Vapaus, November 23, 1950

              m. w
m-ttaUlsIxed
No^ 6tl^^ AxOboTizeö
^ios « « d i a Post
Office Depsatmentj Ottawa; ^Z^b-
Jlslied tläla» t r e ^ Tue]B4äty)e.
Vtitmam Coihjmy u d ^ at loo^m
Tdephones: EusJnegs Office 4r4264.
BdltorialÖfffce 4-4253, Siaiiggier
E ; SuksL^ :^törw:£atmd- Mailing:
address. Box 63/ Sudbury, Ontario.
Ädvert&lng x&tes upoa appllcatlon-
TranslatJon free of cfaarge/ r r :r^-:.
TILAUSHINNAT:
Caiiatlaisa: 1 vk. 6.Ö0 6 kfc 3 ^
YKdys^lloIssa: 1 7k 4 öft^c kk. 3ÄJ
Suomessa: l vk. 1^0 6 kV:. 4.25
ännetaaii ankara 7 1 ^
a^umalaa siitä "ecteivät ole yhtä pahoja
i kirjoituksessa sanotaan:
isgä äiKeutuu ?^
x'ppu mattooiassä vihassa
Ei vastaa
iaa helvetti, kun
Jtassa-^mttami olen
Jumala tahtoo, että Sinä näet: Se
Tästä alkaa taivas;'* •
puhuu hengellisistä.asioista
'Isien Usko'\ ryhtyy puhuhiaan näistä
se sekaantuu pahemman kerran juu-se
lukijoitaan varoittaa. Mainitun
i on nimittäin toinjenkir missä sianotaan;
<KemÄ township, Ont„ kyttää, mar­raskuun
25,pnä 70 vuctta.
Viliföil Hermanson, PortBamm^
B. C, täytti marraskuun 7 pnä 50
^Tibtta. (Jääi^. epäliupxn{(^. Jul-
^UlkaiÄin&^
OhnifteJum
Milä ih^^
l i t ^ i i r t ^ r i jiilkifeien tuomitsivat juma-ktiiviiucfen
aiheuttamisesta , . . Samana iltana tuli an-yjokasutmsi
p
^ J^äii talonsa m jotka
' \t i "'"'rakastivat Herran nimeä, säästyivät vahingolta ja saivat hyvän sadon.
tapaus As-
'i^itä jäallaaii^^^^ 1^ hän jäi auton alle? ja se jal­ka,
jolla hän oli pplkentit raam^^^^^ näki siinä
Jumalan tuomion . . . " •
Toisin sanoen -~ ktitos Jumalalle, ettemme ole niin pahoja
kuin kotiinu on sittenkin ''lwinmumstim syytä" ;
cika "minun syytäni".
4^1
tel
Hi
in 1 ff
P t t ä k a W J e ; Ä ^ a t u s V a ^ kirjoittaja .
''fiUhtiu^ai^^tfiltCN^^
(Mistä johtui sitten paavin luona Rcofnassa pyhiinvaelluksella ol­leiden
$2 canadalaisenf^^
sa. torniasi Ranskaii alppeihin?
Ja toinen ajatuskoe^; Vaikka 'Usiep/Us^^^ toimittaja leimjia
kommunistit Jiinrapil pilkkaa^ yllämjilnitiih A
onnettomuuden jqliäÖstäilkkun Usko"
ilkkuu joidenkin toisten ihmisten onnettomuudelle?
^%fe 'vhsihime esittää iöppimiattdinlih sarjan esimerkkejä
« siitä mii€WonHapahttmUt omuittomuuhsialja kiioicmantapat(k-siokin
kirkkomatkoilla, sekWjuhiolanpayclusten 'aikam j
kccn. Mutta meidän päahämmc ci pälkähtäisikään sellainen aja^ ^
tus, että ilkkuisimme itse tai antaisimme jonkun muun ilkktla-lehdessämme,
jotta "miksi Jumala ei auttanut heitä/"
J V
mmi'' A
M
» t i i
11
" / tl J
|; On paikallaan korostaa ylläoleva a tosiseikkaa koska meidätkin
Il luokiteltaneen ''kommunistilehdeksi". Samalla otimme asiaksemme
:n kääntyä liatkallisesti tunnettujen johtavien kommunistien puoleen ky-
»' symyksellä, että "vetävätkö kommunistit Jumalan kuvia oikeuteen ja
}' tuomitsevat hänet kuolemaan" tai "heittävätkö kommunistit julkisissa
'L„tai salaisissa tilaisuuksissa Raahiatiuja lattialle-' kuten ''Isien Usko"
i "^sänoo. Klihtn molempiin kysymyksiin saimme päättävän "ci" vas-l
tauksen ja yksityiskohtaisen selostuksen siitä, että kommunistit usko-
• vat ja ^ puolustavat täydellistä omanturihonvapautta, niissä kaikilla
J kansalaisilla on kiistaton oikeus palvella jumalaansa tai olla palvele-
« Matta, kenenkään millään tavalla, fyysilliscsti • tai hshkisesti häntä
« loukkaamatta. Samalla «meille; osoitetViin, että kammunistien hallit-
H semassa Neuvostoliitossa, on kaikilla uskonlahkoilla täydet oikeudet
• kirkkojensa ylläpitoon, jumalanpalvelusten Järjestämiseen ja pappien
5 kasvattamiseen.
