Vapaus, January 21, 1950

              Sivu 4 Lauantaina, tammik. 21 p. ~ Saturday Jan. 21
P k
^ j . ^ . tenkerholla on
, ll^sikfltkoiis
?"/t ' J l g r y . ; - ; . . -n^- —z
l - * * L ' f •P.^f'/-:-.^^ CSJ:n • Vaneoatre-
^ • i f Yfn osaston naistm fcerhon voosf-y
« i ; 1.'^ V kofeons pidetään ke^vfikkona.
|. J | t , ~ { ^ ^ ' ^ " lieäkkaimi pnä kello 7.30 iOalla.
Toivottavasti siihen mennessä Jo
ilmatkin lämpenevät, että nsbal'
letitän lähteä UlkkMU^^
V ' ^ H i tä kylmää Ja teiskaa on oliotkin
yl^ Osalle aivan tar^eek-sanoin,
tämä on kerhom.
jne, vnosiki^oiis,. josra.valitaan toi­mihenkilöt
searaavalle tplmlnta-kapdelle
Ja luodaan yleensä pohjaa
tblminnallemme Ja uosilte tavoit­teille
joari alhanutta. vootta varr
tep. strarella Joa-koUa
ilmoista ja muista piklmsei-koista
hnolimatia, ja tuokaa nusia
Jäseniä'tuUeasanhe Kerhossamme
onCtilaa Ja paikka toimia snn-mmhallekin
jonkolle. Siellä siis
tavataan. — E. N.
- ja SOlffO-isfa
mm
» I i i i»
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
Rduiiiatismin ja Wm\*
im
iTös iette; ole ^ s k a a n käyttäneet
reoSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nlvelreumatismin, hermotiilehdak-een
j a reumatismin pakotuksiin - »
nilri kokeilkaa sitä Jo T21NÄÄN
meidän kustatmxiksella? Sitä ovat
Jcäyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i
25 vuoden ajan Canadassa j a Y h ­dysvalloissa.
VltPAÄSTI TmXK LEHDEN
I ^ U K U O n X E .
imi'
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan k o t i.
osoitteellanne. • Käyttäkää 25 tab­lettia
vapaasti. Joa ette ole tyyty-vainen
tuloksiin, n i i n pyyd^nme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meille takaisin se ei
maksa teille mitään. Alkää lähet­täkö
lahsa^ ainoastaan hlmezme ja
osoitteenne:
BOSSE P B O P C C T S CO.
Dciit. B^S. Jnos r a n v e l l Ave.,
Chicago 45, m
Lähetetä»!!'meidän Canadan koot-tpTista
tulllvapaastl.
TIMMINS. OlfT.
mSm$X -1^ -f v a k u u t u k s i a ' . J a - m t e l ^ ^ X)oi
mUioh Bank Building, H n u n i n s ,
Ont. Morketteja, lainoja, bondeja
ja /Vakuutuksia.
liiliS'
Barnes Drag Go.
S a a l i Sfe. Sfude Qataato
RCA Victor Radioita
.Täydellinen varasfo lääbkeUfl.
Postitilaukset tävtetään
huolellisesti.
KRISTIINA
SAAREN
iHutsitoUe
Kuoli lammikuiin 20 p. 1948
^ r i tuonelan kehdossa rauhaisaa,
siellä väsynyt äitimme levon saa;
vain talven kylmät, myrskytuulet
hiille laulaa lai^ujaan.
Rakkatidclla äitiä muistvkvat:
imehesi VIkki ^ — -
Tyttäresi Ina *
Tyttäresi Impi perheineen
L O C K E R B Y ONTARIO
U h a n astlnen julkLsuustyö cn o l ­lut
vaan sellaista alkuvalmistelujen
parranpärlnää. Tästä, eteenpäin
kaikki tietoituksiet tulevat olemaan
enemmän tai -vähemmän virallisia se-icsteluja
sUtä mitä tämä C S J : n Port
Arthurin osasto "Isäntäosastona" ko-
>o alueen OÄasto'en inyötävaiiutu^-
ella juhlien onnistumiseksi millcin-
« n tekee tai teisemättä Jäitää.
Edellisessä lleaonanncssa jo telr
yleispllrtel^ei5ti selioa siitä miten j u h ­lia
valmista van komitean työ on sään.
nöstelty. Jokaisen Jacston muodosta­misessa
pidettiin sllinällä sitä, että
henkilöt pystyisivät mahdollliilmman
hyvin täyttämään tehtävänsä. Sitä
silmällä pitäen mintille määrättiin
tämä julkisuustyön, eli mainostuksen
teko tjulklscn sanan palstoilla. " L o -
sojätkä on fyysllUsestl kykenemätön
mihinkään tärkeämpiin tehtäviin, j o ­ten
pitäköön huolen mainostamisesta",
oli kansan yksimielinen päätös. D e ­mokraattisessa
Canadassa ei auta
vastaan hangotteieminen, joten täy­tyy
koittaa täyttää tehtävä n i i n hyvin
kun pystyy. Meitä on kaksi tässä
maihostustehtävässä joten ehkä voim.
me tehtävän jotenkuten suorittaa.
