Vapaus, January 11, 1949

              Tiistäma, tammik. 11 p. — Tuesday, Jän. 11
KIITOS
Syjdämelliset kiitoltset «maisille ja tuttaville siitä yllätjrksestä. ion-ka
Ifiiijesötte minulle täyttäessäni 40 vuotta. '
W jätitte käyhtinne muistoksL tOltos
' hamxoan aUcmmpanijc^e mr. ja mrs, s. Canipbellille, Klitcs run-saasU
ruokapöydästä, puheista ja lauluista. KHtos illan emännflle
ja nilUe, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät voineet saapua.
Ittaisuus säilyy aina kautiiina muistona mielessäni.
H A R V E Y MÄKI
B . R . 2
mahometti
•''Ttirim Vlikko-Sanömain" 9:ssä
'ntixneTÖssa helmikuun 28 p:ltä v. 1824
'/«n seuraava tiedonanto;
. . ICeskimeren (Välimeren) itäran-
• nalla. Afrikassa löytyy yksi Maho-j
v i ^ l ; #1^^ mettllaisten valtakimta Tripolis. jon-
^ j ^ ^ . Hto iasuikkaat ja Passju eli Ruhtinas
^ ^ • ^ ä » . . . . ^ o v a t l ^ kuuliaiset ja
ft'^^*'-- . kauan aikaa ovat ryöstäneet kristitty-t-\'.
u.<, Jä merellä. Tässä ryöstÄjäin' yalta-
\ ktmnassa on nyttemmin yksi suoma-lainen,
Johannes Öhman, nimeltä,
J v * : . - r suurena herrana. Hän on syntynyt
? o. vj>. - Pohj^iunaalla Kristiinan kaupungis-
"d^iCZ : -sa'vttöitna 1785. v i i o n n ä ' t a i k ka
^ i . ^ ö i p ^ * 12 vuoden vanhana hän tuli Tripoliin
ja tuli ; v l e t e l l j ^ rupeamaan Maho-metin
uskoon, silloin muutti hän n i ­mensä
Moharoedes Swldlksi. Nyt hän
on isona sota virkamiehenä, ja'sekä
Passjalta paljon rakastettu, että
myöskin yhteiseltä kannalta kunnioi­tettu
taitonsa ja rehelUsjytcnsä täh­den.
Vaikka hän kyllä nuorena/lähti
kotimaastaan, puhuu hän vielä Ruotr
sla melkein hyvästi.''
yiisi vasikkaa vajaassa
kolmessa vuodessa
Perhe-elämäh syventymisen kan­nalta
on aiheellista tiedofttaa. että
Sonkajärvellä elävän maanviljelijä
Juho Lipposen lehmä on vajaan kol­men
vuoden a«:ana synnyttänyt viisi
täysin kehittynyttä vjaslkka& kahdes­ti
kaksoisvasikat ja kerran yhden. Äi­ti
ja lapset voivat "hyvin, niutta isän
volimista ei ole tietoa. Tai; pitäisikö
sanoa, laiön? ~ Kansan Tahto..
Puutarhan marjamaan kunnostaminen
tulevaa kesää varten
on
vallan
OS. ko^us IIL^ IS
^«tamoHitmani iHuiunmtnnmiuiuiintniiBimiuiimiiiniiimiriiiinimfiumiiniHii iiiiuiiiMHiniiiiimiiiuii
ms PnbKshing Cm^0^ Mnäfeiin
jMoktmnaUe _
lausun parhaimmat kiitokseni joulu- Ja uudenvuoden onnittelusta.
•En todellakaan ole tehnyt taipseksi lehtemme hyväksi.
Tplvort VapäusaiehdeJle ja Johtokunnalle menestyksellistä uutta
Vaotta W49v^
Toveruudella,
A. P A A K KO
iiniaiiniuiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiniiiiiiriiiiiiiMiiniiuuiiii
British Columbia
iiiiiiiiruiinri/iiiiiiiiiiiiuinuuiiiiinniluiuuiiUk
ii ^ '
muitnuiinmiitiii iim:iuiiiiiiniii(iiiiiiuitiuiiuiiii;iiiHiiiiHiimiiiiiimluiiiiiim--
SYDÄMELLINEN I^ITÖS
Yhdistyneen suomalaisen seiirakunnan nykyisille ja entisillä Jäsenille,
kannattajille ja ystäville, v:n 1948 rippikoululaisilla. Ompeluseuran jä­senille,
englähnlhkleleh jä suomenkielen illäkoulujen oppilaskunnille,
ym. ystäville Timminsissä, Schumacherissa, South Porcupinessa, Porcu'-
pinessa, Pamour Mlnesissa, y.m. nalkkakunnlUa Canadaesa, Yhdysvql-
• ja, J§Wom(cssa.haluamÄije t8l«n lausua sydänieUiseh~kiitokEemroe
Jo|aun>;ja, utid^nyupdfeh iaaml^tamhie suiiriJstH yhteisistä
ja yksityisistä rahalahjoilta ym.,kallisarvoisista lahjoista Ja Juhlafcer-vehdyksien
tulvasta, Jöllja kälkUla niin ylitsevuotavasti olette meitä
yllättäneet — Ja eitAhnille papi>ilan:Ja seurakuntakodin juhla-asuim
kunnostamisesta Ja paperoimisesta Joululahjaksi.
