Vapaus, July 12, 1949

              Sivu 4 llistaina, heinäkuun 12 p. — Tuesday, July 12
Kidutusten historian kunnia
kuuluu katoliselle kirkolle
iii
SS-?:*-'; m
Hivtorsisj^a muLstetisn miten £gyp
un van<eu5 aiioinaan oli Julmaa, mi­ten
/ a i r c l ja iuninliaal vähän väötti-väi
o./-«uclts:a, Kidutiui oli mahta­vien
keino vaiu.iAa tukemiseicsi.
.Kirkko voidakieen le-.iträä valtaan.
s,a ryHiyi X I I I vuoÄlsadalla Vivellutta.
maan myöÄ kidu:!ik?;ia. ihmjnen saat­toi
löytää peiai.;uk.%nuäko;S2, mutts
kun yh:e;-^i:unnaJE.%a on aina erUalsla
vaikutteita, niin niikof.eleviin oli so-vtiiuiettava
ankeina toimenpiteitä. Ne.
Joiki kfxrf.iva: toj/iia es:äii kulkemas­ta
käl/xjiiv*n kirkon helmaan katsot
tSin ke.vnt;läi;i)ki-:j ja tuomittiin erocr.
kirkoi-.ta ja i i t f en kun se ei auttanut
vankeuteen, ja /-ilei sekään auttanut
niin .syyihr.en paritettiin harhaoppi­sena
rfr.iolla.
Kidutujuiika voidaan Jaotella kol­meen
ajanjakoon. Ennen X I I I vucsl-i-
ataa loineen ajanjaksoon kuului do­minikaanien
kldutaslaitoksen kehittä,
mlnen Touloaln klrkolljskokoukieer,
aail 1223. Sitä f;eura?.i '/uodestä 14«
etpanjalainen kidutuilaltoksen kehl-tysalka,
En.slmmäi.s?n ajanjät-ion aikam
episkopaallnen tuomio-istuin oli Jok­seenkin
humaaninen. Ankarin ran-gai.';".
as harhaoppiselle oli klrkost:
eroittaminen. Kun Rooman valta-kunta
oli kokonaij^uudessaan krlstln-ur,
kon piiri.s.sä hiin lisättiin kirkostf
gfölttami&een myö.s Älviiliolkeudelllaii
».curaamukslr». Ensimmäinen 'kuole-
* mantuomlo harhaoppiselle Julifitettllr
j V. 383 J. Kr. Kaarle Suuri oli hyvir
;; - tarkka uskonnollisissa asioissa. Paka.
' nallisla tapoja hän koetti poLstaa Jul-
! \. muudellakln. Tarkoitas oli säadr
• kan-sa oikealle tielle: ut papu» errat.'
i Inqulrant et cr;rrlgant,
] ' S<;uraavana ajanjaksona kehitettiin
* tätä kidutuslaitosta edelleen. Silher
, oli pakko rjhtyä Etelä-Ran.skas.?a ai-
• kun.<ui saaneen alblgcnssilahkon le-
* vlttäytymi.scstU, koska se uhkasi käto-
» ll«en kirkon asemaa. Ensikerran käy-
) tettlln f.anaa "inkvLsltlonr. Tourin
* klrkolliskokouk.'ifcssa v. 1163 Ja Toulou.
j sln kirkolll.skokouk.se.säa v. 1229 apos-
' toollnen legaaftl anoi määräyksen
' kitkeä pois harhaoppisuus (Mandavit
' InquLstlonlem flerl contra herectlcof
• _ svLspectd.itos de heretica pravltate).
i Dominkaanlmunkklkunta alkoi käy-l
, , ^ , , | g f i n f e s i i toteutaa Inkvislonlmenette-
A-«u»'4jrä. Italia, Pyrenejtten niemimaa Ja
Rtin-ska joutuivat ensisijassa kärsl-i
mäUn tustä laitoksesta.
X V vuosisadan loppupuolella Es-
' panjas-sa alkoi InkvLsitlonllaltos saa-
• da poliittisen luonteen. Kansassa
kehittyi fanaattinen luonne maureja
vastaan. Jotka olivat Julmäitj koh- |
deUeet Espanjan kansaa. Maur.t ja [
Juutalaiset oKvat oppiiieimma: tä*ia i
maa«a Ja he herätti kansassa vihaa |
näitä vastaan. Jo X I V vuosiÄadalla i
maurien Ja Juutalaisten oli pakko ot­taa
kristinusko omakseen, mutta sa­lassa
kuitenkin hekin palvelivat e«5-
islensä Jumala». KidutuslaitosU ke-hlteltUn
siten, että sen yllmmäk.s!
valvovaksi virastoksi muodostui Kor­kein'
neuvosto: Con-selja de la »upre-ma
ja neljä erikoista tuomioistuinta.