Tällä esipuheella siirrymme sitten
tarlsikallcmaan ensin kotinurkkien
touhuja Ja sitten vasta siirrymme
niinkuin sanotaan, ulos maailmalle.
Suurimman henkisen työn suoritta­minen
luonostaan lankeaa sekakuoro
Kaiulle. Olen silloin tällöin kurk-kaillut
kuoron harjoituksia {ja voin
hyvällä omalla tunnolla sanoa, että
kuorolaiset ottavat vakavalta kannal­ta
j u h l i in valmistautumisen. Vaikka
kuoron 'johto onkin nuoren Ruth Saa­ren
j a apulaisensa nuoren tyttösen
käsissä, panevat he jääräpäisemmän-k
i n miehen tottelemaan tahtipuikko-aan.
Slltäpuolelta voimme olla huo­leti,
että kuoro csaltaan voi tarjota
täyslpälnoJsta "ravintoa" juhlayleisöl­le.
V Ulkonaisesta koreudesta, kuten
laulajien puvuista en ole saanut vielä
haravlini, mitkä värit tulevat ole^
maan^ mutta siitä minä olen var­ma,
että silmiä hiveleviä ne tulevat
olemaan. Juhlanäytelhiäksi on valit­tu
"Rykmentin soittaja"- Sen näyt­tämölle
asettamifiesia huolehtii osas­ton
näyttämö Jack Kosken ohjauk­sella.:
ko£k«h Jaaikko tällä hetkellä on
paremmin sairaiden kuin terveiden
kirjoissa, mutta toivotaan että hän
tervehtyy ja asettaa "Rykmentin soit­tajan"
vähhitään yhtä kypsänä rämp-pivaloon.
kun "Kosijat" viime alueiel-
Jlslsisa läuluijuhllssa. Vanhan tavan
mukaan juhlien yhteydessä tulee ole­maan
urheilukilpailut. Siltä hupleh*
tUv. - ' J a U . - s e u r a Isku. s
Tässä yleispiirtein suunnitelmat
Juhlien täältäpälh valmlstettavastr
henkisestä puolesta. Käytänhöllise
juhlien valmistelut ovat myöskin j uh
lakomltean piirustuksissa tavailisi
l^.bmmat, sillä olemme lähtökohdaksi
ottaneet 10,000 juhlavierasjoukor
mahdollisesti siinä tulee laskuvirhe
icun otetaan huomioon että rajan t r i
elia puolen tässä lähimmässä naa­purissa
samoina päivinä on suomalai­silla
omat kulttuurljuhlansa. Muttr
kun panee mahdolUslmman korkean
tavoitteen siitä on Varaa tinkiä. .
Mitäkö sitten ulkoa kuuluu. Viim<
Isesänä täällä oli Torontosta käymä'^
sä D. j a Väinö Bohmln pojat. Ht
tclvat sieltä terveisiä, että Torontosta
tulee melkein kalkäsi suoroälalssyn
tylset nuoret j a vanhat ketkä kyn­nelle
kykenevät. Kalkki laulukuorot
j a soittokunta sekä Juhlavieraita n i ir
paljon kun on mahdollisuus saada
lentokoneita. "Lentämällä me tulem­me,
sillä ei ole aikaa maata myöter
madella", puhelivat pojat intiolssaan
Yhtä lupaavia viestejä ön tullut Sud-buryn
perukalta 'ja pohjols-Ontarios-ta,
Sudburyn naislaulajien väritkin
on jo melkein tiedossa. Vihrei on
pääväri. Sopii sitä ihailla juhlakcn-tän
kesän kuulasta taustaa vasten.
Juhlien kohokohdaksi varmaar
muodostuisi, jos millään keinolla o l i -
suurimtnan
on
mmm feil
iiii
iii» «
• li.-C: 'i
• UXs •lii. •
iti •
Täten ilmoitan, että mieheni
kuoli kolonaan Sault Ste. Marieasa tammikuun 3 p:nä
1950. Hän oli syntynyt Suomessa Jalasjärvellä ja oli
kuollessaan 65 vuoden ikäinen.
Lähinnä häntä muistamaan jäivät vaimonsci Aune.
ja tyttärensä LUlian Liikala seka yksi sisko Sault Ste.
Mariessa, Canadassa ja veli Suomessa sekä muita lä­heisiä
sukulaisia tässä m a a ^ ja Suomessa;
Iki rauha nukkuneelle,
manan maille muuttaneelle.
AUNE J A LILLIAN.
I,ausumme kauniit kiitokset kaikille, jotka a\'ustivat
meitä hautajaistilaisuudessa.
AUNE J A U L L I A N L I I K A LA
Hearst Ontario
Canadan paperi- ja pimmassateol-lisuiis,
jcka edtistaa hoin neljähneissan
Canadan ulkon^anviennlstä. alicaa v.
1930 heti halvauttavan kriisin me;r-
^eissä. Yhdessä maataloustuotteidfn
markkinairt probleemin kanssa papt^>
r i - ja puumassateollisuuden kriisi^
.naerkitsez katastroofista vaikutusta
keko Cariadan taloyteen. Nämä kait,
'A jättilälstuotannon vientialaa y h -
deiiä puutavara- j a muun teolllsuu-rien
kanssa, ovat ensimmäisiä kylmäi:
rodan uhria.
