1950-01-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sissit toimivat edelleen myös Malai-jissa ja iPilippimeillä Batavia. — Maanantaira ijcd ; i . tetiiin, että vastaperustelun Indonesian Yhdysvaltain hallitos r y h tyy nyt yhdessä hollantilaisten kanssa taistelemaan indonesialaisia sissejä T a f t a a i L Sissien sanottiin ryhtyneen hyökkäämään' lätisi- Jaavansa, j a vallanneen osan Bandoengin kaupungista. Hollannin anndjan erään entisen kapteenin sanottiin johtavan sikäläisiä sotajoukkoja, joihin on liittynyt nun. Hollannin: armeijasta karanneita sotilaita. Singapore. — Britliläisen armeijan Intialainen Gurkhaosasto tappoi sunnuntaina vähintään 22. kommunistia, mm. kolme naista, yllättäesSään erään 40-henkisen sissiryhmän suoperäisessä viida^iossa viiden mailin päässä L a b - risista Jchoren valtiossa. Sissit yllättivät pohjols-Malaiji«£a erään brittiläiJEen poliisiosaston, jolloin muuan brittiläinen kersantti ja ECitsemän malaijilaJsta poUisia siu:- mattiin. , . Gurkha-osaito oli jahtaamassa n i i tä sissejä, jotka ovat toimineet Labrl-sin alueella viimeiset 18 kuukautta. Sissit taistelivat vimmatusti kaksi tuntia ja pakenivat sitten taajaan viidaikoon. • Manila. — Flllppiinein hallitus i l moitti maanantaina, että sen poliisijoukot ovat tappaneet tolstakymmsn-tä "kommunistista sissiä" kahakoi-dessaän kapinallisten kanssa- , SUOMEN LÄHEOCYSTÖ LEGATION OF FINLAND 140 WeUington Street» Ottava, Ontario. PnheUn 6-2389 FINNISH S T E A M BATHS 56-58 Widmer Street Toronto, Ontario M I E H E T : Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp. Perjantaina 1-12 i.p. Lauantaina 1 i . p . - 2 a.p. Sunnuntaina 8 a . p . r l i.p; NAISET: Keskiviikkona j a torstaina 3-12 i.p. Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN EL. 2571 New Delhi. — Canadan ulkoministeri Pearsoii sanoi sunnimtatnä, että Canada on saattanut ylittää vähän voimavaransa luvatessaan taloudellista apua toisille maille. Pearspnilta tiedusteltiin lehtikonfe-renssissa miten Canada edistää etelä-j a kaakköis-Aasian taloudellista k e hitystä, jota varten tehtiin suunnitelmia coinmomvealthin maiden ulkoministerien konferenssissa Colombossa. .. .-.i^sg Canadan ulkcmihlsteri, joka saapui tänne sunnuntaina Karachista, sanoi Canadan tehneen j o sitoumuksia Atlantin paktm maiden avustamista varten.' Hän sanoi, että Canada on suhteellisesti kansalilstulojensa perus, teellä avustanut toisia maita aivan yhtä paljon kuin Yhdysvallat on avustanut niitä. Pearson ei tietänyt siitä voiko C a nada avustaa Colombon suxmnitelmien toteuttamista siinä määrässä kuin Australia tai Uusi Seelanti. Hän s a noi tekevänsä päätöksen "kommunistien K i i n a n " timhtistamisen kysymyksessä palattuaan Ottavaan. Hän sanoi tuon päätöksen "riippuvan osaksi siitä mitä Canadan valtuuskunta sai tietää Colombossa, missä siitä asiasta käytiin: suorasukaista keskustelua".' /Associated Press sanoi Pearsonin arvelleen, että Canada saattaa t i m - nustaa K i i n a n kansanhallituksen en-' nenkuin Yhdysvallat tunnustaa sen. Vastatessaan erään lehtimiehen kyselyyn Pearson sanoi: "Canadan asenne ei riipu ivashingtonin päätöksestä, enkä minä sano täten arvostellakseni Washingtoniä." TULI KOHMtffilSTIEH LENINIIilSEKSI JOH-mm mmm smm Kirj. A. T, HILL « Sadat tuhannet käyttävät vuosittain RUSCI TREATMENT STOMAGH REMEDY-lääkotl^ Oletteko seuraavien tautien ja kipujen u h r i : mnpitaudin. ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin^ lUATMtKT « r b M A O i HKMKDT tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa taiasUa r i n tanne alla, kipua kylkiluittenne alla, selässänne, vatsanne o i kealla tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsassanne, tunnettekp kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne, eristävätkö sappenne'tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia, tunnetteko katkeraa,-ja hapanta makua suussanne, pääkipua tai huimausta, ruokahauh puutetta, kärsittekö peräpukamista epänormaalin vatsanne toiminnan takia, t a i tunnetteko reumaattista pakotusta? Älkää odottako huomiseen — viivyttely on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla R U S C I TREATMENT STOIVXACH REMEDY-lääkettä j a ottakaa sitä teelusikallinen ennen jokaista ateriaanne j a fflennessänne levolle, valtiaaksenne enempää vakavaa sairautta. Jos viivyttelette, on parhaimmankin lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä.. RUSCI TREATMENT STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat aineet vatsasta, .sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a virtsatiehyeistä, jonka jälkeen olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo. ensimmäinen pullollinen antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimäkauineen. Salva, jonka miljoonat tautevat MIZARH-SALVAA Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynärpäät, ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo, lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäsenissä, jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahaiset kävelisivät Ihon j a nahan välissä? Käyttäkää MIZARH-SALYAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH - on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältäviä näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen käytön jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia ja kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa el ole markkinoilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen. Myydään teidän paikallisessa rohdoskaupassanne kautta Canadan. Jos heillä ei ole varastossa, n i i n kirjoittakaa suoraan meille. Emme lähetä jälkivaatimuksella (COD). Huom! Einme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Cänadaä: 559 BATHURST STREET TORONTO 4, ONT. CANADA ' P o r t A i t h n r . — K a k s i vnöslSymmen-tä sitten joUoin Ööck o l i yksi C a nadan kommtmistien joiitajista. ercei T im motista mtiisfa siinä etttä sien l i säksi e t i ä h Ä i aU ahkera j ä r j e^ inltslja. Johtava unionisti ja tftxttera järjestäjä, häii oli myös sämaHa väsymätön maridiaisinideh öpi^eiija^ teUjä, tutkija ja opettaja. Canadan kommuhistieh lehiniläisek-si johtajaksi höuslTitn Buck siten, e t tä kykeiU ahtamaan teoreettista Ja käytännöllistä Johtoa paremmin kuin kuin toiset, että, hän Iqrkenl auttamaan oikeaan osuyieh vaistausten löy^ tämisessä silloin kuin työväenluokan jobtavsih i n q ^ a i s ^ puolueen eteen tuli vakavia imrhäappeja. Jotka horjuttivat oikean ,^en valintaa; hä.h k y keni johtam^aBfimolufeeri selvffl^^ tals-teluraitellle. . Tässä kirjoituksessa tyydsnti väih lyhkäis^ti i^tiä^taääh muutanila pääi^symyksiä joissa T im Buekin JOh-to auttoi puöltleemme kehittjmiilstä kykeneväksi Canadan työväenluokan historiallisen taisteltin Johtajaksi — sosialisiinln saÄvtittaihidseksl. CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET CSJ:n Wanapin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klO' 1 lp. osaston baainia. Sihteerin osoite: Voitto Lehti, Wanup, Ont. CSJ:n Hearstin.osaston kuukatisl-kokoukset pidetään jokaisen kuukauden toisena suimuntaina k lo 2 i p . CSJ:n Sprncedalen osaston No. 30. kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina keUo 2 i p . Johtokunta kokoontuu tuntia aikai-semmin. CSJ:n Port Arthurin osaston k u u - J^usikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä keski- . Mikkona k l o 7 illalla, 316 