Saakoon seurakimtama Ylipaimen, Herra Jeesus Kristus itse,* joka
meidät on lunastanut omalla k^Jliilla v^reilään, palkita Teille suuren
rakkautenne Ja siunata Ja vahvistaa meitä kalkkia edelleenkin hedel­mällisessä
yhteistyössämme Häneri valtiutensa laajentamiseksi Ja sy-yentämlseksi
rakkaan kansamme .sydämissä Ja elämässä — kansamme
Jamaamnle hyväksi Ja Jumalan kunniaksi nyt alkaneena uutena armb-vuonna.
Timmlnsip suomaUisessa pappUassä i a setirabantaKdd^^
53 Rea Street. South, tanujiUt 3 p, 1949
Pastori Arvi L Heinonen ja lapset^
i M i i i i i i i M u i n i i i i i H r i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i N i i i i i i i i H i H i i H i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i n i u m i i i i i i i i i i u i i i i i i i i^
Päärynäpuiden tulee saada saman-
^ lainen parannuskuuri kuin omenapui-
• denkin, se on, huolellisen oksastarol-sen.
• Pefsikka-, luumu- ja kirsikka-
.5JUissa ei tavalliseiti esiinny niin run­sasta
xnisien oksien kasvua kuin ome­napuissa,
joiden harventaminen on
lyöty laimin, mutta niistä tulee puh­distaa
pois kaikki rikkoutuneet, tauti­set,
kuivuneet ja kuolleet oksat ja haa­rat.
Tärkeätä on poistaa ptilsta Ja
polttaa kalkki kuiyettuneet hedelmät.
Nämä ovat kuivettuneet etupäässä
ruskean ruton seurauksena ja sulkevat
Itseensä tuon taiudJn baktereita. N i i ­den
i>ol8tamhien merkitsee paljon
työskentelyä ruskean ruton torjumi­seksi.
/ ,
Perslklca-, luUmu-/Ja kirsikkapuut
tulee myöskin ruiskuttaa kalkklseok-sella
talVen aikana. Siinä käytetään
sekoitusta: 1 osa kalkkirikkiä ja 9
osaa vettä. Tämän kautta tuhotaan
kaikki vaarallisemmat tuhohyönteiset
ja kontrolloidaan useita hyönteisiä Ja p a .
tauteja. Elleivät puut kasva hyvin,
voidaan niiden Juurelle levittää Jokin
määrä kanalantaa.
Vadelmapensaat, siihen' kuuluen
kaikki sen lajin marjapensaat, Jos ne
ovat vanhoja Ja huonosti hoidettuja,
on parempi hävittää. Niitä el kanna­ta
säästää. Jcs varret ovat kituvat ja
.tautien syömiä, on ne parempi hävit­tää
Ja istuttaa tilalle uudet. Mutta jos
pensaat ovat elinvoimaisia, vaikka nii­den
hoitaminen onkiar lyöty teiniin,
voidaan istutukset vielä palauttaa hy­vään
kasvukuntoon.
Ensiksi, poistakaa kaikki rikkaruo­hot
ja kuolleet varret. Sen Jälkeen
leikatkaa Juurelta pois kaikki pienet
ja heikot varret niin että psnsaasesn
jää Jälelle 3_tal 4 vartta. Sitten ta-sat-kaa
kalkki Jälellä olevat varret noin 3
jalan korkuisiksi. Korjatkaa maalta
pois kalkki rikkaruohot, leikotut var­ret
j a muut Jätteet ja polttakaa ne
Jiävittääksenne tuhohyönteiset ja tau­dit.
Antakaa maalle runsas azinbs hy­vää
lannoitu8alnetta'(400 tai 500 pau­naa
eekkeriä kohti) tai sitten eläin-tai
kanalantaa. \, '
ViinlryiMileet. Viinltariiaan tulee
kohdistaa erikoishuomio etupäässä
siksi, koska mustarutto aiheuttaa
4^eilla paikkakunnilla hälyyttävän as­teen
saavuttavaa hävitystä. Vilniry-pälepensaat
tulisi harventaa alkutal­vesta.
Jolloin kasvit ovat horrostilas-
Nesteen - vuotaminen leikatusta
kohdasta seuraa aina, sen harventami­nen
suoritetaan myöhään eli kevättal­vella.
Kun viinitarha on harvennettu,
puhdistakaa-kaikki rikkaruohot ja jät­te^
Ja polttakaa ne. Sen Jälkeen pen­saille
annetaan kalkkirikklrulske d
osa kalkkirikkiä ja 9 osaa vettä). Täl­lä
ruiskeella on suuri osuus mustan-ruton
hävittämisessä. Keväällä muo­katkaa
viinitarha hyvin ja Jatkakaa
sitä kaiken kesää.
suurin
.inlimu
[e allamainitut tuttavat ja ystävät
ALBERT JA AINO PASASEN
omaan kotiin
'S'
ti
.il ^'
.11
Ja Kusti Mäki ;
'Helmi ja Veikko Mikkola
blga ja Arvi Panttila
Helvi Ja Mauri Preeman
Ida Ja Vie. Nordlund
Anne ja John'
^Johh M a r l i n
Malja ja Martin
Irma Mäki
Leonard Pasanen
Ja sukulaiset So.Porcupinesta.
K I I T O S -
Sydämelliset kiitokset kaikille tuttaville, ystäviUe ja sukulaisille,
jotka yllättivät meitä omassa ködisfeaimme. feriköiset kiitokset mrs.
Helmi Mikkolalle, mrs. Kusti Mäelle ja mr. Leonard Pasaselle.
