Vapaus, November 28, 1950

              Tiistaina, marrask, 28 p. —- Tuesday, Nov 28
tndepehdettt Ittbi»
nnisb Canadians. flS'
KOT. etb. 1917. Aathotized
dass tnall by tbe Post
O^Mittnent. Ottawa. Pi]l>«
tltrioe wee]c}y: T u e s d a y s ,
1 ^ andSaturdays Iqr Vajpaas
dSff C ä ^ Q y I.td, at 100-102
V/^ Sodbusy, O n t , Canada.
Tefepfaones: Bustneis Office 4-4261
Editorial Office 4-4265. Uanaser
B. Bulcst fiditor W. BUtmd. Maflfng
addresa Box 69. JSudtNor. Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of d i ^ e .
^^^^^^^
Canadassa: 1 vk. 6J00 6 kk. 325
3 kk. 2X)0
YhdyB7äIUtoa: 1 vk. t i » 6 kk. 3-60
SUMncssa; * vkj 7 i « r « IOL 425
Mitä muut sanovat
4>' f m -m
f r '^1
4 ^
M J ? . f, M <
-,1
t ! '
-mi'
Ei ole - ja on taas
Xe Suomen "kommuniitJt" ovat. kummallisia ihmisiä: MikäU
•voidaan Toronton Vapaan Sanan jorinoihin luottaa^.niin toisinaan ei
- «Suomessa ole '•kommunistejä^ollenkaan. tai jos sieltä ''Lapin raukoil-tfk^
ntjoSliB "joitakin komilitunisfcja'' löytyisikin, niin h'eil{ä d ole tuon
^idfVStaAM&tB sananvaltaa Suomen ai>ioihin, sillä Suomen kansa vihaa ja
jljpt^katsoo ''kommunisteja".^/Xai» yleisessä prqjagandassa. M u t ta
^Ö$ir{in i^ u l l i s t a korostaa "'kommunistien" voimakkuutta, niin silloin
ii^^ Vapaan Sanan Suomi-Seuran uutisen päälle pykätä tallai-
"UAmAti E N K E L I " JA
HASfEK ' ^ f i J U S l r S O T A M S A*
Rauhan byväksi mei&in toUsl olla
valmiuia. Ja juUstaa meidän tavoit­teemme,
ma-gamaan minkä tahansa
fiinnan, vieläpä sodan aloittamisen­k
i n hinta, pakoiitaaksemme yhteisr
toinUntaan rauhan hyväksi,
i Vain sellaiset voimat, jotka eivät
halua rauhaa, vastustaisivat meidän
ponnistelujamme kansainväliseen
taisteluun sekaantuneiden vihaoiie-listen
maiden muuttamiseksi raUhalli-
£eksi maailmaksi; Ne leimaisivat oh­jelmamme
iniperiallstiseksi hyöi-t^
sohJelmaksL Me ottaisimme oma­hyväisesti
vastaan tämän parjauksen
sillä toteuttamalla lujaa vastaehtoa.
rauhaan pyrkivää ohjelmaa, vaikka
se antaisikin todelUscUe demokratial­lemme
uuden luonteen — iiyökkiys-
V « ^ ^ i n fptstkko: ''Kommunistit pelastivat Kckkoseq^" (Torstaina, mar-i
n ^ . * 2 3 pnä). Suomen "kommunisteja" ei siis ole toisinaan missään,
R i i t t a kun heitä tarvitaan, niin '"kommunisteiksi" leK-otaan ainakin
^^j0ki :^dl:läiset ja he voivat tehdä ihmeitä ja 'pelastaa" vaikka Kek-
Ittöefa hallituksen:
^'arkoitus on tässä ilmeisesti se, että saataisiin Suomen ''kommu-
H i k i C l^unatuksi maalaisliittolaisen hallituksen pöngittäjiksi — siis
$iubhlett oikeistososialidemokraattisen asevelijuntan syntien toistajiksi.
\ ' ^istä sitten on kysymys?
''^V Tosiasia tietysti on, kuten on meidänkin lehtemme palstoilla ker-':
fottu,eltä S K D L : n kansanedustajat äänestivkt Suomen eduskunnassa'
tgtjstan Icokoomuspuolueen epäluottamuslause-ehdotusta vastaan j a '
^5|}vät siten osaltaan kokomustien suunnitelmat viedä hallKusta yhä'
Ifi^UHUnän oikealle. Todellinen linjoiitautuminen oli äänestykses^
luuraava:
Ko&omustan kokoomuspuolueen epäluottamuslauseen puole$ta^
iläncstivät kokoomusmamman karkki lapset> aina sosialidemokraatti--
^^oikeistojohtajia myöten. Maalaisliiton, ruotsalaisten ja S K D L :n
l||iistajat äänestivät Kekkosen hallituksen puolesta ehkäistääkseen ko-paheelliset
suunnitelmat toteutumasta. Kun o.sa edistys-
: ^^xkiil^ edustajista pidättyi äänestämästä, niin tilanne sekisi siten,
iCttklC*^^ hallitus sai nipin napin luottamuslauseeri.
^IkiuCta tärkeintä on sittenkin se, että mistä oli äänestyksessä kyr
'fymy^. v:^^^^^
*if'' Cdiko tarkoitus saada Suomeen eiiemmän työläismielinen hallitus?
^^Id oliko tarkoitus saada vieläkin oikeistolaisiempi hallitus, -mitä on
Kekkosen hallitus?
Jos joku järkevä ihminen voisi väittää, että mustan kokoamus-lytafnmaii
miehet vaativat "työväenmielis^j^den" i^erugteella ''hallitus-
^ b j a a laajennettavaksi ja talouselämän^ yalfautt^m^^ siiloJh .
