Vapaus, January 15, 1949

              Telephones: Busliiess Office 4-4291
Editorlal Office 4-42fö. Manager
S . Snlffri. Edifaar W . Etrtond. MaiUng
addiege B o x 69, Sudbmy, Ontario.
AdvertlsSLng zates upoa appUcaUon.
Traoslaöon free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
C a nadassa: 1 vk. 6.00 6 k k . 3.25
3 k k . 2.00
yiidysva]loi£Sa: 1 vk. 7i>0 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
Mitä muut sanovat
i
"1
Kannibalismia ja hajoitustyötä
Johdonmukaisena seurau1<5i-na siijä kun C ( ' L : n presidentti mr.
3i^osher ilmoitti joulun edellä, että hänu vastustaa työläi.sttn palkk^DJen
: l^oröttamista, kehitettiin^vastikään Torontonsa piflety.s.sä C ' C L : n joh-
(tnfclinnan kokouksessa • pahinta- -iajia kannibalismia edtistava hajoi-otUsohj^
ma.
Asfallisesti puhuen C C L : n johtokunta jätti palkkakysymyksen
lltnaan — yksityisten unioiden onnak.si aäiak.-i, päätti voimakkaasta
^jstustuksesta huolimatta ryhtyä julki.sesJi rikkuroimaan kaivosmieä-i
l ^ unioa vastaan ja esiintyi kuin kärpänen elefanttina vaatiessaan
7t>iniIjooiiaisen Ammattijärjestöjen .Maailmanliiton '•poi.stamista".
Kun Vapautta ei voida erottaa C C L : n jä.seny\'de.-?;ä — eikä uhkail-iSkaan
tällaisilla erotuksilla — niin me voimnu' vapaasti keskustella
joiden 4iysymysten yksityiskohdistakin.
* * -ö
> GCL:n oikeisto-ccf:Iäinen johto johtui jäsenjoukkojen painos-ioksen
johdosta työntämään, että palkat ovat jääneet pahasti hin-jjkinkorotuksista
jälkeen. X i i n voimalcas oli jäsenjoukkojen yleir-cn
' <^|elipiteen painostus tässä suhtee.ssa, ettii C C I . : n johtokunnan här-j^^
päinen oikeistokin joutui myöntämään, e: tä palkankorotuk.set ovat
l^lÖ. tarpeellisia että mahdollisia ilman hintojen korottamista, .^iten
ftiomiten terästyölärsten union diktaattr-rin mr. ^ f i l l a r d in Icmpiteo-
, '|^W. Mutta annettuaan pikku.sormensa pahylai.selle ja menemiillii
"Marshallin avun" kelkkaan nämä CCL.u oikei.slojohtajat joutuivat
-»^t antamaan mustan sielunsakin suurpääoman paholaiäelJe, mikä
tavalliselle kansalle tykkejä voin asemesta. Xämä oikcistoso-
}!deinokraattiset C C X : n johtajat ])uhuivat jä.senjoukkoja tyydyt-tseen
palkankorotusten '•larpeellisuudesta", multa kieltäytyivät
y^ka^ti mitään tekemästä sen hyväksi — sillä heidän päätöslausel-määrittelee
nimenomaan, että palkkavaatimuk.set riippuvat yk­sistä
untoista. Aikaisempina vuo.sina C C L on p/rk myt järfcs-lään
kansallisen palkkaliikkeen miiäritlclemällä kan-sallLset tavoit-
Jlict palkkojen korottami.sen. työviikon lyhentämisen ja t\öolo.suhtei-
.;j)Qn:parantamisen hyväksi. Xyt on vain epämäiiräistä puhetta "'jiil-teenjääneistä"
palkoista, j a mr. .Mo^herin ukaa.si, että hän va.slustaa
%|H|i»Steh palkankorotuksia!
iCaivostyöläisten unioä vastaan harjoitlamassaim rikkuroinnissa
J ^ l ( : n oikeistojohto alistui pahamainti.-,een kannibalismiin. C C L :n
i p i t o riensi aikaisemmin kaivosparounien puolelle, jotta saatiin k a i -
;:tÖsmiesten järjestämistyö keskeytetyksi Fohjöis-Outariossa. Xyt
£?trL:n johtokunta myönsi häpeämättä, että f i i r . M i l l a r d i n terästyii-l^
jsteh unio on Timminsis.säkin johlaniu hajoitustyötä kullaparöonien
si. Tekopyhästi oman kannibali-sarinsa synnit unhoittaen
johtokunta esitti nyt, että se • i t s e " rupeaa järje.stämään T i m -
sin alueen kaivosmiehiä J a kehoitti sekä terastyöläi.sten unioa että
fSWlJ:a väistymään tieltään. Tarkoitus on tietysti se. että mr.
tiÖai^din i j r t i o i ^^ kautttrTimmihsiin'ja'työnnetfäi-th
kullahkatvajien kurkkuun huolimatta siitii mitä he itse asiasta
ajattelevat. Kaivosmiesten union edustaja R. H . C a r l in on jo antanut
jSQpivan vastauksen tähän ennenkuulumattoman julkeaan häjoitus-yritykseen
tiedoittamalla, ettäMM.SWU:lla ei ole pienihtäkään aiko­musta
hyljätä kullankaivajia ja jättää heila C C L : n oikeistojohdon
KIS8ANBAATQJA
}: K a l k k i lehdet J a k a i k k i poUtiikot
j a t k a v a t fauutoa, että kngnmttBHai o n
I p a h o l a l s e n oppia, j a että Venäjä " on
iiunLsktmnan v i h o l l i n s n " . (Sivumen-nen
sanoen sitä samaa sanoivat m u i ­naiset
roomalaiset allcukristityistä —
•hostes humani g s n e r i s " — i h i n l s l a m -
I n a n v i h o l l i s i a . ) -Ne eivät ykslhikertalr
sestj tiedä mitä kommimismi-sana
tarkoittaa. M u t t a siitä h u o l i m a t t a ne
heittelevät tätä eanaa poUitti^ia vas­tustajiaan
vastaan samalla tavalla
k u i n toralset n a a p u r i t heittelevät k l s -
i sanraatoja p u t a r h a n aidan y l i t o i n en
tcLselleen.
i Ihmiset, jotka eivät ole pemsole-j
mukseltaan icomnmnisteja, eivät ole
i sivistyneitä. Yksi p o l i t i i k k o j e n heit-
I telemästä kissanraadosta tunnetaan
Naiset jarjestavaf
petlieiitainan Soos-sa
tk. 19 p:nä vuonna
SAnlt Ste. Marie, Out. — K a u n i s t a I Seoraar» o n VndtTt K i i n a n tmUs-talvfea
o n o l l u t , l i m t a or. vähän kau-j toimiston titiden vuoden toianfiiddr-pimglssa
eikä ol3 o l l u t k o v i a pakka-sia- j joitos, mikä o n lähetetty lentopostissa
j£aan. | pohj»fs-Shenslsta.
