Vapaus, January 24, 1950

              24 p. — Tuesday, Jan. 24
Vancouverissa ilmestyy» työväen
Tiikkolehti Facinc TribtUie kir.
jofiti vUme viikolla Canadan ke­hittyvästä
maatalonskriisistä seu-raavaa:.
British Golumbian siipikarjan kas­vattajat
eivät saa paijöakaan lohdu­tusta
maatalousnilnisteri Jimmy Gar,-
dinerin äskettäisistä puheista, että tu-
Jlmmyn puheista huolimatta Ulanne
näyttää hyvin-vakavalta: LPPmkan-sallinen
johtaja' •nm Buck käsitteli-
IIMTIartikkelissaan viime viikolla yksityis-
- jf-!: f . - - •. .iwhtäjseminltt St. Laurentin hallituk-sen^
"Jimmy siaturoaassa" maatalous-oKjelmaa.
'j\ ' Jimmyn tiedonanto, että Britan-
, niassjt rajoitetaan huomattavasti ca-
Mdalaisteni munien ja muiden tuot-
IS^^Jlifi^^Äti^-ii^ sitä kokonaan
,lipil|¥^^*ft^t€ta^v.l850i aiheutti kananmunien
i hintojen jyrkän laskun; tarkoittaa
ff''^fJ!s--'^.v-'"!^'*^ htotojen• laskun mikä' makse-mMM^^-.-:-':-^
axi- tuottajUIe. • Kuluttajien
kohdalta^ tapahtimutta. hintojen las­kua
ei vielä voida sanoa "jyrkäksi
^ , . Mutta muutama sentti
l|^?S?&^J<je"'ia:rinmerkit£ee.' paljon-: Canadan- perheen-
:Äi?|^||||i3i^ii:'r':rVf;aa^ 'tUOttävft- fer-,
mari? Missä asemassa on hän- nyt
iilra^aUptiolueen hallituksen Itsemur-fiabhjelman
johdosta, minkä määrää
suurelta osalta TVashihgtpnlh dollärl-l5Sii||^|
0^vri'^P^*"^^'^' se...että tarvi--
S%{!|||u ;" 1' taan muna tusinan hinta (kananruo-f
^S|M**rr;r;]tto ja muihin välttämättömiin tar-
' i - * ^ ' peislln) ennenkuin kana voi munia
I' 'Ktfl''\l''y^^'i^&n munaa. Ei ole siis ihme.
'^f'Wi'^f^' "vaikka • Port Albemlssa cleva kana-
'0^^;-.f ^'liöjfmarr kysyy ' tältä lehdeltä, että
slM^i-, . «kulnjca kauan meidän 12 mllj. dolla-siipikarjateollisuutemme
voi tol^
tällaisen tappion alaisena?"
Suoraan sanoen me emme. sitä tie­dä,
mutta St. Laurentin .ja Gardlne-tuhoisasta
maatalousohjelmasta
johtui kaksi seikkaa: Canadan koti-ekonomian
tuhopntuminen sl-työläiset
ja farmarit kärsivät
,J'i'f| ' sUtä; Canadan, kauppa kärsii jänkki-llfSi^
S?^^-'"^'^ etujen hyväksi,
älllllsi^^vllil; ^ fOh" vastaavat Jimmy satumaassa
ii^;tlpi||:>-: v^^ .'fanni^^ puhemiehet, "me
fj* ' ..saamme Britanniassa menettämiem-
I f ' ' nje markkinain tilalle Yhdysvaltain
^1 j ; J ' munämarkklnat." /•..
' E i k ö olekin IJiariaa — sanoissa, vai
^i^SS/iSsIS/"Joh
onko se?
Entinen varapresidentti Henry Wal­lace,
joka ei ole mikään pikkularmari
liloin, on kokeillut kanojen kehittä-mifiellä
'ja hänsUä on nyt kanojS jot­ka
tuottavat .225-250 munaa vucdsa-sii
tavallisten kanojen 180 munan kes-kit&
ertalssen vuosltuctantoon ver-ratuna.
Mutta, sanco Australian
Sydney Sun marraskuun 13 pnä 1949
julkaisemassaan kirjoituksessa, ' Y h ­dysvaltain
hallitus haluaa kaikkein
vähemmän sellaisia kanoja, jotka mu­hivat
enemmän. Sillä ^Yhdysvaltain
hallituksella) on jo niin paljon ka-nanmtmia
ettei se tiedä mitä tehdä
niillä; .ylläpitääkseen munien hinta­tasoa
hallitus on jo menettänyt 45
mllj. dollaria 13 vuoden aikana —
ostaessaan ylijäämämunat." Tällä
kertaa Yhdysvaltain hallituksella on
varastohuoneissaan hoin kak^l ja puo­li
mii jaardia munaa — el syömistä
varten, vaan pitääkseen hinnat yl­häällä.
Siinä on paljon munia.
