Vapaus, January 15, 1949

              40% alennuksella
Sopiva JOULULAHJAKSI
U O P U K S E N Maiju Lassila oäytdinäliirjailijana
Kirj. SAVUTIE
KlTJ. A I L I TERÄVÄINEN
" T a r ^ kertomus on valoisilta, onnellisilta koulu- la
nuoruusvuosilta maalimasta, jonka kerran tunsin Saa­dakseni
sen maai man ja ajan jälleen tuntumaan todeUi-selta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta l a p s u^
v-uosiltani miusta^, ja tapahtumat niinkuin ne oSivat
voineet tapahtua." «»vat
Näin sanoo tekijä kirjansa alussa. Tämä teos on todellft mipi«.n
kiintoinen tuttavuus kaikille k a u n o k i r j S t T t u S Ä "ÄSl
235 SIVUA — ALENNUSMYYNTIHINTA 90^
Manasknnn «8 pnä jnlkaistiia
Tilatkaa joko
Vapaus
Box 69
suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se
asiamiehiltämme.
Company Limited
Sudbury. Ontario
IP:t ihinisinä ja fasisteina
Viime vuonna jokaista säädyllistä
iiadalaista hämjtnästytti niiden puo-laisten
kodittomien (DP) tyttöjen ti-
, joita eräs parlamentin jäsen tuot-työslcentelemään
telitaillaan Que-jcissa
olosuhteissa, jotka eivät ol­et
kovinkaan kauhana orjuudesta.
Aivan oikeutettu ääni korotettiin
yöskin viime syksynä Manitobassa
Kilttomiin eurooppalaisiin kohdistet-kohtelua
vastaan.
Yksi V. 1948 katkerimpia tapauksia
i se, kun eräs nuori ukrainalainen
3diton tyttö, joka oli palveluksessa
äässä perheessä pienessä ontariolai-
•ssa kaupungissa, lähti kesken ate-aa
hatutonna ja takitonna kuljes-llen
mailikaupalla yöllä, etsien
3mia ihmisiään".
Kuinka paljon tuskaa ja kurjuutta
likaan keräytynyt kuukausien aika-tämän
nuoren tytön rintaan, puh­ien
lopulta epätoivoiseen toimin­ani
Itsemurhat Euroopasta tuotujen ko­ittomien
henkilpiden keskuudessa e i -
it ole tuiitemattomia.
Tämä on yksi puoli kuvasta.
Mutta nämä kodittomat aiheuttajat
luunkinlaisia uutisia. Ja ne gvat sel-ista
laatua, mitkä eivät kosketa kun-ollisten
kanadalaisten sydänjuuria.
Melkein joka päivä luemme murh!s-kriminaäliteoista
ja järjestetystä
uliganismista, joissa nämä koditto-lat
ovat keskeisinä henkilöinä.
Pohjois-Öntarion j a Quebecin puu-ivara-
sekä kaivosalueilla pöyhkeät
uroopasta tuotetut huligaanit kers-iivat
natseille tekemillään palveluk-
Ua ja he ovat työssä samaan aikaan
uin "vanhat" canadalaiset, sotavete-lanit,
ovat työttöminä.
Jotkut ihmiset pyrkivät puolustele-aan
näitä tekoja sillä, että laitto-luusteot
olivat hyvin laajalle levin-
;itä ennen ensimmäistä maailman-
)taa tänne tulleiden siirtolaistenk.n
«kuudessa. Mutta nämä puoluste-jat
eivät ymmärrä, että ^ olemassa
o sillä, mitä tekevät väliaikaisesti
OSCAR BAY
Miesten ja Nnisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä
Piilie]iii%rl891
76 London S t E. Wiiidsor, Ont.
iONGELIN
MUSIC SCHOOL
Opetusta harmonikan, viulun,
^ndolinin, pianon y j n . soittimien
lialla.
Suomalainen musiikin opettaja.
Sydenhaift St. Toronto, Ont.
(23-30-8-15)
'eterA.Vesa/B.A.
Barrister, SoUeiior, Notory
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• * *
CSE. 3392 592 Danforth Ave.
(Near Pape Ave.) TOTonto
sosiaalisen vastuunalaisuutensa me­nettäneet
ihmiset, kun heidät on pa-koitettu
lähtemään kodeistaan ja taas
ne Ihmiset, jotka natsit ovat koulut­taneet
järjestelmälliseen ja tietoiseen
rikollisuuteen.
• * *
Monissa tapauksissa näiden koditto­mien
laittomuusteot annetaan anteek­si
sillä perusteella, että ne kohdistu­vat
työväenjärjestöjä vastaan, min­kä
käsitetään antavan kaikki anteeksi.
Mutta todellisuudessa, kodittomien
tekemiä järjestyshäiriöitä on ollut
paljon enemmän n.s. "kansallisten"
laitoksissa kuin työväen haaleilla. To­ronton,
Hamiltonin ja muiden paik-kakuntifen
kirkoissa esimerkiksi on o l ­lut
useita tappeluja.
Nuorten tyttöjen turmeleminen, ko­tirauhan
rikkomiset, ja puukkojen
käyttö ovaj useimmiten tapahtuneet
juuri niissä paikoissa, joissa natsilai-sia
kodittomia on tervehditty "sanka­reina".