HuoKO a i k a kurkistelee jo n u r k an
takaa. Miehiä Joutuu j o k a päivä pois
|C$J:nLon9 laken
los. jarjeslää paar-tit
tk. 23 p:nä
Ix>ng: lake. — C a n a d a n Sijioinalai^en
JärjeHtön osaston vuosikokous pidet­t
i i n t k . 9 prnä THda j a V i k k i Hanni-taantumiiks=
lli4ten tahtoon raukau-| na myöskin isompia voittoja kuin sen k o t o n a . K u l u n e e n vuoden tilira-t
u m i s t a . Se a n t a i s i kuomintangille ! l i i m e vuor-na. Meidän m a a t a l o u s - j a j p o r t i t olivat tyytyväisyyttä aiheiiita-
U t i e h e n n i i n se^.merkitsisi toimimista"! Jcanna saavuttaa,vielä i s o m p i a voitto-
K i i n a n k a n s a n t a h t o a vastaan J a u i - j J a k u i n v. 19tö. • T a l o u d e l l i s 3 I t e r i n -
k c m a i s t e n hyökkääjien sekä K i i n a n ! t a m a l l a m» s i a v u t a m m e tänä vuon-
K i i n a n kansa saavuttaa l o p u l l i s sn
töistä, näyttäen hyvää alkua työttö- i voiton suuressa vapaussodassaan. T a l -
myydelle. Sotapakolaisla tuodaan j o ­k
a kuukausi isot Joukot j a heille on
•yötä h e t i k i m saapuvat. Luulen «iitä
t u l e v a n aika sekasotkun k u n vähän
a i k a a kuluu.
T o i m i n t a täällä o n h i l j a i s t a . Jou­l
u k i n meni ja yhteisiä j u h l i a kukin
J u h l i kotonaan. Vuorotyö tekee h a i t ­t
a a näyttämötoiminnalle. Tämän kuun
i "totalitärl-:mln"-niinellä, t o i s t a s a n o - lopussa täällä esitetään iso näytelmä,
I t a a n " p o l i i s i v a l t i o k s i " j a k o l m a s t u n - [ % k a o n k a t s o m i s e n a r v o i n e n j a opet-netaan
"puohjstautumlnen Venäjän
hyökkäy.stä vastaan*'-nlmellä. Kyhnä
f o.';iasia c n , että nuo kissanraadot ovat
I lähtöisin meidän puoleltamme aitaa.
I — George B e r n a r d Shaw,
i • • •
P O R V A R I N "UBQBIMIELr'
Idahon entinen senaattori C l a r k on
Irmoissaan j a h a l u a a Y h d y s v a l t a i n s y ­säävän
b i l j o o n i a K i i n a a n . V a n h a r e -
publikaanienemmistöinen k o n g ressl
i lähetti C l a r k i n K i i n a a n " t a r k k a i l i j a k -
I s i " j a hän t u l i t a k a i s i n innostunein
I m i e l i n Chlang K a l - s h e k i n suhteen,
I Suuret päivälehdet antoivat senaat-toriUe
paljon t i l a a : "Vapaayrittelläi-syys
kommunismia vastaan", se o li
suuri asia.
Mikä ei mennyt v a l l a n täydestä o l i
se tosiasia, että senaattori C l a r k o l i
osakkaana lakiml^liikkeessä mikä s a i
y l i $100.000 T , V . S o o n g l l t a , C h i a n g in
langolta, palveluksista " a v u n " s a a m i ­seksi
K i i n a l l e ! — T o m M c E w e n , P a c i ­fic
Trifaime.
* • •
PIMEÄSSÄ A F R I K A S SA
Eräässä afrikkalaisessa kylässä sai
eräs mies veneerisen t a u d i n . Juoksu­poika
lähetettiin kauppalasti^ hake­maan
lääkäriä sairastuneen miehen
avuksi.
"Kiirehtikää lääkäri", sanoi poika,"
"sillä kauhea tauti o n levinnyt k y ­lä
hetkellä eivät edss v i h o l l i i e m m e -
k a a n epäile sitä. K u c m i n t a n g L n pää­joukot
o n t u h o t t u J a n g t z e - j o e n poh­j
o i s p u o l e l l a Ja sen o n jouduttanut
suuresti K a n s a n V a p a i i s a r m e i j a n t u ­l
e v i a operatioita Jangtzen ylimenosäa
j a etanemissssä etelää kohti koko
K i i n a n vapauttamisaksi.
S a m a n a i k a i s e r t i s o t l l a a l l b t e n . v o i t ­tojensa
lisäksi cm K i > i a n kansa s a a -
hengähdysaikaä,', a n t a i s i Ölaisimdsn ! tsoUlstnistuotantomme kehittyvät k o r -
haavoittuneelle pedolle p a r a n t a a h a a ­vojaan,
että,''s^'Vöisfc tääs hyökätä
v i a . Johtokunta jäi m u u t e n entisel.
v a l l a n k u m o l i i e i i km-kkuun sekä p a ­l
a u t t a a koko maan entiseen pimey­teen.
• • ,
J o k a i s e n demokraattisen puolueen,
rj-hmän ja järjestön K i i n a s s a t u ­lee
c t t a a tämä kysymys huomioon
N i i d e n täytyy raKta tie mitä kulkee
j a tehdä asenteensa selväksi.
keammalle tasolle. R a p t a t i e - j a v a i - leen p a i t s i T i l d a Hännls^e myönn:-t-t
a t i e l i i l t ^ n n e paiautetaa© täydsUisesti. t i i n vapautus pitkäaikaisesta palve-
K ^ s a n Vapaujajtmeljsn pääjoukois- luksesta k i r j e e n v a i h t a j a n a Ja tUalfe
ta poistetaan eönäisiä si^imuotoja.
Jolta vjelä;Qn-olemassa. Tästä ar-nKij2st3-,
kehittigrr yhä suuremmassa
määrässä vakltoinen armeija.'
S O T A A N S Y Y L L I S T E N
T E K O P Y H Y Y S
Esittäessään s u u r i m m i s t a , sotaan-syyllisistä
läaditim n i m i l i s t a n j a m a i -
vuttanut myöskin' h u o m a t t a v i a voit­tava.
^Esityksestä' i l m o i t e t a a n tar- toja poUlttisilla j a taloudellisilla
kemmin tuonnempana, jaloilla. Tämän johdosta ei m a a i l m an
Naiset järjestävät tk, 19 p:nä h a u s - yjej^essä mielipiteessä, i m p e r i a l i s t i n en
k a n ^ h e i l t a m a n . p e l a t a a n bingoa J a sanomalehdistö mukaanluettuna, o l e ! n i t e n näiden s j ^ l l i s t e n r i k o k s i s t a , s a -
l l u o d a a n k a h v i a . K a i k k i on vapaata, i k j i ^ t a a k i i n a n kan.^^an voitosta va- f n o t a a n toimituskh-joituksessa edel-j
o t en tuokaa k a i k k i ^ t u t t a v a n n e m u - ! p3^«so^assa k a i k k i a U a maassa, . : leen:
V i h o l l i n e n ei k u i t e n k a a n antaudu i On tärkeää h u o m a t a k u i n k a K i i n a n
mm
», vaan että kaivo.smie.sten unio tulee tinkimiittä puolustamaan
"vajien, oikeuksia j a heidän itsenäistä unipaan.
rmaa myös on. ja herrat Mosher ja Conroy tietävät .sen. että
n oikeistojohtO ei voi jiirjestiiii Timminsin alueen kullankaivajia.