Näyttää siltä, että Jimmyn sikäläi­set
"markkinat" muodostuvat enem­män
toiveajattelusta kuin todellisuu­desta.
Yleisesti tunnustetaan, ettei omlet-tia
voida tehdä rikkomatta munan
kuorta. Yhtä selvää oh se, että kana-ja
muut farmarimme eivät voi välttää
riiiden edessä olevaa tuhoa St. Lau­rentin
ja GardlnerJn ohjelman pe-
,rusteella ilman, ettei kumota Cana­dan
sitä kauppaohjelmaa, mikä sul­kee:
maamme kaiipp^pvet yli kolman­nekselta
"taäailman ihmUkunnalta,
mikä haluaisi ostaa maataloustuot-teitamme,
muniamme ja kaikkea,
mutta miltä kielletään tämä mahdcl-
Usuus siksi kun C^inadan tulevaisuus
kaupan talouselämän:suhteen cn kah­littu
Wall Streetin imperialismiin.
Vieläpä kanammekin, joilta,evä­tään
innoitus muhlmisen hyväksi ka.
pitalistlsessa yhteiskunnassamme, Voi­vat
käsittää, että on jo aika jolloin
farmarien ja työläisten täytyy liit­tyä
yhteen ja lopettaa tämä itse-murhamalnen."
kauppapolitiikka", mi­kä
eristää Canadan maailman val­miilta
maTkklnoilta — kauppachjelma
mikä' jo tuottaa tuhoa Canadan ka­nafarmareille.
Karjatautien kont­rolli
edistyy
st. Catharines. — Ontarion. maa­kuntahallituksen
maatalousmioisteri
Kennedy sanoi t ^ l l ä viime viikolla
pidetyssä Lions Clubin kokouksessa,
että karjatautien kontrolli auttaa Ca.
nadan menestystä ulkomaamarkki-noUla.
Miljoonien dollarien arvosta
lähetetään Ontarion maitofanneilta
pltokarjaa eri puolelle maailmaa joka
vuosi. ,/
Maätalotisdepartmentti oh saanut
karjatuberkuloosin kontrolliin Ja tart­tuva
keskenmenotauti tulee halvem­maksi
ja niiil saadaan'asiallisesti tä­mäkin
tauti hävitetyksi.
Ministeri Kennedy arvioi, että mai-tofarmarit
menettivät vilmekslkulu-neen
4 vuoden aikana $17,000,000 leh­mien
nisätaudin johdosta, -
JAMES GABDINER
Hedelmäiii kasvattajat
vaativat lattiahintoja
'Penticton. British Columbian
hedelmäin kasvattajat vaativat he-tikohtalstä
hallituksen tukirahaa, jot­ta
voidaan säilyttää lattlahinnat.
Hallituksen tukirahaa vaaditaan sa­moilla
perusteilla kuin sitä annetaan
raulhekln farmituotteille. Hedelmäin
kasvattajat viittasivat siihen kim äs­kettäin
lahjöitstUln Britannialle 1,-
000,000 laatikkoa omenia ja selittivät
että tämä osoittaa selvästi tukirahahi
tarpeen.
Ehdottaa koeasemaa
! Sudburyn kaupungin pormestari W.
S. Beaton on lähettänyt Ontarion
maakunnan maatalousministeri T. L.
Kennedylle kirjeen, missä suositellaan,
että Sudburyn piirin farmarien hy­väksi
perustettaisiin «joko Blezard Val-leyn
alueelle tai jonnekin muualle
kce- ja mallifarmi. Mr. Beatcnln
lähettämässä kirjeensä sanotaan mm.
seuraavaa:
"Minä haluaisin esittää departmen-tlUenne,
että ottaisitte harkittavakisi
tämän alueen maatalouden etujen
mukaisesti koe- ja mallifarmln pe­rustamisen
SudbiUTrn piiriin, Blezard
Valleyn alueelle mikä on kaupungin
pohjoispuolella, tai jonnekin muualle
tässä piirissä . . ."
Mr. Beaton vetoaa kirjeessään siir
hen. että täimän piirin perunankasvat-tajat
ovat äskettäisissä näyttelyissä
saaneet suurta huomiota osakseen j
ja samalla hän mainitsee että tässä
piirissä on myös huomattava maito-farmitalcus.
Mr. Beaton on myös
vedonnut kaivosmlnisteri Welland S.
Gemmellin tukeen tämän ajatuksen
toteuttamisen hyväksi.
— Palmupuita on n. 1.400 eri lajia.
Pori Ärtbar, — Vuoden vaihteessa
sanomalehdille antamassaan haastat-
¥irm-
M, sanor
Akateemikko Jakovlev pitänyt kiinnostavan
esitelmän Mitshiurinin opista Helsingissä
, — Suomen edlstysmielLsessä csuus-toimintaliikkeessä
v, 1948 oli 459,300
Jäsent^.
