Vapaus, April 1, 1950

              tm
mm •S/m
m
m m tm
•m
Lauantaina, huhtik. 1 p . S a t u r d a y April .1
Olgan of Flanlaah^c^
oroce Department. O t t a ^ ' eub-
MUtf tiblee «edd7^ T n
addma Bo» (B>, Sadbiny, OntMto-
Oanadassa: 1 Vk. ex» 0 Icfc.
9 kk. a.00
ietti
Ipuliittista sääsuhdetta, missä finanssipiirit yrittävät pitää tulonsa en-
«nätystasoss^i mutta köyhän kansan elintason nykyiselläänkin .säilyt­i
n s - m s;
iiii i i i
liPttttii|lÄlww^ 'niih>iOTass2i. yhteydessä hän ^
' ' ' ^ »kiuehti esittämään hyvin merkityksellisen vam^
öh vaikeuksia ja epävarmoja seikkoja/'^
yicai kaiikkein huolestuttavin^ nyt on jo
kxAla •yiiÄrjyu J^^O'
«dostavat vieläkin lähes toisen puolen suunnattoman suuriksi kasva-iiueista,
w(ltton:m verojen pääl|e. Niinpä
liahamtoisten ja
f^^Uiusui valtion su^ menoja väliteliessaari irim^iseuraavaa: "Meidän
johtuu pääasiassa
suunnaton velka-perintöriä.
(Canadan valtio —
t yerorirna^ ensi,vuonna makssruum velkojen kpr-pääasiassa
upporikkaille linanssiyhtymille ja yksityisille, $439,-
mitä maksetaan
perheavustukseksi, työt-sosiaaliseen
tarkoituk-
Kaiken kaikkiaan
iiheldäö iaytyy käytt jonkin verran yli tuhat -miljoonaa dollaria
Imemieideri sotien maksaniiseksi ja uude ehkäisemiseksi vuo-
/ Tämä suuri menoerä, riiistä me emme saa mitään näkyvää t u ­on
yä|it<ptta^^ aikaisemmin
livaituri veren ja vara^ on se hinta minkä meidän täy-i
t j y i i r a vapaudesta:, siviilivapauksista, demok-politiikasta
ja taloudelli.sesta varallisuudesta, mistä me nau-i
psOTa läntisestä maailmasta." ;
WläJainatusta rahaministeri Abbot^^^^ paljon pe­rää,
jos siinä on vaarallista itsepetosta ja tiruakin. Totta on se, että
sodat aiheuttavat meille kansakuntana yli $1,000,000,000 menot tänä
sotahaar
uuden so-leijonan
mutta sen
ijarikkoisten
^l^tta finanssiministeri Abbott on auttamattomasti väärä^^^
^^rtt^ssääii vakimtto^ uusi aseistumiskUi^ilU ja sotavalmistelu
muka rauhan asiaa tai kansa^^^^^
'historia on osoittanut, että kaikki sotavalmistelujen tielle lähteneet
oyat hävittäneet yksityiset ja yleiset kansalaisvapaudet ja joutu-i{
ieet sotaan. Vain aseistariisuminen ja rauhan ohjelman horjumaton
iittikeminen voi taata siviilivapauksieri säilymisen ja edelleen laajene-imisen
sekä kansainvälisen rauhan.
M i t a aseistumiskilpailuiiri osallistuminen todelHsuiidessa mer­kitsee
-r-l^iiolimatta siitä vaikka mr. Abbott uskoisikin omiin puhei­siinsa—-
on se, että se $425 miij. mikä nyt käytetään armeijan, ilma-vohnien
ja merrväen hyväksi, edustaa sitä hintaa, minkä Washingto-
S ;^4ssa fcoptrolloUava;"^^ marshalloimissuimnitelma Cana-fdaUe
maksaa. Tämä ei ole mikään vapauden j a varallisuuden, hinta,
'kuteti Abbott toivoisi canadalaisten uskovan, vaan kansakuntamme
kaulaan sidottu Wall Streetin myllynkivi, joka uhkaa tämän maan
ihmisten toimeentuloa, oikeuksia ja rauhaa. Juuri
marshalloimisen'' vuoksi Canada on menettänyt
^eurooppalaisia markkinoitaan huimaavassa määrässä ja joutunut en-enemmän
riippuvaiseksi yhdysvaltalaisista markkinoista, jotka
voidaan milloin hyvänsä Canadalta sulkea. Ja kaiken tämän lisäksi
-tulee V^li^ysvalloista yhä lisääntyvässä määrässä merkkejä siitä, että
'toivotut "Marshall avun" ja ''asefistamisavun'' dollaritulojen mahdol-
|lisuuksiakin vähennetään. Republikaanien nykyiset hyökkäykset T r u -
manih hallitusta ja valtiosihteeri .Achesonia vastaan ovat todellisuu­dessa
merkkejä Yhdysvaltain hallitsevan suurpääoman piireissä ke-Äiftyvästa
ajatuksesta, että nykyisen hallituksen ulkopolitiikka ''Mar­shallin
apuineen", ".Atlantin sotapakteineen' jne. on ajautunut umpi-
Jkujaan. Tästä johtuu Vaatimus, että "avun" dpllarien aseniesta Mar-
^halloitujen maiden hallitusten kurkkuun lyödään yhdysvaltalaista
]^'ylijäärhätavaraa'' — mikä tarkoittaa sitä, että Canada menettää-yhä
markkinoita niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. YUä-
, :^^&tmn t ä y t tM E i M i » ^ 1 » . S u d -
Inarysta 73 v u o t t a . Qnnltteiunrmje päl-vän
s a n k a r i l l e!
Huertrieima, tk- 2 pnä täyttää A k o
dymzos o n n i t t e l u i h i n!
mm-
MMMmBm/ :^nitust
S E N HYVÄKSrKA?WATTAA
M a a i l m a n tärkein Isysymys o n r a u ­h
a . K a l k k i ta^ryitsevat rauhaa. R a u ­h
a n tie]l4 ^ i ^ ! ^ ^ i E E U u r e t ongelmat
k u i n kysymyfi asunnoista, terveydestä,
ka.svatuksesta j a tur^aliLsuuidesto voi­t
a i s i i n r a t k a i s t a M d e ^
S o t a maljaa B r i t a n n i a l i e $?;240.-
000,000 vuodessa —7 se m a k s a n ^ pian
$2,800.000,000. 'Tz&inn
teellä sotUaalliBet menpt voisivat las­kea
7(K) milJooQaari d o l l a r i i h tai siitä­k
i n alemmaksi.