: vditaisiih syytiaa' SKIÄ,'; n kansanedustajia sjitä virheestä, että he
äiuiesti^Jwkoflinuksen.epalu()ttamuslauser^^^^ vaataan, i l u t -
i^Jtut£iImeäimitarkoitas oli -1aajehtäähallituspphjaä''siten^ eitä sen
jasenyyteifrh vedettäisiin joku .sotarikollinen Taniler ja hänen lisäkseen:
-^pita ludlcoQmu&matnman luottamusmiehiä eri oikeistolaispuolbeista,
^ b ^ ^ H o i n S K D L : n edustajilla ei |elvästikään ollut muuta mähdoll)-
^uutfafktiin äänestää ''pienemmän 'pahan" puolesta.
« X '|AionolIise5tikin Suomessa kaivataan maan jä kansanetujen niu-
!%|dseii^|ilkflituspohjan laajentamista ja talouselämän vakauttamista",
}utt|^^sdil|ndhl;ejtö| öämä toimenpiteet kohd^stuyal työtätekevän ^
c a t l i A l J l ^ i f ^ y y & d i k a i n ja keskiluokkiilaisten h}^yäksi. Sei- '
sUkin olisi työväenpuolueiden velvollisuus tpimia niinu että "halli-tusf^
hjäalaajenh^ttaisiin" tässä imielessä mahdollisitnman pian. Mut-
*tit rikollista työväestön asian pettämistä oli se kun sosdem.jpuolucen
«Ifkeistolainen asevelijuntta antoi kannatuksen kokoomuksen ehdotuk-le^
Ue ^'hallituspohjan laajentamiseksi" vieläkin enemmän oikealle, mis-
«äsenyton.
0 \ '£ttä kysymys ei ole mistään kommunistien rakkaudesta -Kekkos-kohtaan
— kuten torontolainen aviisi vihjailee — vaan taktikoimi-l
^ t a työtätekevien suomalaisten yhteiseksi hyväksi, se ilmenee SK-
^ ^ L : n jiiäräänenkannattaja Vapaa Sana kirjoitti k.o. äänestyksen jäl-
}wn:
» V /'Hallituspohja on laajennettava ja talouselämä vakautettava: se
o n imyös kansandemokraattien kanta. Mutta hallituspohjaa voidaan
laajentaa vain demokraattisen yhteistyön suuntaan, kuten kansan-jpcmokraattien
taholta eduskunnassa eilen osoitettiin. Javakautta-
Jninen voidaan suorittaa vain työtätekevän kansan kurji.stuiiutta elin-j
f ^ a kohottamalla, turvaamalla lakisääteisesti- minimipalkat ja elinta-
U C ^ kuten S K D L : n ryhmän eilen eduskunnalle jättämässään latci-
Sloitteessa esitettiin. Siinä on demokraattinen vastaohjelma sekä ko-
Jkdomuslaiselle 'hallituksen laajentamiselle' että kokoomuksen 'uljaak-f
i rakennelmaksi' julistamalle Kekkosen hallituksen 'vakauhamisoh-
Jelmalle'."
» ; Ja äänestyksen edellä yllämainitun lehden toiraituskirjoituksessa
•anottiin mm: *'että kysymys ei ole suinkaan Kekkosen kapitalistisen
Siallituksen korvaamisesta jollakin työläisystävällisemmällä . . . ilme-
|i£ie siitä, että kokoomuksen esittämässä epäluottamuslauseessa hinta-
(tilku nimenomaan kytketään 'taloudellisten olojen vakauttamis- ja
InHation vastustamispolitiikkaan' so. Kekkosen hallituksen tunnettui-
|»in 'vakauttamis'-esityksiin. Nämä suunnitelmat, jotka pitkin linjaa
luuhtautuvat palkkatyöläistan elinctuja vastaan ja joilla suoranai­sesti
pyritään ryöväämään näille lain mukaisesti kuuluvat palkkahyvi-lykset.
on Sosialidemokraattikin tuominnut. Nyt se kuitenkin va-j^
Jjjittaa — sen kummemmin asiaa erittelemättä —sosdem.puolucen
J^^nnan'vakauttamiseenVolevan myönteisen ja selvän ja asennoitumi­insa
kokoomuksen epähiottannislausef seen jSiim^^^ Kek-l
E ^ S ^ hallituksen ja muuttaakseen niaan ulkopolitiittisen linjan sos-dem.
ptiohie on valmis etukäteen hyväksymään Kekkosen, (tarkoittaa
fleensä porvarien — Vap.) taloudellisen vakauttamisen!" :
5 SKP:n pää-äanenkannattaja Työkansan Sahorjiat korosti äänes-lyksen
jälkeen erikoisesti situ. etta kansandemokraatit jälleen "joh-
|ionmukaisesti puolustivat työväestön a.siaa''... • . - ,
» Ylläoleva riittänee toteamaan sen kuinka ilkeämielinen ja väaris-
|elc\'ä on Toronto» Vapaan Sanan '•uutisotsikkö'^ missä
vihjailla, että Suomen kommunistit, tarkoittaa kansandenriökraatteja
vleensä, ovat muka "syyllistyneet" työvaenasian sivuuttamiseen "'pe­lastaessaan"
Kekkosen porvarillLsen hallituksen.