Bay St. Johtokunnan kokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 7 illalla samassa paikassa. Kirjeenvaihto osoite: A. K a r i , 71 N . Kenogaml Ave., Port Arthur, Ont. CSJ:n Toronton osaston varsinainen kuukausikokous pidetään j o kaisen kuukauden ensimmäisena niaanantaina kello 8 illalla osaston huoneistolla Don-haalllla. CSJ:n Timminsin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina k e i l a ? Ulalla. CSJr:n Sndbnryn osaston kokoukset pidetään Jokaisen kuukauden en-slmmäisehä simnuntaläa. P u heenjohtaja Oscar Männistö, s i h teeri Hilma Mäki. osoite Box 354, Sudbury^ Ontario. C S J : n Vanconverin osaston No. 55 k u u k a u s i kokoukset pidetään Cllnton-haalilla Jokalseä kuukauden toisena sunnuntaina k lo 2 i.p. Johtokunta kokoontuu puolitoista tuntia alkaisemmlitr C S J : n Kapnsfeasingin Osaston k o u - kausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. C S J : n Sanit Ste. S b r i e n osasto No. 5 työkokoukset pidetään Joka kuukauden ensimmäinen Ja k o l mas sunnuntai osaston omalla talolla, 321 John St., alkaen k l o 8 Ulalla. C S J : n Tai d'Orin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 2 I.p. Sihteerin osoite: Lempi Ojanen, Box 856, Vai d'Or, Que. CSJ:nBeaTer Laken osaston ktra-kausikokous pidetään Joka kuukauden kolmantena simnimtatntt klo 1 päi^^llä osaston baalUla. KlrieenvaUitaJan osoite: W i n . Rönkä» R . B . 1, iVorthingtpii. O a t . Ensimmäisen maaUmansodan Jälkeen maailman mitassa kapitalistisen raliapääoman vbiniat käyttivät kaikkia keinoja väkiinhuttaakseen kapitalismin, iäuitk toiselta puolen Euroopan kapitalisnil horjui kaikkialla ja Neuvostoliiton muodostaminen rikkoi imperialisiolh rintaman j a johti siellä sosialismin rakennuksen tielle. T a loustieteilijäin täytyi yleensä myöntää että kapitalismin yakiintumihen o l i vain osittaista, j a työväen kömmunis-tlnen liike totesi tämän "vakiintumisen" hyvin tilapäiseksi. Tässä tUän-teessa sodassa rikastunut Amerikan Yhdysvallat Jakoi luottoa Ja lainoja, samalla kun itsessään Yhdysvalloissa tapahtui suunnaton pääomien kediit-tyminen, sijoituksien lisääntyminen ja luoton laajentuminen. Se vyöryi myös Canadaan. -Tämä synnytti sellaisia harhakäsityksiä, että jotenkin Yhdysvaltain - kapitalistit Ovat löytäneet jatkuvan vakiintumisen Ja " h y vän ajan" salaisuuden. Siinä tilanteessa työväen unioliikkeen Johdon, t a holta Jumaloitiin "fordismia" j a y l e i semmin omaksuttiin käsite "Amerikan erikoisasemasta", jonka ihukaan k a p i talismin talouspulat eivät vaikuttaisi muka täällä. Tämä "pysyvän hyyinvoiimin" harhaluulo tutntkeutui YhdysvaUOissa marxilaisen työväenliikkeen rivelhin-k i n "lovestonelaisuuden" Ja Cahadas. sa "macdonaldilaisuuteen", 'halolais-suuden" ja "trotskUäisuuderi" nimillä, j a ne synnyttivät perääntymismielia-loja; Vaikka Yhdysvalloissa vallinneessa monivuotisessa "biiumikaudes-sa" oli jonkinlainen perusta tämän, harhakäsityksen vahvistumiselle, nUn todellisuudessa oli -tämä kansainvälinen suunta. Joka ilmeni oikelstolaisuu-tena j a trotskilaisena "vasemmistolaisuutena" j a siis epä-marxilaisena teoriana. Trotskilaiset eivät uskoneet, että sosialismia voidaan rakentaa Neuvostoliitossa. He eivät hyväksyneet leniniläistä oppia laajojen demokraattisten voimien yhtenäisyydestä demokraatian puoKistainiseksi historiallisena taisteluna, jonka yhteydessä sosialismi voi voittaa niissä maissa missä voimasuhteet kehittyivät proletariaatin ja sen Ulttolaisten valtaannousulle mahdolliseksi. K i e l täessään nämä kaksi sosialismin voiton perusehtoa-, trotskUaiset ajautuivat perääntymis- Ja tappiomielialöjen valtaan. He turvautuivat -vasemmis-tofraaseihin, siten Palatakseen Jarru-tussuuntansa- Ja ejpäluottamuksensa sosialismin rakentamiseen. He vääris^ telivät Marxin' Ja l e n i n i n opetuksia. Trotskin virheelliset teesit, että t a - lonpoikaisto dn klertämättömäsil taantumuksellinen yhteiskuimalllnen voima. Johti heitä kieltämään proletariaatin Jai taloniKäkaistoh lujan Ja lujan fä kestävän liiton mahdollisuuden Neuvostoliitossa sosialismin rä-kentanaisessä. Koska he eivät kyenneet ymmärtämään yksinkertaisen t a varatuotannon stihteita-käi^italismln Ja kuinka se..kasvaa käpitialisilsejcsi, he väittivät että NeurostoUifon Koni-' munistiseApubluMn tulisi kehittää vain yksinkeiiaista. ihUutustuotäntoä eikä pyrkiä xhaatalouden koUektilyi-soimiseen Ja tuotannon .koneelHstutta- ^mteeen. Trotskilaiset UetsotVäi. epäluottamusta sosialistisen talouden Ja; sosialistisen kulttuurin rakentamiseen nähden sflloih takapajuisessa Netn^os-toliitossa Ja tuTväutuiväi vaseiuiAisto-lalseile sointuvaan kiihotukseen maailman vallankukuohiotiksesta. Ja he J u listivat Neuvostoliiton p o l i t i l k a n j a a n - tumuksellisekd. Historia Ja neuvostokansan yhtenäisyys on naulannut häpeäpaaluun kummankin näistä epä-marxilaislsta •teorioista". Samoilta perusteilta canadaJaiset trotskilaiset tuomitsivat K i i n a n talonpoikain vallankumouksellisen roolin j a Kiinan KonummMisen ptio-lueen toiminnan sen johtajana.. Se, että käytäntö on armotta todistanut heidän olleen väärässä, ei VaUcuta trofskUaisiin ^ l i t a j i i n vieläkään, sillä he ovat ajautuneet vastavallankumouksen ja MiäaliBfiifn vihollisten l e i riin. • suuntaa vastaan, meidän puolueemme Tiiis Buckin Johdolla suoritti suurimman teoreettisen edlÄtyksen.' saoä a i kana kun Jäsenmäärä laski "pysyvän hsninvöiimin" harhakäsityksien vuoksi.- meUän liikkeenune ^kobOtti oman poliittisen tietoisuutensa korkeammalla j a siten' injitti työväen luokka-talsteluliikettä. Kiihkeän teoreettisen t ^ p p a i l u h pyörteissä jouduinune te-keeoään kaikkea sitä mitä Lenin oU korostanut pääasiaksi; se oh käyttäjiään mantilaisuntts toiminnan op-paanar. Tänä aikänä kOnuntmtstit r a kensivat' unioita tärkeillä Joukkotuo-taiinon aloilla, jotka ennestään olivat järjestymättömiä, mutta' nyt ovat työväenliikkeen voiiiaan lähteitä. Pyrki-ess& imie Järjestymättömäin järjestä-niiseen j a yhtenäi]^t«en kaikkien työväenliikkeen eri ryhmien välillä. Taistelussa näitä kahta efja-maii-puolueemme muodostui; liikkeeUepäne- -väksi voInMtksI laajan federaalisen työväenpuolueen rakentamisessa, jo-, ka Canadian LahOr Pärtyn muodossa yhdisti Cahädah unioliödceen yhtenäiseen itsenäiseen poliittiseen toimintaan, kurnia A E L : n täantumusjohtö aiheutti sen-hajoamisen. Trotskilaiset Ja iovestohelalset har-havlrtaukset pakolttivat meidät tutkimaan marxllaifeuutta. Tim Huckln Johdolla käyty taistelu väsemmisto-fraasailua vastaan (jolla trotskUaiset verhosivat jarrutustolmlhtansa) johti meidät hakemaan perusvastauksen siihen väitteeseen, että "sosialismia el voldä rakentaa yhdessä naaassa"; Tämä johti meidät tutkimaan Leninin Opetuksia: inii^rlallsinih aikakaudesta Ja sUtä löytämään sen tosiasian että Lenin tarkoitti epätasaisella talou-deUlsella Ja poliittisella kapitalismin kehityksellä Juuri sitä, että nyt el ollut enää oikein pitää sosialismin puolesta taistelun lähtökohtana vanhaa käsitettä, että sosialismin voitto tulee ja voi tulla vain useissa edistyneimmissä maissa samanaikaisesti. Me tulimme ymmärtämään Leninin opetuksen, että yllänialnittqjen niuutosten vuoksi sosialismi saavutetaan yhdessä t a i useammassa sellaisessa maassa mikä on heikoin lenkki kapitalistisessa järjestelmässä. Edelleen Leninin opetuksen mukaäii sosialistisen vallahkiönouk-seri voittaessa yhdessiä mäassa.työläis-teri tehtävänä siinä maassa on iialten-taa talous sosialisiniksi j a maaUn^an muiden ihäiden^>ommupLlstlen tehtävänä oli herättää kaikkj edistyksen voimat tukemaan sosialismin rakentaj i a . ; ' : •:, ...';•;.