Tämä - p u o l e n t o i s t a tuhannen m i l ­j
o o n a n d o l l a r i n säästä vuodessa tekisi
mahdolllsrfjsl sen, että y b l t a l s i i n r a ­k
e n t a a 1^00 ' asuinjräkeimust^ Joka
päivä, t a i k u u s i e n s i l u o k k a i s t a koulua
t a i kahdesta kolmeen ensiluokkaisia
s a i r a a l o i t a Joka pälyä!
Tämän li-säkäi ikä^un rauhan perus-?
teellä Voitaisiin vapauttaa satojatu-hahslä
huörulalsia armeija^^ saa­maan
t o d e l l i s i a o^tusta tai t u o t t a ­vaan
työhön --Tri JETejslett John­i
n ; Cahterburyn dekaarius.'
J^ H T E I S . I l l N T A M A ON
S I T 1 : E N K I I N E J D D L l i S TA
j^ooma. — Sosiallstipuolue o n saar
n u t vilmekBikuIuneeh vuoden aikana
^50,000 uutta Jäsentä sanoi Pietro
N e n h i puoliieensa fceskusHpriiitean k o ­kouksessa
v i i k o n lopulla. Puolueen
jäsenmäärä on n y t 655^00.
V i i t a t e n tähän soslalistipuolueen
h u o m a t t a v a a n tosvuun Nenrii sanoi,
että puolue Öni " k o r j a n n u t sadon päät­täväisyydestä,
ihlllä se on kantaansa
puolustanut,' taLstellut opportunismia
vastaan, kasvattanut luokkatletolstxiit-tä
j a kuririailäisuuden käsitystä:" N e n ­rii
alleViiyasl s o s i a l i s t i en j ä kommu­n
i s t i e n yhtenäisyyden tärkeyttä...
Telepressin uutlstleto. maallsk. 26
pnä. ' • •
E I Y K S I K Ä Ä N A I N O A S I E LU
E i yksikään i h m i n e n m a a i l m a n m i s -
sääri maassa, A r g e n t i r i a s t a Zanziba-riin
asti; r a k a s t a mr. Truriianiä Ja
m r , Achesonia n i i n p a l j o n , että heitä
rijleliyttäiikseen haluaisi tulla hajoi-t
^ t u i k s i atoöriieiksi. — N a t i o n a l G u a r ­d
i a n , N e w Y o r k l
V A A L I T U L O K S E T O S O I T T A V AT
IVDTÄ K A N ^ S A t H A L U A V AT
Rauhanlupaus antaa ääniä. " K y l ­mä
sota" tuottaa vaaleissa äänikoh-dän.
Mr. C h u r c h i l i sai ääniä l u p a a ­m
a l l a yrittää etsiä perustaa rauhalle.
M r . B e v l n menetti ääniä lupaamalla
enemmän kylmää sotaa j a kieltäyty-tymällä
uiislstä rauhanyrltyksistä. -—
U.S. New's & W o r l d ileport, Maallsk.
•3-p.
K O I R A M A I N E N H O K S A U T US
L u c y sanoo C h i a n g K a i - s h e k i n l a u ­sunnon,
että hän vielä v a l t a a t a k a i s in
K i i n a n m a n n e p i a a n , muistuttavan
hänelle j u t t u a , että häntä hakee k o i ­raa.
— Passing Show, Toronto Satiu"-
day Night.
M a a i l m a n .Rauhankongressin vaki­tuisen
k o m i t e a n kolirias kokous pidet­t
i i n m a a l i s k u u n 15--19 pnä T u k h o l ­massa.
Kokoukseen osallistui 150
edustajaa, jotka edustavat kalkkien
maiden enemmistiöä Ja M a a i l m an
Rauhankongres,slln kuiduvia pääjär-y
i k i t u l s c n komitean puheenjohtaja
F i ^ ^ e r i c ' J o l i o t - C u r i e , j o k a avasi k o -
Y l i neljässäkynunessä maassa o n n y t
nyt menossa suuri k a r i i p a n j a aseista­riisumisen
j a atomiaseiden pannaan-j
u l i s t a i n i s en hyväksi. Rautianpuolus-
Lajain l i i k k e e n ncpea kasvu o n h a ­vaittavissa
ItaliajEsa; K e s k i - E u r o o p an
maissa. Ranskassa, NeuvostollitosEa,
KimasSis.-,'Japanissa, Tiiti^ssa. A u s t r a a -
liassa, Afrikassa, Läiu-Idän maissa,
Brazlllassa, ^^i^^ezuelassa, Cubassa,
!<oukseri. v i i t t a s i j a t k u y a s t l k a s v a v i i n ' Argentinassa j a Canadassa.
rauhanvoimim. V' .1 Joissakin mais.sa kuten esim. B r i -
Me vaadimme, sanoi Corie. ato- tanniassa. Yhdysvalloissa j a eräissä
miaselden, byökl^ys- ionbko-
H e l s i n k i . — (S-S-) — Suomen U r -
heUuliltolle saapui eilen Jäiglannin
UrheUvautolta kutsu engiaritiiaisen
v i i k k o l e h d e n "News of the W o r l d ' n ''
järjestämiin j o k a v u o t i s i i n h e U i i n t a i k i -
s o i h i n , Jotka pidetään C i t y Staäiiimil-l
a Lontoossa toukck. 27—29 pnä. Jär­jestäjät
ovat pyytäneet Väinö Mäke­län
oisallistumaan 2 m a l l i n juoksuun
sekä J i m a r i Talpaleeri j a 33enls J o ­h
a n s s o n i n 800 m e t r i n j a 1 m a i l i n mat­k
o i l l e : ' •
mgrfaavälineiden ehdotonta Mel­toa;
Me vaadimme tiokkaa kao-saini^
Ust» kontrollia tämän :U
lon takeek^ Me pidämme rikolli­sena
«itä haUltiusla, mikä ensim-mäte^
tsl feäytiää atomiasetta mitä
tahansa toista; maat^ vastaan, ftle.