• Kysymys onkin t;istä: Suomen sosialideniiokraattiset oikeistojoh­tajat
ovat seka luonnostaan että ulkopuolisesta määräyksestä hallitus-
Jdpeitä. Comiscon sotasosialistieji päämajasta on käynyt käsky, että
huomenkin sosdemipuolueen oikeistojohtajain täytyy "ryhtyä hyök-
Icaamään'', kuten autohurjastelijana tunnettu pualuesihteeri herra Les­kinen
sanoi Comiscon sotaneuvotteluista palattuaan. Kuten kaik-
Itien maiden opportunistiset työväenjohtajat, Suomen sosialidemok­raattiset
oikeistojohtajat ovat aina olleet hiljalleen rhallituskipeitä", ^
ItUäministerisalkku antaa sekä tuloja että poliittista arvovaltaa. Mijt-kun
sen lisäkst on saatu Wall Streetin rahamiehiltä määrä>-s, että ;
^ ^ l i k o l l i n e n Tanner tai joku muu hänen kaltaisensa olisi saatava •
JialUttikseen yhdessä kokoomuspuolueen sotain manttaallpösöjen jä
"^orintiuvosten'' kanssa — niin se ajoi sosdem. piiolueen eduskuäta^; •
sodan aloitamisen se voittaisi meil­le
ylpeän ja populaärisen tittelin —
meistä tulisi en3immainen hyäckäa-jämaa
rauhan hyv^aksi.
Se on rooli, jota me emme voi m i ­nun
käsittääkseni välttää. Se on asia
Jonka hyväksi meidän täytyy pyhittää
totaaliset Jä tulevat resurssimme, MLs-taän
muusta suunnasta ei saada va­paan
maailman pelastasta; — Y h d y s ­valtain
laivastosihteeri Matthevs.
Bostonin puheessaan elokUun 25 pnä
1950. '
• . a * *
"HAMÄETÄÄ", K U N EI
OLE VARMUUTTA SODASTA!
Pomojen "Business .Week" julkai­sussa
on vakituinen "Washlngtonin
näköalan" osasto missä marraskuun
18 pnä (1950) tiedoitettlin Yhdysval­tain
pääkaupungista:
"Ulkopoliittisella rintamalla on sy­vällinen
hämärä. Enemmistö on vie­läkin
suursotaa vastaan . . . " '
Eikö olekin ikävää! Vain pari viik­koa
aikaisemmin sama julkaisu kh--
joitti (marrask. 4 p:n numerossaan):
Washington aprikpl_voiko stejmskea
puolustusta etechpäin nljn nopeasti
kuin on suunniteltu nyt kun sota oh
jiammumässa. Nyt kuullaan paljon
puhutuvan alltä että vauhtia on eh­kä
ihiljennettävä. jotta saadaan sillie
yleisön kannatus:"
RHEEN ENTINEN SISÄMINISTERI, KlM SUK,
PAUASTAA KUINKA HYÖKKÄYS SUUNNITELTIIN
Nortb l^orea. — Mies j O ^ on itse
ollut mukana monissa niissä kokouk-sissai
missä ;Amcnkan edustajain joh­dolla
punottiin hyökkäyssuunnitelmat
Pdhjois-Koreaa vastaan, on. antanut
julistuksen, joka on saanut laajan
htiömion sanamalohdissa täällä. Hän
ei ole vähäisempi henkilö kuin Bhe»l
hallituksen entinen sisäministeri, {£im
ja
Helsinki. —. Täkäläisen raastuvan-.
oikeudessa oli ibkalL 123' pnjä .käsiteltä,-
vänä>yyl»juttu, jossa. Kemin ,'ja,^Ara^
bian laikkojeii yhteydessä, eräänä i n -
ndkkaimpana työläistään pamputtajaa
•'na tolmliieeile kqnstäiapeiU V. Ä. K i l -
peläiäeilie vaadittiin rangaistusta k a ­valluksesta
j a sen ijThteydes^ sniöri-tetustä
syytetyii kahden virkaveljen
'nimen väärentämisestä. 3utun käslt-tfely
lykätiiin sJjtttäjäH pyy^
Äönstaäpeli Jtiliieikl^^^ tuttis-tunät
vartibssia qilessaäh piirissään
olevJäart illfckeenlMirjolttajä K. J . L i h -
delliln, jolla on Hämeentie 2gssä kios­ki.
Syyskuun 2 pnä oli syytetty. L i n ­dellin
kertoman mukaan saapimut hä­nen
luokseen pyytäen 21.000 mk ra­haa.
Kilpeläinen oli selittänyt ole­vansa
lomalle menossa, mutta saisi t i ­linsä
vasta 4—^5. 9. Lindell oli antanut
hänelle mainitim rahasumman ja
saanut täliöiri 'Kilpeläiseltä yli kons-
Hyo Suk, joka on nykyään kansan
armeijan Joiäekojen mukana pohjoi­sessa.
. .
"Toukokuussa 1949", sanoo Suk.
"mtoä tapasin Yhdysvaltain läiettl-lään
MUccion SeouUn hotellissa/Muc-cio,
joka oli hiukan juovuksissa, ker­toi
minulle ja S im Sung Molle,- josta
myohe^mm tuli puolustusministeri:
Yhdysvallat on teidän täkänänne; i « -
nä toivon teidän vilpittömästi'-toimi­van
ohJeittem,me mukaiscstL Minä
en epäile ettettekä te keskittäisi tol-
•mlntaanne alkaaksenne hybkkä^en-
38 leveysasteen yli kaikella voiriurlla
Ja pian, , ^
"Amerikan sotilasneuvonantoryJi-män
johtaja Roberts puhui myöskin
tästä valmistautumisesta, Saman
vuoden huhtikuussa Roberts^»E^inpi
meille S ln Sung Mon toimbtossa. että'
lentokentät on' rakennettava • .pohjois­ta
retkeä sihnälläpltäen. Edelleen,
että hänen mielestään tulee antaa
kiU-eellinen määräys lentokenttien r a -
köitamisesta Ryurtgchuun Ja ^ d n -
?huun."" ,
HYttRKATS 1949
"Pohjoiseen tehtävän hyökkäyksen
valmistelut suoritettiin Röbertsin.iper-soonakohtalsella
johdolla. Sen. seu­rauksena
etelän nukkehallituksenjou­kot
hylkäsivät rajan yU pohjoi^eiBn
heinäkuun 25 päivän aamuna 1949. .