£/lsia oh^nimittäin siten, että C C L : n oikeistojohtajia pidetään " h y -
irtdinä" thiehinä vain niin kauan kuin heidän pyrkimyksenään on M M -
,^\VU:n järjestämistyön ehkäiseminen. Mutta kaivosparoonit eivät
^ l u a , että heidän työläisensä jiirjestyisiviit mihinkään unioon, sillä
\^ piuä on.aina se vaai-a. että kaivosmiehet .naavat toteutetuksi jäsen-
" l^pukkojen tahdon j a '•hyvien miesten'" johlan:asta uniostä tuleekin
^(aisteltijärjestö työläisten olosuhteiden parantamiseksi. Huolimatta
filftä Icuinka alas C C L : h johtajat kaivo.sparoonien edessä kumartavat,
rmatta lainkaan siitä kuinka paljon he itseään likaavat punakau-sonnan
mutaojassa, kuivo.sparoonit hyväk.syvät vain herrojen
;]^osherin ja Conroyn hajoitustyön. mutta eivät edes hcidiinkään
^;^ njilllOiaan; Ja kaiken lisäksi on itsestään selvä asia. että valistuneet*
I l kaivosmiehet eivät halua vaihtaa esikoisoikeuttaan hernerokkaan.'
, t CCL:n johtokunta esitti mahtiijontisesti .Vmmattiunioiden Maa­l
i Jlmanliiton "poistamista" ja kapitalismia kannattavan uuden kansain-
>| yalisen perustamista: 330.000 jäseniä käsittävä C C L vaalii 70 mil-
. Joonaa jäsentä käsittävän maailmanjärjestön "poistamista"! •
J^l * Tässä vaatimuksessaan C C L : n oikeistojohto on C I O : n oikei.sto-lll^
r.; 1 ^ (Philip Murray, Walter Reuther j a James B. Carey) j a Wall
^l^xS-fSfareetin sodanlietsojien kanssa samalla - i l i n j a l l a " . Wall Streetin ra-sekä
C I O : n ja . A F L : n oikeistojohto ovat todenneet,
että \m-an
voima,
maailman-
.. ' «i^JÖsöt sekä j a «nattiunioiden Maailmanliitto on huomioonotettava rauha
li: vuosikausia vritettv hitioittaa tämän mahtavan n
S^gllll,^:^-;:-; jiitön rivejä. ; ' ^
jpoa ci ole .Ammattiunioiden Maailmanliiton 'poista-
Jf: yi BJinert'- — ei edes sellai.sille '•mahlimiehille" kuin ovat herrat Mosher
|a Conroy. Me voimme pitää itsestäiiU selvänä asiana, että työväen-
•jT. liikkeen kansainvälisen solidaarisuuden k a l l i in asian takana ja suojana
seisoo
a
.Ammattiunioiden Maaihnanliitoh jäsenjoukkojen vaUavan
enemmistö. Xeuvostoliitoij ja kansandemokraVian maiden mil-
'set jäsenjoukot seisovat vartipaikallaan. Sama pitää paikkansa
hanskan, Italian, Japanin. K i i n a n . Intian. Indonesian ja kymmenien
maiden maiden unionisteihin nähden.
Mutta entä hajoittajat? Wall Streetin sodanlietsojien ohjelman
||p:;v;:;= mukaisesti Yhdysvaltain unionistisen liikkeen oikeistojohtajat ovat
' - ^läilemättä valmiit suorittama.ni likaisen hajoitiistyön. Heihin, liit-
'||^r^iyvät, häpeä tunnustaa, myös C C L : n oikeistolaiset sosdemit. Mutta
I»;' ^^i^kesta painostuksesta huolimatta brittiläinen unionistinen liike epä-läämme,'^
"Mikä ' t a u t i se o n ? ' '
" M e emme sitä t l e d% mutta me u s ­komme,
että sitä sanotaan sivistyk­seksi."
— U k r a i n l a n D a i l y News, N . Y .
• • •
M O S L E Y O N S I T T E N K IN
" P A R E l f i t P I " F A S I S TI
Huudot "Me haluamme Mosleyn"
(brittiläisen faslstljohtajan) tervehti
pääministeri A t t l e e n ensimmäistä p u ­h
e t t a Itä-Lontoon vaaapllrlssä . . .
A t t l e e hyökkäsi k o m m u n i s t i e n t a k t i i k ­k
a a vastaan . . . — R e u t e r i n uutis-tieto
Lontoosta, tammik. 12 pnä.
S f e L L A l S t A O N F A S I S M I
J O T A "LÄNSIVALLAT" A U T T A V AT
K r e i k a n h a l l i t u s o n p i m e i t t e n p a l k ­kamenojen,
v i r a s t o kankeuden ja
yleensä lisääntyvän saamattomuuden
p k i n a j a l s u n i , sanoi amerikkalainen
e n t i n e n korkea-arvoinen Ateenan h a l ­l
i t u k s e n neuvonantaja ^&llä J u l k a i s e ­massaan
a r t i k k e l i s s a ; ^*Ei"ole epäilys­täkään
siitä etteikö K r e i k a n h a l l i t u k ­s
e l l a ole k a k s i t a i k o l m e kertaa n i in
p a l j on t o i m e n h a l t i j o i t a mitä se ^tarvit­see."
— Wallace R. Deuel, Chicago
D a i l y Newsissa.
• • •
E P Ä I L Y N K Y Y
K A L V A A T t [ N T O A '%
Eurooppalaista väliraporttia Mars­h
a l l i n s u u n n i t e l m a n m a h d o l l i s u u k s i s ta
el voida helposti yhdistää teoriaan,
j o n k a monet, m u t t a eivÄt k a i k k i kor­keissa
paikoissa olevat ^omaksuvat —
että voimasuhteiden balanssi Neuvos­t
o l i i t on j a länsivaltojen välillä o n a s ­teettani
paranemassa, j a että o n e d u l ­l
i s t a siirtää tuonnemmaksi neuvottelut
osittaisratkalsuista.