rauhan pnolestatatetelcvat J a ^ m -
'me työtämme to^tietojen levittä-niisiksi,
ine vetoamme Ouälsfen
Jatkeen ja loimimuIUsanteen h^^
mioonottamatta ainoatakaan 'edul­lista
tosiseikkaa Ja p e r ä ä n t yi
minkään vaaran tai pelotteliin
edessä, ^os jotfeat ilinds«i
yat, että he voivat ja halaavat ko­mentaa
maailmaa, jos he nskovat
heillä olevan kajifkein teholdiaim-mat
tahovällneet, tiefäfcööt Ja kä-
Islttäkööi he tämän: Jatkayastlli-s^
äntyyäi ratdu^ e?^'
vi^t heidän rikoilisten raann^
ensa tötenttamiseni i» JkarkoittaLvat
heidät ikolsesti.
•Maailman rauhankongressin v a k i t ui
sen komitean pääsihteeri J e a n L a f -
f l t t e esitti r a p o r t i n komitean työstä
v l l m e k s i p l d e t y n . kokouksen jälkeen-
V i i t a t e n a n g l o - a m e r i k k a l a i s t e n i m ­p
e r i a l i s t i en nykyiseen, sotavahniste-iuim,
L a f f i t t e korosti, että j o u k k o r i i l t -
t a i s en xauhanlUkkeen järjestämtoen
tekee sodanlietsojain tappion klertä,
mättömäksi. ' .
T a i s t e l u r a u h a n puolesta on nyt
saanut uuden muodon lausui. Jean
L a f l t t e . Rauhanpuolustajat ovat k a l ­kissa
maissa tehostaneet taisteluaan
sotaa vastaan. Tässä taistelussa vie
ratkaisevaa osaa työväenluokka.'' I t a ­liassa.
Ranskassa, B e l g i a s s a j ä H o l l a n .
n i s s a ovat satamatyöläiset kieltäyty­neet
lossaamasta aseita. Heiään u r h e ­a
t a esimerkkiään ovat seuranneet t o i -
set työläiset. RautatietyÖläiset kieltäy­tyvät
k u l j e t t e m a s t a aseita, tehdastyö­läiset
kieltäytyvät n i i d e n tuottainises-t
a ' j a ^ n s a tukee tätä l i i k e t t ä . -
Lafjtitt^ ' o s o i t t i edelleen, että y a k i -
tuiseri k a n l t e a n toimfötö e s i t t i viime
joulukuussa vetobinuksen . k a i k i l le
k a n s o i l l e j a k a i k i l l e paflamenteille.
Vakituisen " k d m i i e a n edustajisto ori
v i e r a i l l u t useissa maissal Rumanlan,
Uhicarln. T^hekkosiovaklan j a B u l g a ­rian
p a r l a m e n t i t ovat yksimielisesti i l ­moittaneet
' k a n n a t t a v a n s a vakituisen
komitean rauhanohjelmaa. Komitean
edustajisto o t e t t i i n lämpimästi vas­taan
Neuvostol^tossa j a KorJceimman
Neuvoston puheenjohtaja lupasi edus­tajistolle
K o r k e i m m a n Neuvoston k a n ­natuksen.
'
V a k i t u i s e n komitean edustajisto el
saanut samanlaista kohtelua kaikissa
maissa. Edustajisto k a r k o i t e t t i i n ; t y ­l
y s t i Hollannista oikeusministerin
määräyksestä. Yhdysvaltain h a l l i t us
kieitäytyl antamasta maihinnousulu-
'paa vakituisen komitean edustajistol­le.
^ '
Tällä k e r t a a o n vakituiseen k o m i ­teaan
l i i t t y n y t 52 k a n s a l l i s t a r a u h a n ­komiteaa.
Tämän lisäksi v a k i t u i n en
komitea pitää yhteyksiä 29 niuun
maan derhokiraättisten järjestöjen
kanssa. Ennen vakituisen komitean
t t o b n i a n kokousta o l i p i d e t t y r a u h a n -
puöiustäjälh konferensseja tai k o n ­gresseja
19 e r i maassa. Rooman k o ­kouksen
jälkeen on pidetty lisäksi
kahdeksan inaan rauhankongresslt.
S a m a n l a i s t e n rauhanköngressien v a l ­mistelut
ovat nyt käynnissä yhdessä-t
b i s t a maassa.
S k a n d i n a v i a n maissa, r a u h a n l i i k e ei
ole k u i t e n k a a n k e h i t t y n y t niissä m a i s ­sa
v a l l i t s e v i en olosuhteiden mukaises­t
i , sanoi Laffitte/
Ön tsurpiMllista J u l i s t a a kova-ää-n
i s c s t i , l a i i s i d l a f f i t ^ etit^
voidaan ehtoista. Se p n estettävä,
a f a a i l m a s s a o n yoiaia,niikä voieJi-fcäistä
sodanUetsoJain sunnnitel-m
a t Meidän liikkeemme tulkitsee
'•' s u u r t a vfrimaa.
Kokoukseen osallistuneet edustajat
keskustelivat a k t i i v i s t i J e a n L a f i t t en
raportista. Puheenvuoroissaan he p u ­huivat
omien maittensa r a u h a n l i i k ­keistä
j a myös niistä tehtävistä, jot­k
a ovat k a n s a l l i s t e n järjestöjjeh r a t ­k
a i s t a v a n a j o t t a voidaan edelleen l a a ­jentaa
j a järjestöllisesti l u j i t t a a r a u -
hanpuolustajam liikettä. P u h u j a t h u o ­mauttivat,
että taantumuksellisten
asettamista kaikenlaisista vastuksista
huolimatta, r a u h a n l i i k e o n h u o m a t t a ­vasti
laajentunut jä voimistunut jär-jestöUisestl
v a k i t u i s e n k o m i t e a n edel­l
i s en icokOuksen jälkeisenä aikana.
T a i s t e lu r a u h a n puolesta on saanut
konkreettisen luonteen Useissa mais­sa
missä o n r y h d y t t y käytännölliseen
tolmmtaan.