"(Hyökkäys epäonnistui Ja pohjoiset
valpaat joUkot heittivä,t byökkaäjät
takaisin rajan yli Kaisungin ympä­ristöllä.
Se aiheutti myöskin sissi-
Joukkojen toimintaa Joillakin paiis^a-tanmillä
38 leveysasteen eteiäptibrei-la.
Robertsin suunnitelman toteu^tä-minett
oft^MiT^eitäv'^ lähes^ vu
makkaat ilmavoimat- välttämättömät
Hänen"jälkeensä- saapuivat amerik­kalaiset,
upseerit ja senaattorit; mu­kana
Kno«länd. tarkolttikselIa^ val­mistaa-
ii^ökkäyatä. ' ;7am9lilkuussa
MäcArthiäjin diplomaattisen: äsaston
johtaja S e ^ l d szuipui /jhnoftläanaan
Bheelle, ettiäetlifetOJÄtst aÖÄä, ame-fikkalaiset
sotaJaivat jii- lentokoneet
tulevat Japanista kä^tn antamaan
apuaan." .
K lm Hyo'Suk sänod lopiöcsi:. "On.
vielä « ^ o i t t a v ^ että ennen hySkkäyk-se;
i alkanygKC^ä^^erta sanOi minulle:
'Meidän täyiS-y esittää joltakin teko^
syitä oikeijttäaSsenKne: tekomme*;
Hän' painosthtettä oh -erikoisen tär­keätä
lähettä^ ^Tao?ortti Y K : n ko^
missipnille. .»^«etenkin, raportti t u *
lefr laatia Ängteiikan myötävaikutuk­sella:^
- Ja minS voin tähäff äöipastoan
lisätä, . että* raportti perustira koko^
naan Yhdysvaltam Isöietyistön j a vk-koilujärjestön.
varaamaan ameistoon.
METSÄTYdLAISET OVAT
$Ot»fMUKS£N PUOLESTA
taapell Saarisen ja 'kphstaapeli L a i ­neen
himlllä varnilsietUn valtakirjan.
Jolla völsi em. aikana no^aä kyseessä
ole väli rahästtmmatt:
Kun Lindell oli 5. 9. mennj-t nosta­maan
tiliä, kävi ilmi. että lomaUe
matkustanut JCiljieiäinen oli nostanut
palkkansa jo 1. 9. eli päivää ennen
kuin Oli antanut Lindellille valtakh:-
jan. Tälltilrt todettltamy^a-Varmlstai
Jlna olleiden konstaapeleiden nimet
Väärennetyiksi. Syyttäjä vaati Kilpe­läiselle
rangaistusta petoksesta Jä
väärennyksestä, joista viimeksimäinit-tuun
vaatimukseen yhtjyivät oikeu­dessa
henkilökohtaisesti saapuvilla o l ­leet
asianomaiset poliisimiehet.
Mainittakoon, että monin tavoin
'ansioitimut" konstaapeli Kilpeläinen
on tullut Helsingin poliisilaitoksen
palvelukseen 1. 1. -48 ja. on edeUäker-rotusta
huolimatta edelleen poliisilai­toksen
palveluksessa.
Kiinan hallitus-järjestelnriä
on
lujalla pohjalla
Lontoo. — Intian pääministeri
Nehru on Kiman kysymyksestä ah­tanut
seuraavan jatisuntioh:
-Siitä lähtien ktm Yh^nlhtla) olem­me
tunnustaneet Kihian Kansaixhal-
Utnksen. on. siUa luonnollisesti allut
merkityksensä. ;Me annoimme tun­nustuksemme
monista eri syistä, pää
syynä se. että se on oikea. Ja kestävä
&oko Kiinaa käsittävä hallitus.
"Aleidän asiamme ei ole ar\'osteIla
onko se mieluinen tai epämielumen
hallitus. Minkään hallituksen tun-nustanilnen
ci ole riippuvainen siitä
josko pidämme tai olemme pitämättä
sUtä. Siksi meitä näyttääkin, ettei
ole mitään loc^illlsta eikä asiallista
syytä kieltäytyä tunnustamasta sitä
käytännössä, joka merkitsi uuden
Kiinan hyväksymistä Y K : n jäsenyy­teen."
