949

              Tiistaina, toukokuun 10 p. — Tuesday, May 10
»(UBEKTT) — lDil«TWTWl«it iMbat
*Otgaa of Finoiab CnniMtfnm E>-
^tkbUfltaed Kov. 6Ui 1917, Autborlzed
second c l a » nudl bf the Post
«Office Deparbuent. Ottawa. Pnb-
«Uslied ttailce weeltl7: T u e s d a y s ,
""Zbursdays and Satiudays by Vapaus
•?ubliahin« Company Ltd, at 100-102
,BIm St. W., Sudbuzy. Ont., Canada.
i i. ' • "
a^lephooes: BuriXMM Offloe «-4304.
Edltorlai Office «-«MS. Ifsaagv
ELSuIcaL Zdttor W, Utmd. MtlliQf
addre» Bo» 69. eadbciy, Oaägla.
Adverdsins rates npon tvs^ieaXkSL
Tranalatlonfreeof chaige.?
TELAUSHIMNAT:
Canadana: 1 vk. 6JW 6 kk. 3.25
3 kk. 2JOO
1 Yk. 7J00 « kk. 3X0
1 Vk. 7A) 6 kk. 425
YhdysvBllaiata:
Suanegsa;
• t «
« *
' r f
Berlin — rauhanvoimien voitto
Viime viiliolla saaliin hyviä uutisia tansainväliseltä areenalta,
O^eljän Suuren neuvottelujen tuloksena ilmoitettiin, että Neuvostoliitto
!ja länsivallat lopettavat samanaikaisesti toukok. 12 pnä Berlinin lii-äinnesulun,
ja että ulko.ministerineuvosto (mihin kuuluu Britannian,
^yhdysvaltain', Ranskan Ja Neuvostoliiton ulkoministerit) kokoontuu
Parisissa toukokuun 23 keskustelemaan Saksan kysymyksestä, sekä
Berlinin tilanteesta johtuvista seikoista ja Berlinin rahakysymyksestä.
Täten viime helmikuusta alkaen käydyt neuvottelut
Neljän Suuren diplomaattiedustajien välillä johtivat myön­teisiin
tuloksiin sikäli, että kansainvälinen jännitystilanne
helpottui ja rauhan säilymismahdollisuus lisääntyi.
Suuret päivälehdet ovat tämän tapahtuman johdosta osoittaneet
ilmeistä käsitesekaannusta väittämällä, että Beriinin liikennesulun lo­pettaminen
tuli mahdolliseksi muka sen vuoksi, että Neuvostoliitto hä­visi
"kylmän sodan" Berlinissä, vaikka ne samassa hengenvedossa
ovat esittäneet vakavan huolestumLsensa siitä mitä voittoja Neuvosto­liitto
nyt tavoittelee. Tosiasia luonnollisesti on, mikäli myönnytyk­sistä
puhutaan, että länsivaltojen taholta peräydjnttiin roimasti, sillä
Beriinin kriisi jatkui nimenomaan sen vuoksi kun Yhdysvallat liitto­laisineen
kieltäytyi keskustelemasta Saksan kysymyksestä ja sensijaan
suunnitteli vain Saksan jakamista, Länsi-Saksan perustamista. Näin­ollen
suurbisneksen lehtien puheet sen tai tämän puolen voitoista ja
t^piolsta ovat kokonaan tuulesta temmattuja ja ohi maalin ammut­tuja
panoksia. Tärkeätä sensijaan on havaita se tosiasia, että sopi-mus
Berlinin liikennesulun lopettamiseksi oli voitto maailman rauhanvoi­mille
ja häviö kaikiUc nirllc mustille voimille, jotka haluavat viedä ih­miskunnan
liitteen verileikkiin. Nainmuodoin tämä sopimus oli aivan
yhtä suuri voitto Canadalle ja Yhdysvalloille kuin Neuvostoliitollekin,
sillä rauhan säilymisen hyväksi tähtäävät toimenpiteet ovat eduksi ja
hyödyksi kaikkien maiden kansoille.
Toinen merkillepantava ja tärkeä seikka on se, että jos kerran
voidaan Berlinin kriisi ratkaista — mitä pidettiin mahdottomuutena
^^'niin edessäoleva Saksan ongelma voidaan myös ratkaista ja siitä
riippuu hyvin paljon rauhan vakiintuminen Euroopassa. Mutta sopi­musta
ei saada aikaan siten, jos länsivaltojen puolelta pannaah sopi­muksen
ehdoksi Saksan kapitalismin pelastaminen (mitä "demokra­tian"
säilyttämispuheilla ilmeisesti tarkoitetaan) sen paremmin kuin
sitenkään jos sopimuksen ehdoksi pantaisiin Saksan sosialismiin kään-iäminen.