-.• ^laiden seikkojen oikein, ymmärtämisen selvfentämiseliä meidän puolueemme lisäsi pnma märxUaisuuden opr-pia käsittähiistä nykyhetkeä yastäar vaksi. . Me pääsimme ehsikcrran täjjr-sin ymmärtämään, että Canada niyös pii imperialistinen valtio. Tätä seikkaa enime käsittäneet ennen, ja ulkopuolella meidän puolueemme sen k i e l täminen oli ylinen. Tämän kysymyksen tutkiminen pakoitti meidät tutkimaan lakia kapitalistnin kehityksen epätasaisuudesta j a se pakoitti meidät hakemaan tosiasiat, jotka osoittivat että Leninin korostamat imperialismin kaikki piirteet olivat luonteenomaisesti nähtävissä Canadan kapitalismissa. Canada oli osallisena maailman orjuuutettujen Ja ryöstettyjen kansojen rosvoamisessa siten, että meidän maamme monopollstit olivat osakkaina suurissa kansainvälisissä kartelleissa j a Canadan suiui>ääoma myös osak kaana brIttUälsen valtakunnan siirto-maakansojen ribtoon. SHrtomaa-sse-mastaan oVi Canada siirtynyt imperialistiseksi valtioksi, pienemmäksi osakkaaksi brittUäisessä imperialisr tnlssa. Canadalairien 1 o v e s tonelaisuudcn johtaja MacDonald yritti selittää* "Talouspulaa el tule Canadassa, kosk a YhdysvalloUla o n biljoonia sijoitettavaksi Canadan suuriin rikkauksiin, n i i n Canada nauttii pakostakin: l a a jenevaa hyvinvointia huolimatta siitä öUtä tapahtua munaUa." TOmän k u moamiseksi Ja tilanteen todellisuuden osoittamiseksi T im Buekin johdolla jouduimme tutkimaan kapitalistisen tuotantotavan liikunnan lakien vallassa Canadan kapitallsimia sen sijaan, että ennen oUnune käyttäneet esimerkkejä Englannnlsfca Ja muista E u roopan maista. Täten havaittiin että koska Canada d l l muuttunut imperialistiseksi valtioksi, oli maan talous myöskin kulkenut sille asteelle, jo£sa suunnattomat inflatiovoimat verhosivat pankkiluoton laajenemista ja teehnäisestl Jatkettua teollisuuden laajenttunista ulkomarkklnoita varten. Koska "buumikausi" Canadassa oli osa maallmantUanteesta. eikä erillinen, Canadan talous näinollen oli hyvin ho-kkä kaiklUe maaUmantilanteen muutoksille. Näin kne voimme osoittaa, että Canada ei voi kiertää ajqt-taista kapitalismin talouspulaa, mut-ta^ ennakkoehdot olivat Jo ilmeiset pulaan kehittymiselle Canadan taloudessa keväällä v. 1929, j a siis pulan k e hitys tulee ;hopeistumaan. Näinollan Suomalaisia elokuvia St. Gatharinesiin ' St. Catharines. — St. Catharlnesin Ja ympäristön Suomalaisten huomioon. Jotain erikoista on tulessa paikkakun-naller Minun tietääkseni täällä ei ole näytetty suomalaista elokuvaa. Tällä kertaa nlita tulee kaksi, kuuluisa J u hani Tervapään "Juurakon Hulda", j a "Niskavuoren nuori emäntä". Allekir^ Joittaneen tiedossa el ole missä järjestyksessä ne esitetään. Ehsinunäii nen ilta on tk. 26 p. Ja toinen oh 30 p:nä. klo 8 Ip. Ukrainalaisten haäliUa, 85 Haynes Ave. Kaikkia ympäristön suomalaisia kehoitetaan pitämään mielessään; yllämainitut illat; Näytelmät ovat katsomisen arvoiset, tiedän sen, sillä olen nähnyt ne kummatkin mutta siitä huolimatta yritän saada itseni - sinne oa etupenkkiin kuten \'anhassamaa£sa, että etupenkkiin, maksaa mitä m a k s a a ! - ^ U . H . uuden vuosen marxUaisuus Canadassa selveni ei a i noastaan oppina, mutta se tuli l u jaksi tieteelllsekei tekijäksi Canadan työväenliikkeessä. "Pysyvän hyvinvoinnin" j a "fordisznin" harhasuunti-en hämätessä me olimme kyenneet oikealla tavalla antamaan oikean v a - röituksoi Canadan iydväetililkkeelle Ja. osoittamaan mjcrktt talouspulan t u - Port Arthur. — Vuosi on taas menossa uutta kiertokulkuaan j a näyttää että el se ainakaan «eUle työläisille ole alkanut lupaavalla tavalla sillä e n sinnäkin on kylmyys ollut ihan huutava joitalciri päiviä ja melkeinpä joulusta saakka, joten se koettelee köyhän miehen kukkaroa ostaessaan läm-mitysaineit| i j a vahvempia pukimla i t selleen. Vaan on siinä vielä sitten y k si puoli, että millä ostat sillä monenk i n on matti pussissa ja sen on saanut aikaan työttömyys. Jota täällä meidän kaupungissamn^ ainakin tällä kertaa ttmnetaan. : Metsämiehiä ei tosin ole montaa kaupungissa kerrallaan mutta he kulkevat paikasta toiseen Ja etsivät työmaata jossa voisi jonkun verran pysähtyä ja ansaita edes niin paljon, että kyytinsä ja samoin ruokansa. Kyllähän sitä edellä kaupungin vaalia taas puhuttiin sekä suurista töistä, että muistakin hyvyyksistä ja niin sitten taas kävi, että työläiset koettivat yhdessä herrojen kanssa äänestää näitä entisiä mahtimiehiä virkaan luulossa, että kyllä tässä saamme hyvää kuin kerran luvataan. Nyt nousee v a lot, vedet j a verot tietenkin, vaikka ne nousivat viime vuonnakin melkein puolella. - Mutta voihan niitä nytkin nostaa sillä ei ne kalkki ihmiset sitä huomaa miksikään vaan maksavat nurkumatta. Entä muut elämän välttämättömät tarvikkeet. Kahvia esim. nostetaan melkein joka päivä ja se on ollut vielä tähän asti köyhänkin Ihmisen vlrvo-kejuOma mutta kai siitäkin kohta täytyy luopua sUIä se alkaa kuulua ylellisyys tavaraksi, joten köyhän on paras tyytyä^ veteen ja unhoittaa kahvin maun kerrassaan sillä hinta kahvi paunalle lähentelee jo kohta dollaria. Se mikä on laskenut hintaa on kananmunat, mutta niitähän tuottaa farmarit j a kanojen kasvattajat, joten farmari saa antaa jo monta tusinaa munia ennenkuin saa osteltua itselleen kahvipaunan, joteli se ei näytä elämän jokapäiväisten tarvikkeiden saanti yhtään valoisammalta maalals-väelle kuin kaupungilaisellekaan. A i noa hyvempi puoli on farmarilla, että hän saa kylmän talven varalta läm-mitysaineita metsästä, mutta kaupunkilaiset kun joutuvat estämään kaiken niin oiipa siinä katsomista monelle perlieelle miten mennään tämänk i n talven yli kun vielä perheen huoltaja oh työttömänä. Vaikka elämässä on niin paljon nurjaa j a korjaamista parempaan hiin sittenkin monet Ihmiset eivät ota sitä vakavalta kannalta ja etsi tietä paremman elämän .saavuttamiseksi. Meitä suomalai.-.i.^ikin cn fäällä Port A r t - hin-itsa J.1 tiiciä y.Tipäristöllä tuhansia Ja olisi mcnta mahdollisuutta yhdistää järjestöjen toiminnat valtaviksi, että voitaisiin joukolla esittää parannuksia elämäämme mutta monen kerran kuulee sanottavan, että el se kannata toimia Ja ei kannata kuulua järjestöihin, sillä onhan se nähty, että ei mitään ole saatu muka aikaan vaikka -vuosikymmeniä on yritetty j a niin tuuditetaan itsensä siihen uskoon, että odotetaan vain kyllä tässä aika taas paranee. Onpa meillä niinkin tyhmiä Ihmisiä, Jotka sanovat, ettei tässä ennen tule parempaa kuin täytyy tulla .sota, niin taas riittää työtä ihmisille. Miksi meidän pitäisi alkaa uudelleen hävittämään maailmaa, jcka juuri on ehditty jossain määrin kokoamaan viimeisen hävityksen jälkeen Ja voidaanko tämä maailma koskaan sillä korjata, että tapetaan ihmisiä, uhrataan taas kypsynyt nuoriso uuden vcrilci- Jack Näki kuoli Dauphinin sairaalassa tk. 12 pnä Rotketon. Man. — Jospa taas pitkästä alkaa piirtäisin Jonkim rivin tämän paikkakunnan riennoista. Talvi ph joulun jälkeen ollut yhtämittaista kylmää j a näyttää, että pakkasherra aina vain kiristää otettaan. lUkentel- Ien joinakin aamulnir 50. asteessakin C S J : n palkallisen osaston );okouksla on pidetty säännöUisesti Ja. käsitelty sille kuuluvat asiat. Näin talven a i kana pidetään kokoukset eri Jäsenten taloissa. Siis muistakaapa saapua Joukolla Paul Johnsonin asunnolle h e l - mlk. 5 p:nä. „• Kuolema vieraili taas keskuudes-fsamme yleden mukanaan Jack Mäen. Hän kuoli Dauphlnln-sairaalassa o l tuaan siellä kuukauden päivät. Hän kuoli tk. 12 p:nä ja haudattiin 15 p:nä Vainaja oli syntynyt v. 1874 Halkolan talossa Kauhajoella Wäasan läänissä ja hän tuli Amerikkaan y l i neljäkymmentä vuotta sitten, ottaen "home-steadln" täällä v. 1916. Hän oli jon-kun alkaa myös Saskatchewanln ja Ontarion metsäkämpUlä. Vainajalla el tiedetä olevan ketään omaisia tääUä Canadassa. Keveät mullat haudallesi, Jack. Uusi ajanmukainen koulu rakennus on valmistumassa enslkuun alussa käytäntöön. Siinä onkin tilaa viidelle eri luokalle. Kaksi tuhoisaa tulipaloa on ollut tämän talven aikana. Ensin paloi isoin rakennus, autotalli Ja uudenvuoden aattona paloi leipomo. Toivon onnekasta uuttavuotta kalkille Vapauden lukijoille! — A . M . 