Lontoon Economist-lehU, mikä p u ­huu
suurella äuktoriteettisuudella s a ­noo,
että " M a r s h a l l i n : suunnitelma^
sen alkuperäisessä p a r e m m i n k i n y k ­sinkertaisessa
muodossa, e i v o i menes­tyä
alunperm määriteltynä aikana
. . . Jos a i k a oUsi pftempi — 15 t a i 20
vuotta — ne (avustettavat maat) voi­sivat
tehdä enemmän: m u t t a neljän
vuoden projekttoa tämä tehtävä on
n i i d e n yhteisten mahdollisuuksien u l ­kopuolella
. . _ fWalter Lippman,
tammik. 13 pnä 1948.
kananne. Koettakaa jokainen saada
uusia jäseniä mukaan näin talvella,
k i m ei öle u l k o n a h u v i a . K a a l i l l a on
lämmin toinaia. Koettakaamme lä­hestyä
toisiamme ystävinä, älkäämnle
murjottako. Olen kuullut joidenkm
sanovan, että h a a l l a h a l v e k s i t a a n , että
sielä "ovat v a i n rj-ssät". K a i k k i a sel­l
a i s i a , Joilla on näitä harhaluuloja,
k e h o i t a n tuleibaan mukaan .seuraa­maan
aikaa, niin. sillä t a v o i n saadaan
yhtelsymmärry.s joukkojen keskuu­dessa.
Voimisteluseura o n kasvanut j a sen
j o k a kokouksessa l i i t t y y uusia jäseniä.
' O n k i h 'Suotavaa, että nuoret .^aadaan
mukaan.
S J : n oisaston kokoukset pidetään
kahdesti kuussa, joka ensimmäisenä
j a kolmantena sunnuntaina klo 8 i l ­l
a l l a . Pitäkää mielissänne j a t u l k aa
•kokouksiin uusien jäsenten kera.
M r s . Ester L e h t i n e n saapui k o t i in
parantolasta viime lauantaina. Hän
o l i siellä Jo k o l m a n n e n k e r r a n . T o i ­vomme
hänen nyt tervehtyneen ja
viihtyvän taas joukossamme. — E . L
|öi ja horjuu. Mutta olettakaamme, että Bevin ja kumppanit saisi-
^ilp;iäi^^ unionistisen liikkeen oikeistojohdorr\\'all StreetirUilin-p
| - ^ ^ l e ' V niin silloin herrojen Mosherin ja Conroyn nyt ehdottammaa?a n
'"./kapitalismia kannattavaan työväen 'kaa^ainväliseen" tulisi Yhdy.s-vältain.
Canadan Britannian; Alankomaiden ja joidenkin pikkumaiden
=^1 , ' unionistien "hyvät miehet". Mikä työväen kansainvälisejj järjestön
^1 •• irvikuva tämä olisikaan! Mutta siitä huolimatta C C L : n johto puliuu
| r JVmmatUunioiden Maailmanliiton •poistamisesta'. Pahimn>assa ta-
•f^ Iduksessa VVall Streetin miehet saavat aikaan hajaannuksen, mutta
jnmattiunioiden Maailmanliitto on ja pysyy johtavana voimana, jon-
Cobaltissa onnistui
lasten joulujuhlat
erittäin hyvin
Cobait. — Terveiset taasen täältä
pohjoisesta. Joulu o n s i v u u t e t tu j ^ .
kaifcki o n ermallaan. Cobaltin.osaso;
t o n b a a l i l l a pidimme lasten .^Itama^
18 p. j o u l u k u u t a Ja k a i k i l l a läsnäy
o l l e i l l a kuudesta kuuteenkymmeneen,
o l i h a r v i n a i s e n hauska i l t a . Iltama
a l k o i aikuisten esittämillä runoilla,
l a u l u i l l a y i n . j a p i e n e n väliajan k u l u t ­t
u a alkoi lasten ohjelma. Mei3äii
nuoret miehemme näyttivät taipu­m
u k s i a a n matto- j a tankovoimiste-lussa
j a jokaisen täytyy tunnustäal'
että vähässä ajassa he o l i v a t k i n ^ o p p i ­neet
ihmeellisen hjrvin mrs. E l o m a an
j o h d o n a l l a . He näyttivät h y v i n i n ­nostuneille
ja on toivottavaa, että
heillä olisi keväällä mahdollisuus r y h ­tyä
edelleen h o m m i i n . Ohjelman jäl­keen
k a i k k i lapset j a heitä o H k i n a i ka
joukko, kerääntyivät näyttämölle jos­sa
he lauloivat j o u l u l a u l u j a pukkia
odottaessa. Pianhan se p u k k i t u l i l un
j a a l k o i j a k a a j o k a i s e l l e pusseja, joissa
o l i hedelmiä, makeisia j a p i e n i lahja.
K u n lapset olivat katselleet lahjansa
j a syöneetkin vähän s a a m i a a n . m a k e i ­s
i a n i i n alkoi yleiset tanssit, joista
a i k t i i s e t n a u t t i v a t tietäessään, että ne
o l i v a t viimeisst vuodelle 1948.
Tämän vuoden ensimmäinen kokous
p i d e t t i i n E l o m a a l l a tk. 2 pnä. T i l it
t a r k a s t e t t i i n j a hyväksyttiin. Uusi
Johtokunta v a l i t t i i n , j o k a myös ko­koontui
myöhemnUn samana iltana
v a l i k o i m a a n virkahenkilöt. T u l i esiin
myös ehdotus, että yrittäisimme jollar
k i n k e i n o l l a saada tämän t a l v e n a i k a ­n
a a l k u tm pianorahaston. K a i k k i o l i ­vat
myötämielisiä m u t t a ei t u l l u t pää->
töstä, että minkälaisia illanviettoja
pidettäisiin tämän r a h a s t o n hyväksi.
E n s i kokoukseen jo mahdollisesti on
J o t a i n s e l l a i s t a järjestetty, että muis­t
a t t e t u l l a varustettima sitä varten.
J a muistakaa, että uudet jäsenet ovat
a i n a t e r v e t u l l e i t a . Viime kokouksessa
o t e t t i i n vastaan kaksi u u t t a jäsentä j a
sillä tavalla osastomme vähitellen
kasvaa suiu-emmaksi, j o k a on hyvä
asia. /
Seiuraava. kokouspäivä o n h e l m i k u u n
6 p:nä. E l o m a a l l a taas ta,vataan.—N.
vapaaehtoisesti. Se näkee, ettei k a n ­s
a n voittoa koko maata käsittävässä
mittakaavassa voida enää estää so­t
i l a a l l i s i l l a toimenpiteillä j a sa aset­t
a a poliittLseen taisteluun yhä s u u -
rem.man tärkeyden, A m e r i k a n h a l l i ­tuksen
p o l i t i i k k a o n kehittynjrt k u o -
m i n t a n g l n vastavallankiunouksellisen
sodan yhä tehokkaammasta tuesta
taisteluksi, mikä esiintyy kahdessa
seuraava.ssa muodossa:
Y H D Y S V A L T A I N P O L I T I I K KA
E n s i k s i k i n k u o m i n t a n g l n s o t i l a a l l i ­sen
voiman jäännösten j a n.s, " m a a ­k
u n n a l l i s t e n " joukkojen järjestämi­n
e n j a t k u v a a n K a n s a n V a p a u s a r m e l - !
j a n vastustamiseen Jangtze-joen ete­läpuolella
sekä kaukaisemmissa r a j a -
maakimnläsa j a toiseksi opposition
järjestäminen vallankumouksellisten
keskuudessa j o l l a yritetään kaikella
t a v a l l a pysäyttää vallankumous t ai
pyritään muuttamaan se sellaiseen
muotoon, että se 'olisi m a h d o l l i s i m ­m
a n vähän h a i t t a n a i m p e r i a l i s m i n j a
sen edustajien p y r k i m y k s i l l e , v a i k ka
vallankumous j a t k u i s i k i n j a edistyisi.