Tervetuloa kotiimme! • '
AINO ja A L B E R T P A S A N EN
Toivotamme paljon onnea '
WALTER JOHNSONIN
uuteen
H. WAlNIO
H.HAIKOLA
W. KOTILA JA PERHE
: ...Ainoi ja David Lampinen
• ^-^•••''f^li^^Saaiteri Kuusisto: ;
J A AHTON
J^k llÄTTI
ia Ja .W. Elangas
Aima ja Emil Ojala
Fanny ja ÄrroPelfcola
Aino ja Arthur Viita
T. POUTANEN
Helmi ja Walter Kauppi
Lily Ja. T j ^e
Sylvi ja Arvo ,
Impi ja Olavi Salminen
Walmapitae, Ont.
• Xetivostoliiton ministerineuvoston
Ja Kottimuidstisen Pnoineen kes-
Iniskomltc^an ääkeioen päätös toi­menpiteistä
kuivuutta v a s t aan
merkitsee valtavien metsäTyöbyk-keiden
isttiitamlsta Ja kastelulai-tosten
rakentamista. Se el merkit­se
ainoastaan . knivunden vaaran
poistamista laajoilta aineilta vaan
myöskin useiden alueiden luonnon
ja sääsuhtetden p'er usteelllsia
muuttamista ja on uutena todls-tnksi^
iia neuvostovaltion luovasta
vpiniasta.
Ihihiskunnalle vahinkoa aiheutta­vista
luonnonilmiöistä kuivuus on eh­kä
raskain Jä vaikein. Jo vain vuosi­sadalla
tunnetut -venäläiset agronoö-mit
Dökutshajev Ja Kostytsehv totesi­vat
Venäjän eteläosissa säännöllisesti
toistuvan kuivuude» syyt. Kuivuuden
johdosta miljoonat venäläiset talon-,
pojat elivät alituisessa kurjuudessa Ja
nälässä. Dokutshayjev esitti Jo 60
vuotta sitten, että olisi • ryhdyttävä
suunnitelmallisiin toimenpiteisiin kui­vuuden
ehkäiseiniseksi:
: Olisi pystytettävä kosteutta säi­lyttäviä
Ja kuivalta tnulelta snojaa-
'via metsävyöhykkeitä, rakennetta­va
lammikkoja ja muita vesisäili­öitä
ja järjestettävä maatalous tie­teelliselle
pohjalle.
. Näitä hyviä ehdotuksia oli kuitenkin
mahdotonta toteuttaa kapitalistien Ja
tilancmistajisn järjestelmän aikana.
Ne voidaan toteuttaa vasta neuvosto­vallan
oloissa, jolloin maa on koko
känsän omaisuutta ja jolloin kysymys
hyvästä tail heikosta sadosta el ole
jonkin tilanomistajan yksityinen asia,
vaan kiitoostaa koko kansaa.
Kollektiititllojen kokemukset ovat
osoittaneet, että nTS. laki maan hedel­mällisyyden
vähenemisestä, Jolla'eräät
tiedemiehet jTlttävät peitellä Ja puo­lustella
kapitalistiselle Järjestelmälle
ominaista ryöstöviljelyä, ei pidä paik­kaansa.
AUcaisemmin täysin hedelmättö­minä
pidetyUIä alueilla koll^tlivi-
- talonpojat ovat nykyaikaista maa-taloustiedettä
ja -tekniikkaa hy­väksikäyttäen
saaneet rikkaita sa­toja.
^
Eräällä etelä-Venäjän aroseuduUa.
iossa polttava aiurinko ja kuiva tuuli
poistavat maasta viimeisenkin; kos­teuden
pisaran, toimii maataloudelli­nen
koetila. Sen kukoistavia peltoja
suojaa tiheä metsävyöhyke. Jonka an­siosta
pellot kuivinakin kausina säilyt­tävät
tarpeellisen kosteuden Ja anta­vat
vudei vuodelta yhä paremman sa­don.
Edessä on valtava työ. Viidessätois­ta
vuodessa alueet, joiden pinta-ala
on^htä suuri kuin useiden Euroopan
valtioiden yhteensä, muuttuvat täy­dellisesti
kasvonsa.
Kaspian mereltä Uralille, Volgan
rantoja pitkin, StaIin|rradlsta;^Kaa-kasiaan
luodaan metsävyöhykkeitä,
joiden leveys on keskimäärin 60
metriä ja pituus yhterasä 5,300
kilometriä.
Näiden valtiollisten metsävyöhyk­keiden
lisäksi neuvosto- ja ,kollektii-vitilat
istuttavat samanaikaisesti omat
metsänsä, jctka käsittävät yht. 5.709,-
000» hehtaajlä.^ •
Maailmanhistoriassa el ole koskaan
aikaisemmin ollut sellaista taistelua
kuivuutta vastaan kuin se, mikä nyt
kehitetään sosialismin maassa. Ylei­sesti
tiedetään, että kapitalismi ei pys­ty
ehkäisemään luoimonmullistuksia.
vaan että se suorastaan aiheuttaa nii­tä.
Valtavat ryöstöhakkuut Yhdys­valloissa
ovat esimerkiksi jo johtaneet
siihen, että huomattavat alueet ovat
muuttuneet hedelmättömiksi aroiksi.
Sosialismi sitävastoin merkitsee
maan hedelmällisyyden kohotta­mista,
satotulosten ja sen kautta
kansan hyvinvoinnin nousua. So-slallstlnen
valtio on julistanqt tais­telun
kuivuutta vastaan, taistelun
pysyvien korkeiden satot^osten
saavuttamiseksi.
Aina Uusia ruiskeaineita
Kun kaikista uusista ruiskealnsista
lukee Ja kuulee, niin sellaiseen käsi­tykseen
varmasti tul§e, että farma­rilla
ei ole enää koko pitkänä kesä­nä
aikaa muuhun kuin ruiskuttami­seen.