Mutta onneksi on kolmaskin tie tässä sosialismin ja kapitalismin
onaailmassa. Sovittakoon siitä, että saksalaisille on aivan samanlaiset
oikeudet kuin amerikkalaisille, canadalaisilla, brittiläisillä, venäläisillä
|a suomalaisillakin, omien sisäisten asiainsa järjestämisestä, kunhan
vain pysyvät erossa rikollisen fasismin tieltä,. Saksan kysymyksen
paras ratkaisu olisi se, että tehtäisiin rauha ja liittolaiset vetäisivät
^manaikaisesti ja määräpäivään mennessä miehity.sjoukkonsa pois
Saksasta sekÄ kaikista muista miehitetyistä maista. Siten toteutettai­siin
kansojen itsemääräämisoikeuden kauniita periaatteita. Siten luo­taisiin
maaperää pysyvälle rauhalle mitä karkkien maiden kansan­joukot
haluavat ja toivovat. /
Kreikan demokratia ei pelkää
> Miltei samanaikaisesti kuin Canadan kenraalikuvernööri vara-i
• - •
kreivi Alexander kertoi toukokuun 12 päivän uutistiedossa, joka vuo-idon
takia julkaistiin toukokuun 5 pnä, miten brittiläisiä sotavoimia
•käytettiin Atenassa kreikkalaisia vastaan v. 1944-45, Kreikan väliai­kainen
demokraattinen hallitus teki uuden rauhantarjouksen sisällis­sodan
lopettamiseksi.
I Prahassa, Tshekkoslovakiassa vieraillut Kreikan väliaikaisen de-jmokraattisen
hallituksen oikeusministeri Miltiades Porphyrogenis sa­noi
toukokuun 4 jmä, että Atenan hallitukselle on esitetty uusi rauhan­ehdotus,
ja että "yiimeksikuluneitten viikkojen aikana on kehittynyt
uusi rauhan liike, mikä tekee rauhan 'mahdolliseksi".
Porphyrogenis sanoi lähettäneensä Y K : n yleisneuvoston presiden­tille
Herbert Evattille sähkösanoman, missä kehoitetaan YK:ta jär­jestämään
rauhanneuvottelut Kreikan demokraattisen hallituksen ja
Atenan monarkistihallituksen välillä ja neuvottelujen perustaksi hän
esittää kolme Hyvin populaarista ehtoa:
1. Kreikan itsenäisyyden kunnioittaminen.
2. Vapaat vaalit.
3. ''Puolueeton hallitus"' pitää muodostaa ennen vaaleja,
Samalla oikcusnnnisteri Porphyrogenis antoi ymmärtää, että
Kreikan demokraattinen hallitus tervehti myötätunnolla sitä, jos YK
nimittää sellaisen väliliäjän kuin esim. Ralph Bunchen sovittelemaan
Kreikan sisällissotaa.
Oikeusministeri I'orphyrogenis sanoi uskovansa että vapaissa vaa­leissa
Kreikan demokraattiset voimat saavat SO prosentin kannatuksen
valitsijoilta, mutta hän alleviivasi, että jos sisällissota lopetetaan neu­vottelemalla,
niin demokraattiset voimat noudattavat kansan tahtoa
siinäkin tapauksessa, vaikka eivät saisikaan 50 prosentin kannatusta
vaaleissa kuten ne uskovat, saavansa.
Tämä osoittaa, että Kreikan demokraattinen kansa ei pelkää alis­taa
ohjelmaansa Kreikan kansan ja koko maailman yleisen mielipiteen
punnittavaksi. Se viittaa kerran uudelleen siiihen, että Kreikan demo-kraatti.
«et voimat luottavat ja uskovat oman maansa kansaan sekä
ennenkaikkea oman asiansa paremmuuteen.
Mutta miten suhtautuu tähän rauhan käden tarjoukseen .-Vtenaö
hallitus ja sen toimeksiantajat? Hylkäävätkö ne tämän selvästi koh­tuullisen
rauhanehdotuksen vain sen vuoksi, että voisivat jatkaa jän­nittynyttä
tilannetta Kreikan kansan kustannuksella Välimeren alueel­la?
Kreikan sbällissodan loppuminen olisi suuri ja paljon merkitsevä
askel kansainvälisen jännitystilanteen edelleen heikentämiseksi. Sel-
\'ää luonnnollisesti on, että Kreikan fasistimonarkistit ja Wall Streetin
sodanlietsojat eivät halua tämän sislillissodan lopettamista koska ne
elävät ja rikastuvat siitä. Mutta toivoton ei Kreikankaan ilanne ole.
On nimittäin muistettava, että Kreikan demokraattinen hallitus on
saanut loistavia voittoja voidessaan säilyttää asemansa ja laajentaa-kin
niitä näköjään voittamatonta ylivoimaa vastaan. Maailman ylei­nen
mielipide on voimakkaasti demokraattisen Kreikan ja sisällissodan
lopettamisen puolella. Ja lisäksi YKin ar\'ovalta on suuresti noussut
Israelin kysN-myksen ratkaisun ja Berlinin kriisin sovitteluyrityksen
johdosta. Toivotta\'asti tämä yleinen rauhanhyökkäys voittaa Krei­kassakin.
; -¥i3
Mitä muut sanovat
-VAKAVIA'» TYÖVÄEN-.
JOHTAJIA
Kun kongressimies K l e i n , New Y o r ­kista,
suoBittell että Järjestyneet työ­l
l i s e t ryhtyisivät yhden päivän ylris-lakkoon
Talt-Hartley Jäin ktunoami-seicsi,
j a Icun F h i l ^ Murray vastasi he­t
i , että C IO ei ryhdy "poliittiseen lak­koon",
tämä sai taantumukselliset po-litiikulsset
hihkaisemaan riemuissaan,
että ''jumalan kiitos meillä on sen­tään
vakavia työväenjohtajia"!
• • . •.
KAKSI TIETÄ —
VOITTOON TAI BLSVIÖÖN
Porvarillisen tasavallan häpeällinen
häviö Indonesiassa j a K i i n a n kansan
demokraattisen vallankumouksen lois.
tavat voitot näyttävät kahta erilaista
tietä Aasian k a n s o i l l e . . . — Sha Ping,
vapaan K i i n a n lehdistön julkaisemas­sa
artikkelissa.