Kokouksessa k e s k u s t e l t i i n perusteel­lisesti
alustuksista atomiaseiden k i e l ­tämiseksi
j a Maailmäri Toisen R a u ­hankongressin
k u t s u m l s e k s l j a hyväkr
syi yksimielisesti seuraavat vetoomuk­set:.
.
Atoniiaseidcin kielto
M e vaadlnune ehdotonta atomi­aseiden,
hyökkäyksen j a kansojen
tuhoamlsMn välikappaleiden ^ e i ^
mistä jä tiälcari ,karisain'ralise
k o n t r o l l i n järjestämistä tämä pää­töksen
t p t e a t t a i n d s k o n t r o t^
M e ' k a t s o m m e sotasyylliseksi sen
h a l l i t u k s e n mikä ' erisll(si käyttää
atomiasetta mitä tahansa maata
vastaan. . '
Me keholtamme hyvää t a r k o i t t a ­v
i a Ituhisiä k a i k k i a l l a n u a
' 'aUeldi-lp^^^^^
sen. , . -..
IVIaailman T^^ R^^han-
Jkongressin kutsu
Me vetoamme k a l k k i i n hjrvää t a r ­k
o i t t a v i i n i i u n i s i i n J a kehpitamine
heitä nimittäniääri edustajansa
M a a i l m a n Toiseen Banhankorigres-s
i l n mikä pidetään it'aiiass3, v | i -
riieisennel^nnekseh aikana v. 1950.
Me käännymme k a i k k i e n sosiaa­l
i s t en j ä uskpnnollislfen ryhmien,
kulttuniltyön tekijäin j a k a i k k i en
r e h e l l i s t en ihmisten puoleen jot­k
a , mielipiteistään h u o l i m a t t a jän­n
i t t y n e e n kansalrivällsen tilantieen
suhteen, orät hnoiissaan siitä ja
vakaasti haluavat r a u h a l l i s t e n Olo­suhteiden
v a k i i n n u t t a m i s t a kanso<
: jeri välille. .
' Sopiriiuksen perustaksi me ehdo<
tamme atomiaseiden kieltämistä jä
sen h a l l i t u k s e n tuomitsemista, m i ­kä
ensiksi käyttää atomiasetta.
K o k o u s hyväksyi myös päätöslausel­man,
minkä m u k a a n perustetaan k a n ­sainvälinen
r a u h a n p a l k i n t o j a muo­dostetaan
palkintolautakunta.
V a k i t u i s s n k o m i t e a n päätökset saar
vat lämmintä? v a s t a k a i k u a todeDisllta
r a u h a n p u o l u s t a j i l t a kaikissa maissa.
Ne antavat-oman panoksensa edelleen
a k t i v i s o i m a l l a taistelua r a u h a n puo­lesta
uuden soda^n lietsojja vastaan ja
tuovat m i l j o o n i a uusia ilmilsiä täiiän
taisteluun. ?,
(Suomennettu "För a Lasting.Peace,
f o r - a ' F e c q i l e ' s Democracy" lehden
maalisk'.'24 pri numerosta. "Canadalai-n
e n k e l t a i n e n bisneslehdistö e l o l e u s ­k
a l t a n u t puhua mitään tästä,maail­m
a n l a a j u i s i a a.sioita vaikuttavalla^ t a ­v
a l l a käsitelleestä tärkeäjstä feiiouk-sesta.)
• . '
"Justiina saanut
tipan kaqnatiilisen
rt Arthurissa
r-SITÄ
viimeiset
K i r b l a n d Lake. — K i r k l a n d Laken
J y m y n \iimsiset hiiiadot tänä talvena
o l i v a t tk. 26 p:nä. — Y l e i s e n s a r j a n 5
k m . h i i h t o öU s a m a l l a J y m y n p o k a a l i -
h i i h t o , j o n k a voltti tänä talvena K.
Niemelä hyvällä ajalla 25 m i n . " 27
sek. Myöskin h u h d e t t i i n aUe 15 v.
p o i l d e n j a a l l e 12 v. p o i k i e n j a tyttöä
j e h sarjoissa. Tulokset:
Y l e i n e n sarja, 5 k m . : K . Niemelä
25 miri. 37 sek; T . V u o r i n e n 25 m i n ,
44 sek.; K . . R a n t a l a 27 m i n . 12 sek.
A l l e l 5 ' v . p o l k i e n sarja 1 k n i : Ali)0
O j a , 6 n i i n . 5 .sek.; B - " M a n v e l 7 m i r i . 15
isek.,'' ' ' ' , •• '••
AUe 12 v. s a r j a 1 k m . ; D i c k M a k i
8 m i n . 25 sek.
AUe 12Sy. tyttöjen 1 k m : L . Mäki
7 m i n . 55 sek.
Port Arthur. .^"JUSmiNA" esitet-t
i l r i täällä Poft Arthurissa CMSJ;n
Port A r t h u r i n osaston näyttelijöin
rolmesta uusintana j a näytelmä sai
pitkästä aikaa suuremman, yleisön
karmatuksen mitä näytelmät ovat s a a -
neet osakseen menneen vuoden a i k a ­na.
•• •
_^ Uusintaesityksessä o l i t a a s k i n s a l i n_
täyteinoi yteisö j o i t a ; o l i saapunut a i ­na
N i p l g c n i s t a , G e r a l d t o i i i s t a j a m u i l ­t
a k i n p a i k k a k u n n i l t a . K i i t o l l i n e h ' ^-
jeiiö s e u r a a esityää i ^ u r e i l a ' nileleh^
k i i n n o l l a j a o n toiuluhut morUa a r ­vosteluja
näytelmän sisällöstä, että se
o l i p^tihat^iP^a j a e^
neri'.' l i e ovat kiittäneet' j o k a i s t a e-'
siintyjää sdiä J Q m a l^
että' s a i s i v a t useJmmirikiri nähdä h y ­viä
näytelmiä j a .monia niistä näytter
Iijoista, j o t k a esiintyvät erittäin v a i ­keissa
osissa, m u t t a suoriutuivat k i i - :
tettävästi. Puvut, maskeeraus ja
näyttämön erikoislaitteet' olivat k a t -
cojleri. mielestä p a i k a l l a a n , j o t e n esi­tyksestä
on k u u l u n u t v a i n hyviä a r -
völauselta.