Brittiläiset j a r a n s k a l a i s e t i m p e r i a ­l
i s t i t tukevat tätä'Amerikan i m p e r i a ­l
i s m i n pontikkaa.
N y t on K i i n a n kansan, k a i k k i en
sen demokraattisten puolueitten ja
k a i k k i e n järjestöjen edessä yljsi k y -
•symys: Suorittavatko ne v a l l a n k u - i
mouksen loppuun vai jättävätkö ne
k a n s a n viholliset n y t ovat ryhtyneet
tekemään parastaan, , näj^ttääkseen
v a a r a t t o m i l t a j a s u r k u t e l t a v i l t a . M e i ­dän
tulee muistaa, että" h e näyttä­vät
stu-kuteltavllta vielä tulevaisuu­dessakin.
T a r i n a n mukaan muuan
f a r m a r i näki eräänä'' talvipäivänä
kyykäärmeen olevan a i v a n jäykisty­neen
kylmästä. Hyväsydämmen f a r ­mari
o t t i säälistä m a t e l i j a n m a a s t a ja
pani s en povelleen lämpenemään. K u n
käärme p a l a s i t a j u i h i n s a , ptu-i se h y ­väntekijäänsä,^
K u n f a r m a r i makasi
kuolinvuoteeliäan, sanoi hän: " N e ,
j o t k a säälivät pahaa, saavat palkak­seen
pahaa.". ^
V. 1949 K i i n a n k a n s a n Vapaussota
laajenee Jangtzen eteläpuolella ja
v a l i t t i i n A n n a V i i t a , Useitten jäsen­t
e n toivomuksesta v a h t t l i n sairasko-m
i t e a • ^ o h A i tulivat valitoksi Anna
P u r o l a . H a n n a P o u t a n e n j a A n n a V i ­h
u r i . Sairaskomltean tehtävänä on
käydä s a i r a i t a tervehtimässä Ja osasto
l u o v u t t i pienen summan rahaa jota
voivat käyttää, että ei tarvitse aivan
t y h j i n käsm memiä s a i r a i t a katso­maan.
Meidän keskuudessamme lä-
s a n t a s a v a l„ l a n j. a j-ä rj,e stää t a s a v a l„l a n I mä sai„r au•s o•-n, k•i n„ t u t tTu,a- ,-monelle, tämä
«kw. e»s«.k, uuasiXhi.^a il«uh-t-tuiu ik^sce.n... Txauimiiaa- . hiii-ad il„ili•it tLuus, t.t uu - ,I ^.v ga„jn j^h enmi.p-m i k, vua,ik ni a,l lukoanan honi l j all.al ek.ei. n osnai rkaasi-lee
olemaan dgmokraattmen kokoo- \ määrännyt
S i t t e n päätettim pitää tk. 23 p:nä
V. 1949 pidetään p o l i i t t i n e n kon­ferenssi;
j o n k a t a r k o i t u k s e n a o n täyt­tää
kansan- v a l l a n k u m o u k s e l l i s e t teh­tävät
j a se k o k o o n t u u i l m a n t a a n t u ­muksen
edustajia. Tämä konferenssi
j u l i s t a a K i i n a n D e m o k r a a t t i s e n K a n - '
mushalUtus K i i n ^ kommimistipuolu-een
j o h t a m a n a . K a i k k i e n demokraat­t
i s t e n piholueiden, r y h m i e n j a järjes­töjen
edustajat osallistuvat m a a n h a l ­l
i n t a a n .
, Nämä ovat suurimmat konkreetti­set
tehtävät, j o t k a K i i n a n kansan.
B l i i n a n kommunistipuolueen l a k a i k ­k
i e n muiden K i i n a n demokraattisten
puolueiden, ryhmien j a järjestöjen
tulee toteuttaa v. 1949. Meitä eivät
pelota mitkään vaikeudet. Me y h d i s ­tymme
j a toteutamme nämä tehtä­vät.
Meidän taistelumme poistaa vuosi­tuhansia
kestäneen feodaalisen j a s a ­t
o j a vuosia kestäneen i m p e r i a l i s t i s en
s o r r o n läydellisesti. V . 1949 o n e r i t ­täin
tärkeä vuosi. Meidän tulee k a k ­s
i n k e r t a i s t a a ponnistuksemme.*
KeboittaaCanadaa sanoutumaan
irti Bevinin ulkopolitiikasta
O n t a r i o n l a i h l a a t i j a k u n n a n jä­sen
J . B . ^älsberg pn esittänyt
C a n a d an h a l i l t u k s e l l e pyynnön, e t ­tä
se v a a t i s i ' B e v i n i n lopettamaan
, s o t i l a a l l i s e t . p r o v o k a t i o t Israelia
v a s t a a n j a että Canada auttaisi
r a n h a n jouduttamista Israelin ja
sen naapureiden välillä.
S u u r t e n m a a - , , U m a - j a merivoi-vallankumou-
iisen puoliväliin? j m i e n keskittämistä B e v i m n toimesta
. J o s v a l l a n k u m o u s s i i o r i t e t a a n lop-^ ' - ^ .. - -
p u i i n n i m se riierkitsee" vallahkumöuk-s
e i l i s t en s i e n e t t e l y t a p o j e n käyttämis­tä
k a l k k i e n taantumuksellisten voi­m
i e n lyömisessä päättävästi j a l>erin-pohjaisesti.
Tämä merkitsee kuo­m
i n t a n g l n taantumtiksellisen y l i v a l ­l
a n lopettamista j a k a n s a n t a s a v a l l an
demokraattisen d i k t a t u u r i n muodos­t
a m i s t a k a i k k i a l l a maassa. Se mer-r
kitse p r o l e t a r i a a t i n johdolla peruste­t
u n v a l t i o n muodostamista, sellaisen
v a l t i o n , j o n k a päävoimana ovat työ­läiset
j a talonpojat, että K i i n a voit-l
a a vapautensa j a koko maa pääsee
puölsiirtomaan asemasta todelliseen
itsenäisen v a l t i o n asemaan. Se mer­kitsee
sitä, että K i i n a n k a n s a voittaa
vspautehsa, heittää h a r t e i l t a a n feo­d
a a l i s e n j a b y r o k r a a t t i s e n k a p i t a l i s ­t
i s en sorron j a s a a v u t t a a yhtenäisyy­den
j a d e m o k r a a t t i s e n r a u h a n.