• •
"SUSUAHTl" JATKUU
Saamamme tiedon mukaan on evers-tUuutnantti
S.O. Lindgren äskettäin
tehnyt noin 3,000 km. pitkän kierto­matkan
tarkastaakseen Ruotsin-Suo-mein-
Norjan rajaseutujen teiden tilaa.
Matkansa on ev. Lindgren virallises­ti
suorittanut autoilukerhon sihteerin
ominaisuudessa, mutta asiantuntevissa
piireissä pidetään ilmeisenä, että mat­kalla
on ollut samanluontoisla "sivu-tarkoituksia"
kuin äskettäisellä kuu­luisalla
"susiJahdiUa". Tätä käsitys­tä
vahvistaa se, että ev. Lindgren on
ollut syytettjmä asekätkennästä Ja so­tavangin
tappamisesta. — l^ökansan
Sanomat, Helsinki.
• *; *
VASTAUS MUTKAN KAUTTA
Minä en tiedä muuta paitsi sen
mitä luen lehdistä. Brittiläiset laivat
seilasivat Jangtse-Jokea alas viedäk­seen
paketin "cnmipetsla" eräälle
englantilaiselle perheelle Nankingissa
aikana Jolloin petolliset kommunistit
avasivat tulen Ja vaimensivat laivan
tykit Jotka olivat vahingossa tähdä­tyt
pimalsten asemia ^ohti . . .
Se siltä. Seuraavalla kerralla kun
Englannissa on vallankumous j a K i i ­nan
sotalaivat seilaavat Thamesia
ylös viedäkseen "chop sueya" kantoni-lalselle
pyykinpesijälle Lontoossa,
brittiläiset saavat ylläolevan tapahtu­man
perusteella täydet oikeudet am­pua
niitä sotalaivoja. — The Ukraln-lan
Canadian.
E. Persson:
nammoDaD
Jymyn kesäjuhla
on kesäk. 26 p:nä
' Kirhiand I^ake. — V . . Ja ir.- seiu"a
Jyrixyn yleinen kokous pidettiin tk. 3
p:nä ja kokouksessa oli käsiteltävänä
paljon asioita.
Ensin oli kysymyksessä Kenogamin
tanssihaalin vuokraaminen kesän
ajaksi. Ilmeni, että eräs orkesteri oli­si
halukas vuokraamaan haalin p i ­tääkseen
siellä tanssit joka lauantäi-llta.
Kokous päätti yksimielisesti
vuokrata haalin prosenttikaupalla kun
todettiin, ettei tämä menetelmä häi­ritse
missään tapauksessa seuramme
toimintaa Kenogamlssa.
Seuramme on saanut liitolta luvan
järjestää kesäjuhlan kesäkuun 26 pnä.
V a l i t t i in komitea huolehtimaan juh­lien
järjestelystä, urheilupuolesta ym.
Tästä juhlasta tiedotetaan lisää tuon­nempana.
Tämä ilmoitus vain siksi
että urheilua harrastavat niin pojat
kuin tytötkin tietävät ruveta oiko­maan
Jäseniään. Siihen onkin nyt
hyvä tilaisuus, sillä Kenogamin ken­tällä
pidetään joka sunnuntai urhei-luharjoituksia.
Muistakaa siis saapua,
sillä muuten emme saavuta tuloksia.
Vielä hyvä puoli on se. kun vanhat
veteraanit lupautuivat antamaan oh­jausta
harjoituksissa, joten saamme
heti alussa hyvän Ja perusteellisen
opastuksen. Olen varma, että kun
aloitamme harjoitukset tosi tarmolla,
emme joudu seisomaan nollana tule­vassa
liittojuhlassa.
Jymyn seuraava kokous pidetään tk.
17 p:nä klo 7 ip. — Geo. B .
Kansainvälinen juhla
St. Catharinesissa
tk. 22 päivänä
st. Catharines. — Sunnuntaina, tk.
22 päivänä, pidetään Port VVellerissa
suomalaisella kesäleirillä kansainväli­nen
kevätjuhla. Vanhat ja nuoret
ovat tervetulleita. Juhlassa pelataan
erilaisia pelejä, tanssitaan Ja musiik­kia
esitetään. Erinomaista ruokaa
tarjotaan. — M . P .
Asuntotilanne kireä
myös Tukholmassa
Tokhohna. — Tukholman asunto­tilanne
on sodan jälkeen Jatkuvasti
kiristynyt. MuuttoUike maalta kau­punkiin
on kuitenkin jossain määrin
x-ähentynyt. TäUä hetkellä odottaa
34,000 ihmistä asuntoa. Viime vuon-na
asurmottimia oli 21.000. Lähitule­vaisuudessa
el ole odotettavissa m i ­tään
parannusta asimtotilanteeseen.
Lukutaidottomuus
hävitetään Puolassa
Varsova. — Puolan parlamentti h y ­väksyi
äskettäin Isun. jonka mukaan
kansan sivlstjrstasoa nostetaan niin
että lukutaidottomien määrä supistuu
olemattomiin. Lain mukaan saavat
kaikki 1^-62 vuotiaat l u k u - ja k i r j o i ­tustaidottomat
pakollista opetusta.
Heitä on Puolassa tilastojen xnukaan
noin 4J500.000.