KOska a l l e k i r j o i t t a n u t o l i asettanut
näytelmän la,yalle, j o h t a n u t j a yrittä­nyt
tehdä k a i k k i e n näytelmänsä, esiin;-
t y j i en kanssa parhaansa, n i i n minä
myö?kin h a l u a n lausua näyttämöko-mitean
puolesta teiiie ^kaikille k i i t o k ­set
siitä arvokkaasta j a toverillisesta
työstä, j o t a joudumme tekemään o l -
lessanune pakotetut' monet i l l a t v a l ­vomaan
myöhään j a o l e m a a n hgrjoi-tulisissa.
Se t i e t e n k i n kysyy tahtoa
j a innostustakin meiltä jokaiselta.
Joukossa o l i s e l l a i s i a h u o r i a k i n k u t en
S y l v i a TUomineri, j o k a e n s i k e r r a n e-s
i i n t y i pitkällä j a v a a t i v a l l a osalla
mutta josta katsojat sanoivat, että
PUOLUSXCS
T u o m a r i : - T e i t ä sjytetiän..^^
vasta juopumuksesta. VtffoC^
Uttää ama juotte? '
Edellisenä suiinuntaina,' m a a l l s k . 19
p:nä, h i i h d e t t i i n myöskin G . Brärinyn
l a h j o i t t a m a s t a pokaalista, jonka s i l ­l
o i n voitti Ä . R a n t a l a vuodeksi hal­tuunsa.
Samasta pokaalista myöskin
j u o s t a a n j o k a kesä.
M u u t e n h a l u a n huomauttaa j o i l l e k in
S y l v i a esitti osansa täydellä a n t a u m i -
sella, siis kiitos S y l v i a j a toivotaan
sinun toistenkin ottavan osaa sillä
_iryllä s i n u l l a c n t a i p u m u k s i a k i m niitä
jo n o i n nuorena aletaan harjoittaa
esille. '
S i t t e n toinenkiri e n s i k e r t a l a h i e n o l i
K e r t t u Väätäinen. V a i k k a hän o l i k in
^ t t y : _ Minua väk^l
nottaa. " ^
LOHDUTUS
Syytetty, joka oli palTennt
e r i kertaa rikoksista, kuumes'^
miota. "S
- O l e n ' havainnut teidät s j j ^*
:26.eri rikokseen", sanoi hiomari"^
nä tuomitsen teidät kuEtabn'£j
eesta, ^ r s i m p n 5 vuotta ktmtoiji
^ t t a . e l i yhteensä 130 TOottaTl
io iäzäs J
pyrskähti itkuun. Tuomaji kiS
tuomitun piiöleen j a sanoi 5^
s e l i a öäneilä: " E n halunnut oSifci
ya. : Ymmärrän, etta olen a j
teille raskaan tuomion. Muttaat^
däri tarvitse sitä kaikkea käisä. ]
Hetken kuluttua tuoman vaisJ
kääntyi tuomitun, jonka J a ^
kuvastta i l o a , puoleen ja stnair-y
ta yrittäkää kärsiä niin kauan lii
s u i r i k m . jaksatte." ;
V A I NIIN!
K r e i v i t ä r : - ^ Mina tahdon, i»;
puhuttelette minua "teidän _
ne"' s i l l o i n k i n , k u n olemme kahda
P a l v e l i j a t a r : — Kuinka
K r e i v i pyysi, että sanoisin häntä
t e r i k s i , k u n olemme kahden.
SENSORI
Muuan, englantilainen neitonoi
mielityltään viestm "jostakin
tämereltä". k u n hän avasi
löysi hän sieltä kirjeen sijasta
kapean paperUiuskan, johon
jöitettu: "Poikaystävänne
teitä vielä, mutta hän puhuu
Sensori."
Charlie <
välttäisivät käyttämästä mihkäänlai- pienellä osallaan hän.oli siinä erittäin
urheUuseurojen kirjoittajille, ^että
välttäisivät käjnttäinästä mirilsä^riial-s
l a syytäviä k i r j o i t u k s i a t o i s i a seuro­j
a k u i n myöskta j o i t a k i n vu-heilijoita
kohtaan, sillä se e i edistä /hyvää so­pua.
— -Jymjiälnen.
Suomi myy puutavaraa
halvemmalla kuin j^uut
L o n t o o ; — K a u p p a m i n i s t e r i W i l s on
i h n o i t t l maaliskv alku|>äivinä täälläj
että E n g l a n n i n j a jfluötsin puutavara-kf|,
uppaa koskevat neuvotteiut pyat
p i t k i t t y n e e t R u o t s i n v a a t i n i l e n korr
keiden h i n t o j e n tähden.
\ Suomen kanssa o n tehty soplmiis
225,000 standartin toimittamisssta
h i n t o i h i n i jotka ovat hupntiattavasti
alemmat k u i n eräiden muiden S k a n ­d
i n a v i a n m a i d e n vaatimat. M i n i s t e r in
arvelujen mukaan lienee hintojen
housu o s i t t a i n johtunut vääristä h u ­huista,
j o i d e n riiukaan E n g l a n n i n y k ­s
i t y i s k a u p p a : v a p a u t e t t a i s i in tämän
t a l v en kiiluessa.
Mmisterlltä tiedusteltiin, oliko hän
tieteinen, että m u i d e n maiden ostajat
olivat viime vuoden lopussa saaneet
puutavaraa h i n t o i h i n , j o t k a olivat 10—
12.5% alemmat k u i n h a l l i t i i s ön n yt
suostunut.
Tähän kauppaministeri vastasi, e t ­tä
Suomen pyytämät l i i n n a t olivat
vielä alempia kUin kysymyksen teki-r
jäin mainitsemat.
•M •
vasbuksia
— V . 1627 U l i s i Ranska j a A c a d ia
(Nova Scotia) lubvutettith r a n s k a l a in
selle 100 l i i t t o l a i s en yhtiölle. .
huolellinen, j o t e n k i i t o s K e r t t u j a tule
t o i s t e n k i n mukaan.