Tämän edellytyksenä o n se, että
maatalousmaa muutetaan teollisuus­maaksi
j a myöskin se mahdollisuus.
että päästään r i i s t o o n perustuvasta
y h t e i s k u n n a s t a sosialistiseen yhteis­k
u n t a a n . V
Jos taas vallankumous jätetään p u o -
nuoren XsraeliiT v a l l a n . r a n n i k o l l e j a.
r a j o i l l e huipentaa hänen Impeirlalis-t
i s t a p o l i t i i k k a a p s a lähi- j a keski-
Tdäsää. Se o n t a r k o i t u k s e l t a a n sekä
sisällöltään provosoivaa ja hyökkää­vää.
S e o n epätoivoinen y r i t y s estää
t o d e l l i n en ja kestävä rauha Israelin
j a sen n a a p u r i n . A r a b i a n välillä. Se
o h i m p e r i a l i s t i s i ; k y y n i l l i s e n h a ­j
o i t a j a h a l l i t s e . p ^ o l i t i i k an j a t k a m i s t a.
Kysymättäkin, o n selvä, että jos
pSevIn ei o l i s i k i i h o i t t a n u t , n i i n sotaa
ei olisi o l l u t Israsljssa. Y K : n päätös
lokaktiussa 1947 I s r a e l i n y a l t i o n pe­r
u stanaisesta olisi toteutettu ilman
suurempaa vaikeutta, verta vuodatta­m
a t t a ja.-omaisuutta tuhoamatta, k u ­t
e n nyt o n t a p a h t u n u t . B e v i n i n s o t i ­l
a a l l i s e t provokatiot ovat tarkoitetut
estämään suoria J i e u v o t t e l u j a Israelin
j a E g y p t i n välillä, r a u h a n saamiseksi
näiden k a h d e n naaan välillä.
O n huomattava, että B e v i n i n ensim-mämen
tekosyy sqtalentokonelden ja
aseistettujen, j o i i k k o j e n lähettämiseksi
taistelualueelle perustui B r i t a n n i a n j a
E g y p t i n väliselle sopimukselle. K u i ­t
e n k i n E g y p t i n h a l l i t u s h e t i tledoittl
koko maailmalle, ettei se ole vahvis­t
a n u t tätä sopimusta, ei ole pyytänyt
B r i t a n n i a l t a yhtään apua j a että se
päinvastoin toivoo B r i t a n n i a n pysyvän
pois tästä asiasta koska aselepo on
s a a t u a i k a a n j a suorien-neuvottelujen
p i t i alkaman. |
Huomatessaan manööverinsa epäon-mstimeen
ja pyytämättä tarjotun
" a v u n " hyljätyn E g y p t i n t a h o l t a , B e ­v
i n muutti k a n t a n s a j a i l m o i t t i , että
aseellisia v o i m i a onlähetetty I s r a e l in
r a j a l l e koska - B r i t a n n i a n j a T r a n s -
jQfrdanin kanssa on sopimus.; B e v in
tietää,. että T r a n s j o r d a n i n n u k k e h a l ­l
i t u s , jonka kokonaan r a h o i t t a a ja
j o l l e määräykset antaa B r i t a n n i an
s i i r t o m a a h a l l i n t o , ei t o r ju s o t i l a a l l i s ta
" a p u a " koska Trans J o r d a n i l l a ei ole
mitään sanottavaa.
B e v i n i n s o t i l a a l l i s t e n , v o i m a i n e s i i n ­t
y m i n e n e i v a i n saata v a a r a a n Lsrae-l
i n valtiota ja rauhaa täsä osassa
maailmaa, v a a n se o n haaste Y h d i s ­t
y n e i l l e K a n s a k u n n i l l e , j o n k a päätöstä
perustaa j u u t a l a i s t e n j a a r a b i a l a i s t en
v a l t i o t B r i t a n n i a n hallitus edelleen
estää.
Canadan, Y K : n jäsenenä J a m a a na
j o k a on tunnustanut I s r a e l i n v a l t i on
j a v a r s i n k i n erikoisasemansa takia
Yhdistyneessä K u n i n g a s k u n n a s s a , on
velvollisuus osoitukseksi m u i l l e sanou­t
u a i r t i B e v i n i n hyökkäävistä toimen­piteistä.
Canadan h a l l i t u k s e n tulee
v a a t i a B r i t a n n i a n s o t a v o i m i e n kutsu­m
i s t a pois j a a n t a a kaikkea m a h d o l ­l
i s t a apua I s r a e l i n j a sen n a a p u r i ­kansojen
välisille neuvotteluille, j o t ta
kestävä r a u h a s t a t a i s i i n a i k a a n . Täl­laiset
toimenpiteet Ottawan taholta
bmgopaarti, j o k a on H a n n a j a Matti
P o u t a s e l l a k l o 1 päivällä. Pitäkäiipä
tämä mielessänne j a saapukaa oikein
i s o l l a joukolla. Kyllä H a n n a n pan­nussa
k a h v i a p i i s a a.
Tämä meidän t o i m i n t a m m e c n näi­nä
viime vuosina ollut valitettavasti
h e i k k o a . Meidän jäsenmäärämme on
vähäinen, mutta -nuorta polvea on
kas%'amassa j a toivomuksemme on, et­tä
se joskus t a r t t u u o h j a k s i i n.
Yksi tärkeimpiä kysymyksiä olisi
tällä hetkellä järjestyminen niillekin,
j o t k a ovat vähän levänneet. Olisi
h a r k i t t a v a asiaa toisen kerran. Liit­tykää
yhteen j a t a i s t e l k a a saman l i ­p
u n a l l a sillä hyvää työtä ei koskaan
i h m i n e n kadu. Me j o t k a lapsesta
saakka olemme saaneet kovaa kokea
olemme saaneet myös ^en u s k o n , että
k e r r a n vielä oikeus voittaa vaikka
meidän k a i k k i e n silmämme eivät .sitä
a i k a a .näkisikään.
Tälläkin hetkellä rauhaamme uhkaa
v a a r a j a v a i k k a vielä eivät ole enti­set
sydänhaavat arpeutuneet, n i i n so­t
a a n varustetaan kuumeisella kii­reellä.
Liittykäämme s i i h e n joukkoon.
Joka taistelee r a u h a n puolesta — kas­v
a v i e n lasten onnen hyväksi.
•yksimielisyys on voimaa. — Anna
V i i t a .
Suomen suurimpien _
kaupunkien väkiluku
H e l s l n k L — (S-S) — M a a n suurihi-pien,
y l i 10,000 a s u k k a a n kaupunkien
väkiluku o n vuoden vaihteessa tarkis-t
a n i a t t o m i e n ennakkotiidtdjen muka'an
seuraava:
Helsinki
T u r ku
Tampere —
L a h t i . . . . . ..
O u l u ....
Vaasa ...
K u o p i o . ,.
P o r i
Jyväskylä
K o t k a ,
K e m i
Hämeenlinna .
Lappeenranta
M i k k e l i . . . . ..