Kjxfio.icilehtlpaperib vienti ei-tSo!-
!«;im3lhln cn käytännöllisesti-sanoen
;roVGna3n loppunut. K u n Yiidysyai-
;äi V. 1949 hisM hjnfln suuren ostn.
meidän vientiämme, n i in tuntuisi j ä r .
jettömältä u.ckoa. että se tulisi edell-leen
nielemään meidän suunnattoman
sanomalehtipaperin tuotannon, san
lota jää yU omaa kulutusta varten,
(Meidän paperituotantomme ylitti v,
1949 huomattavasti yil viisi miljoo­naa:
tonnia, josta 90^ prosenttia vie­tiin
USA :n.)'
Varhain v. 1949 puolivalmisteiden
puumaasatavarain kysyntä Yhdysval-
:cissa laski jyrkästi. Myöhemmin
Marshall-avun varoilla rahoitettu
muihin maihin vienti laski huomat­tavasti.
'EI tarvitse olla aslantimtlja
havaitakseen edessä olevan onnetto­muuden,
joka johtuu satelllttlmalsesta
rilppuvaisuussuhtelsta A m e r l J c a n
: 5uniiltelmaan, politiikkaan, m a r k k i ­noihin;
erikoisesti koska Amerikka
itse on järkyttävän kriisin aatossa,
Yhdeksän vuotta on Canadan pa­peri-
Ja puumassateollisuus jatkuvasti
laajentunut ja tuotanto kasvanut.
Sen tuotannon arvo v, 1949 oli huo­mattavasti
y l i biljoona dollaria, k un
ottaa lukuuri jNewfoundlandin tuo­tannon.
kos^<^ se o h tuottanut ää­rettömiä
voittoja, niin pääomia on
jatkuvasti kiinnitetty^ uusiin teolll-suuslaitpksiin.
Uusia paperitehtaita
oh rakerinettu ija niiden tuotanto­kapasiteetti
cli y l i kaksi kertaa cen
määrän mitä se oU sodan edellä. (Äs­kettäin
ilmoitettiin, että Albertan h a i .
litus on myöntänyt. 1,500 neliökilo­metrin
alueella hahJtuuoikeuden E d ­monton
Pulp and Paper Millsllle kun
se rakentaia 10 m i l j . dollaria maksa­van
paperitehtaan, jorilta tuotanto
tulee olemaan 200 tonnia päivässä
ja tämä on hyvin tyypillistä; kalkki
tämä huolimatta siitä, että.Pprt A r ­thurista
itään 30-luvulla rakennettu
Lake Sulphite Pulp Co, jonka myö­hemmin
otti käsiinsä Bromptpn Pulp
and Paper Co., ospitti taloudellisesti
värarikkoutuneeksl!) " .
Nyt kun markkinoilla qn selvä k r i i ­sitilanne
tämän teoUisuusaian edessä
N}n suiurempi vaara kuin 30-luvulla,
ioUoIn hallitusten täytyi tulla vä­liin
Ja kpntrolloida tuotannon jakoa
ja pelastaa kUnnittäjät sekä koko
tecllisuiis täydelliseltä .vararikolta.
Samalla kun. kylmän sodan aiheut­tama
kaupan supistuminen jouduttaa
j i i s i a vlentiUikkeen supistamisen
auodossä, iiiin kotimaiset mat&adnat
yöskin vähenevät koska tuotannon
a Ihmisten ostokjryyn välillä kas-^
aa juopa. Pyrkimys tuottaa mah-
' :llisimman paljorv vähillä tuotaiit:-
:uEtannuksilla on tuottanut suuhnat-umia
voitta/a :e'JllisuiTden omistajiMe
>'ia tirkoittaa samaa kuin työläis­ien
palkkain laskua. Ns. paperimas-
!- Ja paperitsoUisuuden modernlsoi-nisen
suunnitelma todellisuudessa
rkoiJtaa j-ittiläismälsä työnkllhdy
ystä, Ja se rahoitetaan sota-alkänä
: - .senjälkeen tehdyillä suurilla vol-ilLi;
Tämän Johdosta tuhannet p a -
tehtaiden työlälse- menettävät
yömaansa pian. Tämän johdosta cn
o joissakin paperitehtaissa eröitettu
työläisiä. .
Tämän työn kiihdyttämisen ohella
letaan: väsymätön taistelu paperlteh-aiden
työläisten palkkojen alenta-niseksi.
Tämä palkkdjen alentami­nen
on jo käynnissä yhdellä ja l o i -
ella muotoa metsissä, jossa suurin
sa tämän teollisuusalan miöhlä on
yössä. (Äskeinen paljkkojeh alen-aminen
Newfoundlandissa oh koh-
\.reettinen esimerkki siltä mitä v o i -
aa cdottaa.) Tällaisten järjettömän
rltyksen •työläisten elintason alen­emiseksi
voidaan vain estää kaikkien
iirjestyneitten työläisten yhtelstoi-linnan
avulla. Jos työläiset koko
x>llisuusalalla (tehtaissa ja metsis-ä)
yhdi5ty\'ät suojellakseen' palkko-aan
ja työsuhteitaan voidaan tämä
Jika välttää. Se on sellainen haaste,
oka; on liian,kallista sivuuttaa taik­aa
olla tekemättä 'jotain. Kaikilla
nitä tapahtuu jättiläismäisessä puu-nassa-
ja paperiteollisuudessa oh v a l -
cutus koko Canadan talouteen.