'M:
Syvän surun murtamana, ja katkerasti kaivaten ilmoitamme, että
puolisoni ja hellä isämme
MAirr LEHTO
kuoli pitkän sairauden jälkeen kotonaan, 445 Old Garson Kuad. 27
päivä joulukuuta 1949. Häh d l i syntynyt Kurikassa, Vaasan lää­nissä,
13 päivä maaliskunta 1810.
Suremaan jäin minä. hänen vaimonsa, kaksi tytärtä, viisi poikaa
ja yksi sisko perheineen Garsonlssa.
Joulukuun tuuli kyhnästi
puhaltaa,
taivaan tähdet hiljaa kuiskaa:
Tuolla on kalmistossa hiljainen
palkka,
missä uinu rauhassa läpi
ankaran
elämän käynyt toverini.
Viimeiset jäähyväiset.
Vaimosi Maria.
On sammunut silmissä loisto,
kätes auttava kylmennyt.
On päättynyt elosi taival,
lepo rauha on osähais nyt.
Viimeinen tervehdys
rakkaalle Isälle!.
Väinö. Heino. Niilo. Taisto
ja Lauri perheineen.
On koti nyt kylmä ja tyhjä meillä.
vaikka talvi juuri kauneimmillaan on;
kun tuoni vei meiltä isän pois.
Nyt nuku Isä kaunlhistl unta
rauhaisaa nurmen alla.
Sinä olit melUenilh hellä ja hyiä.
sun muistosi säilyy ikuisesti.
Sylvi ja Hilma perheineen.
KIITOS
Kiitos kalkille sukulaisille ja tuttaville kukista ja kukkalaitteista
sekä kaikille jotka ottivat osaa sinruumme.
MARIA LEHTO JA LAPSET
445 Old Garson Road Sudburj-, Ont.
Täten kaihomielin ilmoitamme, että isämme
nukahti viimeiseen uneensa 9 päivä joulukuuta 1949, tyttärensä ko­dissa
Pcinte du Boisissa, Manitobassa. .Hän oli syntynyt Suomessa
Mikkelin Maaseurakunnassa toukokuun 18 p:nä 1872 ja oli kuolles­saan
77 v. Ckk. ja 21 päivän ikäinen.
Vainaja saatettiin viimeiseen lepopaikkaan Lac du Bonnclin hau­tausmaahan
äidin viereen, toverien ja ystävien saattamana.
Lähinnä kaiholla muistelevat kaksi tytärtä, kaksi poikaa, yksi ty-tarpuoli..
kaksi vävyä, yksi miniä ja viisi lastenlasta sekä suuri ioveri-ja
ystäväJuukkoLac du Bonnetissa ja Pointe du Boisissa.
Katkeran kathott tmnclmatla,
kukkien pciitamän hautas ne näämmc.
Nukkuos rauhassa isä, kummun alla,
sinun muistosi on ain elävä.
Lapsesi: Ellen/l^elmi ia Walter perheineein
Ina ja Arvo
Helsinki. — Neuvostoliiton kulttuu­rivaltuuskunnan
vieraillessa marrask.
aikana Suomessa järjesti SN-Seuran
luonnontieteellinen jaosto Helsingin
yllcpistoissa esitelmätilaisuuden, jos*
sa akäteemiiko P. N, Pakovlev esitel­möi
Mitshurinln opista Neuvostolii­ton
agrlblclcglan perustana.
Tilaisuuteen oli kokoontunut run-
.saastl asianharrastajia ja esitelmän
jälkeen esitettiin kysymyksiä, joiden
yhteydessä herätettiin ajatus biolo­gian
opettajien, ylioppilaiden ja ko.
alan harrastajien retkestä Neuvosto­liittoon
tutusiumaan läheisemmin esi­telmässä
käsiteltyihin ja muihinkin
alan asioihin; : Tilaisuudessa valittiin
toimikunta asiaa edelleen kehittä­mään.'
Esitelmässään akateemikko Jakov­lev
totesi sosialljmin voiton Neuvos­toliitossa
luonneen mahdollisuudet
maatalcustieteein kehitykselle. Sosia­listinen
maatalous kolhoosi- ja neu­vostotalouksien
muodossa on saat­tanut
tiedemiehet kiinteään yhtiey-tcen
käytännönmiesten kanssa maa­talouden
alalla. Sen seurauksena on
maatalouden käyttöön saatettu no­peasti
parhaat viljely-ja, hoitomene­telmät
ja Neuvostoliiton maatalous
cn kehitetty suurimmaksi maailmas­sa.
Kolhocsijärjestelmän avulla ta­lonpoika
on vapautettu maan vallas­ta
ja hänestä on tullut sen hedeimällir
syyden määrääjä. Esitelmöitsijä se­losti
Mltsurlnln työtä ennen loka­kuun
vallankumousta, jolloin M. ei
kuitenkaan voinut yhteiskunnallisten
olojen • vuoksi toteuttaa unelmaansa
Venäjän maatalouden kehittämiseksi.