• V Emme haluaisi".mitenkiiän uskoa, e t t i i ' ' I s i en l;sk(!>'' tjihallaan
» vääristelee koniiinunistien ja kommunisteiksi sanottujen kantaa us-
• kontoon ja uskovaisiin nähden. Mieluimminkin uskomme vielä, että
i ''•Isien Usko" on omien ennakkoluulojensa u h r i . M u t t a missä sitten
1—^n syy? •J-.V'-^-'^^
' ' 'S Me uskomme ^^Isien Uskon" pohjiminaiseria kompastuskivenä
u^«|blevan sen toimittajan halun "politikoida" uskonnon niinissä. Ja po-j^'
litikoidessaan mustan taantumuksen hyväksi 'Isien Uskb" joutuu
paremman puutteessa j a ehkä omien ennakkoluulojensa vaikutukses-
{g| ta, turvautumaan niinkin tuomittavaan tekoon kuin "väärän todistuk-ifii
sen antamiseen lähimmäisestään". 'Mutta kenen valtuuksilla "Isien
m* Usko" saarnaa ^"kommunisteja" vastaan? lilikö luterilaisten .seura-kuntien
kustantaman ja pappismiehen toimittaman lehden veivoUi-
J2t suus ole levittää kaikille ihmisille Bethlehemin paimenille annettua en-;
}g| kelien sanomaa: ^'Maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto"? Oikeut-
Jgl taako tämä antamaan pannajulistuksia joillekin ihmisille, joiden po-
!tB! liittbten mielipiteiden suhteen ''Isien Usko-' ön eri mieltä ? J p s 'Lsien
Uskolla" ön tässä suhteessa' jotakin epäselvyyttä, niin silloin haluäi-
(tt: simme kysvä tunnetun ranskalaisen papin. Abot ti Boulierin suun kaut-ia
» t a :
{^1 "Tekopyhä, jos aasisi on pudonnut kaivoon, etkö rikkoisi
;*J silloin sabättia? Jos talosi palaa, lähettäisitkö palokuntalaiset.
silloin pois, jos palokuntalaisten joukossa olisi kommunisteja?
f*t.i Jos tulipalo ttlikaa kommunistien taloa, kieltäytyisitkö sammut-ts
»» lamasta sitä vclvoilisUuiesi mukaisesti, jottet muka olisi mukana
kommunistien (rauhan) pelissä . .. Ihmisenä minun on tunnus-
««! tettava kommunisteille kaikki ihmis- ja kansalaisoikeudet . ..
I^t Mtiussa tapauksessa otan heihin nähden vihamielisen asenteen,
I**! i"^" julkisessa elämässä ole oikeutettu muuten kuin saatta-l
»* maila heidät lainsuojattomiksi. Mutta sc merkitsee Jasismia . .
Jos "Isien Usko" haluaa uskonnon nimissä politikoida mustan
taantumuksen hyväksi, silloin on itsestään selvä asia, että se joutuu
'2'po'"'tiseen väittelyyn sekä kommunisteiksi leimattujen ihmisten ja
'Sl;,laifosten kanssa. Demokraattisessa maassa on tietysti oikeus politi-
' koida uskonnonkin nimissä ja varjossa, mutta jos ''Isien Usko" ei ha­lua
painua erään torontolaisen aviisin likaviemäripolitiikan tasolle, niin
. M U T T A M I K Ä Ä N E l -: ^'''•^••^•"
,ÖLE J B ^ S T A : ? •-;
Tibetlssä vallitsee buddhalainen us­konto
ja budhalalset kirkot ovat iiiin
vaXIint'aneita sosiaalisia instituutteja
— maanosjLstajia, poliittisia voitnate-kljötä
ja opett&sen «lönqjoleja — et­tä
kommunismin saapumisen täytyy
siellä mei&itätalstelm^^^^ ja
kuolemasta niiden (kahden välillä: —
Free Prests Wcekly, Winnipe5:
E R E H T Y I SANÖaiAAN T O T U U ­D
E N ; M U T T A V E T I S A N A N SA
K U I T E N K I N T A K A I S IN
Ollen esllntyviriään hurjana työläis­ten
puolesta — Suomessa, eikä täällä
Toronton Vapaa Saha kirjoitti vii­me
tiistaina toimittispalstallaan: .
Suomessa olisi myös&in aika jo pääs­tä
siitä, että pallokalitk&eisiin osallis­tuvat
työntökl jät leimataan miltei r i ­kollisiksi.
Äs&eisten lakkojen äiiana
panimme merkille .seii järjettömän i l ­miön,
etlA lak&blalsiä vastaan koe-"
tettlin ilhmlsiä yli maan sanomaleh­distön
taholta kilhoittaa suoraan "vi­hamielisyyteen.
JSi muistettu sitä to­siasiaa,
etteivät työntäjät vielä ole
missään niin suuria, vaatimuksia esit­täneet;
että joka 5*[tiö sen tai niiden
vuCksi vararikkocm olisi mennyt . ,
Mutta 'kun Kemin työläiset lakfkbu-tuiyät
ipalkanalehniistm torjumistar-koitukse'Ssa
Ja saivat siitä sekä Kemi-i-^
litiön että Fagerholmin iiallituiksen
hurtat niskaansa, niin Vapaa Sänä
käyttää sitä keinona todistaakseen
suurpääomalle, että pelkkää sanaiie-iinääyUäoleva
on; sillä '«kapinallisik­s
i " katsoo Vapaa Sana sellaiset työ­läiset.