Tämä pitää paikkansa erikoisesti
juuri ukrainalaisiin ja Itämeren maa­kunnista
tullelsun kodittomiin näh­den.
Canadan ukrainalaisten keskuudes­sa
on seuraava sananparsi hjrvin po-puläärinen:
"Jos haluat tietää jotain
Euroopan kodittomista henkilöistä,
n i in tuota heistä yksi tänne."
Ne ihmiset, jotka ovat tuottaneet
sukulaisiaan tänne kodittomien lei­reistä
Euroopasta, ovat joutuneet en­simmäisinä
näiden natsien koulutta­mien
henkilöitten urheiksi. Nämk
imtsien kouluttamat henkilöt käsittä­vät-
työn olevan heidän "arvolleen"
sopimatonta ja naisissa he näkevät
vain käyttötavaran.
* • •
Kaikki oikeinajattelevat canadalai­set
luonnollisesti eivät hyväksy sitä,
että Euroopan kodittpmlen leireistä
tuotetut siirtolaiset joutuvat orjan
asemaan. Me kaikin ojemme valmiit
avustamaan noita siirtolaisia, jotka
tulevat tänne työhön ja tuUaksepn c a -
nadalaisiksi. ' ''
Mutta me taistelemme sitä politiik­kaa
vastaan, joka käyttää näitä ko­dittomia
välineinä ottamaan Cana­dan
työläisten^ työmaat, särkemään
unioita, sekä alentamaan palkka- ja
työsuhteita.
Me emme saa sallia niiden koditto­mien
hemmoittelua, jotka ovat nat­seja,
jotka harjoittavat laittomuutta
ja terrorismia Canadan maaperällä,
jotka levittävät hatsilaista tapaintur-melusta
ja jotka haluavat olla natsi-laisia
suojeluspoliiseja Canadassa.
Olipa tällainen tulevaisuus luvattu
heille canadalaisten "seulojien" tahol­ta
kun heidät tuotiin tänne ^— mitä
monet väittävät — tai onko se vain
näiden kodittomien oma idea. sillä
ei ole eroa. Se on lopetettava!
Kaikki säädylliset ihmiset ovat täs­sä
yhtä mieltä. — Ths Ukrainian C a ­nadian.
,
Halusi tulla mieheksi
Los Angelesissa leikattiin äskettäin
19-vuotias henkilö, joka oli syntymäs­tään
lähtien varustettu niin miehen
kuin naisenkin sukupuolirauhasilla,
joiden johdosta toimitettiin kolmas
leikkaus hänen muuttamisekseen täy­dellisesti
mieheksi. Hän oli neljä vuot­t
a , sitten päättänyt tulla mieheksi.
Lääkärit arvelevat kolmannen leik­kauksen
olleen siinä suhteessa I c ^ -
Usen.
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
k«Tiäiui u i k r « i B i j i h i ­,
• Nrt on *»>U i»ikk«i.ne. joi «ijolte Bulko*»» on roäin « M U T I M ».
Me jirjertimni. i».k.nne U i » . lU t«i I " " ' * ' * ? v °*„tS<.« j « j « a a « «
Ki,irri«a n d u u n b e a O D »ilnSmifSn p.ik»» «f»*", "rv^'
P'i Uooj.«atirk«i«ti j i IBTTBUX»' eanakoJU nuk^ttnj» Urri- j » icnioiipp
. TEHKÄÄ PÄmKAmAUKSENNE NTT
Tlyttelliset K, JORRSOR & vO" Kirjoittaa
VAKUUTUS- JA BIATKAILlJTff MISTO
Helsingin Vsqiun Sanan •Valttini-ririntuu^
osastiissa maisteri Mmi-
Ja SsTiiti<ta setinuiTa katsaus kan­salaissodassa
moiliatiui UiiaiUJui
Maija Lassilan asenuuui suomalai­sena.
näytelmäUrjailijana.
• . • • •
Tänään tulee kuluneeksi 80 vuotta
Algot Tietäväinen-Untolan, Maiju
Lassilan. Irmari Rantamalan. V. I.
Vatasen syntymästä.^ Kirjailijan
käyttämien nimemerkkien määrä vas­taa
hänen harvinaisen kirjailijaku­vansa
monisärmäisyyttä. K u n Maiju
Lassila-Irmari Rantamala \iUmc vuo­sina
on kohotettu esiin unohdulcsai
hämärästä muistopatsain, valituin te­oksin,
kirjallisin tutkimuksin, on eri­telty
samalla kertaa alkuperäisen ne­rokasta
k a n s a n kuvaajahumoristla,
mielikuvitiisrikasta tunnustusklrjalli-jaa
ja agitatoorista työväenklrjailljaa.
Jokainen näistä herätti aikanaan, toi­sen
vuosikymmenen vaihteesta kansa­laissotaan,
epätavallista huomiota.
Pitkäaikainen unohdus, johon humo­risti
Maiju Lassilankin nimi haudat­tiin,
saa selityksensä kirjailijan vii­meisten
elinvuosien poliittisesta toi­minnasta
'Työmiehen" palstoilla Ja
hänen elämänsä päättymisestä val­koisten
voiton uhrina toukokuun 21
pnä 1918. Maiju Lassilan-Irmari Ran­tamalan
kirjaiiijankohtalo oli eräs
heijastuma , itsenäisyyden kauden
kulttuurisuuntauksesta poliittisten pe­rinteiden
mukaan.