Huolimatta siltä että v. 1949 sano-nalehtipaperi-
puumassa- ja puu-
-.avaratuotanto n o u s i , n i i n työvoimaa
ähennettlln,, Itä-Canadassa vain 50-
'5 pros. työläisiä öli työssä verrat-una
edellisiin vuosiin. Muutamat
'liteet ovat vaikeammin kärsineet
•.uin toiset. Tämä on johtanut ylei-een
huolestumiseen ja yleiseien ak-iivisuuteen
keinojen etsimiseksi t i -
•\nt?en korjaamiseksi. Se on ddhtanut
iertämättömään riitaan pienten
•isityisten tuottajain ja suixrten mo-
Kii^^ Bruce Magnuson
BnVCE MAGNUSON
qppollkorporatlolden kesken; puuta-varatuottaijain
tja paperitehtaiUjoiden
kesken; kansan ija hallituksen välillä
metsäpolitiikan kritiseeraamlsen muo­dossa;
kaikkeen tähän on johtanut
työttöipyysprobleemi j a metsäteoUi-suuislen
tavarain markkinoille lä­hettäminen.
"Myittä, inie clisimme todellakin so­keita,
jos me etsisimme markkinoiden
kehittämisen j a työttömj^d^ syytä
huonosta metsänsuojelupolitiikasta
taikka sen puutturhisesta, taikka k y ­seessä
olevan teollisuusalan eri inte-ressipiirien
välille kiertämättömästi
kehittyvästä kaaoksellisesta talsteius-ta.
On totta, että kalkki nämä tosi­asiat
tulee ottaa huomioon j a ratkais­ta
tavalla taikka toisella.
Mutta kaikki Mmä tulevat mitättö­mäksi
sen t u b o l M n * r l i s t a rinnalla,
joka nykyään kel^ttyy metsätuote-tMlUsuudes£
a. ealkoisesti puumassa-ja
paperiteollisuudessa. Joka syntyy
suorastaan Ybdysvaltato kelcotefcoi-sesta
i ^ p a n rajoituksesta, jota käyte
cään aseena kylmässä sodassa sosia­listista
maailmaa vastaan. On s^l-yastikhi
toivoton tehtävä käsrttäe
'.•i-nhpia ratkaisukeinoja uusien en-nentuntem^
ttcmien probleeihien rat­kaisemiseksi.
Yritys aientaa eUnta^oa kasvattaa
kotimaisen talouden sisään syövän,
jonka meidän täytyy juuria pois te-hokkaaUa
Qröväestön toiinenpltelllä Ja
pakoittaa muuttamaan sellainen tu­hoisa
politiikka. /lämä probleemi on
i a i k k l e n . tyffläisteh, olivat^a^ ne
kämpillä taikka tehtaissa, työssä t a i k .
Ira työttömänä. Joid$n tiUee olka
Olassa taistella paremmin kuiii kos­itaan
eimen pelastuaksemme kriisin
suurimmalta onnettomiradelta, jäka
voi kuluvan vuoden aikana puhjeta
kaikella voUnalla^ ellemme yol p a ­koittaa
harkiisemaan vakavien as­kelten
ottanUsta sen s e u r a i l l e n vält­tämiseksi.
Nykyhieti työttömyyis xiäyt-tää
mitättömältä sen rinnalla Jos
paperitehtaitten tuotanto k a t e i s t a an
puoleen nykyisestä. Sikä tämä ole
mikään myytti taikka mahdottomuus,
vaan uhkaava mahdollisuus.
n mahdollista Vancouverin toverien
osallistua vaikkapa pienempänä jouk''
V:ona juhlien ohjelmaan <ja olemaan
'uhlissa muikana. Silloin juhlista
odella mjiodostuisl ylelscanadalalset
kulttuurijuhlat. Itä iJa länsi löisivät
veljenkättä lännenlulrön alueella. M i .
tä ajattelette Tyynenmeren asujam­me.
Losojätkä.
Fort A r t h v . — Tämä on nyt tois­taiseksi
viimeinen kerta k im alle-kiroittanut
naputtelee osaston toimin,
taa koskevia uutisia. Minä olen vii­meaikoina
huomannut melkein kaik­ki
asiat olleen tuplattuna Vapaudes­sa.