Sitä pitää i-uiskuttäa kanahuone, ja
erittäinkin orret kahatäidsn varalta.
Navetta ja lehmät on ruiskutettava
DDTrllä tai jollakin muulla kärpäs-myrkyllä.
^
I Kasvimaita pitää ruiskuttaa sieni­taudin
ja hometaudin basillien eh­käisemiseksi.
Niitä pitää ruiskuttaa
kymmenien eri köppiaisten, hyönteis­ten,
matojen ja vieläpä myyrien hä-yittämiseksi.
Nyt kerrotaan ruiskeesta jota far­marien
pitää ryhtyä käyttämään peu­rojen,
jäniksien ja muiden nelijalkais­ten
jyrsijöiden kasvimaasta poispitä-miseksi.
Keksittävänä-vielä on ruis­ke
joka suojelisi kasvi^ kaksijalkaisil­ta
yövarkailta.
Sitten farmarilla olisi niin kiire
kaiken aikaa ruiskuttamisen kanssa,
ettei aikaa enää olisi muuhun kuin
sunnuntaiaamuisin haulikolla- varik­sien
ampumiseen maissipellosta.-
Mlllöln hitossa on farmarilla aikaa
tehdä niitä kylvöjä joiden ruiskutta­miseen
kaikki aika kuluu?
So. PMcmirfiie. — Talvi on edel­leenkin
pysynisrt kaimilnajtääUä'poh­joisen
psrukoilla. Tuskin <m lämpö­mittarin
asteikko laskenut alapuolelle
nollan monenakaan aamuna kuluneen
talven aikana. Ja luntakin on niin
vähän, että sitä juuri näkee. Ajo­homma
on kai hiljalleen käynnissä
täkäläisillä metsäkämplllä, mutta us­kon
lumen vähyyden tekevän haittaa
siinäkin hommassa.
V.- Ja u.-seura Viestin pojat ovat
yrittäneet järjestää hiihtoharjoituskil-pailuja
jo parinakin simnuntaina,
mutta vain tässä "pallokentän" ympä­rillä,
sillä lunta ei ole ollut vielä, että
olisi voinut painua tuonne'varsinaisel­le
hiihtoradalle.
Ikävänä u u t i e ^ voin tässä tiedot­taa,
että ttoy Banta on ollut Jo toista
viikkoa sairaalassa Ja että hänen ter­veytensä
el o!te «nut hyvä koko tal­vena.
Roy on tämän Viestin parhaim­pia
hilhtäjäpoikla ja on edeUlshJä vuo^
sina kulkenut etupäässä ikäistensä
sarjassa ja myöHkin ollut toisillekin
innostavana esimerkkinä. Toivon sy-'
dämestäni Boylle pikaista paranemis­ta,
vaikka tämän talvisiin hiihtoihin
hän tuskin voi osallistua.
Kuolemakin vieraili, mr. Sam Tes-sier
kuoli sydänhalvaukseen ollessaan
työssä viime perjantaina Chenier Mo-torsin
autokorjaamossa. Tämä 35 vuo­den
ikäinen ^utomekanikko oli tim-nettu
motieUa suoniall^Uekin 'ja.oli!
asunut paikkaktmnatoinm&yll 8 vuot­ta.
Lählmplnä omaisina Jäivät sure-,
maan hänen puolisonsa •LilUanCo.s.
Huot) sekä yksi tyttö ja poika.
Järjestömme tulevasta toiminnasta
on mainittava, että tämän talvikuu-kauisien
ajan taas kuten ennenkin
"runnataan" Viestin hyväksi. Kehoi-tan,
että Jokainen antaisi täyden kan­natuksensa
seturallemme fyyskulttuu-risessa
toiminnassa. CSJ:n osasto p i ­tää
täHä ajalla vain pari kokoustaan.
Ensimmäinen on ensi sunnuntaina, tk.
16 p:nä alkaen fceUo 7 iUalla. Tämä
kokous on vuosikokousta valmistava
kokous, jossa nimitetään johtokunnan
ehdokkaat tälle alussa, olevalle vuo­della
ja sitten vuosikokouksessa äänes­tetään
osaston johtokunta (vuosiko­kous
pidetään helmikuun alkujpäivi-nä).
Myöskin valitaan .tilintarkastajat
ja koetetaan katsoa, eitä kalKki olLsi
asianmukaisessa kunnossa.
^rvolsa osastomme jäsen, koetapa
saapua tähän kokoukseen. Jos Jäsen­maksusi
on malcsamatta viime vuoden
loppuun, niin'kehoitan sinua saapu­maan
korttiesi kanssa, että jäsenklr Ju­ri
voisi ne laittaa täysin maksetuksi.
Ne työläiset, jotka ovat olleet aikeissa
liittyä osastoomme, tulkaa vain rei­lusti
mukaan Ja yhtykää Jäseneksi, tä­ten
tehden voitte antaa jäTjestölIbm-m?
suuremman avun kuin mitä itse
veitte aavistaakaan. Tule ja yhdy! —
H
-•m unisuiniis
. (JaUppa)
edel^ttltt aiaatalogdealnekanisoimiB-t
a laajassa, mittakaavassa. Vuoteen
1950 mennes^ IcynnetSän traktoreilla
90 prosenttia maasta ja kylvetään 70
prosenttia kevät- ja ^ s v l l j a s t a . ^ V i i -
sikymmmtäviisi prosenttia viljahkor-juusta
suoritetaan kombainien avulla.