S e l l a i n e n k i n v a n h a tekijä kuiri J ;
J a c k s o n nehän s u o r i u t u i ­vat
erikoisen; loistäyasti^ psissaari
t en .irrhö R a n t a , M i a r t l i a Kärkkäinen,
K e r t t u Laakso, P a a v o Tuominen. W m .
H a c k s p i k s e l ^ ! monet pienemmillä 0-
s l l l a , m u t t a teille k a i k U l e r d a t l k i i t os
arvokkaasta työst/ärine,' jotka-näy^^
mässä o l i t t e sillä o l i p a tehtävä pieni
tai suuri k u n .se Jehdään tunnolla'
n i i n siitä k a n n a t t a a antaa myöskin
r e h t i tunnustus..
p n kuulunut toivomuksia vieläkin,
että näytelmä esitettäisiin kolmannen
iceri-an j a jotkut, j o t k a olivat katso­massa
jp k a k s i k i n kertaa,' sanoivat
vieläkin tulevansa jos se uusintana
kolmas kerta" esitetään. Siispä kiitos
v a i n t e i l l e k i n katsojat. Jotka annoitte
osamie näytelmän qnnistumiiselie t i i l ­i
en k a k s i k i n kertaa esit^-stä seuraa­maan.'^
T a h d o n myökin puolestani kiittää
J . J a c k s o n i a j a Y . S a l v o a ayustukses.
t a nmskeerauksessa sekä henkljöltä,
j o t k a lainasivat kalustoa näytelmään
eikä myöskään voida a l i a r v i o i d a i k u -
Ussimlesten tehtävää siliä siinä o n i so
u r a k k a saada pienissä tiloissa, t a p a h ­t
u m a a n vaihdokset j a saada näyttämö
seilaiseeri kuntoon, että se t o d e l l a vas­taa
sitä terkoitusta jollaiseksi k l r j a O l n e e n.
- - - Jos näyttelijät suostuvat vielis
T U L E E T A I ÄIENEE
P i k k u poika kj-syi äidiltään:
"örikO se totta, että olemme I
maan tomusta?" .
••Kyliä, r a l d i a a n i " , vastasi äiti.
No, onko sitten totta, että kunb
lemnie käännymme taas tomuia'' ^ikapa
Sjnneti:
isjä selvitettäv
^ johtavan
txaVaaanattUs
: ei milläi
-li L=o mi-5S. hi
i. Chaplin
ffiinuutissc
1, nykäise
lijstamalla pi5!
Ijllien Punctt
sia V. 1914 l
^ Pian täm
inetin,- k im £
[jöpj-stä, mini
[ttivat,.jos hä]
timaan korot
närrettävästi
npäin ajatell'
3: "Olin oike
sta hän sanoo
hän on kertr
a, mitä kos
ä." Ei kuk
mistä kilpaili
paljon • vähe
: he eivät j
kuin VI
yritämm
mieleen här
ttömj-yden.
ja nokk
a koomiko.
ien on j a on
?htä paljon
kuin mon
p e r i n e n kui
ennäköise
» I j a tai nä:
etevämpi el
jf^Aaisuudessa
. Mitä tulf
•vaikkapa
fctanut sui
iaa komedi-uvaperiodini
hän
" J t i i n . r a a m a t t u sanoo", yastaäj ^
>tlrisä. • p immäisessä,
" N o , äiti. nunä j u u r i katsoin g ^tonta vuo
n i alle j a j p k u siellä joko tulee taic p P'"^ näyttel
nee." w »na päästä
& I. Se on-,1
^ i r a a t l o n aili
itossutanss
pikkumat
I la, Lazy Su
;ompuroimL
I suurella, j
I ättuine keli
I nmpirie j a i
eineen, -mii
i menkuin .(
K y s y m y s : Onko sellamen 1
Cai).ädan kansalainen, joka cn
{iassfi syntynyt ei-kansalais-'
mlsta? — Farmari.
Vastaus: O n .
K y s y m y s : Saako farmilla asuva
k a n s a l a i n e n pitää hallussaan
ma-aseita j a räjäiidysameita?
m a r i .
Vastaus: Metsästysampuma-as
saa pitää hallussaan ilman mc
mutta ns. "lyhyet" aseet on d \&
k i e n rekisteerattava. Kajahdysaa ?"«
t a ei saa k u k a a n Canadassapitaäls
lussäa^ i l m a n viranomaisten L-pa
— Ceylonin ensimmäiset asaSfc |
olivat Intiassa Ganges-virran rarf |
asuvat shih^lesit, jotka saapuiyatä||
r e l i e 543 e. K r .
Ilja o n sen k u v a n n t i t j a jollaiseksi
näytelmän ohjaaja on muovaillut. Y -
leisön arypstplu o l i näyttämöasetuk-sesfa
kerrassaan k a i m l s k a u i i i i n e y a -
ioläitteineeh, kukkineen ja pensai-ffi
set tj-ytyiv;
kutakin ku
m vähän
aloitti tyc
t, j a ains
Kuka te
H.
raamaan aikahsä lähitulevauisiis U
l U i n t u l l a a n näytelmä jleisön K5||,t^
riöstä vielä kolmannen kerran
riiään. — T A S .
/rnunUusta häviön tunteesta johtuu se kun Yhdysvaltain hallitsevia
tpiirejä usein edustava U, S. Ne\vs & World Report sanoi iriaaliskuun
n numerossaan: "Marshallin apua Euroopalle tullaan typistä-on
raja olemassa sille,
0
armuuksia" kuten ra-sanoi.