..jot&a eivät lampaiden lailla"
alistu jä hyväksy palkanalennuksia:
Niin^ä^;; IhäinittU i v ^ t l päatöst^a^cin
Stiomeh ifbiivarien ja heidän pälkka-renklensä;
nuotin mukaan ^yllämaini-tussa
toimitusklrjöituksessaan:. .".^. ,
tapalhtul Kemissä tunnettu kommu­nistien
kapinayiitys, iminkä^-kapinan
P^rtisJ. —- ''In T3efiBn«;e of; P M ^
julkalsuiie ähtaijäassaari:^^!^
sa Maailman Rauhankomitean p i i -
hesnjohtaja Joliot-Curle ahtaa ym­märtää,
että yfcsi Rauhankongressin
pääfcyg?myksistä ririiödcstaa mo­nista
konkrMttisistaehds
tehättian* YK;£fe täitäi^ ^l^s®^ ?: ;
Toiiieh tärkeä tehtävä feaiiferessille
onv Maailman; iiäuhankSmilt^ ;lJaa
jcntemlnsn, sanoo Jöliot-Ciaia. ' ; ^ ,
'^ngirKsIn:':teh^ VUÖ"!* o^-
masin liäiiiainValiseri jännityksen hel-pottarninsn,
joka auttaaihmlsiä eris­tävän
'erimielisyyksien muurien alas-repimistä
ja siten iKlipottÄ ratihari
rakentamista", liän sanoo.
YKrlle lähetettävän vetöcmuksen
lisäksi on tarpeellista lähettää yksi-ty.
skohtainen esitys atomipommin
aseiden kontroillii sOalksta "vähentä­misestä,
sotapropagandan. estämisestä
ja Korean, konfliktin sopimisesta, se­littää
rauhanliikkeen'jchta ja. V
KIELTO J A ÄONTEOLU ON
YHDISTCTTAVÄ
Atoinipommin kleltämlskysymyksen
yhteydessä JoUot-Curie painostaa CTI-koiststi
sila; että pommin lalttomaitsi
juTstaminen tiUee • olla yhdistetty
kontrolliin.
' "Ön iimsnnyt sellainen virheellinen
teUdenssi, kun puhutaan atomipom­min
pannaan julistamisesta'ilnKin et-tä
mainittaisiin kiHitroUista. ISmä
on vakava virhe ja johtaa sekaannuk­seen.
Joka <m vimeinen \, asla. jota me
haluamme. Tukholman vetoomakses-s
i vaiäditaan hyvin selvästi kontrollia
kieltämisestä Ja kontrollista, kaikkien}samalla kun laittomaksi julistamista-
Pekingrin radio
muistuttaa riko­tuista
lupauksista
Pekingin radio julkaisi Viikkq sitten
perjantaina seuraavat perustelut, siitä
-4niksi Eaina ei lueta Yhdysvaltain l u -
paulcsiin:
Täkäläiset . huomioitsijat ovat ha­vainneet
Amerikan puhemiesten tees­kennellyt
ihmattelyt sUtä, kun Kiina
ei luota siihen, ettei Amerikalla ole
mitään hyökkäysaikeita Kiinaa vas­taan.
Tämä teeskentely el ole va­kuuttava
kenellekään.
Truman sanoi eilen lehtimiesten
konferenssissa, että Amerikka kun­nioittaa
Kiinan koskemattomuutta.
Aöieson jä senaattori Enowland oli­vat
edellisenä päivänä antaneet o-man
panoksensa. Acheson esitti ta-vanmukaissn
ihämmästyksehää siitä,
miten Kiina vei lainkaan "vääfinkä-sittää';
Airförikah .tavoitteita, :niinkä
vastineeksi Kncwlana - ajattelerifattp-mästi
sanoi, "miksei järjestetä puo­lueetonta
äiustta 10 mailia'Yälu jpen
pohjoispuolelle?" :. - - .
Tämä OiunajEisten sanojen j i ' uh­kausten
sekoitus on tyypillineii: kai­kista
julkisiEta laiisunholä;,a,'*-^^^
. ... _ . .. Ameriltan puhemielidt oyat''^iifeeksl-'
piti levitä «Vu -maan ja m&k lopulll- kuluneiden kuukausien aikaha"'aiita-sena
tarkoituksena oli vallan valtaa­minen
kommunistien käsiin. Maan
silloisen r sosialidemokraattisen: halli-tviksen
toimesta yritys kuitenkin "rau­kesi
alkuunsa ja Pagertiolmln hallitus
sai kiitosta ripeästä toiminnastaan
. . ." — tarkoittaa tietysti sitä, että
Kemi-yhtiö ja muut. suurporhot kut­ti
vät mutta Kemin >ja koko Suomen
työläiset kirosivat Fagerholmin halli­tusta
sellaisella lopputuloksella, että
naurettavasta "kaplnasyytöksestä" tu­li
haiseva variksen raato.
rr
pääoman
Helsinki.- — Suomen Rakennustyö­läisten
Liitoh Uittotolmikunta käsit­teli
toisella vlikoUa keskiviikkona p i ­tämässään
kokouksessa halUtuksen
talouselämän "vakauttamista" tar-koittavla
päätöksiä ja totesi, että
hallituksen pyrkimykset ovat täysin
ristiriidassa .palkkatyöläisten etujen
kanssa, koska h JS. vakauttaminen py­ritään
aikaansaamaan palkkatyöväen
kustannuksella.
Tämän johdosta Uittotolmikunta
pitää välttämättömänä, että nykyi­nen
: menetelmä säilytetään, -' ja että
ammattiyhdistyislilkkeitten yhteisten
ponnistusten avulla pyritään aikaan-^
saamaan sellainen palkkojen tarkls-tusjärjestelmä,
joka nykyistä parem­min
vastaa palkkatyöväen etiija.
•Liittotoimikunta toteaa, että niin
välttämätöntä kuin hintasulim ai­kaansaaminen
olisikin, eivät hallituk­sen
k.D. päätökset /viittaa siihen, et­tä
se vakavasti pyrkisi hintatason va­kauttamiseen.
Siitä on osoituksena
mjn. päätös vuokrien korottamisesta
2» prosentilla, mikä tulee huomatta­vasti
korottamaan elinkustannuksia.