Harhaoppisten omaisuus julistettiin
menetetyksi klritolle ja täten saaduil­la
varoilla ylläpidettiin inkvisitioni-laitosta.
Tämä onneton laitos levisi
•Itten myös Hollantiin, Portugaliin ja
I t ä - m t l a n siirtokuntiin.
Salainen ilmlantajaverkosto muo­dostui.
Kun heiikilö Joutui tuomio-jtulnten
eteen, niin sUloln alkoi kuu-astelu.
Alkukuulustelu tapahtui eri­koisen
Jäsenen edessä. Aineisto luo­vutettiin
oikeudelle. Jos aineisto kat.
iottlln riittäväksi, niin kuulusteltiin
uudelleen ilmiantajaa ja todistajia
Jonka Jälkeen aineisto annettiin juma-iuusoppineitten
lausurmonantoa var­ten.
Jos nämä lausunnonanUjat kat.
?oivat syyllisyyden selväksi, niin sil­loin
luovutettiin syytetty salaisen ko­mitean
käsiin. Mitään yhteyttä el syy.
tetty sen Jälkeen voinut saada ulko­maailmaan.
Kolmannessa ensimmäi.
ie&sä kuulustelussa koettivat tutkijat
tehdä kysymyksiä paljastamatta syy­tettä.
He koettivat vain sotkea syy­tettyä
aslaasäan. Viekkaudella koe­tettiin
sitten saada vastaus tai tun­nustus.
Joka oli pääasiallisin päämää­rä.
Jos pidätetty tunnasti vapaasta
tahdostaan, nlfn hänet luetteloitiin
nJc. katuneltten Joukkoon ja sai hän
sen vuoksi pienemmän rangaistuksen.
Jos hän el tunnustanut, niin silloin
syyttäjän toimesta onneton vietiin k i .
dutuskaroarlln, Ja?sa koetettiin saada
häneltä tunmistufl Ja Jos se saatiin,
niin silloin hänet vietiin uudelleen
kuulusteluhuoneeseen, Jossa tilaisuu­dessa
h ä n ensi kerran sai kuulla mistä
häntä syytettUn. Hän sai valita lt£el-ieen
puolustusasianajajan valmiiksi
laaditusta luettelosta. Tätä ennen
häneltä kuitenkin kysyttiin halu.siko
hän Itselleen puolustajaa tai ei. Puo­lustus
oli naiirettavaa.
Päätöksestä sai valittaa korkeim­malle
Inkvisltonttuomlolstuimelle tai
paaville. Paaville valltits oli turhaa,
sillä ainoastaan rikkaat saattoivat
toivoa muutosta. Ihkvisitionltuomlo-istulmen
eteen tuomittaviksi joutui­vat
aikoinaan myös kirkonkin ruhti-
Farmarien
Päiväpalst
KemikaalJnen rikka­ruohojen
kontrolli
tullut pysyväksi
2.4-D:n käyttö rikkaruohojen kon­trolloimiseksi
viljavainioilla on tullut
jatkuvasti populäärisemmäksl. Laa­jalla
alaila olevat traktorinjäljet eivät
.'>le enää har/inaisuuksia aavikkomaa-kuntien
viljavainioilla. Pölytys on
vielä käynnissä, mutta yhä enemmän
turvaudutaan nyt ruiskutusmenetel-miin.
Yleisesti arvioidaan, e t t ä viime
vuonna levitettiin tätä rikkaruohojen
konirolliäinetta 4.000,000 eekkerln-alaile
ja 90% siitä oli ruiskeen muo-dassa.
Tänä vuonna ruiskutettavan
kontrctllialneen prosenttimäärä on tä­täkin
suurempi.
Pääa.=iallisempana vastaväitteenä
on tänä kesänä aavikkomaakunnissa
ollut se, että korvaako sato Joillakin
paikkakunnilla kontroUiaineen hin­nan.