Lckakuun vallankumouksen jälkeen
hänelle avaiutuivat mahdollisuudet ja
hänen aatteensa salvat äcaimatusta
valtakunnan ensimmäisten miesten
keskuudessa. Ne perusteet, joihin
Mitsurln oli Itsenäisesti päätynyt oli­vat
samat Därvinin kanssa. Hän
el kcEkaan eroittanut tiedettä käy­tännöstä
vaan oli kiinteässä yhteydes­sä
elävän luonnon kanssa. Sieltä
hän löysi sen lait ja niiden mttkaan
kehitti uusia, paremmin Ihmisten tar­koituksiin
sopivia lakejai, »
Uusien kasvilajien kehittäjien on
sjytä muistaa Mltstuinln suuri teesi,
että organismi ja ympäristö muodos.
tavat kokonaisuuden, huomautti aka­teemikko
Jakovlev. Kasvinjalostajat
tietävät että Ilman jalostettavien huo­lellista
hoitoa ei ole odotettavissa
hyviä tuloksia. >
Mitsurinln periaatteiden soveltu-vaisuudcn
myöskin kotieläinten ja­lostukseen
ovat neuvostolaiset tiede­miehet
osoittaneet. He ovat luo­neet
uusia jalostettuja nautakarjala-jeja.
hevcslajeja, hlenovillaisia lam­paita,
erikoisia sikalajeja. jne. Eri­koisesti
on huomio kiintynyt kehitet­tyyn
ukrainalaiseen valkeaan arosi-kaan,
joka on huomattavasti parem­pi
kuin englantilaisrotuinen sika. Uk­rainalaisen
valkean arosian emakko
voi porsia 24:kln porsasta jä 10-^12
kuuka^uden ikäisenä ne jo TOi%-at pai­naa
200 kg. eräissä tapauksissa 500
kiloakin. Neuvostotiedemiehet ovat
kehittäneet myös latbmaslajin; josta
.''.iidian vua'ittnin l(i—20 kb hieno.!
villaa. Ko. lajin lammas painaa n.
200 kg. : Hyvin ruokittuna ja-hoidet­tuna
niistä fiaadaan 1.5 kertaa' niin
paljon lihaa ja rasvaa kuin vastaa­vista
englantilaisista lajeista. Eri­koisessa
suosiossa oh kostromalAlnen
lehmälajl. joista 300 päivän pituise­na
lypsykautena saadaan hoin 14,000
litraa maltoa. Eräät yksilöt ;völvaV
antaa jopa 18,000 litraa samana ai­kana.
Se tekee 60 litraa päivää koh­ti.
Poikimisen jälkeen tuollaisista
lehmistä saadaan päivittäin 110 litraa
maitoa. Sellainen ei .ole oikeastaan
enää mikään lehmä, vaan oikeastaan
maitofarmi, huomautti akateemikko
leikkisästi. Neuvostotiedemiehet ovat
kehittäneet myöskin vladimlrilalsen
vetohevosen. Heinäkuussa lehdissä
julkaistujen tietojen mukaan,pH ori
Granit näyttelyssä kuljettanut yli 6
km tuntinopeudella melkein 11 ton­nin
kuormaa. Sellaiseen tarvittai­siin
4 kolmen tonnin kuorma-ajjtoa,
huomautti esltelmäöitsljä. Esimerk­kejä
neuvostotiedemlesten saavutuk­sista
tällä alalla voisi luetella enem­mänkin,
mutta jo näistä näkee, kuin­ka
suuret mahdollisuudet eläinten ja­lostajilla
on Neuvostoliitossa. Ja
kalkki uudet lajit on saatu aikaan
Mitsurinln oppien perusteella.
Kasvinjalostajilla ovat yhtä suuret
mahdollisuudet. Niistä akateemikko
Jakovlev kertoi huomautettua an, että
Mitsurinln opin merkityksellisin .puoli
on toteamuksessa, että hankitut omi.
naisuudet periytyvät. Mitsurln osoit­ti
sen käytännössä kehittämällä he-delmälajikkeita.
joista lukuisat ovat
jo useilla alueilla perusmuotoina. Sil­lä
on osoitettu perusteettomaksi weis-manrUlals-
mendelisti-m o r g ä n istien
väite organismien jakaantumisesta-kuolevaan
plasmaan ja kuolematto­maan
tumaan.. Huomauttaen he-delmävlljelyksen
laajentumisesta Neu­vostoliitossa
esitelmöitsijä kertoi v.
1931 perustetun Mitstuinskin kaupim-kiin
hedelmä-vihannes instituutin,
jossa tutkitaan ja kehitetään hedel­mä-
ja vihaimesvlljelystä. Pyrklmyk.
senä on cUut ja on siirtää hedelmä-viljelystä
pohjoiseen ja itään. 10 vuot^
ta sitten ei Siperiassa ollut hedfelmä-
\'iljelystä. ellei oteta litkuun joitakin
harrastelijoita. Nyt Siperian kolhoo­seilla
on yli 25,000 hehtaaria puutar­hoja.