Toimituskin on nähtävästi pel­kästä
kohteliaisuudesta antanut tilaa
niille. Laulujuhla meihingistä minä
tulen edelleenkin aika ajöttain tie­dottamaan,
sillä siihen minut öh vel­voitettu,
siitäkin huolimatta^ vaikka
he tuplaantuisivat kymmeneen ker­taan,
sillä se homma mielestäni on
rilin valtavaa joukkotoimintaa, ettei
shtä koskaan tehdä liikaa julkisuus-
.työtä.-.-;.:^
Pajusen A l l i minua pyysi pistämään^
muutaman sänarx paperille " K u l k u r in
morsiamesta" Se esitetään toisinto­na
CSJrn Port Arthurin osastop näytr-tämöllä
tammikuun 21 p.' ,A11I ja
A l l i n näyttelijätoverit toivovat, että
yleisö täyttäisi katsomon, viimeistä
Istuinta myöten. Tclvottavastl sil­loin
sää o n suotuisa,"" että farmlseu-dulltakln
on mahdollisuus tulla seu­raamaan
hyväslsältöisen näytelmän
eheää esitystä. Minä olen varma,
että toisintoa tulee sellaisetkin Ihmi-seit
katsomaan mitkä näkivät ensi­esityksen.
Muistakaa siis 21 p. kään,
tää autojen keulat kohti Port' A r t h u -
28 p. tamniikuuta on jotain uutta
osaston haallssa. Useampi viime vuo­den
ajalla Yhdysvaltain lehdistä luki
mainintoja Maila Talvion romaanis­ta
"Kmeän P i r t i n hävityksestä" teh­dystä
elokuvasta. Kuva poikkeuk­setta
sai hyvän arvostelun. Nyt kuva
on saanut Ontarion filmiläutakun-nan
hjrväksymisen, joten sitä voidaan
esittää Ontariossa kalkkina viikon
päivinä, mutta el sunnuntaina. C S ­J
r n tpk on hankkinut filmilautakun-nan
luvan joten sillä on myös oikeus
sitä vuokrata esitettäväksi.
CSJ: n Port Arthurin osasto on
vuokrannut filmin "Pimeän phrtin hä­vitys
j a sen' esittäminen tapahtuu
28 p. tammikuuta. Kuvan esitys ot­taa
aikaa lähelle 3 tuntia. Joten
nauhaa lienee kilometri kaupalla. S i l -
Iplh on siis Port Arthurin j a ympä­ristön
suomalaisilla tilaisuus nähdä
hyvä suomalainen kuva, joten minä
kehoittaisin kaikkia joilla suinkin on
tilaisuus, tulemaan esitystilalsuuteen.
Me tapaamme olla erinomaisen ahke­ria
kannattamaan ja nauttimaan y k ­sityisten
suomalaisten taiteilijain n i ­mellä
kulkevien Jianurl-ym. esityksiä,
käytämme^palstamääriä lehden tila^
paikkakurman puhveissa, edlstääk-semme
jonkun yksilön kuvaesityksiä
tai miuta kommervenkkeja, . Nyt
meillä oh tilaisuus näyttää minkä-verran
meillä on innostusta uhrautua
joukkotoiminnan hyväksi. Tilaisuus
on puhtaasti Suomen parhaimpien
joulckoon kuuluvan, aiheensa j a tek­nilliseen
valmistukseen nähden todel­linen
taidetilaisuus. Mahdoilliset ker-tj'vät
varat myöskin menevät joukko-toiminnan
hyväksi. Ontarion halli­tus
on asettanut 20 pros. ns..,sairaa-laveron
joten isekin vero menee y h ­teiskunnan
hyväksi. Tältä pohjalta
asiaa katseltuna meidän pitäisi olla
vähintään yhtä anteliaita ja kilrmos-tuneita
tällaisiin tilaisuuksiin, kuin
yksilöitten, tilaisuuksiin.
"Pimeän pirtin hävitj-ksen" esityk­sestä
aikanaan tullaan ilmoittamaan
lähemmin Vapaudessa maksettuna i l ­moituksena
j a paikallisesti lentoleh­tisinä.
Jos 5>-ystä tai toisesta ette
sattuisi niitä näkemään, niin pistä­kää
seinäkalenteriin merkki 28 p.
päälle ja kirjaimet " P P H " . Sopikaa
myöskin aikanaan naapuriime kans-
Kerttu tuo silloin känkinsä viettä­mään
"Laskiaiskethuja" näyttämölle.
Näytehnä kulkee täällä yleisesti nuor­ten
näytehnän nhnellä. Mitä mhiä
olen haraviihi isaahut, esitotyy siinä
joitain puoUvanhoja nuoria. Voivat
sielultaan pila hyvhikln nuoria. Enin
csa on kuitenkin laitaankin nuoria,
joten se puoli asiassa on selvä. Y h ­tenä
uutuutena näytelmässä, tulee
esille se, että ummikko toisenkielinen
puhuu suomea. Monia raiuita pikku-nlksejä
esitykseen on 'kuulemma a j a .
teltu mistä ei sivullisille sanota ja
jotka ihhenevät vasta esityslltana.
Kerttu pyysi puustaamaan näytelmää,
mutta pyysi samalla ettei ohjaukses­ta
saa mainita mitään.. £i mainita
ohjauksesta halaistua sanaa, vaikka
..ihminen jo aikiiun on murehtinut
.päätisä ha,rmäaksi näytelmän omiis-tumisesta,
"Lasklaiskemut" on kuvaus Suo­men
kansan laskiaisjuhllen vietosta.