Työväestön piirissä Maiju Lassilan
Irmari Rantamalan kirjailijanimi on
säiljTiyt elävänä jatkuvasti, j a suuri
osuus siihen on hänen huvinäytelmil­lään,
jotka työväestön amatööriteatte-riharrastuksista
lähtien ovat pysyneet
ohjelmistossa. Niitä on esitetty pie­nellä
syrjäisellä työväentalolla ama-töörivcimin
yhtä paljon kuin ammat­titeatterin
taiteellisesti täysipainoisina
komediaesityksinä, joiden aito kan­sanomainen
huumori on vuosien k u ­luessa
vain kirkastunut. Viimeksi
Maiju Lassilan "Viisaan neitsyeen" ja
"Nuoren myllärin" huumori on kah­tena
kesänä valloittanut katsomoita
Vesilinnan Kesäteatterissa, missä Suo­men
Työväen Teatteri on suorittanut
niiden uudelleentulkiiman.
K A N S A N K U V A U K S EN
RUNSAUDENSARVI
Huvinäytelmänsä Algot Tietäväinen-
Untola julkaisi Maiju Lassilan nimel­lä,
j a ne kuuluvat siihen lyhyeen Ja
harvinaisen tuotteliaaseen kauteen,
jolloin syntyi kirjailijan humoristinen
kansankuvaus. Sen loistava pelin­avaus
oli nyt mestariteokseksi tunnus­tettu
kertomus "Tulitikkuja lainaamas
sa" v:lta 1910 ja sitä seurasivat tiheä­nä
sarjana muut kansankuvaukset ja
julkaistut komediat v:teen 1917, y h ­teensä
kolmattakymmentä teosta.
" K u n lesket lempivät" näytelmän i l ­mestymisvuosi
on 1911. seuraavana
vuonna ilmestyy kokonaista kolme
näytelmää, "Luonnon lapsia", "Nuori
fnylläri" ja " K u n ruusut kukkivat."
Näille tienoille on sijoitettava myöiS
kirjana julkaisematon "Viisas neitsyt"
ja kuudes. 'Mimmi Paavallina" seu­rasi
v. 1916.
Henkilötutkimus Maiju Lassilan
Irmari Rantamalan kohdalla on vielä
keskeneräinen ja monet hänen tuo­tantoaan
koskevat seikat ovat selvit­tämättä,
myös hänen näytelmiensä
syntyä valaisevat. Sisäiseltä laadul­taan,
aineksiltaan Ja ilmaisultaan
Maiju Lassilan komediat joka tapauk­sessa
liittyvät aivan läheiseti hänen
muuhun kansankuvaukseensa, esikoi­seen
ja "Pirttipohjalaislln", "Jussi P u ­raseen".
"Manasse Jäppiseen", Joissa
sama miljöö, menneen vuosisadan
liikkumaton savo-karjalainen kyläyh-telskunta
Tohmojärven. Liperin, J u ­van,
Pielisen tienoilta ja samat h u ­moristisen
jähmeät ja samalla klele-vät
kansant30T)it esiintyvät. Itseasi­assa
"Tulitikkuja lainaamassa" teok­sesta
on vain pienen pieni hyppäys
Lassilan huvinäytelmään. Kertomus­han
rakAituu oleellisesti vuoropuhe­lulle,
jolla Lassilan näytelmissäkin on
pääpaino; humoristinen tilanneko-alkuperäisyys
vallassaan. Näytelmään
hän siirsi suutjemmitta pt^idlskelult-ta
karjalaiset ukkonsa Ja akkansa vftä-
&entäm&tt«mfissä hiljaiseloisessa
luoimonympÄriiaöBsi&n, vieläpä oma­laatuiset,
'nikkomaiset" ynseUev&t
lapsensakin, kuten Mimmi Paavalil-nan
kuusipäinen lapsisarja piippua
imeskelevine icaksivuotiaineen, jonka
miehevä äkelly on sukua Manasse Jäp-piseUe
EamanQiml8ess&-kert<nnuk8es-sa.
Jussi Vatanen Ja AntU Ihalainen
"Tulitikkuja lainaamassa" kertomuk­sesta
eivät paljonkaan eroa "Kun les­ket
lempivÄt" näytelmän samoin vai­mon
katsannas^ liikkuvista Simo Kä­märäisestä
Ja AntU Ronkaisesta, vaik­ka
edelliset ovatkin talonisäntiä. Jäl­kimmäiset
niökkiläisiä. Näytelmät ei­vät
rakennu tilannekomiikan, vaan
mehevien, usein omalaatuisten kan-santyypplen
Ja näiden alkuperäisen,
verrattoman humoristisen kielen käy­tön
varaan. Nämä ominaissuudet ovat
myös Maiju Lassilan parhaissa näy­telmissä
niinkuin hänen muussakin
kanseuikuvauksessaan s ä i l y ttäneet
tuoreutensa Ja tehonsa parhaiden
kansankomediojemme rinnalla.