Tseljabinskin koeasemalla on
yli 100,000 omena. iym. hedelmäpuun
tainta. Kuka olisi voinut joku aika-sitten
kasvaa aprikosia ja viinirypä­leitä!
Alueilla joilla pai^aneti tal«
vella on —50 astetta! Mutta Mit--
surinin loistava aate hedelmävlljelyk-sen
siirtämisestä itään" ja pohjoiseen
on toteutumassa.
Akateemikko Jakovlev mainitsi us­kovansa,
että myöskin Suomessa,
joiika ilmasto ei ole sentään nlhi
ankara kuin Siperiassa; voitaisiin
harjoittaa korkeatasoista ptmtarha-taloutta,
vieläpä vUjellä vihdrypälei-täkin,
jos käytettäislUi hyyöksl Mit­surinln
oppeja ottaen huomioon suo­malaisten
harrastelijani ja maanvU-jeiijähi
kokemukset. Sillohi voitai­siin
puutarhoja, karjanjalostusta ja
ennenkaikkeia metsiä hoitaa menes-t}'
k.<:elU''Pmmin.
telussa ennusti eräs pankkiiri Ja teolli­suusmies
vuoden 1950 olevan liyvhv-voiimin
ja taloudellisesti vauraan
vuoden. Tarkoittiko hän sillä raha­miehiä
Ja teollistiusruhtinaita. vai ko­ko
kansaako, sitä hän ei sanonut.
MuUa täyttää sUtä, että edellämaini­tuista
on kysymys. Onhan tunnettu
asia, että kun tavallinen kansa kärsii
Jopa suoranaista, puutettakin, niin ra-hiamiehet
ahmivat silloin suuria voit­toja,
l^mä voittoilu cm Jo alkanutkin.
Palkkojen polkeminen ja työviikon pi­dentäminen
on Jo alkanut Esimer­kiksi
täällä Port Arthurissa ja Fort
miliamissa sijaitsevissa ketjukaupois-sa
on palkkojen polkeminen ja työvii­kon
pidentäminen täydessä kä}mnissä.
Palkkoja ci tosin suoranaisesti alen­neta
henkilön ollessa palveluksessa.
Hänet yksinkjprtaisesti väheimetään ja
palkataan sitten uudelleen pienem­mällä'
palkalla. iVövlikko on myös­kin
jatkunut kolmella ja puolella tun­nilla.
Se käy kyllä päinsä kcska
kaupparapulaiset eivät ole järjesty­neet.
Samanlaisen hyökkäyksen koh­teeksi
ovat joutiuieet pienmaanviljeli-jät,
jotka, meidän seudullamme ovat
pienessä määrin viljelleet maata, har­joittanut
siipi- 'ja maitokarjanhoitoa
ja ovat talvisin ottaneet puita omista
metsistään ja myyneet puutavarayh­tiöille.
• ;
Tänä syksynä eivät' yhtiöt olleet
halukkaat ostamaan paperipuita en­sinkään
ja laudan ja sahatun puuta­varan
markkinoiden suhteeiP vallitsi
sama tilanne.- Nyt kuitenkin ostavat,
mutta alhaisemmilla' hinnoilla. Siis
sama temppu kuin palkkojen polkemi­sessakin.
Kummassakin tapauksessa
se kohdistui ensinnä Järjestymättö­miin
joukkoihin.
Kananmunien hinnat ovat Jo laske­neet
alle tuotantokustannusten ja sa­ma
voi milloin hyvänsä tapahtua mai­totuotteille
siltä yksinkertaisesta syys­tä,
että tuotanto ylittää kysynnän
koska kuluttajaväestön ostokyky on
plenentynjrt ja edelleen pienenee, l i ­sääntyvän
työttömyyden seurauksena.
Tulevaisuus el siis näytä lupaavalta.
Jotain on siis tehtävä ja parhain kei­no
asiain korjaamiseksi on järjestäy­tyminen.
Yksilönä on Ihminen heikko
mutta järjestyneenä hän on voima­kas.
Mikäli tämä alue on k3^s3rmyk-sessä
etuuden järjestön perustaminen
ole ensinkään tarpeellista. Meillähän
on jo altdla osuusfolmihtaklubit. Ne
' voivat käsitellä tällaisia kyisymykslä' ja
löytää ratkaljsun niihin. Mikäli hin­nat
ovat kysymyksessä niin tuskinpa
niiden laskusuuntaa.' voidaan . estää.
Mutta me tiedämme varsin hyvin, että
monille huonosti tuottaville suuryh­tiöiden
omistamille tuotontolaitoksille
on maksettu tukirahoja jatkuvasti.