Vaikka 2,4-4 on osoittautunut te­hokkaaksi
keinoksi rikkaruohojen
kontrolIis.sa, niin se ei luonnollisesta
kaan voi ottaa hyvän maanmuok­kauksen
Ja hoidon palkkaa.
Katovuodet ja ta­louspula
tulevat
rinnan
WfnnJpeg:, Man. — Tässä kirje« ii
kerron aavikkomaakuntien kuulumi­sia.
Täällä Winnip3gls5ä olen f.iiut
useita kertoja ennen, mutta nyt jou­duin
tänne heinäkuun alussa.
vuodenajalle ominaisena tunsin la-vikoilta
tulevan kuuman tuulen il­massa.
Samaa tuntuivat valittavan
yhdysvaltalaiset vieraat. Katselin h •-
ken erästä nuorta avioparia. Jolla -ii
toisella vuodella olevat kaksoisetrr.li­kanaan.
Nuori äiti ja isä nähtävä •:
eivät vielä olleet tottuneet niihin vai­keuksiin
mitä kahden sen ikäisen lap­sen
kanssa matkustaminen aiheut­taa,
varsinkin kun ei ole etukäteen
Järjestetty paikkaa mihin mennä
Vaikka lapset eivät erikoisemmin tus­kailleet
eivätkä itkeneet, niin
Jos on paljon kalkku­noita,
kuumuuteenkin
voi saada vähän apua
Ilagerstovn, Md. — Palokimta kut-
-uttiin keskiviikkona'(heinäk. 6 pnä)
jäähdyttämään 6,000 kalkkunaa.
Kun lämpö nousi sataan asteeseen
F., noin 500 kalkkuna oikaisi koipensa
ja kuoli Adam Martinin farmilla.
.Martin oli jo menettänyt kalkkunis-i.
aan $2,500 ja niin hän soitti h ä t ä ä n ­tyneinä
tämän kaupungin viranomai­sille,
jotka lähettivät paikalle palo­auton.
Palokuntalaiset olivat sen Il­tapäivän
suihkuttamassa vettä ilmaan
kalkkunain yli.
Mitä kaikkea romua
lövtyykään
lehmän mahasta
iiiiiniininiiiiiiiih.i BSii.
jm
iti
'Ms'
m
•m im
mm H
U U S I A
LAULU- JA ^ÖITtÖLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
mm
mm
m te
imm m
mm '
m
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrento, valssi, laul. E. Malmsten •
Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistallesaa. valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari ja Linnanneito. Balladi, laul..
Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu, tango, laul. '
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul. G. Malmsten
No. 743—Pajupilli. Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klange. valssi, <säv. J. Strauss),
orkesteri
Havaljl-unelmlai, valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
Kone ruokkii kanoja
General Electric yhtiön forumilla
ma.ssalainen .suurfarmarl Paul Lavitt
selosti keksimäänsä automaattista
kanojen ruokkimislaltteita.
Sähköllä toimiva konveijeri kuljet­taa
rehun varastohuoneesta kana-huoneeseen.
Laite toimii kellon mu­kaan.
Jcka puolen tunnin, perästä
alkaa konveijeri tuoda rehua kana-huoneeseen
ja antaa kanoille puoli­toista
minuuttia aikaa syömiseen.
Lavitt selittää, e t t ä Jos varastohuo­neessa
on lauantaina runsaasti rehua,
voi farmari lähteä viikonloppua viet­tämään
minne tahansa — automaat­tinen
ruokintalaite pitää kanojen
ruokkimisesta hiiolen.
hemmat melkein itkivät kuumuudes­ta,
He olivat vieraita Winnipeg2.ssä.
Kun rohkenin heidän puheilleen, .sain
I kuulla, e t t ä he tulivat Brandonln alu­eelta,
länsipuolelta. He valittivat
myöskin, että kuivuus lännempänä ai­heuttaa
alkaneen talouspulan kärjis­tymisen
aavikkojen farmlseuduilla. Ja
L*hmän vatsaan kokoontuu kaiken­laista
rojua ja rihkamaa. On" vallan
ihmeellistä mitä sieltä löytyykin kun
lehmä teurastetaan. Suurin osa tästä
van- i tavarasta on terästä. Lehmät syövät
sitä useammassa eri muodossa. Monen
lehmän vatsasta on löydetty heinä-lankaa,
toisten sisältä nauloja, ruu­veja
ja määrlyjä.