Kolmannen maailmansodaa val­mistamisessa
näyttelevät olkeistö-sosiaUdemokraatit
tärkeää «taa
Imperialistien palvelijana. ^ Ruot­sissa,
jonlia hallitus on monta vaot­ta
oUut oikeistososfalidemokratian
fra*iTif?. ilmenee tämä pettnnnu te­rävänä.
Seoraavassa artikkelissa
motsalalnen E. Persson seUttää t ä ­tä
ideolooirista hämmennystä mie­lenkiintoisella
tavalla.
Se suuri meteli. Jota kapitalistileh-dlstö
on pitänyt niiden kommunisti
jqhtajlen puheiden johdosta. Joissa
nämä tunnustavat proletariaatin
kansainvälisen yhteenkuuluvaisuuden
Ja lupaavat, että työläiset asettuvat
taisteluim kolmaimen maailmansodan
imperialistisia Järjestäjiä vastaan,
tuntuu varsin Irvokkaalta. J a vaikutti
suorastaan mielettömältä, kun propa­gandistit
mylvivät kuningas Mammo­nan
verisen kansainvälisyyden puo­lesta:
maankavaltajia ne. Jotka tdel-täytyvät
ottamasta ohjeita "^Vall
Streetlltä ja sensijaan huolehtivat
kansansa etujen mukaisesti rauhasta,
turvallisuudesta Ja hyvinvoinnista Ja
liittyvät yhteen kaikkien muiden rau­han
puolesta taistelevien voimien, en­nen
kaikkea Neirvostolilton, kanssa.
Tai voidaanko ajatella mitään sen
kierompaa kuin. että samat politiikan
kamasaksat. Jotka suhtautuvat dollä-rikuninkaiden
komennuksiin samalla
taValla kuin hyvin opetetut koirat
isäntäänsä, vapisevat suuttiunuksesta
rauhantalstelijoiden kansainvälisyy­destä
puhuttaessa Ja koettavat krimi-nallisolda
heidät kU-kumalla "Mosko­van
ohjeista".
Mutta sen sijaan )naan alistamista
Ja sen kansan myymistä 30 amerik­kalaiselle
miljardöörlUe käytettäväksi
näiden sotaan uusien saallstamis-markkinoiden
hankkimiseksi pidetään
laillisena, kun taas rauhan ja sosialis­min
voimat olisi julistettava pannaan
ja niiden vainoamiseksi käytettä,vä
luokkalaki, luokkaväkivalta j a porva­rillista
tyhmyyttä.
s Me tunnemme porvarilliset isän­maanystävät
tarpeeksi hyvin antaak­semme
heidän patentti-Isänmaallisen
komediansa vaikuttaa itseemme. K o ­ko
työväenluokan historia osoittaa, et,-
tä porvariston isänmaa on sama Icuin
raha ja sen isänmaanrakkaus yhtä
kuin voitonhimo. Minkään maan por-f
Varisto ei ole epäillyt, kun on oUu,t
kysymyksessä jonkun silrtomaakansan
"vapauttaminen" sen isänmaasta ja
tämän kansan omaisuuden ryöstämi­nen.
Niinikään toisiaan tukien vas­tustamaan
^oman kansan vaatimuksia
saada olla'herra omassa talossaan.
Norjalainen runoilija Nordahl Grieg
antaa näyteymässään "Tappio", joka
kuvaa Pariisin kommuunia. Ranskan
presidentti Thiersin sanoa ennen pa­koaan
Versalllesiln eräälle ministeril­leen
seuraavat lohdutuksen sanat:
— Saksalaiset tulevat ja auttavat
meitä. Tulen pyytämään satatuhatta
ranskalaista sotilasta saksalaisten
vankileiriltä j a tulen saamaan heidät.
Tällä hetkelläi unohtuvat vanhat r i i ­dat,
sillä nyt uhataan arvoja, joita
eivät yksityisen valtion rajat ympäröi:
omaisuutta ja lalua.
Monopolistinen omaisuus ja ne
luokkalait. jotka tätä omaisuutta suo­jelevat
sosialistista uudistuspyrkimyk­siä
vastaan, ovat koko Icapitalismln
historiassa olleet kapitalismin hajoit-tavia
voimia vastaan toimivia yhdis­täviä
tekijöitä.
Franco yksinään ei ollut se. joka
piti Hitleriä j a Mussoliinla Euroopalle
välttämättöminä järjestyspoliiseina
sinä aikana, jolloin nämä valmisteli­vat
toista maailmansotaa. Maailman
porvariston pääosa siunasi heidän
pyövelintekojaan sosalistista maail-manliikettä
vastaan Ja Jättivät mie­lellään
kansansa heidän rangalstavik-seen.
Ja tänään on taas unohdettu van­hat
riidat, ja vanha eurooppalainen
fasismi yhtj-y niin mielellään uuteen
amerikkalaiseen fasismiin taistellak­seen
yhdessä tämän tai tuon maan
työläisiä vastaan, jotka vastustavat
monopoollkapitalistien itselleen otta­maan
oikeutta surmata inhimillisyys
sodassa silloin kuii se on kapitalis­tien
etujen mukaista.
Ne sosialidemokratit. jotka nyt teke­vät
liittoja ja innokasta propagandaa
uuden sodan valmistajien hyvälcsi sa­manaikaisesti,
kun he sanoin j a teoin
yrittävät kriminalisoida sen proletari­aatin
kansainvälisen yhteistunnon, j o ­ta
kommimistit edustavat, todistavat
vain täten, että he lopullisesti ovat
siirtyneet sosialistisesta kansainväli­syydestä
kuningas rahavallan kan­sainvälisyyteen.