Laskiaista Suomessa minun uutena
ollessani vietettiin 'kansallisena j u h ­lapäivänä.'
Siansorkka Ja papurokka
oli sen päivän Juhlamoka, ^ l ä n nuo­rat
j a vanhempia Joukossa kdcoon-tuivat
kelkkamäkeen laskettelemaan
mäkeä. Mäkien pKuudeUa saatiin
selville tuliko hyvä t a i huono pellava-vuosi.
Jos onnistuttiin ilman kaatu­matta
laskemaan pitkämäki, merkitsi
se hyvää pellavasatoa Jne. Tavalli­sesti
iltapäivä Joukolla temmellettiin
kelkkamäessä. Sitten jokainen söi
kotonaan sorkkarokan Ja sen jälkeen
kokoonnuttiin johonkin talon phrt-thn.
nuoret tanssimaan Ja pikkutai-kojaan
tekemään. Vanhempi väki Ja
erikoisesti miehet muodostivat oman
juttukerhonsa, jossa muisteltiin kym­meniä
vuosi takaperin, millainen i l ma
ja miten kunakin vuoten laskiaisen
vietto onnistui' j a pitikö taiat paik­kansa
vuodentuloihin nähden
Minä olen monta kertaa Jälkeenpäin
ihmetellyt senaikuisten i&kojen muis­tin
tarkkuutta tapahtuneista asioista.
Emäntäväki taas niissä tilaisuuksissa
pohti, kuinka monet häät saadaan
vuoden kuluessa. Mahtaakohan T o -
rikan Miinan ja Alatuvan Asariak-sesta
tulla pari jo tänä vuonna. S a ­malla
kun pohdittiin naima-asioita,
käytiin läpi ennen tapahtuneet o n ­nettomat
ja onnistuneet yhteenme-not,
eikä keskustelussa unohdettu
. kummituksiakaan. '
Minä en ole lukenut näytelmää,
"Lasiklaiskemut" mutta minä luulisin
sen pohjautuvan ainakin osaksi mai­nittuihin
aiheisiin. Sittenpähän näh-dään
kun se kävelee rampplvaloon.
Tupa täyteen silloin Ihmisiä, sillä
illan vieton tarkoltiis on: '.'Canadan
suomalaisten historiatyön" rahasta­minen
on jokaisen velvollisuus t u ­kea.
— Losojätkä.
Bomid I,ake. Tk. 15 pnä Echon
iiiihtäjät «suorittivat viimeisen erän
sarjahilhdoisfe. Miehet j a alle 18 v,
pojat hiihtivät 5 km. matkan. Tä­mä
hiihdettävä matka o l i raskaampia
murtomaita mitä yleensä suomalaisis­sa
seuroissa crn, joten voimmepa sa­noa,
että pojat saavuttivat aika hjrvät
ajat. Ikävä vain kun eivät kaikki
hiihtäjämme voineet osallistua tä­hän
viimeiseen erään sarj ahiihdois-tamme.
kiiten Leo j a ' J o hn Korhonen,
jotka joutuivat työsuhteiden tähden
lähtemään -pcls paikkakimnalta. Ja
entäs slttöh yksi meidän uskollisista
nuorista hiihtäjistämme K . Mähönen,
j c i a joutui olemaan pois sairauden
tähden j a samaten yksi tytöistämme,
nim. Aili Salminen. Toivottavasti
Kalevi parantuu siksi k im tulee lähtö
Eteläpäähän nykäsemään siltä poh­joisten
setnojen pokaalista. Olihan;
meillä kyllä uusiakin tulokkaita, R.
Niemi hUhtl ensi kertaa aUe 15-v.
Joukossa j a pisteli tämän 2 km. mat­kan
naurussa' suin saavuttaen par­haan
ajan. Muuten täslfä sivumen­nen
voin huomauttaa ,että hjnrlä
pitää olla toisilla seuroilla naishiih­täjät
jos ovat parempia kuin ovat
Nancy j a JKsllenl, En silti kehua
halua mutta mestaruuskilpailuissa se
nähdään, että onko puheessa perää.
Ajat viime smmuntam kilpailuissa
jakautuivat seuraavasti:
5 km. O. Torikka 23.36, J . Branny
24.18, B i l l Mäki 25.30, H . Mattson
28.52, O. J u n n i l a 29.04.
Pojat alle 15 v. 2 km. matka: R.
Niemi 11,41, K . Korhonen 1153, P.
Wtotteri 13M, A , Strand 14.14 ja
Joe Robar 16.04.
Tytöt hiihtivät myös 2 k m saavut­taen
seuraavat ajat: Helien Auranen
12.26, Nancy Branny 12.38.
Käiklsä ; ^ q i i e matkaa hiihtäneiden
yhteeiiiäsketut ajat ovat seuraavat:
Yleinen sarja 10 km, yhteen las-kethi
atk;a;#m Mäki 51.02, alle 21 v,
sama matl^a Olavi Torikka 50.33. S a ­malla
matkalla alle 18 v. poikain y h -
teenlaskettu^aika Jorma Branny 51.58,
O. Junnila 60.47. Poikain alle 15 v. 4
km. yhteenlasketut ajat. Kaino K o r ­honen
24.10, P . Wintteri 26.43, Ä.