•Hallituksen päätökset kokonaisuudes­saan
ovat sen laatuisia, että niiden
avulla ei voi talouselämää vakauttaa,
vaan saadaan aikaan yhä suurcmpnix
sekavuutta • sekä palkkatyöväen tärv
loudelliscn aseman huonontamista
entisestään:"'-'-;'-.. • ; ' ,.
Tämän. vuoksi Ulttotoimikimta i l ­maisee
' jyrkän paheksumislausecnsa
k.o. toimenpiteiden johdosta.
neet. Kiinan känsällä oh n
;tlssa ja se voi itse vetää hiislä''3bhtc-'
päälökssnsä. • • -'" - •
Aikaisemmin sanottiiri; ettei' ame­rikkalaisia
sotilaita osallistu 'kore­an
.sLsällissbtaan. Kaksi päivää so­dan
syttymisen jälkeen, kesäkiiun 27
pnä, Uriitsd Press tiedoitti WafshihEf-tonista
erään puhemiehen ^arrofieeh,
ettei ole tarkoitus "lähettää yhdysval­talaisia
sotilaita eikä mariinejä tais-tslemaan
Korean maan kamaralla'\;
Seuraavana päivänä UP tiedoitti
Tckiosta: "Amerikan ensiinmäiset
maajoukot on kcmennettu Korean so­taan."
•.• •
Niin julkaistiin vastakkaisia lau­suntoja,
jotta voitiin saada rauhan
voimat hämminkiin ja halvaantu­maan
38 :lle leveysasteelle asti mehtä-
«sä. '
'Nyt Amerikan propagandakoneisto
on muuttanut keskityk?ensä Ameri­kan
pelin seuraavalle asteelle - - ame­rikkalaisia
pehmitetään vastaanotta­maan
amerikkalaisten joukkojen tun­keutuminen
Kiinan rajojen yli. Sa­maa
tekniikkaa sievlsteltlin ja käjrtet-tiln
edelleen. Samalla kertaa ame­rikkalaiset
lentokoneet jatkuvasti len­sivät
Kiinan rajojen yli.
Lokakuun 16 pnä UP ilmoitettiin
"tietoisista piireistä" kielto, että Tru­man
oli määrännyt Mc Arthurin py­sähtymään
150 mailin päähän 38:n-nelta
leveysasteelta, mutta Reuters
tiedoitti samana pnä: "Tnmian sanoi
Mac.fU-thurille yleisesikunnan päättä­neen,
että Yhdysvaltain sotajoukot
pysähtyvät noiii 150 mailin päähän
38:imen leveysasteen pohjoispuolella."
Neljän päivän kuluttua AP antoi
tälle jutulle uuden muodon selittä­mällä,
että nukkehallituksen joukot
jois-Korean ja Mantshurian xajan
miehittävät Etelä-Koriean sotajoukot,
eivätkä yhdysvaltalaiset sotavoimat.
Seuraavana päivänä AP ilmoitti
"tietoisten piirien" mukaan, että ame­rikkalaiset
jä brittiläiset joukct py­sähtyvät
ainakin 20 mallin päähän
Korean rajasta — minkä AP kielsi
vielä samana päivänä antamassaan
toisessa lausxmnossa.
. Amerikan ilmavoimien rajarikkou-mukset
lisääntyivät kunnes tuli tllaii-ne,
missä el mennyt enää tuskin päi­vääkään
ilman rlkkoumuksia. Sa­malla
kertaa amerikkalaiset rupesivat
pehmittämään yleistä mielipidettä
kaikkein hurjinta edesottamlsta, K i i -
n&an hyökkäystä varten.
Nyt me havaitsemme, että Truman
antaa taas uusia lupauksia ja Ache­son
selittää, etteivät kiinalaiset voi
"mitenkään väärlnkäsittää Ainerlkan"
rauhanomaisia toimenpiteitä.
Mutta kuten tavallista, jotkut pie­nemmät
tekijät ovat taas viitoittanet
Amerikan odellisen linjan. ' Ne ovat
ihrnlsiä, joiden laustiimct hallitus voi
helpostikieltää", mutta heidän teh­tävänään
on "pehmittää" yikiu-civaa
yleistä mielipidettä; ; ,, ,
: Tämän vuoksi senaattori Knowland
ja .nukkehallitsija :(Syngman); Rhee
antoivat tämän kiiuh ,.13 phä lausun-r".
not sanoen APPtxi (Ranskan uutistoi­miston)
mukaan: "Sota ei voi py­sähtyä
Yalu joelle." . Reutersin mu­kaan'
Rhee lisäsi': / "Me voimine on­nistua
kommimistien ajamisessa Yalu
jcen yli, .mutta me emme ttsko, että
sota loppuu s i i h e n . ' ^ ; •
Olkoon Acheson vakuuttunut siil;ä,
^ttei ole mitään väärinkäsitystä. Ame­rikka
on valehdeUiit ja timkeutunut
maapallon ympäri Kiinan alueelle,
kaapannut Taiwanin (Pormosan) ja
uhkaa' Kiinan naapuria Vietnamia.
Kiinan kansaa ei petetä näillä valhei­den
ja sotapuheiden yerhcllla. -
hn. Ön myöskin hyvä muistaa, että
Y k : n ^aftnnienöBlakomissioni^ 011
yksimielises:! hyväksytty kontrollL
Jokainen )bka välttää, että Jokin maa
ei ole periaatteessa hyväksynyt kon-te-
oUIa, antaa. ;YaUi2eliisen läusuimon.''