Sillä jo Kommunistisessa Manifes­tissa,
joka loppuun sanoihin: " K a i k ­kien
maiden proletaarit liittykää y h ­teen",
kirjoittaa K a r l Marx: "Kom­munistit
tukevat kaikkialla jokaista
vallankumouksellista liikettä, joka
suuntautuu olemassaolevia sosiaalisia
j a poliittisia olosuhteita vastaan." E n ­nen
ranskalais-salcsalaista sotaa v.
1870 julkaisivat kansainvälisen ty5-
väenliiton ranskalaiset jäsenet mani-ssnsä
vapaaksi veriverbsta ja näkevät
kansan onnettcmuudessa vain mah­dollisuuden
uusiin keinetteluihin."
Eiäässä lausunnossa. Joka käsitteli
Ranskan kansalaissotaa v. 1871 kir­joitti
B^arl Manc mm: Lubkkaherruns
el kykene enää kätkeytjrmään kansal­liseen
unifonnuun. Kaikki kansalliset
hallitukset taistelevat proletariaattia
vastaan... Vaikka EmxK>pan halli­tukset
t/^<if»<ptiallaan Pariisissa osoitr
tivat niin selvästi herrasvallan kan­sainvälisen
luonteen, väittävät ne kan­sainvälisen
työläisten liiton — ty«äis-ten
kansainvälisen järjest&i kapita­lismin
yleismaailmallista salailittoutu-maa
vastaan — olevan pääQ^mä kaik­keen
tähän onnett<miuaieen/.. Po­liisin
sumuttama porvarisjärki pitää
luonnollisesti kansainvälistä työläisten
liittoa eräänlaisena salaliittona. Jonka
keskusneuvosto kerta toisensa perästä
järjestelee kapinoita eri maissa.'Mei­dän
yhteenliittymämme on kuitenkin
tosiasiassa vain kansainvälinen liitto.
Joka liittää yhteen eri maiden tietoi-slmmat
työläiset. Missä Ja minkälai­sissa
muodoissa Ja minkälaisten olo­suhteiden
vallitessa lu<AkataisteIua
käydäänkään. on luonnollista, että
liittomme jäsenet toimivat etualalla."
Tässä yhteydessä on helppo suorit­taa
eräitä vertailuja Ja osoittaa, että
oikeistososdalidemokraatit ovat siirty­neet
proletaarisesta kansainvälisyy­destä
kapitalistisen internationalismin
aatemaailmaan. Voidaan esimerkiksi
tarkastella eräiden kansainvälisten so­sialidemokraattisten
kongressien sotaa
koskevia päätöksiä.
Brysseliin kongressissa v. 1891 ve-dottlhi
kaikkiin työläisiin, "Jotta nämä
kävisivät sotakiihoittajiä Ja kaikkia
sellaisia liittoutumia vastaan, jotka
suosivat sotaa ja että voimistamalla
proletariaatin kansainvälistä liittou-tiunaa
kiirehclittäislln sosialismin voit­toa."
Zurichissä sanottiin v. 1893, että so­sialidemokraattien
on "taukoamatta
taisteltava kapitalismia vastaan, joka
jakaa ihmiskunnan kahteen suureen
toisilleen vihamieliseen leiriin Ja p u ­kee
kansat sotahaamiskaan. Koko so­sialistisen
puolueen on tuettava kaik­kia
nUtä yhteenliittymiä, joiden pää­määränä
on maailmanrauha." Sanoan-lalsla
päätöksiä tehtiin myöhenunin
sekä Lontoossa että Pariisissa, Ja
Stuttgardissa hyväksyttiin päätöslau­selma.
Joka sittemmin uudistettiin
FarisiMam Jacqnes Greber on asian tuntijana Johtannt canadalaisten
saimnittelijaiii, arltkitehtien ja insmöörien mnodostainaa feomlssionia,
joka kolmivaotKsen työn tuloksena on laatinut nyt parlamentille esitetyn
Ott»waB asemakaavan. Mr. Greber otettiin tähän tyäiön jo v. 1937
maita v. 1939 alkanut sota keskeytti hänen työnsä. _ -
TÄTÄ
Kiioan työväen vihollinen on
paennut Shanghaista
estin "kaikkien kansakuntien työläi­sille",
jossa sanotaan:
"Me, jotka tarvitsemme rauhaa ja
työtä, vastustamme voimakkaasti nii­den
sotaisia huutoja, jotka ostavat it-
Kööpenhaminassa Ja Baselissa, Jossa
sanottiin', että sota kUuIuu kapitalis­min
olemukseen, mutta että kansain­välisen
työväenluokan olisi ryhdyttä­vä
käyttämään "kaikkia niitä välinei­tä,
jotka katsotaan tarkoituksenmu-kaisiffimiksi"
säilyttääkseen rauhan.
Mutta: "Jos sota siitä huolimatta
puhkeaa, on meidän velvollisuutemme
työskennellä se pikaiseksi lopettami­seksi
j a kaikinvoimin käytettävä hy­väksi
sitä taloudellista j a polUttlsta
kriisiä, jonka sota on luonut, nostaak-semme
kansan laajat joukot Ja kUruh-taaksemme
siten kapitalistisen maail­man
loppua."