Teräksen lisäksi lehmät syövät pal­jon
muutakin sulaamatointa ainetta.
Yhdeltä vanhalta Holstein-lehmältä
löydettiin kaksi ja puoli patmaa pie-kun
hallituksen maatalousekspertit , niä kiviä vatsasta. Nuolenpäitä, lasia,
totesivat että kuivuus aiheuttaa lyy- kuulia, juvelitavaraa, autokumin pa-ten
viljan "palamisen", jos ei vesisa- [ lasia, luudanvarren ja kumiletkun
teitä tule keskeyttämään sitä, niin o l i - ! pätkiä on myös löydetty,
vat he kanssani samaa mieltä kun;
syytin hallitusta kuivuuden ja pulan
aiheuttamisesta — ja me yhdessä
päättelimme että tämänlaisen tilan­teen
uusiintumiseen ehkäisemiseksi
Panmta on se, e t t ä eläimet sairas­tuvat
ja monessa tapauksessa kuole­vatkin
tällaisen romun takia. Nämä
vahingot maksavat farmareille paljon.
. . . , Romu tavallisesti salpautuu eläimen
halhtuksen tulisi toimeenpanna suu- ...t^alaukun lokeroiseen osaan, siihen
risuuntamen aav.kkoviljelyksen suo-j ^^^^^^ .^^^^ ^^^^ ^^^^^^ märekln.
Jelusohjelma, johon sisältyisi metsän-; g.j^^ ^^^^^ ^^^^^^^ j j j ^ ^ j.
istutus, metsänhoito,
kastelu, jne.
keinotekoinen
Kesantomaan kus­tannukset
Kesantomaan hoitokustannukset
riippuvat monesta seikasta: Kuinka
suuria koneita käytetään, minkälaista
on maa ja kuinka suiu-la pellot Jne.
Mutta seuraavat tilastot penistuvat
yhdeksän vuoden aikana tehtyihin
xokeisiin Manitoban köef anneilla:
Pipestonessa hietamultamaan kesän-tokustannukset
olivat noin *3.75 eek-kerinalaa
kohti. Lyletonin alueen
mustanruskeassa maassa $4.75 Ja ras­kaammassa
savimultamaassa Good-landissa
noin $5 eekkerinalaa kohti.
Mutta Red River Vallejm raskaam­massa
maalajissa Diigaldin alueella
kesantomaan hoitokustannukset ovat
olleet lähes $7 eekkerinalaa kohti.
KANA HERASI UUNISSA
HENKIIN — JA MUNI
Kun Allie Brownin kana tuupertui
äskettäin maitokannuun Waressa,
Mass., niin kaikki merkit näyttivät,
että kana cli kuolluti Mutta kun mr.
Brown heitti näköään kuolleen kanan
uuniin, niin muutaman minuutin ku­luttua
kana virkosi — ja kaiken l i ­säksi
muni vielä munankin.
Maanviljelyksen sanotaan Egyptissä
olleen käytännössä Jo v. 4,000 eJCr.
Mansikkasadossa
ennätysmäinen kato
No. 4008—Romanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani aln'. Foxtrot, laul. SulO-Sala-ji
Metro-tytöt
HINTA $1.25
LXHETYSKULUINEEN.
VAPAUS fDttUSHMG COMPANY
LIMITED
Box 69 Sudbury. Önt.
JÄ
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street Port Arthur, Ont.
Ontarion maakuntahallituksen
maatalousosaston virkailijat il­moittivat
viime perjantain», että
tämän vuoden mansikkasato oli
miltei ennätyssato tiissä maakun­nassa.
Tämän vuoden sato arvioidaan
3.657.591 busbeUksi verrattana 10,-
069.854 busbeiin satoon vuosi sitten.
Ainoa Talonpilkko tässä en se,
että mansikkasato ediista» kalk­kein
pienintä talolälideUä tfmän
maakunnan bedelmänvUJeiiJöUle.
naa:. kuten arkkipiispa Carranza Ja
Cesare Borgia sekä sellaiset huomat­tavat
henkilöt kuin Giomo Borgia.
Galilei. Piquot di Mirandola.