RaUhankOTgressitnosallistuu eteU
vimiiiä atömitiedenUbhiä, jotkut
ovat. bsalliälmeet "yK:.!! kOTxissJohin
työhön, sanoi jbiiet-Curie. Öejmah-doDIse^
voivat luoda YK::n.esitettä-
..vän; suunniielman, joka "ei loukkaa
rjnjrik^^n 'maan iäillisia etuja". Tämän
komitean,, työhön kuuluu' myöskin
muun asei^ukseh suhteen 'tehtävät
esitykset •'• ]'';:.:}-^]^ V,v;
' Toinen'ksmltea tulee valmistamaan
kbhgressfii manifestin, joka aliste­taan
yleisen istunnon vahvlstettavak-sL
"Yksi komitea tulee keskustele-mJaan
icehioista joilla voidaan _ vas­tustaa
sotapropagandaa, kauppa- ja
kulttuurisuhteltten parantamisesta eri
maiden välillä ja yleensä rauhan liik-kesn
laäjeiitamlsesta.
. Tehdessään yhteenvedon saavutuk­sista
V. 19M huhtikuun jälkeen, sane o
Joliot-Curfö: "Me voimme sanoa pel­käämättä
vastaväitteitä, että rauhan
puolustäjain liike on muodostunut to-1
deiliseicsf voimaksi. Tästä lähtien sa
on myöskin huomioitava voimana.
Meidän työmme ph ollut tuloksellista.
Tuhannet Ja tuhannet ihmiset, jotka
ennemmin /olivat meUle vihamielisiä
eivät ole sitä enää. He ovat tulleet
havaitsemaan, että meillä ei ole mi­tään
salattiija ja peitettyjä tarkoi­tuksia.
Nyt iheidän tehtävänämme
on saada kaikki ihmiset vakuutetuiksi
meidän ehdottoman rehellisestä tar­koituksestamme.
Vieläkin cn olemas­sa
sellaisia" ihmisiä, jotka ajattelevat
meidän" haluavan rauhaa vain sosia­listisen
• järjestelmän rakentamiseksi
heidän avuliaan. Se ei kuitenkaan ole
meidän tarkoituksemme. Mitä me
kaikki haluamme, on rauhan turvaa­minen
siinä uskossa, että kaksi eri­laista
järjestelmää voi menestyä rin­nan.
• • -
.,' UUSI, SUUIMSMPI PiUNOS
Frdgress Pob^ Co; T ^ r b n i ^ ^ ;mi U'
moittanut. julkaisevansa- tarklstettin ja
iaajenneton painoksoi Stanley B.
R y n ^ n i h sntttta hnomi^ saavu^a-neesta
teoksesta "World to Win." Uu­si
painos käsittää 138 sivua ja on
saatavissa! suoraan ;tostantäjalta. ja
työväen kirjakaupoista snuremmilla
paikkakanniiia. Teos on luettava jo­kaisen.
Joka balsaa saada vastaiöi-sbn
nykyisiin ajankysymyksiin. Siinä
selitetään esim. syyt sotaan valinista-mlssen
Ja pnnaftaiihnn lietsontaan,
puhumattakaan monista muista tär­keistä
periaatteellisista kansan ja
työväen* taistelua koskevista
, kysymj^istä^ -
^ffl^Ainer^^lajifefc^
jaL:eräaid^^tÄ^S||^
aaeineia JÄUutns t ^ ^lalli in \
6in San FzansiscaStä, Jossa 00.
"ÄJnerikani -^frälsöL't|ti^»1
-Beari^;:;jiaa-^;^
vsdnen^.. että:::^p^
ilayunttt^lito^^
jpääföji^^vitisS^
-mysterln. •'
- Karvainoj Ji^niny sai -hetj ^
6ä'^sakeen/^^^sö^^
kö-Jettä, Jolstäyibdai ^ fig^
tanut ^Amerikan karvaisin _
. —^;Nyt.;.*eh sittäa näkee iBiQj
tuottaa, sanoi Säirtiä %]ik'6ä^
toucn tekemättä.
• , . L t J t U KlJUIÄiEteNM.:,
Mahtava'ploiiieia^ nuori n^jn^
bussiin xalssä: kaikki istuiiiiä
täynnä: "fräJ^yneen Ja beikon^^
nen pteni Wes tiotKi ja l a i ^ J
kansa naiselle, Jbk^. fetui ''miiä'.
tään sanoo^tta. ,-
Parin • minuutin .hiljals^udsn
keen vtrkboi piehl;n)t<es: ^
"Ahteefei, mli^ te sähofthia,
"En sanotmt ttÄtaäft",'-rafitaJi!
nen.
"Erehdyin sitten, sinä löin^to ä
«anoneen ''kiitos", seUtii mies.
«Tarvitessa
l^iteys mell
JBjaan tsyt
joii^^niin hi)
Fnt
98 G
Ituootp
aal- Ja
Aul
Auton
Gasoliin
V;«äytet
i^)'---' Pol liDll Dufferi
Kotip
etenevät Korean rajalle asti jättäen
amerikkalaiset taakse.
Niin pian kuin nämä vakuuttelut
olivat "painuneet mieliin" muuttui
jälleen nuotti. Lokakuim 25 pnä
Reutei-s tiedoitti "Amerikan sota­joukkojen
puhemiehen saxioneen, et­tä
päämajasta on tullut määräoirs
käyttää mitä tahansa voimia' Mant­shurian
rajan saavuttamiseksi".
Mutia tämä. nuotin niuutcs oli vä­hän
ennenaikainen ja -niihpä näem-mekin
Wadiingtonln sanovan vielä,
lokak. 25 pnä seuraavaa: "President­ti
Truman sanoi torstaina, että Poh-
Britannian konsuli
määrätty lähtemään
Kiinasta
Hong Song. — Britannian viimei­nen
diplcmiaatti Mantshuriassa, Le->
ve Steventon, saapui tänne vaimon­sa
kanssa viime: sunnuntaina. Ste­venton,
joka toimi Britannian konsu­lina
Mukdenissa. määrättiin lähtc-
'mään pois maasta kaksi viikkoa isit-ten.