Maaseudun eähköistämistä on to­teutettu
«uuipiirtelSEstL Kun v. 1913
maaseutujen sähköasemat kehittivät
ainoaittaän 2^000 kilovattia, niin v. 1932
IKT kehittivät 65,000 kilowattia. 1937
230,000 kllovatUa. 1940 275,000 kUo-vattia
ja V. 1 ^ ne kehittävät 2.269,-
700 kllovattia.
Tämä tempo Ja laajuus maatalous­työn
mfkanisoimisessa ja sähköistä­misessä
muuttaa Neuvostoliitossa
maataloustyön teollisuustyön kaltai­seksi.
Ast^ttaisen roslalismista kommu­nismiin
siirtymiskauden aikana pide­tään
artelllt. kollektiiviset maatalous-tilat
maaseudulla, mutta kollektiivlti-la.
t kehittyvät edelleen. Tapahtuu huo­mattava
tekniikan lisäys. Valtion lai­toksissa,
kone- ja traktoriasemilla se­kä
valtion tiloilla tulee yleinen, val-tfon
omaisuus olemaan suurempi. K o i -
lÄtiivitllojen luku ja niiden ylläpitä­mistä
tukevat l^tokset lisääntyvät ja
esittävät yhä isompaa osaa.
Tämä kehitys johtaa naaataloustuöt*
teiden ja Vaaka-aineiden nmsauteen
ja samaan aikaan maaseutujen ulko­näkö
muuttuu suuresti.
VASTAKOHTA HENKISEN. J A
FITYSIUJSEN T7«N T i U J ^ ^
Vastakdbä^t iienklsen ja iyysilllsen
työn vähllä muodostavat yhden sy­vimmän
luökkavastakohdan kapitalis­tisessa
yhteisktmnassa. Hallitseva rlis-.
täjäluokka, kapitalistit ja maanomis­tajat
ovat tehneet valistuksesta ja
henkisestä työstä oman monopolinsa.
Työtätekevät ihmiset kapitalistisissa
maissa tekevät raskaan fyysillisen
työn.
Toveri Stalin on korostanut sitä,
että tämän vastakohdan, kapitalisti­sen
perinnön poistaminen täjrtyy rat­kaista
neuvostokansan yleisen kult­tuurisen
ja teknillisen tason kohotta­misella
insinöörien ja teknikkojen t a ­solle,
valistamalla koko neuvostokan­saa
niin, että jokainen kansalainen voi
kohottaa valistuksensa, kulttuurinsa
ja teknilfiseri tietoisuutensa perusteel­la
insinööri- ja teknillisen henkilökun­nan
tasolle. Sellainen oli Bofehievlki-puolueen
ja Neuvostovallan itselleen
asettarba tehtävä ja sitä toteutetaan
riyt. '' . .
laiset länperlalistft v e b k ^ ^
päivä NeavostolUttoa vastaör^ v^&nte-taen
sotaa sitä vastaan, kuixdca ndbnä
Imperialifitit pSäj^vit "MSäneen
kaikki sodanBetsoi^enpzoväBtoariset
teot l a Icoinka be kolcosvat ^uo^IIeen
Icaikki maatlnian taantenkDlEiidUBet
Roimat
Mtinä o f h i ^ tanoinatitavasti iJip«0>
kin «isälstft laatm-<aevto^^midft|H'
sia ja ieknillisiä valkeaksi*. Ifiitfi
vaikeaksia luOiensi vfdä Ifaiiri ppit-rioottinen:
sota. lAj^fcsi <m iifitjcenlpgia
hävittämisestä Ihmisten nileliitft.
Mutta NiniviaetoliltöDa xsa o ^ t ^ I i i^
suurempialdn vastuksia »pidiilli^i^p
sUrt^nnteensä tiellä.' Vtc3k%i^:txa^
takäpajuineD^maa. ee «(»iyoto^r
kas sosfaltirtinen teöltisuDDSVH|(^vtj^-
dellisesti itsoiäinen >iaiiitia{stl8&rta
-valtioista. Sum» patrioot^«9i|
aikana Nenvöstomtto löi siaän llfitie-rin
blokin Tbdistjnieet sotayofiqiat. E n ­nen
toista Tnaaftmansotäa IttByaBtö-
Uitto xXL yksinä^ T k s i n i y E ^ I ^ ^
ijonka ym^firillä oU YlhamJelteen-k^-»
tcgistlpen TnanHma. &bitt|i-^tänä&n
'ei ole yksin,
«ix^vaa <m sosialistisella
näidai maiden kansat ovat Ne
Uftoni takana.
VAOUfUUET ' K l J l i ' K N K IN
KnKimmäigen mnniimnT^c
Iseen imperialistit havaitsivat
iloaftn Icuudetta osaa
^ ilman Neuvostoliittoa. ToisenJ
ilmanaodan Jälkeen he taas
vat olevansa ilman puolta
JA joB he päästävät vallpUleea i
^äin he havaitsevat heiltä pu
paljon enemmän.
Buolimfitta^kaikista va
;tä Neuyostbliitolla on edfösään i
saan k^omiTitinlfiTrifin ja ~
It^tioilla inenos^y^ sosialismi!
W»itetaah näiden nialdenr yhteis
min ja kansainvälisen prolet
tii^liä' Vihollinen Joutuu häv
sosialismi sekä kommunismi vo
Sänaiset bvat maailmahhlstor
laiset Suuresta Lokakuun Va
otikse»ta. oh saavuteti
nfnfn ja Stalinin puolueen Joi
(Loppu)
SirastUtat. — lAixsun m m t f i i ^ n sa­nain
edssmenneen Sziäs, xiin4^ mols-toU^
hän kun poistui riveiltämme
joulukuun 20 pm» nir^lrnf^n gy^^jttiffl^i-din
murtaniaila.1 ^"1% hSajet
tuntemaan yli Jcaksaymmftri^^ Vuotta
s i t t ^ Ccri)altis8a cJl^ssahi Ja olem­me
asuneet yU ..ksnmmenen yupt^^sa-massa
''toimshipls^''.; Bän;^^ ^
horjiimat<m luqkkataistelija Ja: tj^vä-en
eturivin midiiä .\^^^ asti.