''Taka&lÄh Jälkeen Roberts m
slRheen-^'hidnkn hävittänaä
ryhmät pikaisesti Etelä-koreasta''.''sa­noo
entinen- ministeri; "Hän olf''jb
etukäteen valmistanut suunhitäiiiäh'
tätä varten. Myöhemmin bänenlifliSS-räyksestään
sellaisilla palkkakunaailr
la. missä asukkaat- avustivat •slfeejä'
.tarviiäceilla' tai sintima %iyMM,:pciJaum'i
tiln asunnot - ja karkoltettiln-iöjjnisetr
Robertsin ajatuksen mukaan iillä ^ta^^
valla voitiin katkaista sisaejjtä yhtey^-
det väestön kanssa. - • ...^A.^,--.!:- '••^
•'Noin 10.000 asuntoa tMhqtt^täfllä
tavalla j a kjTiimeniätuhansia ihmisläi
tehtiin kodittomiksi, VUme talvena
Hheeti Joukot tappoivat .50 iHm,lstä
Yungohiuj^^ Kyungsangto^^
riän poSijoiäisasssi!^ ^amanlalsiä ; tä-pdiiksiä
sattui InilualI«äiJn,"mls^^
toiminta Ilmeni." ^
UUSI HYÖKKÄYSSUUNNITELMIA
"Edellämainittujen toimenpiteiden
kanssa samanaikaisesti nukikehjj^lli-.
tuksen atiiieijaa vahvistettiin u\Ä^bn
hyökkäykseen, joka johti nykyiseen
sotaan. Lisävoimia järjestettlih ar­meijaan,
samalla kun etelän demo­kraatteja
hiurhattiin, ja raastettiin
vahkiloihirt". sanotaan läusUhriössa
edelleen.
"Viime vuoden syyskuunsa saai)iii
Seouliin Ohennäult, lujittamaan
RJieen lentoVoimla. Hän pataostleri-köisesti
sitä. että ottaen hiioinioön
Korean maahmuodostumat, on vöi-
Rauhan kalenteri
on nyt saatavana
Toronto. — Canadan Raiöiankong-refsl
ilmoittaa, että maanantaista
lähtien oh rauhan ystävien saatavissa
ollut rauhan kalanteri vuodelle 1951.
"Siunatut olkoon rauhan tekijät* cn
tämän hienon kalenterin yleisenä
tunnuksena. Canadan parhaat t a i -
teUijat ovat piirtäneet sitä varten 12
kuvaa canadalaisesta elämästä ja toi­minnasta.
Tämä kalenteri mucdcstaa mainion
koko vuoden kestävän jöuiulahfan.
Kaiken liiaksi voidaan sen kuvat lei­kata
irti ja panna kehyksiin. .
"Canadan Rauhankongressi on y l ­peä
tarjotessaan tämän kalenterin-canadalaisille.
Tulevaisuudessa , voi­daan
ehkä saada vielä hienompia
tuotteita, mutta siihen mennessä sa­novat
canadalaisen kulttuuriii ystävät
tämän kalenterin tervetulleeksi huo­mattavana
askeleena taiteen esittä­miseksi
kansalle ja rauhan asiaan y h ­distettynä",
todetaan asiaa koskevassa
tiedonannossa.
Kalenteria myydään 50 sentin Oiinf
nasta kappaleelta, mikä cn perin k c h -
•tuuUinen hinta. Jos tilaatte vähin­tään
kymmenen kappaletta, on niiden
hinta 45 senttiä kappaleelta. Olkaa
hyvä ja lähettäkää maksu tilauksen
mukana.
Kaikki tilaukset on lähetettävä o-soitteella:
Canadian Peace Congress.
49 Walker Avenue. Toronto. Ont.
Timmlnslätä. Fort Arthurista ja
Sudbutysta annettujen tietojen mu-!
käan/ on metsatyöläisten «Uijt^fen sopi-mt&
sen vahvistaminen taptSitunut jo
melkein kaikilla^äitDpIim.l^elkehipä
poikkeuksetta ovat tmion - j ä s ^ t ää­nestäneet
sophnt&sen byvälesymisen
puolesta. Kuten tunne{tua;-'ta^a sor
pim'ds palkkojen -korottainisfen ja kol­lektiivisen
neuvottelun jä sopimisen
nljstä tölatö. ,jöItÄ cl määritellä yleisr
sopfam^fficsta ja Jot&a ovat edellisinä
vuosina tuottaneet paljon päänvaivaa
ja vastusta. *
Taiiän ' mennessä ovatkin Llimber;
and Sawmlll Workers Union eri osas­tojen
toimitsijat käyneet yhtiöiden
kanssa. neuvotteluja lisäsopläiukslstä
ja niiden tuloksipa allekirjoittaneet
sopimukset useiden yhtiöiden kanssa.
Näiötä maiiiittaäioon esLm.^Ttminins^
alueen ösästön sopimus Marathon P a ­per
iiius yhtiön kanssa~ m e k a ^
dus-ta • ;kätka.isutyösrä. -joholi, säatiifr
20 projs! korotus ja Siidbiuyn qsäs^^
sopimiK-KYP:n kanssa:,;,; , • ; :
Suurta palieksumistä on kuibbrikiti
herättänyt kaikkialla 6:n py­kälään'tötty
lisäys, että :jtörjiBstäjieh
nimilista, joka joka .vuosi; s ^
ensimmäisen.. päivän :jä]feeehtUlöe
icsittäiä yhtiöiUe;>^'taUee pto
välisen järjeltäjäh^^^^t^^ ':.
. Union Port 'ArGiurih,.osäst9n johtO-,
kunta, 'kuultuaan heitvoti^ukquutean
.to*oIkeuden jOkaisMi • imion Järjestä­jän
ja konttorltoimltsijan, valmnan
suhteen.,
• Union taholta vaaditaan kansallis­ta
järjestäjää nrhtymään tonnenpitel-slin'-'
otketääSieh' palauttamiseksi vir­kailijain
* (ja" järjestäjäin valintaan
b^atjol
nähd^/r-kuten :va]linnut tapa j a pe­russäännöt
edellyttävät.