ALEKSIS KIVEN KOMEDIAN
JATKAJA
Maiju Lassilalla ei ollut huvinäytel­män
kirjoittajaksi ryhtyessään mon­takaan
esikvväa Aleksis Kiven kome-dloja
lukuunottamatta. Hänen kan­sankuvauksensa
huumorin kohdalla
ovat eräät tutkijat viitanneet Ilmari
Kiannon "Punaisen viivan" vaikutuk­seen
ja aikalaisiin Juhani Ahoon Ja
Juro Reijoseen. Näytelmäkirjailijana
oli Minna Canth kulkenut edellä. Ja
kenties hänen varhaisnäytelmistään
"Roihilan talosta" jotakin heijastuu
Maiju Lassilalle. Vuosisadan vaih­teessa
ilmestyneistä Teuvo Pakkalan
huvinäytelymlstä tuntuu "Tukkijoel­la"
näytelmä antaneen suoranaisia
vaikutteita "Luonnon lapsiin". Niissä
ei vain tukkilaismlljöö Ja Juoni vaan
eräät yksityiset kohtauksetkin ovat
rinnastettavissa. Sensijaan Maria
Jotunin kansankuvaus Ja 1914 ilmes­tynyt
huvinäytelmä "Miehen kylki­luu"
ovat samanaikaisia kansanku­vauksen
tuotteita, vaikka eivät tyy­peiltään
yhtä alkuperäisen meheviä
kuin Maiju Lassilan parhaat kome­diat
"Nuori royUärl" Ja "Viisas neit­syt",
;
Maiju Lassilan huvinäytelmä voi­daan
siis täydellä syyllä sijoittaa Alek­sis
Kiven komeriallnjan suoraittiisek-si
Jatlcajaksi suomalaisessa kirjallisuu­dessa.
Se ei pysty läheskään kilpaile­maan
Kiven henkilökuvien persoonal­lisen
monumentaalisuuden kanssa —
Nummisuutarien Eskoa ei hevillä si­vuuteta!
— eikä yllä Kiven Jalostet­tuun
henkiseen ilmapiiriin. Jossa tun­nemme
klassillisen kuulauden. Mutta
Jotakin- sukua Maiju Lassilan kan­sanomaisten
tyyppien sydämellinen
huumori on Aleksis Kiven huumorille.
Hänen tyyppikokoelmaansa hallitsee
hyväntahtoinen, aurinkoisesti elämän­myönteinen
kansanihminen, olkoonn
hänen nisensä Pentti Akkimus tai
Maiju Miehlmys, Mamman Liisa
Mimmi Paavaliina. Kutvonen
Rokka Leena.
Uuden Kalevalan 100-VUQ-tismiust<^
juhlitaan
Suomessa
Uttlta juutalaisien
kansannäjtelmää
HelsiiikL — <S-S> — Uuden Kale­valan
ilmestymisen satavuotismuistoa
lietetään Helsingissä ensi helmi-maa­liskuun
vaihteessa.
Helmiktmn 26 pnä avaUan Taide­hallissa
edustava näj-ttely. Jolla on
nimenä ''Kalevalan maa ja kansa" Ja
perinteellisen Kalevalahpäivän iltana
on Messuhallissa suuri Kalevala-Juh­la,
johon on kutsuttu esiint)']ävieraik-si
ulkomaisia Kalevalan-ääntäjiä.
Juhlien päätoimikunta on muodostu­nut
14 eri sivistysjärjestön edustajista
ja jakaantuu se näyttely- ja juhlatoi­mikuntaan.
Tasavallan presidentti on
suostunut juhlien suojelijaksi ja mjös
pitämään pääjuhlan avauspuheen.
"Eugen Onegin" esitetty
usbekian kielellä
Moskovasta tulleen tiedon mukaan
näyteltiin äskettäin UsbekisUnln neu­vostotasavallan
valtionoopperassa Ta-shkcntissä
ensimmäisen kerran usbe­kian
kielellä Tshaikovskin ooppera
"Eugen-Onegin". Se sai suuren me­nestyksen.
esitetään Monttealissa
NUatreaL.^ — Peretx-Hershbainin
teatteriryhmä näyUelija Jacob Wais-litzin
a>-ustaman on asettanut näyt­tämölle
/ashmanln "Ttia, Land"-niml-sen
suuren kansannäytelmän. Sen en­siesitys
oli tammikuun 8 puä Monu*
ment National-teatterissa.
Juutalaisille. Jotka Jännittyneinä
seuraavat uuden Israelin valtion val­keita
syntymlshetkiä, on tämä näytel­mä
mielenkiintoinen sUIä siinä kuva-
Uan Juutalaisten vapaustaistelua sel­laisena
ktiln se esiintyy Juutalaisten
kansan ta rustossa.
Canadalaisen kirjailijan
näytelmää esitetään,
Torontossa
Toronto. — Canadalaisen kirjailijan
Morley Caltaghanin kirjoittama näy­telmä
"To TeU the Truth" esitetään
täällä Royal Ontario Museum teatte­rissa
alkaen tammikuun 14 pnä. Näy­telmän
esittää New Play Society.
Kysymyksessä oleva näytelmä esi­tettiin
ensimmäisen kerran New Yor­kissa
v. 1939.
MOSKOVAN ELOKUVATEATTERIT
Latianlaina, lammik. 15 p^^-Saiuiäay, Jan. 15 filnil
tai
tai
HUUMORIN VALAISEMA
KTLÄYBTEISKtlNTA
Elokuva, laajimmat massat mu­kaansa
tempaava, kaikkein ymmärret­tävin
ja kansantajuisen kulttuurinen
ajanvietteen muoto, nauttii mosko­valaisten
keskuudessa ansaittua suo-siou.