•:••;:••;., ^
Neuvostoliitto
Takentiaa^^i^^
kasta laivastoa .
Lohtöo; — Laivastoii virastosta i l ­moitettiin
viUhet viikolla; että sen saa­mien
tietojen mukaan vahvistaa Neu­vostoliitto
nopeasti laivastoaan.
> Nohi • 2.000 vedenalaisen lisäksi on
kahden•vlBiie vuoden aikana raken­nettu
neljä 35,020 tonnin taistelulai-
•:vaa jä kaksi rakefanetaan 'lähitiile-vaisuudessa..
Uusissa taistelulaivoissa
sanotaan olevan 17,7 tuuman > tykit,
suuremmat kuin missään muissa tä­hänastisissa
lälveissä. •
S e a s s a tiedonaimossa sanotaan
Neuvostoliiton ; rakentavan myöskin
.useita lentokoneiden emälaivoja, jot­ka
- tulevat olemaan 23.000 tonnin
kantoisia. , '1-.','
Kotkan uuden paperi­tehtaan
rakennus­työt
oft aloitettu
Helsinki. — Kotkassa sijaitsevan
Enso-Gutzeitin tehdasryhmään on
ryhdytty, rakentamaan uutta paperi-telidastä,
josta pitäisi tulla alaÄan
suurrapia" Euroopassa. Tehdasraken-nuks^
ta tulei^ 200 metriä pitkä ja 40
metriä . leveä ja ssn ensimmäinen
paperikone tulee valmistamaan 60.000
tonnia paperia vuodessa.
Tehtaan suurin merkitys on siiliä,
että sensijaan kun nyt Enso-Gutzeit
yhtiön sclluloosatuotanto viedään
ulos, voidaan se valmistaa paperiksi
omassa maassa.
Oheellinen on marrask. 10 pnä päi­vätty
kirje, minkä Canadan Tribune
on pyytämättä saanut mrs. Annette
McManusiltä, T. G. McManusui vai­molta:
,
"Olin toivonut, että mieheni Mc-
Manus on niin säädyllinen,* ettei hän
vedä minua ja lapsia niiliin juttuihin
mitä hän nyt kirjoittelee. Mutta kun
hän on kuitenkin päättänyt vetää
meidät niihin, minun täytyy .puhua
mieheni us&omatonta tekopyhyyttä
vastaan. .;•
"MacLean'sin julkaisuun kirjoitta­massaan
artikkelissa hänellä on ot­saa
: esiintyä hyvänä aviomiehenä.
Mikään ei ole kauempana totuudes­ta
kuin tämä. ^ „^ - ' "-'T-':]
"Me olemme;olleet syvästi loukat­tuja
' pitkän • aliaa hänen- toimenpi­teistään.
Välittämättä" meistä, hän oa
laiminlyöhyt perheeiisä juopottelun
ja henkilökohtaisen liikahuvittelun
vuoksi. Häneieri ei voitu enää luottaa
j a hän esitti käyttäytymisensä selit­tämiseksi
sellaiäia juttuja, -että me
emme voineet uskoa mitä häh sänoL
.'"Minä;eiv oae-fcohääufe^
öed&x* vöM^ ^jrvfiii, fettel^i^
minkään seQaisen motiivin tm
teestä. mlstävMn ptäuiu. Häii4i
menplteidensä. alkuiääiteenä d .1
mlkääh muii kuin hänen rabaoj
neutehsa. jotta ypisi ja^a» siä ^
ällistä e&mää,; mitä^ M (m jolx
elänyt periieensä laiminlyönnlsä
"Vllmeksikuiuneeh ihuutaauäi;
kon. ailQEina o!ih;^uöäfiSatU. siltä,
•hän oli menettämässä inJtelä
tinsa tasapainon. Hän lakiasi t
masta kötöna jä ^elfcäyt$i
masta vastuuidaistiutla iȊ4i^
Us^elta; kertoja viicde.-yuohna; p
piöiuin hähenuhiöhsa <v1]fkal|iJ6Q
k<^ithi^eltä,Olillaan.Wuä^
tä, miten, he-itoäsitteiWätv,ya^
Miriä;pelkäshi;;!€ttä' ttiän ivctiä^
kalkki.«alkeuSÄiin.": V :
"Mitä, i^yvänäa häii: t e ^ nji,'
bh hänfefr-^ä]&;^a^^^
köön.liän ptstteBjflbisa- itfeuhääii
lähetän: täimäii5:^iUe^'8}Äi'ikrt
että medät sääiitettäisiinftii^
desBa.l.epämieluisai^^^
ta."..^;CäliaaiianjiWi^^
Inlinistaa s
iLdVoksia, n
taja, korpp
I tuotteita.
PUB
D^Qneeni
iuiiiiiiiiiii
j-V'-.*''.'''.' 'San
Isiädän erU
;'Sv^ai.'HAU
,:-•;©-.KOT
V-:'.-ypuh
Sonsuht. J{
>.SI6Qaeeii
; (tÄh<
Äi:^ntiinaa pyydetään
ostamaan sanomalehti- -
paperia:;CanaÖ^s|a I j j
Buenos Aires,: Argeiituna;—— Busi
nos Airesin itsenäinen lehti L a Preh-sa
on pyytänyt "iiallitusta ostamaan
sano*malehtipapei-la Canadasta. v
Toimituskir joitilksessaan Prensa ar­vosteli'
uudelleen voimaan saatettua
säännöstielya. Kaikkien Argentiinan
lehtien, jotka ovat julkaistu 12 slvtU-sena,
pn määrätty katkaisemaan .kii-lutustaän
20 prosentilla.