?Iästä; asiiasta - tullaan union jäsen­ten
ja toimitsijain keslkuudessa kes-kuistelemaan
Edelleen. Tällä kerralla
on taiitenäan' tatkeinta kämpillä Ja
ka&llla työpaikoilla lujittaa työpaJ^-
käkomlteolta ja -toimintaa, jotta työ­läiset
voisivat'äaada mäbdollisinunan
paljon /hyötyä nyfcyisesta sopimuk­sesta.-.
selostuksen, että lisäys öh
vöttelukomiteah tietämättä^: äi^äksji
vöimä'^assähäiseh pr6teisti& Prö^l;^
sa osoitetaan, että tällä UBäykseM
•riistetään iiriioltä bll^eus Välitä omat
tbUnitäiJänsä:. J<ftä^ tapäiftÄesga' a n ­tia:
se-kansalnvälls^lle (ödttttäjalle ve-
. fktavs^ inlhlsteri on
keihqittahlit-^^^ Sähadalsitsiä lä-^
hettaniSkän hyvi^ ajoin
Jg]^C^V|Q|Ulu sillä viimelheh, .ppstin
ja'^up|äiyä-, bii^;la : jöuluk. 2?
pnä^ k o s ^ i j p o ^ l a l ^ ijaeta siinnuhtai-ha\
eikä;jöul\ipälvänä —- maanantai-na,.
Vv^*.i'^.<i »l-^i.;. V ! • :
Vv|CaiJtifi: • täi^bitettJt
ik^JMf ja |)äketlt oh postitettava en-fi&
n joiitiik. 8'^äiVää; e t t i oiisi riittä­västi
ä l ^ f t u l l i k ä s l t t e i y ä ^ •
vBJ-itlsh CirtUintelääti itä-Öähada£ta
tai-köitetufeijaiJ^t j a khrjeet olisi JJÖS-äJrvIimeistMnf/
jbniQk; :i2:
Toffimto. — 17niti^l!U«&f^;Sf(^k-ers^
Union CanaS&& patSii ilhfi«£n
alitse Harris dn^lSäldäiSbiyt Y!bdys«
keen: ; j
"Uniomme ^flöo canadajalsöi j ä -
jpi4olesta!pn>t^s£o&imte: v o i n t i
'he^ij^i^osXä. « e ^ &lä(^eiitioB
, lajn^Mstö on asettanut js^itse-iiiä^
tae • s*i<ö«wit4anjisiä: v i r -
*®|^jja^jäsentä ^yyftöes^ 'fam-grellWn^
ipstaini5esta.
• - ^ ^ e ol«ä*EJ«::täya» tiel»iset-Jialli-julkeasta"
itteflettetysCa tas5a asiassa
j a yleensä tiedfetäätti-etm^l^tes^ j u -
|»jssa' myönne^äH. Säfffe^^
nettyjä todistu^ia* otteeseen asetta­mista-
MäTterc. 'jota ei -"voi^^ saffio»
miksikään muuksi kuin:tekopeliksi. E i
ole, mlkaan salaisuus, etta .tämän te-kOpelin
takana-ovat» Y t i d j ^ ^ a l l o i^
voimakkaat raha-. .^teoUisuuspurit ja
fettä'sen ^yksIttOmsrt^eSiä^%^ici^^
On heikentää tätä unlota j a tuÄota sen
tmtä^ t6imtata'%öväes*dnotalOB-delllsten
etnjen j a kimsalalsöik^uksien
p u o h i s t a i n i s e j s a . . ' : . A •'
"Tämä - juttu -paijastaa,.^^
(A:n halUtukserx johtajien kdrkealen-toiset<
ptBbeet <iemöfe«ti8tsTta ovat silk­kaa
Jietosta. M e vaadtiÄme syytteen \
ehdotonta ^»ermfttaArista.- : ' ^
r-SltX
IdioitteifilfäaäaS ^ ittShiisalta. i^aaA
sella oU käaa^ ^Haf Jd^mla syör^j
koisi vamäA'^ iimtak niid3^ knasl
poikasta.•F(>ikasista;:feuöU'ykä. ' |
äeöraaVan^ lÄväiSä' tulLniapäsj
pQ&st&t» 4epastriönaä»-|a fejiA
den piipIttäTä»'^ aitauksessa; Ositl
hyvän näköisia i^oIfe^sla^' ' ^ : i^j
tävfitta. - '= ; • ' '
Tiiomariii, jrr CSJ^-teÖK.^Mäfe^
muksen Joihäosta?
. . V ä s t a d j a i . ' ' ^ J ä l j ^ r a s d ä a etul
: "Kohne Itetraa.'. 3J$IS . jpyj^. safd^l
sQUdeHst l o l i n x a ^ ^ ikert&a #.|
nä } ä e m a , s ^ ' ^ \ J
Montrealiii panldtt
voitto lisääntjiisii/^^^^
Moilfl«a]. LC&ak. ;lO^>$>UQn 1^
tyneen tilikaud^n.^ aikana .kaihosivat
Mtmtreaiin paxfkin.i»>it»t::yii\^^,ooo
doUarina olltö kaikkiaan 9436897
dollaria. - K u n sittä-' vahvettiin
doUaria, josta jaettiiri-OJsäklMt^
to^c^inköfena ^ ^ ^ ^ sa-
HiäiMgrä^ktil^
' P^nkincvai'at lor
priöa 2^190" i t t ^
oli. 87.5 miijooitöa dsä^ej^ääömaa ja
Vararahastöiisä;-;:--!-*'s'.'^.^"i-'-'• - v .•
Albertean; SaskätfÄ€wäfiiiii^
fquhdlandiin -oiöiiätn^^^^^ lä­hetettävä
viimeistään ijp^ pnä.