K l o yhdeksästä aamulla klo
24: ään yöllä Moskovan asukkaat täyt­tävät
kaupunkinsa elokuvateatterit.
Teattereiden ohjelmisto on laaja ja
monipuolinen.
Katsoja on tyytyväinen Moskovan
elokuvateattereista niiden suuren huo­lenpidon
j a huomaavaisen asiakaspal­velun
johdosta, joka tulee katsojien
osalle joka päivä. Moskovan Eloku­vateattereiden
Hallinnon yhteyteen
perustettu Elokuvakabinettl suorittaa
teattereissa suuren, hedelmällisen
työn. Kabinetissa otetaan varteen
katsojien tarpeet ja heidän esittä­mänsä
ehdotukset sekä lausunnot elo­kuvista
Ja niiden mukaan tehdään
lopullinen yhteenveto elokuvaesityk­sistä.
Ennenkuin elokuvaa aletaan
esittää yleisölle se esitetään elokuva-kabinetissa
elokuvateattereiden hen­kilökunnalle,
minkä yhteydessä poh­ditaan
tämän elokuvan mainostusta-paa.
Tällöin myöskin mainostaiteili-
J a t saavat elokuvan luoneen henkilö­kunnan
viitteet ja toivomukset mai­noksen
luonteesta ja ^ällöstä.
Samanaikaisesti jokaista uutta elo­kuvaa
varten lasketaan liikkeelle pie­nempiä
mainoslehtisiä ja lentolehti­siä
; i s o i m n i i l l a tehtailla ilmestsrvlin
lehtiin sijoitetaan tietoja elokuvasta,
jolta niinikään levitetään radion väli­tyksellä.
Samanaikaisesti alkaa lip­pujen
ennakkomyynti teollisuuslaitok­silla,
virastoissa, asemataloissa Ja
maanalaisen rautatien asemilla.
Elokuvaa "Laulu Siperiasta" esitet­täessä
useisiin teattereihin oli jär­jestetty
näyttely "Neuvosto-Siperia",
Jossa oli asetettu näytteille Siperian
teollisuudelle, maataloudelle j a sivis­tyselämälle
omistettuja kirjoja, aika­kauslehtiä,
kirjasia, mainosjulisteita
Ja graafiUisla taulukkoja. Elokuvan
"Kolmas isku" esitysten yhteyteen oli
Järjestetty kaksi näyttelyä: " K r i m in
vapauttaminen" j a " K r lm — Neuvos­toliiton
he;mi",jol£s^ niinikään olt
näytteillä runsas aineisto.
Maiju Lassilan kuuden näytelmän
— kaikki muut paitsi "Mimmi Paa­valiina"
ovat Jatkuvasti teatterien
ohjelmistossa — Juoniaine^t ovat
vähäiset Ja vaihtumattomat. Niinkuin
kertomulcsissaan hän näytelmissään-kin
toistaa itfieään, sekä aiheissa että
tyypeissä. Rakkatis, "akanotto" mo-nivivahteislne
kosimishankauuuksi-neen
Ja niihin tärkeänä tekijänä Uit-tyvine
taloudellisine esteineen toistuu
Joka näytelmässä. "Kun lesket lempi­vät"
on suoranainen toisto aiheen-kulkua
Ja tyyppejä myöten "Tulitik­kuja
lainaamassa" kertomuksen kosio­matkasta.
Ja kilpakosinta on keskei­nen
Juoni muissakin näytelmissä, rak-
Icauderi kohteena vala vaihdellessa
milloin iloiseksi nuoreksi mylläriksi,
milloin vereväksi "syntiseksi leskek­si".
Perintdteio tai -raha näyttelee
miikka syntyy näköjään ylen vähäpä- '^'•'»««vaa osaa xÄkkaussiteiden sol-töisten
tekijäin varassa, jos näitä «»^«»«iessa - siis kansannäytehnän
tyyppikomedloja mitataan nykyisillä * y * ^ tavanomaipep aihe
mittapuilla, niiden draamallinen r a ­kenne
ei kenties "Nuorta mylläriä"
lukuunottamatta kestä ankaraa arvos-telyal
Varsinainen draamallinen nä­kemys
tuskin johdatti Klaiju Lassi­laa
luomaan huvinäytelmänsä, huo­limatta
siitä, että joku aikalainen ku­vailee
kirjailijaa "intohimoiseksi luon­teeksi
". j a että hänen Venäjän kau­den
kokemuksistaan ei suinkaan puu­tu
dramaattisia näkymiä. Mutta tun­tuu
siltä, että kirjailija oli puhkanut
oman sisäisen draamansa patoutumat
ensimmäisissä omaelämäkerrallisissa
romaanimastodonteissaan "Haramas-sa"
Ja "Martvassa" Ja siirtynyt kan­sankuvauksessaan
tyynen, aurinkoisen
suvantoon, joka heijastelee aivan UA-senlaisia,
kentie pchjimmaisimpia öä-myksiä
lapsuuden ja varhaisnuoruu­den
maisemista. • t
KANSANOMAISEN DIALOGIN
MESTARI
Näytelmän edeUytyksenä Maiju Lasr
siialla oli kuitenkin jotakin ensiarvoi­sen
tärkeätä: bäneQä oli dialogin t a i -
i to, jäljittelemätön, elävän, m^ievästf
kansankielisen vuoropuhelun aitous Ja
YHTEISKUNNALLISET PIIRTEET
Aivan ilman yhteiskunnallisia piir­teitä
Lassilan huvinäytelmät eivät
kuitenkaan olc. Kirjailijan kritiikki
ci ole kohdistunut omlstuscroihln,
vaan määrättyihin ihmisten ominai­suuksiin.