1 sanoo Kiinan punaisten Toronto. — Yhdistyneen kirkon lähetystyöntekijä Powllngl8sä länsl-Kll. nassa, Rev. Norman MacKenzie, cn lähettänyt täkäläisille ystävilleen k i r jeen, jossa vahvistetaan edelleen sellaiset tiedot, että konununlstlen Joukot ovat käyttäytyneet erinomaisen hyvin valtaamissaan kaupimgeissa. Rev. MacKenzie sanoo, etteivät kommunistien joukot ole tehneet ryöstöjä missään. Joukkojen keskuudessa on hyvä kuri, ja niiden saavuttua Powlingiin ryhtyivät kaupungin asuk. kaat heti seimistelemaan . sotilaiden kanssa. Hän sclcstaa edelleen, että sotaväki maksaa tavalliset hinnat kaikesta siltä mitä se tarvitsee, eikä ota mitään lahjuksia keneltäkään. Se ön myös armelias vankeja kohtaan j a osoittaa kohteliaisuutta n a i sille.,- ; ; Koulujen johtajat kutsuttiin a r meijan komentajien puheille ja ke-holtettiin vain jatkamaan koulujen toimintaa. EJntislä oppikirjoja käytetään vielä nykyään, mutta uudet koulukirjat hankitaan uuden hallituk-sen tolinesta. Lähetystöntekijäln sallitaan Jatkaa työtänsä, mutta kaduilla saarnaamista ei .sallita. Hartaus-menoja saadaan toimittaa Ja suorittaa henkilökohtaista käännytystyötä. Ovatpa kommunistit keholttaneet työläisiä jakamaan kl-lstUllstä k i r j a l lisuuttakin potilaille sairaaloissa. Tiistaina, tammik. 24 p. — Tuesday, Jan. 24i;J Katsomista! South Porcupinen v.- ja u.-seura VIESTI^ —; järjestää — Sunnuntaina t.k. 29 p:nä, alkaen klo 2 i.p. Pohjois-Ontarion v.- ja u.-seurojen välinen viestinhiihto. Lahto-ja päätepaikka osaston, haalilta. HIIHTOJEN PÄÄTTÄJÄISILTANA Samana iltana, alkaen klo 8 ilialla Monipuolinen ja arvokn» ohjelma, johon kuuluu soittoa, lauluja tansseja ja voimistelua seka l-naytoksincn huvinäytelmä "KIRJAKAUPASSA" K i r j . Agapetus HENKILÖT: Avara, kirjakauppias . . . . Elena, hänen tyttärensä . Risto Rothula, ylioppilas Tukklla. maalalspomo •.. EsrrrxJXT: EmiltPakka Aune Kemppainen . . . . . Mauno Sorsell Yrjö O ja Tervetuloa htthtoihm ja paattajahtltammn! i ; J V.- J A U . - S E U R A V I E S U ; Isä Duffy puhuu suuressa rauhankokouksessa Montrealissa tk. 27 pnä Montreal. — Montrealin Rauhanneuvosto pitää yleisen rauhankokouksen perjan'ai-lUana, tk. 27 p:na Car-penter's Hollilla, 3580 St. Lawrence Blvd., Montrealissa. Puhujaksi tiihän tilaisuuteen saapuu isä Clarence Duffy. Kuullessaan tästä, tämän kaupungin sotakiihkoilua levittävät /pälvälehdct ovat aloitta, nest väurlstelukampanjan häntä vastaan. Yksi sanomalehti meni niin pitkälle;—etta-pani T-kyseenalalscksl josko Isä Duffy on todslllsuude.ssa nä olen hyvissä kirjoissa olevtt <fi^ \ Ja aion. Jumalan avulla,^.py^? ^ ' '^j^^^^ laisena ' \U / ^ 'j;-?^ Sanomalehdet yrittävät kaikk pidättää isä Duffyn puhumasta A ticallssa sillä hc tietäväin että (hl^ \\ 'VM jctka- rahastavat rauhaa, oUst vuttava tähän tilaisuuteen' T i voislmmo näyttää, ettemi^eud» 7 «"« pappi SauDmalehdot elvd^ kultcn- T'' kaan uskalla JuUtalsta Lsä Duffyn haa subversllvlseksl Ja 4yÖskente«:?iviir heille lähettämää, lausuntoa, j s s a tämä rauhan kannattaja sanoo: " M l nu olen .täällä piispani kirjoitetulla l u valla ja New Y o r k in hiippakunnan viranomaisten suostumuksesta. M l - Ooppera kolhoosin elämästä ja työstä • Klev. — Ukrainan taldeaslaln komitean taideneuvosto on kuunnellut i^krainalalscn säveltäjän Shukovskln säveltämän uuden oopperan, jonka n l . ml on: "Kaikesta sydämestä". Oop^ perän aiheena on Maltsevin samanniminen romaani. Tämä on en-slm-mälnen oopperateos, joka kuvailee kolhooslkylän elämää, scdanjälkeistti rakennustyötä ja maanviljelijäin työn sankaruutta. Uuden oopperan urvos-t. eluun osallistuneet säveltäjät muusikot Ja teattereiden edustajat antoivat siltä myönteisen arvö.stelun. Tämä nuoren säveltäjän teos on ansiokas korkean aattcelllsuutehEa ja kansanomaisuutensa vuoksi. Sen mu» slkaallnen kieli on .selvää ja kaunista. Oopperan elämäniloinen musiikki perustuu Ukrainan kansanlaulujen jä kansantanssien melcdlolhin. Ooppera, on otettu Klevin, Harkovln jo eräiden muiden Ukrtiinan kaupunkien teattereiden ohjelmaan. HM niin kovjn yrittääkseen pltätt r"^ reaim kantalalsla pois kuulemastftr' I t^, tä kuulua rauhan kannattftjoa. Tkl ' f / A^^^jfL cn paras Ja alnoji vastus, tftr'''-i ' 1''^M^ Montrealin kansalaiset voivat a n ^ x . 4 ^ * ' * * * ' heidän päättäväisyydestään talst }\ ^ ^ YXTi^ rauhan puolesta. — Montrealin R,j^< ' ' hanneuvosto, , Työläisiä kehpitettu varovaisuuteen Praha. — Muuan kommunistisen puolueen lehti varoitti lauantaina tehdastyöläisiä, että heidän on pidettävä suunsa kiinni työmatkoilla, etteivät he antaisi salaisia tietoja i m perialistien urkkijoille, jotka vaanivat, väkeä täynnä olevissa katuvau-liulssa. Tuskin olimme selviytyneet tästä taistelusta Canadan marxilaisen työväenliikkeen pelastamiseksi halvaannuttavasti trotskilaisuuden ja lovestonelaisuuden harhasuimnista, talouspula tuli jo romahdusnialsena lokak. 1929. Muutamien kuukausien ajalla oli Joukkotyöttömyys kaikkialla Canadassa ja tuhansia vararikkoja seiu-asl. Tuhansilta farmareilta ryöstettiin maat Ja asunnot Ja kymmeniä tuhansia työläisiä menetti kotinsa, Jne. Se oU taloudellisen kaaoksen Ja epätoivon aikaa. Bennettin hallitus ei tehnyt mitään tilanteen lieventämiseksi. Tässä tilanteessa, T im Buekin johdolla, me ensi kerran opimme täysin käsittämään että kansan elämässä talst^u kansan tarpeiden puolesta ci ole opportunismia. Se oh opportimis. mia amoastaan siUoin kun hetken edut asetetaan yläpuolelle marxilai- sftuden Ja työväen luokkaetujen. Seu-taavdssa lähemmin näistä kysymyk- Suomen mäenlaskijat liikkeellä ' Helsinki, — (S-S) — Veikkaustoimiston lahjoittamasta vietintuoja-patsaasta pidettiin Loppiaisena Puijon suurmäessä mäenlaskukilpailut, Mukana olivat kalkki parhaat mäen-laskijamme. Lunta oli vähänlaisesti, mutta siltä huolimatta mäki b l l kohtalaisessa kunnossa, Luisoa heikensi huomattavasti kireä 25. asteen pakkanen. Kilpailun voitti ylivoimaisesti Matti Pietikäinen, jonka pisin hyppy kantoi 81,5 m. Mäkiennätys on 86 m ja on .se M a t ti Pietikäisen nimissä. M M - k i l p a l - lulhin valittujen Leo Laakson Ja O l a vi Kurosen toinen hyppy meni plk>ll-le kaatumisen vuoksi. Ilmalento molemmilla oli näissä hypyissä erinomainen. Yhdistetyn Helkki Hasu c l i 14. — Tulokset: 1) Matti Pietikäinen, 231 pist, (793—81.5^ 2) A, Heikkinen, 223 <74—80;5), 3) P . Mainio 213 (77^ —78),4) P. Heino 216 (71,.5—73,5), 5) Aatto Pietikäinen 215 