Maataloustuotanto on paljon tär­keämpi
kansan hyvinvoinnille kuin
Jokin kultakaivaiito tai muu sellainen
yritys Josta hyötyy vain muutamat
rikkaat, eikä kukaan muu.'Maatalou­den
elvyttäminen on kansallisesti tär­keä
kysymys, eikä farmareilla ole min­käänlaista
syytä alemusttmteeseen sen
takia, että farmituotannon tukirahat
olisivat ihmisarvoa alentavaa hyvän-tektväisyyttä,
joiksi niitä tulkittiin
sodan aikana kun hallitus maksoi jo­takin
maataloustuotteista tukirahoja,
On .jMönia muita kysymyksiä, jotka
nyt tai tulevaisuudessa tekevät farma­rien
järjestymisen tarpeelliseksi. Ti­lanne
muuttuu jatkuvasti huonom­maksi
niin työläisille kuin farmareille­kin.
TOssä suhteessa ei ole mitään
eroa farmarth ja työläisen välillä. Ero
on vain siinä, että farmari joutuu riis­tämään
itse itseään kun palkkatyö­läistä
riistää työnantaja.
MAASEUTUMYYMALAMME
Meimelnä aikoina, perusti osuuskun­tamme
useita myymälöitä ja hyvinkin
pienille paikkakunnille. Ne menestyi-vätkin
kohtalaisen hjrvln sillä kulku­neuvot
olivat silloin huonommat kuin
nyt ja farmarit tekivät melkein kalkki
ostoksensa näistä maaseutukaupois-taan..
,
Tilaime on ny t huomattavasti
muuttunut. Scdan aikana vallinneen
taloudellisen vaurauden johdosta ovat
monet' farmarit hankkineet itselleen
omla''ajoneuvoja ja käyvät nyt useim­min
kaupungissa, suorittaen ostoksen­sa
siellä. Maaseudun väestö on myös
vähentynyt ja on miiodostimut tilan­ne,
että on kyseenalaista voivatko
myymälät jatkaa blemsssaöloaan. Se
riippuu kunkin paikkakunnan asuk­kaista
itsestään. He- eivät luonnolli-testikaan
voi lisätä cstokykyään eikä
ktilutustaan, eivätkä saa takaisin, - ei
ainakaan vielä; pois muuttaneita.
Mutta he voivat keskittää ostoksensa
näihin palkallisiin kauppoihin niin
paljon kuin suinkin mahdollista. Jos
joku myymälä jouduttaisiin sulke­maan
olisi se isikuikoko osuuskuimalle,
mutta paikkakunnan asukkaat Joutu­vat
sitä kuitenkin ensikädessä kärsi­mään.
Muutamilla tällaisilla alueilla on yk­sityisiä
kauppoja, jotka koettavat kil­pailla
osuuskaupan kanssa ja jossakin
suhteessa oimistuvatldn koskk kau­panpito
on heille sivutoimi eikä heillä
ole palkallista työvoimaa. Mutta jos
kävisi niin, että paikkakunnalla sijait­seva
osuusliikkeen sivumyymälä jou--
duttaisiin s\ilkemaan ja.kinailu lak­kaisi,
niin kyllä hinnatkin kohoaisivat
huomattavastL
£dellämahiltttt 'jstojen keskittämi­nen
el koske alnoastean maaseudulla
asuvia cstajlanome jä jäseniämme
thuttä yhtä hyvin myöskin kauptmgl-laisia.
Monet ostajamme itse myöntä­vät,
että he tekmt'kaimsuurenunat
ostoksenca osmiskniipnstä "mutta ai­nahan
sitä tulee ostettua yhtä Ja tois­ta
muualta^iv''/ kun ei kaikkea muista
osuuskaupat' käydessä tai shme soit-taiessa.
'Eihäil ihminen todellakaan
muista kalkki^ matta pieni muistlo-lehttoen
auttaa tässä tapauksessa pal­jon.
Meikein kaikilla ihmisillä on
omat ruokalajinsa, joita he tavalli­sesti
käyttävät, eikä he niistä tavalli­sesti
poikkea. Jos perheen emäntä: te­kee
ns. "puuttuu"-ilst3n Ja merkitsee
siihen heti' jolcaisen laadun, joka on
loppunut tai on kovin vätiissä, sitten
ei tarvitse muistella vaan saa Itik^
Ustasta ja antaa tilauksensa. Jos on
jotain uutta, tavallisuudesta poikkea­vaa,
voi senkin liittää mukaan. Näistä
pienistä ostoksista kertyy vuoden mit­taan
suuri summa ja <Jös kaikki osta­jamme
keskittävät ostoksensa, on mei­dän
tulevaisuutemme vanna, -r- Inter­national.
Osuusliikkeen vali§tuskomi-tean
puolesta: Wm. Laine.
- Port Arthur. — Arvokas suomalai­nen
äänielokuva "Pimeän pirtin hävi­tys"
esitetään Port Arthurissa CSJ:n
haalllla 316 Bay St. tämmik. 28 p:nä
klo 2 ip; ensi kerran, toinen klo 5 lp
ja kolmas 8.30 lp.