muRa selvänä esiintyy kui­tenkin
hänen ironlatisa. tosin leikilli­nen,
henkistä säätyä, pappeja ja luk­kareja
ja heidän tekopyhyyttään Ja
onttouttaan kohtaan. Millä ilkikuri­sella
riemulla kirjailija paljastaakaan
"Viisaassa neitsyessä" tai "Mimmi
Paavaliinassa" kirkonmiehet "taval­lisiksi
ihmisiksi", joissa asustaa sama
•'lihan himo j a silmäin pyyntö" kuin
muissakin kyläläisissä! Kun muistaa,
että hengellisellä säädyllä suomalai­sessa
kyläyhfliskunnassa on kautta
aikojen ollut todellinen valta, voi m i ­tata
Maiju Lassilan auktoriteetin puu­tetta
tätä säätyä kohtaan täysin y h -
tetskumiallisella mittapuulla. Hänen
näkemyksensä kansanihmisten elä­mäntilasta
pohjautuu tässäkin vapaa­seen
demokraattisuuteen.
Tähän valoisaan optimistiseen elä­mäntyyliin,
jota näytelmät heijasta­vat,
liittyy toinenkin oleellinen piir­re.
Maiju Lassilan ilmeinen myötä­tunto
on verevien, elämänmyönteisten,
sisäisiltä mitoiltaan roimien kansan­ihmisten
puolella, Joissa saattaa olla
todennäköisesti kirjailijan omasta ko-keonupUreistä
poimittuja originellejk-kin
piirteitä, mutta Jotlia edustavat
mutkatonta, rehevää eläminvlettiä.
Tällaisia ovat "Nuoren myllärin" Ja
"Viisaan neitsyeen" hakastelevat pää­henkilöt,
miesmäinen 'Mamman Liisa'.
" K u n ruusut kukkivat" näytelmässä Ja
"neitqrt!" Mimmi PaavaUina lapsi­laina.
Jossi vaUitsee määriUty sa-^>oikiieineen. Kukaan näistä ei edus-
Maiju Lassilan kansankuvausta on-
Idn vältetty täysin iQiäyhteiskunnalli-seksi,
ja porvarilliset tutkijat ovat sii­hen
vedoten vetäneet syvän rajan
Maiju liftssilan Ja Irmari Rantamalan
idrJaUisen tuotannon välille.
Totta onkin, että Maiju Lassilan
näjrtelmien — samoin kuin hänen
muunkin kansankuvauksensa — yh­teiskunnallinen
maisema ei paljasta
suuria luokkavastakohtia, eikä henki-lötyyivlen
painopiste ole sorretuksi
kuvatun kansan puolelle. Talonisän­tien
Ja makimikköjen ajattelutavan Ja
menettelyn välillä el ole Juuri min­käänlaista'eroa.
^mryys ei ole mffldn-akkpjen
Ja pabtuts talon emäntien
puolella. Näytelmissä heijastuu, kuin
paikalleen vstSäa^njl primitiivinen
manarvoism» ihminen välillä hmano-rln
näkflkulmassa» inhimilHsten omi­naisuuksien
ponterissa. Ybteiskun-naUinen
rOMto.ti esiinny räikeänä täs­sä
hionnonlätielaessä prijnitiivisessä
yhtrtskimtnuiM. ^kä ^»h*''^'*m Ja
liMckOiSsten ero eaUxmy yhtä Jyrk­känä
loiln esim. Kiannon kansanku­vauksessa.
ta yhteiskunnan omistavia kerroksia,
mutta sensijaan valloittavaa, huumo-rintäyteistä
vitaalisuutta.
Timän huumorinkylläisen, kansan­omaisen
Ja pohjaltaan kansanvaltai­sen
itamlsyhteisdn elämänmyönteisyys;^
den varassa Maiju Lassilan buvinäy-telmSt
Jatkuvasti elävät sucnnalaisella
näyttteum
/ •
ELOKUVATEATTERI "ISKURISSA"
Elokuvateattereiden t o i m i n n an
luonnehtimiseksi on tarkasteltava
erään Moskovan suurimman teatterin
"Iskurin" henkilökunnan tolmlnte.
Jo elokuvan " V a l a " esittämisen a i ­kana
teatteri oli solminut läheiset
suhteet teollisuuslaitoksiin. Tehdas-lehtiln
oli sijoitettu elokuvaa koske­via
kirjoituksia Ja tietoja, järjestetty
radiolähetyksiä paikallisasemien kaut­ta,
perustettu teollisuuslaitoksiin ert-kolskassoja.