Maailman pisin ;
tunneli tukkeu­tunut
kaksi kertaa
Lausanne, SvcitsL' Maanvyörymä
tukki 12% mailia' pitkän Simplcnln
rautatietunnelin tiistaina ja pikajmia
myöhästyi uteita tunteja.
Simplcnln turmeli, joka on maail­man
pisin' rautatietimneli, on kaksi
kertaa tukkeutunut viikon sisällä. ^ i
Egyptin «tppila^t vähän kj
Kairol^MyPtlvi^r- .yii0W)Ua8t«it
koaalto ailaii Benjälkeien' kan;]
nian . uikbmlnlsteariK:^
hyväksymästä; Egyptiä/
brittUäfefcen joiakojenv:
Suezin kanavan; äljieeitaV • ;
.:;KUtfln&a3^
oppilasta jätti yliopiston j^ässä]|
jestyksessä;;-OppUsjÄt. jbissato^
mlstavissa kouluissa bvät • •
lakfcQon.. Mjtääla "hätriöta- eiigt]
p a h t t i n u t . ; ; : r - ] : \ . • .•
I Sisältäen'
pukuja, j
l Hinn
'Myös U
. ;Gabai<«
ii
• ; Tavaili
EdelllsE
HoUy
270 Queen
Avo!
lOS-^otias tbiViM)
rauhaa; ja i'tery^y itä
' Berliini 'V-;.'_Bet^^;'!G^Ä.-)
väitt^: olevansa,Saksan'sanhfii:^
hen. ViettiV i(i5-vu0tispäiväfiasä
yceh: "Kalkki mitä - haluan oni 6
terveys Ja rauha; ettei minua
sisi viettää öitäni pbmmisuojissa,)
tea .sodan aikana.'* / .
vähin mitä vaaditaan oh se, ettei "lausuta väärää todistusta lähim-imäisistä",
eikä yritetä väittää valkoista mustaksi, eipä edes ennakko­luulojen
ja tietymättömj^denkään perusteella — sillä valheelliset en­nakkoluulot
ja tietämättömyys ovat huonoja puolustuksia politiikassa.
Sitäpaitsi on muistettava, että vihaa ja eripuraisuutta on aivan
riittävästi jnuutenkin täkäläisten maanmiestemme keskuudessa. On-todella
aika katsoa "kenen on sj-y"? Tekisi hj-vää "Isien Uskon" toi­mittajallekin
ottaa opiksi neuvostaan ja katsoa, rhissä määrin^^hä^ ön
ihmisenä ja pappina saarnannut K A I K I L U E ihmisille, myös kommunis­teiksi
sanomilleen,''.. .ihmisille hy\^ talito'--oppia? Ja meidän sal­littaneen
muistuttaa, että ''eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sai­raat".
Tätä kurjoittaessa Kiinan Ksmsan-tasavallan
edustajisto - pn tulossa
Y K : n kokoukseen esittääkseen visse­jä
syytöksiä erästä suuttvaltaa vas­taan,
joka tunnetaan Setä Samulin
nimellä ja hänen raidallisista hou­suistaan.
Jotkut valkoisen rodun "paron-muusteäriailla"
saastutetut Ihmiset
saattoivat sanoa, että • oaltäs "niistä
yinosihnlstä on väliä".
Mutta tämä palauttaa mieleemme
vanhan hyvän' jutun" siitä kuinka
eräs {kiinalainen opettaja, vierailtu­aan
"Villin Lännen" mailla, kertoi i h ­meellisiä
näkemjlkslä oppilailleen.
Hän ylisti amerikkalaista tiehokkuut-ta,
rakeimustekhiikkaa ja -taltba,
sc&ä maan suurisuuntaista; IkoneeUIs-tuttamista.-
Miitta <lopt&s'i hän ihmet­teli,
että kaiken tämän ovat alkaan-
^ saaneet ihmiset "joiden silmätkin
bvät niin. kummallisessa asexmossa
päässä". ; ;-:;'';,'Vv^\;:-:;\:;.-
Toslasla onkin tämä; "Yhdysvallat
ja Canada eivät ole virallisesti tun­nustaneet
Kiinan Kansantasavaltaa.
Ne siis sanovat, kuten se entinen pori­lainen
" f l i i k a " elefantista^ "ettei, sel­laista
olekaan". •'
Mutta kaikesta päättäen. Kiinan
Kansantasavalta oh, elää ja vaikut­taa
sillä viimeksikuluneitten |>äivlen
aikana on jatkuvasti uutlstietojen
yhteydessä., mainittu se miime asti
Y K :n Istuntoon tulevat Kiinan edus- {. Tahtomatta tuli tuossa
tajat ovat Jo päässeet.
"Turmustus" Kiinan olemassaolos­ta
annettiin äskettäin toisellakin ta­valla.
ÄUistj-neelle maailmalle an­nettiin
nimittäin tietää, että keisari
MaoArthuriii ilmavoimat olivat pom­mittaneet
"ainoastaan" erään sillan
"korean puoieisita päätä".
-Vaikka'tämä viekin meitä päivän
tekstistä vähän hakotielle,, mainitta­koon
kultenikin ^(kansan keskiuidessa
vallitsevan.-; sellaisen: ilmeisen ."har­hakäsityksen",
ettei Ilmapommitus
voi olla .kovinkaan tarikaa. p n luul­tu
ilmj^esti väärin —, että jos i l ­mavoimat.,
iljetetään pommittamaan
jonkun,; jafiiukaiip.imgin eteläpäässä
olevaa rautatieasemaa, niin osuman
kohteeksi saattaa kuitenkin tulla poh-jolgjäänjkirkiko
tai sairaala. Tavalli­sesti
on tällaisissa tapauksissa seli­tetty,
että tarkoitus oli se ja se, mut­ta
mitäs, niille vahingoille voidaan.