Hänen katsantokantansa oli .'aiiui oi­kea
eikä h t o koskaan I d i h ^^
pomttisissa; väittelyissä va^. hän ai­na
selitti asiat malUllisesti j a selvä-tajiiisesti,
Ja yritti saada vastaväittä­jän
ymmftrtfimftan asian pUceassavtt-lossa.
Hän vetosi aina historiaan, bän
oli saanut korkean poliittisia katsan­tokannan
elämänkoulussa.^
Aina kun olimme yhdessä kesktiste-llnune
maailman k r U t i l l i ^ ^ tOan-teesta.
Joku yiikkp omenkiu
sa, joka oli silloin meiUä ylimeineh
kerta, keskustelin hänen JktuctKfaaa
Emme ko&aian Jotii^ineet Väittele-
JTä^ haidaa taas
yMen sptaMihkoi-l^
an ankan ^
.Xontoo. ---•Neuvostoliiton vi
tieto:o;misto^Tass on Ilmoittat
tä Yhdysvaltain armeijan
t ^ a l l i n lausunto 13,000,000
pitämisestä keskitysleireissä
toUltossa, on häpeällinen valhe, |
Tass; sanoo olevansa valfc
kieltämään mr. Royallin lausu
lisäksi "on huomattava, että
suinkaan ole enshhmähien ke
loin Amerikan vakoilulaitos on j
nut hallitustaan harhaan tä
tiedoilla", sanotaan Tassin laij
noEsa. ,
Boyall antoi lausimnon, Jor,ka|
kaan NeuVösteliiton keskitysli
olisi 13,000,<K)0 ihmistä, Berlinissl|
lukuun 28 p:nä. Hän sanoi I
lausmmon perustuvan Yhds
vakollulaitoksen tietoihin.
määh poliittisista «äöista Vaan aina
meidän kat^ntokanteuDome^ saina.
Usein ky^jrlhkln hänen iniellpidettöi^^
monessa asiassa. allia"
asiat hyvin selvkpilrtelsesä jä ymmär-rettävästi.
-[
Cöbaltissa 'ollessaan hkh- toimi Ja
teki paljon työtä suornaialsen iJärJes-tön
hyväksi. Hän kulki paUpn eäus-tajakbköuksissa
ja Ipuliujiunatkfiiilla,
oli aina vitoiis bttamism ^^«htä^
VALISTUS ON K A I K K E I N vastaiMi kuh
SAATAVISSA N.-LIITOSSA j Valkto hÄn jä^^^^
Neuvostoliitossa on edistytty pltkäl- hlMJote n i i n hähen t^^ jä-
Juopurieita sikoja
rajan yli
Satoja juopunsita sikoja ja sukka-jalkanautoja
on salakuljetettu äänet­tömästi
Hollannin rajan yli Beljgiaan
viimeksikuluneen 2 vuoden aikana.
Elämöivän ^arjan laiton kuljetus
on vaikeata työtä täydellissn äänst-tömsryden
ollessa ormistiunisen ehtona
hyvin vartioidun rajan yli kuljetta­essa,
selitetään Brj-sselista tulleessa
uutlstledossa. Mutta salakuljettajil­la
on keinot. Nautakarjan jalkoihin
pannaan erikoisesti tätä tarkoitusta
varten karkeasta kankaasta valmis­tetut
sukat. Eläinten suut voidellaan
halvalla saippualla — ja ne niiolieksl-vat
ammumisen asemesta.
Sioille syötekään alkoholipitoista
mäskiä, mikä panee siat horrostilaan.
Sisäkukkien hoidosta
JouliOahjakukat kestävät kauem-
• man ja kukiflvat kauniimmin jos n i i l - kanoja.
missä kimnossa ne kannetaan matka-ytämän lääkeaineen avulla i^aatilQ. coc-laukussa
sslkäkyydissä rajan yli;
le annetaan riittävästi auringonva­loa,
jos ilma pidetään viileänä ja kos­teana,
jos maan ei anneta koskaan
kuivua, jos niitä ei pidetä vetoisissa
paikoissa ja jos hsrönteiset pidetään
kontrollissa.
useampien rakennusten ilma on tal­ven
aikana liian lämmin kukille —
erikoisesti öisha. Tässä on todennä­köinen
syy miksi isoäiti onnistui pa­remmin
sisäkukkien kasvatukssssa
hänen huoneensfi oli öisin viileämpi.
Yöläpmön pitäisi olla. 60 astetta tai
vähemmän. Siksi kanivattaa muut­taa
kukat rakeimiiksen villeämpään
huonesseen yöksi. Poikkeus tässä on
Poisenttia-kukka. mikä pitää l&npl-mistä
öistä eikä äkkinäisistä Ilman-vaihdoksista;
Useammat kukat voidaan parhai­ten
kastella siten, että nUtä pidetään
muutamia minuuttia matalassa pan­nussa,
missä on tuuma tai kaksi vet­tä.
Kukkaruukku pitäisi poistaa heti
kun sen pintamulta tulee kosteaksi.