Manitdban. ja Atlsuojoiu
tl jätejjii^ p M t ö ä l t q ^^
nen jouluk- ii iäi^i'^ j a ' Qntärlon ja
Quebecin posti ennen jpuluk; 15 päi-:
Paikallinen ppsti öliäi läbeiettävä
vihneistiääh jpulö^^^^^^^^
pttiikseasa on ;.päsfcto. ^v^p
saäpuxbdy^n h^yl^
" M i t ä ' « M * ^ ' * ^ a l » t o i . " ,.
V "Oh,~iUin «aiän seurustj^uatej
voinut sillä tavall4 ^aalm U^^^il']
a u SUBDaQLtistA
- PtOf. SlBellus'iMlkk^körein
äe^a kä^^taan.' SSeUa soitti anto.!
fliäättlgtattoroiil/
tarfoöijättaren*:
vblislfo helti >hyva;;'jä: iuliisi - tuoa]
gramofonin, sillä f^IutUsin iab» m- \
hassa." ,
Neiti vastasi: i^"^
- "KttulkäaKa?^.; tääjl^' yol oUa Jötaj
Ä u s i k ä ä l i i i e ^^
^glÄÖ^ji^äaÄäiifeäfe, ,
^bnvstiiumlil^ii^^ÄäfÄlä^^^
>heiettiiit eäeiifi^ilH^^^
Canadan:
dttff CatiädÄä
Vapaaehtoisia aviisiajU laskemassa » u h a h j ^ älleblrjoitoksla Coiiiizääh lEtäivib^^^
mistdssä Torontossa, AiräUi^Jcilttiuteld^n asiakirjan i^hvistaneMen määrältsi tfäe
471,1)9. VasettyttUä fstmnalssa i>iir|n B s ä ^ ^ Sionrie. ./
Kannateltava Id
ryhmän kokoomusmamman helmaan. On "suuntana läntinen'' j a sii^
nä ei.merkitse mitään se. vaikka "hallituspohjaa laajennettaisiin*' ja
'•'talouselämää vakiinnutettaisiin" siten, että työtätekevien ohut leipä
tulisi vieläkin ohenunaksi ja maan itsenäisvys ja onni vaarannetuksi
kauisainväUsIä^ sota^
-Kuten kaikki vähänkin aslQita seu­ranneet,"
llxmiset tietävät, on jVarso-vassa
Puolassa, juiffl pidetty kaikkii^
rauhanasiaa kannattavien ihmisten
edustajainlcongressi. -
" Eikä se aivan pieni m i i t i ^ ollut­kaan,
sfilääUhen osallistui noin'2,000
rekiste^rattua- edustajaa 72 maasta,
edustaen ehkäpä nohi p u < ^ koko i h ­miskunnasta,
virallista laskelmaa
käyttäen/ mutta vielä enempää, Jas
otetaan huomioon kaikki jctka" sydä­mestään
ovat rauhan puolella.-
Tässä kokouksessa, joka pidettiin
i^lme maailmansodan melkein täydel­leen
hävittämässä ja nyt tuhkasta ko­hoavassa'
Varsovassa, sanoi Venäjän
örkon mettopolUtta Nikolai:
"•raällä kuunaan ihmisyyden ääni.
Silloin kun länsimaiden hallitusmie­het
tekevät sotasuiinnitelmla, heidän
kansojensa, edustajat kokoontuvat
rauhassa ja' ystävyydessä.^. 7
Mutta-tällaista "rauhan ja ystävyy­den"
kokou&ta ei Britannian "työvä­enhallitus'
voinut sallia pidettäväksi
Britannla&UL Ja koska seh pitämisen
kfeltämMen alvän suoralta fcädeUä o -
Usi oUut liian tötäeältä näyttävä B r i ­tannian
iiberaalisista tterinnäistavois-ta
luopuminen, tehtiin se kietäHemäl-lä.
Yhdysvaltalaisten isäntien -"ordes-
Sfeii'V-mukaijsesti kielldrtiin: maahan-jpiä^
j^lupa.noi^ edusfeijlsta ja-melkein
-kaikota^ Tauliaio^^ jch-toaifcnkil0tftä..
rmÄ ka
lilldteen' - v l ^ Slaailmahkomi-tean
jäseniltä.*
sitten iai&'än kaikkial^
-^kutien esini/'tonmtpläineh Ktvipe-rän
Pekan ^ h a — riemuitsivat siitä,
kuinka- rauiiäcdicokoUs epäonnistui.
Mtitta närnä^v^ ja tuhon himoit­si
jat nublasivät ennenkuin oli tipah­tanut-
f''':. - ' •
, Nykypäivinä pn maalimassa vielä
muitakin • malia kuin. WaU Streetlh
naruissa potkivia marionetteja. Puo­la.'
jcka f n y k ^ tällainen, kutsui rau­han
puolust^jaLt vieraiksesn. Järjesti
heille kyydin, eikä vaatinut keneltä­kään
niixääänlaista maahanpääsylu-paa.,,-
•
Sivumennefh.! saneen PiioTa osoitti,
että paijtm puhuttu "raiftaesirfppu"
roikkinr i^nsanPtul^a länsimaissa,
e ^ Idässä kuien on huudettu.
.Mutta tässähän «n määrä puliua
kannatettavasta tdlpaOumuodosta.