Strand 29,52^ Tyttöjen, sama matka
Nancy .Branny 25.44.
Täsfä jopussa haiuan Hiihtäjillem­me
huornaiittaa, että Vaikka sarja-hiihdot
on loppuun 'hiihdetty n i i n ei
se tarkoita sitä, että harjoitukset lop­puvat
siihen. E i pojat, vaan sitä on
painettava päälle samalla tavalla koko
hiihtokausi. Nancylle j a Helienille
sanon, että lisää harjoitusta sillä
näytätte olevan hyvin tasaväkinen
pari ja vielä tulee olemaan kovia
koetuksia tämän talven aikana, niin
ainakin luulen. — Geo.
MIKSI KÄRSITTE KYLMETTSCMISES-TÄ
saadusta: ySKÄSTXrEsfökäa se
eurooppalaisiUa DIANA-TIPOILLA, eu­rooppalaisen
f prmulah mukaäii tehdylll
lääkkeellä, mikä nykyään tmmetsi;iaai
kaikkialla Ganadassa ja Euroopassa.
Muutama DIANA-Hppa sokeripalassa
täi kuuman veden kanssa otettuna gjut-taa
heti huojentamaan KYLMETTYIia-
SEN kautta saatua YSKÄÄ, nenäkatiö:^
ria, kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, henkitorven tuleh(iuksessäV'se
lievittää korva- ja hammasldptia ja dn
erinomaista kurkun kxirlaamisessa ja M -
peitten ikenien parantamisigssa. Useiiri-r.
nissa canädalaisissä kodeissa on nyky­ään
yksi tai kaksi pullollista DIANA-iippojg
hy.^^in käjrtöniiöllisenä lääkkeenä
^rs.sisin ia tälläsin: Alkaa salliko K Y L ­M
E T T Y M I S E N , kautta osaamanne : ^ 5 ^ ;
KÄN pitää leitä vuoteessa. /.Hakekäav
puiioHinfj'-! IrlÄNA-tippoja paikallisesta
rchdoskaupastanne täriään. Ellei siellä
ole: niin .keboJ..ltä.k&ä rohctoskauppiasta;
hankkimaan sitä lääkkeiden tukkukau-pasra.
Hinta *1 p u l l o .
Valistusta nietrsätyöIäisUle
Neuvostovaltio pitää hyvää huolta
työtätekevien vallstustaipeiden tyy­dyttämisestä,
" o i k o i s e n suuria v a ­roja
Earjalais-suom^aisessa tasavaL
lassa myönnetään valistustyön suo­rittamiseen
metsätyöläisten keskuu­dessa^-
' •..
Tasavallan metsätyömailla pn tänä
vuonna 16 vaUstustaloa, 133
nurkkaa, 22 pientä rädioasemad
radiovastaariottajaa ja 263 Mijsj
Täffän talven aikana tulevat 1
Igrömailla vierailemaan valtlcnl
monia j a l a u l u - j a tanssiyhtye ]
-tele. Valistus- j a iltamatUafcn
järjestävät myöskhi paikalliset 1
kerhot.
Hsuniltonissf^ St. C^tlismnessa
99
Hamilton. Winier GardenSi Oltawajä Burton St. kulma,
k^sldviikkoha. tamnuk. 25 p».. kello 8 i.^^^^
I^t. Catharines. Ukrainian Haali. 85 H a y n ^ Ave..
torsiaina.lammik. 26 p.. klo 8 i.p.
''K0SKE^#i^yi^N LAULU"
Hamilton, Winter Gardens. tiistaina tammik. 31 p.,
;':.• kello8illalla. / ' ^ * •
St. Catharines, Ukrainian Haali, maanantaina, lammik
30 p;, kello 8 illalla
Viljo Heino jälleen
Suomessa
Helsinki.^ (S-S) — Tammikuun
l i pnä saapui suurjuoksijamme V i l ­jo
Hehio-Brasiliasta hatuttcmana ja
muutenkin kesäasulsena Suomen pak­kaseen,
t o s i n ilma oli j o lämmennyt
koko lailla,mutÄa hytisevän . näkyi
Viljo kymmehastelsessa pakkasessa.
Hän kertoi icilpailun olleen kireän a i ­van
loppuun saakka jaamerlkkalaineh
Stone öli jäänyt hänestä vain nelisen
metrläi Tämän kuun 27 pnä Heino
matkustaa Ylidysvaltoihin, jossa hä­nellä
on halmikuim 11 pnä ensimmäi­nen
kllpaUunsa. -
Ennätys alallaan
Avioeroennätys lienee kiistattomasti
Saudi-Arabian kuninkaalla Ibn S a u ­dilla,
joka on tähän mimnessä ottanut
260 avioeroa. Entiset vaimot sanotaan
saaneet hyvät taloudelliset korvaukset.
Kerrotaan, että alamaisetkaan eivät
ole avioeroista erikoisen tyytymättö-iniä,
sillä kuningas noudattaa lakia,
joka määrää, ettei hallitsijalla saa olla
enempää kuin neljä laillista aviovai­moa
yhdellä k o l a a.