R a i i m a ...
K o k k o l a . . . ..
S a v o n l i n n a ...
K a j a a n i . . . . ..
(lisäys).'
5,341
2,000
. . . . 2 . 4 00
500
. . . . 500
. . . 2 , 0 73
. . . 2 , 0 00
. . . . 794
. . . . 500
800
. . . . 569
. . . . 500
. . . . 500
. . . . 500
1,020
. . . . 553
. . . . 422
. . . . 382
394,590
108,000
"104,400
44,000
39,000
38,080
34,750
33,365
27,500
23,050
23,002
16,500
16,400
14,750
13,210
12,530
10,093
10,002
o l i s i v a t sopusoinnussa " y K r n jäsenyy­teen
kuuluvan maan velvoituksen
k a n n a l t a j a s a m a l l a se edistäisi rau­h
a n j a s i i r t o m a a - sekä puolsiirtomaa-kansojen
itsenäisyyd^ asiaa.
Sota vai asuntojakö?
Kaksi avustusta
saatu Canadan Suoma­laisten
Arkistoon
C a n a d a n Suomalaisten Arkisto on
I saanut tänä vuonna vasta kaksi lä-i
helystä sanoi a r k i s t o n h o i t a j a H . S u la
' eilen. Antti Pitkänen Stepstonesta,
Ont. o n lähettänyt k u v a u k s i a suoma­l
a i s t en siirtymisestä maaseudulle Port
A r t h u r i n ympäristöön j a E i n o Simo­nen
K i s s i s s i n g i s t a , M a n . o n lähettänyt
k u v i a j a t i e t o ja suomalaisten työläis­ten
järjestötoiminnasta Sherridonissa
j a F l i n Pionissa. A r k i s t o n h o i t a j a on
käskenyt kiittämään kimomastakin.
SamaUa hän tahtoo muistuttaa p a i ­k
a l l i s i a arkisto- J a h i s t o r i a k o m i t e o i ta
tämän työn a i k a n a a n suorittamises­ta.
Hän sanoi, että arkistossa ei ole
muuta k u m a n i h a r v o j a entisen Työ­kansa-
lehden m u i e r o i t a , eikä l a i n ­k
a a n "Metsätyöläisen" numeroita. S a ­moin
puuttuu arkistosta Torontossa
a i k o i n a a n monistettuna ilmestyneen
"Työtön Työläinen'-nimisen lehden
numerot. " K u n pengotte vanhoja
kätköjä, älkää heittäkö Jnltään C a n a - pamotuotteet ovat tervetulleet arkis-dsssa
p a i n e f t t i a suomalaista painotuo- I toomme", sanoi arki|^onhoitaja.
Shakkipelimestari
hävinnyt 6 peliä
Toronto. — E n t i n e n shakkipelin
maailmanmestari t r i M a x EuSe H o l ­l
a n n i s t a pelasi täällä k e s k i v i i k k o i l ­t
a n a samaan a i k a a n 61 e r i pelaajaa
vastaan, v o i t t a en 48, häviten 6 j a saa­den
U s a p e im 7 pelistä. V i i s i j a puoli
t u n t i a kestäneen p e l i n kuluessa e s i i n ­t
y i v o i t t a j a n a mm. O n t a r i o n mestari,
21-v. F r a n k Anderson Torontosta.
Peurojen ja muusien keväisin p u ­d
o t t a m i a sarvia näkee h a r v o i n siitä
syystä, että h i i r e t , jänikset j a p i i k k i ­s
i a t syövät ne niissä olevan mineraa-l
i p i t o i s u u d e n t a k i a.
t e t t a tai a s i a k i r j a a pois. ennenkuin
olette varma siitä, että sitä ei t a r v i ta
C a n a d a n Suomalaisten Arkistoon.
K a i k k i ennen vuotta 1934 painetut
N o i n v i i k k o sitten j u l k a i s t i i n T o ­r
o n t o n päivälehtien p a l s t o i l l a kuvia
eräästä Euroopasta saäpimeesta v i ­r
o l a i s e s t a mrs. O s w a l d Metsistä, j o ka
o l i syimyttänyt lapsen Wellington
Icadun v a r r e l l a olevan t a l o n u l l a k o l ­l
a . Heidän asuntonsa o l i v a i l l a huo­n
e k a l u j a j a vuode, jossa S y n n y t y s t a ­p
a h t u i , o l i v a i l l a patjaa. SyntjmeeUe
lapselle ei ollut vaatteita j a hänet
täytyi kääriä p y y h e l i i n a a n . Isällä el
o l l u t työtä.
K u n katseli mrs. Metistä otettuja
k u v i a Ja hänen kohtaloaan kuvaavia
selityksiä, n i i n se saattoi amfctete*
m a a n että o n k o h a n t o d e l l a k i n k a p i ­t
a l i s t i s t en s u u r l e h t i e n omistajien sy­dämet
heltyneet k u r j u u t e e n j o u t u n e i ­t
a työläisiä kohtaan. Näin ei o l e k u i ­t
e n k a a n asian l a i t a.
Kysymyksessä olevan virolaisen
k o h t a l o n kuvaaminen oli t a v a l l m en
k a p i t a U s t i s t e n l e h t i e n lavastus, j o l la
P3rrittiin osoittamaan k u i n k a köyhien
asiat r a t k a i s t a a n y k s i n k e r t a i s e s t i C a -
nadassa. K a p i t a l i s t i l e h t i e n mainos­tus
s a i s en a i k a a n , että hyväsydämi­set
ihmiset lähettivät mrs. M e t s i l le
k a i k e n l a i s i a lahjoja j a hänen mie­hensä
sai työmaan. Toronto D a i ly
S t a r o n n i m a s i a a n k i i n n o s t i m u t , että
j u l k a i s i v i i m e t o r s t a i n a h u o m a t t a v a l la
Otsikolla j a hyvällä p a i k a l l a pitkän
k i r j o i t u k s e n siitä k u i n k a onnellinen
mrs. M e t s njrt on. K i r j o i t u k s e s s a sa-.
notaan-mm. seuraavaa: % .
"Tänään o n k a i k k i muuttimut. T o -
my Metsillä o n - v a a t t e i t a j a l e i k k i k a ­l
u j a , kehto j a pesuamme, sekä k i r k as
t u l e v a i s u u s - . . .
" M e t s i n asunto o n täynnä vaatteita,
mattoja, huonekaluja, pöytäliinoja,
käsineitä j a päällyskenkiä. N i i n a n ­t
o i s i a ova^ olleet* lahjoitukset k im
n a a p u r i t i l m o i t t i v a t hätätilasta, että
H i l d a Metsin, mielestä hänen pitäisi
a n t a a osan l a h j o i s t a, t o i s i l l e v i r o l a i s ^ -
le p a k o l a i s i l l e , j o t k a kamppailevat j a ­l
a n s i j a s t a Canadasisa . . ."