Elokuva on tehty Maila Talvion kir­joittamasta
romaanista ja on yksi
parhaimpia, joten toivotaan kaksois-kaupimkien
ja.ympäristön asukkaiden
ottavan tämän huomioon ja saapu­maan
joukolla katsomaan tätä suo­malaista
äänielokuvaa.
Oplskelukerhon toiminta piti aloit­taa
tammik, 18 p:nä mutta koska kes­kiviikon
päiväiOn kuten muutkin vii­kon
päivät niin tiukkaan ylösotettu
kalkkeen toimintaan niin jouduttiin
oplntokerhontyö siirtämään ja, nyt
opintokerho kokoontuu ensimmäisen
kerran suimuntaina, tammik. 29 p:nä;
klo 3 ip. Toivotaan, että silloin olisi
jokaisella tilaisuus sinne saapua sillä
silloin eiainakaan arkiset työt ole es­teenä.
Joten- pitäkää jokainen tämä
tUalsuus^ mielessänne. ,
Osastomme jäsenkirjuri ja johto-,
kunnan jäsen on joutunut sairaalaan
leikkaukselle. Toivomme Lyyli Tol-kolle
pikaista parantumista; että taas
näemme, i sinut joukossamme, .ioimi-;
massa.
Nuoret harjoittelevat kovalla inholla
näytelmää "Laskialskemut" ja kerttu
Koski johtaa :kem:ujen kulkua seikä
pappa Koski johtaa siihen-lauluja, jo­ten,
helmiki 11 p:nä saamme nähdä
jotain erikoisehapaa rampplvalossa 316
Bay St.; sillä silloin tuo mainittu näy­telmä
on päätetty esittää sekä lisäksi
, vielä paljon muutakin ohjelmaa. Jor
kainen sllloto haalille ja täytämme
haalin jokaiista nurkkaa myöden, liäin
annanune tunnustuksen nuorten työl­le..
Tyyne vuorostaan on joutunut otta.
maan ohjauksen "Justiinasta" ja tämä
näytelmä pitäisi tulla valmiiksi maa-llsk.
4 päivään mermessä. Justlinassa
on monia uusia henkilöitä, jotka ai­kaisemmin
eivät ole olleet meidän
näyttämöllä kuten Kerttu Laakso ni­miroolissa
"Justiina", Ida Algren
(Ruustiiaa), Sylvia Tuomi (Riikka),
Urho Ranta CLaamanni) ja vielä joi­takin
pienempiäkin csia joillakin hen­kilöillä,
jotka eivät ole alkaiseinmhi
olleet näytelmässä kuten A. Pitkänen^
Miss Waatainen, A. Beck ja sitten
vanhoja veteraania, Martha Kärkkal'
nen, Tyyne* Siilman, Aino Heisholt,
Elvi Kyyny, Wm. Hacksplck, P. Tuo­minen.
S. Pukkala, F. Hakanen, K.
Honkimaa^ Wm. Laine ja M. Mäki.
— TAS.
tölle, Jot^ca protestoivat Ja sanovat
sen olevan heidän tarpeittensa timee-tonta
sivuttamista. Sen Utiksi, että:
se rajoittaa matkustamista^ se myös­kin
aiheuttaa työttömyyttä rautatie-työläisten
keskuudessa^. Monen maa­seudun
faxmi. jä nutissa jäidestölssä
on esitetty protesteja matioistaijalU-tceateea
vähentämisen johdosta.
New » i f c - - ^ Mel&kkolalott
TPqpähs^' keftöd, että
kaiätelQ^:^ mUJponasta
pTöfc • saiiiQstaa^^^
riaa tai J o t a ^ satiuta tarttuvaa
tiir Lääkintäavun puuttumiani
väestön häd&alalseh aseman
lastim kuolevaisuus (m noin 25
Amerikitalaiset tehtaat, jotka
,yät lääkkeitä Meksikossa, ovat
xnaavaSti korottaneet tuottei'
hintoja. .
ONNITTELUMME
AVIOLIITTONNE JOHDOSTA
I
Soutamaan läksitte yhdessä,
elon merelle myrskyävälle.
Ei teitä vaarat peljätä,
vaan tuntuu niin tUrvaisalle.
Teille omaiset, ystävät toivottaa:
• et ois' kotinne onnen kehto,
ajanmittari —päivät vuosiksi raksuttaa.
Etois* hupaisa aamuja vielä ehtoo.
Vanhaa väkeä sairas­listalla
Sylvan Lakella
Sylvan Lake, Alta. — Tammikuussa
on täälläpäin ollut oikein kovia pak­kasia,
joiden väitetään ja ennustetaan
jatkuvan' vielä, (helmikuussakin.
Torsti-vanhukset ovat täällä ylul
sairaslistalla^ ' Mämhia on ollut taas
huonommassa- kimnossa mutta vaarin
sanotaan vcivan vähän paremmin.