Kuten, sanotlialäidlssä on kerrottu,
t ^ v ä t . yhdysvaltalaiset edusUjat
RanliankangreiBSIssa esityksen, että
kapltalistäaen ja sosiallEtabien maail­ma
"sotavalmistelujen J a kalkkien so­taisten
pöFliisteiyjeix asemesta a l o i i -
'ven'; 9iStam:M^'i^^ii^'^^
: m k k ^ i ^ i ä ä ^ ; t k i ^^
Uksessaan-«i-^ui^^
j # f i i : - ^ l i i M v ä i ^ ^ i ^ f l ö ^ ^ -'^"J
• (ä> mtö
ndaötftiflf sfetijäsiala^
lq?kfettfev^-<?fllitta^ tiibt.|
taHM sijft^;tiitolÄ^^
kllmiit6fctä*ä htfo
iievUesnom^ 1
U) (^tä':öÄ5ett?^i|iis«^
alistettava öljTini^tai^
^litääti Ttai0:MiMl^M*^
iiritaa • iie vttUnliiä«lE^|iw^^ mitJö
aseteWatt jsuoktti^^l^ iiaiiden>*-1
atiä;yiite '
<dy Että " t o l m l t ä j ^ lähetetä 1
efieäi^ää. Iniih^^ *pr«enttii
^iliJäi^jcJläett; l i i k t ^ ^ 'ToöiJt-djoitä:
i^aäM^sä .0
si :ötettavä Jinomlpöni^^t^^^^^ maan eri |
0Säit,tUlisiVat-e^^
- :;• •: --^ ; \---^[\:']'''y^'sT''^'''l'^
tal^Ut 10 vuotta k e ^ •sahtnÄ^
pailun siitän. kiuipiyOM^^ "t4'ti!k''5
neinmän ! pariaritM^^^ IhajlJBten;> iiyyin-k
u n tähän^^rteiäjllsätöto^^
teto .Padeyfevin ' i a ^ :^
tsiksetri €t*ä toifcOT^^^ vä­hennetään
-50^ p^psiitiUa - Ja^^ sb-
Mtoen jrfopagartd?'.^e^ On
meillä'edes£älthme todella.sei^^ eh-dptid^
jet jpita kaiki^tt tävji^ilisten Ih­misten
kaimat&a-^^
; K e n e l B ^ ^i.,^JU]alisi;.'^^^^ ml-
^än-tällaiSs^^
, i . ^ i ä ^u|>llitna|tefiro mSl-iKin
:v^rmfliiä,'.e
menm-i^:^i^ plevat
a«ärshaii-^vun maat - ja kättSi ilinä
ympäripg^ll^epptuvät Isomn^ pjfe-nemi^
tvi^isklt, tulevat varmasi i i l -
mltt
että; ä s e t f e Ö ä i l v ^ ^ l t Ä l ^^
!valv<»mä iXfmjpiiAV^:}
. ^?iätä^^ %'6mmunistl£iek5i s a -
laju<^^^•:•".^ .;^^•'^"'•/::.^..^'v•^^;^-^v:.,
jo£i:j^^«^ii^^iiuctfc^
jos tpä&ilälii^^^^ aslat^hiin Iniin'he
novat — niin sen pltäläl innoistiäisät^
tarttua tällaiseen ctodötuicseeEi,' ;
Ei muuta kuin ^ e t i vidn puolet kai­kenlaisista
torrakpistä -ja mutif^ so-takamasta
Fcmiiksi .—- jai tietenkin
kaikki atomipommit — ja sitten kil­valla
te^emsäh törötä tcimisna ;^srvih-vcinnin
hyväksi., •,
Silloin kun ei olisi. nUnkMhlalsta
sodanuthkaä, ei • afemtsihdi«LW tynpitnyia
kuin miiunTtan n,. vbttai^In todella l e b -
dä*. äärettömän paljon n<tnf<fVitfiTiff»i
hyi-invoinnin kobottamisctkSI..,: Aja­telkaa
mitä vbita&iln saada alk^ati
nhllä lukiemattcmina ibiljooldilEa, -jot­ta
nyt vuosittain -käytetäStt
välinsiden'valmistukseen.' /
Mutta sodan-'loualaait^atlltaieTat
yttämiseiC^^
oi^ TeheiiiWen'!jia^
r l t ^ n
MeetddeM^oeo^ j
ran' perää Öiv^ I c Ä p ^ ö i i jbhtaj^j
Taiihäniaiidbn' v ä ^ ^ 11
^ Qiihaib -^^liiiji^t^;:'Cänääao,j»I
limldeii . käpiÄtön^
liuiutöiw'nhut,-et4^^^^^^
lisättävä rauhan "tuirvaanriseksi. V0^\
luistuiksen liiJlttamlsOtei ihyöldLäys-|
vaaraa .vastaan. . - ,
Ja että Jumi kiaätflirkOltukMssa OB j
oUut hyökättälÄ i» ' ^ 'J
pautettaviarKorca kc*ealaisista^
i t u t t a Iton kaUdköä malsa TyMJ-tään
aseita roinuuttiattaait valatn»» I
tykkejä aur«ilkd, ta "^^'1
haa'n alkian tivattiin sattoa. si»ai
puolusttiksen l^jittä^lisfeiI iaJ1*Öfl-J
Siius^ltleeitlilcih on i?oShja pois.
ÄuÄ iritten fendminäi^
viabtiskaua .^Äf
ioittaa töincri, vafldöj^ä hiin. «tta.to-1
putkin srtafealirt 1 ^ ^ eolatttöin-j
töin jä tÄlifflil^ t a i i Ä i l a ^ ^J*!'
iff>tann Iffljfetittift f h t t i ^ f * ^ « « » 0°^']
l«fcuttatalsetasl- Jä pSteatsA Jitfedä-
^ina v o i t t a . I
« t o <fti fimnattttööö la «en l?rnP'|
.Voinnin vihollinen •
k a i k u kansanilunlset «anovat
JOBiba .lcyll3L^:ii»1^tihTri,