Lehdet haluavat uskottaa, että C a -
nadassa ei ole mitään valittamista
köyhillä ihmisillä,, k u t e n M a t s i n per­heen
tapaus osoittaa. S i k s i kysymyk­sessä
olevassa kirjoituksessa sanotaan­k
i n mm. seiuraavaa:
"Ystävällisyys jia a n t e l i a i s u i i s ph
saanut M e t s i t yal^uuttuneiksi siitä, e t ­tä
he-ovat oikeärr .valiimeet Canadan
uudeksi k o d i k s e e n . . ."
Meistä t u n t u u ^ a i v a n oikealta, että
hätään joutuneita-^ ihmisiä autetaan,
k u t e n Metsin, perhettäkin a u t e t t i i n.
M u t t a samassa Jcaupungissa missä
M e t s i n perhe asiivi j a missä hänen
kohtalonsa tilapäisesti r a t k a i s t i i n y l e i ­sen
armeliaisuuden kautta, elää - t u r
h a n s i a perheitä Sanoin kuvaamatto­massa
ktirjuudesSÄ. He t a r v i t s i s i v at
myöskin apua. Toronton k a u p u n g in
huqltokomissionsri; H . S. R u p e r t i l ­m
o i t t i äs.kettäin h u o l t o k o m i t e a l l e , että
kaupungissa o n ^annettu häätökäsky
t a i k k a a m i e t a a n h y v i n p i a n 4,500 per­heelle.
" E n löydä asuntoa h e i l l e " , hän
sanoi. S a m a l l a hän r a p o r t t e e r a s l . että
k a i k k i k a u p i m g i n vaaramat hätätila-asunnot
ovat täynnä häädettyjä per­heitä.
•
T o r o n t o n k a u p u n g i n a s u n t o v i r k a i l l -
j a F r a n k Dearlove k e r t o i Charles B l a -
k e l y n perheen kohtalosta. B l a k e l y o l i
kieltäytynyt lähtemään pois asunnos­t
a a n häätökäskyn saatuaan. Täm^n
jälkeen o t e t t i i n häneltä p u h e lm pois,
k a a s u j a lämpö k a t k a i s t i i n . Näin a h ­d
i s t e t t i i n m r . B l a k e l e y , joka o l i tais-:
t e l l u t Cancan a r m e i j a n mukana n e l ­jä
j a p u o l i vuotta, poistumaan p e r h e i ­neen
asimnostaan. Nyt hän asuu
erään u l l a k o n yhdessä huoneessa v a i ­monsa,
joka ensi k u u s s a odottaa saa­vansa
lapsen, sekä 15 k u u k a u d e n ikäi­sen
poikansa kanssa. Varmaankin
häntä; j o k a asetti elämänsä v a a r a an
maansa puolesta saadakseen elää r a u ­hassa
j a k u n n o l l i s i s s a olosuhteissa
vaimonsa sekä l a s t e n s a ' k a n s s a palat­t
u a a n sodasta, k i u k u t t a a . täHainen
k o h t e l u . • '
M r . Dearlove esitti vieläkin k i u - -
j e m m a n kuvauksen, j o k a o n m e l k e in
uskomatonta rikkaassa Ganadassa.
Hän sanoi, että m r . J a m r s . J a c k R i d ­l
e y sekä h e i l u i neljä tytärtään j a p o i ­k
a a n s a vapisevat 12 asteen kylmyy­dessä
huonekdlujensa keskellä ent;isen
asuntonsa \ilkopuoleila CoUege-kadul-l
a . M r . D e a r l o v e o l i käskenyt heidän
mennä h o t e l l i i n yöksi, m u t t a huonetta
ei löytynyt.
Tällaisia t a p a u k s i a ' v o i s i esittää T o ­rontosta
loppumattomiin. Toronton­s
a ei kurjuus o l e k o s k a a n ollut n i in
r e h p i t t a v a k u i n esim. Montrealissa,
Quebecin kaupungissa. H a m i l t o n i s s a,
p u h i s s a ym, tyypillisissä työläis^u-pung.
eissa. Näiden. k a i Q J u i i k i en syrjä­p
u o l i l l a t u h a n s i a ihmisiä, näkee sydän-^
Ösärkevää puutetta. '
Palatl&ämme k u i t e n k i n Toixintoon.'
Samat lehdet, j o t k a ovat, julkaisseet
k u v i a mrs. Metsistä j a vetionneet i h ­m
i s t e n armeliaisuuteen, ovat a i n a jat­kuvasti
vastustaneet työväenedusta-j
a i n esityksiä a s u n t o k u r j u u d e n r a t k a i ­semiseksi.
Vuosia ovat T o r o n t o n val­tuustossa
toimmeet työläisten edus­tajat
N o r m a n F r e e d j a C h a r l e s Shnms
sekä k o n t r o l l i l a u t a k u n n a s s a aikoinaan
8tewart S m i t h esittäneet käytännölli­siä
ehdotuksia asimtokysymyksen rat­kaisemiseksi.
Suurpääoman edustaja
j a k a p i t a l i s t i n e n suurlehdistö o n vas?
tannut heidän e h d o t u k s i i n s a likaisella
parjausryöpyllä. Viime kunnallis­vaaleissa
y h d i s t i k o n s e r v a t i i v i n e n Glo-be
a n d M a i l j a l i b e r a a l i n e n Toronto
D a i l y Star pyhään' l i i t t o o n Simsiä,.
Preedia j a Smithiä v a s t a a n j a niiden
k a u t t a l e v i t e t t i h i k a i k k e i n törkeimpiä
v a l h e i t a näitä työläisten edustajia
vastaan, jotka ovat epäitsekkäästi
tehneet työtä T o r o n t o n k a i k k e i n kova-osaisimman
kansanluokan valkean
aseman lievittämiseesi.
C a n a d a l a i s i l l a o h syytä kysyä, että
onko o i k e i n asettaa Juuri m a a h a n saa-p
i m e i t a p a k o l a i s i a , j o i d e n J o i ^ o s s a on
monta f a s l s t i r i k o l l i s t a J a vihollisem­me
kätyriä viime s o t a - a i k a n a , edelle
niitä sotaveteraaneja, j o t k a henkensä
u h a l l a puolustivat maat&mme fasismia
vastaan j a u s k o l l i s e s t i pitivät yllä va­pauden
lippua luottaen siihen, että
h e i l l e t a a t a a n kodit J a k u i m o l l i s t a työ­tä
k u n h e p a l a a v a t t a k a i s i n taistelu­tantereelta.
S e n s i j a a n t a a n t u m u s val­m
i s t a a sotaa J a v a l m i s t a a uusia kär­simyksiä.
V a r m a a n k i n sotaveteraani
B l a k e l y j a tuhannet hänen toverinsa
kysyvät, että eikö sota j o riitä j3
pyytävät h a l l i t u s t a täyttänoään ensik­s
i entiset lupauksensa J a korjaamaan
omat t a k a p i h a n s a e n n e n k u i n sekaan­tuvat
toisten kansojen asioihin, —
U o t i . • • -