Hilma Staiidinger on myöskin sai-raslistallai
Hänet vietiin jo viikko
sitten Red Deerln sairaalaan. En ole
ollut tilaisuudessa käydä häntä kat­somassa
lilin «uotavaa kuin se olisi­kin,
enkä ole muutenkaan saanut
kuulla hänen voinnistaan. Hän oli
vanhuuden-heikkouden takia kaatuil­lut
kotona' liikkuessaan ja loukannut
itsensä täniäh tästä ja koska tällä
ympäristöllä ei ollut sopivaa naishen­kilöä
hänen hoitajakseen piti hänet
toimittaa sairaalaan, jossa' hän- var­maankin
sää asianmukaisen hoidon
ja huoHoii:;
Terveiset kaikille- Vapauden ystä­ville
ja lukijoille. — Elisa Salotien.
Saimi Tamminen
George, Stiella ja Oiva
Tamminen
John Ä^^ki, Tarzwell, Ont.
Verne Tamminen
Elaine, Alli ja Toivo
Tamminen
Mr. ia.mrs. A.
Hännikäinen
Toini, Taimi ja Thelma
Hakanen
Mery j a Eino Alanko
Mary jä Aaro Kivinen
Laura ja Jussi Lampi
Tl/r • , •-n Ruth ja. Aaro Kingelin
Martha ja Oskari Raitanen Mandi Lindfors
Marlene, Lahja jä Fabian Laila ja Minie Tälso
Eva ja Lasse Raitanen
Helen ja Felix
Mary ja G. Niemelä
Saimi jä Walto Rähta
Saimi ja Väinö Järvi
Ida ja Ken Miller
Maija ja U. Vuorinen
Alina ja Väinö
Hämäläinen
Annie ja Väinö Manninen
Onni Laine
Emma jä Eljas Punkari
Sofi jaW.Dale
Linda, Toini ja George
Nummela
Elli ja,Latiri Koski
Fanny ja I^nni Seppälä
Laina ja John Koppel
Mr. ja mrs. A. Hudman ja j.
Irja
Kerttu ja Jerry Matthews Mrs. Sanni Laine
Laila .ja Hilia Aitonen
Laila ja Tekla Arffman
Aino Mäki
Helga Piesanen
Elizabeth Shaw
Sofi Lampi
Mrs. Emma MichOl
Silja Lahti-
Mr. ja mrs. 3. Seleski
Pensy ja Paul ISänäinen
Helmi ja Jussi Mäki
Aino Lundström
Albertan kaivokset
voisivat tuottaa kivi­hiiltä
riittävästi
Edtoonton. — Albertalaiset, Jotka
elävät maaktinnassa. jossa kivihiilen
tuotanto on pääteollisuus, ovat sitä
mieltä, että Canadian National Rail-wayn
liikenteen vähentäminen el ol­lut
aiheellinen. CNR ilmoitti äsket­täin,
että koska puuttuu amerikka-lalsta
kl\rihmta nUn siltä, syystä mat-jkustajalUketmettä
supistetaan.
Albertan kivihiilen tuotanto oli
1949 siUtlrempl kuta v. 1940. Kuiten­kin
kaivostyöläiset tekevät nykyään
Leo, Aili ja E. Vuorimäki Ida ja F. Keskinen
ja Elmer Mandi Sedegren -
Lenipi^ Peltola- - — ^ ^ ^ ^ T ^ ^ Jussila
Selma ja Väinö Jaakkola Siirin jä, Svante Värttilä
Lempi ja Vili Sihlman Saima ja A. V. Wallsten
Mr. ja mrs. J. Lahti Kerttu ja Hljä Kelkka
Wilma ja HemoSähni v Matti? Määttä-
Signe jä Spin Wallsten Liijä^Lahti, Sudbiu:y, Ont.
Wilma ja Helge Käsi
Mikko Kasi \ . .
JEIelmi jä Jack Antila
Matti Poiitanen
Mr. ja mrs. J. W. Venhöla
Emma ja John Tuomi
John Wuollet.
Ainia jä Älbfert Ttäsk
Shirley, Aune ja Henry
/Jaskari
Haluamme lausua sydämelliset kiitoäset sata
tasiyUätykse^ä, jonka ^jestUte CS/:n osaston
haalii'^ meidän ytUeiseläihämnteälkätt^sen johdosta
tammikuun IS p.-nUtanä.
Kiitos niistä arvokkaista- lakjoislttf j(ttt<i stum-me
vastaanottaa ja herkullisesta kahvipöydästä.
Kiitos homman^ alkuunpanijoille jaillanemätmille
sekä kaikille niille, jotka ottivat osaa lahjoihin, vaan
eivät'voineet oVa ntukana juhlassa. Katos myös
Ebyn tovereille lahjasta.
Kiitollisuudella, teitä kaikkia muistaen.
SYLVIA JA ANSEL MÄKI
69 McGamias Ave. Kirlduul LekK Oni.