XVI \-uosisadalla /es\iiitta munkki­kunta—
ryhtyi laajentamaan harha­oppisten
toiminnan tutkimista. Se
ryhiyi sensuroimaan Idrjojakln. XVII
ja seuraavalla vuosisadalla aikoi ink-
I visitioni kadottaa valtaansa. Napoleon
i lopetti Espanjassa tämän häpeällisen
: laitoksen v. 1808 joulukuim 4 p. Lo-j
renton tekemän tilaston mukaan Es­panjassa
menetti henkensä 341.021
ihmistä. Lähes 32.000 ihmistä oli pol­tettu.
Ranskassa lopetettiin kidutus,
laitos V. 1772.
Vaikkakin maailman valtakunnilla
cn omat keinonsa ja menetelmänsä
varsiiikin poliittisia Vankejaan koh­taan,
on Hitlerin Saksa saavuttanut
j tässä suhteessa maailman Ja kaikkien
; aikojen ennätyksen. Hänen valtansa
I aikana kidutettiin mitä erilaisimmilla
infernaalisilla tavoilla 6 miljoonaa
ihmistä kuoliaaksi Saksan monilla
keski t>-sleireillä viimeisen maailman­sodan
aikana.
Kun olin täällä käyntini aiheutta­neet
asiat saanut järjestykseen, niin
lähdin kävelemään kaupungin katuja.
Kulkiessani Main-katua tulin 9-5a-taniunerolle
ja tapasin LPP:n maa­kuntajohtaja
Wm. Rossin. Aivan lä­hellä
oli puolueen virasto, jonne me­nimme
.Juttelemaan. Vaalien jälkeis­ten
huomioiden suhteen keskustelun
ajalla hän antoi käteeni äskettäin Jul­kaistun
tilannekatsauksen, jonka oli­vat
allekirjoittaneet LPP:n kolmen
maakunnan (Albertan, Sa;katche^'a-nln
ja Manitqljan) puoluejohtajat.
Tässä lausunnossa-varoitetaan alka­neen
talouspulan kärjistymisestä seu­raavasti:
"Pulan tullessa pikajunan
nopeudella näyttää siltä kuin meidän
edessämme olisi samaan aikaan uusi
katovuosien sarja. Kuuma aurinkoi­nen
ilma, Jota tummentaa ainoastaan
pölypilvet, on hifveänä varoituksena
1930 kauden nälkävuosien palaamises­ta."
Lausunnossa varoitetaan farmareita
ettei pitäisi antaa itseään narrata uu­della
kansainvälisellä vehnäsopimuk­sella.
"Siinä on kohta joka avaa ta­kaportin
mille tahansa tuontimaalle
perääntymiseen, jos ei ole dollareita
maksaa vehnästä minkä ovat luvan­neet
ostaa. Ollen sidottuna Marshal­lin
suunnitelman 'ylijäämä-rajoituk­seen,
sopimus salUi Yhdysvaltain su­pistaa
ja hallita maailman vehnä-markkinoita.
Siinä määrin kuin se
ollenkaan on toteutettavissa, se toimii
Canadan farmareita vastaan. Se mää-ritttelee
alenevan 'lattiahinnan', alka­en
ensi vuonna $1.50 hinnasta ja me­nee
neljän vuoden ajalla SI.20 bush-elilta.
Kaksi suurinta vientimaata, A r ­gentiina
ja Venäjä, ovat ulkopuolella
sopimuksen. Voitte olla varmoja, et­t
ä tämä 'lattiahinta' tulee myös ole­maan
'kattohinta' ja sopimuksen alai­sena
Canadan farmari on sidottu hin­toihin
jotka häilyvät S 1.25 bushelin
hinnasta alaspäin elavaattoreihin
ajettuna.
"Vieläkin enemmän, sopimus supis­taa
sen vehnämäärän minkä Canada
voi myydä vain hiukan yli 200 mii.
busheliin. Tämä merkitsee, että noin
yksi busheli jokaisesta neljästä Jonka
kasvatamme, jää viljasäiliöihimme
farmeilla."
Kolmen maakunnan LPP:n johtajat
kehoittivat farmareita, järjestyneitä
ja Järjestymättömiä, yhtenäiseen tais-teluuÄ
näitä tuhoa aiheuttavia suun­nitelmia
vastaan. "Lopettakaa koh­teliaisuudesta
tehty edustajistojen
vuosittain lähettäminen ministeri
Gardinerin puheille ja ryhtykää" j ä r ­jestämään
kansaa suureen kamppai­luun
edistyksellisen politiikan puoles­ta."
nen kalvo sisällä. Tämä vatsa sijait­see
hyvin lähellä sydäntä.