Niinikään oli läheisten
postlhaaraosastoJen välityksellä lähe­tetty
tehtaisiin, virastoihin j a yksi­tyisasuntoihin
mainoslehtisiä j a posti­kortteja,
jotka oli pantu ^nomalehtlcn
ja aikakauslehtien väliin. Paljon
huomiota oli myöskin omistettu j u l -
klsivumalnoksen, katumainoskllpien,
liikkeiden näyteikkunamainosten s a ­moin
kuin myöskin odotussalin sisä­puolisen
koristelun laadulle.
Suurimman vaikutuksen katsojiin
tekivät "Valan" luojien kohtaamiset.
Teatterissa esiintyivät kirjailija P.
Pavienko, näyttelijät M. Gelovanl. B.
Olatsintova, pääkuvaaja L. KosmatoV
ym.
Elokuvan "Marusja alkaaa koulun"
katsoivat erään Moskovan kaupun­ginosan
kaikki opettajat Ja koululai­set.
Tämän jälkeen pidettiin neu­vottelukokous,
jossa elokuvan ansioi­t
a ja puutteita arvosteltiin.
lUieat teatterit järjestävät elokuvia
valmistavien henkilöiden ja katsojien
välisiä kohtaamisia. Tällaisten koh­taamisten
tutustuttava merkitys on
huomattava. Niissä ohjaajat j a näyt­telijät
kertovat katsojille työmenetel­mistään
j a luomlssuunnitelmistaan.
Tällä tavoin he tekevät elokuvatai­teen
yleisesu tunnetuksi.
Koko tätä uutta elokuvaa edeltävät)
Ja seuraavan toiminnan päättää "kat*
SO Jan lausunto"-nimisten lomakkei­den
Jaluminen ja kokoaminen. Saa­tu
aineisto tutkitaan huolellisesti, kai­kesta
tehdään yhteenveto, ja sen Jäl­keen
elokuvakablnetlssa t ^ ä ä n asi­anomaiset
Johtopäätökset.
Elokuvakabinettl järjestää elokuva­teattereihin
myöskin lukusaleja. Jotka
ovat varustetut myös shakki-, ununl-ja
dominopeleillä. Katsojalla on si­ten
mahdollisuus ennen näytännön
alkamista viettää aikaansa haluamal­laan
tovaUa. El<*uvateattereldcn yh­teydessä
olevissa erikoisissa konssrtu-salelssa
esiintyy Jatkuvasti taiteellisia
yhtyeitä, sinfoniaorkestereita, varie­teetaiteilijoita,
JacElorkesterelta yms.
valhtelevlne ohjelmineen.
Sanoma- Ja aikakauslehtien runsaus
ja moninaisuus saavat kävijän unoh­tamaan,
että hän ön elokuvateatterin
lukusalissa eikä ison kirjaston luku­salissa.
Lukusalissa käy päivittäin
500-W0 henkeä. Tällainen lukusali
on melkein jokaisessa Moskovan elo­kuvateatterissa.
TYÖSKENTELY LASTEN PARISSA
Kaikkein mielenkiintoisin on elo-kuvakabinetln
työskentely lasten pa­rissa.
Pistäytykää aamulla tai päivällis­aikaan
lasten elokuvateatterissa "Lo­kakuussa"
ja "Nuorten katsojain teat­terissa".
Joudutte tiilloln keskelle
iloista, meluisaa Ja värikästä lapsi­parvea.
Lämpiössä vilahtelee ohi 8—
14 vuotiaita lapsia, parittain tai ryh­minä.
Painostavasta odotuksen ikä­västä
ci näy Jälkeäkään. Siitä on
elokuvakabinettl pitänyt huolen.
Lasten-elokMvakatsojain keskuudes­sa
suorittavat suuren valistiutyön eri­koisesti
tähän tehtävään vaimenne-tut
opettejat, joiden päätehtävänä on
lasten näköpiirin laajentaminen, mu-sUcaallsen,
taiteellisen Ja esteettisen
maun kasvattaminen, kulttuurltapo-jen
kehittäminen sekä Isänmaallisen,
toveruuden Ja koUcktilvlsmln tunteen
kasvattaminen. Tätä tarkoitusta var­ten
jokaisen lasten elokuvateatterin
yhtesrdessä on joukkotolminta ja mu­sikaalisen
kasvatuksen ohjaaja sekä
lausunnan opettaja. Ennen näytän­nön
alkua opettaja puhuu lapsille
siltä, mikä esitettävässä elokuvassa
on kaikkein tärkeintä. Ja oleellisinta.
Jos elokuvassa esim. esitetään koh­tauksia
kansalaissodan päiviltä, opet­taja
kertoo äsken päättyneestä Suu­resta
Isänmaallisesta Sodasta ja las­ten
osanotosta siihen. Sen Jälkeen
esitetään katkelmia elokuvan musti­kista.
Jos elokuvassa OD lauluja, lap­set
esittävät niitä kuorossa. JoskHs
li^xset yksinkertaisesti vain tutustute­taan
annetun elokuvan klassilliseen
musiikkiin, minkä yhteydessä heille
annetaan selviä helposti tajuttavia Se­lityksiä.