70-vuotias Ibn Saudi on vihitty tä­hän
mennessä 164 vaimoon — keski­määrin
5—6 kertaa vuodessa. Y l i h a a -
remistaan — laillisista vaimoistaan —
Ibn Saud on saanut 135 poikaa, mutta
tjrttärien lukumäärää on tuntematon.
Huhuillaan muuten, että hänen m a ­jesteettinsa
parhaillaan harkitsee
avioeroa no. 261.
"Joutilaisuus Jotahi teettää."
Uusi neuvostofilmi
esitetään Torontossa
tammikuun lopulla
Toronto. — Uuden "Kylän opetta.
ja"-nimlsen iieuvostofilmin canada-lalnen
ensi-ilta ch perjantaina tk; 27
pnä täkäläisessä King-teatterissa C o l ­lege
ja Ätonning-katujen ktdmauk-sessa,
ilmoitettiin täällä vume viikolla.
P i i m i n esityksen sanotaan kestävän
seuraavan -riilcon aijan.
Uuden tijmin pääosassa on Vera
Meretsfcaija,'jolca on entuudestaan hy­vin
tunnettu neuvostofiimln ystäville
esiintymisestään aikaisenunlssa fil­meissä.
"Kylän opettaja" ön erino­mainen
iiäyte lumitaiteesta. • Tämä
100 minuutin i i l m i on voimakas draa­ma
Venäjän. historiasta ensimmäisen
maailmansodan edellisistä ajoista
lähtien nykypäiviin saakka. Kuvassa
kenrotaan kaukaisen siperialaiskylän
opettajan työstä yrittäessään saada
oppilaansa käsittämään ympärillään
olevan maailman, jonka kautta häh
onnistui.välUämään henkilökohtaisen
murhenäy.telniän.
CSJ:n Toronton osaston päyltelijät esittävät
SUNNUNTAINA TAMMnCtUN 29 P:NÄ
kello 2 iltapäivällä
kaiir.iiTi unkiir:!ai.«en 3-näytöksisen kansannäy'r-lmä
Plirj. .Anionio Morosco .
HENKILÖT: • - .
Marloi-a . . . . . ' . \ . : . . . ; , r . .
Ki-.ouvan. iaanex; t;et:U:sä.... .: ..V . • . . . . . . .
Gr.rson Sandor, pn imen . . . . . : . . . . . . . . . . . . . . . . ..
.Mania, kukki . . . . . , . . . . . . . .', .....
KardcA- Saudor ;,...
•D'im.'.'lrius, rikas alanomistaji
S t r r r k c i l r h . v\ki\v t jianiimi.sta Ja • . . : . . . . . . : . : . . . .
meresa, hänen tyttärensä
Sari, palvelustyttö
Ohjaus: Aarto Latvala
• ..: .. :• A J^Ä""
.... S V-^-u
E l i . Poh.ol»
Eila Altto!»
Tervetuloa katsomaan ja nauttimaani
NÄYTTÄMÖKOMrm
sa. että silloin mennään Port Arthu­r
i i n .
Siirrymme nyt helnUkuiiui: 11 p.
Silloin on osaston talolla iltama h i s - ; — Kalkkuna kuuluu fasaanien fael-torlatySn
rahoittamiseksi. "'Kiosken moon. .
Suomeii * taidenäyttely
avattu k'Varsovassa
»Helsinki; — (S-S) — Suomalainen
taidenäyttely avattiin tammik,'10 pnä
Varsovani kansallismuseon suurissa
näyttelysaleissa. Avajaistilaisuudes­sa
c-ll läsnä, monisatainen kutsuvieras
joukko. Varsovan diplomaattikimta
ja kulttuuripiirit olivat runsaasti
ediBtettuIna.; Puolan eri museoiden
johtajat ovat jo mieskohtalsesti anta­neet
näyttelystä odottamattoman ylis.
tävän arvioirmin. Järjestelyyn puo­lalaiset
ovat panneet suurta huolta
ja näyttelysi Ut rvat ^oistayt.
Taidenäyttelyn avajaisten johdosta
oli ministeri- ja rouva Jämefeltillä
k-dissaan iltapäivävasfaanotto, jcssa
nähtiin Puolan kulttuuriministeri
I^bowski, museoiden ylijohtaja L o -
rentz. 'puolalakien näyttelytalo
t a koköiiaisuudessaan sekä kulttuuri-
Ja taide-elämän edustajia.
Kirj. Maila Talvio
Esitetään
CSJrn PORT ARTHURIN OSASTON HAALILLi
316 BAY STREET
LAUANTAINA T A N M M ^
* Esitykset alkavat seuravasli:
K l o 2 ip. - k l o 5 1p::-:klö.8.3a ip,^^^. •
Sisäänpääsy: aikuisilta 60c — lapsilts 25c
Esitys kestää noin kakisi ja puoli tuntien
Saapukaa katsomaan Ja kuulemaan tätä k i r j l u ; -"
.suomalaista elokuvaa.
CSJrn PORT ARTHURIN
4- 1