r71..5—73,6>, 1) L. Johansson 212 ('72^—73,5). T I L A T K A A V A P A U S! Kansanomainen kirja PAULOIHIN KIERRETTY K I R J . / H E L M I MATTSON HINTA $a.oo Ken haluaa mukavaa Jä mlelecii lp kuntoista lukemista ostaa tfimä \ kirjan. H E L M I kirjoittaa kansanomal, scstl ja .siksi mc kalkin ymmät } rämn)c hänen kerrontaansa. Vapaus Publishing Company Linntei Box 69 ns 15 lm i l » l i i •4* V k l n Uhrina. Eikö meidän Jokaisen olisi taisteltava säilyttääksemme rauha ja vaatia Jokainen, että maailman kansojen cn saatava rauhassa elää Ja rakentaa uutta ja parempaa maailmaa, sillä se el tule koskaan parantamaan olojamme, että verileikit uusitaan vuosien perästä, vaan pitämällä ikuisesti kestävä rauha. — T A S . — Piano italiankielellä ^tarkoittaa hiljaa. Joka meridteee, e t t a o n lag» r Tämä lähetys käsittää ctupää.ssä hyvin vaimlstettnja " I t v y M I - Ja ELECTEdrlevyJä. ' RYTMI-LEVYJÄ B.2093 MIKÄ Yö, Swlngfox K E N LIENETKi<AN, Tango ' Laulanut Henry Theel ; Z102 KAIPAUS. Valssilaulu K A K S I YÖTÄ. Foxtrot Laulanut Eero Väre B-2119 KUUTAMOYÖ. V O L G A L L A , tangolaulu v - TAMAN I L L A N SUN LUONASI ISTUISIN, valssilaulu Laulanut Maire Ojanen -..r= B-2145 JOKA AINOA H E T K I , Tango B A K A S TUNTEMATON, Valssi * Lauitanut Henry Theel ELECTBO-LEVYJÄ ] 3122 KUUTAMON K U K K A , valssilaulu ' SUA SAANKO K A N T A A K A S I L L A I N , tango Laulanut Henry Theel 3163 MAEJATTA YSTÄVÄIN, tango ENSI SILMÄYKSELLÄ, foxtrot ^ Laulanut Henry Theel ^ SOINTU-LEVYJÄ 430 TULE KULTANI, foxl KUUBALAINEN SEBENAADI Laulanut Reino Armlo 910 EHKÄ TÄSTÄ TULEE IBKEL3IÄ. foxl ILTA SANTA CBIJZISSA, Hldas-foxl Laulanut Olavi Virta Hinta $1,25 kappale lähelyiikuluineen Jo» Ulaos käsittää kolme levyä tai enemmän. 1 » % • vt! T I L A T K A A OSOITTEELLA: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbury* Ontario k' .1 ci. TT m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 24, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500124 |
Description
Title | 1950-01-24-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sissit toimivat edelleen myös Malai-jissa
ja iPilippimeillä
Batavia. — Maanantaira ijcd ; i .
tetiiin, että vastaperustelun Indonesian
Yhdysvaltain hallitos r y h tyy
nyt yhdessä hollantilaisten
kanssa taistelemaan indonesialaisia
sissejä T a f t a a i L Sissien sanottiin
ryhtyneen hyökkäämään' lätisi-
Jaavansa, j a vallanneen osan
Bandoengin kaupungista.
Hollannin anndjan erään entisen
kapteenin sanottiin johtavan
sikäläisiä sotajoukkoja, joihin on
liittynyt nun. Hollannin: armeijasta
karanneita sotilaita.
Singapore. — Britliläisen armeijan
Intialainen Gurkhaosasto tappoi sunnuntaina
vähintään 22. kommunistia,
mm. kolme naista, yllättäesSään erään
40-henkisen sissiryhmän suoperäisessä
viida^iossa viiden mailin päässä L a b -
risista Jchoren valtiossa.
Sissit yllättivät pohjols-Malaiji«£a
erään brittiläiJEen poliisiosaston, jolloin
muuan brittiläinen kersantti ja
ECitsemän malaijilaJsta poUisia siu:-
mattiin. , .
Gurkha-osaito oli jahtaamassa n i i tä
sissejä, jotka ovat toimineet Labrl-sin
alueella viimeiset 18 kuukautta.
Sissit taistelivat vimmatusti kaksi
tuntia ja pakenivat sitten taajaan
viidaikoon. •
Manila. — Flllppiinein hallitus i l moitti
maanantaina, että sen poliisijoukot
ovat tappaneet tolstakymmsn-tä
"kommunistista sissiä" kahakoi-dessaän
kapinallisten kanssa- ,
SUOMEN LÄHEOCYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WeUington Street»
Ottava, Ontario.
PnheUn 6-2389
FINNISH S T E A M BATHS
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
M I E H E T :
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 i . p . - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a . p . r l i.p;
NAISET:
Keskiviikkona j a torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL. 2571
New Delhi. — Canadan ulkoministeri
Pearsoii sanoi sunnimtatnä, että
Canada on saattanut ylittää vähän
voimavaransa luvatessaan taloudellista
apua toisille maille.
Pearspnilta tiedusteltiin lehtikonfe-renssissa
miten Canada edistää etelä-j
a kaakköis-Aasian taloudellista k e hitystä,
jota varten tehtiin suunnitelmia
coinmomvealthin maiden ulkoministerien
konferenssissa Colombossa.
.. .-.i^sg
Canadan ulkcmihlsteri, joka saapui
tänne sunnuntaina Karachista, sanoi
Canadan tehneen j o sitoumuksia Atlantin
paktm maiden avustamista
varten.' Hän sanoi, että Canada on
suhteellisesti kansalilstulojensa perus,
teellä avustanut toisia maita aivan
yhtä paljon kuin Yhdysvallat on
avustanut niitä.
Pearson ei tietänyt siitä voiko C a nada
avustaa Colombon suxmnitelmien
toteuttamista siinä määrässä kuin
Australia tai Uusi Seelanti. Hän s a noi
tekevänsä päätöksen "kommunistien
K i i n a n " timhtistamisen kysymyksessä
palattuaan Ottavaan. Hän
sanoi tuon päätöksen "riippuvan osaksi
siitä mitä Canadan valtuuskunta
sai tietää Colombossa, missä siitä
asiasta käytiin: suorasukaista keskustelua".'
/Associated Press sanoi Pearsonin
arvelleen, että Canada saattaa t i m -
nustaa K i i n a n kansanhallituksen en-'
nenkuin Yhdysvallat tunnustaa sen.
Vastatessaan erään lehtimiehen kyselyyn
Pearson sanoi: "Canadan asenne
ei riipu ivashingtonin päätöksestä,
enkä minä sano täten arvostellakseni
Washingtoniä."
TULI
KOHMtffilSTIEH LENINIIilSEKSI JOH-mm
mmm smm
Kirj. A. T, HILL
« Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMAGH REMEDY-lääkotl^
Oletteko seuraavien tautien ja kipujen u h r i : mnpitaudin.
ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin^
lUATMtKT
« r b M A O i
HKMKDT
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa taiasUa r i n tanne
alla, kipua kylkiluittenne alla, selässänne, vatsanne o i kealla
tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsassanne,
tunnettekp kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne'tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnetteko katkeraa,-ja hapanta makua suussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahauh puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, t a i tunnetteko reumaattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen — viivyttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla R U S C I TREATMENT
STOIVXACH REMEDY-lääkettä j a ottakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne j a fflennessänne levolle, valtiaaksenne
enempää vakavaa sairautta. Jos viivyttelette, on parhaimmankin
lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä.. RUSCI TREATMENT
STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat aineet vatsasta,
.sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a virtsatiehyeistä, jonka jälkeen
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo. ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimäkauineen.
Salva, jonka miljoonat tautevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynärpäät,
ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo,
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäsenissä,
jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahaiset
kävelisivät Ihon j a nahan välissä? Käyttäkää
MIZARH-SALYAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH
- on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältäviä
näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen
käytön jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia ja
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa el ole markkinoilla.
Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen.
Myydään teidän paikallisessa rohdoskaupassanne kautta Canadan. Jos
heillä ei ole varastossa, n i i n kirjoittakaa suoraan meille. Emme lähetä
jälkivaatimuksella (COD).
Huom! Einme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Cänadaä:
559 BATHURST STREET TORONTO 4, ONT. CANADA
' P o r t A i t h n r . — K a k s i vnöslSymmen-tä
sitten joUoin Ööck o l i yksi C a nadan
kommtmistien joiitajista. ercei
T im motista mtiisfa siinä etttä sien l i säksi
e t i ä h Ä i aU ahkera j ä r j e^
inltslja. Johtava unionisti ja tftxttera
järjestäjä, häii oli myös sämaHa väsymätön
maridiaisinideh öpi^eiija^
teUjä, tutkija ja opettaja.
Canadan kommuhistieh lehiniläisek-si
johtajaksi höuslTitn Buck siten, e t tä
kykeiU ahtamaan teoreettista Ja
käytännöllistä Johtoa paremmin kuin
kuin toiset, että, hän Iqrkenl auttamaan
oikeaan osuyieh vaistausten löy^
tämisessä silloin kuin työväenluokan
jobtavsih i n q ^ a i s ^ puolueen eteen
tuli vakavia imrhäappeja. Jotka horjuttivat
oikean ,^en valintaa; hä.h k y keni
johtam^aBfimolufeeri selvffl^^ tals-teluraitellle.
.
Tässä kirjoituksessa tyydsnti väih
lyhkäis^ti i^tiä^taääh muutanila
pääi^symyksiä joissa T im Buekin JOh-to
auttoi puöltleemme kehittjmiilstä
kykeneväksi Canadan työväenluokan
historiallisen taisteltin Johtajaksi —
sosialisiinln saÄvtittaihidseksl.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanapin osaston kuukausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnuntaina
klO' 1 lp. osaston baainia.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin.osaston kuukatisl-kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden
toisena suimuntaina k lo
2 i p .
CSJ:n Sprncedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina keUo 2 i p . Johtokunta
kokoontuu tuntia aikai-semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston k u u -
J^usikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski-
. Mikkona k l o 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samassa
paikassa. Kirjeenvaihto osoite:
A. K a r i , 71 N . Kenogaml Ave.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinainen
kuukausikokous pidetään j o kaisen
kuukauden ensimmäisena
niaanantaina kello 8 illalla osaston
huoneistolla Don-haalllla.
CSJ:n Timminsin osaston kuukausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina
k e i l a ? Ulalla.
CSJr:n Sndbnryn osaston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en-slmmäisehä
simnuntaläa. P u heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h teeri
Hilma Mäki. osoite Box 354,
Sudbury^ Ontario.
C S J : n Vanconverin osaston No. 55
k u u k a u s i kokoukset pidetään
Cllnton-haalilla Jokalseä kuukauden
toisena sunnuntaina k lo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia alkaisemmlitr
C S J : n Kapnsfeasingin Osaston k o u -
kausikokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden toisena sunnuntaina
klo 2 i.p.
C S J : n Sanit Ste. S b r i e n osasto
No. 5 työkokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäinen Ja k o l mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen k l o
8 Ulalla.
C S J : n Tai d'Orin osaston kuukausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina
klo 2 I.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
CSJ:nBeaTer Laken osaston ktra-kausikokous
pidetään Joka kuukauden
kolmantena simnimtatntt
klo 1 päi^^llä osaston baalUla.
KlrieenvaUitaJan osoite: W i n .
Rönkä» R . B . 1, iVorthingtpii. O a t .
Ensimmäisen maaUmansodan Jälkeen
maailman mitassa kapitalistisen
raliapääoman vbiniat käyttivät kaikkia
keinoja väkiinhuttaakseen kapitalismin,
iäuitk toiselta puolen Euroopan
kapitalisnil horjui kaikkialla ja
Neuvostoliiton muodostaminen rikkoi
imperialisiolh rintaman j a johti siellä
sosialismin rakennuksen tielle. T a loustieteilijäin
täytyi yleensä myöntää
että kapitalismin yakiintumihen o l i
vain osittaista, j a työväen kömmunis-tlnen
liike totesi tämän "vakiintumisen"
hyvin tilapäiseksi. Tässä tUän-teessa
sodassa rikastunut Amerikan
Yhdysvallat Jakoi luottoa Ja lainoja,
samalla kun itsessään Yhdysvalloissa
tapahtui suunnaton pääomien kediit-tyminen,
sijoituksien lisääntyminen
ja luoton laajentuminen. Se vyöryi
myös Canadaan. -Tämä synnytti sellaisia
harhakäsityksiä, että jotenkin
Yhdysvaltain - kapitalistit Ovat löytäneet
jatkuvan vakiintumisen Ja " h y vän
ajan" salaisuuden. Siinä tilanteessa
työväen unioliikkeen Johdon, t a holta
Jumaloitiin "fordismia" j a y l e i semmin
omaksuttiin käsite "Amerikan
erikoisasemasta", jonka ihukaan k a p i talismin
talouspulat eivät vaikuttaisi
muka täällä.
Tämä "pysyvän hyyinvoiimin" harhaluulo
tutntkeutui YhdysvaUOissa
marxilaisen työväenliikkeen rivelhin-k
i n "lovestonelaisuuden" Ja Cahadas.
sa "macdonaldilaisuuteen", 'halolais-suuden"
ja "trotskUäisuuderi" nimillä,
j a ne synnyttivät perääntymismielia-loja;
Vaikka Yhdysvalloissa vallinneessa
monivuotisessa "biiumikaudes-sa"
oli jonkinlainen perusta tämän,
harhakäsityksen vahvistumiselle, nUn
todellisuudessa oli -tämä kansainvälinen
suunta. Joka ilmeni oikelstolaisuu-tena
j a trotskilaisena "vasemmistolaisuutena"
j a siis epä-marxilaisena
teoriana. Trotskilaiset eivät uskoneet,
että sosialismia voidaan rakentaa
Neuvostoliitossa. He eivät hyväksyneet
leniniläistä oppia laajojen demokraattisten
voimien yhtenäisyydestä
demokraatian puoKistainiseksi historiallisena
taisteluna, jonka yhteydessä
sosialismi voi voittaa niissä
maissa missä voimasuhteet kehittyivät
proletariaatin ja sen Ulttolaisten
valtaannousulle mahdolliseksi. K i e l täessään
nämä kaksi sosialismin voiton
perusehtoa-, trotskUaiset ajautuivat
perääntymis- Ja tappiomielialöjen
valtaan. He turvautuivat -vasemmis-tofraaseihin,
siten Palatakseen Jarru-tussuuntansa-
Ja ejpäluottamuksensa
sosialismin rakentamiseen. He vääris^
telivät Marxin' Ja l e n i n i n opetuksia.
Trotskin virheelliset teesit, että t a -
lonpoikaisto dn klertämättömäsil
taantumuksellinen yhteiskuimalllnen
voima. Johti heitä kieltämään proletariaatin
Jai taloniKäkaistoh lujan Ja
lujan fä kestävän liiton mahdollisuuden
Neuvostoliitossa sosialismin rä-kentanaisessä.
Koska he eivät kyenneet
ymmärtämään yksinkertaisen t a varatuotannon
stihteita-käi^italismln
Ja kuinka se..kasvaa käpitialisilsejcsi,
he väittivät että NeurostoUifon Koni-'
munistiseApubluMn tulisi kehittää
vain yksinkeiiaista. ihUutustuotäntoä
eikä pyrkiä xhaatalouden koUektilyi-soimiseen
Ja tuotannon .koneelHstutta-
^mteeen. Trotskilaiset UetsotVäi. epäluottamusta
sosialistisen talouden Ja;
sosialistisen kulttuurin rakentamiseen
nähden sflloih takapajuisessa Netn^os-toliitossa
Ja tuTväutuiväi vaseiuiAisto-lalseile
sointuvaan kiihotukseen maailman
vallankukuohiotiksesta. Ja he J u listivat
Neuvostoliiton p o l i t i l k a n j a a n -
tumuksellisekd.
Historia Ja neuvostokansan yhtenäisyys
on naulannut häpeäpaaluun
kummankin näistä epä-marxilaislsta
•teorioista".
Samoilta perusteilta canadaJaiset
trotskilaiset tuomitsivat K i i n a n talonpoikain
vallankumouksellisen roolin
j a Kiinan KonummMisen ptio-lueen
toiminnan sen johtajana.. Se,
että käytäntö on armotta todistanut
heidän olleen väärässä, ei VaUcuta
trofskUaisiin ^ l i t a j i i n vieläkään, sillä
he ovat ajautuneet vastavallankumouksen
ja MiäaliBfiifn vihollisten l e i riin.