Tämän ruoksi olisi parempi nyt jo luopua
sotavalmistelun linjasta, käyttää enemmän valtion va-tarkoitukseen
— työmahdollisuuksien järjestämi-uppamarkkinain
hankkini|iseksi farmituotteille.
ja koUektiivisena järjestäjänä Vapauden täytyy olla ase lukijakun­tansa
käsissä ja lukijainsa yhteispyrintöjeri hyväksi. Tässä mielessä
Vapauden palstat ovat lukijainsa käytettä\dssä ja tällaiset erikoisnu­merot
kuin esim. tuleva vappunumerokin, pitäisi käyttää mahdollisim-nian
edullisella ta\-alla koko lukijakunnan yleistä mielipidettä tulkitak-seen
tämän päiväri yhteyteen sisältjpvistä asioista.
apaus
missä
to-
'idellista kansainvälisyyttä, solidaarisuutta ja sammumatonta rauhan­tahtoa
-— millä ei ole mitään tekemistä marshalloidun kosmopoliitti-
•maailmankatsomuksen kanssa.
lehtemme tuleva vappunumero. missä on huomattavasti enem-
|nän tilaa käytettävissä, antaa kirjeenvaihtajille ja lukijoille yleensä
Imahdbllisuuden tulkita niitä tunteita ja toivomuksia mitä heidän sy-tänä
\'appuna on. Ja mitä leveämmällä suulla yappunu-puhuu,
t.s., mitä useammat kirjeenvaihtajat ja lukijat käyt-tUaisuutta
hyväkseen ja kirjoittavat siihen, sitä psarempi se on.
Ldhtehfime tarkoitus ei ole kcskaan ollut, eikä se saakaan olla se, että
llJÄ | ; # Y ^ jotlcut "oppineet" kirjoittavat, sillä työväen äänenkannattajana
voi kaikin tähän kokoukseen osallistua, niin seuraavaksi parhaana kei­nona
on pidettävä sitä, että avataan yleinen ja julkinen keskustelu V a ­pauden
sisällön ja ohjelman suhteen lehtemme palstoilla. Tämä kes­kustelu
pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin että mahdollisesti
esiintulevista ehdotuksista korjausten suhteen voidaan vaihtaa mieli­piteitä
puoleen ja toiseen. Siksi lehtemme toivoo, että tämä itsearvos-^
telun hengessä järjestettävä keskustelu aloitetaan viimeistään huhti­kuun
25 p:nä ilmesty\'ässä yappunumerossa — tai jo sitä aikaisemmin,
jos jollakin. lukijalla on sydämenasiana jotakin sellaista, mistä hän
haluaa mahdollisimman perusteellista keskustelua. Tähän keskusr
teluun voidaan sisällyttää lehtemme yleinen toimituspolitiikka jä vie­läpä
kysymys siitä, iniikä tehtävä ja merkitys lehdellämme nykkisin
vallitsevassa tilanteessa on. Missään tapauksessa ei kenenkään pidä
karttaa \'alitusten ja ar%^stelevien mielipiteiden julkituoniista, eikä
epäillä tehdä ehdotuksia toimituspolitiikan suhteen yleensä. Mahdol­lisesti
on sellaisia tekijöitä, jotka estävät vissinlaiset parannukset, riiut-ta
tämä ei saa estää^-apaata keskustelua siitä, mitä lukijat toivovat.
Merkitkää \'appunumeroon aiottuihin kirjoituksiin, että ne on
tarkoitettu siinä julkaistavaksi ja lähettäkää ne mahdollisimman ai­kaisin.
Tehkäämme \'appunurnerosta yhteisvoimin Tnahdollisimman
populaarinen ja huolehtikaamme siitä, että se ilrtiaisee täkäläfeten
maanmiestemme rehdin, demokraattisen ja oikeamielisen rauhan tah­don."'
Kuusi uutta
V a n h a n j a hyvän k r i s t i l l i s e n käsi­tyksen
m u k a a n o l i s i j u r i i a l a n pitänjrt
luoda m a a i l m a n muuta^mia tuhansia
vuosia t a k a p e r i n i h a n v a l m i i k s i k a i k ­k
i n e eläimlneen, kasveineen j a a l k u a i _
netaeen. K a i k e n lisäksi ovat jotkut
taantumukselliset filosoofit välttäneet
nykyistä kapitalistista yhteiskuntaa
p a r h a a k s i inahdOlllseksi yhteiskun­n
a k s i . V a i k k a tähän nykyiseen y h ­teiskuntaan
on päästy monien e r i y h -
teiskimtamuotojen kautta pitäisi n y ­k
y i s e n olla sen i k u i s e n — ikäänkuin
y h t e i s k u n n a l l i n e n k e h l ^ S o l i s i päätty­nyt
k u n on. päästy k a i p i t a l i s m i i n.
Tiedemi^diet ovat. j o pitkän aikaa
j a entistä enenimän vihne a i k o i n a 0I-:
leet s o t a j a l a l l a moisia käiSltyksiä vas­tahan.
O v a t h a n tiedeiniehet kyenneet
luomaan kerrassaan u u s i a kasveja, e-läinoiä,
j o p a a l k u a i n e i t a k i n , p u h u m a t ­t
a k a a n n y t y h t e i s k u n n a l l i s e n k e h i t y k ­sen
toteamisesta. Y h t e i s k m m a l l i n en
k e h i t y s j a t k u u päivä päivältä j a s o ­s
i a l i s m i v o i t t a a entistä e n e m m i n j a ­l
a n s i j a a m a a i l m a n e r i osissa j a k a i k ­k
i sivistyneet ihmiset toteavat tänään,
että sosialistinen yhteiskunta o n jo
kehittymässä varsin suuressa osaa
maailmasta.
M u t t a meidän p i t i tällä erää p u h ua
alkuaineista. Toisen maailmansodan tyksessä.
tiedemiehet keksineet k a i k k i a a n kuusi
uutta a l k u a h i e t t a , tpd[istaen siten, että
meillä e i ole vielä o l l u t tiedossa k a i k ki
m a a i l m a n rakennusaineet — eikä to;-
dennäköisesti ole vieläkään.