Skandinavian ö i k e istososialidemo-kraatit
eivät voi sen paremmin Ruot­sin
sosialidemokraattien kongressipää-töksistä,
ohjelmasta tai säännöistä
löjrtää mitään tukea sille yhteenkuu­luvaisuudelle
kansainväliseen raha­valtaan
j a työväenluokan kansainväli­syyden
tuomitsemiselle. Joka tänään
on leimaa-ahtavin piirre heidän toi­minnassaan.
Niinpä Aug. Palm tote­si,
että sosialismi on kansainvälistä Ja
kun on kysymyksessä työläisten tietoi­suuden
herättäminen, el ole olemassa
mitään rajoja tällä tiellä" Ja vuoden
1905 puoluekongressin hsrväksymässä
puolueohjelmassa sanotaan: "Maail­mankaupan
ja tuotannon kehittymi­nen
on johtanut siihen, että työväen­luokan
asema kaikissa maissa on r i i p ­puvainen
sen asemasta muissa maissa.
ShanghaL — (ALN) — Shanghain
työläisiltä pääsi Jielpotuksen huokaus
kun multimlljbneeri kuomintangin
"työpaikkojen ^ j * y j ä " Tu Yueh-sen
pakieni brittiläisten turviin Hong K o n ­giin
tk. 2 p:nä välttyäkseen joutu­masta
kansanarmeijain vangiksi.
Tu on Shanghain alamaailman k u ­ningas
j a hän on tappanut tai saat­tanut
turmioon työläisiä täällä jo lä­hes
30 vuotta. Hankittuaan sievoi­sen
omaisuuden oplrailuolia pitämällä
— täydellisesti Shanghain ranskalais­ten
viranom^sten suojelmana — hän
ryhtyi työskentelemään "työväen alal­l
a " , pakottaen Shanghain kynunenet
tuhannet satamatyöläiset maksamaan
hänelle veroa j a liittymään hänen
"Vihreään joukkonsa", salaiseen Jär­jestöön.
Vihreä joukko kontrolloi
työt Shanghain satamassa, viekottell
tietämättömiä työläisiä puolelleen sel­laisilla
pienillä syöteillä, kuten esi­merkiksi
hautausapua j a työskenteli
kuomintangin salaisen poliisin kans­sa
saadakseen kontrollin toisiin u n i -
oihin ja murskasi ne uniot. jolta se
ei saanut kontrolliinsa.
V. 1928, jolloin työläisten kapina
sieppasi Shanghain pohjoisen millta-
Tlstellta. Tun miehen tappoivat y li
7,000 unionistia, että Chiang Kai-shek
voisi vallata kaupungin. Tähän a i ­kaan
Vihreälle joukolle annettiin k i ­väärit
Ja trokit ranskalaisen poliisin
toimesta. Anglo-Amerikan kansain-
Työväenluokan vapautuminen on sen
vuoksi tehtävä. Johon kaikkien kult-tuurikansojen
on otettava osaa. Tun­nustaen
tämän ilmoittaa Ruotsin so­sialidemokraattinen
puolue pitävänsä
yhtä muiden maiden sosialidemo­kraattisten
puolueiden kanssa." On
muistettava, että Ruotsin sosialidemo­kraattisen
puolueen voimassa olevassa
puolueohjelmassa .toistetaan sama to­teamus.
'Vaikka Skandinavian oikeistososiali-demokraatit
ohjehnssiaan vielä saat­tavat
puhuakin "työväenluokan va­pauttamisesta",
niin ei yhteenkuulu­vaisuuden
vaatimus muiden maiden
proletariaattiin oikein sovi yhteen sen
palkkarenkiaseman kanssa, jonka he
ovat vastaanottaneet kansainväliseltä
rahavallalta, sen paremmin kuin hei­dän
pyrkimyksensä loiminalisolda jo­kainen
srritys nostaa kansainvälinen
Idoletariaatti sodankiihoittajia vas­taan.
Käytäntö osoittaa, mitä nykyi­nen
oikeisososialidemokratia on.
välisen setlementin silloinen puheen­johtaja,
amerikkalainen lakimies S t i r -
llng Fessenden antoi sille vapaan k u l ­kuoikeuden
alueellaan.
Tu oli poissa Shanghaista Japani­laisten
miehityksen aikana, mutta hä­net
tuotiin sinne heti V-J-pälvän jäl­keen
amerikkalaisella lentokoneella
"taistelemaan työläisten keskuudessa
vallitsevaa kommunistista vaikutusta
vastaan". Kommunistit olivat olleet
sodan aikana japanilaisia vastaan
taistelleen maanalaisen liikkeen sel­käranka.
Tun roistot auttoivat po­liiseja
löytämään työläisten johtajia
ja hän aloitti "lakojen lopettamis-hommansa".
jossa hommassa n i in työ­läisten
kuin työnantajienkin täytyi
antaa hänelle rahaa. Hän aloitti
myöskin sodanedellisen opiumikaup-pansa
sekä työläisten terrorisointinsa.
Tun työväen vastainen toiminta toi
hänelle kunniaa j a rikkautta. Itse
Chiang Käi-shek liittyi Vihreään
joukkoon, missä hän oU teknillisesti
Tun määräyksien alainen. Chiang
Kai-shek sanoi Tuta "vanhemmaksi
veljekseen". Chiang Uskoi Tun, opi-umin
suurimman salakuljettajan teh­täväksi
"opimin kaupan lopettami­sen"'.