Ilman, kosteus on. useimmiten liian
alhainen . sisäkukille. Kosteuttajat
eli radiaattorin päällä pidettävät ve­siastiat
auttavat tilannetta. Toinen
keino on se, että pidetöän kukkaruuk­kua
soralautasen päällä, mutta ruök-kua
etsaisi pitää jatkuvasti vedessä.
PyrethrOm tai rotenone ruiske tap­paa
kasvitält ja valkoiset kärpäset,
tai nicotine sulphatea voidaan myös
käyttää. ^
Varokaa jättäooästä slsäkukkla ve­toon
ja jos te käytätte kaasua ruuan
valmistamisessa, muistakaa, että kalk­ki
kukat ovat h3^1n arkoja palamat­tomalle
kaasuUe. Se aiheuttaa l e h - \ j ; j ^ ~ ; [ ; - j - ^ ^ ' g ~ ^ ^^
tien ja kukkien putoamisen. lökuniian tasoa.
TfUnä 'edistys osoittaa sitä voima­kasta
Neuvostoliiton sosialistisen y h ­teiskunnan
etieenpäinmenoa, millä py­ritään
siirijn^ääD'yhteiäcöntaai3« m i ­kä;
on kokoonpantu Icc^nae^ täydel­lisesti
valistuneissa ihmisistä.
Tinainen siis k^pnaisuodeäMta^ t u -
1^ olemaantiilos vastakdbtim po
thisesta bexddsen;^a fyy^Disen ^ ön
vämt&. säteri^ yt^teiskim^ ^11^^'
tam ineäQs^ ifami^jstä-|^
jakautuminen henkjstat jal^T^Usten
k a t ^ r i o i h l h : häviää itsestä&n. v
•< On f i c t i f l j ^^
taa,^ e t ^ cafi^va^^
hen^säi J a ils^splisen ^Sp^SUiltKon
erikölien ini^ea'tehtävä 'Jä; se: ^atii
hliomattävasti aöcaa^ Seon tditaya.
ja;ka ratläiis^aan vain kehitt^e^äk
yhteiskimhassa. ' , /:r '
MAADÄfAN IMCEIt^AUSMl
Y B i n A A ESTAX lEÄISTYSTÄ ; .
Mellia bn monia yastuk^ i^ehj^r
essamme konunmäsUsta-yhld^^untaä
Neuvostoliitossa. Rnsinnftiriin maail--
man imperialismi tekee ja tulee t^e-le
tämän tehtävän ratkaisemisessa.
Valistusmonopoli, joka aikaisemmin
oU riistäjinä, poistettiin Lokakuun Sb-slalistisen
Vallankumouksen ensipäi­vinä.
Tämä" oli Venäjän kansojen
suiui historiaailnen saavutus. Kalkki
koulutus, - alkels- ja keskikoulu,. y l i -
(H>Isto-opiskeIu, on tulitit kaikkien
työtätekevien saatavaksi.
Vv. 1924—25 oli Neuvostoliiton a l ­kels-
ja fcsskikouluissa noin 10 miljpo-riaa
oppilasta, mutta yv. 1938--39 tämä
luku oli,Jo 32 miljoonaa ja yksin kes­kikoulujen
öppilasmsiärä samoina vuo­sina
kohosi .10 miljoonaan. .
•railä hetkellä on NeuvöstoUlton
kouluissa ja inuissa vallstuslaitokslssa
40 milJoohaär oppilasta.
Tsaarhi Venäjällä oli vain 91 kor­keampaa
oppilaitosta ja niissä 112,000
oppilasta. Neuvostoliitossa niitä oli v.
1947 kailckla^n 792 ja h l i s ^ 653,000
oppilasta. T*äna vuonna aloitti 188,000
ensivuoden' 'ylioppilasta lukunsa y l i ­opistoissa
Ja kollegioissa, mikä oh 16
prosenttia enemmän kuin v. 1940.
360,000 oppiiasta kirjoittautui teknilli-siih
kollegioihin, mikä luku on 9 pro­senttia
suurempi kuin v. 1940. Qppi-lasteh
lukumäärä Neuvostoliiton kou^
luissa on suurempi kuin koko Euroo­pan,
Japanin ja Kiinan kouluissa y h ­teensä.
TEHTÄVÄ VAATH HUOMAT­TAVASTI,
AIKAA
Stahanovilaiset N e u v 6 s foliitossa
ovat ihmisiä. Joilla on korkea telmii-^
Unen kulttuuri ja yleissivistys. Kehit-tynehnn^
t stahanovilaiset lähenevät
leUejääneissä hedelmiä sillä hän on
kasvattanut lapsensa kb*eaSti ppilit-tisille
taSblie ja lailteiljoiltti '^^^
kamriie puolesta. He" yplvat jatkia
hänen keskenjäänyttä työtääirisil^^
ohhan työläisen elämä aiiialsta tais­telua
tässä' kai^ts^tis^;^- yjbte^kiih-naasa,
aina v keii^döstä; fiautäi»n^^ asti.
Keveät mtiliät pöittäködÄ bäKeri' laau^
takumpUnsia.-rH.H. \.
Yhdysvalloissa uutta
sulfalääkettä tpccodio-sis
tautia västasui
Sulfaquinoxaline nimistä uushita
sulfalääkettä tullaan pian sekoitta­maan
kaupassa olevaan valmiiksi se-koitettuim
kananrehutm, tiedottavat
rehutehtailljat.
Rhode Islandin koeasemalla suori­tetut
kokeUut ovat osoittaheet, että
cidiosis-tauti vähehemä&n 1T.4 pro­sentista
1.2 prosenttiin. Se toimi
ccccjdiosls-taudin molempia, niin suo­l
i - kiUn vertmiiotojakin vastäian. Eir
kä se millään tavalla vahingoittanut
Uusi sulfalääke on kallishintaista,
mutta sen käyttö on vaivatonta —
neljäsosa paimaa siOfälääkeftä sekoi­tetaan
mäskitonniin. Sitä särystä se­koittaminen
on suoritettava hyvin —
muuten se ei tdJoa.