Tällaiset keskustelut lasten kanssa
kehittävät heidän musikaalista ma­kuaan
J a auttavat heitä ta,
esitettävin ekdomm «Jatuksen
säilön.
esityksen päätyttyä laaten ksofl^i^^r
keskusteUaan elokuvasta. t*-^ ^f-
Toiminta lasten keskuudessa tapaK-r \
tuu kUnteässä yhteydessä koulunoi»^* ,.
tajun. Jotka usein katsovat elokuva/ >,
yhdessä oppilaittensa kanssa. TtiäS |
yhteys on niin lähelnsn ja aktUvinett.^ l
että toisinaan kouluaineetkin kirjot-tetaan
nähtyjen elokuvien perusteella
f-Rykmentln poika". "Zoja", "Timur
ja hänen ryhmänsä" jne). Lasten elo­kuvateattereiden
yhteyteen on perus­tettu
lasten omatolnUsuusJärJestö,
Jossa toimivat kuoro-, tatust-, musiilc-ki-
ja lausuntakerhot. Tämä Järjtttl»
organisoi lapset, liittää heidät yhteen
Ja vetää heidät mukaan massaleik-'
keihin, tansseihin ja lauluun ennen
näytännön alkua. Joukkolelkeissä kn«
hityy lapsissa tarkkuus, taitavuus,
kekseliäisyys, niissä lujittuu toveruu­den.
kollektiivlsuuden~jar herkän SUh'-
tautumlsen tunne. .
Moskovan lastenteattereissa käy
vuosittain yhteensä 3—4 milj. lasta.
Näin huomaamattomasti, kevyesti
Ja tajuttavalla tavalla miljoonissa
lapsissa kasvatetaan niitä erinomaisia
ominaisuuksia, tottumuksia ja tapoja, r
Jolta he niin suuressa mllärin tanrlU
sevat tulevaisuudessa,
"Tiede ja Valistus" ci ole mikään
elokuvateatteri, vaan elokuvaesltelmi-laitos,
joka harjoittaa tieteellistä va-llstuspropagandaa.
Teatterin hetUtl-lökuntaan
kuuluu tieteellinen asian-/
tuntija, Joka toimii metoodlkkona Ja
ohjaajana pidettäessä yhteyttä tie­teellisiin
laitoksiin ja yksityisiin tiede­miehiin.
Joka päivä pidetään kahden ilte-näytännön
yhteydessä 40—50 min.
kestäviä elokuvan aiheeseen sopeu­tettuja
esitelmiä. Katsoja saa edeltä­päin
Uetää esitelmän laadusU Ja elo­kuvan
aihepiiristä Ja käy tässä elo­kuvateatterissa
mielellään. Veein ön
mahdotonta saada lippua tltanäytän-töön.
Ruvettaessa esittämään uutta yleis-tajulstleteellistä
elokuvaa . "Eläinten
polkuja", elokuva esitettiin tiedemlep
hllle. biolodgctUe, eläintieteilijöille ym. ,
tiedemiehille, jotka näytännön pää-yttyä
keskustelivat elokuvasta.
V. 1947 elokuvateatterissa, "Tledft
Ja valistus' pidettiin yli 300 esitel­mää
ja luentoa. iNe olivat aiheiltaan '
mitä erilaisimpia sopeutuen esitettä­vien
elokuvien aiheisiin. . > _
Suuren tieteellisen, valistus- Ja tu-tustuttamistyön
teatteri \, suorittaa
keskikoulun 8:nnen ja 9:nnen luok­kien
oppilaiden avustamiseksi. Opis­kellessaan
koulussa anatomia» ja dar-winl8mln
perusteita, neuyostokoultdät»
set saavat samanaikaisMtl nähdä iop- -
plaineitten katijssä yhteydai9& o ^ ^ '
elokuvia saaden siten paremmin kft- .
sityksen kysecssäolevssta oppiainei­ta,
-Sen. mikä oppikirjassa olf näyt­tänyt
abstraktiselta J a kaukaiseHi|,
he saavat nähdä omin silmin.
"Tiede Ja VaJistU8"-eIokuv»teat^rf
ääni
L A U L U - J A SOITTOKAPPALEITA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kanan.
751 Myrskyluodon jprinsossa, valssi
Kukkais-swingUb Foxtrot
747 Ilta silloin korran, valssi
Käy kanssain. Foxtrot
223 Mitä nitotä piMiisti, Jenkka
Purjehdusmatka» valssi
893 Satamasta satamaan, valssi
Raitilla kulkija; Jenkka
4017 Laulu on iloni Ja työni, kansanlaulu
S* « i käy, huumoria
4021 Kaipailen lemmittyni lup. Foxtrot
Puhelinlangat latilaa. Foxtrot
724 Tamara, Foxtrot
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpäin. Foxtrot
740 Vain lAnulle, sinulle. Tango
Vain hetkeä mä sinulta pyydän
Foxtrot
4005 Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi
Himmenevä yö. Foxtrot
908 Eila, valssi
Kuu Ja tähdet, Jenkka
907 Rakas Mimmi, Polkka
Kuopiosta Barseloonaan, valssi
4001 Armain, Tango
OrJanruusu, valssi
4003 Armain, sana pieni suo. Tango
Lauantaihypyt laiturilla, valssi
4013 Markkinapolkka
Pirttisaaren valssi
4016 Tytöt ia pojat samasta kylästä.
Kansanlaulu
Yhtenen Susannamme, Kansanlaulu
4008 Romanssi, valssi
Luonein aln. Foxtrot '
HINTA $1.25
Lähetetään kaikkUUe Canadassa. Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISNING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Näitä levyjä on saalarana myös slYuliikkeestämme
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay St. Port Arthur, Ont.