•
suuntaa vastaan, meidän puolueemme
Tiiis Buckin Johdolla suoritti suurimman
teoreettisen edlÄtyksen.' saoä a i kana
kun Jäsenmäärä laski "pysyvän
hsninvöiimin" harhakäsityksien vuoksi.-
meUän liikkeenune ^kobOtti oman
poliittisen tietoisuutensa korkeammalla
j a siten' injitti työväen luokka-talsteluliikettä.
Kiihkeän teoreettisen
t ^ p p a i l u h pyörteissä jouduinune te-keeoään
kaikkea sitä mitä Lenin oU
korostanut pääasiaksi; se oh käyttäjiään
mantilaisuntts toiminnan op-paanar.
Tänä aikänä kOnuntmtstit r a kensivat'
unioita tärkeillä Joukkotuo-taiinon
aloilla, jotka ennestään olivat
järjestymättömiä, mutta' nyt ovat työväenliikkeen
voiiiaan lähteitä. Pyrki-ess&
imie Järjestymättömäin järjestä-niiseen
j a yhtenäi]^t«en kaikkien
työväenliikkeen eri ryhmien välillä.
Taistelussa näitä kahta efja-maii-puolueemme
muodostui; liikkeeUepäne-
-väksi voInMtksI laajan federaalisen
työväenpuolueen rakentamisessa, jo-,
ka Canadian LahOr Pärtyn muodossa
yhdisti Cahädah unioliödceen yhtenäiseen
itsenäiseen poliittiseen toimintaan,
kurnia A E L : n täantumusjohtö
aiheutti sen-hajoamisen.
Trotskilaiset Ja iovestohelalset har-havlrtaukset
pakolttivat meidät tutkimaan
marxllaifeuutta. Tim Huckln
Johdolla käyty taistelu väsemmisto-fraasailua
vastaan (jolla trotskUaiset
verhosivat jarrutustolmlhtansa) johti
meidät hakemaan perusvastauksen siihen
väitteeseen, että "sosialismia el
voldä rakentaa yhdessä naaassa"; Tämä
johti meidät tutkimaan Leninin
Opetuksia: inii^rlallsinih aikakaudesta
Ja sUtä löytämään sen tosiasian että
Lenin tarkoitti epätasaisella talou-deUlsella
Ja poliittisella kapitalismin
kehityksellä Juuri sitä, että nyt el ollut
enää oikein pitää sosialismin puolesta
taistelun lähtökohtana vanhaa käsitettä,
että sosialismin voitto tulee ja
voi tulla vain useissa edistyneimmissä
maissa samanaikaisesti. Me tulimme
ymmärtämään Leninin opetuksen, että
yllänialnittqjen niuutosten vuoksi sosialismi
saavutetaan yhdessä t a i useammassa
sellaisessa maassa mikä on
heikoin lenkki kapitalistisessa järjestelmässä.
Edelleen Leninin opetuksen
mukaäii sosialistisen vallahkiönouk-seri
voittaessa yhdessiä mäassa.työläis-teri
tehtävänä siinä maassa on iialten-taa
talous sosialisiniksi j a maaUn^an
muiden ihäiden^>ommupLlstlen tehtävänä
oli herättää kaikkj edistyksen
voimat tukemaan sosialismin rakentaj
i a . ; ' : •:, ...';•;.-.•
^laiden seikkojen oikein, ymmärtämisen
selvfentämiseliä meidän puolueemme
lisäsi pnma märxUaisuuden opr-pia
käsittähiistä nykyhetkeä yastäar
vaksi. . Me pääsimme ehsikcrran täjjr-sin
ymmärtämään, että Canada niyös
pii imperialistinen valtio. Tätä seikkaa
enime käsittäneet ennen, ja ulkopuolella
meidän puolueemme sen k i e l täminen
oli ylinen. Tämän kysymyksen
tutkiminen pakoitti meidät tutkimaan
lakia kapitalistnin kehityksen
epätasaisuudesta j a se pakoitti meidät
hakemaan tosiasiat, jotka osoittivat
että Leninin korostamat imperialismin
kaikki piirteet olivat luonteenomaisesti
nähtävissä Canadan kapitalismissa.
Canada oli osallisena maailman
orjuuutettujen Ja ryöstettyjen kansojen
rosvoamisessa siten, että meidän
maamme monopollstit olivat osakkaina
suurissa kansainvälisissä kartelleissa
j a Canadan suiui>ääoma myös osak
kaana brIttUälsen valtakunnan siirto-maakansojen
ribtoon. SHrtomaa-sse-mastaan
oVi Canada siirtynyt imperialistiseksi
valtioksi, pienemmäksi
osakkaaksi brittUäisessä imperialisr
tnlssa.
Canadalairien 1 o v e s tonelaisuudcn
johtaja MacDonald yritti selittää*
"Talouspulaa el tule Canadassa, kosk
a YhdysvalloUla o n biljoonia sijoitettavaksi
Canadan suuriin rikkauksiin,
n i i n Canada nauttii pakostakin: l a a jenevaa
hyvinvointia huolimatta siitä
öUtä tapahtua munaUa." TOmän k u moamiseksi
Ja tilanteen todellisuuden
osoittamiseksi T im Buekin johdolla
jouduimme tutkimaan kapitalistisen
tuotantotavan liikunnan lakien vallassa
Canadan kapitallsimia sen sijaan,
että ennen oUnune käyttäneet esimerkkejä
Englannnlsfca Ja muista E u roopan
maista. Täten havaittiin että
koska Canada d l l muuttunut imperialistiseksi
valtioksi, oli maan talous
myöskin kulkenut sille asteelle, jo£sa
suunnattomat inflatiovoimat verhosivat
pankkiluoton laajenemista ja
teehnäisestl Jatkettua teollisuuden
laajenttunista ulkomarkklnoita varten.
Koska "buumikausi" Canadassa oli osa
maallmantUanteesta. eikä erillinen,
Canadan talous näinollen oli hyvin
ho-kkä kaiklUe maaUmantilanteen
muutoksille. Näin kne voimme osoittaa,
että Canada ei voi kiertää ajqt-taista
kapitalismin talouspulaa, mut-ta^
ennakkoehdot olivat Jo ilmeiset pulaan
kehittymiselle Canadan taloudessa
keväällä v. 1929, j a siis pulan k e hitys
tulee ;hopeistumaan. Näinollan
Suomalaisia elokuvia
St. Gatharinesiin '
St. Catharines. — St. Catharlnesin
Ja ympäristön Suomalaisten huomioon.
Jotain erikoista on tulessa paikkakun-naller
Minun tietääkseni täällä ei ole
näytetty suomalaista elokuvaa. Tällä
kertaa nlita tulee kaksi, kuuluisa J u hani
Tervapään "Juurakon Hulda", j a
"Niskavuoren nuori emäntä". Allekir^
Joittaneen tiedossa el ole missä järjestyksessä
ne esitetään. Ehsinunäii
nen ilta on tk. 26 p. Ja toinen oh 30
p:nä. klo 8 Ip. Ukrainalaisten haäliUa,
85 Haynes Ave. Kaikkia ympäristön
suomalaisia kehoitetaan pitämään
mielessään; yllämainitut illat; Näytelmät
ovat katsomisen arvoiset, tiedän
sen, sillä olen nähnyt ne kummatkin
mutta siitä huolimatta yritän saada
itseni - sinne oa etupenkkiin kuten
\'anhassamaa£sa, että etupenkkiin,
maksaa mitä m a k s a a ! - ^ U . H .
uuden
vuosen
marxUaisuus Canadassa selveni ei a i noastaan
oppina, mutta se tuli l u jaksi
tieteelllsekei tekijäksi Canadan
työväenliikkeessä. "Pysyvän hyvinvoinnin"
j a "fordisznin" harhasuunti-en
hämätessä me olimme kyenneet
oikealla tavalla antamaan oikean v a -
röituksoi Canadan iydväetililkkeelle
Ja. osoittamaan mjcrktt talouspulan t u -
Port Arthur. — Vuosi on taas menossa
uutta kiertokulkuaan j a näyttää
että el se ainakaan «eUle työläisille
ole alkanut lupaavalla tavalla sillä e n sinnäkin
on kylmyys ollut ihan huutava
joitalciri päiviä ja melkeinpä joulusta
saakka, joten se koettelee köyhän
miehen kukkaroa ostaessaan läm-mitysaineit|
i j a vahvempia pukimla i t selleen.
Vaan on siinä vielä sitten y k si
puoli, että millä ostat sillä monenk
i n on matti pussissa ja sen on saanut
aikaan työttömyys. Jota täällä meidän
kaupungissamn^ ainakin tällä kertaa
ttmnetaan. :
Metsämiehiä ei tosin ole montaa
kaupungissa kerrallaan mutta he
kulkevat paikasta toiseen Ja etsivät
työmaata jossa voisi jonkun verran
pysähtyä ja ansaita edes niin paljon,
että kyytinsä ja samoin ruokansa.