Mutta tällaista "ohi maalin" am­pumisen.;
vaaraa ei ole MacArthurin
UmaTOimJUa. Niiden tehtäväksi an­nettiin
pommittaa Korean ja Mant­shurian
. rajalla olevaa erästä siltaa.
Samalla kenraali MacArthur antoi
kovan määräyksen, että BaiäSm Ikos-konättomtiutta"
on kunnioitettava,
että pomuiltettavan sillan Kiinan
puoleista <päätä ei saa loukata. Oh
pommitettava "ainoastaan"^ sitä " K o ­rean
puoleista -päätä".
tunnuste­tuksi"
että KiinaJkhi on olemassa!
Olettaen, ettei kenraali MaoÄrth.u-rin
lentopommituksissa voi tulla mi­tään
vahinkoa, 'ja että tuhotuksi tuli
"ainoastaan" se korealainen sillan
pää, (kiinalaiset ovat suorastaan ikiit-tämättömlä
veijareita, elleivät he
tuimusta kehraali IMacArthurin jalo­mielisyyttä
ja kiitä herraansa sanoen:
"Vaikka liikerinoyhteytemme katkesi-vatkln,
hiin jäihän meille toki toinen
pää sillasta eheäksi."
Kaiken tämän murskaavan todis-tusaihehiston
painon alaisuudessa
tuntuu miltei siltä, että vieläpä Glo-tie
and Mailin kirjeenvaihtaja Frank
Flaherty on jos ei vähempää ainalrhi
"subversilvien kanssamatkustaja", sil­lä
herran vuorma 1^, marraskuun
19 päivällä; hän fkirjpitti Ottawasta
seuraavaa:
"Viimeksikuluneitten useiden viik­kojen
aikana jotkut läntiset vlran-
.coiaiset ovat yrittäneet pahna itsen­sä
Kiinan kommunistien tUalle voi­dakseen
ymmärtää miksi he menette­levät
Koreassa siten kuin he Ikäyt-täytyväL
He ovat' tulleet siihen iop-putulbkseen,
että kiinalaiset voinevat
olla tosissaan peloissaan, e t^ Yhdys-^
vallat :hyaikää' heidän • maataan vaa­taan
ja ovat sen vuoksi tosissaan huo­lissaan
maansa jjuolustamisesta."
Heti yiläesitetyn ihmeellisen totea­muksen
ja "tunnustamisen" jälkeen
mäiiuttu . ; Frank Haherty esittelee
seuraavia syitä, joiden perusteella
"epäiUään" jotta kiinalaiset "voivat
todssaan"; olla sitä mieltä, että ame-rikScaiaiset
lentäjät voivat pommittah
— Kiinankin puoleista päätä sillasta:
"Kieltäytyminen hyvSÄgymästä
kommunistista Kiinaa Y K : n Jäsenyy­teen,
: Amerikan ohjelma Formosan.
suhteen (Kiinan alueen asiallinen
kaappaus — Känsäkoura), Itenraali
MäcArthuriu .vierailu 'OhlanR.
sheikin luona ;-(aikana JaUoift;
KansantasayaUaJle kallstellB^^
H. Hi
Puh.
275
[Toronto
Ua. •— Känsäkoura) J a Yh'
annetut Jotikut laiusuhnot
dasta Yanitä ovat antaneet
suunuudet käin .sotaiset'sehaä'
keiffaalit - £^bisäl^ .
tmtaa.lBäinän ipUnaiäUIe söialsaij
sity&sen, että Oielääft. täytyy '
olemassaolonsa / pyoiesta".
frax& FlalhCTty. ; . "
Kaikis^ ip V . . . köistä ne i
puijaiset jhätääntyvätiklnl OaiM\
sari Ma^Axi^^ että-/
voi pomihituttaa, er^tymät
vaikka "Koriean «puoleista sfliaai
Mutta paras bnfiahjaila. -
HuotoattU .ämeJfiädalaihen
naitsija; Bobeirt^ Allen, kötödi
Wa^ingtonln tietäneen
TEEN. että :feUnaIaiset
Korean taisteluun. Jos
joukot ÄQOeyat 38:nhen lev?;:
yli- 'Pentagon (Yih*hsvalatto;
mien pääpesä) -Ja valtloäe
päätti plruuttaa t^nän-
-bluffina'. j . Se ^11 äiaiiöttn rföi*
kä ei bmiistunut, iärioitti •
New York Postissa «nanä?k. I f I
"Harkittu .xfaJä". todeHflÖölJ.?
näillä •'haifeitun'risSdn-
I6SW8lm
D R .
• Hl
is Bloor
otsaa syyttää >j^5t3Sdn
•bie emie lubhnomsestJipail
mitä Y K : n Istuntoon saapuvat V
KahsahtäsavdOan edustajat
tai esittävät. Mutta metetä
ettei Y K : h feökou^huoneessa öi­tään
ainoata tytojSätuöliasa^
naoä "^päHevät TUomaaf
Kiinan syytCtaefc'Sadyavaltala i
Pt
Mienojt
/vllmeisi]
RAT.P] 5 ^ SI
TDRRB
jOYon
:Tonmto
rialismin thyoSdtäjMsfö - - ^
tuicset - Korean sodan li^fi™
sopimista varten. KansSb»»*]
li-y :\:;::.;; VV,.-,||- 1^-•r;ij||:|i|';|;' :Mä;
> L''; [
rmi'^$m liv:: ;;;••-.:'•' vf • ;,"i. • • ;,;i-; mf^^^m^-i?'"i-.- i;" ^ :§^mM
I, ^ . ' 'I / • ; I , ||i. '
i iV > * , III
mm