Terävät esineet puhkasevat vatsan
kuoren, pistäen eläimen sydämmeen.
Tästä johtuu sydänkalvon tulehdus,
joka merkitsee elukan menoa.
Lehmä on silloin kovissa tuskissa.
Se ei voi syödä, laihtuu Ja vähentää
maitoaan. Jossain tapatiksissa eläin­lääkäri
voi olla apuria, mutta useasti
hänen kutsumisensa on liian myö­häistä.
Farmarit menettävät suuret määrät
hyviä lehmiä näiden vahingoiden
kautta, sanoi eräs eläinlääkäri Ja pa­hin
puoli asiassa on se, että monet
näistä onnettomuuksista olisi voitu
välttää.
Kyllä te voitte tehdä Jotain. Te
voitte olla paljon varovaisempia. On
huono tapa, katkaista puntattujen
heinien ympärille laitettu rautalanka
juuri liitoksen kohdalta, Joten pienet
lariganpätkät jäävät heinien Jouk­koon.
Monet kantavat nauloja ja
määrlyjä taskuissaan, josta ne tippu­vat
nenäliinan tai muiden esineiden
mukana lehmän parteen tai seimeen.
Jotkut rehumyllyt kuljettavat kalk­ki
rehut suuren magneetin ylitse.
Eläinten harjaaminen talven aikana
estää karvatukkojen muodostiunisen
lehmän vatsassa.
Mineraalien puutteessa olevat leh­mät
syövät mitä vain. Pitäkää mine-raalipitoisia
ruokia aina eläinten
edessä ettei niiden tarvitse syödä te­rästä
ja rautanauloja tyydyttääkseen
mineraalien puutetta.
Aitan vehnäsato ei
ylitä 15 bushelia
AlbertaAv maatalousministerin apu­lainen
O. S. Longman sanoi äskettäin,
e t t ä Albertan farmarit eivät voi tänä
vuonna odottaa 15 bushelia suurem­paa
keskinkertaista vehnäsatoa eek­kerinalaa
kohti, vaikka hetikohtalses-ti
saataisiinkin sadetta.
Hän sanoi, että monet alueet, ku­ten
Stettler. Drumheller, Hanna Ja
Coronation voivat saada historiansa
yhden kaikkein huonoimman sadon,
samalla kun eräät toiset alueet, ku­ten
Peace River ja Lethbridge voivat
saada paremman sadon moneen vuo­teen.
Kampanjan päävaatimukseksi esi­tetään
vehnän hinnaksi S2.00 bushelil-ta.
hallituksen takaama lattiahinta.
keinotekoisen kastelun pikainen aloit­taminen.
Winnipegin viljapörssin hä­vittäminen
ja farmarien t^isteluliik-keen
rakentaminen. — A. T. H.
Rotat ja tuhohyönteiset ryöstävät
ihmiskunnalta 33 milj. tonnia varas­toitua
viljaa joka ^-uosi. Se riittäisi
I ylläpitämään 150 milj. ihmistä.
Holstein-sonnista
maksettu $17,100
Lambton Countyn 35 farmaria liitti
varansa yhteen- ja maksoi kahden
vuoden ajalta korkeimnun hinnan
Holstein-sonnista. He maksoivat
Glenaf ton Enchanterista $17,100. Far­marit
joutuivat vastakkain hyvin tim-nettujen
yhdysvaltalaisten Ja canada-laisten
ostajien kanssa — Ja se nosti
heidän tarjouksensa näin ylös.
— Canadan preeriamaakunnlssa
asui V. 1346 550,000 p e r h e t t ä Ja 62 pro-sentaia
näiden perheiden huoltajista
oli englanti äidinkielenään. XJkrai-naa
puhui 10 prcs., saksaa 8 pros..
ranskaa 4 pros., skandinaavisia kieliä
4 pros., puolaa 3 pros. j a hollantia 2
pros.
~ Maailman väkiluku on kaksin­kertaistunut
sadan viime vuoden ai_
kana.
PARHAAT TOVERILLISET ONNITTELUMME
Miss Julia Harjulle
Mr. Leo Luopalle
HEIDÄN AVIOLIITTONSA JOHDOSTA
]\iin kuin kukkii heinäkuu
onni teille hymyilköön,
onnentoivotukset parhaat
joukko tämä teille tuo.