Tu poistikin pienemmät kilpai­lijansa
j a tasasi Chiangin kanssa mo­nopolistaan
lisääntyneet voitot. K i m
Chiang perusti oman Kiinan farma­rien
pankkinsa tällä tavoin kerätyllä
pääomalla, niin Tu pantiin sen j o h -
tajabal. Farmarien pankki sai oikeu­den
julkaista j a laskea liikkeelle omaa
rahaansa ja pian se ryhtyi antamaan
farmareille korkeakorkoisia lainoja.
Kiinalainen sanomalehdistö sai mää­räyksen
puhua Tusta vain "huomattu­na
pankkiirina ja hyväntekijänä", tai
"Shanghain työläisten suurena ystä­vänä".
Shanghain vieraskieliset sanoma­lehdet
ylistivät tätä "hyväntekijää".
Ranskan konsessionin johtaja teld h ä ­nestä
kimnanvaltuuston jäsenen. K u n
Tu saapui sodan aikana Chungidngiin,
ottivat Chiangin kabinettiministerit
hänet vastaan täysin juhlallisuuksin.
Tu vastaanotti heidät likaisessa, kulu­neessa
puvussaan, kynnenalukset l i an
peittäminä — hän halusi näyttäytyä
"kansanmiehenä".
Tun pako Shanghaista poisti mie­hen,
joka nousi kulin alhaisimmasta
asemasta aste asteelta työläisten pet­tämisen
ansiosta yhä korkeampiin
toimiin. Se, että hän nyt joutui p a ­kenemaan,
osoittaa kansainarmeijain
OPTOnSTI
" K u i n k a monta kalaa cflette jj
nut?" kysyi eiäs ohikulkija
ukolto. joka istui jcen raaaalii h
k i .
"Weil", vastasi ukko. -jos
tämän, joka parhaillaan syö
j a vielä kaksi lisää, niin
kohne."
• * *
VAABALLIXEN KOKEQi;
Professori; "Nyt minä näjtJB
hyvin .mielenkiintoisen koke^
minä teen sitä suorittaessani-k
i n virheen, niin koko lucdcb,
mukaanluettuna, lentää ilmaa»,
kaa tänne lähemmäksi, eUä
seurata koetta pareainun,"
• * *
ITSEK.\S
Vaimo: "Rakas John, minä i
mieluummin kaikki lapset
kuin sinut."
Mies: " N i i n minäkin.''
• * *
TiETENKXv sqai
Raittiuspuhuja luennoi
heesta j a sanoo seuraavasti:
tokappalekln käsittää asioita
min kuin tyhmä ihminen. Jos
talutan aasin kahden sangon
joista toisessa on vettä ja, toisaa
naa, niin kummasta sangosta
lette aasin juovan?"
Eräs kuulija: "Tietenkin siitä,
sä on vettä."
Luennoitsija: "Alvan niin ja
se niin tekee?"
K u u l i j a : "No. kun se on aasL'
• • •
VAIHTUVAT VAIN
Eräs liikemies tilasi kukkaka
kuklda ja määräsi ne lähets
eräälle perhetuttavalleen, jokaoS
ri muuttanut uuteen asuntoon,
kat menivätkin määräpaikkaan
keila kunnialla, mutta niiden •
olevassa kortissa oli lause: *Vr
syvästi."
Mutta tämä el vielä ollut
kukkakauppiaan vastuksista. l
pannut eräisiin hautajaisiin
kukkapuketln mukaan kortin,
l u k i : "Onnittelen uuteen
muuttamisesi johdosta."
• • •
REHENTELYÄ
Floridalainen mr. Smith koetti
haansa ollakseen suuttumatta
forniassa vieraillessaan. Hänen
tävänsä puhiUvat yhtenään
kuinka mainio Califomian sää
Floridan säähän verrattuna.
Smith kuitenkin menetti
osoitti kerskuvalle ystävälleen
Ja sanoi:
"No. Jos teidän ilmanne oral
kaimilta. niin mitä nuo sitt«n
"Oo. nuo pilvet", sanoi hänen
vänsä. "Ne ovat tyhjiä,,
takaisin tulevia pilviä!"
• • •
, EI P I T Ä N Y T
Pikku-Jussi ei pitänyt oli
siitä, että vieraat tädit halusivat
della häntä. K i m taas erääni;
nä muuan täti sanoi: "Tulehan
Jussi, ja anna tädille suukko",
Jussi ollut tietääkseenkään.
"Oletko jo liian vanha
maan tätiä?" ihmetteli täti.
" E n minä ole. mutta täti on",
tasi Jussi.
• • •
VAHINGOSTA VIISASTCT
Vanha herrasmies: "Sinä olet
täin rehellinen poika, mutta
jonka minä pudotin, oli 10
seteli eikä kymmenen yhden
seteliä."
Pikku-poika: "Aivan oikein,
mutta viime kerralla kun minä
kynunenen dollarin setelin, ei sen
dottajalla oUut yhtään pientä
haa . . ."
ja K i i n a n työväen yhä kasvavin
man olevan sellaisen, ettei
Kiinassa ole tilaa työväenv
kiristäjille ja huijareille.
PÄIVÄN PAKINA
Taistelkaamme rauhan puolesta
Mikään el hermostuta kolmannen
maailmansodan valmistajia n i in pal­jon
kuin rauhantahdon voimistumi­nen.
Se on kuin myrkkyä heille. Sen
osoitti New Yorkissa pidetty rauhan­konferenssi.