Päinvastoin kuin muita sulfalääk­keitä,
tätä uutta lääkettä ^^etetään
mäskin seassa Jatkuvasti taritoituksel-la
estää uudet taiidixqmhkeamiset.
: : SYYTÄ EPAHJLA,
. Äiti soittaa kauppaan: 'fMtoS, lä­hetin
pikku poikani kaiippai^e bsta-maan
kaksi paunaa luiiitiulä,^^^
sain puoUtoistar{^^^ Teidän
yaakannfr on iVarinaahkln epäkunnos­sa:"
'r; , . : ' • [ ' : : :'
.Katijipiias; '^siiniin vaafehl on k ^
nossa rouva, mutta o t e l k o punnin­nut
pikkti poikanne?" >
Suomön-I^Iiiekkosloya-kia-
S^eura Helsingissä
nebinki. — Marrask. 18 pnäj
heumissa pidetyssä -kulttuiuri-ja |
pallisia aloja edustavien he
kökotiksessa päätettihi perustaa
ml-Tshekkoslovakla-Seura. Yhd
sen tarkoituksena on Suos
Tshekkoslovakian sivistyksen
taloudellisen vuorovaikutuksen
tamihen.
Kokouksen puheenjohtajana
prof. Eino Nieminen ja sihte
huoltopäällikkö JoraiSL Komonen. |
tokuntaan valittiin näitten
rehtori Aarre Heinonen, prof.
Kalima, tohtori Kaarina Kari,
JaiUJa. Matti Kurjensaari, maino
lackö Veikko Lauri, johtaja
Nyström, kirjailija. Elvi Siner
xniaJsteri Veli Virkkunen. :
likaihittakcon, että vastaper
yjidistys toimii täysin epäpoliitt
Suksia aluminista
Baijerissa ilmoitetaan kokeiliun|
väliä menestyksellä, aluminista ya
tettuja suksia Ja kokeilujen sano|
antaneen verraten hyviä tv
Aluxninlsukset ovat paljon kev
jä halvempia kuin puusukset,
ovat lisäksi iuistavaisempia ja
valsemplä.
•— Pisin savupiippu SuomessaJ
1373 metriä korkea ja se on
Outseitin tehtaalla.
miäh kaikkensa, estääksbeh iMBsIä^
semme kulun. Seivgati cjctai^
nähtävissä,: kuinka angIo^amerikka>
Syvällä suniUa Ja ia^pdoksi^ fflnbitan, että rakas puolisoni
njrtäroA 1 ^ 2^ p:nä 1848 Sauli Stei Marien!
atewJä««, 8 4 ^ ^ halvanstautia,!
J o k a ^ liänAfcokbilaSUl:!!^ kyvyUdmäksL f
„ ^ SiuÄBcsi!*? SJW pitäjässä ?ylkönmäelll,|
. Vaasan J ^ n i a i y nUaUafcinm 13 p. 1878 Jä oU kuollessaan^0 v. 9 kkf
^.'Ja n p^^pfta-fkäiaeit:/.' -^^^ |
. Lähinllä käjtpaäina^ ja fcafcä eloss»!
< r i e m i . b ^ ^ poikani Bruno Ja häni»|
I
. . . - . ^ ^ ^ '^^^ Raulia ja mieheni Eii»
• Aaltonm vJ^^M*fe j^nald ^ l|obefl. Afaio vainajan mies Ate Hytö-
S ^^^i^lf^^il^*^ yhajftnOMssa, sekä 3 siskoa Suomessa j»
Inkuls^ k a o k a b ö b ^ a n l ^ ^ Jä ttttavia täällä j a Suomessa.
Kuolo oUJulina j a säälimätön,
veit rakkaimman aarteeni multa.
Sm kätesi ba kyhhä Ja koti tyhjä,
. sun lisnpeä äänesi valjennut on.
* Vaimosi Anna.
- EMJnfissä o4 taisto ttilma, '
. : . rajiha on haudajsa.
; Niddcu siellä taatto kallis,
Inmunun alla »
•'•^ .'"'r'' ' Suoma jia Bruno.
• • V ' i "jJ^aäkärstt; tiiskat, i^aivat.
r - ;'t^aa'^d&t.xut|ke^ —
, 7 . r :• mlBöl k)ppuj tuskasi. . ^.
' . ^ v M - h - r ^ ' A B a u h a ja'Eino.
V V • /ViiÄhan vuoden päättyessä loppui elosi päivät.
t gl^uiititluotamme iäksiiHrfs,
" - ; : ' ^ ^ w ^ k a t i^
^ V . ; V v ^ % ' - - . : A t e iaytönen.'
•• • . , . sainmie jöuhiläbjan niin x a s k^
l.JoioJo vei täatbmime lakkaan:
, f itnhtaprtt nönald. Robert j a Walfri«. j
^>^däjaja|»at JtMSntHmmat kiiitokset iaikiile sukulaisille ja tutU-yilI^^
j9fk«:;otftt* osaa.s^^ autoitte väfaajaä Viiiiieiseen le-rv^
96M»>.i^to&l^ ja^ kalkille ystäville ja tuttaviltemikistt 1?.^^^^ H?*^*'^^?^^^*'*»»^jaHmartlleperheineen.| kun tulitte «aattaihaan Abt^bamia viönrfsdle matkalle.
M