Lempi ja John Luopa
JEUen, Urho ja John Luopa
Laura ja John Krats ja
pojat
Toini ja Paul Tapper
Mr. ja mrs. F. Luopa ja
Lila
Gerry, Ina ja Oscar Tapper
Martta ja Walte Vähämaa
Pirkko ja Bill Salminen
Allan, Mari ja Matti
Johnson
Elsie ja John
Ellen, Ilmari ja V. Virtanen
Tillie, Jack ja Sam Miller
Leo, Irma ja Aate
Manda ja David Helin
Bertha ja O. Laine
Vieno ja Lauri Nauha
Tiina Pesonen
Arvi ja Manda Salo
Elina ja Matti Myllynen
Viola ja Paul
Victor ja Sofia Salo,
Copper Cliff
Toivo Swan
Antti Ranta
John Turpeinen Jr.
Lempi Moisio
Emmi ja Erik Penttinen
Helena ja Vihtori Mäkinen
Nancy, Vieno ja John
Onerva ja Väinö Manninen
Alina ja S. Poikkimäki
Alfred Mäki.
Pentti, Hilma ja John Rasi
Eino ja Senja
Bill ja Aura
Dougie, Jack, Kay ja
Jack Laisi
John Järvi
O. F. Blueberryhill
Aino ja Lauri Koski
Vilma ja Walfred Rönkä
Elma, Ida ja Frank
Mäkinen
Eino ja Helen Tikkanen
Mary ja Henry
Leslie, Kerry, Martha ja
Walter Mäki
Oivo Mäki
Susan, Laila ja Unto^
Penttinen
Chas. Alatalo
Terry Tillman
Ilmari Manninen
Mable ja Geo. Robb
Kerttu ja Toivo Torvi
Senja ja Vie. Jutila
Helga ja Otto Swan
Walter W. Rönkä
Impi ja Olavi
Svante Kangas
Martta ja Arvo Helin
Kalle Jalonen Sr,
Reino Keto
Pikku-Matti
Karl Kalenius
Veikko Johnson
John Tuomikoski
Helga ja Tauno Piilonen
Ahti Saarela
Vili Johnson
Sofia ja Wm. Rönkä
•Hilma ja Toivo Ranta
Ester, Albert ja Eino
Poikkimäki
Antti Hankonen
Martha ja Bill Johnson
Sylvia ja Eino Mäki
Vie. Hyvärinen
Helvi ja Bill Mäki
Aileen Laamanen,
So. Porcupine, Ont.
Helen ja Bill
Selma ja V. Mattila
Lauri ja Kaisa
Aune ja Carl Saarela
Dora ja Kaarlo
Allan, Taimi ja Antti
Äystö
•Mary ja Aatos Honkanen
John Nyman
Ellen ja Tom Kopra
Ebba ja Toivo Nurmi
Uuno Salo
Piispaset
Aini ja Eino Hill
Mary ja Joonas Kivi
Helmi ja Yrjö
Martha ja Onni
K. Tillman ja perhe
Kautiaiset
Manda ja Sam Ojala
Muriel ja Robt. Faulkner
Rauha ja Eino Hill
Vieno ja Toivo Salo
Jorma Palomäki
Paul Kinnunen
Hilda ja Mauno Poikkima
Selma ja David Ritan
Jenny ja Eino Santala
Maija ja Evert Mäenpää
Mr. ja mrs. J. Jussila
Mr. ja mrs. D. Cameron?|
perhe
Laila ja Onni Rintamäki.^
tytöt
Helmi ja Werner
Helena ja Antero Aalto
Lempi Manninen ja lapse
Niko Piispanen
John Piispanen
JdlTOS
Pyydämme lausiia sydämcllisimmat kiitoksemme kaikille niille vstäviUe jr. lo-^'f-rme
suta suuremmoisesta ja mieliin painuvasta tilaisuudesta jonka järjestitte mem
^^:^ver Laken osaston haalille yhteiselämämme a'Jiamisen muistoksi. Erikomn
kntos tilaisuuden järjestäjille ja kaikille avustajille. Kiitos ihanista kukista, kaumsta
kahvipöydästä .ja rahalahjasta jonka jätitte meille. Tilaisuus tuke säilvmään kau-mma
muistona ystävyydestä ja toveruudesta läpi elämämme.
Tenä kaikkia kiitollisuudella muistain, _
JULIA JA LEO LUOPA
Heinäk. 9 p. 1949 Beaver Lake,