K u n K a l i f o r n i a n y l i o p i s t o n cyclot-r
o o n i l i a pommitettliri u r a a n i a atomi-h
i u k k a s i l l a k e k s i t t i i n sen tiiloksena
uusi "keinotekoinen'' alkuaine, jonka
niriieksi' p a n t i i n npptunium. Siitä t u ­l
i ällniturie'93 koska iseriätomm y t i ­messä
on'93 elektroonla. Seuraava u u r
sl alkuaine o l i p l u t d r i i u m , j o n k a jär­jestysnumero
oU 94 k o s k a s e n ytimessä
on 94 elekb^oonia. l^män alkuaineen
väitetään olevan myöskin keinotekoi­sen—"
scllalsä?. että sitä el ole ole­massa/
entuudestaan pelldstettiynä. Se
kehittgry jä syntyy • automaattisesti
neptuniumista; Sivumennen sanoen
j o h t u i mieieemme.se, että e r i a l k u a i ­neiden
a t p r i i i e n . y t i m i ^ olevien elek-
> t r o o n i r a lukumäärä vaihtelee siinä
määrin k u i n .alkuaineiden järjestyslu­k
u m u u t t i au
K u n s i t t e n neljä vuotta myöhemmin
k e k s i t t i i n C h i c a g o n yliopistossa kaksi
u u t t a a l k u a i n e t t a a m e r l c i um (no, 95)
j a ctu-ium (tu). 06) m e r k i t s i se s a m a l ­l
a , että n i i d e n atomien ytimissä o n 93
Ja 96 elektroonla, mainitussa järjes-edellä
uskoivat hionet kenolstit. että
alkuaineiden lukumäärä rajoittuu
niihin 92, jotka silloin' tunnettiin.
Mutta tosiasiat puhuvat kuitenkin t oL
sin. Sitten atomiajon alkamisen orat
Tämän vuoden alkupäivinä i*moi-t
e t t i i r i , että 37-vuotias kemisti t ri
G l e xm T . Seaborg o n apulaismeeri kek­s
i n y t K a l i f o r n i a n ylopistossa j.älleen
uuden alkuaineen. Jonka järjestys- j a
alkuaineen ninaeksi p a n t i i n berkelium,
y l i o p i s t on kotikaupungin Berkeleyn
mukaan. Teoreettisten johtopäätel-mien
perusteella väitetään, että tätä
a l k u a i n e t t a ei voidia käyttää atomi­aseen
valmistamiseen — mutta siitä
sfilaisuutena.
Tämän' k u u n puolivälin tienoilla
s a a t i i n B e r k e l e y s t a jälleen tieto uuden
alkuaineen keksiriilsestä. Se o n jär­jestyksessä
98. sitä ei myöskään löy­detä
luonripliisessa tilassa nykyään
mistään m u t t a s e n otaksutaan olleen
blemiassa ehkä muutamieri pikaisten
m i n u u t t i e n ajan s i l l o i n k u i n m a a i l ­m
a n rakennusaineet kehittyivät e r i -
muuksl. Tiedemiehet s a i v a t työsken­nellä
kuumeisen k i i r e e l l i s e s t i ehtiäk­seen
identifioiniaäri sen k e m i a l l i s e s t i.
Y h t e i s k u n n a l l i s e n kehityksen j a e-distyksen
alalla voidaan havaita
n i y o s k i n lukuisia i l a h d u t t a v i a merk­kejä.
Uudsri. s o s i a l i s t i s en ' y h t e i s k u n ­n
a n luomista edistävät voimat jyllää­vät
maaihnä'n. e i i osissa. Sosialismi e i
ole enää se u n e l m a mhikä sen väitet­t
i i n olleen noiri s a t a k u n t a vuotta' s i t -
ten, j o l l o i n j u l k a i s t i i n sen ohjelma.
K o m m u n i s t i n e n M a n i f e s t i . Sen jäl­keen
on sosiaiismj muuttunut tosia­s
i a k s i Neuvostoliitossa j a monet m a a -
i l m a n maat ovat tiellä s o s i a l i s r i n in —
uuteen j a parempaan yhteiskuntaan.
Nykyään o n olemassa entistä p a ­remmat
edellytykset uuteen yhteis­k
u n t a a n siirtymistä v a r t e n sillä k a ­p
i t a l i s t i n e n järjestelmä j a sen v a l l i ­tessa
tapahtunut yleinen kehitys on
muodostanut nämä edellytykset en­tistä
suotuiscnuriiksL K a p i t a l i s t i n en
järjestehnä ei p j ^ t y eikä h a l u a käyt­tää
l u k u i s i a uusia keksintöjä, s e l l a i s ia
k u i n esimerkiksi atomivoima,,kansojen
yleiseksi hyödyksi j a se v o i d a a n tehdä
T[asta sosialistisessa yhteiikunnasa.
toUitosta,; jossa atomivoimaa
'tään esim. valtavien maa-als
uudelleen muodostamiseen siins
huolimatta pidetään sita kosxen!^
teelliset yksityiskohdat yhä
lessä, että s i t en kyettäisiin t
entistä runsaammin elintarviösii,
vesivoimaa sekä parantamaan
lä, j o l t a on h f l i um atomien
Tuloksena oli p a i n a v in ato)
n i i n epävakaa, että sen
kesti ataoastaan muutaman
j o n k a jälkeen se muuttui
laatuisissa prosesseissa,
täiseksi näkymätön alkuaine
pommittamalla curiumia alpäa-s
Täiriä alkuatae o n eräänlaisessa s
lalsuussuhteessa dysprosium-n
alkuaineeseen, jonka järjestys-?j
lektrooniluku on 66.
N i i n se maaUma muuttuu,
,—^ j ä m e sen mukana.
K u t e n olemme jo todenn«t
t u u n ä i t ä muutoksia niin lO'
k u i n yhteiskunnassakto.
•Mikään ei ole pysyväistä ja %\
tonta v a a n muuttuvaa. kebitP*
leistpn edellytysten mukaisesa
nemaJidollisuuksia.
Kapitalistisessa m a a i l m a^
kyetty käyttämään aw>nu^°^
hinkään muuhun k-uin a r v o j a ^,
miseen ja t u l e v a i s u u d e i ^^
tehriat edellyttävät sita J a r ^ j
samaan tarkoitukseen —
Les Con
Defauw.
Konsen
DefauH-
11 ja 25
tadiovei
realin t
uutta j a parempaa järjestclff»»!
taan. •
V a s t a sosialistisessa J^^^^^
vöidiari edullisesti käyti^
niitä mttien alkuaineidenaa_ ^
uua uusien
töj^, joista piemme mamöBs^
T ^ t ä o n k i n riiuuten todistus Neuvos- Jutiissa. — ' K a l i e Terä.
; 1 I 'f I
,1,1 t I \ki '
' fiy\ '.'I iy:'n