Kyllähän sitä edellä kaupungin vaalia
taas puhuttiin sekä suurista töistä,
että muistakin hyvyyksistä ja niin sitten
taas kävi, että työläiset koettivat
yhdessä herrojen kanssa äänestää näitä
entisiä mahtimiehiä virkaan luulossa,
että kyllä tässä saamme hyvää
kuin kerran luvataan. Nyt nousee v a lot,
vedet j a verot tietenkin, vaikka ne
nousivat viime vuonnakin melkein
puolella. - Mutta voihan niitä nytkin
nostaa sillä ei ne kalkki ihmiset sitä
huomaa miksikään vaan maksavat
nurkumatta.
Entä muut elämän välttämättömät
tarvikkeet. Kahvia esim. nostetaan
melkein joka päivä ja se on ollut vielä
tähän asti köyhänkin Ihmisen vlrvo-kejuOma
mutta kai siitäkin kohta täytyy
luopua sUIä se alkaa kuulua ylellisyys
tavaraksi, joten köyhän on paras
tyytyä^ veteen ja unhoittaa kahvin
maun kerrassaan sillä hinta kahvi
paunalle lähentelee jo kohta dollaria.
Se mikä on laskenut hintaa on kananmunat,
mutta niitähän tuottaa farmarit
j a kanojen kasvattajat, joten
farmari saa antaa jo monta tusinaa
munia ennenkuin saa osteltua itselleen
kahvipaunan, joteli se ei näytä
elämän jokapäiväisten tarvikkeiden
saanti yhtään valoisammalta maalals-väelle
kuin kaupungilaisellekaan. A i noa
hyvempi puoli on farmarilla, että
hän saa kylmän talven varalta läm-mitysaineita
metsästä, mutta kaupunkilaiset
kun joutuvat estämään kaiken
niin oiipa siinä katsomista monelle
perlieelle miten mennään tämänk
i n talven yli kun vielä perheen huoltaja
oh työttömänä.
Vaikka elämässä on niin paljon nurjaa
j a korjaamista parempaan hiin
sittenkin monet Ihmiset eivät ota sitä
vakavalta kannalta ja etsi tietä paremman
elämän .saavuttamiseksi. Meitä
suomalai.-.i.^ikin cn fäällä Port A r t -
hin-itsa J.1 tiiciä y.Tipäristöllä tuhansia
Ja olisi mcnta mahdollisuutta yhdistää
järjestöjen toiminnat valtaviksi, että
voitaisiin joukolla esittää parannuksia
elämäämme mutta monen kerran kuulee
sanottavan, että el se kannata toimia
Ja ei kannata kuulua järjestöihin,
sillä onhan se nähty, että ei mitään
ole saatu muka aikaan vaikka -vuosikymmeniä
on yritetty j a niin tuuditetaan
itsensä siihen uskoon, että odotetaan
vain kyllä tässä aika taas paranee.
Onpa meillä niinkin tyhmiä Ihmisiä,
Jotka sanovat, ettei tässä ennen tule
parempaa kuin täytyy tulla .sota, niin
taas riittää työtä ihmisille. Miksi
meidän pitäisi alkaa uudelleen hävittämään
maailmaa, jcka juuri on ehditty
jossain määrin kokoamaan viimeisen
hävityksen jälkeen Ja voidaanko
tämä maailma koskaan sillä korjata,
että tapetaan ihmisiä, uhrataan
taas kypsynyt nuoriso uuden vcrilci-
Jack Näki kuoli
Dauphinin sairaalassa
tk. 12 pnä
Rotketon. Man. — Jospa taas pitkästä
alkaa piirtäisin Jonkim rivin
tämän paikkakunnan riennoista. Talvi
ph joulun jälkeen ollut yhtämittaista
kylmää j a näyttää, että pakkasherra
aina vain kiristää otettaan. lUkentel-
Ien joinakin aamulnir 50. asteessakin
C S J : n palkallisen osaston );okouksla
on pidetty säännöUisesti Ja. käsitelty
sille kuuluvat asiat. Näin talven a i kana
pidetään kokoukset eri Jäsenten
taloissa. Siis muistakaapa saapua Joukolla
Paul Johnsonin asunnolle h e l -
mlk. 5 p:nä.
„• Kuolema vieraili taas keskuudes-fsamme
yleden mukanaan Jack Mäen.
Hän kuoli Dauphlnln-sairaalassa o l tuaan
siellä kuukauden päivät. Hän
kuoli tk. 12 p:nä ja haudattiin 15 p:nä
Vainaja oli syntynyt v. 1874 Halkolan
talossa Kauhajoella Wäasan läänissä
ja hän tuli Amerikkaan y l i neljäkymmentä
vuotta sitten, ottaen "home-steadln"
täällä v. 1916. Hän oli jon-kun
alkaa myös Saskatchewanln ja
Ontarion metsäkämpUlä. Vainajalla
el tiedetä olevan ketään omaisia tääUä
Canadassa. Keveät mullat haudallesi,
Jack.
Uusi ajanmukainen koulu rakennus
on valmistumassa enslkuun alussa
käytäntöön. Siinä onkin tilaa viidelle
eri luokalle.
Kaksi tuhoisaa tulipaloa on ollut tämän
talven aikana. Ensin paloi isoin
rakennus, autotalli Ja uudenvuoden
aattona paloi leipomo.
Toivon onnekasta uuttavuotta kalkille
Vapauden lukijoille! — A . M .
1 sanoo
Kiinan punaisten
Toronto. — Yhdistyneen kirkon lähetystyöntekijä
Powllngl8sä länsl-Kll.
nassa, Rev. Norman MacKenzie, cn
lähettänyt täkäläisille ystävilleen k i r jeen,
jossa vahvistetaan edelleen sellaiset
tiedot, että konununlstlen Joukot
ovat käyttäytyneet erinomaisen
hyvin valtaamissaan kaupimgeissa.
Rev. MacKenzie sanoo, etteivät
kommunistien joukot ole tehneet ryöstöjä
missään. Joukkojen keskuudessa
on hyvä kuri, ja niiden saavuttua
Powlingiin ryhtyivät kaupungin asuk.
kaat heti seimistelemaan . sotilaiden
kanssa.
Hän sclcstaa edelleen, että sotaväki
maksaa tavalliset hinnat kaikesta
siltä mitä se tarvitsee, eikä
ota mitään lahjuksia keneltäkään.
Se ön myös armelias vankeja kohtaan
j a osoittaa kohteliaisuutta n a i sille.,-
; ;
Koulujen johtajat kutsuttiin a r meijan
komentajien puheille ja ke-holtettiin
vain jatkamaan koulujen
toimintaa. EJntislä oppikirjoja käytetään
vielä nykyään, mutta uudet
koulukirjat hankitaan uuden hallituk-sen
tolinesta. Lähetystöntekijäln sallitaan
Jatkaa työtänsä, mutta kaduilla
saarnaamista ei .sallita. Hartaus-menoja
saadaan toimittaa Ja suorittaa
henkilökohtaista käännytystyötä.
Ovatpa kommunistit keholttaneet
työläisiä jakamaan kl-lstUllstä k i r j a l lisuuttakin
potilaille sairaaloissa.
Tiistaina, tammik. 24 p. — Tuesday, Jan. 24i;J
Katsomista!
South Porcupinen v.- ja u.-seura VIESTI^
—; järjestää —
Sunnuntaina t.k. 29 p:nä, alkaen klo 2 i.p.
Pohjois-Ontarion v.- ja u.-seurojen välinen viestinhiihto.
Lahto-ja päätepaikka osaston, haalilta.
HIIHTOJEN PÄÄTTÄJÄISILTANA
Samana iltana, alkaen klo 8 ilialla
Monipuolinen ja arvokn» ohjelma, johon kuuluu soittoa, lauluja
tansseja ja voimistelua seka l-naytoksincn huvinäytelmä
"KIRJAKAUPASSA"
K i r j . Agapetus
HENKILÖT:
Avara, kirjakauppias . . . .
Elena, hänen tyttärensä .
Risto Rothula, ylioppilas
Tukklla. maalalspomo •..
EsrrrxJXT:
EmiltPakka
Aune Kemppainen
. . . . . Mauno Sorsell
Yrjö O ja
Tervetuloa htthtoihm ja paattajahtltammn! i ; J
V.- J A U . - S E U R A V I E S U ;
Isä Duffy puhuu suuressa rauhankokouksessa
Montrealissa tk. 27 pnä
Montreal. — Montrealin Rauhanneuvosto
pitää yleisen rauhankokouksen
perjan'ai-lUana, tk. 27 p:na Car-penter's
Hollilla, 3580 St. Lawrence
Blvd., Montrealissa.
Puhujaksi tiihän tilaisuuteen saapuu
isä Clarence Duffy. Kuullessaan
tästä, tämän kaupungin sotakiihkoilua
levittävät /pälvälehdct ovat aloitta,
nest väurlstelukampanjan häntä vastaan.
Yksi sanomalehti meni niin
pitkälle;—etta-pani T-kyseenalalscksl
josko Isä Duffy on todslllsuude.ssa
nä olen hyvissä kirjoissa olevtt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-24-05