Amerikan hallituksen
taholta tehtiin kaikki malidolllnen
rauhankonferenssin epäonnistumisek.
si. TUmä oli luonnollista koska n y ­kyinen
<X7SA:n'haIlitus on uskollinen
Wall Streetin asiamies. WaU Streetin
monopolikapitallstit, k a h m a i s i v a t
suunnattomia voittoja viimeisen m a a .
ilmansodan ailcana. Siksi sillä ta-hoUa
toivotaan uutta sotaa j a tnisia
miljoonia voittoja.
Mutta rauhan säilyttämisen tfduina
ovat kuitenkin miljoonat ihmiset. Jot­ka
joutuisivat kärsimiän Jos uusi sota
syttyisi. Siksi rauhanvoimat, huoli­matta
niiden tielle asetetttista esteis­tä,
tekevät sitkeäsU tyOtä rauhan va-kauttamisdcsL
Kuvaavaa meille canadalalsllTe on
Torontossa viime lauantaina Ja sun­nuntaina
pidetty rauhankongressL
Canadan suurrahamiesten lehti Globe
and 'Mail raportteerasi väin kielteisiä
puolia rauhankongressista. Sen r a ­portissa
annettiin laajaa mainostusta
eräälle kongressin osallistujalle, joka
käytti puhujalavaa Neuvostohiton
parjaukseen. Raportissa kuitenkin i l ­meni,
että rauhankongressiin osallis­tui
530 edustajaa, joka osoittaa rau­hanvoimien
laajuutta. Nämä edus­tajat
edustivat satojatuhansia rau­hantahtoisia
canadalaisia.
E i ole Ihme vaikka canadalaisten
mielissä ilmenee: hermosttmeisuutta
Atlantin sopimusta kohtaan. Näyt­tää
siltä, että liittohaUitus halusi saa.
da sen parlamentissa läpi eimen vaa­leja.
^ Yhdysvaltain kongressissa edus.
taja Cannon paljasti mikä Atlantin
sopimus todellakin, on Wall Streetin
imperialisteille. Amerikan Imperialis­tien
valmistamasta kolmannesta veri-löylystä
hän sanoi mm. seuraavaa:
"Tämlm sodan täytyy voittaa kol­men
viikon sisällä. Meidän tä3rty7
iskeä McKkovaa ja muita Venäjän
keskuksia viikon sisällä sodan alka­misesta
j a sen voivat tehdä vain maa.
lentokoneet, joita meillä on. Meille
ei ole tarpeellista lähettää maa-ar­meijaa
sinne. Tulevassa sodassa, sa­moinkuin
viimeisessä sodassa, varus­takaamme
toisten kansojen sotilaat
ja antaa heidän lähettää poikansa ve-rilöylyjm,
sensijaan että lähettäisim­me
onfiiamme . . • Me räjäytämme
operatiokeskuksia ja antaa liittolais­ten
lähettää arimeijan. toisia poikia
eikä meidän, pitämään alueet Jotka
voitanome . . . Allekirjoittamalla A t ­lantin
sopimuksen meillä on asemat.
Me tarvitsenmie vain lentokoneet k u l ­jettamaan
pommeja . .
Suoraan sanottu. Amerikkalaiset
imperialistit suunnittelevat istua t u ­leen
toisten housuilla, kuten edustaja
Cannonin puheesta ilmenee Meidän
pitää uhrata eikä amerikkalaisten.
Tuskin kansainvälisessä politiikassa
tunnetaan n i i n häikäilemätöntä suim.
nitelmaa kuin mitä amerikkalaisilla
imperialisteilla nyt on.
E i ole ensinkään ihme Jos Canadan
Yhdistyneen kirkon edustajat eivät
suinpäin hyväicsyneet Atlantin sopi­musta.
: Yhdistyneen kirkon kokous
hyväksyi kaksi päätöslauselman koh­taa,
joissa ki^oitetaan kirkkoa rukoi­lemaan
sen puolesta, että Atlantin
sopimuksesta tulisi rauhan -Välikappa.
le. ja että tehtäisiin kaikki mahdolli­nen
sen puolesta, että sopimuksen
avuUa edistettäisiin rauhaUisen
demokraattisen maailman
mistä.
Yhdistyneen kirkon päätös >
että rauhantahto on voimakas.
lisissäkin piireissä. Ihmiset,
ovat uhrautuneet kahdessa
vapauden säil3rttämLsen ia
rauhan puolesta, eivät halua^
taisteluun WaU Streetin imi
takia.
On aivan selvä, että sodalla e
kaista kansainvälisiä probleen»]»-
ole olemassa mitään sellaista f
ta. joka osoittaisi, että Ncu^
vaUnistulsi hyökkäykseen,
ei uhkaa mikään hyökkäysTaart._
oteta lukuun WaU Streetin
tä. Tästä ä^retä ei ole mitään
Canadalle uhrata miljoonia
puolustuksen nimessä kun
hyökkäysvaaraa ei «ie, vaildc»
uskotetaankin.
Kysjrmys rauhasta on
kysymys elämän säUyttämise»-
haluaako joku seurata edustaja
nonin suunnitelmaa, joka <»
Wall Streetin suunnitelma. ^
tää poikansa teurastettavaks
että Wan Streetin herrat saisiv»*
maista miljoonia jo täj
saholveOilnsa. Sitä eivät
kaan canadalaiset halua,
tehtävämme on selittää rao»»
iyttämisen tarvetta. Se »
tärkein täitävä tänä